uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä"

Transkriptio

1

2 1 uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä Tavoite 1 -ohjelman yritystukia vuosina hyödyntäneet pohjoissavolaiset yritykset ovat nopeuttaneet kasvuaan ja lisänneet työpaikkamääriään Erkki Paukkunen Kuopio 2008

3 2 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:56 Kannen kuvat: Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Metallityö Vainio Oy, Livakka Oy, Profile Vehicles Oy Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 300 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, Kuopio puh. (017) faksit: (017) kirjaamo, (017) johto ISBN ISSN

4 3 Esipuhe Näin selvitys tehtiin Pohjois-Savon liitto piti tärkeänä selvitystyön tekemistä rakennerahastokauden ja vuoden 2007 tavoite 1-ohjelman tuloksista Pohjois-Savossa. Erityisesti haluttiin tietoa yritystukien kohdentumisesta ja vaikutuksista maakunnan yritystoimintaan käytännön esimerkkien valossa. Selvitystyö toteutettiin yrityshaastattelujen kautta. Pohjois-Savon TE-keskuksen yritysosaston avulla haastattelujen kohteiksi valittiin kaksikymmentä yritystä eri puolilta maakuntaa. Mukaan otettiin yrityksiä, jotka olivat saaneet yhden tai useampia EAKR-yritystukipäätöksiä Pohjois-Savon TE-keskukselta. Lisäksi niillä saattoi olla Finnvera Oyj:n EAKR-korkotuettuja lainoja tai ne olivat olleet ESR-toimenpiteiden piirissä. Yritysten valinnassa otettiin huomioon alueellisen jakautuman lisäksi se, että mukaan tuli erikokoisia yrityksiä mikroyrityksistä aina suuryrityksiin asti kaikilta tärkeimmiltä painopistealueilta. Lisäksi otettiin huomioon alihankinta- ja verkostoitumisnäkökulma. Yhteistä valituille yrityksille oli tukien vaikuttavuus. Selvityksessä haluttiin valottaa myös sitä, miten positiivisia tuloksia saaneet yritykset ovat käyttäneet yritystukensa ja mitä yhteisiä nimittäjiä näille onnistuneille yrityksille voisi löytyä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön toimeksiannosta arviointiyön teki toimittaja Erkki Paukkunen, joka Savon Sanomien toimittajana seurasi rakennerahastovarojen jakoa koko ohjelmakauden ajan. Yrityshaastattelut tehtiin talven aikana. Kuopio Erkki Paukkunen POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ

5 4 Haastatellut yritykset ja henkilöt Beneway Oy Best Line Oy Cerebricon Oy Fine-Pine Oy Hydroline Oy Kaavin Kivi Oy toimitusjohtaja Harri Sulku varatoimitusjohtaja Kalevi Kallio toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki toimitusjohtaja Raimo Kainulainen hallituksen puheenjohtaja Pekka Laakkonen hallituksen puheenjohtaja Pekka Lovikka, toimitusjohtaja Marita Mielonen Kasvis Galleria Oy Kuukan Saha Oy Livakka Oy Lunawood Oy Metallityö Vainio Oy Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Piippumies Oy Profile Vehicles Oy Savopak Oy/OR Group Oy Oy Skimachine Ab Stainless Team Oy Suomen Elektropinta Oy Warkop Oy VA-Varuste Oy hallituksen puheenjohtaja Heikki Peltola toimitusjohtaja Raimo Korkala toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen hallituksen jäsen, kotimaan myyntipäällikkö Olavi Kärkkäinen toimitusjohtaja Pekka Vainio toimitusjohtaja Allan Hahtala toimitusjohtaja Jukka Markkanen toimitusjohtaja Marko Repo toimitusjohtaja Raimo Räsänen toimitusjohtaja Marianne Kaasalainen toimitusjohtaja Jorma Väisänen toimitusjohtaja Esko Helminen hallituksen puheenjohtaja Raimo Koikkalainen toimitusjohtaja Toivo Vainikainen

6 5 Sisällysluettelo: Esipuhe... 3 Haastatellut yritykset ja henkilöt... 4 Yritystuilla nopeutettu kasvua ja työllistymistä... 7 Saatteeksi:... 9 Beneway Oy Best Line Oy Cerebricon Oy...18 Fine Pine Oy Hydroline Oy Kaavin Kivi Oy...27 Kasvis Galleria Oy Kuukan Saha Oy Livakka Oy Lunawood Oy...39 Metallityö Vainio Oy Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Piippumies Oy...48 Profile Vehicles Oy Savopak Oy/OR group Oy Skimachine Ab Stainless Team Oy Suomen Elektropinta Oy Warkop Oy VA Varuste Oy Pohjois Savon liiton julkaisuluettelo... 72

7 6

8 7 Yritystuilla nopeutettu kasvua ja työllistymistä Menestyksekkäästi tukia käyttäneillä yrityksillä on ollut rohkeutta investoida uuteen teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehittelyyn Erkki Paukkunen Pohjoissavolaisten yritysten on onnistunut yritystukia hyödyntämällä nopeuttaa kasvuaan ja lisätä työpaikkoja. Tähän tulokseen voi tulla Pohjois-Savon TEkeskuksen päättyneellä rakennerahastokaudella myöntämien yritystukien vaikuttavuudesta tehtyjen yrityshaastattelujen valossa. Tulokset koskivat osin myös vuotta 2007, jolloin kauden viimeiset tukirahat olivat käytettävissä. Yrityshaastattelujen kohteiksi valittiin Pohjois- Savon TE-keskuksen rekisteristä kaksikymmentä yritystukea saanutta yritystä eri puolilta Pohjois- Savoa. Valinta kohdistui eri klusterialoilla toimiviin ja erikokoisiin yrityksiin. Yhteistä oli se, että yritykset ovat onnistuneet yritystukien hyödyntämisessä. Haastatteluilla haluttiin selvittää samalla sitä, löytyykö onnistujille jokin yhteinen nimittäjä. Yhteistä näille yrityksille oli muun muassa omistajien vahva sitoutuneisuus yritykseen ja kasvuhakuisuus. Yrityksissä panostettiin vahvasti uuteen teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehittelyyn. Tuotteissa ja palveluksissa tähdättiin aina vientilaatuun. Esimerkkitapausten mukaan yritykset ovat lähes poikkeuksetta voineet tukien avulla parantaa hankkeidensa laatua ja sitä kautta nopeuttaa yrityksen kehittymistä, kasvua ja työllisyyttä. Kehitys näkyy selvästi myös yritysten liikevaihdon kasvuna. Yritystukien kohteina ovat olleet useimmissa tapauksissa uuteen teknologiaan eli koneisiin ja laitteisiin liittyvät hankkeet. Laajennushankkeiden lisäksi yritystukia on kohdistettu tuotekehittelyyn, koulutukseen, tutkimustoimintaan, kansainvälistymiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tuet ovat olleet pääasiassa investointi- ja kehittämistukia. Yhteistyötä ja verkostoitumista Suuri osa yrittäjistä kiitteli sitä, että tuetut hankkeet ovat samalla lisänneet yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista. Tämä on ollut erittäin tärkeää esimerkiksi alihankintaa tekeville yrityksille. Valaiseva esimerkki investointitukien vaikutuksista on muun muassa kuopiolainen Kasvis Galleria Oy, joka on kasvanut karjakeittiössä toimineesta parin työntekijän yrityksestä 17 henkilöä työllistäväksi kasvistavarataloksi. Perheyrityksen hallituksen puheenjohtajan Heikki Peltolan mukaan ilman Pohjois-Savon TEkeskuksen myöntämiä yritystukia toiminta olisi voinut jämähtää alkuunsa karjakeittiön puitteisiin. Kasvis Galleria on perustanut toimintansa voimakkaalle kehittämisideologialle. Yrityksen kasvu perustuu tuotekehittelyyn ja uusiin tuotteisiin. Ilman investointi- ja kehittämistukia toiminta olisi ratkaisevasti hidastunut, arvioi Peltola yritystukien merkitystä. Kuopiolaisen tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy:n toimitusjohtaja, yrityksen pääosakas Harri Sulku arvioi, että ilman yritystukia yritys ei olisi voinut toteuttaa niin tuloksellista tuotekehitysja tutkimustoimintaa, jotka ovat avanneet Benewaylle vientimarkkinat. Uskaltaisin sanoa, että työntekijämäärämme olisi ilman saatuja tukia ehkä 40 prosenttia nykyistä pienempi, laskee Sulku. Yritys työllistää nykyään yli kaksikymmentä henkilöä. Skandinavian suurimpiin hydrauliikkasylinterien valmistajiin kuuluvan siilinjärveläisen Hydroline Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Laakkosen mukaan TE-keskuksen myöntämät investointituet ovat luoneet pohjan yrityksen kasvulle. Tuet ovat mahdollistaneet laajennukset, joita ilman sopimusasiakkaamme eivät olisi uskoneet toimintaamme. Ilman laajennuksia olisimme korkeintaan puolet nykyisestä, arvioi Laakkonen. Hydroline Oy työllistää yli 220 henkilöä.

9 8 Työpaikkamäärä olisi ehkä puolet nykyisestä Pitkäjänteistä tutkimus- ja tuotekehitystyötä tehneen iisalmelaisen Oy Lunawood Ltd:n yrittäjäveljesten Olavi ja Aulis Kärkkäisen mukaan investointi- ja kehittämistuilla on ollut kiistaton merkitys Lunawoodin kasvulle. Sormituntumalla sanoisin, että ilman tukia niin liikevaihto kuin työntekijämäärämmekin olisi voinut jäädä puoleen nykyisestä, arvioi Olavi Kärkkäinen tukien vaikutusta. Varpaisjärveläisen liimalevyvalmistajan Fine-Pine Oy:n pääomistaja, toimitusjohtaja Raimo Kainulainen sanoo suoraan, että Fine-Pine Oy ei olisi kyennyt vastaamaan sopimuskumppanien ja markkinoiden haasteisiin ilman uutta 2500 neliön teollisuushallia ja uusia koneita. Neljättä miljoonaa euroa maksaneen investoinnin rahoittaminen runsaan kahden miljoonan euron liikevaihdolla ei olisi ollut mahdollista ilman TEkeskuksen yritystukia. Jos tukia ei olisi tullut, meillä ei olisi ollut mahdollisuuksia toteuttaa koko hanketta. Ilman investointia toimintamme olisi kuihtunut ja mahdollisesti loppunut ennen pitkää kokonaan, tiivistää Kainulainen tukien vaikutuksen yrityksensä osalta. Pohjois-Savossa myönnetyillä yritystuilla on esimerkkitapausten valossa edistetty yritysten kasvua, teknologista kehitystä, osaamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, vientitoimintaa ja lopulta tuloksentekoa. Kasvuyrityksen takana yrittäjän rohkeus Yrityshaastattelujen kohteet ovat positiivisia esimerkkejä yritystukien onnistuneesta käytöstä. Epäilemättä Pohjois-Savossa löytyy myös tapauksia, joissa yritystukien käyttö ei ole ollut yhtä vaikuttavaa ja tuloksellista. Yrityshaastattelujen taustalla oli myös halu tarkastella sitä, löytyykö yritystukia onnistuneesti käyttäville yrityksille ja yrittäjille joku yhteinen nimittäjä. Tiivistäen voisi sanoa, että yritystukia onnistuneesti käyttäneillä yrityksillä ja yrittäjillä oli yhteisinä piirteinä osaaminen, vahva sitoutuminen yritykseen, kasvuhaluisuus ja ennen kaikkea rohkeus sekä visio kehityksestä. Rohkeus ja riskinottokyky ovat leimallisia piirteitä onnistuneille yrityksille. Tämä näkyy myös siten, että valtaosa yrityksistä on lähtenyt vientimarkkinoille, joko suoraan tai välillisesti. Yritykset tekevät lähes poikkeuksetta vientilaatua. Yritykset ovat yleensä myös hyvin verkottuneita. Kuopiolaisen ohjelmistoalan yrityksen Beneway Oy:n toimitusjohtaja Harri Sulku tiivistää asian varsin osuvasti. Hänen mukaansa uusilla innovaatioilla kansainvälisille markkinoille lähtevältä yrittäjältä vaaditaan tietysti osaamista, mutta tietty määrä myös hullun rohkeutta. Meitä osaamiskeskeisten yritysten työntekijöitä ja yrittäjiä yhdistää ammatillinen kunnianhimo tehdä huipputyötä. Omalta kohdaltani sanoisin, että tähän hommaan lähtö vaatii tietyntyyppistä persoonallisuushäiriötä. Jonkun muun palveluksessa pääsisin varmasti paljon helpommalla, kiteyttää Sulku. Yrittäjyys on tavallaan elämäntapa. Siihen sisältyy kyky nähdä innovaatioiden kaupalliset mahdollisuudet ja rohkeus toteuttaa ne. Jos kotimarkkinat ovat liian pienet, yrittäjä hakee kasvun vientimarkkinoilta. Jos tästä kaikesta jää jotain taskun pohjalle, yrittäjä sijoittaa sen edelleen tuottavasti.

10 8 Selvityksessä mukana olevien yritysten sijainnit

11 9 Saatteeksi: Euroopan unionin rakennerahastojen merkitys Suomessa Vuodesta 1995 lähtien Suomen aluepolitiikkaa ovat ohjanneet Euroopan unionin rakennerahastoohjelmat. Ohjelmallisen aluepolitiikan ytimeksi on muotoutunut EU:n tasapainoisen kehityksen ja alueiden välisten kehityserojen kaventaminen. Ohjelmakaudella Itä-Suomi (Pohjois- Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) kokonaisuudessaan kuului Euroopan unionin tavoite 1 - ohjelma-alueeseen. Tavoite 1 -ohjelman piiriin kuuluvien alueiden keskimääräinen asukaskohtainen bruttokansantuote oli ohjelmakauden käynnistyessä alle 75 prosenttia koko EU:n vastaavasta keskiarvosta. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan ohjatulla rahoituksella oli selkeä päämäärä: vuosina Itä-Suomen negatiiviset kehityskierteet katkaistaisiin ja talouden kehitys nostettaisiin kestävälle kasvu-uralle. Tavoite 1 -ohjelman yleistavoitteet olivat uusien työpaikkojen ja yritysten luominen, työpaikkojen säilymisen edistäminen, tuotantorakenteen monipuolistaminen, yritystoiminnan kehittäminen sekä tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistäminen. Ohjelmallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on käytetty erilaisia instrumentteja, joista oheisen selvityksen kannalta merkittävimmäksi yksittäiseksi instrumentiksi nousee yritystuki. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten luominen on ollut yritystuen keskeisenä tavoitteena ja tässä selvityksessä tehdään yritystukea tunnetuksi konkreettisten sekä ymmärrettävien esimerkkien avulla eri puolilta Pohjois- Savoa. Yritystuki ja yritystuen perustelut Päättyneellä tavoite 1 -ohjelmakaudella ( ) on toimittu yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) nojalla, jota täsmentää valtioneuvoston asetus yritystoiminnan tukemisesta (1200/2000). Uudelle EU-ohjelmakaudelle ( ) on astunut voimaan uusi laki yritystoiminnan tukemisesta (1336/2006) sekä sitä täydentävä asetus (675/2007). Tässä yhteydessä käydään lyhykäisesti läpi ohjelmakaudella voimassa ollutta lakia yritystoiminnan tukemisesta ja pohditaan yritystuen perusteluja aluepoliittisesta näkökulmasta. Valtioneuvoston asetus (1200/2000) määrittelee yrityskoon, jonka perusteella tukea on voitu myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Lain määritelmä pk-yrityksen koosta on sama kuin Euroopan komission suositus (2003/361/EY). Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstömäärä on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai jonka taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Samaisen suosituksen mukaan pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Päättyneellä ohjelmakaudella suurille yrityksille on voitu myöntää vain investointitukea. Rahoitettavilta hankkeilta on edellytetty, että niiden vaikutukset ovat olleet merkittävät alueen kehittämisen ja työllisyyden kannalta. Suurten yritysten investointituen myöntämisen ehtona on ollut tämän lisäksi se, että hankkeella on pitänyt olla alihankinta-, verkostoitumis- ja muita vastaavia vaikutuksia alueen pkyrityksiin. Päättyneellä ohjelmakaudella käytössä ollut laki yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000) on määritellyt varsin tarkasti millaisiin hankkeisiin rakennerahastovaroja sisältävää suoraa yritystukea on voitu myöntää. Ohjelmakauden ohjelmissa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaiset tukiohjelmat ovat olleet investointituki, pkyritysten kehittämistuki sekä tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Näiden lisäksi on myönnetty valtioneuvoston päätöksellä (29/1999) rakennerahastovaroja sisältävää energiatukea, joka kohdistuu investointeihin.

12 10 Aluepolitiikka on perinteinen, mutta myös edelleen ajankohtainen yritystuen perustelu. Euroopan unionissa on useita alueita, jotka jäävät kehityksestä jälkeen ja taantuvat kesimääräisen kehityksen ulkopuolelle (BKT alle 75 % EU:n keskiarvosta). Suomessa aluepoliittisia tukimuotoja ovat kehitysalueyritysten saamat yritystuet. Aluepoliittisissa tuissa on pääasiallisesti kysymys siitä, että yritystoiminnan ja investointihankkeiden liiketaloudellinen kannattavuus on huono. Tuen avulla hankkeet saadaan kannattaviksi yritysten näkökulmasta katsottuna. Markkinavoimat eivät myöskään aina pysty takaamaan alueille tasapainoista kehitystä, jolloin yritystuet ovat yksi keino alueellisten kehityserojen tasaamiseksi. Yritystukilain mukaan myönnettyjen EU-hankkeiden rahoituksen jakautuminen Euroopan aluekehitysrahastosta Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettiin vuosina koko Itä-Suomen alueella yhteensä 3013 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa yritystukihanketta. Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettua yritystukea ohjattiin Itä- Suomeen 157 miljoonaa euroa, valtion vastinrahaa annettiin lähes sama määrä eli noin 151 miljoonaa euroa. Itä-Suomen yritystukihankkeissa kokonaisrahoitus päättyneellä ohjelmakaudella oli yhteensä liki 904 miljoonaa euroa. Tämä summa sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetyn tuen, valtion vastinrahan, kunnan ja muiden julkisten instanssien tuen sekä yksityisen rahoituksen. Oheinen taulukko 1 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen Itä-Suomessa maakunnittain Taulukko 1: Yritystukirahoituksen jakautuminen Itä-Suomessa maakunnittain vuosina Maakunta Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki Muu julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks. kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Pohjois-Savo ,6 48,9 47,7 1,3 0,01 240,6 338,5 31 Pohjois-Karjala ,9 44,6 43,3 0,9 0,2 146,2 235,2 28 Etelä-Savo ,2 38,8 36,4 2,6 0,0 135,2 213,2 25 Kainuu ,5 24,7 23,7 1,0 0,2 67,2 117,0 16 Yhteensä ,2 157,0 151,1 5,9 0,5 589,4 903,9 100 Pohjois-Savossa rahoitettiin Itä-Suomen tavoite 1 - ohjelman aikana 750 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritystukilainsäädännön mukaista hanketta. Yhteensä hyväksytyt kustannukset näissä hankkeissa olivat 338 miljoonaa euroa, joista EU:n tukea oli noin 49 miljoonaa euroa ja valtion vastinrahaa liki vastaava summa eli noin 48 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus hyväksytyistä kustannuksista oli noin 240 miljoonaa euroa. Oheinen taulukko 2 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen Pohjois-Savoon seutukunnittain vuosina Huomionarvoista yritystukihankkeissa on niiden myötä syntyvä suuri yksityisen rahoituksen määrä. Voidaan myös varsin perustellusti kysyä, että olisiko vastaavanlaisia investointeja toteutettu samalla volyymillä ilman julkista tukea? Taulukko 2: Yritystukirahoituksen jakautuminen Pohjois-Savoon seutukunnittain vuosina Maakunta Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki Muu julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks. kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Koillis-Savo 58 8,6 4,4 4,2 0,1 0 26,5 35,2 9 Kuopio ,7 18,1 17,6 0,8 0 86, Sisä-Savo 61 8,6 4,3 4,3 0, , Varkaus ,8 8,9 8,8 0, Ylä-Savo ,8 13,1 12,7 0,1 0,01 63, Yhteensä ,6 48,9 47,7 1,3 0,0 240,6 338,5 100

13 11 Kuvio 1: EAKR-yritystuen jakautuminen seutukunnittain sekä asukaslukuun suhteutettuna Kuvio 1 havainnollistaa yritystukien EAKR-osarahoituksen jakautumista seutukunnittain. Pohjois- Savossa ei ole haluttu betonoida rahoituskehyksiä seutukunnittain. Tällä on varmistettu se, että yritystukia on voitu suunnata seutukunnittain tarpeen mukaan. Yritystukien jakautuminen tukimuodoittain Pohjois-Savossa Euroopan unionin rakennerahastokauden ohjelmissa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaiset tukiohjelmat ovat olleet investointituki, pk-yritysten kehittämistuki sekä tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Näiden lisäksi on myönnetty valtioneuvoston päätöksellä (29/1999) rakennerahastovaroja sisältävää energiatukea, joka kohdistuu investointeihin. Oheinen taulukko 3 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen tukimuodoittain Pohjois-Savossa Taulukko 3: Yritystukirahoituksen jakautuminen tukimuodoittain vuosina Muu Tukimuoto Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks.kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Energiatuki (investointi) 35 0,8 0,4 0,4 0,0 0,0 3,2 4,0 1 Investointituki ,5 44,2 43,2 0,8 0,0 229,4 317,6 90 Kehittämistuki 199 5,0 2,5 2,5 0,0 0,0 5,2 10,3 5 Toimintaympäristötuki 20 3,3 1,7 1,5 0,5 0,01 2,7 6,6 3 Yhteensä ,6 48,9 47,7 1,3 0,01 240,6 338,5 100 Investointituen osuus käytössä olevista tukiohjelmista on ollut 90 prosenttia. Kuitenkin on huomattava, että kehittämistukihankkeita on ollut kappalemääräisesti 199 eli neljännes koko hankemäärästä. Tämän tukimuodon prosentuaalinen EAKR-tuen osuus on ollut kuitenkin vain viisi prosenttia koko rahoituksesta. Havaintoa voidaan selittää osaltaan yritystukilailla (1068/2000), jonka mukaan kehittämistukea on voitu myöntää pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin, jotka parantavat yrityksen tuotteiden tai tuotantomenetelmien tasoa tai liikkeenjohto- ja markkinointitasoa. Tämän tyyppiset hankkeet ovat usein rahamäärällisesti pieniä, mutta niiden vaikutukset ovat rahoitustaan suurempia. Esimerkiksi pk-yrityksen liikkeenjohdolle suunnattu kehittämishanke, johon on myönnetty kehittämistukea, voi olla rahallisesti pieni, mutta hankkeesta koituva pitkällä aikavälillä näkyvä osaamisen lisääntyminen voi olla varsin merkittävä sijoitus yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Oheinen tiivistelmä pohjautuu Kaisa Stigellin Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta tekemään pro gradu-tutkielmaan Pohjois-Savon EAKR-hankkeiden vaikuttavuus suhteessa Itä-Suomen Tavoite 1- ohjelman tavoitteisiin ohjelmakauden toimialakohtainen tarkastelu, jossa käsiteltiin yritystukilainsäädännön mukaan rahoitettujen EAKRhankkeiden vaikuttavuutta.

14 12 Beneway Oy Toimiala: Ohjelmistosuunnittelu, tuotekehitys Liikevaihto: n. 1 miljoona euroa Nettotulos: euroa Työntekijämäärä: 24 Toimipaikka: Kuopio Beneway Oy:n päätoimipaikka sijaitsee Kuopion Itkonniemen perinteisellä teollisuusalueella (kuva: Irma Toivanen) Innovatiivisia palveluideoita uusilla teknologioilla Yritystuilla saatu vauhtia vientiponnisteluihin ja kasvuun Kuopiolainen ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy edustaa tällä vuosikymmenellä perustettuja ICT-yrityksiä, jotka ovat omilla tuoteja palveluratkaisuillaan päässeet kasvuun ja vientimarkkinoille. Beneway Oy:n pääosakkaan, toimitusjohtaja Harri Sulkun mukaan tuotekehitysyhtiön on haettava kasvu vientimarkkinoilta, koska kotimarkkinat ovat ICT-yritykselle liian pienet. Siksi kaikki Benewayn tuote- ja palveluratkaisut tehdään jo lähtökohtaisesti vientiä varten. Tällä hetkellä meillä on omat myyntitoimistot Kuopion lisäksi Helsingissä, Ruotsissa, Virossa ja Kiinassa. Finnpron kautta meillä on ostettua resurssia lisäksi Australiassa, Italiassa, Englannissa ja Hollannissa, luettelee toimitusjohtaja Sulku yrityksen vientiresursseja. Ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy perustettiin Kuopiossa vuonna Olin myynyt joulukuussa 2000 edellisen yritykseni ja mietin uran jatkoa. Sain pääomasijoittajalta luvan perustaa uuden tuotekehitysyhtiön, mikäli se ei kilpaile pääomasijoittajan muiden sijoitusten kanssa pohjoismaisilla markkinoilla. Seuraavana vuonna perustimme Beneway Oy:n ja lähdimme liikkeelle kahdeksan osakkaan voimin, muistelee Sulku yrityksen alkuvaihetta. Yrityksen toimialoiksi otettiin hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvät palvelut, on-line -urheilupalvelut ja mobiili-viestintäteknologiat sekä niihin liittyvät palvelukonseptit. Benewayn liiketoiminta muodostuu edelleen näistä kolmesta päätoimialasta.

15 13 Uudeksi tuotekehitysyhtiöksi lähdimme liikkeelle poikkeuksellisen suurella miehityksellä, sillä parhaimmillaan omistajia oli jo 16. Normaalisti tällainen yritys käynnistyy yhden tai kahden ihmisen hankkeena. Vahvan osaamisresurssoinnin ansiosta Beneway koettiin kuitenkin heti uskottavaksi organisaatioksi, joka toi meille asiakkaita ja sitä kautta heti kassavirtaa, perustelee Sulku vahvaa resurssointia. Useimmissa tapauksissa vastaavankaltainen tuotekehitysyritys käynnistyy esimerkiksi starttirahalla 1-2 osa-aikaisen henkilön yrityksenä, jonka on kuitenkin vaikea saada vakavasti otettavia asiakkaita toimeksiantajikseen. Tällöin käy helposti niin, että velkakuorma kasvaa hetkessä liian suureksi ja toiminta käy tappiolliseksi. Kaikki suunnitellaan vientituotteiksi Benewayn vahva osaamisresurssointi heti alkuun oli poikkeuksellista myös Tekesin mielestä, joka on alusta lähtien tukenut tuotekehitystoimintaamme. Tämä osaamisen laajuus on kuitenkin tuonut meille suuria asiakkaita Nokiasta ja VTT:stä lähtien, arvioi Sulku. Beneway Oy on varsin lyhyessä ajassa luonut uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Terveys- ja hyvinvointialalla Beneway on tehnyt yhteistyötä lukuisten IT-, elintarvike- ja terveydenhoitoalan yritysten ja organisaatioiden, kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja VTT:n kanssa. Hyvinvointialalla julkaisimme viime vuonna uuden terveysaiheisen Wellou.fi -palvelun, joka on tarkoitettu oppilaitoksille. Siinä on kysymys terveellisten ruokailu- ja ravitsemustottumusten sekä liikunnan, levon ja unen vaikutuksesta hyvinvointiin ja sen kohottamiseen. Palvelu sisältää myös opettajien ja terveydenhoitajien käyttöön suunniteltua opetus- ja ohjausmateriaalia. Tässäkin on kyseessä vientituote, paljastaa Sulku. Benewayn kehittämä on-line -urheilupelikonsepti on todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva pelipalvelu, joka on käyttäjien saatavilla esimerkiksi internetin tai mobiilipalvelun kautta kaikkialla maailmassa. Pohjois-Amerikan NHL-organisaatio, Englannin Valioliiga, jääkiekon SM-liiga ja jalkapallon Veikkausliiga ovat Benewayn virallisia yhteistyökumppaneita. Jos Suomessa aikuinen mies tai nuori pelaa jotain urheilupeliä netissä, niin hän pelaa todennäköisesti jotain meidän StarGM-urheilupeliä, arvioi Sulku. Esimerkiksi Beneway Oy:n NHL-jääkiekkoon perustuva manageripeli on verkossa pelattava peli, jonka avulla voi muodostaa oman dream teamjoukkueen NHL-pelaajista, joiden suoritukset aidoissa liigaotteluissa tuovat pisteitä pelaajille. Tätäkin peliä voi pelata kansainvälisellä tasolla. Beneway oli ensimmäinen yhtiö, joka sai ensimmäisenä NHLPA:lta globaalit oikeudet aitoihin NHL-liigaottelutapahtumiin ja -tilastoihin. Samaan on päästy nyt myös Englannin Valioliigan kanssa, kertoi Sulku. Kolmas Benewayn päätoimiala on ison matkapuhelinvalmistajan kanssa kehitelty Hudle - viestintäjärjestelmä. Kyseessä on uusi kokous- ja konferenssijärjestelmä, jonka avulla esiintyjä saa uudenlaisen, reaaliaikaisen yhteyden yleisöönsä. Kaikki tuotteemme ovat kansainvälisessä levityksessä. Niiden ympärille on kehitetty myös erilaisia maksamisjärjestelmiä. Niiden avulla pystymme keräämään esimerkiksi SMS-kännykkämaksuja vaikkapa Kiinasta ja Intiasta asti ja raha päätyy tänne Suomeen, selvittää Sulku uusimman teknologian mahdollisuuksia. Tähän ei moni kotimainen yritys kykene.

16 14 Tuet vauhdittaneet yrityksen kasvua Toimitusjohtaja Sulkun mukaan Beneway Oy:n toiminta on kehittynyt nykyisiin mittoihinsa oman kassavirran, mutta myös tuotekehityslainojen ja - tukien avulla. Aivan alkuvaiheessa saimme Pohjois-Savon TEkeskukselta hautomoavustusta ja kehittämistukea mm. liiketoimintasuunnitelman tekoon. TE-keskus on tukenut avustuksella myös kansainvälistymishankettamme sekä tietojärjestelmien hankintaa. Tekesiltä olemme saaneet sekä tuotekehitysavustusta että lainaa, luettelee toimitusjohtaja Sulku rahoitustukikohteita. Beneway on ollut mukana myös Itä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamissa koulutushankkeissa. Kehittämis- ja investointitukien ansiosta olemme pystyneet harjoittamaan tuloksellista tuotekehitysja tutkimustoimintaa, joka on avannut vientimarkkinoita. Ilman yritystukia kansainvälistyminen olisi ollut hitaampaa ja kasvu jäänyt vaatimattomammaksi, arvioi Sulku yritystukien vaikutusta. Toimitusjohtaja arvioi, että ilman tukia yritys olisi keskittynyt lähinnä kotimarkkinoille. Yritys olisi joutunut elämään kassavirran mukaan, jolloin riskit olisi eliminoitu ja kansainvälistyminen jäänyt tässä laajuudessa tekemättä. Uskaltaisin sanoa, että työntekijämäärämme olisi ilman yritystukien positiivisista vaikutusta ehkä 40 prosenttia nykyistä pienempi, arvioi Sulku. Osaava henkilökunta avainasemassa Toimitusjohtaja Sulkun mukaan Beneway Oy:n kaltaisen tutkimus- ja tuotekehitysyhtiön suurimpina haasteina on kansainvälistymisen kasvun rahoittaminen ja osaavan henkilökunnan saanti. Osaamiskeskeisessä yrityksessä osaavan ja yritykseen sitoutuvan henkilökunnan saanti on aina ongelmana, mutta sitäkin suurempana ongelmana pidän tämän kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamista. Kulut ovat voimakkaasti etupainotteisia ja silloin tietyissä vaiheissa kehittämis- ja investointituilla on tärkeä vipuvaikutus, Sulku arvioi. Sulkun mukaan uusilla innovaatioilla kansainvälisille markkinoille lähteviltä yrittäjiltä vaaditaan tietysti kokemusta, mutta tietty määrä myös hullun rohkeutta. Meitä osaamiskeskeisten yritysten työntekijöitä ja yrittäjiä yhdistää epäilemättä myös ammatillinen kunnianhimo tehdä huipputyötä ja jotain uutta. Omalta kohdaltani sanoisin, että tähän hommaan lähtö vaatii myös tietyntyyppistä persoonallisuushäiriötä. Jonkun muun palveluksessa pääsisin varmasti helpommalla, vertaa Sulku.

17 15 Best Line Oy Toimiala: Alihankintakonepaja Liikevaihto: 4,1 miljoonaa euroa Nettotulos: Noin 7,3 prosenttia Työntekijämäärä: 38 Toimipaikka: Varkaus Varkautelainen Best Line Oy on panostanut vahvasti uuteen konepajateknologiaan (kuva:best Line Oy) Alihankintakonepajan sitouduttava voimakkaisiin tuotantosykleihin Yritystuet mahdollistavat pk-yrityksen investoinnit koneisiin, laitteisiin ja koulutukseen Kone- ja metallituotealan valtakunnallisia vientiyrityksiä palveleva varkautelainen alihankintakonepaja Best Line Oy on sitoutunut kumppanuusyhtiöidensä koviin tuotantotarpeisiin. Sopimusasiakkaiden vaatimukset täyttäessään Best Line Oy:stä on kehkeytynyt vajaassa parissakymmenessä vuodessa keskiraskas kasvuyritys, jonka liikevaihto on viimeisten vuosien aikana kasvanut prosentin vuosivauhdilla. Korkeaa osaamista vaativa työ on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin investointeja konekannan kehittämiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen. Todellisten riskisijoittajien puuttuessa TE-keskuksen myöntämät investointituet koneisiin ovat olleet ratkaisevia yrityksen kasvulle, arvioi varatoimitusjohtaja Kalevi Kallio. Best Line Oy:n perustamishistoria juontuu vuoteen 1989, jolloin Ahlström-Automation Oy ulkoisti toimintojaan ja sen mukana muun muassa protopajansa. Protopajassa työskenneet Pauli Reijonen ja Heikki Tenhunen ostivat protopajan pienkonekannan ja perustivat kolmannen osakkaan kanssa Best Line Oy:n. Heidän visionaan oli palvella lähinnä Varkauden alueen yrityksiä pienimuotoisessa metallituotannossa. Tuotanto koostui lähinnä elektroniikkateollisuuden laitteisiin tarvittavista osista.

18 16 Yrittäjät huomasivat varsin pian toimivansa erittäin kilpaillulla alueella. Konekantaa suurentamalla Best Line suuntautui 1990-luvun puolivälissä lähinnä kone- ja laiterakentamiseen, eli astetta suurempaan tuotantoon. Nykyiseen toimipaikkaansa Teollisuuskylä Oy:n tiloihin yhtiö siirtyi vuonna Samassa yhteydessä Best Line Oy sai ensimmäiset investointituet kone- ja laitehankintoihin. Tuotantotiloista yhtiöllä on lunastussopimus. Seuraava suuri hyppäys tapahtui 2002 alussa, jolloin Pauli ja Pasi Reijonen pestasivat Kalevi Kallion vetämään suunnitelmissa olleita laajennushankkeita. Kallion tulon jälkeen yrityksessä on toteutettu kolme laajennusta ja samaan aikaan Best Line Oy:n liikevaihto on lähes nelinkertaistunut runsaasta miljoonasta eurosta yli neljään miljoonaan euroon. Vuotuinen kasvu yli 25 prosenttia Kone- ja laiteinvestointeihin sekä henkilöstön kouluttamiseen olemme saaneet TE-keskuksen investointi- ja kehittämistukia yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa, josta valtaosa eli noin 98 prosenttia on kohdistunut koneisiin ja laitteisiin arvioi Kallio. Kallion mukaan saadut investointituet ovat olleet ratkaisevassa asemassa kasvun vaatimien laite- ja koneinvestointien toteuttamisessa. Ensimmäisen työvuoteni aikana Best Line Oy:n investoinnit olivat suuremmat kuin yhtiön 1,3 miljoonan euron liikevaihto. Emme olisi mitenkään kyenneet rahoittamaan investointeja ilman TEkeskuksen yritysosaston rahoituspäätöstä, sanoo Kallio. Kallion mukaan alkuvuosien liiketoimintasuunnitelmat piti tehdä ja kirjoittaakin varsin tarkkaan, jotta rahoittajat uskoivat suunnitelmien pitävyyteen. Ensimmäiset vuodet olivat tiukkoja investointien suurten poistomäärien vuoksi. Kaikki on sujunut kuitenkin suunnitelmien mukaan ja vastuista on selvitty. Liikevaihdon kehitys on mennyt tyydyttävästi, sillä kolmen viimeisen vuoden aikana liikevaihdon kasvu on ollut vuosittain prosentin luokkaa. Kasvu näkyy myös Best Line Oy:n työntekijämäärän kasvuna. Kallion aloittaessa vuonna 2002 yrityksen työntekijämäärä oli 18, mistä se on likimain tuplautunut nykyiseen noin 38:aan työntekijään. Yritystuet paikkaavat riskirahoittajien puutetta Kallion mukaan Best Line Oy ei olisi päässyt mukaan nykyiseen vauhtiin ilman yritystukien avulla tehtyjä investointeja. Suomessa ei ole oikeastaan todellisia riskirahoittajia, jotka lähtisivät rahoittamaan pitkäjänteisesti kasvuyrityksen investointeja eli toisi investointeihin tarvittavan rahan pitkäjänteisesti. Ellei yrityksen vakuudet riitä rahoituksen tueksi, niin on todella hankalaa ja työlästä perustella tarvittavan rahamäärän tarve. Siksi investointituet ovat pkyrityksille Itä-Suomessa elintärkeitä, arvioi Kallio. Ilman tuntuvia laajennuksia alihankintakonepaja ei voi sitoutua sopimuskumppanien kasvuun. Best Line Oy ei olisi päässyt ilman investointeja mukaan esimerkiksi tuulivoimabisnekseen, joka on tällä hetkellä suuressa kasvussa. Tuulivoimabisnes on yksi meidän tulevaisuuden suurista haasteistamme. Tänä vuonna tällä alalla toimivan pääasiakkaamme liikevaihto on noin 280 miljoonaa euroa. Heidän visionsa mukaan liikevaihto kasvaa vuoteen 2012 mennessä noin 900 miljoonaan euroon eli kolminkertaistuu. Meidän on kyettävä vastaamaan omalta osaltamme tähän kehitykseen, tiivistää Kallio tilanteen sopimusvalmistajan näkökulmasta. Best Line Oy valmistaa sopimusasiakkailleen muun muassa tuulivoimaloissa tarvittavien laitteiden, vaihteistojen yms. sisäosia. Merkittävimmän asiakaskunnan muodostavatkin juuri vaihteistovalmistajat. Yritys valmistaa komponentit tai kokonaisuudet asiakkaan toimittamien piirustusten mukaan. Tuotekehittelystä vastaa asiakas.

19 17 Tarvittaessa tarjoamme asiakkaille myös suunnittelupalvelut. Toimitamme tuotteet osittain kokoonpantuina, pintakäsiteltyinä ja hammastettuina yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa. Best Line Oy:n markkina-alueet ovat ensisijaisesti Suomi ja EU-alue. Merkittävimmät asiakkaat ovat kone- ja metallituotealan vientiyrityksiä, alansa huippuja maailmanmarkkinoilla. Kilpailukyky edellyttää tehokkuutta Tulevaisuuden tärkeimpinä haasteina varatoimitusjohtaja Kallio näkee rahoituksen järjestämisen ja työvoimakysymykset. Kasvuyrityksessä molempien on oltava kunnossa. Kasvun ja kilpailukyvyn ylläpitäminen investoimalla koneisiin ja laitteisiin sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan on myös tulevaisuuden tärkeimpiä tekijöitä. Kilpailukyvyn ylläpitäminen tarkoittaa myös jatkuvaa tuotantoprosessien ja -ohjauksen kehittämistä. Näihin tarvitaan panostuksia ja samalla yhteiskunnan tukea työpaikkojen lisäämiseksi, arvioi Kallio. Best Line Oy:llä on sopimuksia aina vuoteen 2012 asti tietyistä tuotantovolyymeista, joihin yhtiö on sitoutunut. Kasvavat volyymit tarkoittavat myös uusia kone- ja laiteinvestointeja sekä uusia työpaikkoja. Pohjois-Savon TE-keskus on tietoinen yhtiön investointisuunnitelmista. Tuotannon ja liikevaihdon kasvu merkitsi Best Line Oy:n työntekijämäärän lisäystä viidellä henkilöllä vuoden 2008 alusta. Kallion mukaan osaavan työntekijäkunnan saanti on rahoituksen ohella yksi tulevaisuuden suuria haasteita. Silloin kun tulin Best Line Oy:öön käynnistettiin Varkauden ammattikoulun eli nykyisen Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkauden yksikön kanssa yhteistyö, joka on tuottanut meille varsin hyvin työvoimaa koulutettavaksi työpaikalla. Loput on rekrytoitu vapailta markkinoilta Etelä-Suomesta ja Keski-Suomesta, kertoi Kallio. Best Line Oy on perinteinen perheyritys, jonka pääosakkaana on Pasi Reijonen. Yhtiön perustaja Pauli Reijonen on hallituksen jäsen ja toinen perustajajäsen Heikki Tenhunen vähemmistöosakas yhdessä Arvo Reijosen kanssa.

20 18 Cerebricon Oy Toimiala: Lääkekehityspalvelut Liikevaihto: 1,9 miljoonaa euroa Nettotulos: Positiivinen Työntekijämäärä: 27 Tunnustukset: Parhaassa AAA-luokassa Toimipaikka: Kuopio Lääkekehityspalvelujen vienti vaati osaamista ja rahaa Yritystuilla ollut suuri merkitys kehityshankkeiden saamisessa vientituotteiksi Aivosairauksien lääkekehityspalveluihin erikoistunut kuopiolainen Cerebricon Oy on odotettu esimerkki Kuopion yliopiston ja sen A.I. Virtanen - instituutin suojista kehkeytyneistä neurobiologian kasvuyrityksistä, jotka ovat raivanneet tiensä vientimarkkinoille. Vuonna 2001 toimintansa aloittaneen Cerebricon Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki korostaa, että Cerebriconin kaltaisen lääkekehityspalveluja tarjoavan yrityksen oli alusta alkaen suunnattava tuotteensa kansainvälisille markkinoille, koska kotimaan markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Valtaosa eli yli 90 prosenttia toimeksiantajistamme on ulkomailta. Kun kehityshankkeiden saattaminen tulorahoitusta tuottaviksi tuotteiksi vie oman aikansa, niin siinä mielessä esimerkiksi Tekesin ja Pohjois-Savon TE-keskuksen myöntämät kehittämis- ja investointituet ovat olleet meille merkittäviä, arvioi toimitusjohtaja, filosofian tohtori Yrjänheikki. Microtekniassa toimivan Cerebriconin liikevaihdon kasvu on ollut kunnioitettavat prosenttia vuodessa. Kuvaavaa on, että alkuvuodesta 2008 yritys rankattiin Helsingin Sanomien järjestämässä kilpailussa Suomen 80 lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon. Cerebricon Oy perustettiin vuonna 2000 ja sen toiminta käynnistyi seuraavana vuonna Biotekniassa Kuopion yliopistotaustaisten tutkijoiden voimin. Alkuun lähdettiin pienimuotoisesti kahden ihmisen yrityksenä, sitten kasvettiin neljään ja nyt meitä on yrityksen palveluksessa 27 henkilöä, kuvaa Yrjänheikki resurssikasvua. Yrjänheikin mukaan yrityksen bisnesidea oli alusta lähtien aivosairauksiin liittyvien lääkekehityspalvelujen kehittäminen ja myynti. Yrityksen alkusysäyksen rahoittajiksi saatiin silloisen Teknia Invest Oy:n eli nykyisen Sentica Partners Oy:n pääomarahastoja. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin olemme saaneet muun muassa Tekesin rahoitusavustusta. TE-keskukselta olemme saaneet sekä investointitukea että kehittämistukia muun muassa kansainvälistymishankkeisiin, avainhenkilön palkkaukseen ja tuotantoyksikön perustamiseen, luettelee Yrjänheikki. Parin, kolmen toimintavuoden kasvun jälkeen Cerebricon muutti nykyisiin Microteknian tiloihin, jossa saatiin varsinainen liiketoiminta käyntiin. Yritys lähti voimakkaaseen kasvuun panostettuaan myös muihin kuin aivohalvausosaamiseen. Yrityksen tuotevalikoimaa on laajennettu alun lähinnä aivohalvauksien ja aivotrauman tutkimuspalveluista Alzheimerin, Parkinsonin ja selkäydinvaurioiden tutkimusmalleihin. Tässä yhteistyötä on tehty esimerkiksi Harvardin yliopiston kanssa. Myös näihin tutkimushankkeisiin on saatu muun muassa TE-keskuksen kehittämistukea, kertoo Yrjänheikki.

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa

EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa EU-Ohjelmakauden 2007-2013 ajankohtainen hanketilanne Satakunnassa Jori Sinisalmi 12.12.2013 Kuluvan ohjelmakauden aikana Satakunnassa on rahoitettu yhteensä 210 yrityshanketta, joiden yhteenlaskettu tukimäärä

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta 21.1.2015 Faktaa Mansikasta Yhdistyksen johtavana ajatuksena toimia maaseutualueiden elinvoimaisuuden puolesta Yhdistyksen toimialue Sisä-Savo, Leppävirta, Varkauden

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 yritystuet Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Pääehdot yritykselle Maaseutumaisella alueella sijaitsevat pienet (alle 50 htv) - ja mikro-yritykset tai elintarvikkeiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot