uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä"

Transkriptio

1

2 1 uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä Tavoite 1 -ohjelman yritystukia vuosina hyödyntäneet pohjoissavolaiset yritykset ovat nopeuttaneet kasvuaan ja lisänneet työpaikkamääriään Erkki Paukkunen Kuopio 2008

3 2 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:56 Kannen kuvat: Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Metallityö Vainio Oy, Livakka Oy, Profile Vehicles Oy Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 300 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, Kuopio puh. (017) faksit: (017) kirjaamo, (017) johto ISBN ISSN

4 3 Esipuhe Näin selvitys tehtiin Pohjois-Savon liitto piti tärkeänä selvitystyön tekemistä rakennerahastokauden ja vuoden 2007 tavoite 1-ohjelman tuloksista Pohjois-Savossa. Erityisesti haluttiin tietoa yritystukien kohdentumisesta ja vaikutuksista maakunnan yritystoimintaan käytännön esimerkkien valossa. Selvitystyö toteutettiin yrityshaastattelujen kautta. Pohjois-Savon TE-keskuksen yritysosaston avulla haastattelujen kohteiksi valittiin kaksikymmentä yritystä eri puolilta maakuntaa. Mukaan otettiin yrityksiä, jotka olivat saaneet yhden tai useampia EAKR-yritystukipäätöksiä Pohjois-Savon TE-keskukselta. Lisäksi niillä saattoi olla Finnvera Oyj:n EAKR-korkotuettuja lainoja tai ne olivat olleet ESR-toimenpiteiden piirissä. Yritysten valinnassa otettiin huomioon alueellisen jakautuman lisäksi se, että mukaan tuli erikokoisia yrityksiä mikroyrityksistä aina suuryrityksiin asti kaikilta tärkeimmiltä painopistealueilta. Lisäksi otettiin huomioon alihankinta- ja verkostoitumisnäkökulma. Yhteistä valituille yrityksille oli tukien vaikuttavuus. Selvityksessä haluttiin valottaa myös sitä, miten positiivisia tuloksia saaneet yritykset ovat käyttäneet yritystukensa ja mitä yhteisiä nimittäjiä näille onnistuneille yrityksille voisi löytyä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön toimeksiannosta arviointiyön teki toimittaja Erkki Paukkunen, joka Savon Sanomien toimittajana seurasi rakennerahastovarojen jakoa koko ohjelmakauden ajan. Yrityshaastattelut tehtiin talven aikana. Kuopio Erkki Paukkunen POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ

5 4 Haastatellut yritykset ja henkilöt Beneway Oy Best Line Oy Cerebricon Oy Fine-Pine Oy Hydroline Oy Kaavin Kivi Oy toimitusjohtaja Harri Sulku varatoimitusjohtaja Kalevi Kallio toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki toimitusjohtaja Raimo Kainulainen hallituksen puheenjohtaja Pekka Laakkonen hallituksen puheenjohtaja Pekka Lovikka, toimitusjohtaja Marita Mielonen Kasvis Galleria Oy Kuukan Saha Oy Livakka Oy Lunawood Oy Metallityö Vainio Oy Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Piippumies Oy Profile Vehicles Oy Savopak Oy/OR Group Oy Oy Skimachine Ab Stainless Team Oy Suomen Elektropinta Oy Warkop Oy VA-Varuste Oy hallituksen puheenjohtaja Heikki Peltola toimitusjohtaja Raimo Korkala toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen hallituksen jäsen, kotimaan myyntipäällikkö Olavi Kärkkäinen toimitusjohtaja Pekka Vainio toimitusjohtaja Allan Hahtala toimitusjohtaja Jukka Markkanen toimitusjohtaja Marko Repo toimitusjohtaja Raimo Räsänen toimitusjohtaja Marianne Kaasalainen toimitusjohtaja Jorma Väisänen toimitusjohtaja Esko Helminen hallituksen puheenjohtaja Raimo Koikkalainen toimitusjohtaja Toivo Vainikainen

6 5 Sisällysluettelo: Esipuhe... 3 Haastatellut yritykset ja henkilöt... 4 Yritystuilla nopeutettu kasvua ja työllistymistä... 7 Saatteeksi:... 9 Beneway Oy Best Line Oy Cerebricon Oy...18 Fine Pine Oy Hydroline Oy Kaavin Kivi Oy...27 Kasvis Galleria Oy Kuukan Saha Oy Livakka Oy Lunawood Oy...39 Metallityö Vainio Oy Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Piippumies Oy...48 Profile Vehicles Oy Savopak Oy/OR group Oy Skimachine Ab Stainless Team Oy Suomen Elektropinta Oy Warkop Oy VA Varuste Oy Pohjois Savon liiton julkaisuluettelo... 72

7 6

8 7 Yritystuilla nopeutettu kasvua ja työllistymistä Menestyksekkäästi tukia käyttäneillä yrityksillä on ollut rohkeutta investoida uuteen teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehittelyyn Erkki Paukkunen Pohjoissavolaisten yritysten on onnistunut yritystukia hyödyntämällä nopeuttaa kasvuaan ja lisätä työpaikkoja. Tähän tulokseen voi tulla Pohjois-Savon TEkeskuksen päättyneellä rakennerahastokaudella myöntämien yritystukien vaikuttavuudesta tehtyjen yrityshaastattelujen valossa. Tulokset koskivat osin myös vuotta 2007, jolloin kauden viimeiset tukirahat olivat käytettävissä. Yrityshaastattelujen kohteiksi valittiin Pohjois- Savon TE-keskuksen rekisteristä kaksikymmentä yritystukea saanutta yritystä eri puolilta Pohjois- Savoa. Valinta kohdistui eri klusterialoilla toimiviin ja erikokoisiin yrityksiin. Yhteistä oli se, että yritykset ovat onnistuneet yritystukien hyödyntämisessä. Haastatteluilla haluttiin selvittää samalla sitä, löytyykö onnistujille jokin yhteinen nimittäjä. Yhteistä näille yrityksille oli muun muassa omistajien vahva sitoutuneisuus yritykseen ja kasvuhakuisuus. Yrityksissä panostettiin vahvasti uuteen teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehittelyyn. Tuotteissa ja palveluksissa tähdättiin aina vientilaatuun. Esimerkkitapausten mukaan yritykset ovat lähes poikkeuksetta voineet tukien avulla parantaa hankkeidensa laatua ja sitä kautta nopeuttaa yrityksen kehittymistä, kasvua ja työllisyyttä. Kehitys näkyy selvästi myös yritysten liikevaihdon kasvuna. Yritystukien kohteina ovat olleet useimmissa tapauksissa uuteen teknologiaan eli koneisiin ja laitteisiin liittyvät hankkeet. Laajennushankkeiden lisäksi yritystukia on kohdistettu tuotekehittelyyn, koulutukseen, tutkimustoimintaan, kansainvälistymiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tuet ovat olleet pääasiassa investointi- ja kehittämistukia. Yhteistyötä ja verkostoitumista Suuri osa yrittäjistä kiitteli sitä, että tuetut hankkeet ovat samalla lisänneet yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista. Tämä on ollut erittäin tärkeää esimerkiksi alihankintaa tekeville yrityksille. Valaiseva esimerkki investointitukien vaikutuksista on muun muassa kuopiolainen Kasvis Galleria Oy, joka on kasvanut karjakeittiössä toimineesta parin työntekijän yrityksestä 17 henkilöä työllistäväksi kasvistavarataloksi. Perheyrityksen hallituksen puheenjohtajan Heikki Peltolan mukaan ilman Pohjois-Savon TEkeskuksen myöntämiä yritystukia toiminta olisi voinut jämähtää alkuunsa karjakeittiön puitteisiin. Kasvis Galleria on perustanut toimintansa voimakkaalle kehittämisideologialle. Yrityksen kasvu perustuu tuotekehittelyyn ja uusiin tuotteisiin. Ilman investointi- ja kehittämistukia toiminta olisi ratkaisevasti hidastunut, arvioi Peltola yritystukien merkitystä. Kuopiolaisen tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy:n toimitusjohtaja, yrityksen pääosakas Harri Sulku arvioi, että ilman yritystukia yritys ei olisi voinut toteuttaa niin tuloksellista tuotekehitysja tutkimustoimintaa, jotka ovat avanneet Benewaylle vientimarkkinat. Uskaltaisin sanoa, että työntekijämäärämme olisi ilman saatuja tukia ehkä 40 prosenttia nykyistä pienempi, laskee Sulku. Yritys työllistää nykyään yli kaksikymmentä henkilöä. Skandinavian suurimpiin hydrauliikkasylinterien valmistajiin kuuluvan siilinjärveläisen Hydroline Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Laakkosen mukaan TE-keskuksen myöntämät investointituet ovat luoneet pohjan yrityksen kasvulle. Tuet ovat mahdollistaneet laajennukset, joita ilman sopimusasiakkaamme eivät olisi uskoneet toimintaamme. Ilman laajennuksia olisimme korkeintaan puolet nykyisestä, arvioi Laakkonen. Hydroline Oy työllistää yli 220 henkilöä.

9 8 Työpaikkamäärä olisi ehkä puolet nykyisestä Pitkäjänteistä tutkimus- ja tuotekehitystyötä tehneen iisalmelaisen Oy Lunawood Ltd:n yrittäjäveljesten Olavi ja Aulis Kärkkäisen mukaan investointi- ja kehittämistuilla on ollut kiistaton merkitys Lunawoodin kasvulle. Sormituntumalla sanoisin, että ilman tukia niin liikevaihto kuin työntekijämäärämmekin olisi voinut jäädä puoleen nykyisestä, arvioi Olavi Kärkkäinen tukien vaikutusta. Varpaisjärveläisen liimalevyvalmistajan Fine-Pine Oy:n pääomistaja, toimitusjohtaja Raimo Kainulainen sanoo suoraan, että Fine-Pine Oy ei olisi kyennyt vastaamaan sopimuskumppanien ja markkinoiden haasteisiin ilman uutta 2500 neliön teollisuushallia ja uusia koneita. Neljättä miljoonaa euroa maksaneen investoinnin rahoittaminen runsaan kahden miljoonan euron liikevaihdolla ei olisi ollut mahdollista ilman TEkeskuksen yritystukia. Jos tukia ei olisi tullut, meillä ei olisi ollut mahdollisuuksia toteuttaa koko hanketta. Ilman investointia toimintamme olisi kuihtunut ja mahdollisesti loppunut ennen pitkää kokonaan, tiivistää Kainulainen tukien vaikutuksen yrityksensä osalta. Pohjois-Savossa myönnetyillä yritystuilla on esimerkkitapausten valossa edistetty yritysten kasvua, teknologista kehitystä, osaamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, vientitoimintaa ja lopulta tuloksentekoa. Kasvuyrityksen takana yrittäjän rohkeus Yrityshaastattelujen kohteet ovat positiivisia esimerkkejä yritystukien onnistuneesta käytöstä. Epäilemättä Pohjois-Savossa löytyy myös tapauksia, joissa yritystukien käyttö ei ole ollut yhtä vaikuttavaa ja tuloksellista. Yrityshaastattelujen taustalla oli myös halu tarkastella sitä, löytyykö yritystukia onnistuneesti käyttäville yrityksille ja yrittäjille joku yhteinen nimittäjä. Tiivistäen voisi sanoa, että yritystukia onnistuneesti käyttäneillä yrityksillä ja yrittäjillä oli yhteisinä piirteinä osaaminen, vahva sitoutuminen yritykseen, kasvuhaluisuus ja ennen kaikkea rohkeus sekä visio kehityksestä. Rohkeus ja riskinottokyky ovat leimallisia piirteitä onnistuneille yrityksille. Tämä näkyy myös siten, että valtaosa yrityksistä on lähtenyt vientimarkkinoille, joko suoraan tai välillisesti. Yritykset tekevät lähes poikkeuksetta vientilaatua. Yritykset ovat yleensä myös hyvin verkottuneita. Kuopiolaisen ohjelmistoalan yrityksen Beneway Oy:n toimitusjohtaja Harri Sulku tiivistää asian varsin osuvasti. Hänen mukaansa uusilla innovaatioilla kansainvälisille markkinoille lähtevältä yrittäjältä vaaditaan tietysti osaamista, mutta tietty määrä myös hullun rohkeutta. Meitä osaamiskeskeisten yritysten työntekijöitä ja yrittäjiä yhdistää ammatillinen kunnianhimo tehdä huipputyötä. Omalta kohdaltani sanoisin, että tähän hommaan lähtö vaatii tietyntyyppistä persoonallisuushäiriötä. Jonkun muun palveluksessa pääsisin varmasti paljon helpommalla, kiteyttää Sulku. Yrittäjyys on tavallaan elämäntapa. Siihen sisältyy kyky nähdä innovaatioiden kaupalliset mahdollisuudet ja rohkeus toteuttaa ne. Jos kotimarkkinat ovat liian pienet, yrittäjä hakee kasvun vientimarkkinoilta. Jos tästä kaikesta jää jotain taskun pohjalle, yrittäjä sijoittaa sen edelleen tuottavasti.

10 8 Selvityksessä mukana olevien yritysten sijainnit

11 9 Saatteeksi: Euroopan unionin rakennerahastojen merkitys Suomessa Vuodesta 1995 lähtien Suomen aluepolitiikkaa ovat ohjanneet Euroopan unionin rakennerahastoohjelmat. Ohjelmallisen aluepolitiikan ytimeksi on muotoutunut EU:n tasapainoisen kehityksen ja alueiden välisten kehityserojen kaventaminen. Ohjelmakaudella Itä-Suomi (Pohjois- Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) kokonaisuudessaan kuului Euroopan unionin tavoite 1 - ohjelma-alueeseen. Tavoite 1 -ohjelman piiriin kuuluvien alueiden keskimääräinen asukaskohtainen bruttokansantuote oli ohjelmakauden käynnistyessä alle 75 prosenttia koko EU:n vastaavasta keskiarvosta. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan ohjatulla rahoituksella oli selkeä päämäärä: vuosina Itä-Suomen negatiiviset kehityskierteet katkaistaisiin ja talouden kehitys nostettaisiin kestävälle kasvu-uralle. Tavoite 1 -ohjelman yleistavoitteet olivat uusien työpaikkojen ja yritysten luominen, työpaikkojen säilymisen edistäminen, tuotantorakenteen monipuolistaminen, yritystoiminnan kehittäminen sekä tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistäminen. Ohjelmallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on käytetty erilaisia instrumentteja, joista oheisen selvityksen kannalta merkittävimmäksi yksittäiseksi instrumentiksi nousee yritystuki. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten luominen on ollut yritystuen keskeisenä tavoitteena ja tässä selvityksessä tehdään yritystukea tunnetuksi konkreettisten sekä ymmärrettävien esimerkkien avulla eri puolilta Pohjois- Savoa. Yritystuki ja yritystuen perustelut Päättyneellä tavoite 1 -ohjelmakaudella ( ) on toimittu yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) nojalla, jota täsmentää valtioneuvoston asetus yritystoiminnan tukemisesta (1200/2000). Uudelle EU-ohjelmakaudelle ( ) on astunut voimaan uusi laki yritystoiminnan tukemisesta (1336/2006) sekä sitä täydentävä asetus (675/2007). Tässä yhteydessä käydään lyhykäisesti läpi ohjelmakaudella voimassa ollutta lakia yritystoiminnan tukemisesta ja pohditaan yritystuen perusteluja aluepoliittisesta näkökulmasta. Valtioneuvoston asetus (1200/2000) määrittelee yrityskoon, jonka perusteella tukea on voitu myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Lain määritelmä pk-yrityksen koosta on sama kuin Euroopan komission suositus (2003/361/EY). Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstömäärä on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai jonka taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Samaisen suosituksen mukaan pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Päättyneellä ohjelmakaudella suurille yrityksille on voitu myöntää vain investointitukea. Rahoitettavilta hankkeilta on edellytetty, että niiden vaikutukset ovat olleet merkittävät alueen kehittämisen ja työllisyyden kannalta. Suurten yritysten investointituen myöntämisen ehtona on ollut tämän lisäksi se, että hankkeella on pitänyt olla alihankinta-, verkostoitumis- ja muita vastaavia vaikutuksia alueen pkyrityksiin. Päättyneellä ohjelmakaudella käytössä ollut laki yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000) on määritellyt varsin tarkasti millaisiin hankkeisiin rakennerahastovaroja sisältävää suoraa yritystukea on voitu myöntää. Ohjelmakauden ohjelmissa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaiset tukiohjelmat ovat olleet investointituki, pkyritysten kehittämistuki sekä tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Näiden lisäksi on myönnetty valtioneuvoston päätöksellä (29/1999) rakennerahastovaroja sisältävää energiatukea, joka kohdistuu investointeihin.

12 10 Aluepolitiikka on perinteinen, mutta myös edelleen ajankohtainen yritystuen perustelu. Euroopan unionissa on useita alueita, jotka jäävät kehityksestä jälkeen ja taantuvat kesimääräisen kehityksen ulkopuolelle (BKT alle 75 % EU:n keskiarvosta). Suomessa aluepoliittisia tukimuotoja ovat kehitysalueyritysten saamat yritystuet. Aluepoliittisissa tuissa on pääasiallisesti kysymys siitä, että yritystoiminnan ja investointihankkeiden liiketaloudellinen kannattavuus on huono. Tuen avulla hankkeet saadaan kannattaviksi yritysten näkökulmasta katsottuna. Markkinavoimat eivät myöskään aina pysty takaamaan alueille tasapainoista kehitystä, jolloin yritystuet ovat yksi keino alueellisten kehityserojen tasaamiseksi. Yritystukilain mukaan myönnettyjen EU-hankkeiden rahoituksen jakautuminen Euroopan aluekehitysrahastosta Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettiin vuosina koko Itä-Suomen alueella yhteensä 3013 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa yritystukihanketta. Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettua yritystukea ohjattiin Itä- Suomeen 157 miljoonaa euroa, valtion vastinrahaa annettiin lähes sama määrä eli noin 151 miljoonaa euroa. Itä-Suomen yritystukihankkeissa kokonaisrahoitus päättyneellä ohjelmakaudella oli yhteensä liki 904 miljoonaa euroa. Tämä summa sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetyn tuen, valtion vastinrahan, kunnan ja muiden julkisten instanssien tuen sekä yksityisen rahoituksen. Oheinen taulukko 1 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen Itä-Suomessa maakunnittain Taulukko 1: Yritystukirahoituksen jakautuminen Itä-Suomessa maakunnittain vuosina Maakunta Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki Muu julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks. kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Pohjois-Savo ,6 48,9 47,7 1,3 0,01 240,6 338,5 31 Pohjois-Karjala ,9 44,6 43,3 0,9 0,2 146,2 235,2 28 Etelä-Savo ,2 38,8 36,4 2,6 0,0 135,2 213,2 25 Kainuu ,5 24,7 23,7 1,0 0,2 67,2 117,0 16 Yhteensä ,2 157,0 151,1 5,9 0,5 589,4 903,9 100 Pohjois-Savossa rahoitettiin Itä-Suomen tavoite 1 - ohjelman aikana 750 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritystukilainsäädännön mukaista hanketta. Yhteensä hyväksytyt kustannukset näissä hankkeissa olivat 338 miljoonaa euroa, joista EU:n tukea oli noin 49 miljoonaa euroa ja valtion vastinrahaa liki vastaava summa eli noin 48 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus hyväksytyistä kustannuksista oli noin 240 miljoonaa euroa. Oheinen taulukko 2 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen Pohjois-Savoon seutukunnittain vuosina Huomionarvoista yritystukihankkeissa on niiden myötä syntyvä suuri yksityisen rahoituksen määrä. Voidaan myös varsin perustellusti kysyä, että olisiko vastaavanlaisia investointeja toteutettu samalla volyymillä ilman julkista tukea? Taulukko 2: Yritystukirahoituksen jakautuminen Pohjois-Savoon seutukunnittain vuosina Maakunta Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki Muu julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks. kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Koillis-Savo 58 8,6 4,4 4,2 0,1 0 26,5 35,2 9 Kuopio ,7 18,1 17,6 0,8 0 86, Sisä-Savo 61 8,6 4,3 4,3 0, , Varkaus ,8 8,9 8,8 0, Ylä-Savo ,8 13,1 12,7 0,1 0,01 63, Yhteensä ,6 48,9 47,7 1,3 0,0 240,6 338,5 100

13 11 Kuvio 1: EAKR-yritystuen jakautuminen seutukunnittain sekä asukaslukuun suhteutettuna Kuvio 1 havainnollistaa yritystukien EAKR-osarahoituksen jakautumista seutukunnittain. Pohjois- Savossa ei ole haluttu betonoida rahoituskehyksiä seutukunnittain. Tällä on varmistettu se, että yritystukia on voitu suunnata seutukunnittain tarpeen mukaan. Yritystukien jakautuminen tukimuodoittain Pohjois-Savossa Euroopan unionin rakennerahastokauden ohjelmissa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaiset tukiohjelmat ovat olleet investointituki, pk-yritysten kehittämistuki sekä tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Näiden lisäksi on myönnetty valtioneuvoston päätöksellä (29/1999) rakennerahastovaroja sisältävää energiatukea, joka kohdistuu investointeihin. Oheinen taulukko 3 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen tukimuodoittain Pohjois-Savossa Taulukko 3: Yritystukirahoituksen jakautuminen tukimuodoittain vuosina Muu Tukimuoto Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks.kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Energiatuki (investointi) 35 0,8 0,4 0,4 0,0 0,0 3,2 4,0 1 Investointituki ,5 44,2 43,2 0,8 0,0 229,4 317,6 90 Kehittämistuki 199 5,0 2,5 2,5 0,0 0,0 5,2 10,3 5 Toimintaympäristötuki 20 3,3 1,7 1,5 0,5 0,01 2,7 6,6 3 Yhteensä ,6 48,9 47,7 1,3 0,01 240,6 338,5 100 Investointituen osuus käytössä olevista tukiohjelmista on ollut 90 prosenttia. Kuitenkin on huomattava, että kehittämistukihankkeita on ollut kappalemääräisesti 199 eli neljännes koko hankemäärästä. Tämän tukimuodon prosentuaalinen EAKR-tuen osuus on ollut kuitenkin vain viisi prosenttia koko rahoituksesta. Havaintoa voidaan selittää osaltaan yritystukilailla (1068/2000), jonka mukaan kehittämistukea on voitu myöntää pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin, jotka parantavat yrityksen tuotteiden tai tuotantomenetelmien tasoa tai liikkeenjohto- ja markkinointitasoa. Tämän tyyppiset hankkeet ovat usein rahamäärällisesti pieniä, mutta niiden vaikutukset ovat rahoitustaan suurempia. Esimerkiksi pk-yrityksen liikkeenjohdolle suunnattu kehittämishanke, johon on myönnetty kehittämistukea, voi olla rahallisesti pieni, mutta hankkeesta koituva pitkällä aikavälillä näkyvä osaamisen lisääntyminen voi olla varsin merkittävä sijoitus yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Oheinen tiivistelmä pohjautuu Kaisa Stigellin Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta tekemään pro gradu-tutkielmaan Pohjois-Savon EAKR-hankkeiden vaikuttavuus suhteessa Itä-Suomen Tavoite 1- ohjelman tavoitteisiin ohjelmakauden toimialakohtainen tarkastelu, jossa käsiteltiin yritystukilainsäädännön mukaan rahoitettujen EAKRhankkeiden vaikuttavuutta.

14 12 Beneway Oy Toimiala: Ohjelmistosuunnittelu, tuotekehitys Liikevaihto: n. 1 miljoona euroa Nettotulos: euroa Työntekijämäärä: 24 Toimipaikka: Kuopio Beneway Oy:n päätoimipaikka sijaitsee Kuopion Itkonniemen perinteisellä teollisuusalueella (kuva: Irma Toivanen) Innovatiivisia palveluideoita uusilla teknologioilla Yritystuilla saatu vauhtia vientiponnisteluihin ja kasvuun Kuopiolainen ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy edustaa tällä vuosikymmenellä perustettuja ICT-yrityksiä, jotka ovat omilla tuoteja palveluratkaisuillaan päässeet kasvuun ja vientimarkkinoille. Beneway Oy:n pääosakkaan, toimitusjohtaja Harri Sulkun mukaan tuotekehitysyhtiön on haettava kasvu vientimarkkinoilta, koska kotimarkkinat ovat ICT-yritykselle liian pienet. Siksi kaikki Benewayn tuote- ja palveluratkaisut tehdään jo lähtökohtaisesti vientiä varten. Tällä hetkellä meillä on omat myyntitoimistot Kuopion lisäksi Helsingissä, Ruotsissa, Virossa ja Kiinassa. Finnpron kautta meillä on ostettua resurssia lisäksi Australiassa, Italiassa, Englannissa ja Hollannissa, luettelee toimitusjohtaja Sulku yrityksen vientiresursseja. Ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy perustettiin Kuopiossa vuonna Olin myynyt joulukuussa 2000 edellisen yritykseni ja mietin uran jatkoa. Sain pääomasijoittajalta luvan perustaa uuden tuotekehitysyhtiön, mikäli se ei kilpaile pääomasijoittajan muiden sijoitusten kanssa pohjoismaisilla markkinoilla. Seuraavana vuonna perustimme Beneway Oy:n ja lähdimme liikkeelle kahdeksan osakkaan voimin, muistelee Sulku yrityksen alkuvaihetta. Yrityksen toimialoiksi otettiin hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvät palvelut, on-line -urheilupalvelut ja mobiili-viestintäteknologiat sekä niihin liittyvät palvelukonseptit. Benewayn liiketoiminta muodostuu edelleen näistä kolmesta päätoimialasta.

15 13 Uudeksi tuotekehitysyhtiöksi lähdimme liikkeelle poikkeuksellisen suurella miehityksellä, sillä parhaimmillaan omistajia oli jo 16. Normaalisti tällainen yritys käynnistyy yhden tai kahden ihmisen hankkeena. Vahvan osaamisresurssoinnin ansiosta Beneway koettiin kuitenkin heti uskottavaksi organisaatioksi, joka toi meille asiakkaita ja sitä kautta heti kassavirtaa, perustelee Sulku vahvaa resurssointia. Useimmissa tapauksissa vastaavankaltainen tuotekehitysyritys käynnistyy esimerkiksi starttirahalla 1-2 osa-aikaisen henkilön yrityksenä, jonka on kuitenkin vaikea saada vakavasti otettavia asiakkaita toimeksiantajikseen. Tällöin käy helposti niin, että velkakuorma kasvaa hetkessä liian suureksi ja toiminta käy tappiolliseksi. Kaikki suunnitellaan vientituotteiksi Benewayn vahva osaamisresurssointi heti alkuun oli poikkeuksellista myös Tekesin mielestä, joka on alusta lähtien tukenut tuotekehitystoimintaamme. Tämä osaamisen laajuus on kuitenkin tuonut meille suuria asiakkaita Nokiasta ja VTT:stä lähtien, arvioi Sulku. Beneway Oy on varsin lyhyessä ajassa luonut uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Terveys- ja hyvinvointialalla Beneway on tehnyt yhteistyötä lukuisten IT-, elintarvike- ja terveydenhoitoalan yritysten ja organisaatioiden, kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja VTT:n kanssa. Hyvinvointialalla julkaisimme viime vuonna uuden terveysaiheisen Wellou.fi -palvelun, joka on tarkoitettu oppilaitoksille. Siinä on kysymys terveellisten ruokailu- ja ravitsemustottumusten sekä liikunnan, levon ja unen vaikutuksesta hyvinvointiin ja sen kohottamiseen. Palvelu sisältää myös opettajien ja terveydenhoitajien käyttöön suunniteltua opetus- ja ohjausmateriaalia. Tässäkin on kyseessä vientituote, paljastaa Sulku. Benewayn kehittämä on-line -urheilupelikonsepti on todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva pelipalvelu, joka on käyttäjien saatavilla esimerkiksi internetin tai mobiilipalvelun kautta kaikkialla maailmassa. Pohjois-Amerikan NHL-organisaatio, Englannin Valioliiga, jääkiekon SM-liiga ja jalkapallon Veikkausliiga ovat Benewayn virallisia yhteistyökumppaneita. Jos Suomessa aikuinen mies tai nuori pelaa jotain urheilupeliä netissä, niin hän pelaa todennäköisesti jotain meidän StarGM-urheilupeliä, arvioi Sulku. Esimerkiksi Beneway Oy:n NHL-jääkiekkoon perustuva manageripeli on verkossa pelattava peli, jonka avulla voi muodostaa oman dream teamjoukkueen NHL-pelaajista, joiden suoritukset aidoissa liigaotteluissa tuovat pisteitä pelaajille. Tätäkin peliä voi pelata kansainvälisellä tasolla. Beneway oli ensimmäinen yhtiö, joka sai ensimmäisenä NHLPA:lta globaalit oikeudet aitoihin NHL-liigaottelutapahtumiin ja -tilastoihin. Samaan on päästy nyt myös Englannin Valioliigan kanssa, kertoi Sulku. Kolmas Benewayn päätoimiala on ison matkapuhelinvalmistajan kanssa kehitelty Hudle - viestintäjärjestelmä. Kyseessä on uusi kokous- ja konferenssijärjestelmä, jonka avulla esiintyjä saa uudenlaisen, reaaliaikaisen yhteyden yleisöönsä. Kaikki tuotteemme ovat kansainvälisessä levityksessä. Niiden ympärille on kehitetty myös erilaisia maksamisjärjestelmiä. Niiden avulla pystymme keräämään esimerkiksi SMS-kännykkämaksuja vaikkapa Kiinasta ja Intiasta asti ja raha päätyy tänne Suomeen, selvittää Sulku uusimman teknologian mahdollisuuksia. Tähän ei moni kotimainen yritys kykene.

16 14 Tuet vauhdittaneet yrityksen kasvua Toimitusjohtaja Sulkun mukaan Beneway Oy:n toiminta on kehittynyt nykyisiin mittoihinsa oman kassavirran, mutta myös tuotekehityslainojen ja - tukien avulla. Aivan alkuvaiheessa saimme Pohjois-Savon TEkeskukselta hautomoavustusta ja kehittämistukea mm. liiketoimintasuunnitelman tekoon. TE-keskus on tukenut avustuksella myös kansainvälistymishankettamme sekä tietojärjestelmien hankintaa. Tekesiltä olemme saaneet sekä tuotekehitysavustusta että lainaa, luettelee toimitusjohtaja Sulku rahoitustukikohteita. Beneway on ollut mukana myös Itä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamissa koulutushankkeissa. Kehittämis- ja investointitukien ansiosta olemme pystyneet harjoittamaan tuloksellista tuotekehitysja tutkimustoimintaa, joka on avannut vientimarkkinoita. Ilman yritystukia kansainvälistyminen olisi ollut hitaampaa ja kasvu jäänyt vaatimattomammaksi, arvioi Sulku yritystukien vaikutusta. Toimitusjohtaja arvioi, että ilman tukia yritys olisi keskittynyt lähinnä kotimarkkinoille. Yritys olisi joutunut elämään kassavirran mukaan, jolloin riskit olisi eliminoitu ja kansainvälistyminen jäänyt tässä laajuudessa tekemättä. Uskaltaisin sanoa, että työntekijämäärämme olisi ilman yritystukien positiivisista vaikutusta ehkä 40 prosenttia nykyistä pienempi, arvioi Sulku. Osaava henkilökunta avainasemassa Toimitusjohtaja Sulkun mukaan Beneway Oy:n kaltaisen tutkimus- ja tuotekehitysyhtiön suurimpina haasteina on kansainvälistymisen kasvun rahoittaminen ja osaavan henkilökunnan saanti. Osaamiskeskeisessä yrityksessä osaavan ja yritykseen sitoutuvan henkilökunnan saanti on aina ongelmana, mutta sitäkin suurempana ongelmana pidän tämän kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamista. Kulut ovat voimakkaasti etupainotteisia ja silloin tietyissä vaiheissa kehittämis- ja investointituilla on tärkeä vipuvaikutus, Sulku arvioi. Sulkun mukaan uusilla innovaatioilla kansainvälisille markkinoille lähteviltä yrittäjiltä vaaditaan tietysti kokemusta, mutta tietty määrä myös hullun rohkeutta. Meitä osaamiskeskeisten yritysten työntekijöitä ja yrittäjiä yhdistää epäilemättä myös ammatillinen kunnianhimo tehdä huipputyötä ja jotain uutta. Omalta kohdaltani sanoisin, että tähän hommaan lähtö vaatii myös tietyntyyppistä persoonallisuushäiriötä. Jonkun muun palveluksessa pääsisin varmasti helpommalla, vertaa Sulku.

17 15 Best Line Oy Toimiala: Alihankintakonepaja Liikevaihto: 4,1 miljoonaa euroa Nettotulos: Noin 7,3 prosenttia Työntekijämäärä: 38 Toimipaikka: Varkaus Varkautelainen Best Line Oy on panostanut vahvasti uuteen konepajateknologiaan (kuva:best Line Oy) Alihankintakonepajan sitouduttava voimakkaisiin tuotantosykleihin Yritystuet mahdollistavat pk-yrityksen investoinnit koneisiin, laitteisiin ja koulutukseen Kone- ja metallituotealan valtakunnallisia vientiyrityksiä palveleva varkautelainen alihankintakonepaja Best Line Oy on sitoutunut kumppanuusyhtiöidensä koviin tuotantotarpeisiin. Sopimusasiakkaiden vaatimukset täyttäessään Best Line Oy:stä on kehkeytynyt vajaassa parissakymmenessä vuodessa keskiraskas kasvuyritys, jonka liikevaihto on viimeisten vuosien aikana kasvanut prosentin vuosivauhdilla. Korkeaa osaamista vaativa työ on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin investointeja konekannan kehittämiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen. Todellisten riskisijoittajien puuttuessa TE-keskuksen myöntämät investointituet koneisiin ovat olleet ratkaisevia yrityksen kasvulle, arvioi varatoimitusjohtaja Kalevi Kallio. Best Line Oy:n perustamishistoria juontuu vuoteen 1989, jolloin Ahlström-Automation Oy ulkoisti toimintojaan ja sen mukana muun muassa protopajansa. Protopajassa työskenneet Pauli Reijonen ja Heikki Tenhunen ostivat protopajan pienkonekannan ja perustivat kolmannen osakkaan kanssa Best Line Oy:n. Heidän visionaan oli palvella lähinnä Varkauden alueen yrityksiä pienimuotoisessa metallituotannossa. Tuotanto koostui lähinnä elektroniikkateollisuuden laitteisiin tarvittavista osista.

18 16 Yrittäjät huomasivat varsin pian toimivansa erittäin kilpaillulla alueella. Konekantaa suurentamalla Best Line suuntautui 1990-luvun puolivälissä lähinnä kone- ja laiterakentamiseen, eli astetta suurempaan tuotantoon. Nykyiseen toimipaikkaansa Teollisuuskylä Oy:n tiloihin yhtiö siirtyi vuonna Samassa yhteydessä Best Line Oy sai ensimmäiset investointituet kone- ja laitehankintoihin. Tuotantotiloista yhtiöllä on lunastussopimus. Seuraava suuri hyppäys tapahtui 2002 alussa, jolloin Pauli ja Pasi Reijonen pestasivat Kalevi Kallion vetämään suunnitelmissa olleita laajennushankkeita. Kallion tulon jälkeen yrityksessä on toteutettu kolme laajennusta ja samaan aikaan Best Line Oy:n liikevaihto on lähes nelinkertaistunut runsaasta miljoonasta eurosta yli neljään miljoonaan euroon. Vuotuinen kasvu yli 25 prosenttia Kone- ja laiteinvestointeihin sekä henkilöstön kouluttamiseen olemme saaneet TE-keskuksen investointi- ja kehittämistukia yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa, josta valtaosa eli noin 98 prosenttia on kohdistunut koneisiin ja laitteisiin arvioi Kallio. Kallion mukaan saadut investointituet ovat olleet ratkaisevassa asemassa kasvun vaatimien laite- ja koneinvestointien toteuttamisessa. Ensimmäisen työvuoteni aikana Best Line Oy:n investoinnit olivat suuremmat kuin yhtiön 1,3 miljoonan euron liikevaihto. Emme olisi mitenkään kyenneet rahoittamaan investointeja ilman TEkeskuksen yritysosaston rahoituspäätöstä, sanoo Kallio. Kallion mukaan alkuvuosien liiketoimintasuunnitelmat piti tehdä ja kirjoittaakin varsin tarkkaan, jotta rahoittajat uskoivat suunnitelmien pitävyyteen. Ensimmäiset vuodet olivat tiukkoja investointien suurten poistomäärien vuoksi. Kaikki on sujunut kuitenkin suunnitelmien mukaan ja vastuista on selvitty. Liikevaihdon kehitys on mennyt tyydyttävästi, sillä kolmen viimeisen vuoden aikana liikevaihdon kasvu on ollut vuosittain prosentin luokkaa. Kasvu näkyy myös Best Line Oy:n työntekijämäärän kasvuna. Kallion aloittaessa vuonna 2002 yrityksen työntekijämäärä oli 18, mistä se on likimain tuplautunut nykyiseen noin 38:aan työntekijään. Yritystuet paikkaavat riskirahoittajien puutetta Kallion mukaan Best Line Oy ei olisi päässyt mukaan nykyiseen vauhtiin ilman yritystukien avulla tehtyjä investointeja. Suomessa ei ole oikeastaan todellisia riskirahoittajia, jotka lähtisivät rahoittamaan pitkäjänteisesti kasvuyrityksen investointeja eli toisi investointeihin tarvittavan rahan pitkäjänteisesti. Ellei yrityksen vakuudet riitä rahoituksen tueksi, niin on todella hankalaa ja työlästä perustella tarvittavan rahamäärän tarve. Siksi investointituet ovat pkyrityksille Itä-Suomessa elintärkeitä, arvioi Kallio. Ilman tuntuvia laajennuksia alihankintakonepaja ei voi sitoutua sopimuskumppanien kasvuun. Best Line Oy ei olisi päässyt ilman investointeja mukaan esimerkiksi tuulivoimabisnekseen, joka on tällä hetkellä suuressa kasvussa. Tuulivoimabisnes on yksi meidän tulevaisuuden suurista haasteistamme. Tänä vuonna tällä alalla toimivan pääasiakkaamme liikevaihto on noin 280 miljoonaa euroa. Heidän visionsa mukaan liikevaihto kasvaa vuoteen 2012 mennessä noin 900 miljoonaan euroon eli kolminkertaistuu. Meidän on kyettävä vastaamaan omalta osaltamme tähän kehitykseen, tiivistää Kallio tilanteen sopimusvalmistajan näkökulmasta. Best Line Oy valmistaa sopimusasiakkailleen muun muassa tuulivoimaloissa tarvittavien laitteiden, vaihteistojen yms. sisäosia. Merkittävimmän asiakaskunnan muodostavatkin juuri vaihteistovalmistajat. Yritys valmistaa komponentit tai kokonaisuudet asiakkaan toimittamien piirustusten mukaan. Tuotekehittelystä vastaa asiakas.

19 17 Tarvittaessa tarjoamme asiakkaille myös suunnittelupalvelut. Toimitamme tuotteet osittain kokoonpantuina, pintakäsiteltyinä ja hammastettuina yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa. Best Line Oy:n markkina-alueet ovat ensisijaisesti Suomi ja EU-alue. Merkittävimmät asiakkaat ovat kone- ja metallituotealan vientiyrityksiä, alansa huippuja maailmanmarkkinoilla. Kilpailukyky edellyttää tehokkuutta Tulevaisuuden tärkeimpinä haasteina varatoimitusjohtaja Kallio näkee rahoituksen järjestämisen ja työvoimakysymykset. Kasvuyrityksessä molempien on oltava kunnossa. Kasvun ja kilpailukyvyn ylläpitäminen investoimalla koneisiin ja laitteisiin sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan on myös tulevaisuuden tärkeimpiä tekijöitä. Kilpailukyvyn ylläpitäminen tarkoittaa myös jatkuvaa tuotantoprosessien ja -ohjauksen kehittämistä. Näihin tarvitaan panostuksia ja samalla yhteiskunnan tukea työpaikkojen lisäämiseksi, arvioi Kallio. Best Line Oy:llä on sopimuksia aina vuoteen 2012 asti tietyistä tuotantovolyymeista, joihin yhtiö on sitoutunut. Kasvavat volyymit tarkoittavat myös uusia kone- ja laiteinvestointeja sekä uusia työpaikkoja. Pohjois-Savon TE-keskus on tietoinen yhtiön investointisuunnitelmista. Tuotannon ja liikevaihdon kasvu merkitsi Best Line Oy:n työntekijämäärän lisäystä viidellä henkilöllä vuoden 2008 alusta. Kallion mukaan osaavan työntekijäkunnan saanti on rahoituksen ohella yksi tulevaisuuden suuria haasteita. Silloin kun tulin Best Line Oy:öön käynnistettiin Varkauden ammattikoulun eli nykyisen Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkauden yksikön kanssa yhteistyö, joka on tuottanut meille varsin hyvin työvoimaa koulutettavaksi työpaikalla. Loput on rekrytoitu vapailta markkinoilta Etelä-Suomesta ja Keski-Suomesta, kertoi Kallio. Best Line Oy on perinteinen perheyritys, jonka pääosakkaana on Pasi Reijonen. Yhtiön perustaja Pauli Reijonen on hallituksen jäsen ja toinen perustajajäsen Heikki Tenhunen vähemmistöosakas yhdessä Arvo Reijosen kanssa.

20 18 Cerebricon Oy Toimiala: Lääkekehityspalvelut Liikevaihto: 1,9 miljoonaa euroa Nettotulos: Positiivinen Työntekijämäärä: 27 Tunnustukset: Parhaassa AAA-luokassa Toimipaikka: Kuopio Lääkekehityspalvelujen vienti vaati osaamista ja rahaa Yritystuilla ollut suuri merkitys kehityshankkeiden saamisessa vientituotteiksi Aivosairauksien lääkekehityspalveluihin erikoistunut kuopiolainen Cerebricon Oy on odotettu esimerkki Kuopion yliopiston ja sen A.I. Virtanen - instituutin suojista kehkeytyneistä neurobiologian kasvuyrityksistä, jotka ovat raivanneet tiensä vientimarkkinoille. Vuonna 2001 toimintansa aloittaneen Cerebricon Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki korostaa, että Cerebriconin kaltaisen lääkekehityspalveluja tarjoavan yrityksen oli alusta alkaen suunnattava tuotteensa kansainvälisille markkinoille, koska kotimaan markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Valtaosa eli yli 90 prosenttia toimeksiantajistamme on ulkomailta. Kun kehityshankkeiden saattaminen tulorahoitusta tuottaviksi tuotteiksi vie oman aikansa, niin siinä mielessä esimerkiksi Tekesin ja Pohjois-Savon TE-keskuksen myöntämät kehittämis- ja investointituet ovat olleet meille merkittäviä, arvioi toimitusjohtaja, filosofian tohtori Yrjänheikki. Microtekniassa toimivan Cerebriconin liikevaihdon kasvu on ollut kunnioitettavat prosenttia vuodessa. Kuvaavaa on, että alkuvuodesta 2008 yritys rankattiin Helsingin Sanomien järjestämässä kilpailussa Suomen 80 lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon. Cerebricon Oy perustettiin vuonna 2000 ja sen toiminta käynnistyi seuraavana vuonna Biotekniassa Kuopion yliopistotaustaisten tutkijoiden voimin. Alkuun lähdettiin pienimuotoisesti kahden ihmisen yrityksenä, sitten kasvettiin neljään ja nyt meitä on yrityksen palveluksessa 27 henkilöä, kuvaa Yrjänheikki resurssikasvua. Yrjänheikin mukaan yrityksen bisnesidea oli alusta lähtien aivosairauksiin liittyvien lääkekehityspalvelujen kehittäminen ja myynti. Yrityksen alkusysäyksen rahoittajiksi saatiin silloisen Teknia Invest Oy:n eli nykyisen Sentica Partners Oy:n pääomarahastoja. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin olemme saaneet muun muassa Tekesin rahoitusavustusta. TE-keskukselta olemme saaneet sekä investointitukea että kehittämistukia muun muassa kansainvälistymishankkeisiin, avainhenkilön palkkaukseen ja tuotantoyksikön perustamiseen, luettelee Yrjänheikki. Parin, kolmen toimintavuoden kasvun jälkeen Cerebricon muutti nykyisiin Microteknian tiloihin, jossa saatiin varsinainen liiketoiminta käyntiin. Yritys lähti voimakkaaseen kasvuun panostettuaan myös muihin kuin aivohalvausosaamiseen. Yrityksen tuotevalikoimaa on laajennettu alun lähinnä aivohalvauksien ja aivotrauman tutkimuspalveluista Alzheimerin, Parkinsonin ja selkäydinvaurioiden tutkimusmalleihin. Tässä yhteistyötä on tehty esimerkiksi Harvardin yliopiston kanssa. Myös näihin tutkimushankkeisiin on saatu muun muassa TE-keskuksen kehittämistukea, kertoo Yrjänheikki.

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3810) -25 Uusimaa (N=323) -30 Länsi-Uusimaa (n=116) -34 Keski-Uusimaa (N=135) Itä-Uusimaa (n=72) -29-27 -40-30 - -10 0 10 30 40 50 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Uusimaa (N=313) -6 Länsi-Uusimaa (n=2) -17 Keski-Uusimaa (N=13) -4 Itä-Uusimaa (n=71) -1-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

ELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen

ELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen ELY-keskukset kasvua rakentamassa 2015 26.1.2016 ELY-keskus vuoden 2015 tulokset Ohjelma 1. Avaus, Pekka Häkkinen 2. Suomi/Itä-Suomi yritysrahoitus ja kehittämisrahoitus, 3. Maakunnalliset osuudet Joensuu,

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=381) -25 Keski-Pohjanmaa (n=117) -9 Kaustisen seutu (n=37) 8 Kokkolan seutu (n=8) -18-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi) % 27.2.29

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot