Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Kiinteistölautakunta Kiinteistöviraston neuvotteluhuone Espa (Fabianinkatu 31 D, 4.

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Kokousaika klo 16:00-18:32 Kokouspaikka Kiinteistöviraston neuvotteluhuone Espa (Fabianinkatu 31 D, 4. krs) Läsnä Jäsenet Hamid, Jasmin Das Bhowmik, Elina Klemetti, Tapio Rantanen, Mari Rantanen, Tuomas Sademies, Olli Haataja, Seija Järvinen, Ari varapuheenjohtaja varajäsen , klo 16:36-18:32 varajäsen , klo 16:00-18:13 Muut Penttilä, Hannu Stauffer, Jaakko Vainio, Pirkko Aarnio, Minna Hiltunen, Arto Tuuttila, Juhani Kuusi, Virve Montell, Kristina Helander, Henni Tirkkonen, Pekka apulaiskaupunginjohtaja virastopäällikkö osastopäällikkö , klo 16:00-18:16 kiinteistöjen kehittämispäällikkö tilakeskuksen päällikkö osastopäällikkö vs. viestintäpäällikkö lakimies yliarkkitehti asiantuntija 114, klo 16:03-16:50 suunnittelupäällikkö asiantuntija 114, klo 16:51-17:07 Puheenjohtaja Hamid Pöytäkirjanpitäjä Montell

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Esittely Virastopäällikkö Tilakeskus Tonttiosasto Stauffer ja Hiltunen Tuuttila

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 Asia 113 Vp/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 114 Vp/2 Asiantuntijoiden kuuleminen 115 Vp/3 Kiinteistöviraston tilinpäätös vuodelta Vp/4 Esitys kaupunginhallitukselle Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingforsin osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymiseksi, Lasipalatsin rakennusten luovuttamiseksi apporttina yhtiölle sekä tontin vuokrausperusteiden vahvistamiseksi 117 Vp/5 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen valtuustoaloitteesta koskien kiinteistöjen myynnin taloudellisuutta 118 Tila/1 Itäkeskuksen peruskoulun teknisen työn tilojen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen 119 Tila/2 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen hankesuunnitelmasta 120 Tila/3 Hissihuoltojen kilpailutus 1/ Tila/4 Kaupunginkanslian digipainon ja postikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen 122 Tila/5 Kiinteistölautakunnan vastaus selvityspyyntöön koskien Latokartanontie 9:n myyntiä (ent. Malmin Virkistyskeskus) 123 Tila/6 TTN Sähköpalvelu Oy:n hankintaoikaisuvaatimus kiinteistölautakunnan tekemästä hankintapäätöksestä 124 To/1 Asuntotontin (kerrostalo) pitkäaikainen vuokraaminen Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4:lle sekä esitys kaupunginhallitukselle osto-option sisällyttämiseksi vuokrasopimukseen (Sörnäinen, Kalasatama, tontti 10587/3) 125 To/2 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Keski-Pasilan Veturitien asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro To/3 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Läkkisepäntie 13:lle (Oulunkylä, tontti 28297/7) 127 To/4 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Helsingin Painesäiliö Oy:lle

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 (Oulunkylä, tontti 28296/2) 128 To/5 Kahden teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9:lle (Kaarela, tontit 33240/7 ja 8) 129 To/6 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Laippatie 1:lle (Vartiokylä, tontti 45199/1) 130 To/7 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Hiekkakiventie 3:lle (Malmi, tontti 38254/12) 131 To/8 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Lirokuja 4:lle (Mellunkylä, tontti 47165/6) 132 To/9 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen OP-Henkivakuutus Oy:lle (Herttoniemi, tontti 43078/9) 133 To/10 Esitys kaupunginhallitukselle toimistotontin myymiseksi Kiinteistö Oy Porkkalankatu 5:lle (Länsisatama, Salmisaari, tontti 20789/1) 134 To/11 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Länsi-Herttoniemen Siilitien ja Kettutien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro To/12 Esitys kaupunginhallitukselle sopimuksen ja esisopimuksen tekemiseksi Asunto Oy Helsingin Kettukuja 4:n ja Jealha Oy:n kanssa liittyen Länsi-Herttoniemen Siilitien ja Kettutien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen nro To/13 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle 40. kaupunginosan (Suutarila) Siltalanpuiston alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro To/14 Asuntotontin (AL) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Haaga, tontti 29145/22) 138 To/15 Kahden teollisuustontin uudelleen vuokraaminen (Pitäjänmäki, tontit 46037/2 ja 46038/13) 139 To/16 Asuntotontin (AK) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin Asumisoikeus Oy:lle (Pukinmäki, tontti 37026/8) 140 To/17 Asuntotontin (AK) pitkäaikainen vuokraaminen Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle (Pukinmäki, tontti 37026/9) 141 To/18 Länsisataman Jätkäsaaren korttelin asuntotontille (kerrostalo) 2 toteutettavan hankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen (Länsisatama, Jätkäsaari, tontti 20820/2)

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ To/19 Varauksen jatkaminen sekä alueen vuokraaminen tilapäisestä toimintaa varten Korjaamo Group Oy:lle Katajanokalta 143 To/20 Asuinkerrostalotontin (AK) pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen muuttaminen, täydennysrakentamiskorvauksen suorittaminen sekä uuden tontin pitkäaikainen vuokraaminen (Vuosaari, tontit 54033/8 ja 9, entinen tontti 54033/3) 144 To/21 Pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen liittyvien konsulttipalveluiden kilpailuttaminen puitesopimusten tekemiseksi 145 To/22 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Kontulan ostoskeskuksen asemaakaavan muutosehdotuksesta nro Vp/6 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 147 Vp/7 Pyydetyt kaavalausunnot 148 Vp/8 Viraston tiedotuksia 149 Vp/9 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/1 113 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tuomas Rantasen (varalla Das Bhowmik) ja Mari Rantasen (varalla Klemetti) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet T. Rantasen (varalla Hamid) ja M. Rantasen (varalla Hytti) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/2 114 Asiantuntijoiden kuuleminen Päätös Lautakunta kuuli asiantuntijana esteettömän rakentamisen osalta yliarkkitehti Henna Helanderia. Edelleen lautakunta kuuli asiantuntijana virastopäällikön esittelyssä olevan asian Vp/3 osalta suunnittelupäällikkö Pekka Tirkkosta. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer Päätösehdotus Lautakunta päättänee kuulla asiantuntijoita. Esittelijä virastopäällikkö Jaakko Stauffer

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/3 115 Kiinteistöviraston tilinpäätös vuodelta 2013 HEL T Päätös Lautakunta päätti hyväksyä kiinteistöviraston vuoden 2013 tulosbudjetin seurannan. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: pekka.tirkkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistöviraston tilinpäätös vuodelta 2013 Otteet Ote Taske Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Kiinteistöviraston sitovista tavoitteista toteutuivat muut neljä lukuun ottamatta luovutettua asuntorakennusoikeutta, jonka osalta jäätiin tavoitteesta k-m². Ulkoisten maanvuokrien osuus oli 161,5 miljoonaa euroa, joka ylitti sitovan tavoitteen 158 milj. euroa 3,5 milj. eurolla. Luovutetun asuinrakennusoikeusmäärän osalta vuoden 2013 tavoite k-m² alitettiin toteuman ollessa k-m². Kuluneen vuoden aikana toimitilarakennusoikeutta luovutettiin kaikkiaan k-m². Sitovana tavoitteena seurattiin vapautuvien vuokra-asuntojen markkinointiaikaa. Toteuma oli 4 päivää, joka on tavoitetasoa 7 päivää merkittävästi parempi. Tilakeskuksen sitovana tavoitteena oli tyhjien tilojen osuus tilakannasta 5 %. Tyhjien tilojen osuus tilakannasta oli 4 %.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/3 Käyttötalous Investoinnit Esittelijän perustelut Sitovana tavoitteena seurattiin myös maanmittaustoimintaan liittyvien keskeisten palvelujen toimitusaikaa. Tavoitetaso 16 alitettiin toteuman ollessa 15 päivää. Kiinteistöviraston kokonaistuottavuus laski edelliseen vuoteen nähden 0,3 % prosenttiyksikköä (edellisen vuoden kokonaistuottavuuden parannus + 6 prosenttiyksikköä). Tuottavuuden lasku johtui tilakeskuksen toimintaan liittyvästä yleistä kustannustasoa voimakkaammasta kustannuskehityksestä. Tilakeskuksen suoritteet tosin kehittyivät edellisestä vuodesta + 2 % paremmalle tasolle. Muun viraston (perusviraston) tuottavuus kehittyi edelleen suotuisasti ollen 5 %, mikä johtui suurelta osin jatketuista kustannussäästöistä ja keskeisten suoritteiden hyvästä kehityksestä. Valtuuston hyväksymä käyttötalouden talousarvio ja lautakunnan hyväksymä tulosbudjetti toteutuivat valtuuston hyväksymien sitovuustasojen mukaan. Kiinteistöviraston (ilman tilakeskusta) käyttötalouden menoissa saatiin tulosbudjettiin nähden noin 0,3 milj. euron säästö. Tulot ylittyivät 6,2 milj. eurolla. Tulojen ylitys johtui maanvuokratulojen kasvusta sekä muista mm. maankäyttösopimuksiin perustuvista tuloista. Tilakeskus on nettobudjetoitu osasto, ja toimintakate on näin ollen sitova tavoite talousarvioon nähden. Toimintakate ylittyi 25,6 milj. eurolla. Investointitulot Maanmyyntitulotavoitetta ei saavutettu. Maata myytiin 78,9 milj. eurolla tavoitteen ollessa 85 milj. euroa. Rakennuksia ja toimitilaosakkeita myytiin m², yhteensä noin 6,0 milj. eurolla. Investointimenot Maan hankintaan käytettiin 45,3 milj. euroa. Talonrakennusinvestointeja tehtiin 173,5 milj. eurolla. hyväksyi kiinteistöviraston toimintasuunnitelman ja tulosbudjetin vuodelle Toimintasuunnitelman seurantaraportti sisältää osastojen yksityiskohtaisemmat raportit sekä taulukko-osan, jossa on käyttötalouden ja investointien toteumatiedot.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/3 Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Pekka Tirkkonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: pekka.tirkkonen(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistöviraston tilinpäätös vuodelta 2013 Otteet Ote Taske

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 116 Esitys kaupunginhallitukselle Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingforsin osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen hyväksymiseksi, Lasipalatsin rakennusten luovuttamiseksi apporttina yhtiölle sekä tontin vuokrausperusteiden vahvistamiseksi HEL T Kiinteistökartta 87/ , Mannerheimintie Päätös A B C Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyisi omalta osaltaan Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors - nimisen yhtiön perustamisen ja liitteenä nro 5 olevan yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnoksen ja oikeuttaisi kaupunginkanslian oikeuspalvelut tekemään yhtiöjärjestykseen ja osakassopimukseen mahdollisesti tarvittavia pienehköjä muutoksia ja tarkistuksia sekä merkitsemään perustamisvaiheessa kaikki C-sarjan osakkeet nrot C1 - C2869 sekä osoittaisi niihin tarvittavan määrärahan euroa sekä kehottaisi kaupunginkanslian oikeuspalveluja esittämään yhtiön perustamissopimukseen, että yhtiön hallitukseen rakennusvaiheen ajaksi valitaan 3 jäsentä, ja esittämään hallituksen kaupungin varsinaisen jäsenen. oikeuttaisi kiinteistölautakunnan luovuttamaan apporttiomaisuutena Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -nimiselle yhtiölle Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 194 tontilla nro 1 sijaitsevan Lasipalatsin rakennuksen osakassopimuksen ja liitteenä nro 6 olevan apporttisopimuksen mukaisesti sekä tekemään apporttisopimukseen mahdollisesti tarvittavia pienehköjä muutoksia ja tarkistuksia. oikeuttaisi kiinteistölautakunnan vuokraamaan laadittavan asemakaavan muutoksen mukaisen Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan korttelin nro 194 tontin nro 2 Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -nimiselle yhtiölle taidemuseota ja toimisto-

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 sekä liiketiloja varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka ja muuten seuraavin ehdoin: 1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 21 euron kerrosneliömetrihintaa museotilan, 32 euron kerrosneliömetrihintaa toimistotilan ja 53 euron kerrosneliömetrihintaa liiketilojen kerrosalojen osalta. Maanalaisten tilojen kerrosneliömetrihinta on puolet maanpäällisten tilojen kerrosalahinnasta. Tontin pääkäyttötarkoitusten kerrosalamäärät vahvistuvat asemakaavan muutoksessa. 2 Muuten noudatetaan tavanomaisia liike- ja toimistotonttien sekä maanalaisten tilojen vuokrasopimuslomakkeiden vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Esko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: esko.patrikainen(a)hel.fi Markku Metsäranta, toimitilapäällikkö, puhelin: markku.metsaranta(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Hakemus 3 Hankesuunnitelma 4 Varauspäätös 5 Yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnos 6 Apporttisopimus Otteet Ote Kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Föreningen Konstsamfundet r.f.:n (jäljempänä Konstsamfundet) hakemuksen mukaisesti kaupunki päättäisi omalta osaltaan hyväksyä Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -nimisen yhtiön (jäljempänä yhtiö) yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen, nimeäisi kaupungin edustajat yhtiön hallitukseen, luovuttaisi Lasipalatsin rakennukset apporttina yhtiölle ja vahvistaisi yhtiölle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella luovutettavan tontin vuokrausperusteet. Konstsamfundetin Amos Anderssonin taidemuseon Lasipalatsi-hanke sisältää museon maanalaisen uudisrakennuksen (6 041 m²) Lasipalatsin Aukion alle ja Lasipalatsin rakennuksen nykyisten tilojen peruskorjauksen; tulevat museotilat m² ja muut tilat m². Museon arvioidut (alv. 0 %) rakennuskustannukset ovat 41,4 Me, joista uudisrakennuksen osuus on 36,2 Me ja Lasipalatsin rakennuksen peruskorjauksen osuus 5,2 Me. Lasipalatsin muiden tilojen peruskorjauksen arvioitu hinta on 5,0 Me. Yhteensä hankkeen kustannukset ovat siten 46,4 Me. Hanketta varten on tarkoitus perustaa Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -niminen keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeenomistajiksi tulevat Konstsamfundet (enemmistöosuus 75 %) ja Helsingin kaupunki (vähemmistöosuus 25 %). Konstsamfundet merkitsee ne yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat rakennettaviin uusiin maanalaisiin tiloihin, ja osakkeet, jotka oikeuttavat yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyihin toimisto- ja näyttelytiloihin sekä auditorioon Lasipalatsin 2. kerroksessa ja sisäänkäynti- ja aulatiloihin 1. kerroksessa. Kaupunki merkitsee yhtiön ne osakkeet, jotka oikeuttavat muihin Lasipalatsin tiloihin (liiketilat). Torialue (ns. Lasipalatsin Aukio) jää yhtiön hallintaan. Yhtiö toimii hankkeen rakennuttajana. Konstsamfundet rahoittaa uudisja peruskorjaushankkeen yhtiöön tekemällään rahastosijoituksella ja mahdollisesti osakkeisiinsa kohdistuvalla yhtiölainalla. Konstsamfundet maksaa myös ne korjauskustannukset (yhdistyksen vastuu näistä kustannuksista on kuitenkin korkeintaan 5 Me), jotka kohdistuvat niihin Lasipalatsin tiloihin, jotka hankesuunnitelman mukaisesti jäävät kaupungin hallintaan. Kaupungin omistusosuus perustettavasta kiinteistöosakeyhtiöstä perustuu osakassopimuksen mukaisesti siihen, että kaupunki sijoittaa yhtiöön apporttina Lasipalatsin rakennuksen. Apporttiomaisuuden arvoksi on arvioitu 20,7 Me ja se olisi kaupungin tilojen osalta 16,2 Me ja Konstsamfundetin tilojen osalta 4,5 Me. Hankkeen aikataulun mukaan varsinainen suunnittelutyö käynnistyy helmikuussa 2014 ja rakentaminen edellyttäen, että tontille laadittava

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Esittelijän perustelut Hakemus Hankesuunnitelma Varauspäätös asemakaavan muutos on valmistunut, alkaisi keväällä Tavoite on, että uusi museo valmistuisi heti kesän 2017 jälkeen. Föreningen Konstsamfundet r.f. pyytää päivätyssä hakemuksessaan, että kaupunkia omalta osaltaan hyväksyisi Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -nimisen yhtiön osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen sekä nimeäisi kaupungin edustajan yhtiön hallitukseen. Samalla kaupunki päättäisi osakassopimuksen mukaisesti Lasipalatsin rakennusten luovuttamisesta apporttina yhtiölle. Edelleen kaupungin tulisi vahvistaa yhtiölle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella luovutettavan tontin vuokrausperusteet. Osakassopimus on tarkoitus allekirjoittaa välittömästi sen jälkeen, kun kaupungin osallistumisesta hankkeeseen on päätetty. Hakemus on kokonaisuudessaan liitteenä nro 2. Amos Anderssonin taidemuseon tilojen ratkaisuvaihtoehdoksi Haahtela-rakennuttaminen Oy on laatinut hankesuunnitelman ( ), jossa on esitetty museon sijoittamista Lasipalatsin yhteyteen. Hankesuunnitelmassa on esitetty museon tilatarpeet, rakennuspaikka, toteutusaikataulu ja investointitarpeet sekä ehdotuspiirustukset uudistilojen sijainnista. Museon varsinaiset näyttelytilat (6 041 m²) sijoittuisivat ja rakennettaisiin pääosin Lasipalatsin ja ns. Turun kasarmin välisen toriaukion Lasipalatsin Aukion alle. Torialue elävöitettäisiin taidetoriksi. Lasipalatsiin sijoittuisi pienimuotoista näyttelytoimintaa, esittävää taidetta sekä museon hallinto (2 519 m²). Lasipalatsin muut tilat (2 869 m²), kuten liiketilat, jäisivät kaupungin hallintaan. Museon arvioidut rakennuskustannukset (alv. 0 %) ovat 41,4 Me, josta maan alle sijoittuvan uudisrakennuksen osuus on 36,2 Me ja Lasipalatsin rakennuksen peruskorjauksen osuus 5,2 Me. Kaupungille jäävien Lasipalatsin tilojen peruskorjauksen hinta on 5,0 Me. Yhteensä rakennuskustannukset ovat 46,4 Me (alv. 0 %). Hankesuunnitelma on liitteenä nro 3.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Yhtiön perustaminen Kaupunginhallitus päätti (1361 ) varata Föreningen Konstsamfundet r.f.:lle Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 194 tontin nro 1 noin m²:n suuruisen määräalan ja sillä sijaitsevat Lasipalatsin rakennukset yksityisen Amos Andersonin taidemuseo -hankkeen suunnittelua varten saakka mm. seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä varauspäätöksen mukaista varauksensaajaa ja soveltuvin osin varauksensaajan toimesta hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä. Mikäli kaupunki päättää tulla perustettavan yhtiön osakkaaksi, yhtiön osakassopimukselle ja yhtiöjärjestykselle on saatava kaupungin toimivaltaisen elimen hyväksyminen. 2 Lasipalatsin rakennusten mahdollisesta luovuttamisesta varauksensaajalle tai apporttiomaisuutena perustettavalle yhtiölle päättää kaupungin toimivaltainen elin. 3 Asemakaavan muutoksen mukainen tontti vuokrataan varauksensaajalle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella kaupungin myöhemmin erikseen päättämin ehdoin. 4 Laadittavan asemakaavan muutoksen mukainen maanalainen uudisrakennus rakennetaan sekä Lasipalatsin rakennusten huonetilat korjataan ja muutetaan taidemuseoksi ja muiksi kulttuuritoimintaa palveleviksi tiloiksi varauksensaajan toimesta ja kustannuksella. 5 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu-, selvittämis-, tutkimus- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, että alueelle ei saada voimaan hankkeen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai että kaupunginvaltuusto ei hyväksy hanketta varten perustettavan yhtiön osakassopimusta ja yhtiöjärjestystä taikka päätä rakennuksen sekä tontin luovuttamisesta varauksensaajalle.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Konstsamfundetin hallitus on kokouksessaan käsitellyt Lasipalatsi-hanketta ja valtuuttanut yhdistyksen toimitusjohtajan yhdistyksen puolesta hyväksymään sekä yhtiöjärjestyksen että osakassopimuksen sekä allekirjoittamaan yhdistyksen puolesta tarvittavat asiakirjat. Konstsamfundet ja Helsingin kaupunki perustavat yhdessä Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön. Toiminimi on suomeksi Kiinteistö Oy Helsingin Lasipalatsi. Yhtiön toimialana on maanvuokrasopimuksen nojalla hallita osaa Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan korttelin nro 194 tontista nro 1 (kiinteistötunnus ) sekä omistaa sillä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat. Yhtiö voi harjoittaa hallinnassaan olevissa tiloissa ja alueilla vuokraustoimintaa. Yhtiön osakepääoma on perustamisvaiheessa euroa jaettuna osakkeeseen. Jokaisen osakkeen nimellisarvo on 1,00 euro. Yhtiön jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen. Osakepääoman lisäksi yhtiöllä on rakennusrahasto, jota osakkaat kartuttavat yhtiöosuuksiensa mukaisessa suhteessa tai muulla osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä tai osakkaiden keskenään erikseen sopimassa suhteessa. Yhtiökokouksessa voidaan osakkaiden yksimielisillä päätöksillä perustaa yhtiölle myös muita rahastoja. Osakesarjaan A kuuluvat osakkeet nrot A1 - A6041, osakesarjaan B osakkeet nrot B1 - B2591 ja osakesarjaan C osakkeet nrot C1 - C2869. Osakesarjan A osakkeet oikeuttavat uusien maanalaisten tilojen hallintaan. Osakesarjan B osakkeet oikeuttavat Lasipalatsin 2. kerroksen Simonkadun puoleisessa siivessä olevien toimistotilojen, Lasipalatsin pohjoisosassa 2. kerroksessa olevan auditorion (Bio Rex), museokauppatilojen ja näyttelytilojen sekä 1. kerroksessa olevan pääsisäänkäynnin ja aulatilojen hallintaan. Osakesarjan C osakkeet oikeuttavat Lasipalatsin muihin osakkeiden perusteella hallittaviin tiloihin, jotka käyvät ilmi yhtiöjärjestyksestä. Kaikki muut yhtiön omistamat tilat, rakenteet ja laitteet ovat yhtiön hallinnassa. Perustamisvaiheessa osapuolet merkitsevät yhtiön osakkeet seuraavasti: Konstsamfundet merkitsee kaikki A-sarjan osakkeet nrot A1 - A6041 sekä kaikki B-sarjan osakkeet nrot B1 - B2519, yhteensä osaketta. Kaupunki merkitsee kaikki C-sarjan osakkeet nrot C1 - C2869, yhteensä osaketta. Kaikkien osakkeiden merkintähinta on osakkeiden nimellisarvo eli A- sarjaan kuuluvien osakkeiden osalta euroa, B-sarjaan kuuluvien

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Apporttisopimus Tontin vuokrausperusteet osakkeiden osalta euroa ja C-sarjaan kuuluvien osakkeiden osalta euroa. Merkintähinta maksetaan rahassa. Yhtiö perustetaan viipymättä osakassopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Yhtiön yhtiöjärjestys ja osakassopimus ovat kokonaisuudessaan liitteenä 5. Varauspäätöksen ja osakassopimuksen (kohta 3.6.2) mukaisesti Lasipalatsin rakennukset luovutettaisiin Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors:lle liitteenä nro 6 olevalla apporttisopimuksella. Catella Property Oy:n päivätyn arviokirjan mukaan Lasipalatsi-rakennuksen markkina-arvo on 30,9 Me jakautuen siten, että kaupungin hallintaan jäävien tilojen arvo on 21,2 Me ja Konstsamfundetin hallintaan tulevien tilojen arvo 9,7 Me. Ottaen huomioon tilojen käyttötarkoituksen muutoksen sekä peruskorjaustarpeet ja -kustannukset, jotka kaupungin tilojen osalta ovat 5 Me ja Konstsamfundetin tilojen osalta 5,2 Me, apporttiarvo tulee kaupungin hallinnassa olevien tilojen osalta olemaan 16,2 Me ja Konstsamfundetin hallintaan tulevien tilojen osalta 4,5 Me eli yhteensä 20,7 Me. Apporttiomaisuudella kaupunki merkitsee yhtiön liikkeeseen laskemia C-sarjan osakkeita osakassopimuksessa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. C-sarjan osakkeiden merkintähinta merkitään osakkeiden nimellisarvon 1 euroa/osake ylittävältä osin yhtiön rakennusrahastoon. Apporttisopimus ja sen ehdot ovat liitteenä nro 6. Osakassopimuksen mukaisesti laadittavan kaavamuutoksen mukainen tontti 4194/2 vuokrattaisiin Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingforsille pitkäaikaisella 60 vuoden maanvuokrasopimuksella. Tontin vuosivuokra määrättäisiin pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 21 euron kerrosneliömetrihintaa museotilan, 32 euron kerrosneliömetrihintaa toimistotilan ja 53 euron kerrosneliömetrihintaa liiketilojen kerrosalojen osalta. Nykyhintatasossa (indeksipisteluku 1900, tammikuu 2014) yksikköhinnat olisivat noin 400 euroa/k-m² museotilan, 600 euroa/k-m² toimistotilan ja euroa/k-m² liiketilan osalta. Maanalaisten tilojen kerrosneliömetrihinta olisi puolet

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Pisara Lasipalatsin nykyiset vuokrasopimukset maanpäällisten tilojen kerrosalahinnasta. Tontin pääkäyttötarkoitusten kerrosalamäärät vahvistuvat laadittavassa asemakaavan muutoksessa. Muutoin noudatettaisiin tavanomaisia liike- ja toimistotonttien sekä maanalaisten tilojen vuokrasopimuslomakkeiden vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja. Tontinvuokrasopimus solmitaan vasta sen jälkeen, kun hankkeen toteuttamisen edellyttämä asemakaavan muutos on tullut lainvoimaiseksi. Kaavamuutoksen yhteydessä tullaan huomioimaan mahdolliset Pisaran keskusta-aseman kulkuyhteyksien tilavaraukset tontilla sekä sovittamaan ne yhteen museohankkeen kanssa. Kiinteistöviraston tilakeskus on vuokrannut Lasipalatsin tilat alkaen kokonaisuudessaan kaupungin omistamalle Lasipalatsin Mediakeskus Oy:lle toistaiseksi voimassa olevalla liikehuoneiston vuokrasopimuksella. Irtisanomisaika vuokranantajan puolelta on 6 kuukautta. Osakassopimuksen 3.8. kohdan mukaisesti kaupunki tulee vastaamaan siitä, että Lasipalatsin tiloja koskevat vuokrasopimukset päättyvät viimeistään , mikä on välttämätöntä hankkeen toteuttamiseksi. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Esko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: esko.patrikainen(a)hel.fi Markku Metsäranta, toimitilapäällikkö, puhelin: markku.metsaranta(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Hakemus 3 Hankesuunnitelma 4 Varauspäätös 5 Yhtiöjärjestys- ja osakassopimusluonnos 6 Apporttisopimus Otteet Ote Kaupunginhallitus

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Päätöshistoria Kaupunginhallitus HEL T Päätös Kaupunginhallitus päätti varata Föreningen Konstsamfundet r.f.:lle liitteen 1 mukaisen Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 194 tontin nro 1 noin m²:n suuruisen määräalan ja osan sillä sijaitsevista Lasipalatsin rakennuksista yksityisen Amos Andersonin taidemuseo -hankkeen suunnittelua varten saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä varauspäätöksen mukaista varauksensaajaa ja soveltuvin osin varauksensaajan toimesta hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä. Mikäli kaupunki päätti tulla perustettavan yhtiön osakkaaksi, yhtiön osakassopimukselle ja yhtiöjärjestykselle on saatava kaupungin toimivaltaisen elimen hyväksyminen. Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. 2 Varaus on voimassa ehdolla, että hankkeen toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos saa lainvoiman. 3 Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, rakennusviraston, pelastuslaitoksen, kiinteistöviraston, museoviraston, kaupungin kokonaan omistaman Lasipalatsin mediakeskus Oy:n ja tarvittaessa muidenkin hallintokuntien sekä Pisaran suunnitteluryhmän kanssa. 4 Varauksensaajan on huomioitava hankkeen suunnittelussa mm. seuraavaa: Varauksensaaja on tietoinen Lasipalatsin rakennusten rakennushistoriallisista suojeluarvoista. Museorakennusten ja kortteliaukion suunnittelussa on erityistä huomioita kiinnitettävä kaupunkikuvallisiin seikkoihin. Kortteliaukio

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 elävöitetään taidetoriksi, jolla on avoin liikkumismahdollisuus, ulkoilutarjoilualueita sekä kaupunkitapahtumia taidemuseon ulkotoimintojen lisäksi. Asemakaavassa määriteltävät hankkeen autopaikat tullaan sijoittamaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Maanalaisen taidemuseon huoltoa varten rakennetaan yhteys kaukoliikenteen tavara-aseman asiakas-liikennetilaan. Ns. Pisararadan keskusta-aseman lippuhalli oheistoimintoineen on suunniteltu sijoitettavaksi museohankkeen maanalaisten tilojen viereen. Hankkeiden suunnitelmat tulee yhteensovittaa toisiinsa. Hankkeiden yhtäaikainen tai vaiheittainen rakentaminen tulee selvittää ja varmistaa. Edelleen on selvitettävä, missä laajuudessa museon toteuttamisen yhteydessä on rakennettava Pisaran lippuhallin rakentamisen edellyttämiä valmistelevia järjestelyjä ja rakenteita. 5 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan asemakaavan muutoksen laatimisen edellyttämistä museohankkeen rakennettavuutta ja muita teknisiä sekä toiminnallisia ominaisuuksia koskevien suunnitelmien ja selvitysten tekemisestä. 6 Luovutettavan tontin lopulliset rajat, käyttötarkoitukset, rakennusoikeus, yleinen käyttö, rasitteet ym. kaavoitukselliset asiat määräytyvät laadittavassa asemakaavamuutoksessa. 7 Lasipalatsin rakennusten mahdollisesta luovuttamisesta varauksensaajalle tai apporttiomaisuutena perustettavalle yhtiölle päätti kaupungin toimivaltainen elin. 8 Asemakaavan muutoksen mukainen tontti vuokrataan varauksensaajalle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella kaupungin myöhemmin erikseen päättämin ehdoin. 9 Lasipalatsin rakennusten luovuttamisen ja museotontin vuokraamisen edellytyksenä on, että hanketta koskeva asemakaavan muutos saa lainvoiman. 10

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Laadittavan asemakaavan muutoksen mukainen maanalainen uudisrakennus rakennetaan ja Lasipalatsin rakennusten huonetilat korjataan ja muutetaan taidemuseoksi ja muiksi kulttuuritoimintaa palveleviksi tiloiksi varauksensaajan toimesta ja kustannuksella. 11 Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä Lasipalatsin rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat. Varausaikana mahdollisista tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista tulee sopia ennen toimenpiteisiin ryhtymistä kiinteistöviraston tilakeskuksen ja tilojen käyttäjän kanssa. 12 Varauksensaaja on velvollinen hankkimaan kustannuksellaan kaikki hankkeen uudisrakentamisen sekä Lasipalatsin rakennusten tilojen korjaus- ja muutostöiden toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat ja muut luvat. 13 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hankkeen asemakaavan muutoksen mukaisen rakentamisen edellyttämistä yhdyskuntateknisten johtojen, laitteiden, rakennelmien tai rakenteiden siirtämisestä ja on velvollinen sopimaan tästä niitä yllä pitävien hallintokuntien ja yritysten kanssa. 14 Kaupunki sitoutuu olemaan tekemättä varausaikana Lasipalatsin rakennusten tiloja koskevia sellaisia uusia pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jotka haittaisivat hankkeen toteuttamista. Kaupunki pyrkii kuitenkin Lasipalatsin mediakeskus Oy:n kanssa neuvotellen mahdollisuuksien mukaan turvaamaan yhtiön ja sen vuokralaisten aseman. 15 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu-, selvittämis-, tutkimus- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, että alueelle ei saada voimaan hankkeen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai että kaupungin toimivaltainen elin ei hyväksy hanketta varten perustettavan yhtiön osakassopimusta ja

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 yhtiöjärjestystä taikka päätä rakennuksen sekä tontin luovuttamisesta varauksensaajalle Pöydälle Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi HEL T Kiinteistökartta G4 T2, Mannerheimintie Päätös Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaisi Föreningen Konstsamfundet r.f.:lle liitteen nro 6 mukaisen Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 194 tontin nro 1 noin m²:n suuruisen määräalan ja sillä sijaitsevat Lasipalatsin rakennukset yksityisen Amos Andersonin taidemuseo - hankkeen suunnittelua varten saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä varauspäätöksen mukaista varauksensaajaa ja soveltuvin osin varauksensaajan toimesta hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä. Mikäli kaupunki päättää tulla perustettavan yhtiön osakkaaksi, yhtiön osakassopimukselle ja yhtiöjärjestykselle on saatava kaupunginvaltuuston hyväksyminen. Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta. 2 Varaus on voimassa ehdolla, että hankkeen toteuttamisen mahdollistava asemakaavan muutos saa lainvoiman. 3 Hankkeen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginmuseon, rakennusviraston,

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 pelastuslaitoksen, kiinteistöviraston ja muiden hallintokuntien kanssa sekä museoviraston ja Pisaran suunnitteluryhmän kanssa. 4 Varauksensaajan on huomioitava hankkeen suunnittelussa mm. seuraavaa: Varauksensaaja on tietoinen Lasipalatsin rakennusten rakennushistoriallisista suojeluarvoista. Museorakennusten ja kortteliaukion suunnittelussa on erityistä huomioita kiinnitettävä kaupunkikuvallisiin seikkoihin. Kortteliaukio elävöitetään taidetoriksi, jolla on avoin liikkumismahdollisuus, ulkoilutarjoilualueita sekä kaupunkitapahtumia taidemuseon ulkotoimintojen lisäksi. Asemakaavassa määriteltävät hankkeen autopaikat tullaan sijoittamaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Maanalaisen taidemuseon huoltoa varten rakennetaan yhteys kaukoliikenteen tavara-aseman asiakas-liikennetilaan. Ns. Pisararadan keskusta-aseman lippuhalli oheistoimintoineen on suunniteltu sijoitettavaksi museohankkeen maanalaisten tilojen viereen. Hankkeiden suunnitelmat tulee yhteensovittaa toisiinsa. Hankkeiden yhtäaikainen tai vaiheittainen rakentaminen tulee selvittää ja varmistaa. Edelleen on selvitettävä, missä laajuudessa museon toteuttamisen yhteydessä on rakennettava Pisaran lippuhallin rakentamisen edellyttämiä valmistelevia järjestelyjä ja rakenteita. 5 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan asemakaavan muutoksen laatimisen edellyttämistä museohankkeen rakennettavuutta ja muita teknisiä sekä toiminnallisia ominaisuuksia koskevien suunnitelmien ja selvitysten tekemisestä. 6 Luovutettavan tontin lopulliset rajat, käyttötarkoitukset, rakennusoikeus, yleinen käyttö, rasitteet ym. kaavoitukselliset asiat määräytyvät lainvoimaisessa asemakaavan muutoksessa. 7 Lasipalatsin rakennusten mahdollisesta luovuttamisesta varauksensaajalle tai apporttiomaisuutena perustettavalle yhtiölle päättää kaupunginvaltuusto.

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 8 Asemakaavan muutoksen mukainen tontti vuokrataan varauksensaajalle pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella kaupunginvaltuuston myöhemmin erikseen päättämin ehdoin. 9 Lasipalatsin rakennusten luovuttamisen ja museotontin vuokraamisen edellytyksenä on, että hanketta koskeva asemakaavan muutos saa lainvoiman. 10 Laadittavan asemakaavan muutoksen mukainen maanalainen uudisrakennus rakennetaan ja Lasipalatsin rakennusten huonetilat korjataan ja muutetaan taidemuseoksi ja muiksi kulttuuritoimintaa palveleviksi tiloiksi varauksensaajan toimesta ja kustannuksella. 11 Varauksensaajan on varausaikana selvitettävä Lasipalatsin rakennusten tekninen kunto ja soveltuvuus aiottuun käyttötarkoitukseen. Kaupunki luovuttaa tätä varten varauksensaajan käyttöön hallussaan olevat kiinteistöä ja rakennuksia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat. Varausaikana mahdollisista tehtävistä rakenteiden avauksista ja muista niihin verrattavista tutkimuksista tulee sopia ennen toimenpiteisiin ryhtymistä kiinteistöviraston tilakeskuksen ja tilojen käyttäjän kanssa. 12 Varauksensaaja on velvollinen hankkimaan kustannuksellaan kaikki hankkeen uudisrakentamisen sekä Lasipalatsin rakennusten tilojen korjaus- ja muutostöiden toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat ja muut luvat. 13 Varauksensaaja vastaa kustannuksellaan hankkeen asemakaavan muutoksen mukaisen rakentamisen edellyttämistä yhdyskuntateknisten johtojen, laitteiden, rakennelmien tai rakenteiden siirtämisestä ja on velvollinen sopimaan tästä niitä yllä pitävien hallintokuntien ja yritysten kanssa. 14

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Kaupunki sitoutuu olemaan tekemättä varausaikana Lasipalatsin rakennusten tiloja koskevia uusia pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. 15 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu-, selvittämis-, tutkimus- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, että alueelle ei saada voimaan hankkeen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai että kaupunginvaltuusto ei hyväksy hanketta varten perustettavan yhtiön osakassopimusta ja yhtiöjärjestystä taikka päätä rakennuksen sekä tontin luovuttamisesta varauksensaajalle. (L2114-7R) Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Esko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: esko.patrikainen(a)hel.fi Erik Nieminen, kehittämisinsinööri, puhelin: erik.nieminen(a)hel.fi Kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto HEL T Kiinteistöviraston tonttiosasto pyytää asemakaavaosaston lausuntoa Amos Andersonin taidemuseon hakemuksesta varata Lasipalatsi sekä kortteliaukion alainen tila taidemuseon toteuttamisedellytyksien selvittämistä varten. Föreningen Konstsamfundet r.f. on osoittanut kaupunginhallitukselle päivätyn hakemuksen, jossa hakija pyytää Helsingin kaupunkia tekemään tonttivarauksen osasta Kampin tonttia 4194/1 (osoite Mannerheimintie 22-24). Hakija on laadituttanut Haahtelarakennuttaminen Oy:llä Amos Andersonin Taidemuseon hankesuunnitelman ( ), jossa on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa museon toiminta Lasipalatsin yhteyteen. Lasipalatsin rakennus ja tontti ovat kaupungin omistuksessa sekä kiinteistö-viraston hallinnoinnissa. Rakennus luovutettaisiin apporttina ja kaavoitettava tontti pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella perustettavalle yhtiölle, jossa myös kaupunki olisi osakkaana. Uudisrakentaminen sijoittuisi Lasipalatsin ja ns. Turun kasarmin - rakennuksen välisen torin alle.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Asemakaavaosasto Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Tavoite on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2015 ja avajaiset olisivat vuonna Varauksen valmistelua varten tonttiosasto pyytää asemakaavaosaston lausuntoa varaushakemuksesta. Lausunto pyydetään asian valmistelun kiireellisyyden vuoksi antamaan viimeistään mennessä. Varausesityksen tekeminen kaupunginhallitukselle on tarkoitus viedä kiinteistölautakunnan kokoukseen marraskuussa Hakemussuunnitelma Hankesuunnitelman mukaan Amos Andersonin museotilat käsittävät Bio Rexin puoleisen osan Lasipalatsista sekä sen siipien rajaaman maanalaisen kaksikerroksisen tilan. Maanalainen museotila rajautuu Pisaran lippuhalliin ja sen Pisaran yleissuunnitelmaluonnoksessa esitettyyn koneportaan sijaintivaihtoehtoon. Museotilojen laajuus Lasipalatsin rakennuksessa on n kem2 ja aukion alaisessa tilassa 3500 kem2. Sisäänkäynti on Bio Rexin sisäänkäyntiaulan kohdalla ja sinne on yhteys sekä Mannerheimintien puolelta että aukion puolelta. Tilojen pysty-yhteydet ja esteettömyys edellyttää hissin ja porrasyhteyden sijoittamisen Lasipalatsin arkadin alueelle. Museon toiminta ja tapahtumat laajentuvat myös toriaukiolle tarjoten sille uuden identiteetin. Tavoitteena on yhtenäinen hyvin muunneltava maanalainen näyttelytila, joka on tarvittaessa jaettavissa seinäkkeillä. Lasipalatsin puolelle sijoittuu lisäksi tiloja pienimuotoisempaan näyttelytoimintaan. Uudesta museosta saavutetaan yhteys myös kaupungin maanalaisen jalankulkuverkoston liikennevirtoihin Pisaran lippuhallin kautta. Huoltoliikenneyhteys museoon on maanalaisesti kaukoliikenteen lastausalueen kautta. Museon tilojen suunniteltu laajuus on nettom2, josta uudisrakentamista on m2 ja peruskorjausta m2. Hanke käsittää lisäksi Lasipalatsin muiden käyttäjien tilojen peruskorjausta m2. Hankkeen kokonaislaajuus on yhteensä netto-m2. Museon arvioidut rakennuskustannukset ovat 41, 4 M, josta uudisrakentamisen osuus on 36,2 M ja peruskorjauksen osuus 5,2 M. Muiden käyttäjien tilojen peruskorjauksen hinta on 5, 0 M. Yhteensä rakennuskustannukset ovat 46,4 M

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Rakennettu ympäristö Maaperä SOK:n ja Valion rakennuttama funktionalistinen Lasipalatsi valmistui 1936 (Viljo Revell, Heimo Riihimäki ja Niilo Kokko). Rakennuksen oli tarkoitus palvella vuoden 1940 olympialaisten kisavieraita. Liikehuoneistoja, ravintoloita ja elokuvateatterin sisältävä Lasipalatsi suunniteltiin alun perin väliaikaisrakennukseksi, joka oli tarkoitus myöhemmin purkaa suuremman liikerakennuksen tieltä. Lasipalatsi peruskorjattiin 1998 kulttuuri- ja mediakeskukseksi. Siinä yhteydessä määriteltiin myös rakennuksen suojeluarvot ja suojeltavat sisätilat. Lasipalatsin kulttuuri- ja mediakeskuksessa toimii kahviloita, ravintoloita ja monia media-alan yrityksiä. Rakennuksessa on myös elokuvateatteri Bio Rex, nettipalveluita ja näyttelytiloja. Lasipalatsin kerrosala on n kem2. Turun kasarmin talousrakennus vuodelta 1833 (C.L. Engel) toimi linjaautoasemana. Rakennuksessa on nykyisin on ravintoloita, toimistotiloja ja näyttelytila Laituri. Turun kasarmin kerrosala on n kem2. Lasipalatsin aukio oli linja-autokenttänä Kampin keskuksen työmaavaiheeseen asti. Aukio otettiin tapahtumakäyttöön ja rakennettiin ja varustettiin ravintoloiden ulkotarjoilualueiksi 2005 (määräaikaisilla rakennusluvilla). Lasipalatsin aukiota vuokrataan erilaisille kaupunkitapahtumille. Kortteli rajautuu lounaassa Narinkka-toriin ja sen alaiseen kaukoliikenteen tavara-asemaan ja sen asiakasliikenteen pysäköinti- ja lastausalueeseen. Korttelin alapuolella kalliossa on metrotunnelipari ja metrotunneleiden välissä raiteenvaihtotunneli. Alue on maaperältään kitkamaata ja kallioista ja hyvää rakentamiseen. Maan pinta on noin Kallion pinta laskee pohjoisesta etelään päin noin + 5:stä - 5:een. Simonpuistikon kohdalla on täyte- ja savikerroksia noin 3-6 m. Mannerheimintien länsipuolella alkaa melko syvä täyte- ja savialue, joka on pohjaveden riskialuetta. Läheisyydessä sijaitsevien puupaaluperusteisten rakennusten kuten Rautatieasema ja Postitalo, takia pohjavedet eivät saa laskea myöskään museokorttelin alueella. Metron katto on ylimmillään noin tasolla - 14 ja lattia Metrotunneleiden yläpuolella voidaan louhia tasolle - 4, jolloin metron yläpuolelle jää vielä 10 m kalliota. Työnaikaisista louhinnoista tärinä- ja muut vaikutukset on otettava huomioon. Alueen vaikutuspiirissä on Salomonkadun 250 autopaikkaa käsittävä pysäköintilaitos. Laitoksen

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 lattia on tasolla noin - 3. Alueen pohjoiskulmaa leikkaa jätevesitunneli, jonka katto on Lasipalatsi on perustettu maanvaraisesti anturoilla. Turun kasarmissa on kivilatomusperustukset. Kampin keskuksen työmaan yhteydessä Narinkan puoleiset perustukset vahvistettiin. Kunnallisteknisiä verkostoja alueella on kaukolämpöjohto 300 mm ja sadevesiviemäri 300 mm sekä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Suunnittelu- ja päätöksentekotilanne Kortteli 4194 on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Korttelin asemakaava nro 447 on vuodelta Sen rajat ovat täsmentyneet ympäröivien alueiden asemakaavoituksen yhteydessä. Lasipalatsi sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo). Yleiskaava 2002:ssa kortteli on keskustatoimintojen aluetta, kävelykeskustan aluetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Kamppi-Töölönlahti osayleiskaavassa (vuodelta 1991) Lasipalatsin korttelialue kuuluu yleisten rakennusten alueeseen, jolle sai sijoittaa linja-autoaseman sekä liiketilaa. Turun kasarmi ja Lasipalatsi ovat suojeltavia rakennuksia. Kampin ja terminaalialueen asemakaavaluonnoksessa (kaupunkisuunnittelulautakunta ) Lasipalatsi oli yleisten - ja liikerakennusten korttelialuetta (Y+K) ja Turun kasarmi linjaautoaseman korttelialuetta (LA). Molemmat olivat suojeltuja rakennuksia (sr). Aukio oli merkitty jalankulkuaukioksi, jonka alapuolelle sai rakentaa maanalaisia tiloja. Kampin keskuksen asemakaava vuodelta 2000 oli pohjana suunnitteluja tarjouskilpailulle. Lasipalatsin kortteli ei sisältynyt Kampin keskuksen asemakaavaan. Kampin keskuksen toteuttamissopimus SRV:n kanssa sisälsi option Lasipalatsikorttelin keskiosan kehittämisestä. Aukion alle oli tarkoitus sijoittaa kaksi kerrosta liiketilaa ja sen alle pysäköintiä. SRV luopui sopimusoptiosta. Kaupunginjohtajan keskustakirjasto-työryhmä selvitti 2008 kirjaston sijoittamista korttelin keskelle. Ratkaisu perustui lasikatteiseen keskitilaan sekä laajaan maanalaiseen rakentamiseen.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Lausunto Pisaran yleissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että Lasipalatsinaukiolle johtavan liukuporrasyhteyden ja siihen liittyvien sisäänkäyntitilojen ja muiden järjestelyjen sijoittaminen korttelialueelle tulee tehdä korttelin muiden kehittämissuunnitelmien ehdoilla siten, että Lasipalatsin korttelin tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet säilyvät avoimina. Parhaillaan valmistellaan asemakaavaa rautateiden lähiliikenteen metromaista liikennöintiä varten keskustan alla (Pisararata Centrumslingan). Pisaran keskusta-asema sijoittuu Forumin ja Lasipalatsin väliin tasolle -45. Keskusta-aseman päälippuhalli sijoittuu Lasipalatsin aukion Turun kasarmin puoleisen osan alle. Lasipalatsinaukiolle maan pintaan johtavan liukuporrasyhteyden ja siihen liittyvien sisäänkäyntitilojen ja muiden järjestelyiden sijoittaminen korttelialueelle suunnitellaan yhteistyössä korttelin muun kehittämistyön kanssa. Asemakaavaluonnos on nähtävänä Päätös Pisaran toteuttamista tehdään aikaisintaan Pisaran rakentaminen kestää n. 5 vuotta. Pisaran hankeryhmä on kaavaillut kortteliaukiolle maanalaisen aseman rakentamisen vaatimia työmaan tiloja, ilmanvaihtoyhteyksiä, poistumisteitä, rakennusmateriaalin varastointia ja pienempikokoisen rakennusmateriaalin kuljettamista aseman työmaalle. Liukuporraskuilua käytettäisiin työmaan kuljetuksiin. Näitä ratkaisuja suunnitellaan vuoden 2014 alkupuolella. Hakemuksen tarkoittamat toimenpiteet ovat periaatteessa korttelille hyväksyttyjen kaavoitus- ja kehittämistavoitteiden mukaisia. Museotoiminta sopii kortteliin ja sen sijaintiin keskustassa sekä korttelin toiminnalliseen rooliin edellyttäen, että Lasipalatsin toiminnallinen monipuolisuus säilytetään. Suunnitelma tulee sovittaa Lasipalatsin sekä Turun kasarmin hyväksyttyihin rakennussuojelun tavoitteisiin. Tämä edellyttää suunnitteluvaiheen yhteistyötä kaupunginmuseon ja museoviraston kanssa. Lasipalatsin aukio on yksi hienoista ja keskeisistä kantakaupungin aukioista, jota määrittää erityisesti Lasipalatsin mittakaava ja hallittu arkkitehtuuri. Nämä vaatimukset tulee ottaa huomioon asettaa erityisiä hankkeen arkkitehtisuunnittelussa sekä aukiotilan suunnittelussa. Suunnitelma tulee sovittaa kortteliaukion kaupunkikuvallisiin sekä tapahtuma- ja terassikäytön hyväksyttyihin tavoitteisiin. Aukion osalta tärkeä tavoite on avoin liikkumismahdollisuus alueella ja sen läpi

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 jalankulun painopistesuunnissa. Edelleen tärkeä tavoite on kahviloiden ja ravintoloiden ulkotarjoilualueet sekä toiminta kaupunkitapahtumien näyttämönä. Museon oma ulkotoiminta täydentää näitä toimintoja, mutta ei voi korvata niitä. Museolle ei voi erottaa omaa erillistä piha-aluetta eikä korttelialueelle saa sijoittaa autopaikkoja, jätehuollon tiloja tai huoltoliikennejärjestelyjä pihatasoon. Asemakaavassa määriteltävät autopaikat tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen. Alue tulee huoltaa maanalaisesti kaukoliikenteen tavara-aseman asiakasliikennetilan kautta. Kortteli on pohjaveden riskialueen läheisyydessä, jonka vuoksi pohjavesi ei saa laskea rakentamistyön aikana eikä lopputilanteessa. Museon suunnittelu tulee sovittaa yhteen Pisaran suunnittelun kanssa. Pisaran keskusta-aseman lippuhalli oheistoimintoineen on esitetty museotilan viereen. Sijainti on parhaillaan nähtävillä olevan Pisararadan asemakaavaluonnoksen mukainen ratkaisu. Pisaran keskusta-aseman suunnittelu käynnistyy vuoden 2014 alussa. Tässä vaiheessa selviää yksityiskohtaisesti Pisaran lippuhallin sijainti-, tila - ja yhteysvaatimukset sekä näiden tuomat reunaehdot museohankkeelle. Tämä edellyttää suunnitteluyhteistyötä Pisaran suunnitteluryhmän kanssa. Pisaran ja museon suunnitelmien tulee sopia toisiinsa. On todennäköistä, että museo rakennetaan ennen Pisaraa. Niiden yhtäaikaisen tai vaiheittaisen rakentamisen mahdollisuus tulee myös selvittää ja varmistaa. Samoin tulee selvittää, missä laajuudessa museon toteuttamisen yhteydessä on rakennettava Pisaran lippuhallin rakentamisen edellyttämiä valmistelevia järjestelyjä ja rakenteita. Samalla tulee varmistaa työmaa-aikaisten tilajärjestelyjen riittävyys. Samanaikainen suunnittelu mahdollistaa mm. maaperä- ja pohjatutkimusten yhteensovittamisen. Asemakaavoitus ja hankkeen suunnittelu edellyttää tiivistä yhteistyötä myös kaupungin hallintokuntien kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Lasipalatsin korttelin asemakaavaa vuoden 2014 aikana, jolloin asemakaavan muutos on kaupunginvaltuustossa vuoden 2015 aikana. Valmistelu- ja käsittelyaika riippuu myös hakijan suunnittelu- ja selvitystyön sekä Pisaran suunnitteluyhteistyön aikataulusta ja tuloksista. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyrkii kiirehtimään Pisaran lippuhallin ratkaisujen suunnittelua, jotta museohankkeen tarvitsemat tiedot ovat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käytettävissä.

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/4 Kortteli on tarkoitus asemakaavoittaa kortteliksi, jossa tonttijako määritellään toiminnallisten kokonaisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kortteliaukio on korttelin sisäinen jalankulkualkio, jonka alla on museon tiloja ja Pisaran lippuhallin tiloja. Aukio voi olla oma tonttinsa tai se voidaan jakaa kuulumaan rakennuksien yhteyteen muodostuviin tontteihin. Asemakaavassa tavoitetta Lasipalatsin toiminnallisesta monipuolisuudesta ja elävyydestä sekä Lasipalatsin aukion roolia jalankulkualueena, oleskeluaukiona ja kaupunkitapahtumien näyttämönä käsitellään asemakaavan tarkkuudella. Siksi on tärkeää, että nämä tavoitteet varmistetaan rakennuksen luovutusta ja yhtiön muodostamista koskevissa sopimuksissa. Asemakaavaosasto puoltaa varaushakemusta edellä olevilla suunnittelua ja toteuttamista sekä suunnitteluyhteistyötä koskevilla ehdoilla. Lisätiedot Ilpo Forssen, projektipäällikkö, puhelin: ilpo.forssen(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Jukka Tarkkala, diplomi-insinööri, puhelin: jukka.tarkkala(a)hel.fi

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 117 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen valtuustoaloitteesta koskien kiinteistöjen myynnin taloudellisuutta HEL T Lausunto päätti antaa kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen toivomusponnesta seuraavan lausunnon: Tiloista luopumisen tavoitteet strategiaohjelmassa Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin strategiaohjelmassa valtuustokaudelle , että ulkopuolisille (=ei kaupungin omaan käyttöön) vuokrattujen toimitilojen omistuksesta luovutaan. Tavoitteena on luopua htm²:n suuruisista tiloista vuosittain. Kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuskannan luokittelu Tilakeskus on valmistellut omistajahallinnassaan olevien rakennusten ja osaketilojen arvotuksen, jossa rakennukset ja osaketilat jaettiin neljään eri luokkaan: Pidä: Kohteet, jotka kaupunki omistaa ja ylläpitää pitkällä tähtäimellä Kehitä/pidä: Kohteet, jotka kaupunki pitää ja kehittää omistuksessaan Kehitä/luovu: Kohteet, joita kehitetään luopumistarkoituksessa Luovu: Kohteet, joista luovutaan ilman kehittämispanosta. Kaupungin kokonaistalouden kannalta tilakustannusten merkittävä pienentäminen on mahdollista vain siten, että luovutaan järjestelmällisesti sellaisista rakennuksista ja osakemuotoisista tiloista, joiden omistaminen ei ole tarkoituksenmukaista kaupungin ydintehtävien hoitamisen näkökulmasta. päätti hyväksyä seuraavassa mainitut yleisperiaatteet, joita noudatetaan valmisteltaessa niiden kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja osaketilojen myyntiä, joita kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista omistaa ja joista voidaan siten luopua, jotta kaupungin omassa pitkäaikaisessa palvelukäytössä olevien rakennusten ja palvelutilojen riittävä korjaus- ja parannustoiminta voidaan turvata kaupungin taloustilanteen mahdollistamalla rahoituksella.

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 Kiinteistövirasto jatkaa alla määriteltyjen rakennusten ja osaketilojen myynnin valmistelua ja myyntiesitykset tuodaan johtosäännöistä ja niihin liittyvistä delegointipäätöksistä poiketen lautakunnan päätettäviksi: - Asuinpientalot, joissa on vain ulkopuolisia vuokrauksia. - Muut pientalot, jotka ovat tyhjänä tai joissa on ulkopuolinen käyttäjä. - Toimitilaosakkeet yhtiöissä, joissa kaupungin omistusosuus on alle 50 %. - Muut toimitilaosakkeet, joita ei tarvita kaupungin käyttöön. - Suoraan omistetut rakennukset, joille ei ole tiedossa kaupungin omaa käyttöä. Niissä kohteissa, joihin liittyy suojelutavoitteita, suojelutavoitteiden toteutuminen varmistetaan asemakaavamääräyksillä ja niissä tapauksissa, joissa myytävään rakennukseen liittyvä tontti vuokrataan pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella, myös maanvuokrasopimukseen liitetyillä ehdoilla. Samalla lautakunta päätti todeta, että tämä päätös ei muuta lautakunnan tekemiä 769 :ssä mainittuja pientalojen myyntiin liittyviä yleisiä periaatteita. Päätös 769 käsittelee muun muassa muiden virastojen mahdollisten tarpeiden selvittämistä ja pientalojen pitkäaikaisten, vakiintuneiden vuokralaisten kanssa käytävien myyntineuvottelujen käymistä sekä myytävien kohteiden asemakaavojen ajan tasalle saattamista. Kiinteistöjen myynnissä noudatettavat periaatteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt viimeksi kiinteistöjen myynnissä noudatettavat periaatteet. Kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkun muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi. Hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun jalostettuja eli kaavamuutoksen kautta tulevaa arvonnousua ei ole pitkällä tähtäykselläkään nähtävissä. Myytäessä kiinteistöjä ilmoitetaan ostomahdollisuudesta julkisesti ja käytetään ensisijassa tarjousmenettelyä. Mikäli on ilmeistä, ettei tarjousmenettelyllä saada tyydyttävää tulosta tai useita ko. kiinteistöstä kiinnostuneita ei löydy tai on elinkeinopoliittisesti perusteltua, voidaan

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 käyttää neuvottelumenettelyä. Tarvittaessa käytetään hinnoittelussa hyväksi puolueettoman ulkopuolisen arvioitsijan lausuntoa. Rakennusten myyntiin liittyviä näkökulmia Merkittävä osa ulkopuolisille toimijoille vuokratuista tiloista on taloudellisesti kannattamattomia ja kyseisiin tiloihin liittyy myös merkittäviä korjausinvestointitarpeita. Rakennettujen kiinteistöjen myyminen edellyttää useissa tapauksissa asemakaavamääräysten tarkistamista, vaikka itse rakennukselle ei olisikaan tarkoitus tehdä mitään korjausinvestointeja kaupungin toimesta ennen myyntiä. Merkittävien kohteiden yhteydessä myyntiä tarkastellaan sekä kiinteistötalouden näkökulmasta että kaupungin kokonaisedun kannalta. Kokonaisetua arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistöistä saatavat vuokratulot, ylläpitokustannukset, korjausvelka ja tulevien investointien tarve sekä kaupunkikuvalliset, rakennushistorialliset ja kaupungin elävyyden näkökulmat. Tilakeskuksen rakennusten myyntien seuranta Toteutuneista myynneistä raportoidaan kiinteistölautakunnalle ja tässä yhteydessä on mahdollista arvioida, miten kohteiden myynnissä on onnistuttu. Myynnin onnistumisen arvioinnissa otetaan huomioon strategisten tavoitteiden mukaisesti velattoman myyntihinnan ja arvioidun tontista saatavan vuokratulon pääoma-arvon lisäksi kohteiden korjausvelka ja odotettavissa oleva peruskorjaustarve. Rakentamattomien sekä vuokrattujen tonttien myynti Kaupunki luovuttaa vuosittain asuinrakennusoikeutta k-m². Vuotuiset luovutusmäärät riippuvat merkittävästi kulloisestakin kaavoitus- ja asuntojen kysyntätilanteesta. Elinkeinotoimintaan luovutetaan tontteja vuosittain noin keskimäärin k-m². Kaupunki luovuttaa asuntotontit pääasiallisesti vuokraamalla. Näin menetellään esimerkiksi kaikkien säänneltyyn tuotantoon luovutettavien tonttien osalta. Sääntelemättömään vuokra-asuntotuotantoon luovutettavat asuntotontit vuokrataan nykykäytännön mukaan ostooptiolla. Kaupungin tonttien luovutuksessa jo pitkään noudattaman käytännön mukaan sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon luovutettavat tontit (pl. omakotitalotontit) luovutetaan useimmiten myymällä, jolloin tontit pääsääntöisesti kilpailutetaan. Myytävät tontit sijoittuvat usein meren läheisyyteen tai muutoin keskeisille paikoille, jolloin niistä

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 saatavat hinnat nousevat yleensä varsin korkeiksi ja kohteiden myynti kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna on kannattavinta. Elinkeinotonttien osalta vuokraamalla luovutetaan kaikki teollisuus-, liike- ja varastokäyttöön tarkoitetut tontit. Toimitila- ja hotellitontit luovutetaan usein osto-optioin vuokraamalla. Kaupungin maanmyyntitulot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdelleet milj. euron välillä keskiarvon ollessa noin 60 milj. euroa/vuosi. Kiinteistöviraston vuoden 2013 maanmyyntitavoite on 85 milj. euroa ja vuoden 2014 myyntitavoite 100 milj. euroa. Maanmyynti ja -vuokraus luovutustapana Kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan maanvuokraus on kaupungin kannalta lähtökohtaisesti taloudellisesti ja maapoliittisesti edullinen vaihtoehto. Tonttien omistusoikeuden säilyminen kaupungilla turvaa kaupungin mahdollisuudet kehittää alueita pitkällä aikavälillä ja myös maan arvonnousu säilyy kaupungilla. Maanvuokraus takaa kaupungille tasaisen tulovirran pitkällä aikavälillä. Maanmyynnin ja -vuokrauksen taloudellinen vertailu on kuitenkin varsin haastavaa, koska vertailuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tällaisia ovat mm. tontin myyntihinnan ja maanvuokran pohjana käytettävän laskennallisen hinnan suhde, maanvuokrauksessa käytettävä tuottoprosentti, maanvuokratulojen nykyarvonlaskennassa käytettävä diskonttauskorko, kiinteistöveron pitkän aikavälin kehitys, arvioitu maanarvonnousu pitkällä tähtäimellä sekä kaupungin kulloinenkin taloudellinen tilanne. Lisäksi arviointiin vaikuttaa merkittävästi myös kaupungin asunto- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja niiden edistäminen. Esimerkiksi toimitilahankkeissa suurelle osalle institutionaalisista sijoittajista mahdollisuus tontin ostamiseen on jopa kynnyskysymys. Tämä on tilanne usein myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntosijoittajien osalta. Tontin myynnin edullisuus kaupungin kannalta Tontteja myytäessä tonttihinnoittelun tulee aina heijastaa tontin todellista myyntihetken markkina-arvoa, joka tosin harvoin on yksiselitteisesti määriteltävissä. Tontin myyntihinnan edullisuutta tai vastavuoroisesti epäedullisuutta kaupungin kannalta tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti kokonaisuutena ottamalla huomioon mm. kunkin tontin ja hankkeen erityispiirteet. Näin menetellään jo nykyisellään tonttien myyntiesitysten valmistelussa ja kunkin myyntiesityksen yhteydessä kerrotaan keskeiset perustelut myynnille.

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 Selvää kuitenkin on, ettei yksiselitteistä määrittelyä myynnin edullisuudelle tai epäedullisuudelle voida läheskään aina määrittää, koska tarkastelu riippuu usein valittavasta näkökulmasta. Pelkästään rakennusoikeuden yksikköhinnan tarkastelu ei useinkaan riitä arvioinnin suorittamiseksi, vaan myös muut tekijät tulee ottaa huomioon. Tällaisia voivat olla esim. tavoitteet tietyn vaikeasti markkinoitavan alueen rakentumisen edistämiseksi, tonttiin kohdistuva kaupungin kannalta taloudellisesti epäedulliseksi muodostunut maanvuokrasopimus tai esim. elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistäminen. Myös kaupungin asettamilla maanmyyntitavoitteilla on itsessään vaikutusta suoritettavassa edullisuus- / epäedullisuusarvioinnissa. Mikäli kaupunki haluaa edistää esim. jo vuokrattujen toimitilatonttien myyntiä maanmyyntitavoitteiden toteutumisen tukemiseksi, tulee tonttihinnoittelussa löytää kompromissi sekä vuokralaisen (ostajan) ja kaupungin intressien välillä, jotta kauppa saadaan syntymään. Vaikka rakennusoikeudesta saatava yksikköhinta onkin yksi keskeinen arviointitekijä tontinmyynnin edullisuutta arvioitaessa, puhdas rakennusoikeuden yksikköhinnan maksimointiin perustuva lähestymistapa harvoin johtaa esitetyn kaltaisissa tapauksissa kaupungin maanmyynti- ja muiden tavoitteiden kannalta toivottavaan tulokseen. Kaupunki luovuttaa sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon tarkoitetut tontit useimmiten myymällä, jolloin myyntihinta määräytyy järjestetyn hintakilpailun perusteella tai ulkopuolisen asiantuntijan laatimaan arvioon perustuen. Mikäli hintakilpailussa saatu korkein tarjous selkeästi alittaa esim. hintatilastojen perusteella arvioitavissa olevan ko. alueen yleisen hintatason, ei tarjousta useinkaan kannata hyväksyä. Näin on käynyt viime aikoina muutamissa hintakilpailuissa, joissa kaupunki on hylännyt kaikki tehdyt tarjoukset. Laatukilpailujen osalta, jolloin tonttihinta on määritelty kaupungin puolesta etukäteen, tonttihinnoittelu on ollut maltillista, jotta hankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan panostaa myös rakennuskustannuksia nostaviin laadullisiin tekijöihin. Vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon tarkoitetut tontit luovutetaan kaupunginhallituksen alkuvuodesta 2010 vahvistamien periaatteiden mukaan osto-optioin vuokraamalla. Osto-optioiden perusteella tehdyt tonttikaupat ovat olleen kaupungin kannalta viime vuosina merkittävä maanmyyntitulojen lähde. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntohankkeiden osalta tonttihinnoittelussa ei kaikilla alueilla päästä samalle tasolle kuin vastaavilla sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon luovutettavilla tonteilla. Tämä korostuu erityisesti kalliimmilla kantakaupungin alueilla, koska asuntojen vuokrat (eli asunnoista saatavat tulot) eivät kohoa sijainnin parantuessa yhtä jyrkästi kuin omistusasuntojen myyntihinnat. Lisäksi

37 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 kantakaupunkirakentamisen korkeat rakennuskustannukset vaikeuttavat asuntosijoittajien pääsyä alalla yleisesti tavoiteltuihin (6-8 %) vuokratuottoihin. Vaikka vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta ei kalleimmilla alueilla useinkaan saavuteta korkeinta mahdollista rakennusoikeuden yksikköhintaa, on näillä hankkeilla myönteinen vaikutus mm. kaupungin asuntotuotannon määrällisten tavoitteiden toteutumiseen ja alueiden rakentumisen edistämiseen, koska näihin hankkeisiin ei sisälly asuntojen myynnin edistymiseen liittyvää aikatauluriskiä. Mikäli rakennusoikeuden yksikköhinnan maksimointi kuitenkin otettaisiin kaupungin maanmyynnin johtavaksi tavoitteeksi (muutoinkin kuin hintakilpailujen osalta), tulisi jatkossa kaikki kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen sijoittuvat, sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavat tontit myydä omistusasuntotuotantoon. Tätä ei kuitenkaan voitane pitää asuntopoliittisesti eikä alueiden rakentumisen edistämisen kannalta perusteltuna. Mainittuun viitaten kiinteistölautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin maaomaisuus tulisikin nähdä dynaamisena resurssina, jolloin tontteja voidaan myydä kaupungin taloudellisen tilanteen tai asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamisen niin edellyttäessä maanvuokrauksen säilyessä kuitenkin pääasiallisena luovutusmuotona pitkällä tähtäimellä. Tonttien myyntihinnan edullisuus tai epäedullisuus tulee arvioida kokonaisvaltaisesti siten, että tontista saatavan rakennusoikeuden yksikköhinnan lisäksi huomioidaan myös asunto- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet, kuinkin alueen rakentamiselle asemakaavoissa asetetut maankäytölliset tavoitteet sekä maanmyynnille asetetut tavoitteet ja hankkeiden mahdolliset erityispiirteet. Mikäli kaupungin maanmyyntitavoitteet säilyvät tulevina vuosina nykytasolla, tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös, että tonttien potentiaalisten ostajien tavoitteet ja toiminnan liiketaloudelliset reunaehdot otetaan korostuneesti huomioon tonttikilpailuja järjestettäessä ja tonttien myyntiehtoja asetettaessa. Maanmyyntisuunnitelma ja tonttien myyntihinnan seuranta Kiinteistötoimen tarkoituksena on valmistella maanmyyntisuunnitelma vuosille Suunnitelman valmistelu on aloitettu. Maanmyyntisuunnitelman tavoitteena on osoittaa ne keskeiset keinot, joilla tuleville vuosille kaupungin talousarviossa kiinteistötoimelle asetettavat tonttien myyntitavoitteet voidaan saavuttaa. Maanmyyntisuunnitelmassa ei voida kuitenkaan ottaa suoraan kantaa siihen, millaisissa tapauksissa tontin myynti on kaupungin kannalta edullinen vaihtoehto, vaan tätä koskeva arviointi tulee tehdä

38 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Vp/5 tapauskohtaisesti myyntiesityksen valmistelun yhteydessä, ja myyntiä koskevat perustelut tuodaan ilmi myyntiesityksessä. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Hannu Kurki, kehittämispäällikkö, puhelin: hannu.kurki(a)hel.fi Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: sami.haapanen(a)hel.fi Liitteet 1 Toivomusponsi Otteet Ote Kaupunginhallitus Lausuntoehdotus Esitys on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Hannu Kurki, kehittämispäällikkö, puhelin: hannu.kurki(a)hel.fi Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: sami.haapanen(a)hel.fi Liitteet 1 Toivomusponsi Otteet Ote Kaupunginhallitus

39 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/1 118 Itäkeskuksen peruskoulun teknisen työn tilojen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen HEL T Kiinteistökartta 93/ , Jäätanssipolku 1 Päätös päätti hyväksyä päivätyn Itäkeskuksen peruskoulun teknisen työn tilojen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 940 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana euroa toukokuun 2012 kustannustasossa, sekä oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen jatkamaan hankkeen toteuttamista. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Kari Pehkonen, projektinjohtaja, puhelin: kari.pehkonen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma Otteet Ote Opetusvirasto Tilakeskus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Koulun teknisen työn opetustilat perusparannetaan. Tiloissa sijaitsevat kaksi opetustilaryhmää tulevat vastaamaan yläasteen opetustiloille asetettuja vaatimuksia. Tiloja käyttää Itäkeskuksen peruskoulun lisäksi myös Myllypuron yläaste. Myös työväenopiston iltakäyttö on huomioitu suunnittelussa. Tilat on suunniteltu vastaamaan nykyaikaisia toiminnallisia ja käyttöturvallisuusvaatimuksia. Samalla tilojen

40 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/1 Esittelijän perustelut Yleistä hankkeesta Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen Vuokravaikutus Hankkeen toteutus ja aikataulu talotekniikka uusitaan. Myös pohjaviemäri uusitaan koko rakennuksen alueella. Hankesuunnitelma on liitteenä nro 1. Koulu on alun alkaen valmistunut Puotinharjun kansalaiskouluksi vuonna Suunnitelmat on laatinut arkkitehti Kari Virta. Teknisen työn tilat eivät vastaa teknisiltä ja käyttöturvallisuusominaisuuksiltaan nykyvaatimuksia. Koulun muut tilat on perusparannettu vuonna 2006, mutta teknisen käsityön tilat on tällöin jätetty korjausten ulkopuolelle. Korjattavien tilojen talotekniikka on myös elinkaarensa päässä. Tilakeskuksen Investoinnit-yksikön laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat euroa arvonlisäverottomana eli euroa/brm² heinäkuun 2012 kustannustasossa. Itäkeskuksen peruskoulun kiinteistöstä maksettava nykyinen vuokra on ,99 euroa/kk eli 14,41 euroa/htm². Teknisten töiden tilojen perusparannuksen jälkeen vuokra on ,65 euroa/kk. Uusi vuokra koostuu pääomavuokrasta 13,90 euroa/htm²/kk sekä ylläpitovuokrasta 2,99 euroa/htm²/kk. Teknisen käsityön tilojen perusparannuksen aiheuttama vuokrankorotus on ,66 euroa/kk. Opetuslautakunta on antanut puoltavan lausunnon hankesuunnitelmasta ja vuokravaikutuksesta Hankkeen rahoitus on talousarvion ja taloussuunnitelman rakentamisohjelmassa vuosina Rakentaminen alkaa 4/2014 ja työ valmistuu 11/2014. Toteutus tapahtuu yhdessä vaiheessa. Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta, kiinteistön ylläpidosta ja tilaa rakennuttamistehtävät kilpailuttamaltaan rakennuttajakonsultilta.

41 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/1 Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Kari Pehkonen, projektinjohtaja, puhelin: kari.pehkonen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma Otteet Ote Opetusvirasto Tilakeskus Päätöshistoria Opetuslautakunta HEL T Päätös Opetuslautakunta päätti antaa puoltavan lausunnon Itäkeskuksen peruskoulun teknisen työn opetustilojen päivätystä perusparannuksen hankesuunnitelmasta. Hankkeessa perusparannetaan teknisen työn opetustilat Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron yläasteen koulun käyttöön. Esittelijä Lisätiedot linjanjohtaja Outi Salo Mauno Kemppi, johtava arkkitehti, puhelin: mauno.kemppi(a)hel.fi

42 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 119 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen hankesuunnitelmasta HEL T Lausunto päätti antaa kaupunginhallitukselle Hakaniemen metroaseman lippuhallin korjauksen hankesuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Kiinteistölautakunnan mielestä Hakaniemen alueen sekä Hakaniemen hallin ja torin kehityksen kannalta on hyvä, että alueen metroaseman lippuhalli uloskäynteineen korjataan nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa suunnitelmien johdosta. Työmaajärjestelyt on toteutettava seuraavasti: - kaikki nykyiset jalankulkuyhteydet torille ja kauppahalliin säilytetään esteettöminä ja tunnistettavina koko rakentamisen ajan, - työmaa-aitoja ei saa rakentaa niin korkeiksi ja peittäviksi, että ne estävät tai haittaavat kauppahallin näkymisen Siltasaarenkadun Eläintarhanlahden puolelta, - torialueen käyttämisestä mahdollisena työmaan tukialueena on aina ensin neuvoteltava Helsingin Tukkutorin ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa. Työmaa ei saa häiritä hallin toimintaa siten, että syntyy vaikutelma, että halli on kiinni tai korjauksessa, - lautakunta edellyttää, että torin metroaseman sisäänkäynnin ympärille rakennetaan työmaan ajaksi suojaseinä. Suojaseinän on oltava kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Pystyttämisen ja purkamisen ajankohta on sovittava Helsingin Tukkutorin kanssa, jotta kauppahalli voi suunnitella toimintaansa. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Aulikki Korhonen, projektiarkkitehti, puhelin: aulikki.korhonen(a)hel.fi Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: irmeli.grundstrom(a)hel.fi Liitteet

43 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 Otteet Lausuntoehdotus 1 Hankesuunnitelman tekstiosa ArkkitehtisuunnitelmatA Ote Kaupunginhallitus Tilakeskus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Aulikki Korhonen, projektiarkkitehti, puhelin: aulikki.korhonen(a)hel.fi Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: irmeli.grundstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelman tekstiosa ArkkitehtisuunnitelmatA Otteet Ote Kaupunginhallitus Tilakeskus Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Hakaniemen metroaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma noudattaa pääosin Hakaniementorille vuonna 2005 voimaan tulleen asemakaavan tavoitteita. Hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kehittävät huomattavasti Hakaniementorin ympäristön ilmettä sekä

44 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 parantavat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteyksiä pinnassa ja kulkua metroon. Asemakaavassa on metroaseman Ympyrätalon viereinen sisäänkäynti osoitettu siirrettäväksi Ympyrätaloon. Hankesuunnitelmassa on esitetty, että sisäänkäyntiä ei tässä vaiheessa siirretä. Hanke on toteutettava siten, että tämä sisäänkäynti voidaan myöhemmin siirtää Ympyrätaloon. Siltasaarenkatu 16:n kohdalla oleva sisäänkäynnin siirto on asemakaavan mukainen ja on tärkeä osa asemakaavan toteuttamista. Pyöräliikenteen tavoiteverkossa Siltasaarenkadun länsireunalla kulkee yksisuuntainen pyöräliikennejärjestely etelään ja Eläintarhantiellä kulkee kaksisuuntainen pyörätie. Sisäänkäynnin siirtäminen rakennukseen on välttämätön toimenpide pyöräliikennejärjestelyn toteuttamiseksi. Näiden yhteyksien suunnittelu tulee huomioida sisäänkäyntien suunnitelmissa. Siltasaarenkatu 16:n tontin kaavassa ei ole varausta metron sisäänkäynnille tai siihen liittyville liiketiloille. Muutoksia varten on mahdollista hakea poikkeamispäätös. Siltasaarenkadulla torin keskivaiheen kohdalle on kaavassa esitetty suojatie. Raitiovaunupysäkillä oleva sisäänkäynti on tehtävä siten, että suojatie voidaan tehdä niin, että raitiovaunupysäkin pituus täyttää nykyiset tavoitteet. Sisäänkäyntien suunnitelmissa on otettava huomioon alueelle laadittavan valaistuksen yleissuunnitelman tavoitteet. Pysäkkien merkitys torin yövalaistuksessa on merkittävä kaupunkikuvallinen elementti. Työmaa-aikaisiin väliaikaisiin järjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siltasaarenkadun länsireunan jalkakäytävä on erittäin tärkeä jalankulkuyhteys. Yhteyden tulee säilyä katkeamattomana ja esteettömänä työmaan väliaikaisten järjestelyiden aikana. Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa hankesuunnitelmaa edellä mainituin huomautuksin. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Janne Prokkola, arkkitehti, puhelin: janne.prokkola(a)hel.fi

45 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 Pelastuslautakunta HEL T Päätös Pelastuslautakunta päätti antoi kaupunginhallitukselle Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen hankesuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Lautakunta toteaa, että hankkeesta on laadittava palotekninen suunnitelma, jossa on esitetty palotekniset ratkaisut. Lisäksi siinä tulee esitti työmaa-aikaiset paloturvallisuusjärjestelyt. Työmaa tulee paloosastoida erilleen käytössä olevista tiloista mm. metrolaiturista ja lippuhalliin liittyvistä kiinteistöistä. Lippuhallin perusparannuksen vaikutukset metrolaiturin turvallisuuteen on huomioitava suunnitelmissa mm. metrolaiturin poistumisreittien ja savunpoistojärjestelmien osalta. Metroaseman perusparannuksen mahdollisesti vaatimat savunpoiston pystykuilujen tilavaraukset on huomioitava ja lippuhallin perusparannusta ja metroaseman perusparannusta on käsiteltävä tässä mielessä yhtenä kokonaisuutena. Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Harri Laakso, vanhempi palotarkastaja, puhelin: harri.laakso(a)hel.fi Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) HEL T Päätös Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäiskustannus on euroa, rakennuskustannusindeksi=107,2 (2010=100), Haahtela-indeksi=83,2, pääkaupunkiseudun hintatasossa 6/2013 oikeuttaa HKL-liikelaitoksen jatkamaan hankkeen suunnittelua ennen hankepäätöksen hyväksyntää Hankkeen lähtökohdat

46 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 Hankkeen kuvaus Helsingin metro avattiin välillä Itäkeskus Rautatientori. Linjan vaiheittain valmistuneiden metroasemien rakennuttamisesta vastasi metrotoimisto. Aseman valmistuttua sen hoitovastuu siirtyi liikennelaitokselle. Liikennelaitos otti Hakaniemen metroaseman vastaan Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä aloitettiin yleisölle avoimet koeajot ruuhka-aikoina. Samalla Hakaniemen metroasemasta tuli yksi metron ensimmäisenä avatuista asemista. Säännöllinen ja kokopäiväinen liikennöinti Hakaniemen metroasemalla alkoi virallisten pidettyjen avajaisten jälkeisenä päivänä. Nykyisin Hakaniemen metroasemaa käyttää vuorokaudessa noin matkustajaa. Metroasemalle on sisäänkäynnit laiturin molemmista päistä, etelästä Hakaniemen torin puolelta ja pohjoisesta Toiselta linjalta. Aseman eteläinen lippuhalli sijaitsee maan alla Siltasaarenkadun, Hämeentien ja Eläintarhantien risteyskohdassa. Maanalaiseen lippuhalliin on neljä sisäänkäyntiä, joista vain yksi sisäänkäynti, Hakaniemen torilta, täyttää esteettömyyden vaatimukset. Helsingin keskustan alle suunniteltu Pisararata tulisi yhdistämään junaja metroliikenteen tehokkaaksi joukkoliikenteen kokonaisuudeksi. Hakaniemi olisi yksi tärkeä solmukohta junan ja metron välillä. Hakaniemen Pisararadan juna-asema mahdollistaisi nopean vaihtoyhteyden metroon. Toteutuessaan Pisararata nostaisi Hakaniemen metroaseman käyttäjämäärän arviolta käyttäjään vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Rakennushanke käsittää Hakaniemen metroaseman lippuhallin nykyisten tilojen peruskorjauksen, lippuhallin sisäänkäyntien uusimiset Hakaniemen torilla ja raitiovaunupysäkkialueella sekä Siltasaarenkadun jalkakäytävällä olevan nykyisen sisäänkäynnin siirtämisen Siltasaarenkatu 16 kiinteistöön. Muutosalueen laajuustiedot: Katutaso 450 brm2 Lippuhallitaso, -1krs brm2 Tekninen taso, -2krs 350 brm2 Yhteensä brm2 Nykyisellään Hakaniemen metroaseman lippuhalli on yleisilmeeltään vanhentunut ja epäsiisti. Lippuhallin tekniikka on tulossa käyttöikänsä päähän. Hallin yleiset tilat ovat kylmiä tiloja; mm. ilmanvaihtoratkaisu

47 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 Kustannukset on puutteellinen. Osa lippuhallin tiloista on poissa käytöstä vesivuotojen ja kosteusvaurioiden takia. Raitiovaununkuljettajien taukoja sosiaalitilat on sijoitettu väliaikaisiin tiloihin. Liikennemäärien kasvu tarjoaa mahdollisuuden lippuhallin kaupalliseen kehittämiseen. Lippuhallin muuttaminen lämpimäksi ja valoisaksi tilaksi parantaa tilojen turvallisuutta, viihtyvyyttä ja käyttömukavuutta. Voimassa olevan asemakaavan mukainen uusi sisäänkäynti Siltasaarenkatu 16:n kautta on Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan tärkeä osa torialueen kevyen liikenteen ja jalankulkuväylien kehittämistä. Lisäksi uusi sisäänkäynti luo lippuhallille toisen esteettömän kulkuyhteyden Hakaniemen torille johtavan yhteyden lisäksi. Hakaniemen torille uusittava sisäänkäyntipaviljonki mahdollistaa lippuhallin uusittavan talotekniikan maanpäällisten osien integroinnin sisäänkäyntirakennukseen kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla. Uudet sisäänkäyntirakennukset torilla ja laiturialueella korostavat joukkoliikenteen merkitystä kaupunkirakenteessa. Rakennukset toteutetaan siten, että olemassa olevat hissi-, liukuporras- ja porrasyhteydet rakenteineen hyödynnetään. Hakaniemen metroaseman eteläinen sisäänkäynti on matkustajakäytössä koko lippuhallin peruskorjauksen ajan. Lippuhallin ja sisäänkäyntien rakennustyöt tullaan vaiheistamaan siten, että metroasemalle on turvallinen ja esteetön kulkuyhteys koko peruskorjauksen ajan. Rakentamisella ei ole vaikutusta Hakaniemen raitiovaunuliikenteeseen. Lisäksi alueen maanpäälliset ajoneuvo- ja henkilöliikenteen poikkeusjärjestelyt ovat vähäiset ja ne kohdistuvat pääosin Siltasaarenkatu 16 kiinteistön läheisyyteen. Hakaniemen metroaseman lippuhallin kannen pintarakenteet ja vesieritys sekä radan alusrakenteet ja tärinäeristys on uusittu erillisenä urakkana vuoden 2013 aikana. Aseman lippuhallin peruskorjaus tulee yhdessä näiden jo tehtyjen töiden kanssa muodostamaan kokonaisuuden, jolla vanhentuneen ja huonokuntoisen Hakaniemen metroaseman lippuhallin elinkaarta jatketaan ja lippuhalli saadaan uuteen loistoon. Koko hankkeen kustannusennuste ilman arvonlisäveroa on euroa, rakennuskustannusindeksi=107,2 (2010=100), Haahtelaindeksi=83,2, pääkaupunkiseudun hintatasossa 6/2013. Kustannusennuste jakautuu seuraavasti (alv 0%):

48 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 Rakennuttajan kustannukset Rakennustekniset työt LVI-tekniset työt Sähkötekniset työt Tilaajan erillishankinnat Hankevaraukset Yhteensä Aikataulu Rahoitussuunnitelma Ks. Hankesuunnitelman liite, Kustannusarvio Alustavan aikataulun mukaan: hankepäätös vuoden 2014 alussa suunnitelmat valmiit kevät 2014 urakoiden hankinta kesä 2014 rakentaminen alkaa syksy 2014 ja valmis kesällä 2016 Hankkeen selvitys-, tutkimus- ja mittaus sekä suunnittelutyöhön on käytetty syyskuuhun 2013 mennessä noin euroa. Vuodelle 2013 HKL:n tulosbudjetissa on varattu HT, lippuhallin laajennus- ja muutostyö, euroa. Hankkeen kustannukset vuoden 2013 aikana tulevat arviolta pysymään tulosbudjetin puitteissa. Hankkeeseen on varauduttu HKL:n talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksessä seuraavasti: 2014: 4,05 milj. euroa 2015: 8,6 milj. euroa 2016: 3,7 milj. euroa Hanke rahoitetaan lainarahoituksella. Siltasaarenkadun jalkakäytävällä olevan nykyisen lippuhallin sisäänkäynnin siirtotyöt Siltasaarenkatu 16 kiinteistöön ovat noin euroa (alv 0 %). Hankesuunnitelmassa on huomioitu sisäänkäynnin siirron rakentamiskustannukset kokonaisuudessa. Tältä osin HKL on neuvotellut Siltasaarenkatu 16 kiinteistön omistajan kanssa esisopimuksen, jonka mukaan sisäänkäynnin rakennuskustannukset tullaan jakamaan suhteessa HKL 70% ja kiinteistön omistaja 30%. HKL:n arvioitu kustannus sisäänkäynnin siirrosta on euroa ja kiinteistön omistajan osuus on

49 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/2 euroa (alv 0 %). Huomioiden Siltasaarenkadun 16 kiinteistön osuus, tulee HKL:n osuus koko hankkeesta olemaan enintään euroa (alv 0 %). Kun investoinnin kannattavuuslaskelmassa huomioidaan uusittujen ja lisääntyneiden vuokrattavien tilojen vuosittainen vuokra-arvio suuruudeltaan euroa ja arvioidut tilojen vuotuiset hoitokulut arvoltaan euroa ja pääomakulut arvoltaan euroa, niin investoinnin takaisinmaksuaika on noin 28 vuotta. Vaikutukset käyttötalouteen ja henkilöstöön euron (alv 0 %) investointi aiheuttaa 40 vuoden poistoajalla tasapoistoina euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Vakuutusrahastomaksu on 0,1 % pääoma-arvosta eli alkuvaiheessa euroa vuodessa. HSL:n perussopimuksen perusteella HKL voi laskuttaa 50 % investoinnin poistoista HSL:ltä. Loppuosa poistoista eli euroa/vuosi jää kaupungin maksettavaksi. Käytännössä kaupunki maksaa ko. summan infratukena HKL:lle. HSL:n perussopimuksen perusteella HKL voi laskuttaa 50 % hankkeen laskennallisista korkomenoista (laskentakorko 5 %) HSL:ltä. HKL palauttaa tämän ns. infran korkotulon kaupungille. Infran korkotulo on yhteensä noin 7,5 milj. euroa. Vastaavasti kaupunki maksaa infratukena HKL:lle investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset korkokulut. Todelliset korkokulut ovat yhteensä noin 8,5 milj. euroa (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta). Hankkeen toteutus ei edellytä lisähenkilöiden palkkaamista Pöydälle Esittelijä Lisätiedot yksikön johtaja Juha Saarikoski Timo Juolevi, rakennuttajapäällikkö, puhelin: timo.juolevi(a)hel.fi

50 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/3 120 Hissihuoltojen kilpailutus 1/2014 HEL T Päätös A B C Lautakunta päätti sulkea ThyssenKrupp Hissit Oy:n tarjouskilpailusta, koska sen tarjouspyynnön soveltuvuusehtojen vaatimuksen 7.2/9 selvityksestä puuttuivat henkilöstön ja huoltopiirien määrät, vaatimuksen 7.2/10 selvityksestä puuttuivat henkilömäärät sekä vaatimuksen 7.2/12 selvitys puuttui kokonaan. Lautakunta päätti sulkea RH Tekniikka Oy:n tarjouskilpailusta, koska sen tarjouspyynnön soveltuvuusehtojen vaatimuksen 7.2/9 selvityksessä esitettiin vaaditun neljän huoltopiirin sijasta vain yksi huoltopiiri, vaatimuksen 7.2/10 selvityksessä ilmoitettiin hankittavan päivystyspalvelut alihankintana antamatta siitä tarjouspyynnön mukaista selvitystä, vaatimuksen 7.2/11 selvityksessä laskusta puuttui ilmoituksen kellonaika sekä vaatimuksen 7.2/12 selvitys puuttui kokonaan. Lautakunta päätti oikeuttaa tilakeskuksen päällikön tekemään hissien huoltosopimuksen tarjouspyynnön mukaisille laitteille ajalle klo klo vertailuhinnaltaan halvimman hissihuoltotoimittajan Suomen Hissiurakointi Oy:n kanssa (vertailuhinta ,00 euroa, alv. = 0 %) sekä päättämään yhden (1) vuoden option mahdollisesta käyttöönotosta. Sopimus ei synny hankintapäätöksellä, vaan vasta myöhemmin allekirjoitettavalla sopimuksella, joka voidaan panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Per-Johan Johansson, kehittämisinsinööri, puhelin: per-johan.johansson(a)hel.fi Sari Hilden, kiinteistöpäällikkö, puhelin: sari.hilden(a)hel.fi

51 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/3 Liitteet Otteet Maarit Johansson, hankinta-asiantuntija, puhelin: maarit.johansson(a)hel.fi 1 Hintavertailu Tarjouspyyntö Lisäkirje, Hissihuoltojen kilpailutus , Vastaukset lisäkysymyksiin 4 Soveltuvuusehtojen tarkistus Ote Tarjouskilpailusta pois suljettu yritys (A) Tarjouskilpailusta pois suljettu yritys (B) Tarjouksen jättäneet (C) Tilakeskus Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Tilakeskus ylläpitää kohteissaan noin 500 hissiä, joiden huoltotyöt on kilpailutettu kolmessa osassa vuosina Kilpailutukset on suoritettu kolmessa osassa suuren laitemäärän vuoksi, jotta huoltoyhtiöllä olisi realistinen mahdollisuus ottaa kohteet haltuunsa. Tilakeskus on suorittanut hissihuoltojen kilpailutuksen, joka sisältää 161 laitetta. Nyt kilpailutetut laitteet sijoittuvat ns. keskinen-pohjoinenkaakkoinen alueelle. Hankinnasta on jätetty avoimeen hankintamenettelyyn perustuva EUhankintailmoitus TEM:n ylläpitämään sähköiseen ilmoituskanava HILMA:an Tarjouspyynnöt lähetettiin kaikille 7 yritykselle, jotka olivat pyytäneet saada tarjouspyynnön. Määräaikaan klo mennessä tarjouksen jättivät seuraavat neljä (4) toimittajaa: Otis Oy, ThyssenKrupp Oy, RH

52 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/3 Tekniikka Oy ja Suomen Hissiurakointi Oy. Myöhästyneitä tarjouksia ei tullut. Tilakeskus on tarkistanut soveltuvuusehdot ja tarjousten vastaavuuden tarjouspyyntöön sekä vertaillut tarjoukset esitettyjen vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjouspyynnössä on esitetty tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset liittyen rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen (kohta 7.1). Kaikki tarjouksen antaneet yritykset täyttivät edellä esitetyt (kohta 7.1) vaatimukset. Tarjouspyynnössä on lisäksi asetettu tarjoajille tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyviä vaatimuksia (kohta 7.2). Vaatimus 7.2/8: Tarjoaja on merkitty Turvatekniikan keskuksen Sähkö- ja Hissiurakoitsijarekisteriin ja tarjoajan vastuuhenkilöllä on Turvatekniikan keskuksen myöntämä pätevyystodistus. Tilaaja tarkisti tiedot TUKES:n rekisteristä, ja kaikki tarjoajat täyttivät vaatimuksen. Vaatimus 7.2/9: Tarjoajalla on käytössään varamiesjärjestelmä, joka takaa tehtävien tavoitteenmukaisen ja laadullisen lopputuloksen aikaansaamisen mahdollisissa sairastumis- tms. häiriötilanteissa. Helsingissä tai sen lähialueella, enintään 45 km:n säteellä Pasilan rautatieasemasta, olevan kenttähenkilöstön määrä katsotaan riittäväksi, jos tarjoajalla on vähintään 5 kenttähenkilöä, jotka toimivat vähintään neljässä itsenäisesti toimivassa huoltopiirissä. Selvitys: Tarjoajalta vaadittiin selvitystä kenttähenkilöstön määrästä ja siitä, kuinka monta itsenäisesti toimivaa huoltopiiriä tarjoajalla on Helsingissä tai sen lähialueella. Koska ThyssenKrupp Hissit Oy:n vaatimuksen 7.2/9 selvityksestä puuttuivat henkilöstön ja huoltopiirien määrät, tulisi se sulkea tarjouskilpailusta. Koska RH Tekniikka Oy vaatimuksen 7.2/9 selvityksessä ilmoitti vaaditun neljän huoltopiirin sijasta vain yhden huoltopiirin, tulisi se sulkea tarjouskilpailusta.

53 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/3 Vaatimus 7.2/10: Tarjoajalla on ympärivuorokautinen päivystyspalvelu (24h) ja päivystyskeskus, jossa työskentelee arkisin klo vähintään 2 henkilöä (tai puhelinjärjestelmä ohjaa ruuhkapuhelut toiselle henkilölle) ja muuna aikana vähintään 1 henkilö. Vastaanotetut ilmoitukset tulee kirjata yhtenäiseen (samaan) rekisteriin. Selvitys: Tarjoajalta vaadittiin selvitystä päivystyspalvelun kuvauksesta ja päivystyskeskuksen henkilöstön määrästä sekä ilmoitusten vikojen kirjausmenettelystä (malliraportti oltava liitteenä). Koska ThyssenKrupp Hissit Oy:n vaatimuksen 7.2/10 selvityksessä oli prosessi kuvattuna, mutta henkilömäärät puuttuivat, tulisi se sulkea tarjouskilpailusta. Koska RH Tekniikka Oy vaatimuksen 7.2/10 selvityksessä ilmoitti hankkivansa päivystyspalvelut alihankintana mutta ei antanut siitä tarjouspyynnön mukaista selvitystä, tulisi se sulkea tarjouskilpailusta. Vaatimus 7.2/11: Tarjoajan laskuista tai niiden liitteistä ilmenee kohde ja kohdenumero, ilmoitettu vika, ilmoittajan ja korjausluvan antajan nimi, ilmoitusaika ja kohteeseen saapumisaika (kellon ajat ja päivämäärät) sekä tehty työ ja käytetyt varaosat. Selvitys: Tarjoukseen pyydettiin liittämään kopion laskusta ja laskun liitteenä olevasta asiakirjasta, joista kaikki pyydetyt tiedot ilmenevät. Koska RH Tekniikka Oy:n vaatimuksen 7.2/11 selvityksessä laskusta puuttui ilmoituksen kellonaika, tulisi se sulkea tarjouskilpailusta. Vaatimus 7.2/12: Tarjoajalla on käytössään huoltojen, vikojen ja korjausten reaaliaikainen seurantajärjestelmä, johon tilaajalla tai nimetyllä valvojalla on vapaa maksuton pääsy, tai vastaavat tiedot saadaan pyydettäessä 2 työpäivän sisällä. Järjestelmästä tai tiedosta tulee käydä ilmi vastaavat tiedot kuin laskuista ja niiden liitteistä on vaadittu. Selvitys: Vaadittiin selvitys käytössä olevasta sähköisestä reaaliaikaisesta järjestelmästä ja, miten se toimii, tai, miten tiedot saadaan vaihtoehtoisella tavalla. Selvitykseen on liitettävä malliraportti, josta kaikki vaaditut tiedot tulee käydä ilmi.

54 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/3 Koska ThyssenKrupp Hissit Oy ja RH Tekniikka Oy vaatimuksen 7.2/12 osalta eivät antaneet tarjouspyynnön mukaista selvitystä, tulisi ne sulkea tarjouskilpailusta. Tarjoaja, joka ei täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuutta koskevia vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä ilmoitettiin, että kilpailutuksen tuloksena on tarkoitus solmia huoltosopimus yhden valitun toimittajan kanssa. Valintaperusteena on halvin vertailuhinta. Vertailuhinnan laskennassa huomioidaan koko liitteen laitekanta sekä huolto- ja tuntiveloitushinnat, jotka lasketaan sopimuksen enimmäiskeston ajalle, joka on neljä (4) vuotta. Laitekohtaisen huoltohinnan vertailulaskenta-arvona käytetään keskivertohuoltoaikaa (tuntia/huoltokäynti sisältäen matka-ajan), joka kerrotaan ko. laitteen huoltokäyntien vuosittaisella määrällä ja ilmoitetulla tuntiveloitushinnalla (sisältäen matkakustannukset ym. tarjouspyynnön mukaiset kustannukset) (vertailuhinta lasketaan 4 vuodelle). Laitekohtaisena keskivertohuoltoaikana/huoltokerta käytetään 1,0 tuntia. Tuntiveloitushinnan vertailulaskenta-arvona käytetään 26 tuntia laitetta kohden 4 vuoden aikana. Sopimuskausi on kolme (3) vuotta, ja sopimus solmitaan ajalle klo klo Yksittäisten laitteiden osalta sopimuksen alkamisajankohdassa on eroavaisuuksia. Sopimusta voidaan jatkaa alkuperäisillä ehdoilla sopimuskauden jälkeen enintään yhdellä (1) vuodella. Tilaaja tekee päätöksen option käyttöönotosta viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä ja ilmoittaa siitä huoltoliikkeelle. Tarjouspyynnön mukaisten tarjousten vertailuhintojen vaihteluväli on ,00 euroa ,00 euroa (alv. = 0 %). Tarjousten hintavertailutaulukko on liitteenä nro 1. Tilakeskus esittää, että huoltosopimus tehdään vertailuhinnaltaan halvimman tarjouksen jättäneen huoltoliikkeen kanssa.

55 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/3 Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Per-Johan Johansson, kehittämisinsinööri, puhelin: per-johan.johansson(a)hel.fi Sari Hilden, kiinteistöpäällikkö, puhelin: sari.hilden(a)hel.fi Maarit Johansson, hankinta-asiantuntija, puhelin: maarit.johansson(a)hel.fi Liitteet 1 Hintavertailu Tarjouspyyntö Lisäkirje, Hissihuoltojen kilpailutus , Vastaukset lisäkysymyksiin 4 Soveltuvuusehtojen tarkistus Otteet Ote Tarjouskilpailusta pois suljettu yritys (A) Tarjouskilpailusta pois suljettu yritys (B) Tarjouksen jättäneet (C) Tilakeskus Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Muutoksenhaku hankintapäätökseen, kiinteistölautakunta Liite 1

56 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/4 121 Kaupunginkanslian digipainon ja postikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen HEL T Päätös päätti - hyväksyä päivätyn digipainon ja postikeskuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 317 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana euroa kustannustasossa 12/ oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen jatkamaan hankkeen suunnittelua odottamatta päätöksen lainvoimaisuutta. - oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen tilaamaan ja aloittamaan urakat odottamatta päätöksen lainvoimaisuutta. Päätös tehdään ehdolla, että kaupunginkanslia antaa puoltavan lausunnon hankesuunnitelmasta. Lautakunta päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Aulikki Korhonen, projektiarkkitehti, puhelin: aulikki.korhonen(a)hel.fi Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: irmeli.grundstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Digipaino ja postikeskus, hankesuunnitelma 2 Yhteyshenkilöluettelo 3 Kaupunginkanslian kirje Otteet Ote Kaupunginkanslia Tilakeskus Päätösehdotus

57 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/4 Tiivistelmä Esittelijän perustelut Yleistä hankkeesta Päätös on ehdotuksen mukainen. Hankkeen lähtökohtana on kaupunginhallituksen päätös kaupungin omistamien keskustakortteleiden elävöittämisestä. Digipaino ja postikeskus sijaitsevat nykyisin Leijona-korttelissa Katariinankadun puolella katutason tiloissa, jotka on luvattu Helsingin Leijona Oy:n käyttöön päätetyn aikataulun mukaan toiminnot piti siirtää muualle marraskuun alussa Sijoitusselvitysten tekeminen vei ennakoitua enemmän aikaa ja lopullisen paikan selvitty samaten myös suunnitelmien teko, koska suunnittelun kuluessa jouduttiin tutkimaan lukuisia työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Digipainon ja postikeskuksen uudet tilat sijoitetaan kaupungintalon kellariin autohalliin, jonne rakennetaan työhuoneet ja varastotilat. Työntekijöiden sisäänkäynti on Katariinankadun puolelta porttikäytävän viereisestä porrashuoneesta. Esteetön käynti on hissillä ja tavarankuljetusta varten on käytössä autohallin sisäänajoluiska. Työsuojeluvaltuutettu ja digipainon ja postikeskuksen henkilökunta ovat olleet mukana suunnittelussa. Sekä valtuutettu että työntekijät ovat hyväksyneet suunnitelmat. Digipainon ja postikeskuksen siirron vuoksi kaupungintalon autohallista poistuu kuusi vierasautopaikkaa. Työn valmistumisen tavoiteaikataulu on 3/2014-6/2014. Hankkeen laajuus on 317 brm², 286 htm² ja 272 kem². Digipainon ja postikeskuksen siirron piti päätetyn aikataulun mukaan toteutua vuoden 2013 marraskuun alussa. Sijoitusselvitysten tekeminen kaupungintalokortteleissa ja lähiseudulta kaupungin omistamista tiloista on vienyt ennakoitua enemmän aikaa mm. siksi, että kaupungin uusi keskitetty kirjaamo päätettiin aiemmista suunnitelmista poiketen sijoittaa kaupungintalon tiloihin. Koska digipainon ja postikeskuksen toimintojen järjestäminen on kaupungin sujuvan päätöksentekovalmistelun kannalta tärkeää toiminnallisesti ja tilallisesti, päätti kaupunginvaltuusto (8 ) jatkaa hyvien vaihtoehtojen etsimistä siten, että muutostöiden oli määrä alkaa marraskuun alussa Selvitysten jälkeen digipaino ja postikeskus päätettiin syksyllä 2013 sijoittaa kaupungintalon autohalliin. Tarkemmat tilojen soveltuvuutta

58 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/4 Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen Vuokravaikutus Hankkeen toteutus ja aikataulu koskevat tekniset ja työturvallisuuteen liittyvät tutkimukset ja viranomaisselvitykset ovat kuitenkin vieneet aikaa ennakoitua enemmän, ja hanke on edelleen viivästynyt siten, että suunnittelu valmistui tammikuun lopussa Toimenpidealueena on 2. korjausvaiheen aikana 1980-luvulla kellariin rakennetun puolilämpimän autohallin itäosa. Suunnittelun lähtötietoina on ollut käytettävissä Delete Oy:n tekemä tekninen riskiarvio sekä asbesti- ja haitta-ainelausunto. Sisäänkäynti digipainoon ja postikeskukseen on 1. kerroksessa sisäpihalla Katariinankadun puoleisen porttikäytävän vieressä, josta päästään porrashuoneeseen. Esteettömästi kellariin pääsee vanhalla hissillä samalta sisäpihalta. Hissin ovi aukeaa suoraan ulos porrashuoneen oven vierestä. Tavarankuljetusta varten käytössä on lisäksi autohallin ajoluiska. Autohallin itäosaan rakennetaan työhuoneet ja varastot ei-kantavilla levyseinillä. Lisäksi nykyiset varastot V004 ja V005 otetaan digipainon ja postikeskuksen käyttöön. Tilojen länsipuolelle sijoitetaan tuloilmakone palo-osastoituna. Hankkeen laajuus on 317 brm², 286 htm² ja 272 kem². Kiinteistöviraton tilakeskuksen laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana euroa kustannustasossa 12/2013. Omakustannusvuokra laskettuna edellä mainituista investointikustannuksista on 26,55 euroa/htm², euroa/kk ja euroa/vuosi. Vuokra jakaantuu seuraavasti: pääomavuokra 21,25 euroa, tontin vuokra 3,82 euroa ja ylläpitovuokra 5,30 euroa. Suunnittelu ja rakentaminen rahoitetaan TA-kohdan vuodelle 2014 varatuista investointimäärärahoista. Työn valmistumisen tavoiteaikataulu on 3/2014-6/2014. Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta ja rakennuksen ylläpidosta. Esittelijä tilakeskuksen päällikkö

59 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/4 Arto Hiltunen Lisätiedot Aulikki Korhonen, projektiarkkitehti, puhelin: aulikki.korhonen(a)hel.fi Irmeli Grundström, hankepäällikkö, puhelin: irmeli.grundstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Digipaino ja postikeskus, hankesuunnitelma 2 Yhteyshenkilöluettelo Otteet Ote Kaupunginkanslia Tilakeskus

60 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/5 122 Kiinteistölautakunnan vastaus selvityspyyntöön koskien Latokartanontie 9:n myyntiä (ent. Malmin Virkistyskeskus) HEL T Päätös Käsittely päätti antaa seuraavan selvityksen koskien Latokartanontie 9:n vuokrausta: päätti (341 ) myydä osoitteessa Latokartanontie 9, Helsinki, sijaitsevat kaksi rakennusta hintaan euroa Krishna-liike/ISKCOM Suomelle ja vuokrata tontin 30 vuoden määräajaksi. Rakennusten kaupasta tehtiin oikaisuvaatimus kiinteistölautakunnalle. Kiinteistölautakunnan asiassa tekemästä myyntipäätöksestä on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeudelle, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa. Tilakeskus on vuokrannut alkaen organisaatiolle Krishnaliike/ISCKON Suomi entisen Malmin Virkistyskeskuksen tilat osoitteessa Latokartanontie 9 sijaitsevassa päärakennuksessa (alaltaan noin 445 m²). Tila on vuokrattu pääomavuokralla euroa kuukaudessa, joka on neliötä kohden 3,82 euroa/m²/kk. Kaikki kohteen ylläpitoon ja korjaamiseen liittyvät velvoitteet ovat vuokralaisella. Ylläpidon ja vuosikorjausten osuus on tasoa 5-6,4 euroa/m²/kk. Eli bruttovuokraksi muodostuu 8,8-10,2 euroa/m²/kk. Tämä vastaa alueen käypää vuokratasoa alueella oleviin vastaaviin kohteisiin verrattuna. Tontilla sijaitseva vanha piharakennus ei sisälly sopimuksen piiriin. Vuokralainen on esittänyt tilakeskukselle päärakennuksen lattian korjaussuunnitelman, jonka toteutuksen tilakeskuksen isännöitsijä valvoo. Vuokralainen tekee kevään 2014 aikana vuokrattuun rakennukseen myös muita remonttitöitä. Arto Hiltunen: Muutan esitystäni seuraavasti: päättänee antaa Latokartanontie 9:n vuokrauksesta seuraavan selvityksen: päätti (341 ) myydä osoitteessa Latokartanontie 9, Helsinki, sijaitsevat kaksi rakennusta hintaan euroa Krishna-liike/ISKCOM Suomelle ja vuokrata tontin 30 vuoden määräajaksi. Rakennusten kaupasta tehtiin oikaisuvaatimus

61 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/ kiinteistölautakunnalle. Kiinteistölautakunnan asiassa tekemästä myyntipäätöksestä on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeudelle, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa. Tilakeskus on vuokrannut alkaen organisaatiolle Krishnaliike/ISCKON Suomi entisen Malmin Virkistyskeskuksen tilat osoitteessa Latokartanontie 9 sijaitsevassa päärakennuksessa (alaltaan noin 445 m²). Tila on vuokrattu pääomavuokralla euroa kuukaudessa, joka on neliötä kohden 3,82 euroa/m²/kk. Kaikki kohteen ylläpitoon ja korjaamiseen liittyvät velvoitteet ovat vuokralaisella. Ylläpidon ja vuosikorjausten osuus on tasoa 5-6,4 euroa/m²/kk. Eli bruttovuokraksi muodostuu 8,8-10,2 euroa/m²/kk. Tämä vastaa alueen käypää vuokratasoa alueella oleviin vastaaviin kohteisiin verrattuna. Tontilla sijaitseva vanha piharakennus ei sisälly sopimuksen piiriin. Vuokralainen on esittänyt tilakeskukselle päärakennuksen lattian korjaussuunnitelman, jonka toteutuksen tilakeskuksen isännöitsijä valvoo. Vuokralainen tekee kevään 2014 aikana vuokrattuun rakennukseen myös muita remonttitöitä. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Risto Heikkinen, vuokrauspäällikkö, puhelin: risto.heikkinen(a)hel.fi Arto Hiltunen, tilakeskuksen päällikkö, puhelin: arto.hiltunen(a)hel.fi Liitteet 1 Selvityspyyntö Otteet Ote Selvityksen pyytäjät Tilakeskus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano Päätösehdotus päättänee antaa seuraavan selvityksen koskien Latokartanontie 9:n vuokrausta. Esittelijän perustelut

62 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/5 a on pyydetty selvittämään, millä perusteilla ja millä ehdoilla Malmin Virkistyskeskus on luovutettu alkaen Krishnaliikkeelle. päätti (341 ) myydä osoitteessa Latokartanontie 9, Helsinki, sijaitsevat kaksi rakennusta hintaan euroa Krishna-liike/ISKCOM Suomelle ja vuokrata tontin 30 vuoden määräajaksi. Rakennusten kaupasta tehtiin oikaisuvaatimus kiinteistölautakunnalle. Kiinteistölautakunnan asiassa tekemästä myyntipäätöksestä on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeudelle, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa. Tilakeskus on vuokrannut alkaen organisaatiolle Krishnaliike/ISCKON Suomi entisen Malmin Virkistyskeskuksen tilat osoitteessa Latokartanontie 9 sijaitsevassa päärakennuksessa (alaltaan noin 445 m²). Tila on vuokrattu pääomavuokralla euroa kuukaudessa, joka on neliötä kohden 3,82 euroa/m²/kk. Kaikki kohteen ylläpitoon ja korjaamiseen liittyvät velvoitteet ovat vuokralaisella. Ylläpidon ja vuosikorjausten osuus on tasoa 5-6,4 euroa/m²/kk. Eli bruttovuokraksi muodostuu 8,8-10,2 euroa/m²/kk. Tämä vastaa alueen käypää vuokratasoa alueella oleviin vastaaviin kohteisiin verrattuna. Tontilla sijaitseva vanha piharakennus ei sisälly sopimuksen piiriin. Vuokralainen on esittänyt tilakeskukselle päärakennuksen lattian korjaussuunnitelman, jonka toteutuksen tilakeskuksen isännöitsijä valvoo. Vuokralainen tekee kevään 2014 aikana vuokrattuun rakennukseen myös muita remonttitöitä. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksella on delegointipäätöksen perusteella oikeus vuokrata kooltaan alle 3000 h- m²:n suuruisia tiloja alle 10 vuoden pituisilla sopimuksilla. Edellä mainittua suuremmista kohteista ja kestoltaan pidemmistä vuokrasopimuksista päättää kiinteistölautakunta. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Risto Heikkinen, vuokrauspäällikkö, puhelin: risto.heikkinen(a)hel.fi Arto Hiltunen, tilakeskuksen päällikkö, puhelin: arto.hiltunen(a)hel.fi Liitteet 1 Selvityspyyntö

63 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/5 Otteet Ote Selvityksen pyytäjät Tilakeskus Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, täytäntöönpano Päätöshistoria HEL T Päätös Lautakunta päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen Ehdotuksen mukaan Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Päivi Pakarinen-Hellsten, lakimies, puhelin: paivi.pakarinen-hellsten(a)hel.fi Risto Heikkinen, vuokrauspäällikkö, puhelin: risto.heikkinen(a)hel.fi

64 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 123 TTN Sähköpalvelu Oy:n hankintaoikaisuvaatimus kiinteistölautakunnan tekemästä hankintapäätöksestä HEL T Päätös päätti hylätä TTN Sähköpalvelu Oy:n tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen kiinteistölautakunnan (39 ) tekemästä hankintapäätöksestä päätöksen esitysosasta ilmenevin perustein. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Heli Hietala, lakimies, puhelin: heli.hietala(a)hel.fi Kari Hartikainen, projekti-insinööri, puhelin: kari.hartikainen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: jouko.snellman(a)hel.fi Liitteet 1 Oikaisuvaatimus Rakennus AK Voutilainen, vastine hankintaoikeusvaatimukseen Otteet Ote Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä Tilakeskus Urakoitsija Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen Esitysteksti Esitysteksti Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Kiinteistöviraston tilakeskus kilpailutti osoitteessa Mäkipellontie 19 sijaitsevan koulurakennuksen sähkö- ja rakennusautomaatiotyöt avoimella kansallisella hankintamenettelyllä, jossa tarjouksen

65 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 Esittelijän perustelut valintaperusteena käytettiin halvinta hintaa. Kymmenelle urakoitsijalle lähetettiin tarjouspyyntö, joista viisi jätti tarjouksen. Yhtään tarjoajaa ei suljettu pois tarjouskilpailusta. Tarjouskilpailussa halvimman tarjouksen jätti Rakennus AK Voutilainen Oy, joka valittiin kiinteistölautakunnan tekemällä päätöksellä (39 ) sähköurakan toteuttajaksi. Kilpailutettu urakka on osa koulurakennuksen peruskorjaushanketta. on aiemmin hyväksynyt koulurakennuksen osittaista peruskorjausta koskevan hankesuunnitelman euron arvonlisäverottomalla kokonaishinnalla. TTN Sähköpalvelu Oy on tehnyt kiinteistölautakunnan päätöksen johdosta hankintaoikaisuvaatimuksen, joka on kirjattu saapuneeksi Helsingin kaupungin kirjaamoon Rakennus AK Voutilainen Oy on antanut tilakeskukselle vastineensa TTN Sähköpalvelu Oy:n esittämän hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta. 1. Hankintaoikaisuvaatimuksen yleiset edellytykset Julkisista hankinnoista annetun lain 80 :ssä säädetään hankintaoikaisun tekemisestä. Pykälän mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, sekä ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Julkisista hankinnoista annetun lain 81 :n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnan päätöksestä on lähetetty kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille sähköpostitse TTN Sähköpalvelu Oy:n hankintaoikaisuvaatimus on kirjattu saapuneeksi Helsingin kaupungin kirjaamoon , joten hankintaoikaisuvaatimus on esitetty määräajassa. Oikaisuvaatimus on liitteenä. 2. TTN Sähköpalvelu Oy:n väitteet ja vaatimukset

66 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 3. Perustelut päätösesitykselle TTN Sähköpalvelu Oy vaatii hankintayksikköä oikaisemaan päätöstään niin, että Rakennus AK Voutilainen Oy:n tarjous hylätään ja tarjouskilpailussa toiseksi tullut urakoitsija TTN Sähköpalvelu Oy valitaan urakoitsijaksi. Tarjoaja perustelee vaatimustaan sillä, ettei töiden suorittajaksi ilmoitettua Rakennus AK Voutilainen Oy:n tytäryhtiötä AK Talotekniikka Oy:tä ollut rekisteröity Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sähköalan toiminnanharjoittajarekisteriin tarjoajan jättäessä tarjouksensa hankintayksikölle. Lisäksi tarjoajan mukaan hankintayksikön olisi tullut hylätä Rakennus AK Voutilainen Oy:n ilmoittamat sähköurakoiden referenssikohteet, koska tarjoajalla ei ole ollut oikeuksia toteuttaa kyseisiä urakoita sekä koska Rakennus AK Voutilainen Oy ei ole ollut referenssikohteissa urakan toteuttajana. Lopuksi tarjoaja esittää, että liikevaihtovaatimuksen täyttymisen arvioinnissa olisi tullut käyttää AK Talotekniikka Oy:n tai Hiiden Sähkö Oy:n liikevaihtoa eikä Rakennus AK Voutilainen Oy:n liikevaihtoa, koska Rakennus AK Voutilainen Oy oli ilmoittanut referenssikohteinaan entisen aliurakoitsijansa Hiiden Sähkö Oy:n suorittamia urakoita. Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 :n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 71 :n mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain :ssä säädetään. Hankintalain 56 :n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

67 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 Hankintalain 56 :n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja Tarjouskilpailun voittaneen edellytykset sähköurakan suorittamiseen Sähköturvallisuuslain 12 :n mukaan sähkölaitteiden korjaus- ja huoltotöiden sekä sähkölaitteistojen rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttötöiden toimintaa harjoittavan on valvontaa varten tehtävä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle. Tarjouskilpailussa käytettyjen soveltuvuusehtojen mukaan urakan työnjohtajalla tulee olla vähintään työmaalla vaadittava asennustöiden johtajan pätevyys ja työnjohtajan tulee olla suorassa työsuhteessa urakoitsijaan. Urakkaa koskevassa tarjouspyynnössä tarjoajia ei vaadittu osoittamaan, että tarjoava yritys on täyttänyt edellä mainitussa sähköturvallisuuslain pykälässä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Esittelijä toteaa, että Rakennus AK Voutilainen Oy:n tarjouksessa urakan sähkötöiden työnjohtajaksi nimetyllä henkilöllä on tarjousta jätettäessä ollut tarjouspyynnössä edellytetty sähköalan pätevyys. Sähkötöiden työnjohtajalla on niin ikään ollut tarjousta jätettäessä myös voimassa oleva työsopimus Rakennus AK Voutilainen Oy:n kanssa, joten urakoitsijan tarjous on täyttänyt työnjohtajan pätevyydelle asetetun soveltuvuusehdon. Hankintaoikaisuvaatimuksen esittäjän mukaan tarjouskilpailun voittaneen urakoitsijan tarjousta ei kuitenkaan olisi tullut hyväksyä, koska AK Talotekniikka Oy oli rekisteröity Tukesin ylläpitämään toiminnanharjoittajarekisteriin vasta kiinteistölautakunnan hankintapäätöksen jälkeen. Rakennus AK Voutilainen Oy jätti sähköurakkaa koskevan tarjouksensa tilakeskukselle Tilakeskus on lähettänyt tarjoajalle selvityspyynnön, jossa tätä on pyydetty varmistamaan asiakirjatodistein, että se voi toteuttaa sähkötöitä urakkakohteessa. Yhtiö on selvityspyynnön johdosta toimittanut tilakeskukselle kopiot Tukesille toimitetuista ilmoituksista, jotka koskivat Hiiden Sähkö Oy:n poistamista toiminnanharjoittajarekisteristä sekä AK Talotekniikka Oy:n lisäämistä toiminnanharjoittajarekisteriin. Ilmoitukset on päivätty sekä Tilakeskuksen Tukesilta saamien tietojen mukaan molemmat ilmoitukset on kirjattu vireillä oleviksi Tukesissa Hiiden Sähkö Oy on Tukesilta saatujen tietojen mukaan poistettu toiminnanharjoittajarekisteristä , kun taas AK Talotekniikka Oy on lisätty toiminnanharjoittajarekisteriin Esittelijä toteaa, että hankintayksikkö voi asettaa tarjouskilpailussa tarjoajan ammatillista pätevyyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia,

68 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 joiden on täytyttävä, jotta tarjous etenee tarjousvertailuun. Hankintayksikkö voi esimerkiksi vaatia toimittajalta selvityksiä rekisteröitymisestä ammatti- tai elinkeinorekisteriin tämän kotimaassaan. Tarjoajalle asetettujen vähimmäisvaatimusten on täytyttävä viimeistään sopimussuhteen alkaessa. Nyt käsillä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ollut asettanut hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä vaatimusta, jonka mukaan tarjoajien on tarjousta jättäessään oltava rekisteröityneitä Tukesin toiminnanharjoittajarekisteriin. Asiassa on näin ollen kyse tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kyvystä suoriutua urakasta hankintasopimuksen aikana eikä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta. Markkinaoikeuden sekä korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneessa oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, ettei hankintayksikkö voi edellyttää, että tarjoajalla on jo tarjousta jätettäessä hankinnan suorittamisessa tarpeelliset luvat tai riittävä kalusto hankinnan suorittamista varten. Riittää, että tarjoajalla on edellytykset sopimuksenmukaiseen suoritukseen hankintasopimuksen alkaessa. Jos tarjouskilpailun voittanut tarjoaja ei hankintasopimuksen alkaessa kykene täyttämään hankintasopimusta, kyse voi olla sopimusrikkomuksesta, joka ei kuitenkaan enää kuulu hankintalainsäädännön soveltamisalaan. Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on näin ollen täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun ammatillista pätevyyttä koskevan soveltuvuusehdon jättäessään tarjouksen hankintayksikölle. Hankintayksikkö ei näin ollen ole toiminut asiassa lainvastaisesti hyväksyessään Rakennus AK Voutilainen Oy:n tarjoajaksi tarjouskilpailuun Tarjouskilpailun voittaneen ilmoittamat referenssikohteet Tarjouskilpailussa käytettyjen soveltuvuusehtojen mukaan urakoitsijan referensseistä tulee löytyä vähintään kolme hankinnan kohdetta suuruudeltaan ja vaativuudeltaan vastaavaa toteutettua sähköurakkaa viimeisen kolmen vuoden ajalta. Hankintayksikkö on halunnut varmistaa tarjouspyynnössä pyydetyillä referenssikohteilla yrityksen ammatillisen osaamisen ja teknisen suorituskyvyn hankinnan kohteena olevien sähkötöiden suorittamiseen. Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja oli ilmoittanut tarjouksessaan kolme referenssikohdetta, jotka oli toteutettu vuosina Tarjoajalta oli kysytty päivätyllä täsmennyspyynnöllä, minkä yrityksen nimissä sähkötyöt oli tehty referenssikohteissa. Kaikissa ilmoitetuissa

69 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 kohteissa tarjoaja oli toiminut pääurakoitsijana ja Hiiden Sähkö Oy oli toiminut pääurakoitsijan aliurakoitsijana. Rakennus AK Voutilainen Oy oli ostanut vuonna 2013 aiemmin yrityksen aliurakoitsijana toimineen Hiiden Sähkö Oy:n liiketoiminnan, jolloin Hiiden Sähkö Oy:n liiketoiminta, sähkötöiden työnjohtaja sekä sähköasentajat siirtyivät Rakennus AK Voutilainen Oy:n sataprosenttisesti omistamalle AK Talotekniikka Oy -nimiselle tytäryhtiölle, joka on rekisteröity kaupparekisteriin Rakennus AK Voutilainen Oy on ilmoittanut käyttävänsä urakan suorittamisessa tytäryhtiönsä AK talotekniikka Oy:n työntekijöitä, jotka ovat aiemmin olleet palvelussuhteessa Hiiden Sähkö Oy:ssä. Hankintalain 61 :n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen ryhmittymään kuuluvien tai muiden tahojen voimavaroja. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu (Asiat C-176/98, Holst Italia sekä C-314/01, Siemens ja ARGE Telekom), että henkilö, joka vetoaa kolmansien osapuolten tekniseen tai taloudelliseen suorituskykyyn sopimuksen saadakseen voidaan jättää tarjouskilpailun ulkopuolelle ainoastaan, jos hän ei kykene osoittamaan, että hänellä on todellisuudessa käytettävissään kyseinen suorituskyky. Esittelijä toteaa ensinnäkin, että konsernin sisäisenä yhteistyönä tehtyä työtä ei markkinaoikeuden oikeuskäytännössä ole pidetty aliurakointina. Näin ollen tarjouksen jättänyt emoyhtiö voi teknisen suorituskykynsä osoittaakseen vedota tytäryhtiönsä suorittamiin töihin. Toiseksi esittelijä toteaa, että eri yritysten toiminnan laajentaminen yritysostoin sekä muita järjestelyjä käyttäen on osa yritysten normaalia liiketoimintaa ja verraten yleistä rakennusalalla. Käsillä olevassa asiassa Rakennus AK Voutilainen Oy:n referenssikohteissa yrityksen entisen aliurakoitsijan sähkötöiden työnjohtajana on toiminut sama henkilö, jota oli esitetty työnjohtajaksi hankinnan kohteena olevassa urakassa. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjoajan ilmoittamat referenssikohteet sillä perusteella, että tarjoajan ilmoittamissa referenssikohteissa toiminut henkilöstö kalustoineen on siirtynyt Rakennus AK Voutilainen Oy:n määräysvaltaan, jolloin tarjoajan on katsottu osoittaneen, että sillä on käytettävissään riittävä ammatillinen osaaminen ja tekninen suorituskyky urakan suorittamiseksi.

70 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/ Liikevaihtovaatimuksen täyttymisen arviointi 4. Johtopäätös Viitaten edellä mainittuun EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön esittelijä katsoo, ettei hankintayksikkö ole toiminut lainvastaisesti hyväksyessään tarjoajan referenssikohteet, kun kyseisissä referenssikohteissa toiminut henkilöstö on siirtynyt AK Voutilainen Oy - konsernille ja on osa Rakennus AK Voutilainen Oy:n tarjouksessaan ilmoittamaa henkilöstöä. Hankintayksikkö on näin ollen voinut hyväksyä tarjouskilpailun voittaneen ilmoittamat referenssit tarjouspyynnössä vaadituiksi urakoitsijan referensseiksi. Tarjouskilpailussa käytettyjen soveltuvuusehtojen mukaan urakoitsijan liikevaihdon kolmelta viimeiseltä vuodelta tuli lisäksi olla kaksinkertainen tarjoajan arvonlisäverottomaan urakkahintaan verrattuna. Tarjouspyynnössä sekä hankintailmoituksessa ilmoitetulla liikevaihtovaatimuksella on haluttu varmistaa, että tarjoajalla on riittävä taloudellinen kantokyky hankinnan kohteena olevan urakan suorittamiseen. Liikevaihtovaatimuksella osoitetaan, että hankinnan kohteena olevan urakan työt ovat vain osa tarjoavan yrityksen toimintaa, eli kyse on hankintayksikön taloudellisen riskin minimoimisesta. Tarjouksen on jättänyt Rakennus AK Voutilainen -konsernin emoyritys Rakennus AK Voutilainen Oy, joka näin ollen esiintyy hankintasopimuksessa hankintayksikön sopimuskumppanina ja vastaa hankintasopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttymisestä. Esittelijä katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on voinut hyväksyä Rakennus AK Voutilainen Oy:n liikevaihdon arvioidessaan tarjoajan soveltuvuusehtojen täyttymistä, sillä kyseinen yritys tulee toimimaan hankintasopimuksen toisena sopimusosapuolena. Hankintayksikkö ei edellä esitetyn perusteella ole toiminut tältäkään osin lainvastaisesti, kun se ei poissulkenut Rakennus AK Voutilainen Oy:tä tarjouskilpailusta. Edellä esitetyin perustein TTN Sähköpalvelu Oy:n oikaisuvaatimusta esitetään hylättäväksi. Asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden voidaan katsoa osoittavan hankintayksikön toimineen tarjouskilpailussa lainvastaisesti. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Heli Hietala, lakimies, puhelin:

71 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 Liitteet Otteet heli.hietala(a)hel.fi Kari Hartikainen, projekti-insinööri, puhelin: kari.hartikainen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: jouko.snellman(a)hel.fi 1 Oikaisuvaatimus Rakennus AK Voutilainen, vastine hankintaoikeusvaatimukseen Ote Hankintaoikaisuvaatimuksen tekijä Tilakeskus Urakoitsija Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen Esitysteksti Esitysteksti Muutoksenhaku hankintaoikaisupäätökseen Päätöshistoria HEL T Päätös A Lautakunta päätti hyväksyä halvimman tarjouksen antaneen Rakennus AK Voutilainen Oy:n tarjouksen Mäkipellontie 19:n osittaisen peruskorjauksen rakennus- ja LVI-töistä arvonlisäverottomalla euron kokonaishinnalla. B Lautakunta päätti hyväksyä halvimman tarjouksen antaneen Rakennus AK Voutilainen Oy:n tarjouksen Mäkipellontie 19:n osittaisen peruskorjauksen sähkö- ja rakennusautomaatiotöistä arvonlisäverottomalla euron kokonaishinnalla. C Lautakunta päätti oikeuttaa tilakeskuksen Projektit-yksikön käyttämään hankkeen tutkimuksissa, suunnittelussa ja urakoissa mahdollisesti esiintyviin lisä- ja muutostöihin sekä muihin sopimusten edellyttämiin

72 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) Tila/6 lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana yhteensä enintään euroa. D Lautakunta päätti oikeuttaa tilakeskuksen Projektit-yksikön rakennuspäällikön allekirjoittamaan hankkeen sopimukset ja tilaukset sekä hankkeen vastuuhenkilön vastaanottamaan urakat. Esittelijä Lisätiedot tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen Kari Hartikainen, projekti-insinööri, puhelin: kari.hartikainen(a)hel.fi Jouko Snellman, rakennuspäällikkö, puhelin: jouko.snellman(a)hel.fi

73 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 124 Asuntotontin (kerrostalo) pitkäaikainen vuokraaminen Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4:lle sekä esitys kaupunginhallitukselle osto-option sisällyttämiseksi vuokrasopimukseen (Sörnäinen, Kalasatama, tontti 10587/3) HEL T Kiinteistökartta 75/ , Capellan puistotie 4 Päätös A Lautakunta päätti vuokrata Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4:lle (Y-tunnus ) Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin tontin 3 (kiinteistötunnus , pinta-ala 800 m², os. Capellan puistotie 4) asuntotarkoituksiin ajaksi seuraavin ja liitteestä nro 1 ilmenevin ehdoin: 1 Tammikuun 1. päivästä 2015 alkaen vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951 on 100 siten, että perusvuosivuokra on euroa vuodessa sekä sitä vastaava perusindeksi 100. Kunkin kalenterivuoden vuosivuokra tarkistetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100. Vuokra maksetaan vuosittain kahdessa yhtä suuressa erässä. Eräpäivät ovat ja Alkuvuosialennuksen johdosta asuntotontin maanvuokrasta peritään vapaarahoitteiselta kohteelta 80 % saakka. Kalenterivuodelta ( ) perittävä edellä mainitun mukaisesti alennettu vuokra on saakka euroa, jolloin vuokraajalta perittävä vuokra on euroa. Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tontin maanvuokraa, mikäli tontille toteutetaan asuin-, liike- tai niihin verrattavaa tilaa yhteensä enemmän kuin k-m². Lisäksi vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tontin vuokraa vuokra-alueen käyttötarkoituksessa, kaavamääräyksissä, rakennusoikeudessa tai muussa sellaisessa seikassa tapahtuvien muutosten johdosta.

74 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 B (A ) Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan sisällyttämään 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin asuinkerrostalotontin (AK) 3 vuokrasopimukseen seuraava ostooptio ja muut ehdot: 1 Vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus, joka on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta. Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus/rakennettavat rakennukset on/ovat kokonaisuudessaan valmistunut/valmistuneet ja rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettaviksi. 2 Kauppahinta osto-oikeutta käytettäessä perustuu virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951= 100 pistelukua 100 vastaavaan rakennusoikeuden yksikköhintaan 53 euroa/k-m² vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla korjatun edellä mainitun yksikköhinnan mukaan. Kaupungilla on kuitenkin kaikissa tapauksissa oikeus periä vähintään edellä mainittuun yksikköhintaan perustuvaa kauppahintaa, joka saadaan kertomalla edellä mainittu yksikköhinta luvulla 19,01 (12/2013, ind. 1901). Tontille mahdollisesti toteutettavien liike-, julkisten palvelu- ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta. Asemakaavaan merkityn kerrosalamäärän (k-m²) lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä kauppahintaa. Mikäli tontin lopullinen yhteenlaskettu kerrosalan määrä lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittää asemakaavan muutokseen nro merkityn tontin yhteenlaskettujen kerrosalaneliömetrien enimmäismäärän tai mainitun kaavamuutoksen mukainen

75 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 rakennusoikeus muutoin ylitetään, kaupungilla on oikeus periä ostajalta kultakin ylittävältä kerrosalaneliömetriltä vastaavaa lisäkauppahintaa. 3 Mikäli vuokralainen käyttää osto-oikeuttaan, mainitut asunnot on pidettävä joka tapauksessa vapaarahoitteisessa vuokraasuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennuksen käyttöönotosta. Tontilla ei noudateta Hitas-sääntelyä. 4 Muilta osin tontin kaupassa noudatetaan kaupungin normaalisti käyttämiä kiinteistökaupan ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja ja tarkentavia kauppahinnan määräytymistä koskevia ehtoja. Muilta osin tontin vuokrauksessa noudatetaan entisiä ehtoja, kaupunginvaltuuston vuokrausperusteita koskevan päätöksen mukaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan tekemään tontista 10587/3 vuokralaiselle myönnettävään osto-oikeuteen perustuva lopullinen kiinteistökaupan kauppakirja sekä päättämään sen ehdot. Lopuksi lautakunta toteaa, että VVO Kodit Oy toteuttaa varausehtojen edellyttämän järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneen ehdotuksen Honey tontille 10587/3. Pääsuunnittelija on Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy/arkkitehti SAFA Vesa Oiva. Tontille toteutetaan 44 vapaarahoitteista vuokraasuntoa (keskipinta-ala on 57,2 as-m²) eli asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m². Hankkeen toteuttamiseksi VVO Kodit Oy esittää, että vuokrasopimukseen sisällytettäisiin osto-optio kaupunginhallituksen (251 ) periaatepäätöksen mukaisesti. Lautakunnan esityksen mukaan osto-option mukainen kauppahinta olisi noin euroa/k-m² vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta tämän päivän hintatasossa (12/2013, ind. 1901) ottaen huomioon tontin erityisen hyvä sijainti meren rannalla. Vuokra-asunnot tulisi säilyttää vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila

76 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Lisätiedot Martti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: martti.tallila(a)hel.fi Liitteet 1 Kauppakirjan ehdot Hakemus Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen ehdotuksesta A Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 VVO Kodit Oy ehdotuksesta B Muutoksenhakukielto, valmistelu Kaupunginhallitus Kalasataman Palvelu Oy Liite 1 Kalasataman jätteen putkikeräys Liite 1 Oy Ahma Insinöörit Oy Liite 1 Kaupunginkanslia/taso Liite 1 HKR/kao Liite 1 Kv/kmo Liite 1 Kv/ha Liite 1 Vuokralainen ehdotuksesta B Muutoksenhakukielto, valmistelu VVO Kodit Oy ehdotuksesta A Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Kalasataman Sörnäistenniemen asemakaavan muutos nro on tullut lainvoimaiseksi VVO Kodit Oy toteuttaa vuokrattavaksi esitettävälle tontille 10587/3 yhteensä 44 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa (keskipinta-ala on 57,2 as-m²). VVO Kodit Oy järjesti tontin 10587/3 varausehtojen edellyttämällä tavalla yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun tontin suunnittelemiseksi ja arkkitehtisuunnittelijan valitsemiseksi. Kilpailun voitti ehdotus Honey, jonka oli suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti SAFA Vesa Oiva. Rakennusluvan mukaan tontin toteutettava asuinrakennusoikeus on k-m².

77 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Esittelijä Hakemus Varauspäätös Varauspäätöksen muutos Asemakaavan muutos nro Lautakunta päättänee vuokrata tontin (AK) 10587/3 pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4:lle asuntotarkoituksiin ajaksi Samalla lautakunta päättänee VVO Kodit Oy:n pyynnöstä esittää kaupunginhallitukselle, että tontin 10587/3 vuokrasopimukseen sisällytettäisiin vuokralaiselle osto-optio kaupunginhallituksen päätöksen (251 ) periaatteiden mukaisesti. Hakemus on liitteenä nro 2. Kaupunginhallitus päätti (276 ) varata VVO Rakennuttaja Oy:lle tontin 10587/3 seuraavin ehdoin saakka: Kortteli/tontti asuntokerrosala asuntoja 10587/ vapaarahoitteisten omistus- tai vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ilman Hitas-ehtoja ja lisäksi ehdolla, että tontilla järjestetään yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu. Varauksensaajan tulee rakennuttaa korttelin AH-tontti 10587/10 sekä sille tulevat autopaikat sekä ainakin tonttien 10587/4-9 pohjakerros. päätti (185 ) tontin 10587/3 varausajan jatkamisesta entisin sekä päätöksessä todetuin ehdoin saakka. päätti (219 ) jatkaa tontin 10587/3 varausta saakka entisin ehdoin sekä päätöksessä todetuin tarkennuksin ja muutoksin. Kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro mukaan tontti 10587/3 on enintään viisi-kuusikerroksisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK, V-VI). Tontin rakennusoikeus on k-m². Asuinkerrostalojen korttelialueella tontille saa sijoittaa liiketiloja, julkisia palvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja rakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen.

78 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Tonttitiedot Maaperä Lyhytaikainen vuokrasopimus Arkkitehtuurikutsukilpailu ja suunnitelmat Keskipinta-alavaatimus Pysäköintipaikat tulee rakentaa AH- tai AK-korttelialueelle. AHkorttelialueella pihakannen päälle ei saa rakentaa autopaikkoja. Autopaikkojen määrä on asuinkerrostalojen korttelialueella vähintään suurempi luvuista 1 ap/130 k-m² ja 0,5 ap/asunto. Tontti 10587/3 on merkitty kiinteistörekisteriin Tontin pinta-ala on 800 m² ja osoite Capellan puistotie 4. Vuokra-alueen maaperä saattaa olla sillä aiemmin harjoitetun toiminnan johdosta pilaantunut. Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö päätti (207 ) vuokrata Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4:lle (Y-tunnus ) tontin 10587/3 (kiinteistötunnus , pinta-ala 800 m², os. Capellan puistotie 4) rakennusluvan hakemista varten ajaksi VVO Kodit Oy järjesti tontin 10587/3 varausehtojen edellyttämällä tavalla yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun tontin suunnittelemiseksi ja arkkitehtisuunnittelijan valitsemiseksi. Kilpailun voitti ehdotus Honey, jonka oli suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Rakennusluvan (403 ) mukaan tontille 10587/3 toteutetaan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhteensä 44 kappaletta (keskipinta-ala 57,2 as-m²). Tontin toteutettava pääkäyttötarkoituksen mukainen kerrosalamäärä on k-m². Pääsuunnittelija on arkkitehti SAFA Vesa Oiva Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä. Tontin 10587/3 asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät 24 autopaikkaa sijoitetaan yhteispihatontin 10587/13 ja tontin 3 alapuolelle toteutettavaan yksityiseen kannenalaiseen pysäköintilaitokseen. Kalasataman Palvelu Oy toteuttaa alueen maantasoiset autopaikkatontit (LPA), muttei yhteispihatonttien (AH) tai yhteispihojen alapuolisia pysäköintilaitoksia. Kunkin korttelin asuntotonttien vuokralaiset tai omistajat toteuttavat mainitut laitokset asuintalojen rakentamisen yhteydessä sekä omistavat ja ylläpitävät ne.

79 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Tilapäiset vuokraukset Vuokrausperusteet Vuokranalennukset Tontin maanvuokra Keskipinta-alavaatimus ei koske vuokra-asuntoja. Tontilta 10587/3 on vuokrattu SRV Rakennus Oy:lle toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla noin m²:n suuruinen alue työmaatukikohtaa sekä kontti- ja elementtivarastoja varten ajalle Tontilta 10587/3 on vuokrattu YIT Kiinteistötekniikka Oy:lle toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla noin 30 m²:n suuruinen alue työmaakonttia varten alkaen. Kaupunginvaltuusto päätti (249 ) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan tontin (AK) 10587/3 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka päätöksestä ilmenevien rahoitus- ja hallintamuotojen mukaisten rakennusoikeuden yksikköhintojen ja vuokranalennusten mukaisesti. Alkuvuosialennuksen johdosta asuntotontin maanvuokrasta peritään vapaarahoitteiselta kohteelta 80 % saakka. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti, kun asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei vuokraa peritä: Kaupunginhallituksen päätös (3 130 x 40 x 4 %) x 19,01 20 % Kohde toteutetaan vapaarahoitteisena. Kaupunginhallituksen päätti (251 ) vahvistaa periaatteet luovutettaessa tontteja vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon. Päätöksen

80 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Esitettävä osto-optio mukaan tontit luovutetaan vuokraamalla siten, että vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus. Maanvuokra määritetään pitäen perusteena kulloinkin kyseessä olevan alueen sääntelemättömään asuntuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa ja noudattaen kaupungin tavanomaisia hinnoitteluperiaatteita. Tontille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä. Vuokralaisen maanvuokrasopimukseen perustuva osto-oikeus on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta. Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunnot on otettu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön. Tontti näin myytäessä on sopimusehdoin varmistettava, että sille rakennetut asunnot pidetään vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennuksen käyttöönotosta. Päätöksen mukaan tontin kauppahinta määräytyy Kalasataman alueelta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta käyttäen rakennusoikeuden yksikköhintaa laskettaessa kerrointa 1,2. Tontinluovutuksessa ei noudateta Hitas-sääntelyä. VVO Kodit Oy esittää, että tontin vuokrasopimukseen lisättäisiin ostooptio. Yhtiön tarkoitus on toteuttaa tontille sääntelemättömiä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kaupunginhallituksen päätöksen (251 ) mukaan vuokralaisella on osto-oikeus tonttiin, kun kysymys on vapaarahoitteisista tai kymmenen vuoden korkotuella lainoitetuista (vapaarahoitteisista) sääntelemättömistä vuokra-asunnoista. Päätöstä ei ole sovellettu taannehtivasti niihin tontteihin, jotka ovat aikaisemmin varattu ja joille on vahvistettu vuokrausperusteet. Asiassa esitetään kuitenkin tontin 10587/3 vuokrasopimukseen sisällytettäväksi osto-optio edellä mainitun kaupunginhallituksen periaatepäätöksen perusteella. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta tontin kauppahinta esitetään määriteltäväksi siten, että elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaava asuinrakennusoikeuden yksikköhinta on 53 euroa/k-m², joka vastaa nykyarvon (12/2013, ind. 1901) mukaista noin euron/k-m² yksikköhintaa. Ottaen huomioon

81 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Muut ehdot tontin erityisen hyvä sijainti meren rannalla on perusteltua määrittää hieman korkeampi hinta kuin, mihin edellä mainitun periaatepäätöksen mukainen laskentatapa johtaisi (1,2 x 40 = 48 euroa/k-m², mikä vastaa nykyarvon mukaista noin 912 euron/k-m²:n kauppahintaa). Esitetyn kauppahinnan voidaan katsoa vastaavan myös Kalasataman alueelta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen toteuttamista varten luovutettavien tonttien kauppahintaa. Kaupasta ja osto-optiosta päättäminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivallan piiriin. Vuokrasopimukseen on sisällytetty vuokralaiselle velvollisuus noudattaa varauspäätöksen mukaisesti muun muassa Kalasataman Sörnäistenniemen alueella noudatettavia lisäehtoja, joiden mukaan vuokralainen on velvollinen ryhtymään osakkaaksi Kalasataman Palvelu Oy:hyn ja tekemään asiaa koskevat tarvittavat sopimukset kaupungin määräämin ehdoin sekä järjestämään tontille rakennettavien rakennusten jätehuollon alueellisella jätteen putkikeräysjärjestelmällä ja tekemään Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n kanssa asiaa koskevat tarvittavat sopimukset, kuten suunnittelu- ja toteutus-, merkintä- ja käyttösopimukset tai muut mahdolliset tarvittavat sopimukset kaupungin määräämin ehdoin. Muilta osin voitaneen noudattaa päätösehdotuksesta ilmeneviä ehtoja. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Martti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: martti.tallila(a)hel.fi Liitteet 1 Kauppakirjan ehdot Hakemus Otteet Ote Vuokralainen ehdotuksesta A VVO Kodit Oy ehdotuksesta B Kaupunginhallitus Kalasataman Palvelu Oy Liite 1 Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Muutoksenhakukielto, valmistelu

82 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Kalasataman jätteen putkikeräys Liite 1 Oy Ahma Insinöörit Oy Liite 1 Kaupunginkanslia/taso Liite 1 HKR/kao Liite 1 Kv/kmo Liite 1 Kv/ha Liite 1 Vuokralainen ehdotuksesta B Muutoksenhakukielto, valmistelu VVO Kodit Oy ehdotuksesta A Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Päätöshistoria Vuokranantaja Vuokralainen Vuokra-alue Käyttötarkoitus Vuokra-aika Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö HEL T Kiinteistökartta H3 R/S4, Capellan puistotie 4, A Päätös Maanluovutustoimiston toimistopäällikkö päätti vuokrata Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4:lle (Y-tunnus ) Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin tontin 3 (kiinteistötunnus , pinta-ala 800 m², os. Capellan puistotie 4) rakennusluvan hakemista varten ajaksi jäljempänä mainituin ehdoin. Helsingin kaupunki, jota edustaa kiinteistölautakunta Asunto Oy Helsingin Capellan puistotie 4 (Y-tunnus ) Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin tontti 3 (pinta-ala 800 m², os. Capellan puistotie 4) Rakennusluvan hakeminen

83 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Vuokra ja vuokran maksu Muut ehdot , kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla tehtävä tonttia koskevan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuokra-aika alkaa. Vuokra on euroa koko vuokra-ajalta (vastaa kahden kuukauden vuokraa). Tämän lyhytaikaisen vuokrasopimuksen vuokra-ajan kestäessä alle kaksi kuukautta vuokralaiselle hyvitetään pitkäaikaisen vuokrasopimuksen vuokrassa kahden kuukauden ja lyhytaikaisen vuokrasopimuksen vuokra-ajan päättymisen välistä aikaa vastaava vuokra. Hyvityksen määrä on enintään 6 313,50 euroa/kuukausi. Maksettua vuokraa ei kuitenkaan hyvitetä ajalta, joka ylittää kaksi kuukautta tämän vuokrauksen alkamispäivästä. Vuokran maksu on laskuun merkittynä eräpäivänä. 1 Vuokralaisella ei ole oikeutta vuokranantajaa kuulematta siirtää vuokraoikeutta kolmannelle. 2 Vuokralaisella ei ole oikeutta aloittaa maanrakennustöitä eikä rakennustöitä vuokra-alueella ennen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. 3 Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan vuokraalueelle arkkitehtuurikutsukilpailun (Sörnäistenniemen korttelin 10587, tontti 3, arkkitehtuurikutsukilpailu ) voittaneen ehdotuksen honey ja arviointiryhmän jatkosuunnitteluohjeiden mukaisia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Hitas-sääntelyä ei noudateta. Vuokra-alueen suunnittelun ja toteuttamisen tulee tapahtua yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston Kalasatamaprojektin, talousja suunnittelukeskuksen Kalasataman aluerakentamisprojektin, kiinteistöviraston tonttiosaston sekä korttelin muiden tonttien toteuttajien kanssa sekä tarvittavilta osin myös muiden lähialueen kortteleiden tonttien toteuttajien kanssa.

84 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 4 Vuokra-alueelle rakennettavan rakennuksen piirustukset on, sen lisäksi mitä niiden käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä ennen rakennusluvan hakemista kiinteistöviraston asunto-osaston hyväksyttäväksi. Vuokra-alueelle toteutettavan rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja rakennuksen tulee täyttää A-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset, ellei kiinteistölautakunta painavasta vuokralaisesta riippumattomasta syystä toisin päätä. Vuokralainen on velvollinen viimeistään hakiessaan vuokra-alueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään vuokranantajalle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen vuokra-alueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen ja rakennusvalvontaviraston lomakkeista löytyvällä ( laskentatyökalulla laaditun energiaselvityksen tai muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä vuokra-alueen luovuttamisesta, mikäli vuokralaisen hanke ei täytä edellä mainittua energiavaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta. 5 Vuokralainen on velvollinen noudattamaan asemakaavan määräyksiä, ellei niistä myönnetä poikkeamispäätöstä. Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan kaikki hankkeen toteuttamiseksi vaadittavat viranomaisluvat ja noudattamaan niiden ehtoja ja määräyksiä. Vuokranantaja ei vastaa mistään vuokralaisen hankkeen toteuttamisen eikä käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. 6 Vuokralainen on tietoinen siitä, että vuokra-alueen rakentamiseen ja sen aikatauluun saattaa merkittävästi vaikuttaa yleisten alueiden rakentaminen sekä lähialueen kortteleiden sekä muiden vuokra-aluetta ympäröivien kiinteistöjen rakentaminen.

85 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Vuokralainen on velvollinen osaltaan kustannuksellaan yhteen sovittamaan vuokra-alueen rakentamista koskevat suunnitelmat sekä toteutuksen muiden korttelin nro tonttien sekä tarvittavilta osin myös muiden lähialueen kortteleiden tonttien kanssa. Vuokralainen on edelleen osaltaan velvollinen koordinoimaan vuokra-alueen rakentamisen mainittujen tonttien sekä yleisten alueiden rakentamisen kanssa siten, ettei vuokra-alueen rakentamisesta aiheudu aiheetonta haittaa muiden tonttien eikä yleisten alueiden rakentamiselle. Vuokralainen on velvollinen hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista varmistamaan vuokra-alueen rakentamiskelpoisuuden rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta, Kalasataman aluerakentamisprojektilta sekä kiinteistöviraston tonttiosastolta. Vuokralainen on velvollinen selvittämään ja varmistamaan kadun sekä kunnallistekniikan rakentamisen suunnitelmat ja toteutusaikataulun näistä vastaavilta tahoilta. Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle eikä kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli vuokralaisen hankkeen rakentamisen aloittaminen, rakentaminen tai hankkeen käyttöönotto viivästyy ympäröivien kiinteistöjen, yleisten alueiden tai kunnallistekniikan suunnittelun tai rakentamisen viivästymisen johdosta, tai vuokralainen joutuu tällaisen viivästymisen johdosta suorittamaan väliaikais- tai muita järjestelyjä vuokra-alueensa osalta. 7 Vuokralainen on velvollinen noudattamaan kaupunginhallituksen päätöksen (276 ) ja kiinteistölautakunnan päätösten (185 ) ja (219 ) mukaisia varausehtoja. Päätösten mukaan ja perusteella vuokralainen on velvollinen noudattamaan muun muassa Kalasataman Sörnäistenniemen alueella noudatettavia lisäehtoja, joissa todetaan esimerkiksi: Alueellinen palveluyhtiö Vuokralainen on velvollinen ryhtymään osakkaaksi alueelliseen palveluyhtiöön, Kalasataman Palvelu Oy:hyn, kaupungin määräämin ehdoin. Vuokralainen on velvollinen tekemään palveluyhtiön kanssa Kalasataman aloitusalueen (1. toiminta-alueen) maantasoista autopaikoitusta, yhteispihatontteja, alueportaalia ja yhteiskerhotilaa koskevan liittymissopimuksen ja suorittamaan omarahoitusosuuden indeksitarkistuksineen palveluyhtiölle viimeistään kahden kuukauden

86 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 kuluessa tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta, ellei palveluyhtiön kanssa toisin sovita. Vuokralainen on velvollinen ilmoittamaan hyvissä ajoin palveluyhtiölle laskutusosoitteen omarahoitusosuuden ja indeksitarkistuksen laskutusta varten (Asta Halonen, Art and Design City Helsinki Oy Ab, Hämeentie 133 A, Helsinki, puhelin 09/ , Mikäli po. tontin vuokraoikeus rakennuksineen myöhemmin siirretään kolmannelle, vuokralainen on velvollinen tällöin samalla siirtämään liittymissopimuksen ja palveluyhtiön osakkeet uudelle vuokralaiselle mainitun sopimuksen mukaisin ehdoin. Alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Vuokralainen on velvollinen järjestämään vuokra-alueelle rakennettavien rakennusten ja toimintojen jätehuollon (tämän hetkisten tietojen mukaan sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki) Kalasatamaan toteutettavalla alueellisella jätteen putkikeräysjärjestelmällä. Vuokralainen on velvollinen ryhtymään Kalasataman jätteen putkikeräys Oy:n (jäljempänä yhtiö) osakkaaksi kaupungin ja yhtiön toimesta myöhemmin vahvistettavien periaatteiden sekä ehtojen mukaisesti. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, ellei kaupunki muuta päätä. Vuokralainen on myös velvollinen tekemään jäteyhtiön kanssa tarvittavat suunnittelu- ja toteutus-, merkintä- ja käyttösopimukset tai muut mahdolliset sopimukset. Sopimusten ehdoista, merkintä- tai muista mahdollisista maksuista, järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta perittävistä maksuista sekä muista vastaavista päättää yhtiö kaupungin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Vuokralainen on velvollinen tekemään edellä mainitut sopimukset sekä suorittamaan merkintä- ym. mahdolliset maksut yhtiön ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Ellei Kalasataman jätteen putkikeräys Oy toisin määrää, vuokralainen on velvollinen allekirjoittamaan putkikeräysjärjestelmän toteuttamista koskevan suunnittelu- ja toteutussopimuksen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Yhtiö toteuttaa jäteaseman ja järjestelmän edellyttämän runkoverkon katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sekä hankkii järjestelmän

87 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 keskusyksiköt ja muut vastaavat. Lisäksi yhtiö toteuttaa putkikeräysjärjestelmän kiinteistökohtaiset järjestelmän osat (kuten kiinteistöputki ja syöttöasemat) vuokra-alueelle. Helsingin kaupungilla ja tämän määräämällä on oikeus määrätä korttelia nro palvelevien jätteidenkeräyspisteiden tarkoituksenmukaisesta määrästä ja sijoittelusta. Vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan alueellisen jätteen putkikeräysjärjestelmän toteuttamisen ja käytön edellyttämien putkien, johtojen, keräyspisteiden ja laitteiden rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen, uudistamisen tai kehittämisen vuokra-alueella ja tarvittavilta osin sille rakennettavissa rakennuksissa ja rakenteissa. Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan putkikeräysjärjestelmän asentamisen ja käytön edellyttämät tekniset tilat, kiinteistötekniset järjestelmät, johtokujat ja muut vastaavat. Edelleen vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan perinteisten jäteastioiden väliaikaisen sijoittamisen ja käytön vuokra-alueella. Siltä osin kuin jätehuoltoa ei voida järjestää po. järjestelmällä (kuten lasi, metalli, vanhat huonekalut, iso kartonki tai muut järjestelmään soveltumattomat jätteet), jätehuolto järjestetään kaupungin määräämällä tavalla (tämän päätöksen ehdossa 9. mainitulla tavalla, korttelikohtainen kierrätyshuone). Mikäli putkikeräysjärjestelmä ei ole valmistunut rakennusten käyttöönottoon mennessä, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan vuokra-alueen jätehuollosta väliaikaisesti perinteisin jätehuollon menetelmin. Helsingin kaupunki ja jäteyhtiö eivät vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. Mikäli po. tontin vuokraoikeus rakennuksineen myöhemmin siirretään kolmannelle, vuokralainen on velvollinen tällöin samalla siirtämään jäteyhtiötä/putkikeräysjärjestelmää koskevat sopimukset ja osakkeet uudelle vuokralaiselle. Logistiikkasuunnitelmat Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan laatimaan vuokra-alueen rakentamista ja työmaa-alueiden järjestämistä koskevan rakentamisen logistisen suunnitelman rakennusviraston katu- ja puisto-osaston (projektipäällikkö Pekka Mukkala, puhelin ) antamien ohjeiden mukaisesti ja hyväksyttämään po. suunnitelman katu- ja

88 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 puisto-osastolla tai sen määräämällä hyvissä ajoin ennen rakentamisen alkamista. Vuokralainen on velvollinen noudattamaan edellä mainittua logistiikkasuunnitelmaa ja Kalasataman alueelle laadittua alueellista logistiikkasuunnitelmaa sekä kaupungin ja sen edustajan po. suunnitelmien perusteella antamia ohjeita ja määräyksiä. Suunnitelmien noudattamista valvoo kaupungin edustajana logistiikkaoperaattori Ahma Insinöörit Oy (Jaakko Laurila, puhelin ), ellei vuokranantaja toisin määrää. Vuokralainen sitoutuu tarvittavissa määrin sisällyttämään edellä mainittujen suunnitelmien ja niiden perusteella annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista koskevat ehdot myös vuokra-alueen toteuttamista koskeviin urakkasopimuksiin ja muihin vastaaviin sopimuksiin. Mikäli vuokralainen tai tämän lukuun toimiva kolmas osapuoli ei noudata edellä mainittuja logistiikkasuunnitelmia tai sitä, mitä niiden perusteella on määrätty, eikä vuokralainen viipymättä siihen kehotuksen saatuaan korjaa laiminlyöntiään, kaupungilla tai tämän edustajalla on oikeus tehdä tai teettää laiminlyönnin korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet parhaaksi katsomallaan tavalla sekä periä tästä aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti vuokralaiselta. Ympäristötaiteellinen maksu Vuokralainen on velvollinen maksamaan asemakaavassa tontille merkityn rakennusoikeuden mukaisesti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskukselle tai muulle kaupungin ilmoittamalle taholle ympäristötaiteelliseen yhteistyöhön 10 e/k-m² (rakennuskustannusindeksi 1/2009) ja indeksitarkistuksen tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä. Rakennuskustannusindeksillä tarkoitetaan indeksisarjaa RI 2005 = 100, jolloin 1/2009 pisteluku on 113,5. Vuokralainen on velvollinen ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin (2 kuukautta) ennen tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen allekirjoittamista talous- ja suunnittelukeskukseen (anni.backman@hel.fi, p. 09/ ) ympäristötaidemaksun indeksitarkistamista ja laskutusta varten sekä ilmoittamaan tontin arvioidun luovutusajankohdan. 8 Tonteilla 10587/1-9 tai niistä muodostettavilla tonteilla on oikeus käyttää niiden yhteiseen käyttöön korttelin alueelle tarvittaessa

89 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 toteutettavia jätekatoksia tontteja palvelevaa väliaikaista jätehuoltoa varten siihen saakka, kunnes alueellinen putkikeräysjärjestelmä otetaan tonttien osalta käyttöön. 9 Tonteilla 10587/1-9 tai niistä muodostettavilla tonteilla on oikeus käyttää niiden yhteiseen käyttöön tontille 10587/3 tai siitä muodostettavalle tontille toteutettavaa korttelikohtaista kierrätyshuonetta sellaisen jätteen keräystä varten, mitä ei hoideta alueellisella putkikeräysjärjestelmällä. 10 Tonteilla 10587/1-9 tai niistä muodostettavilla tonteilla on oikeus käyttää niiden yhteiseen käyttöön AH-tontille 10587/10 tai siitä muodostettavalle tontille toteutettavia alueelliseen putkikeräysjärjestelmään kuuluvia syöttöasemia ja syöttöpisteitä tontteja palvelevaa sekä järjestelmän tarkoittamaa ja hoitamaa jätehuoltoa varten sekä niitä varten tontin 10587/10 tai siitä muodostettavan tontin alapuoliseen tilaan pysäköintilaitokseen toteutettavaa teknistä tilaa. 11 Selvyyden vuoksi todetaan, että tontti 10587/3 on velvollinen sallimaan myös tonteille 10587/1-9 tai niistä muodostettaville tonteille kohdassa 9 mainitun jätehuoltoon liittyvän kohteen käytön vuokra-alueella. Tontit 10587/1-9 tai niistä muodostettavat tontit ovat velvollisia keskenään sopimaan mainittujen yhteisen väliaikaisen jätekatoksen, korttelikohtaisen kierrätyshuoneen, syöttöaseman ja -pisteiden sekä teknisen tilan toteuttamisesta, käytöstä, ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jakamisesta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k-m²) mukaisessa suhteessa. 12 Tontilla 10587/3 on oikeus sijoittaa asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat (24 kpl) pääosin yhteispihatontille (AH) 10587/10 tai siitä muodostettavalle tontille ja osin tontille (AK) 10587/3 tai siitä muodostettavalle tontille toteutettavaan yksityiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

90 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan, että edellä mainitut autopaikat säilyvät ensisijaisesti mainitun tontin asukkaiden käytössä. Selvyyden vuoksi todetaan, että kaupunkipientalotonteille (A-1) 10587/4-9 tai niistä muodostettaville tonteille toteutettavat po. pysäköintilaitoksen osat katsotaan kuuluvaksi mainittuihin tontteihin ja olevan osa tonttien rakenteita. 13 Tontilla 10587/3 on oikeus ajoon ja kulkuun tontille (AH) 10587/10 tai siitä muodostettavalle tontille ja sille sijoitettavaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen sekä tonttien 10587/4-9 kautta hallinnoimilleen autopaikoille. Samoin tontilla 10587/3 on oikeus käyttää pysäköintilaitoksen yhteistä ilmanvaihtoa ja savunpoistojärjestelmää, hiekan- ja rasvanerotuskaivoja, viemäriä sekä salaojitusjärjestelmää. Tontit 10587/1-9 tai niistä muodostettavat tontit ovat velvollisia sopimaan keskenään mainittujen järjestelmien, viemärin ja kaivojen sekä pysäköintilaitoksen ja sen ajoyhteyksien, ajoluiskan rakenteiden sekä ovijärjestelmän toteuttamisesta, käytöstä, ylläpidosta, korjaamisesta ja uusimisesta sekä kustannusten jaosta. Ellei muuta perustetta sovita, kustannukset jaetaan tonttien asemakaavan ja rakennuslupaan perustuvien autopaikkojen lukumäärän mukaisessa suhteessa, mutta salaojajärjestelmän osalta tonttien asemakaavaan merkittyjen pääkäyttötarkoitusten mukaisten kerrosalamäärien (k-m²) mukaisessa suhteessa. 14 Kaupunki luovuttaa tonttien 10587/1 3 tai niistä muodostettavien tonttien autopaikoituksen järjestämistä varten yhteisesti määräosin mainittujen tonttien vuokralaisille/omistajille (tontti 10587/1, 32/57 ap; tontti 10587/2, 1/57 ap ja 10587/3, 24/57 ap) tontin 10587/10 tai siitä muodostettavan tontin alapuolisen maanalaisen määräalan pysäköintilaitosta varten erillisellä vuokrasopimuksella, jossa sovitaan laitoksen toteuttamiseen liittyvistä asioista. Pysäköintilaitosta koskevasta vuokrasopimuksesta otetaan Kalasataman Palvelu Oy:lle luovutettavan yhteispihatontin (AH) 10587/10 tai siitä muodostettavan tontin vuokrasopimukseen rasitteenluonteinen ehto. 15 Tontin 10587/3 vuokralainen on luovuttaessaan po. tontin vuokraoikeuden rakennuksineen velvollinen samalla siirtämään

91 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 luovutuksensaajalle myös omalta osaltaan tontin 10587/10 tai siitä muodostettavan tontin maanalaisen määräalan vuokrasopimuksen oikeuksineen ja velvoitteineen. Mainittuja vuokrasopimuksia ei saa siirtää erikseen kolmannelle. 16 Tontti 10587/3 on velvollinen korvauksetta sallimaan maanalaisen pysäköintilaitoksen ja sen poistoilmanhormin, hyökkäys- ja poistumisteiden sekä mahdollisten muiden rakenteiden ja laitteiden rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, ylläpidon ja uudistamisen sekä kulun po. pysäköintilaitokseen vuokra-alueellaan. Mainittu oikeus käsittää tarvittaessa muun muassa laitoksen sisäänkäynti-, jalankulku-, hissi-, hätäuloskäynti- ja palokunnan hyökkäystieyhteyksien sekä raitisilma-, poistoilma- ja savunpoistokanavien sekä muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden sijoittamisen maanpinnalle. Tontin 10587/3 ja yksityisen maanalaisen pysäköintilaitoksen välinen hallintaraja on mahdollisia maanpäällisiä rakenteita lukuun ottamatta laitoksen yläpohjan vesieristyksen suojabetonin yläpinta, ellei asiassa ole toisin sovittu. Asuinrakennuksiin liittyvien ulkoseinien osalta hallintaraja on pysäköintilaitoksen seinän sisäpinta, ellei asiassa ole toisin sovittu. 17 Vuokralainen on velvollinen noudattamaan Helsingin kaupungin rakennusviraston laatimaa po. osa-aluetta koskevaa suunnitteluohjetta talonrakentamista varten sekä kulloinkin voimassa olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston kaupungin tonttien rakennuttajille laatimaa toimintaohjetta ( Kaivu- ja louhintatoimenpiteiden suorittaminen ja kaadettavat puut ). 18 Vuokralainen on velvollinen työmaan järjestämisessä ja vuokra-alueen rakentamisessa ottamaan huomioon työmaan sijainnin asettamat kaupunkikuvalliset ja muut erityisvaatimukset. Työmaa on pidettävä jatkuvasti yleisilmeeltään siistinä ja järjestettävä siten, että se näyttää huolitellulta kaupunkikuvassa, eikä siitä saa aiheutua vaaraa alueen tuntumassa liikkuville. Ympäröiville kiinteistöille on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset rakennustyön aikana.

92 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Katu- ja muiden yleisten alueiden luovuttamisesta työmaan käyttöön on sovittava rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa sen määräämin ehdoin. Mikäli työmaa-alueita sijoitetaan tonttialueille, näiden luovuttamisesta työmaan käyttöön on sovittava kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Mahdollisista tilapäisistä liikennejärjestelyistä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen rakennusviraston katupalvelun sekä tarvittaessa myös Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa. 19 Vuokralainen on velvollinen kaupungin niin edellyttäessä korvauksetta sallimaan muuntamotilan, josta on oltava yhteys suoraan katualueelta, sijoittamisen vuokra-alueelle. Tällöin vuokralainen on velvollinen erikseen sopimaan Helen Sähköverkko Oy:n kanssa muuntamotilan suunnittelusta, rakentamisesta, luovuttamisesta, käytöstä ja ylläpidosta sekä kustannuksista tavanomaisesti noudatettavin ehdoin. Lisäksi vuokralainen on velvollinen vuokra-alueensa osalta selvittämään Helen Sähköverkot Oy:ltä, Helen Kaukolämmöltä, Helen Jäähdytykseltä, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta, Helsingin seudun liikenteeltä ja Helsingin seudun ympäristöpalveluilta mainittujen tahojen Kalasatamaan sijoitettavien toimintojen edellyttämät tila- ja muut tarpeet sekä ottamaan nämä tarvittaessa huomioon hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Edellä mainittujen tahojen niin vaatiessa, vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien jakokaappien tilat sekä muut vastaavat mahdollisesti yleistä tarvetta palvelevat rakenteet ynnä muut talonrakentamisen yhteydessä. Suunnittelussa ja toteutuksessa on tällöin noudatettava näiden tilojen ja rakenteiden ynnä muiden tulevien käyttäjien antamia ohjeita sekä määräyksiä. Vuokralainen on edelleen velvollinen korvauksetta sallimaan edellä mainittujen mahdollisten jakokaappien syvennysten ja muiden vastaavien pitämisen, käyttämisen, huoltamisen, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella sekä sille rakennettavassa rakennuksessa. Vuokralainen on velvollinen tarvittaessa kustannuksellaan tarkemmin sopimaan edellä mainituista seikoista sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta yhdessä edellä mainittujen tahojen kanssa.

93 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Vuokranantaja ei vastaa mistään edellä mainituista seikoista vuokralaiselle tai kolmannelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista. 20 Vuokralainen on osaltaan velvollinen yhdessä korttelin muiden tonttien kanssa sekä tarvittavilta osin myös muiden lähialueen kortteleiden tonttien kanssa kustannuksellaan laatimaan po. tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämiä rasitteita, rasitteenluonteisia oikeuksia sekä yhteisjärjestelyitä koskevat rasite- ja/tai yhteisjärjestelysopimukset sekä esittämään sopimukset kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksyttäväksi. Mainittu sopimus/sopimukset tulee liittää osapuolina olevien vuokratonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Po. rasite- ja/tai yhteisjärjestelysopimuksissa on tällöin muun ohella tarvittaessa sovittava tonttien toteuttamisen ja käytön edellyttämien yhteisten ajo- ja kulkuyhteyksien, autohallin, autopaikkojen, pelastusteiden, väestönsuojan, kunnallisteknisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden sekä muiden vastaavien kuntoonpanosta ja kunnossapidosta sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Rasitteet ja yhteisjärjestelyt tulee pyrkiä järjestämään siten, että näistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa rasitetulle kiinteistölle (vähimmän mahdollisen haitan periaate). Korttelin tonteilla ei ole puolin eikä toisin oikeutta periä tonttien rakentamisen ja käytön edellyttämistä välttämättömistä rasitteista tai rasitteenluonteisista oikeuksista mitään korvausta, elleivät osapuolet keskenään toisin sovi tai vuokranantaja toisin määrää. Mikäli mainitut tontit eivät pääse edellä mainituista asioista sopimukseen, vuokranantajalla on oikeus päättää näistä harkintansa mukaan sekä sisällyttää niitä koskevat ehdot tonttien maanvuokrasopimuksiin ja mainittuihin sopimuksiin. Vuokranantaja ei vastaa mistään po. rasitteista eikä yhteisjärjestelyistä aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista eikä rasitteiden ja yhteisjärjestelyjen perustamisesta aiheutuvista kustannuksista. 21 Vuokranantaja ilmoittaa, että vuokra-alueen maaperä saattaa olla sillä aiemmin harjoitetun toiminnan johdosta pilaantunut. Vuokra-alueen maaperä puhdistetaan vuokralaisen toimesta vuokraalueen rakentamisen yhteydessä Uudenmaan ympäristökeskuksen (No YS 675) antaman ympäristöluvan mukaisesti.

94 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 Vuokralaisen tulee esittää maaperän pilaantuneisuuden varmistamista varten suunnitelma vuokra-alueen maanrakennustöistä heti, kun kaivettavat alueet ovat tiedossa. Vuokralaisen tulee ilmoittaa vuokranantajalle (tonttiosastolle, johtava ympäristöasiantuntija Satu Järvinen, puhelin ) rakentamisen aloitusajankohta viimeistään kaksi viikkoa ennen töiden aloittamista ja otettava huomioon puhdistamisesta mahdollisesti aiheutuva töiden hidastuminen. Vuokralainen kaivaa pilaantuneet maat ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti ja kuljettaa ne vuokranantajan (tonttiosaston) osoittamaan vastaanottopaikkaan. Vuokranantaja (tonttiosasto) vastaa kunnostamisen suunnittelusta, tutkimuksista ja valvonnasta. Vuokranantaja (tonttiosasto) maksaa edellä mainittujen periaatteiden mukaan vuokralaiselle maaperän puhdistamisesta aiheutuneet tavanomaisiin maanrakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kulut. Ylimääräisiä kustannuksia määriteltäessä vertailukustannuksina pidetään puhtaiden maiden osalta niiden kuljettamista 20 km etäisyydelle kohteesta. Ylimääräisinä kuluina ei pidetä maaperän puhdistamisesta aiheutuvaa töiden hidastumista. Korvattavista kuluista ja yksikköhinnoista sekä toimenpiteistä sovitaan tarkemmin ennen rakentamista. Vuokranantaja (kaupunki) maksaa kustannukset vuokralaisen esittämän ja tonttiosaston hyväksymän laskun mukaisesti. Edellä mainitut kustannukset voidaan korvata vain, jos kyseisistä yksikköhinnoista ja toimenpiteistä on sovittu ennen maankaivua. Jos tontille jää rakentamisen jälkeen pilaantuneita maita, vuokralaisen tulee tehdä pilaantumisesta merkintä rakennuksen huoltokirjaan. Vuokranantaja ei vastaa maaperän puhdistamisesta aiheutuvasta viivästymisestä, eikä viivästyksestä johtuvista vahingoista eikä kustannuksista, joita vuokralaisen hankkeelle saattaa aiheutua vuokraalueen maaperän puhdistamisesta. Maaperän kunnostuksen loppuraportti toimitetaan erikseen vuokralaiselle. 22 Vuokra-alueella sijaitsee tai saattaa sijaita käytössä olevia kunnallisteknisiä johtoja, viemäreitä ja laitteita. Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan erikseen selvittämään tontin johtotiedot

95 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/1 ennen rakentamisen aloittamista (kaupunkimittausosasto, johtotietopalvelu, puhelin tai ). Vuokralainen on velvollinen korvauksetta sallimaan mainittujen kunnallisteknisten johtojen, viemäreiden ja laitteiden rakentamisen, pitämisen, käyttämisen, huoltamisen ja uudistamisen vuokra-alueella, mikäli tontin asemakaavan mukainen rakentaminen ja/tai käyttö ei edellytä niiden siirtämistä sen ulkopuolelle. Tällöin vuokralainen on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä asian selvittämiseksi vuokranantajaan. Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovuttamisesta kolmannelle. 23 Vuokralainen on velvollinen kaupungin niin vaatiessa vuokraamaan määräalan erillisestä yhteispihatontista (AH) erillisellä maanvuokrasopimuksella. 24 Vuokranantaja ei vastaa vuokralaiselle aiheutuvista kustannuksista ja mahdollisista vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka vuokralaiselle saattavat aiheutua esimerkiksi siitä, että tämä päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu tai etteivät hanketta koskevat luvat tule lainvoimaiseksi tai niiden myöntäminen pitkittyy tai estyy. 25 Jos vuokralainen ei noudata tätä sopimusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä, vuokralainen voidaan velvoittaa maksamaan kaupungille sopimussakkoa kulloinkin enintään euroa. 26 Muuten noudatetaan asuntoalueen vuokrasopimuslomakkeen ehtoja lukuun ottamatta pykäliä 1.1-5, 3, 5, 6.2, 7, 11.1 ja , 16, sekä 11.2 ja 19 edellä mainitulla tavoin täydennettynä. Lisätiedot Martti Tallila, johtava kiinteistölakimies, puhelin: martti.tallila(a)hel.fi

96 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 125 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalle Keski-Pasilan Veturitien asemakaavasta ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro HEL T Kiinteistökartta G4 S3, Veturitie Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon: puoltaa Veturitien eteläosan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaavassa esitetään nykyisen Veturitien kääntämistä kohti Pasilan asemaa Keski-Pasilan pääkatuna, josta se tulee jatkumaan Pasilansillan pohjoispuolelle toteutettavan Keski-Pasilan läpi kohti Hakamäentietä. Veturitien uusi linjaus mahdollistaa kaavoittaa Pasilansillan eteläpuolelle toimisto- ja asuntotornitaloja sekä Pasilansillan pohjoispuolelle uuden asunto- ja toimistoalueen. Lisäksi asemakaavan hyväksyminen mahdollistaa jatkaa pääradan itäpuolella olevaa nykyistä Teollisuuskatua radan alta ja yhdistää se uuteen Veturitien linjaukseen. Veturitien uusi linjaus luo Pasilansillan pohjoisreunaan toteutettavan Keski-Pasilan uuden yli k-m²:n suuruisen keskuksen ajoyhteydet etelästä, pohjoisesta ja idästä. Kaupunki, valtio, Liikennevirasto ja keskuksen toteuttaja YIT Rakennus Oy allekirjoittivat sopimuksen lähes miljardi euroa maksavan keskuksen toteuttamisesta tämän vuoden tammikuussa. Lopuksi kiinteistölautakunta toteaa, että se on jo antanut lausunnon kaupunginhallitukselle uuden Veturitien liikennesuunnitelmasta Nordenskiöldinkadun ja Hakamäentien välillä. Koko hankkeen alustava kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa. Nyt lausuttava Veturitien eteläosan asemakaava mahdollistaa Veturitien ensimmäisen osan toteuttamisen asemakaava-alueella sekä pitkänä että lyhyenä tunnelina. Pitkä tunneli lienee kaupunkikuvallisesti parempi, mutta kaupungin taloustilanne ja erittäin kallis Veturitien toteuttaminen huomioon ottaen kiinteistölautakunta puoltaa lyhyemmän tunnelivaihtoehdon toteuttamista lausuttavalle asemakaava-alueelle. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Pasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: pasi.lehtio(a)hel.fi

97 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 Liitteet Otteet Päätösehdotus Esittelijän perustelut 1 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Veturitien liikennesuunnitelmasta 2 Ote asemakaavasta nro Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätös on ehdotuksen mukainen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavaehdotuksen ja 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila ja Länsi-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa ehdotuksessaan mm. seuraavaa: Tiivistelmä Asemakaava koskee Keski-Pasilan eteläosan katu- ja rautatiealueita. Kaava mahdollistaa Veturitien kääntämisen Toralinnan pohjoispuolella kohti Pasilan asemaa. Veturitie linjataan myöhemmin kaavoitettavan tornialueen halki. Niin ikään myöhemmin laadittavassa Keskustakorttelin asemakaavassa jatketaan Veturitien linjausta aseman länsipuolitse edelleen pohjoiseen. Teollisuuskatua jatketaan pääradan ali ja se liitetään kiertoliittymällä Veturitiehen Pasilansillan eteläpuolella. Veturitien alle, Teollisuuskadun ja Pasilankadun liittymien väliin, on varattu alue tunnelille läpiajavaa liikennettä varten. Asemakaava mahdollistaa tunnelin toteuttamisen vaiheittain. Veturitien siirto ja Teollisuuskadun jatkaminen luovat edellytykset sille, että Keski-Pasilan asemakaava-alueiden rakentaminen voidaan aloittaa ja toteuttaa suunniteltujen aikataulujen ja rakennusoikeuksien mukaisesti. Lautakunta päättänee antaa päätösehdotuksen mukaisen lausunnon.

98 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 Kiinteistölautakunnan kaupunginhallitukselle antama lausunto Veturitien liikennesuunnitelmasta on liitteenä nro 1. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Pasi Lehtiö, toimistopäällikkö, puhelin: pasi.lehtio(a)hel.fi Liitteet 1 Kiinteistölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Veturitien liikennesuunnitelmasta 2 Ote asemakaavasta nro Otteet Ote Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätöshistoria Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon. Veturitie kaavoitetaan aikataulusyistä ennen ympäröivien kortteleiden maankäyttösuunnitelmien valmistumista. Tämä merkitsee sitä, että Veturitien suunnitelmat tulee ottaa alueen muun maankäytön lähtökohdaksi. Veturitien liikennemäärän huomattava kasvu lisää melua ja pakokaasupäästöjä koko Keski-Pasilan alueella, jonne on tulossa myös runsaasti uutta asutusta. Ympäristölautakunta on antanut lausunnon Veturitien liikennesuunnitelmasta. Lausunnossa kiinnitetään huomiota ilmanlaatu- ja meluhaittojen lisäksi myös tulevien jalankulku-, pysäkki- ja pyöräily-ympäristöjen laadun huomioimiseen. Aseman eteläpuoliselle alueelle, jota kaavaehdotus koskee, on suunnitteilla tornitaloja, joiden alimpia kerroksia on suunniteltu muuhun kuin asuinkäyttöön. Ympäristölautakunta pitää tätä hyvänä lähtökohtana kaavoitukselle. Osayleiskaavan meluselvityksen mukaan meluohjearvot ylittyvät laajalla alueella väylän ympäristössä. Jatkosuunnittelussa meluselvityksiä on tarpeen tarkentaa ja selvittää

99 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 riittävät meluntorjuntakeinot myös niissä vaihtoehdoissa, joissa suunnitellut Veturitien tunneliosuudet eivät toteudu tai toteutuvat vaiheittain. Ilmatieteen laitoksen vuonna 2009 tekemän ilmanlaatumallinnoksen mukaan katukuilutyyppinen rakenne voi ennustetuilla liikennemäärillä tuottaa ilmanlaatutilanteen, jossa ilmanlaadun raja-arvot ylittyvät. Ilmanlaadun turvaamiseksi tulee siten huolehtia, ettei katukuilumaisia olosuhteita muodostu. Ehdotetun tunneloinnin ympäristöhyötyinä on katutason melu- ja pakokaasupäästöjen väheneminen. Melutaso alenee noin 3 db olettaen, että puolet liikenteestä ohjataan tunneliin. Tunnelointi pienentää myös ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki päästöt purkautuvat katutasossa. Ilmanlaadun kannalta kriittisiä ovat tunneleiden suuaukkojen ympäristöt, joissa pitoisuudet voivat paikallisesti nousta huomattavasti. Erityisen kriittinen on alueen eteläosassa olevan suojeltavan, asuinkäytössä olevan Toralinnan kiinteistö, joka sijoittuu eteläisimmän tunnelin suun lähistölle. Kaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tunnelien ilmanvaihtoratkaisuihin ilmansaasteiden aiheuttamien haittojen minimoimiseksi. Kaavassa on varauduttu sijoittamaan noin kahden metrin korkuiset ilmanvaihtohormit kiertoliittymien yhteyteen samoihin kohtiin, joihin tunnelien suuaukkojen päästöt purkautuvat. Ympäristön ilmanlaadun kannalta riittävät hormikorkeudet ja hormien sijoituskohdat tulee selvittää erikseen leviämismalliselvitysten avulla. Alueen ilmanlaatu voi mahdollisesti edellyttää korkeampiakin poistopiippuja, mikä tulisi selvittää jo kaavoitusvaiheessa. Pasilan aseman ympäristön merkitys joukkoliikenteen solmukohtana tulee jatkossa huomattavasti kasvamaan, kun Keski-Pasilan osayleiskaavan mukainen toimitila- ja asuinrakentaminen toteutuu ja Pisara-rata rakennetaan. Asukkaiden ja muiden alueella liikkuvien kävelijöiden, pyöräilijöiden ja pysäkkejä käyttävien olosuhteisiin tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota niin, että altistuminen liikenteen melu- ja ilmanlaatuhaitoille on mahdollisimman vähäistä. Esittelijä Lisätiedot ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi

100 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Keski-Pasilan asemakaavoituksen yleisenä tavoitteena on luoda Pasilaan uusi toiminnallisesti monipuolinen keskus, joka toimii myös kaupunkikuvallisena maamerkkinä. Keskuksen muodostavat välittömästi kaava-alueen pohjoispuolelle suunnitteilla oleva tornialue ja Keskustakortteli yhdessä Pasilan aseman ja -sillan kanssa. Lisäksi keskuksen pohjoispuolelle Pasilankadun ja uuden Veturitien väliin on suunnitteilla uusi Ratapihakortteleiden asuinalue. Asemakaava koskee ainoastaan katu- ja rautatiealueita. Kaava mahdollistaa Veturitien kääntämisen Toralinnan pohjoispuolella kohti Pasilan asemaa. Veturitie linjataan myöhemmin kaavoitettavan tornialueen halki. Niin ikään myöhemmin laadittavassa Keskustakorttelin asemakaavassa jatketaan Veturitien linjausta aseman länsipuolitse edelleen pohjoiseen. Teollisuuskatua jatketaan pääradan ali ja se liitetään kiertoliittymällä Veturitiehen Pasilan sillan eteläpuolella. Veturitien alle, Teollisuuskadun ja Pasilankadun liittymien väliin, on varattu alue tunnelille läpiajavaa liikennettä varten. Kaava-alue rajautuu Pasilan veturitallirakennuksiin. Veturitallikujan rajausta tulee muuttaa veturitallien pohjoispuolella niin, että kuja ei rajaudu suoraan tallirakennuksiin. Suojeltujen rakennusten tarvitsemat mahdolliset tulevat rakenteet tulee pysytä sijoittamaan tontille, samoin rakennusten huolto tulee pystyä toteuttamaan tontilta. Veturitien rakentaminen on aikataulullisesti sidoksissa Pasilan keskustakorttelin rakentamisen kanssa. Rakennusvirasto on käynnistänyt Veturitien liikennesuunnitelman ja tunnelin hankesuunnitelman pohjalta Veturitien yleissuunnitelman päivityksen, joka valmistuu keväällä Tämän jälkeen rakennusvirasto pyrkii aloittamaan katu- ja rakennussuunnitelmien laatimisen. Veturitien siirto ja Teollisuuskadun jatkaminen luovat edellytykset sille, että Keski-Pasilan asemakaava-alueiden rakentaminen voidaan aloittaa ja toteuttaa suunniteltujen aikataulujen ja rakennusoikeuksien mukaisesti.

101 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 Veturitien toteuttamisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 140 miljoonaan euroa. Tämän asemakaavan osalta kustannukset ovat noin 81 miljoonaa euroa. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan ja asemakaavan muutosta nro edellä esitetyin huomautuksin. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Päätös Pelastuslautakunta päätti antoi Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan Pasila (Keski-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevasta Veturitien asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro seuraavan lausunnon: Lautakunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta nro Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91. Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Harri Laakso, vanhempi palotarkastaja, puhelin: harri.laakso(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0870_6, karttaruutu G4 Päätös

102 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/2 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavaehdotuksen ja 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila ja Länsi-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti Pöydälle Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Ville Purma, arkkitehti, puhelin: ville.purma(a)hel.fi Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: timo.lepisto(a)hel.fi Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: raila.hoivanen(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Harri Verkamo, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: harri.verkamo(a)hel.fi

103 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/3 126 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Läkkisepäntie 13:lle (Oulunkylä, tontti 28297/7) HEL T Kiinteistökartta G5 T3, Läkkisepäntie 13 Päätös Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Kiinteistö Oy Helsingin Läkkisepäntie 13:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro tontin nro 7 (pinta-ala m², os. Läkkisepäntie 13) väliseksi ajaksi liitteenä olevan maanvuokrasopimusluonnoksen (liite nro 1) mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hakemus Kiinteistö Oy Helsingin Läkkisepäntie 13 pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokratun Metsälän teollisuusalueen tontin 28297/7 vuokrasopimusta jatkettaisiin 30 vuodella.

104 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/3 Nykyinen vuokrasopimus Tontti 28297/7 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Läkkisepäntie 13:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 983,56 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,69 euroa. Vuokraoikeuden siirto on vapaa. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontti 28297/7 kuuluu voimassa olevan, sisäasiainministeriön vahvistaman ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro 8567 mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,3. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen pienteollisuusrakennus. Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontti 28297/7 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 12 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 228 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa teollisuusrakennusoikeuden hintaa alueella. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti: Tontilta perittävään vuosivuokraan voidaan määritellä porrastus saakka liitteenä olevassa maanvuokrasopimusluonnoksessa esitetyllä tavalla. Esittelijän mielestä esitetty porrastus on perusteltu, koska tontin perittävä vuokra nousee merkittävästi nykyhintatasossa. Porrastus on myös perusteltua päättää , jolloin tontin nykyinen vuokrasopimus päättyisi. Samaa periaatetta on käytetty syksyllä 2013 tehdyissä Metsälän teollisuusalueen vuokrasopimusten uusimispäätöksissä.

105 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/3 Tontin 28297/7 vuokrasopimuksen jatkaminen 30 vuodella jo tässä vaiheessa on perusteltua, koska kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö ja pitkäjänteinen kehittäminen edellyttävät tontin vuokrasopimuksen pidentämistä. Tonttiin kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 13573, laskutustunnus T ) merkitään päättyväksi. Esittelijän mielestä Metsälän teollisuusalueen tontti 28297/7 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1

106 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/4 127 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Helsingin Painesäiliö Oy:lle (Oulunkylä, tontti 28296/2) HEL T Kiinteistökartta G5 T3, Läkkisepäntie 12 Päätös Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Helsingin Painesäiliö Oy:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro tontin nro 2 (pinta-ala m², os. Läkkisepäntie 12) väliseksi ajaksi liitteenä olevan maanvuokrasopimusluonnoksen (liite nro 1) mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hakemus Helsingin Painesäiliö Oy pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokratun Metsälän teollisuusalueen tontin 28296/2 vuokrasopimusta jatkettaisiin 30 vuodella.

107 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/4 Nykyinen vuokrasopimus Tontti 28296/2 on vuokrattu Helsingin Painesäiliö Oy:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 632,39 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,85 euroa. Vuokraoikeuden siirto on vapaa. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontti 28296/2 kuuluu voimassa olevan, sisäasiainministeriön vahvistaman ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro 8016 mukaan teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeseen (TT). Tontin pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,4. Tontilla sijaitsee 877 k-m²:n suuruinen pienteollisuusrakennus. Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontti 28297/7 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 12 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 228 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa teollisuusrakennusoikeuden hintaa alueella. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti: Tontilta perittävään vuosivuokraan voitaisiin määritellä porrastus saakka liitteenä olevassa maanvuokrasopimusluonnoksessa esitetyllä tavalla. Esittelijän mielestä esitetty porrastus on perusteltu, koska tontin perittävä vuokra nousee merkittävästi nykyhintatasossa. Porrastus on myös perusteltua päättää , jolloin tontin nykyinen vuokrasopimus päättyisi. Samaa

108 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/4 periaatetta on käytetty syksyllä 2013 tehdyissä Metsälän teollisuusalueen vuokrasopimusten uusimispäätöksissä. Tontin 28296/2 vuokrasopimuksen jatkaminen 30 vuodella jo tässä vaiheessa on perusteltua, koska kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö ja pitkäjänteinen kehittäminen edellyttävät tontin vuokrasopimuksen pidentämistä. Tonttiin kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 13500, laskutustunnus T1128-7) merkitään päättyväksi. Esittelijän mielestä Metsälän teollisuusalueen tontti 28296/2 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1

109 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/5 128 Kahden teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9:lle (Kaarela, tontit 33240/7 ja 8) HEL T Kiinteistökartta F6 S4, Pakarituvantie 7-9 Päätös A B Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro tontin nro 8 (pinta-ala m², os. Pakarituvantie 7) väliseksi ajaksi liitteenä olevan maanvuokrasopimusluonnoksen (liite nro 1) mukaisin ehdoin. (T ) Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro tontin nro 7 (pinta-ala m², os. Pakarituvantie 9) väliseksi ajaksi liitteenä olevan maanvuokrasopimusluonnoksen (liite nro 2) mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos_1 2 Vuokrasopimusluonnos_2 Otteet Ote Vuokralainen Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta

110 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/5 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Hakemus Liite 1 Liite 2 Hallintokunnat Liite 1 Liite 2 Päätös on ehdotuksen mukainen. Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9 pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokrattujen Malminkartanon pienteollisuusalueen tonttien 33240/8 ja 7 vuokrasopimuksia jatkettaisiin 30 vuodella. Nykyinen vuokrasopimus Tontti 33240/8 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 617,25 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,91 euroa. Tontti 33240/7 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Pakarituvantie 7-9:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 474,29 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on 7 343,43 euroa. Molempien vuokraoikeuksien siirrot ovat vapaat. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontit 33240/8 ja 7 kuuluvat voimassa olevan, kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro mukaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY). Tontin 33240/8 pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,75. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen pienteollisuusrakennus. Tontin 33240/7 pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,82. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen pienteollisuusrakennus.

111 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/5 Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontit 33240/8 ja 7 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvillä maanvuokrasopimuksilla. Vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 10,50 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 200 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa teollisuusrakennusoikeuden hintaa alueella. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tonttien vuokrat määräytyvät seuraavasti: Tonteilta perittäviin vuosivuokriin voitaisiin määritellä porrastus saakka liitteenä olevissa maanvuokrasopimusluonnoksissa esitetyllä tavalla. Esittelijän mielestä esitetty porrastus on perusteltu, koska tonttien perittävät vuokrat nousevat merkittävästi nykyhintatasossa. Porrastus on myös perusteltua päättää , jolloin tonttien nykyiset vuokrasopimukset päättyisivät. Samaa periaatetta on käytetty syksyllä 2013 tehdyissä Metsälän teollisuusalueen vuokrasopimusten uusimispäätöksissä. Tonttien 33240/8 ja 7 vuokrasopimusten jatkaminen 30 vuodella jo tässä vaiheessa on perusteltua, koska kiinteistöjen tarkoituksenmukainen käyttö ja pitkäjänteinen kehittäminen edellyttävät tonttien vuokrasopimusten pidentämistä. Tonttiin 33240/8 kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 12583, laskutustunnus T1133-6) ja tonttiin 33240/7 kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 11412, laskutustunnus T1133-7) merkitään päättyviksi. Esittelijän mielestä Malminkartanon pienteollisuusalueen tontit 33240/8 ja 7 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin. Esittelijä osastopäällikkö Juhani Tuuttila

112 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/5 Lisätiedot Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos_1 2 Vuokrasopimusluonnos_2 Otteet Ote Vuokralainen Hallintokunnat Liite 1 Liite 2 Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Liite 2

113 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/6 129 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Laippatie 1:lle (Vartiokylä, tontti 45199/1) HEL T Kiinteistökartta J5 T1, Laippatie 1 Päätös Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Kiinteistö Oy Helsingin Laippatie 1:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro tontin nro 1 (pintaala m², os. Laippatie 1) väliseksi ajaksi liitteenä olevan (liite nro 1) maanvuokrasopimusluonnoksen mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hakemus Kiinteistö Oy Helsingin Laippatie 1 pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokratun Roihupellon teollisuusalueen tontin 45199/1 vuokrasopimusta jatkettaisiin 30 vuodella.

114 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/6 Nykyinen vuokrasopimus Tontti 45199/1 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Laippatie 1:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 2 829,76 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,22 euroa. Vuokraoikeuden siirto on vapaa. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontti 45199/1 kuuluu voimassa olevan, kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro 8433 mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,0. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus. Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontti 45199/1 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Koska toteutunut rakennusoikeus ylittää asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden, vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää toteutunutta rakennusoikeutta ja elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 10,50 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 200 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa teollisuusrakennusoikeuden hintaa alueella. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti: Tontilta perittävään vuosivuokraan voitaisiin määritellä porrastus saakka liitteenä olevassa vuokrasopimuksessa esitetyllä tavalla. Esittelijän mielestä esitetty porrastus on perusteltu, koska tontin perittävä vuokra nousee merkittävästi nykyhintatasossa. Porrastus on myös perusteltua päättää , jolloin tontin nykyinen vuokrasopimus päättyisi. Samaa periaatetta on käytetty syksyllä 2013

115 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/6 tehdyissä Metsälän teollisuusalueen vuokrasopimusten uusimispäätöksissä. Tonttiin kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 12049, laskutustunnus T ) merkitään päättyväksi. Esittelijän mielestä teollisuustontti 45199/1 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1

116 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/7 130 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Hiekkakiventie 3:lle (Malmi, tontti 38254/12) HEL T Kiinteistökartta J6 P3, Hiekkakiventie 3 Päätös Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Kiinteistö Oy Helsingin Hiekkakiventie 3:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin nro tontin nro 12 (pinta-ala m², os. Hiekkakiventie 3) väliseksi ajaksi liitteenä olevan (liite nro 1) maanvuokrasopimusluonnoksen mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hakemus Kiinteistö Oy Helsingin Hiekkakiventie 3 pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokratun teollisuustontin 38254/12 vuokrasopimusta jatkettaisiin 30 vuodella.

117 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/7 Nykyinen vuokrasopimus Tontti 38254/12 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Hiekkakiventie 3:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 1 289,83 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,93 euroa. Vuokraoikeuden siirto on vapaa. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontti 38254/12 kuuluu voimassa olevan, kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro 8690 mukaan varastorakennusten korttelialueeseen (TV). Tontin pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,75. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus. Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontti 38254/12 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 12 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 228 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa teollisuusrakennusoikeuden hintaa alueella. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti: Tonttiin kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 12706, laskutustunnus T ) merkitään päättyväksi. Esittelijän mielestä teollisuustontti 38254/12 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin.

118 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/7 Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1

119 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/8 131 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen Kiinteistö Oy Helsingin Lirokuja 4:lle (Mellunkylä, tontti 47165/6) HEL T Kiinteistökartta K6 R2, Lirokuja 4 Päätös Lautakunta päätti vuokrata uudelleen Kiinteistö Oy Helsingin Lirokuja 4:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro tontin nro 6 (pintaala m², os. Lirokuja 4) väliseksi ajaksi liitteenä olevan (liite nro 1) maanvuokrasopimusluonnoksen mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hakemus Kiinteistö Oy Helsingin Lirokuja 4 pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokratun Kurkimäen teollisuusalueen tontin 47165/6 vuokrasopimusta jatkettaisiin 30 vuodella.

120 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/8 Nykyinen vuokrasopimus Tontti 47165/6 on vuokrattu Kiinteistö Oy Helsingin Lirokuja 4:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 1 019,72 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,87 euroa. Vuokraoikeuden siirto on vapaa. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontti 47165/6 kuuluu voimassa olevan, kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro 8939 mukaan teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TT). Tontin pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,0. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen pienteollisuusrakennus. Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontti 47165/6 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 10 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 190 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa lautakunnan päättämässä naapuritontin vuokrasopimuksen uusimisessa soveltamaa vuokrausperustetta. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti: Tontilta perittävään vuosivuokraan voitaisiin määritellä porrastus saakka liitteenä olevassa vuokrasopimusluonnoksessa esitetyllä tavalla. Esittelijän mielestä esitetty porrastus on perusteltu, koska tontin perittävä vuokra nousee merkittävästi nykyhintatasossa. Porrastus on myös perusteltua päättää , jolloin tontin nykyinen vuokrasopimus päättyisi. Samaa periaatetta on käytetty päätetyssä naapuritontin vuokrasopimuksen uusimisessa.

121 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/8 Tontin 47165/6 vuokrasopimuksen jatkaminen 30 vuodella jo tässä vaiheessa on perusteltua, koska kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö ja pitkäjänteinen kehittäminen edellyttävät tontin vuokrasopimuksen pidentämistä. Tonttiin kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 13930, laskutustunnus T1147-7) merkitään päättyväksi. Esittelijän mielestä Kurkimäen teollisuusalueen tontti 47165/6 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin. Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1

122 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/9 132 Teollisuustontin uudelleen vuokraaminen OP-Henkivakuutus Oy:lle (Herttoniemi, tontti 43078/9) HEL T Kiinteistökartta J4 S3, Asentajankatu 5 Päätös Lautakunta päätti vuokrata uudelleen OP-Henkivakuutus Oy:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin vuokratun Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro tontin nro 9 (pinta-ala m², os. Asentajankatu 5) väliseksi ajaksi liitteenä olevan (liite nro 1) maanvuokrasopimusluonnoksen mukaisin ehdoin. (T ) Esittelijä Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Henna Vennonen, tonttiasiamies, puhelin: henna.vennonen(a)hel.fi Liitteet 1 Vuokrasopimusluonnos Otteet Ote Otteen liitteet Vuokralainen Oikaisuvaatimusohje, kiinteistölautakunta Liite 1 Hallintokunnat Liite 1 Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Hakemus OP-Henkivakuutus Oy pyytää päivätyllä hakemuksellaan, että yhtiölle vuokratun Herttoniemen teollisuusalueen tontin 43078/9 vuokrasopimusta jatkettaisiin 30 vuodella.

123 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (258) To/9 Nykyinen vuokrasopimus Tontti 43078/9 on vuokrattu OP-Henkivakuutus Oy:lle teollisuus- ja varastotarkoituksiin päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Tontin perusvuokra on 3 458,28 euroa vuodessa ja sen nykyinen vuosivuokra on ,15 euroa. Vuokraoikeuden siirto on vapaa. Asemakaava- ja tonttitiedot Tontti 43078/9 kuuluu voimassa olevan, kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lainvoiman saaneen asemakaavan nro mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin pinta-ala on m² ja sen rakennusoikeus k-m², joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,0. Tontilla sijaitsee k-m²:n suuruinen teollisuus- ja liikerakennus. Vuokra-aika ja vuokrausehdot Tontti 43078/9 voitaisiin vuokrata hakijalle uudelleen päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Vuokranmääräytymisperusteena tulisi käyttää elinkustannusindeksiin sidottua vuokraa, joka vastaa pääoma-arvoa 10,50 euroa/k-m² (ind. 100). Hinta vastaa nykyhintana 200 euroa/k-m² (ind. 1901). Hinta vastaa teollisuusrakennusoikeuden hintaa alueella. Edellä esitettyjen perusteiden mukaan tontin vuokra määräytyy seuraavasti: Esittelijä Tonttiin kohdistuva nykyinen vuokrasopimus (sop. nro 12647, laskutustunnus T ) merkitään päättyväksi. Esittelijän mielestä Herttoniemen teollisuusalueen tontti 43078/9 voitaisiin vuokrata uudelleen väliseksi ajaksi hakijalle teollisuus- ja varastotarkoituksiin edellä esitetyin ehdoin sekä muutoin teollisuustonttien vuokrasopimusten tavanomaisin ehdoin.