uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä

Transkriptio

1

2 1 uroyritykset kasvuhakuisia ja yhteistyökykyisiä Tavoite 1 -ohjelman yritystukia vuosina hyödyntäneet pohjoissavolaiset yritykset ovat nopeuttaneet kasvuaan ja lisänneet työpaikkamääriään Erkki Paukkunen Kuopio 2008

3 2 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:56 Kannen kuvat: Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Metallityö Vainio Oy, Livakka Oy, Profile Vehicles Oy Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 300 kpl Kuopio 2008 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, Kuopio puh. (017) faksit: (017) kirjaamo, (017) johto ISBN ISSN

4 3 Esipuhe Näin selvitys tehtiin Pohjois-Savon liitto piti tärkeänä selvitystyön tekemistä rakennerahastokauden ja vuoden 2007 tavoite 1-ohjelman tuloksista Pohjois-Savossa. Erityisesti haluttiin tietoa yritystukien kohdentumisesta ja vaikutuksista maakunnan yritystoimintaan käytännön esimerkkien valossa. Selvitystyö toteutettiin yrityshaastattelujen kautta. Pohjois-Savon TE-keskuksen yritysosaston avulla haastattelujen kohteiksi valittiin kaksikymmentä yritystä eri puolilta maakuntaa. Mukaan otettiin yrityksiä, jotka olivat saaneet yhden tai useampia EAKR-yritystukipäätöksiä Pohjois-Savon TE-keskukselta. Lisäksi niillä saattoi olla Finnvera Oyj:n EAKR-korkotuettuja lainoja tai ne olivat olleet ESR-toimenpiteiden piirissä. Yritysten valinnassa otettiin huomioon alueellisen jakautuman lisäksi se, että mukaan tuli erikokoisia yrityksiä mikroyrityksistä aina suuryrityksiin asti kaikilta tärkeimmiltä painopistealueilta. Lisäksi otettiin huomioon alihankinta- ja verkostoitumisnäkökulma. Yhteistä valituille yrityksille oli tukien vaikuttavuus. Selvityksessä haluttiin valottaa myös sitä, miten positiivisia tuloksia saaneet yritykset ovat käyttäneet yritystukensa ja mitä yhteisiä nimittäjiä näille onnistuneille yrityksille voisi löytyä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön toimeksiannosta arviointiyön teki toimittaja Erkki Paukkunen, joka Savon Sanomien toimittajana seurasi rakennerahastovarojen jakoa koko ohjelmakauden ajan. Yrityshaastattelut tehtiin talven aikana. Kuopio Erkki Paukkunen POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ

5 4 Haastatellut yritykset ja henkilöt Beneway Oy Best Line Oy Cerebricon Oy Fine-Pine Oy Hydroline Oy Kaavin Kivi Oy toimitusjohtaja Harri Sulku varatoimitusjohtaja Kalevi Kallio toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki toimitusjohtaja Raimo Kainulainen hallituksen puheenjohtaja Pekka Laakkonen hallituksen puheenjohtaja Pekka Lovikka, toimitusjohtaja Marita Mielonen Kasvis Galleria Oy Kuukan Saha Oy Livakka Oy Lunawood Oy Metallityö Vainio Oy Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Piippumies Oy Profile Vehicles Oy Savopak Oy/OR Group Oy Oy Skimachine Ab Stainless Team Oy Suomen Elektropinta Oy Warkop Oy VA-Varuste Oy hallituksen puheenjohtaja Heikki Peltola toimitusjohtaja Raimo Korkala toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen hallituksen jäsen, kotimaan myyntipäällikkö Olavi Kärkkäinen toimitusjohtaja Pekka Vainio toimitusjohtaja Allan Hahtala toimitusjohtaja Jukka Markkanen toimitusjohtaja Marko Repo toimitusjohtaja Raimo Räsänen toimitusjohtaja Marianne Kaasalainen toimitusjohtaja Jorma Väisänen toimitusjohtaja Esko Helminen hallituksen puheenjohtaja Raimo Koikkalainen toimitusjohtaja Toivo Vainikainen

6 5 Sisällysluettelo: Esipuhe... 3 Haastatellut yritykset ja henkilöt... 4 Yritystuilla nopeutettu kasvua ja työllistymistä... 7 Saatteeksi:... 9 Beneway Oy Best Line Oy Cerebricon Oy...18 Fine Pine Oy Hydroline Oy Kaavin Kivi Oy...27 Kasvis Galleria Oy Kuukan Saha Oy Livakka Oy Lunawood Oy...39 Metallityö Vainio Oy Navitas/Varkauden Taitotalo Oy Piippumies Oy...48 Profile Vehicles Oy Savopak Oy/OR group Oy Skimachine Ab Stainless Team Oy Suomen Elektropinta Oy Warkop Oy VA Varuste Oy Pohjois Savon liiton julkaisuluettelo... 72

7 6

8 7 Yritystuilla nopeutettu kasvua ja työllistymistä Menestyksekkäästi tukia käyttäneillä yrityksillä on ollut rohkeutta investoida uuteen teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehittelyyn Erkki Paukkunen Pohjoissavolaisten yritysten on onnistunut yritystukia hyödyntämällä nopeuttaa kasvuaan ja lisätä työpaikkoja. Tähän tulokseen voi tulla Pohjois-Savon TEkeskuksen päättyneellä rakennerahastokaudella myöntämien yritystukien vaikuttavuudesta tehtyjen yrityshaastattelujen valossa. Tulokset koskivat osin myös vuotta 2007, jolloin kauden viimeiset tukirahat olivat käytettävissä. Yrityshaastattelujen kohteiksi valittiin Pohjois- Savon TE-keskuksen rekisteristä kaksikymmentä yritystukea saanutta yritystä eri puolilta Pohjois- Savoa. Valinta kohdistui eri klusterialoilla toimiviin ja erikokoisiin yrityksiin. Yhteistä oli se, että yritykset ovat onnistuneet yritystukien hyödyntämisessä. Haastatteluilla haluttiin selvittää samalla sitä, löytyykö onnistujille jokin yhteinen nimittäjä. Yhteistä näille yrityksille oli muun muassa omistajien vahva sitoutuneisuus yritykseen ja kasvuhakuisuus. Yrityksissä panostettiin vahvasti uuteen teknologiaan, osaamiseen ja tuotekehittelyyn. Tuotteissa ja palveluksissa tähdättiin aina vientilaatuun. Esimerkkitapausten mukaan yritykset ovat lähes poikkeuksetta voineet tukien avulla parantaa hankkeidensa laatua ja sitä kautta nopeuttaa yrityksen kehittymistä, kasvua ja työllisyyttä. Kehitys näkyy selvästi myös yritysten liikevaihdon kasvuna. Yritystukien kohteina ovat olleet useimmissa tapauksissa uuteen teknologiaan eli koneisiin ja laitteisiin liittyvät hankkeet. Laajennushankkeiden lisäksi yritystukia on kohdistettu tuotekehittelyyn, koulutukseen, tutkimustoimintaan, kansainvälistymiseen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tuet ovat olleet pääasiassa investointi- ja kehittämistukia. Yhteistyötä ja verkostoitumista Suuri osa yrittäjistä kiitteli sitä, että tuetut hankkeet ovat samalla lisänneet yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista. Tämä on ollut erittäin tärkeää esimerkiksi alihankintaa tekeville yrityksille. Valaiseva esimerkki investointitukien vaikutuksista on muun muassa kuopiolainen Kasvis Galleria Oy, joka on kasvanut karjakeittiössä toimineesta parin työntekijän yrityksestä 17 henkilöä työllistäväksi kasvistavarataloksi. Perheyrityksen hallituksen puheenjohtajan Heikki Peltolan mukaan ilman Pohjois-Savon TEkeskuksen myöntämiä yritystukia toiminta olisi voinut jämähtää alkuunsa karjakeittiön puitteisiin. Kasvis Galleria on perustanut toimintansa voimakkaalle kehittämisideologialle. Yrityksen kasvu perustuu tuotekehittelyyn ja uusiin tuotteisiin. Ilman investointi- ja kehittämistukia toiminta olisi ratkaisevasti hidastunut, arvioi Peltola yritystukien merkitystä. Kuopiolaisen tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy:n toimitusjohtaja, yrityksen pääosakas Harri Sulku arvioi, että ilman yritystukia yritys ei olisi voinut toteuttaa niin tuloksellista tuotekehitysja tutkimustoimintaa, jotka ovat avanneet Benewaylle vientimarkkinat. Uskaltaisin sanoa, että työntekijämäärämme olisi ilman saatuja tukia ehkä 40 prosenttia nykyistä pienempi, laskee Sulku. Yritys työllistää nykyään yli kaksikymmentä henkilöä. Skandinavian suurimpiin hydrauliikkasylinterien valmistajiin kuuluvan siilinjärveläisen Hydroline Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Laakkosen mukaan TE-keskuksen myöntämät investointituet ovat luoneet pohjan yrityksen kasvulle. Tuet ovat mahdollistaneet laajennukset, joita ilman sopimusasiakkaamme eivät olisi uskoneet toimintaamme. Ilman laajennuksia olisimme korkeintaan puolet nykyisestä, arvioi Laakkonen. Hydroline Oy työllistää yli 220 henkilöä.

9 8 Työpaikkamäärä olisi ehkä puolet nykyisestä Pitkäjänteistä tutkimus- ja tuotekehitystyötä tehneen iisalmelaisen Oy Lunawood Ltd:n yrittäjäveljesten Olavi ja Aulis Kärkkäisen mukaan investointi- ja kehittämistuilla on ollut kiistaton merkitys Lunawoodin kasvulle. Sormituntumalla sanoisin, että ilman tukia niin liikevaihto kuin työntekijämäärämmekin olisi voinut jäädä puoleen nykyisestä, arvioi Olavi Kärkkäinen tukien vaikutusta. Varpaisjärveläisen liimalevyvalmistajan Fine-Pine Oy:n pääomistaja, toimitusjohtaja Raimo Kainulainen sanoo suoraan, että Fine-Pine Oy ei olisi kyennyt vastaamaan sopimuskumppanien ja markkinoiden haasteisiin ilman uutta 2500 neliön teollisuushallia ja uusia koneita. Neljättä miljoonaa euroa maksaneen investoinnin rahoittaminen runsaan kahden miljoonan euron liikevaihdolla ei olisi ollut mahdollista ilman TEkeskuksen yritystukia. Jos tukia ei olisi tullut, meillä ei olisi ollut mahdollisuuksia toteuttaa koko hanketta. Ilman investointia toimintamme olisi kuihtunut ja mahdollisesti loppunut ennen pitkää kokonaan, tiivistää Kainulainen tukien vaikutuksen yrityksensä osalta. Pohjois-Savossa myönnetyillä yritystuilla on esimerkkitapausten valossa edistetty yritysten kasvua, teknologista kehitystä, osaamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, vientitoimintaa ja lopulta tuloksentekoa. Kasvuyrityksen takana yrittäjän rohkeus Yrityshaastattelujen kohteet ovat positiivisia esimerkkejä yritystukien onnistuneesta käytöstä. Epäilemättä Pohjois-Savossa löytyy myös tapauksia, joissa yritystukien käyttö ei ole ollut yhtä vaikuttavaa ja tuloksellista. Yrityshaastattelujen taustalla oli myös halu tarkastella sitä, löytyykö yritystukia onnistuneesti käyttäville yrityksille ja yrittäjille joku yhteinen nimittäjä. Tiivistäen voisi sanoa, että yritystukia onnistuneesti käyttäneillä yrityksillä ja yrittäjillä oli yhteisinä piirteinä osaaminen, vahva sitoutuminen yritykseen, kasvuhaluisuus ja ennen kaikkea rohkeus sekä visio kehityksestä. Rohkeus ja riskinottokyky ovat leimallisia piirteitä onnistuneille yrityksille. Tämä näkyy myös siten, että valtaosa yrityksistä on lähtenyt vientimarkkinoille, joko suoraan tai välillisesti. Yritykset tekevät lähes poikkeuksetta vientilaatua. Yritykset ovat yleensä myös hyvin verkottuneita. Kuopiolaisen ohjelmistoalan yrityksen Beneway Oy:n toimitusjohtaja Harri Sulku tiivistää asian varsin osuvasti. Hänen mukaansa uusilla innovaatioilla kansainvälisille markkinoille lähtevältä yrittäjältä vaaditaan tietysti osaamista, mutta tietty määrä myös hullun rohkeutta. Meitä osaamiskeskeisten yritysten työntekijöitä ja yrittäjiä yhdistää ammatillinen kunnianhimo tehdä huipputyötä. Omalta kohdaltani sanoisin, että tähän hommaan lähtö vaatii tietyntyyppistä persoonallisuushäiriötä. Jonkun muun palveluksessa pääsisin varmasti paljon helpommalla, kiteyttää Sulku. Yrittäjyys on tavallaan elämäntapa. Siihen sisältyy kyky nähdä innovaatioiden kaupalliset mahdollisuudet ja rohkeus toteuttaa ne. Jos kotimarkkinat ovat liian pienet, yrittäjä hakee kasvun vientimarkkinoilta. Jos tästä kaikesta jää jotain taskun pohjalle, yrittäjä sijoittaa sen edelleen tuottavasti.

10 8 Selvityksessä mukana olevien yritysten sijainnit

11 9 Saatteeksi: Euroopan unionin rakennerahastojen merkitys Suomessa Vuodesta 1995 lähtien Suomen aluepolitiikkaa ovat ohjanneet Euroopan unionin rakennerahastoohjelmat. Ohjelmallisen aluepolitiikan ytimeksi on muotoutunut EU:n tasapainoisen kehityksen ja alueiden välisten kehityserojen kaventaminen. Ohjelmakaudella Itä-Suomi (Pohjois- Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) kokonaisuudessaan kuului Euroopan unionin tavoite 1 - ohjelma-alueeseen. Tavoite 1 -ohjelman piiriin kuuluvien alueiden keskimääräinen asukaskohtainen bruttokansantuote oli ohjelmakauden käynnistyessä alle 75 prosenttia koko EU:n vastaavasta keskiarvosta. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmaan ohjatulla rahoituksella oli selkeä päämäärä: vuosina Itä-Suomen negatiiviset kehityskierteet katkaistaisiin ja talouden kehitys nostettaisiin kestävälle kasvu-uralle. Tavoite 1 -ohjelman yleistavoitteet olivat uusien työpaikkojen ja yritysten luominen, työpaikkojen säilymisen edistäminen, tuotantorakenteen monipuolistaminen, yritystoiminnan kehittäminen sekä tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistäminen. Ohjelmallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on käytetty erilaisia instrumentteja, joista oheisen selvityksen kannalta merkittävimmäksi yksittäiseksi instrumentiksi nousee yritystuki. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten luominen on ollut yritystuen keskeisenä tavoitteena ja tässä selvityksessä tehdään yritystukea tunnetuksi konkreettisten sekä ymmärrettävien esimerkkien avulla eri puolilta Pohjois- Savoa. Yritystuki ja yritystuen perustelut Päättyneellä tavoite 1 -ohjelmakaudella ( ) on toimittu yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) nojalla, jota täsmentää valtioneuvoston asetus yritystoiminnan tukemisesta (1200/2000). Uudelle EU-ohjelmakaudelle ( ) on astunut voimaan uusi laki yritystoiminnan tukemisesta (1336/2006) sekä sitä täydentävä asetus (675/2007). Tässä yhteydessä käydään lyhykäisesti läpi ohjelmakaudella voimassa ollutta lakia yritystoiminnan tukemisesta ja pohditaan yritystuen perusteluja aluepoliittisesta näkökulmasta. Valtioneuvoston asetus (1200/2000) määrittelee yrityskoon, jonka perusteella tukea on voitu myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille. Lain määritelmä pk-yrityksen koosta on sama kuin Euroopan komission suositus (2003/361/EY). Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstömäärä on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai jonka taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Samaisen suosituksen mukaan pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Päättyneellä ohjelmakaudella suurille yrityksille on voitu myöntää vain investointitukea. Rahoitettavilta hankkeilta on edellytetty, että niiden vaikutukset ovat olleet merkittävät alueen kehittämisen ja työllisyyden kannalta. Suurten yritysten investointituen myöntämisen ehtona on ollut tämän lisäksi se, että hankkeella on pitänyt olla alihankinta-, verkostoitumis- ja muita vastaavia vaikutuksia alueen pkyrityksiin. Päättyneellä ohjelmakaudella käytössä ollut laki yritystoiminnan tukemisesta (1068/2000) on määritellyt varsin tarkasti millaisiin hankkeisiin rakennerahastovaroja sisältävää suoraa yritystukea on voitu myöntää. Ohjelmakauden ohjelmissa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaiset tukiohjelmat ovat olleet investointituki, pkyritysten kehittämistuki sekä tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Näiden lisäksi on myönnetty valtioneuvoston päätöksellä (29/1999) rakennerahastovaroja sisältävää energiatukea, joka kohdistuu investointeihin.

12 10 Aluepolitiikka on perinteinen, mutta myös edelleen ajankohtainen yritystuen perustelu. Euroopan unionissa on useita alueita, jotka jäävät kehityksestä jälkeen ja taantuvat kesimääräisen kehityksen ulkopuolelle (BKT alle 75 % EU:n keskiarvosta). Suomessa aluepoliittisia tukimuotoja ovat kehitysalueyritysten saamat yritystuet. Aluepoliittisissa tuissa on pääasiallisesti kysymys siitä, että yritystoiminnan ja investointihankkeiden liiketaloudellinen kannattavuus on huono. Tuen avulla hankkeet saadaan kannattaviksi yritysten näkökulmasta katsottuna. Markkinavoimat eivät myöskään aina pysty takaamaan alueille tasapainoista kehitystä, jolloin yritystuet ovat yksi keino alueellisten kehityserojen tasaamiseksi. Yritystukilain mukaan myönnettyjen EU-hankkeiden rahoituksen jakautuminen Euroopan aluekehitysrahastosta Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettiin vuosina koko Itä-Suomen alueella yhteensä 3013 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamaa yritystukihanketta. Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettua yritystukea ohjattiin Itä- Suomeen 157 miljoonaa euroa, valtion vastinrahaa annettiin lähes sama määrä eli noin 151 miljoonaa euroa. Itä-Suomen yritystukihankkeissa kokonaisrahoitus päättyneellä ohjelmakaudella oli yhteensä liki 904 miljoonaa euroa. Tämä summa sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetyn tuen, valtion vastinrahan, kunnan ja muiden julkisten instanssien tuen sekä yksityisen rahoituksen. Oheinen taulukko 1 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen Itä-Suomessa maakunnittain Taulukko 1: Yritystukirahoituksen jakautuminen Itä-Suomessa maakunnittain vuosina Maakunta Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki Muu julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks. kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Pohjois-Savo ,6 48,9 47,7 1,3 0,01 240,6 338,5 31 Pohjois-Karjala ,9 44,6 43,3 0,9 0,2 146,2 235,2 28 Etelä-Savo ,2 38,8 36,4 2,6 0,0 135,2 213,2 25 Kainuu ,5 24,7 23,7 1,0 0,2 67,2 117,0 16 Yhteensä ,2 157,0 151,1 5,9 0,5 589,4 903,9 100 Pohjois-Savossa rahoitettiin Itä-Suomen tavoite 1 - ohjelman aikana 750 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritystukilainsäädännön mukaista hanketta. Yhteensä hyväksytyt kustannukset näissä hankkeissa olivat 338 miljoonaa euroa, joista EU:n tukea oli noin 49 miljoonaa euroa ja valtion vastinrahaa liki vastaava summa eli noin 48 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus hyväksytyistä kustannuksista oli noin 240 miljoonaa euroa. Oheinen taulukko 2 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen Pohjois-Savoon seutukunnittain vuosina Huomionarvoista yritystukihankkeissa on niiden myötä syntyvä suuri yksityisen rahoituksen määrä. Voidaan myös varsin perustellusti kysyä, että olisiko vastaavanlaisia investointeja toteutettu samalla volyymillä ilman julkista tukea? Taulukko 2: Yritystukirahoituksen jakautuminen Pohjois-Savoon seutukunnittain vuosina Maakunta Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki Muu julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks. kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Koillis-Savo 58 8,6 4,4 4,2 0,1 0 26,5 35,2 9 Kuopio ,7 18,1 17,6 0,8 0 86, Sisä-Savo 61 8,6 4,3 4,3 0, , Varkaus ,8 8,9 8,8 0, Ylä-Savo ,8 13,1 12,7 0,1 0,01 63, Yhteensä ,6 48,9 47,7 1,3 0,0 240,6 338,5 100

13 11 Kuvio 1: EAKR-yritystuen jakautuminen seutukunnittain sekä asukaslukuun suhteutettuna Kuvio 1 havainnollistaa yritystukien EAKR-osarahoituksen jakautumista seutukunnittain. Pohjois- Savossa ei ole haluttu betonoida rahoituskehyksiä seutukunnittain. Tällä on varmistettu se, että yritystukia on voitu suunnata seutukunnittain tarpeen mukaan. Yritystukien jakautuminen tukimuodoittain Pohjois-Savossa Euroopan unionin rakennerahastokauden ohjelmissa yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaiset tukiohjelmat ovat olleet investointituki, pk-yritysten kehittämistuki sekä tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Näiden lisäksi on myönnetty valtioneuvoston päätöksellä (29/1999) rakennerahastovaroja sisältävää energiatukea, joka kohdistuu investointeihin. Oheinen taulukko 3 esittää yritystukirahoituksen jakautumisen tukimuodoittain Pohjois-Savossa Taulukko 3: Yritystukirahoituksen jakautuminen tukimuodoittain vuosina Muu Tukimuoto Hanke EU + Valtio EAKR tuki Valtion tuki Kunnan tuki julk. tuki Yksityinen rahoitus Hyväks.kust. EAKR tuen kpl milj. milj. milj. milj. milj. milj. milj. osuus euro euro euro euro euro euro euro % Energiatuki (investointi) 35 0,8 0,4 0,4 0,0 0,0 3,2 4,0 1 Investointituki ,5 44,2 43,2 0,8 0,0 229,4 317,6 90 Kehittämistuki 199 5,0 2,5 2,5 0,0 0,0 5,2 10,3 5 Toimintaympäristötuki 20 3,3 1,7 1,5 0,5 0,01 2,7 6,6 3 Yhteensä ,6 48,9 47,7 1,3 0,01 240,6 338,5 100 Investointituen osuus käytössä olevista tukiohjelmista on ollut 90 prosenttia. Kuitenkin on huomattava, että kehittämistukihankkeita on ollut kappalemääräisesti 199 eli neljännes koko hankemäärästä. Tämän tukimuodon prosentuaalinen EAKR-tuen osuus on ollut kuitenkin vain viisi prosenttia koko rahoituksesta. Havaintoa voidaan selittää osaltaan yritystukilailla (1068/2000), jonka mukaan kehittämistukea on voitu myöntää pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin, jotka parantavat yrityksen tuotteiden tai tuotantomenetelmien tasoa tai liikkeenjohto- ja markkinointitasoa. Tämän tyyppiset hankkeet ovat usein rahamäärällisesti pieniä, mutta niiden vaikutukset ovat rahoitustaan suurempia. Esimerkiksi pk-yrityksen liikkeenjohdolle suunnattu kehittämishanke, johon on myönnetty kehittämistukea, voi olla rahallisesti pieni, mutta hankkeesta koituva pitkällä aikavälillä näkyvä osaamisen lisääntyminen voi olla varsin merkittävä sijoitus yrityksen toiminnan kehittämiseksi. Oheinen tiivistelmä pohjautuu Kaisa Stigellin Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta tekemään pro gradu-tutkielmaan Pohjois-Savon EAKR-hankkeiden vaikuttavuus suhteessa Itä-Suomen Tavoite 1- ohjelman tavoitteisiin ohjelmakauden toimialakohtainen tarkastelu, jossa käsiteltiin yritystukilainsäädännön mukaan rahoitettujen EAKRhankkeiden vaikuttavuutta.

14 12 Beneway Oy Toimiala: Ohjelmistosuunnittelu, tuotekehitys Liikevaihto: n. 1 miljoona euroa Nettotulos: euroa Työntekijämäärä: 24 Toimipaikka: Kuopio Beneway Oy:n päätoimipaikka sijaitsee Kuopion Itkonniemen perinteisellä teollisuusalueella (kuva: Irma Toivanen) Innovatiivisia palveluideoita uusilla teknologioilla Yritystuilla saatu vauhtia vientiponnisteluihin ja kasvuun Kuopiolainen ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy edustaa tällä vuosikymmenellä perustettuja ICT-yrityksiä, jotka ovat omilla tuoteja palveluratkaisuillaan päässeet kasvuun ja vientimarkkinoille. Beneway Oy:n pääosakkaan, toimitusjohtaja Harri Sulkun mukaan tuotekehitysyhtiön on haettava kasvu vientimarkkinoilta, koska kotimarkkinat ovat ICT-yritykselle liian pienet. Siksi kaikki Benewayn tuote- ja palveluratkaisut tehdään jo lähtökohtaisesti vientiä varten. Tällä hetkellä meillä on omat myyntitoimistot Kuopion lisäksi Helsingissä, Ruotsissa, Virossa ja Kiinassa. Finnpron kautta meillä on ostettua resurssia lisäksi Australiassa, Italiassa, Englannissa ja Hollannissa, luettelee toimitusjohtaja Sulku yrityksen vientiresursseja. Ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy perustettiin Kuopiossa vuonna Olin myynyt joulukuussa 2000 edellisen yritykseni ja mietin uran jatkoa. Sain pääomasijoittajalta luvan perustaa uuden tuotekehitysyhtiön, mikäli se ei kilpaile pääomasijoittajan muiden sijoitusten kanssa pohjoismaisilla markkinoilla. Seuraavana vuonna perustimme Beneway Oy:n ja lähdimme liikkeelle kahdeksan osakkaan voimin, muistelee Sulku yrityksen alkuvaihetta. Yrityksen toimialoiksi otettiin hyvinvointiin ja terveysteknologiaan liittyvät palvelut, on-line -urheilupalvelut ja mobiili-viestintäteknologiat sekä niihin liittyvät palvelukonseptit. Benewayn liiketoiminta muodostuu edelleen näistä kolmesta päätoimialasta.

15 13 Uudeksi tuotekehitysyhtiöksi lähdimme liikkeelle poikkeuksellisen suurella miehityksellä, sillä parhaimmillaan omistajia oli jo 16. Normaalisti tällainen yritys käynnistyy yhden tai kahden ihmisen hankkeena. Vahvan osaamisresurssoinnin ansiosta Beneway koettiin kuitenkin heti uskottavaksi organisaatioksi, joka toi meille asiakkaita ja sitä kautta heti kassavirtaa, perustelee Sulku vahvaa resurssointia. Useimmissa tapauksissa vastaavankaltainen tuotekehitysyritys käynnistyy esimerkiksi starttirahalla 1-2 osa-aikaisen henkilön yrityksenä, jonka on kuitenkin vaikea saada vakavasti otettavia asiakkaita toimeksiantajikseen. Tällöin käy helposti niin, että velkakuorma kasvaa hetkessä liian suureksi ja toiminta käy tappiolliseksi. Kaikki suunnitellaan vientituotteiksi Benewayn vahva osaamisresurssointi heti alkuun oli poikkeuksellista myös Tekesin mielestä, joka on alusta lähtien tukenut tuotekehitystoimintaamme. Tämä osaamisen laajuus on kuitenkin tuonut meille suuria asiakkaita Nokiasta ja VTT:stä lähtien, arvioi Sulku. Beneway Oy on varsin lyhyessä ajassa luonut uusia tuote- ja palveluratkaisuja. Terveys- ja hyvinvointialalla Beneway on tehnyt yhteistyötä lukuisten IT-, elintarvike- ja terveydenhoitoalan yritysten ja organisaatioiden, kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja VTT:n kanssa. Hyvinvointialalla julkaisimme viime vuonna uuden terveysaiheisen Wellou.fi -palvelun, joka on tarkoitettu oppilaitoksille. Siinä on kysymys terveellisten ruokailu- ja ravitsemustottumusten sekä liikunnan, levon ja unen vaikutuksesta hyvinvointiin ja sen kohottamiseen. Palvelu sisältää myös opettajien ja terveydenhoitajien käyttöön suunniteltua opetus- ja ohjausmateriaalia. Tässäkin on kyseessä vientituote, paljastaa Sulku. Benewayn kehittämä on-line -urheilupelikonsepti on todellisiin peli- ja urheilutapahtumiin perustuva pelipalvelu, joka on käyttäjien saatavilla esimerkiksi internetin tai mobiilipalvelun kautta kaikkialla maailmassa. Pohjois-Amerikan NHL-organisaatio, Englannin Valioliiga, jääkiekon SM-liiga ja jalkapallon Veikkausliiga ovat Benewayn virallisia yhteistyökumppaneita. Jos Suomessa aikuinen mies tai nuori pelaa jotain urheilupeliä netissä, niin hän pelaa todennäköisesti jotain meidän StarGM-urheilupeliä, arvioi Sulku. Esimerkiksi Beneway Oy:n NHL-jääkiekkoon perustuva manageripeli on verkossa pelattava peli, jonka avulla voi muodostaa oman dream teamjoukkueen NHL-pelaajista, joiden suoritukset aidoissa liigaotteluissa tuovat pisteitä pelaajille. Tätäkin peliä voi pelata kansainvälisellä tasolla. Beneway oli ensimmäinen yhtiö, joka sai ensimmäisenä NHLPA:lta globaalit oikeudet aitoihin NHL-liigaottelutapahtumiin ja -tilastoihin. Samaan on päästy nyt myös Englannin Valioliigan kanssa, kertoi Sulku. Kolmas Benewayn päätoimiala on ison matkapuhelinvalmistajan kanssa kehitelty Hudle - viestintäjärjestelmä. Kyseessä on uusi kokous- ja konferenssijärjestelmä, jonka avulla esiintyjä saa uudenlaisen, reaaliaikaisen yhteyden yleisöönsä. Kaikki tuotteemme ovat kansainvälisessä levityksessä. Niiden ympärille on kehitetty myös erilaisia maksamisjärjestelmiä. Niiden avulla pystymme keräämään esimerkiksi SMS-kännykkämaksuja vaikkapa Kiinasta ja Intiasta asti ja raha päätyy tänne Suomeen, selvittää Sulku uusimman teknologian mahdollisuuksia. Tähän ei moni kotimainen yritys kykene.

16 14 Tuet vauhdittaneet yrityksen kasvua Toimitusjohtaja Sulkun mukaan Beneway Oy:n toiminta on kehittynyt nykyisiin mittoihinsa oman kassavirran, mutta myös tuotekehityslainojen ja - tukien avulla. Aivan alkuvaiheessa saimme Pohjois-Savon TEkeskukselta hautomoavustusta ja kehittämistukea mm. liiketoimintasuunnitelman tekoon. TE-keskus on tukenut avustuksella myös kansainvälistymishankettamme sekä tietojärjestelmien hankintaa. Tekesiltä olemme saaneet sekä tuotekehitysavustusta että lainaa, luettelee toimitusjohtaja Sulku rahoitustukikohteita. Beneway on ollut mukana myös Itä-Suomen lääninhallituksen osarahoittamissa koulutushankkeissa. Kehittämis- ja investointitukien ansiosta olemme pystyneet harjoittamaan tuloksellista tuotekehitysja tutkimustoimintaa, joka on avannut vientimarkkinoita. Ilman yritystukia kansainvälistyminen olisi ollut hitaampaa ja kasvu jäänyt vaatimattomammaksi, arvioi Sulku yritystukien vaikutusta. Toimitusjohtaja arvioi, että ilman tukia yritys olisi keskittynyt lähinnä kotimarkkinoille. Yritys olisi joutunut elämään kassavirran mukaan, jolloin riskit olisi eliminoitu ja kansainvälistyminen jäänyt tässä laajuudessa tekemättä. Uskaltaisin sanoa, että työntekijämäärämme olisi ilman yritystukien positiivisista vaikutusta ehkä 40 prosenttia nykyistä pienempi, arvioi Sulku. Osaava henkilökunta avainasemassa Toimitusjohtaja Sulkun mukaan Beneway Oy:n kaltaisen tutkimus- ja tuotekehitysyhtiön suurimpina haasteina on kansainvälistymisen kasvun rahoittaminen ja osaavan henkilökunnan saanti. Osaamiskeskeisessä yrityksessä osaavan ja yritykseen sitoutuvan henkilökunnan saanti on aina ongelmana, mutta sitäkin suurempana ongelmana pidän tämän kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamista. Kulut ovat voimakkaasti etupainotteisia ja silloin tietyissä vaiheissa kehittämis- ja investointituilla on tärkeä vipuvaikutus, Sulku arvioi. Sulkun mukaan uusilla innovaatioilla kansainvälisille markkinoille lähteviltä yrittäjiltä vaaditaan tietysti kokemusta, mutta tietty määrä myös hullun rohkeutta. Meitä osaamiskeskeisten yritysten työntekijöitä ja yrittäjiä yhdistää epäilemättä myös ammatillinen kunnianhimo tehdä huipputyötä ja jotain uutta. Omalta kohdaltani sanoisin, että tähän hommaan lähtö vaatii myös tietyntyyppistä persoonallisuushäiriötä. Jonkun muun palveluksessa pääsisin varmasti helpommalla, vertaa Sulku.

17 15 Best Line Oy Toimiala: Alihankintakonepaja Liikevaihto: 4,1 miljoonaa euroa Nettotulos: Noin 7,3 prosenttia Työntekijämäärä: 38 Toimipaikka: Varkaus Varkautelainen Best Line Oy on panostanut vahvasti uuteen konepajateknologiaan (kuva:best Line Oy) Alihankintakonepajan sitouduttava voimakkaisiin tuotantosykleihin Yritystuet mahdollistavat pk-yrityksen investoinnit koneisiin, laitteisiin ja koulutukseen Kone- ja metallituotealan valtakunnallisia vientiyrityksiä palveleva varkautelainen alihankintakonepaja Best Line Oy on sitoutunut kumppanuusyhtiöidensä koviin tuotantotarpeisiin. Sopimusasiakkaiden vaatimukset täyttäessään Best Line Oy:stä on kehkeytynyt vajaassa parissakymmenessä vuodessa keskiraskas kasvuyritys, jonka liikevaihto on viimeisten vuosien aikana kasvanut prosentin vuosivauhdilla. Korkeaa osaamista vaativa työ on edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin investointeja konekannan kehittämiseen ja henkilökunnan kouluttamiseen. Todellisten riskisijoittajien puuttuessa TE-keskuksen myöntämät investointituet koneisiin ovat olleet ratkaisevia yrityksen kasvulle, arvioi varatoimitusjohtaja Kalevi Kallio. Best Line Oy:n perustamishistoria juontuu vuoteen 1989, jolloin Ahlström-Automation Oy ulkoisti toimintojaan ja sen mukana muun muassa protopajansa. Protopajassa työskenneet Pauli Reijonen ja Heikki Tenhunen ostivat protopajan pienkonekannan ja perustivat kolmannen osakkaan kanssa Best Line Oy:n. Heidän visionaan oli palvella lähinnä Varkauden alueen yrityksiä pienimuotoisessa metallituotannossa. Tuotanto koostui lähinnä elektroniikkateollisuuden laitteisiin tarvittavista osista.

18 16 Yrittäjät huomasivat varsin pian toimivansa erittäin kilpaillulla alueella. Konekantaa suurentamalla Best Line suuntautui 1990-luvun puolivälissä lähinnä kone- ja laiterakentamiseen, eli astetta suurempaan tuotantoon. Nykyiseen toimipaikkaansa Teollisuuskylä Oy:n tiloihin yhtiö siirtyi vuonna Samassa yhteydessä Best Line Oy sai ensimmäiset investointituet kone- ja laitehankintoihin. Tuotantotiloista yhtiöllä on lunastussopimus. Seuraava suuri hyppäys tapahtui 2002 alussa, jolloin Pauli ja Pasi Reijonen pestasivat Kalevi Kallion vetämään suunnitelmissa olleita laajennushankkeita. Kallion tulon jälkeen yrityksessä on toteutettu kolme laajennusta ja samaan aikaan Best Line Oy:n liikevaihto on lähes nelinkertaistunut runsaasta miljoonasta eurosta yli neljään miljoonaan euroon. Vuotuinen kasvu yli 25 prosenttia Kone- ja laiteinvestointeihin sekä henkilöstön kouluttamiseen olemme saaneet TE-keskuksen investointi- ja kehittämistukia yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa, josta valtaosa eli noin 98 prosenttia on kohdistunut koneisiin ja laitteisiin arvioi Kallio. Kallion mukaan saadut investointituet ovat olleet ratkaisevassa asemassa kasvun vaatimien laite- ja koneinvestointien toteuttamisessa. Ensimmäisen työvuoteni aikana Best Line Oy:n investoinnit olivat suuremmat kuin yhtiön 1,3 miljoonan euron liikevaihto. Emme olisi mitenkään kyenneet rahoittamaan investointeja ilman TEkeskuksen yritysosaston rahoituspäätöstä, sanoo Kallio. Kallion mukaan alkuvuosien liiketoimintasuunnitelmat piti tehdä ja kirjoittaakin varsin tarkkaan, jotta rahoittajat uskoivat suunnitelmien pitävyyteen. Ensimmäiset vuodet olivat tiukkoja investointien suurten poistomäärien vuoksi. Kaikki on sujunut kuitenkin suunnitelmien mukaan ja vastuista on selvitty. Liikevaihdon kehitys on mennyt tyydyttävästi, sillä kolmen viimeisen vuoden aikana liikevaihdon kasvu on ollut vuosittain prosentin luokkaa. Kasvu näkyy myös Best Line Oy:n työntekijämäärän kasvuna. Kallion aloittaessa vuonna 2002 yrityksen työntekijämäärä oli 18, mistä se on likimain tuplautunut nykyiseen noin 38:aan työntekijään. Yritystuet paikkaavat riskirahoittajien puutetta Kallion mukaan Best Line Oy ei olisi päässyt mukaan nykyiseen vauhtiin ilman yritystukien avulla tehtyjä investointeja. Suomessa ei ole oikeastaan todellisia riskirahoittajia, jotka lähtisivät rahoittamaan pitkäjänteisesti kasvuyrityksen investointeja eli toisi investointeihin tarvittavan rahan pitkäjänteisesti. Ellei yrityksen vakuudet riitä rahoituksen tueksi, niin on todella hankalaa ja työlästä perustella tarvittavan rahamäärän tarve. Siksi investointituet ovat pkyrityksille Itä-Suomessa elintärkeitä, arvioi Kallio. Ilman tuntuvia laajennuksia alihankintakonepaja ei voi sitoutua sopimuskumppanien kasvuun. Best Line Oy ei olisi päässyt ilman investointeja mukaan esimerkiksi tuulivoimabisnekseen, joka on tällä hetkellä suuressa kasvussa. Tuulivoimabisnes on yksi meidän tulevaisuuden suurista haasteistamme. Tänä vuonna tällä alalla toimivan pääasiakkaamme liikevaihto on noin 280 miljoonaa euroa. Heidän visionsa mukaan liikevaihto kasvaa vuoteen 2012 mennessä noin 900 miljoonaan euroon eli kolminkertaistuu. Meidän on kyettävä vastaamaan omalta osaltamme tähän kehitykseen, tiivistää Kallio tilanteen sopimusvalmistajan näkökulmasta. Best Line Oy valmistaa sopimusasiakkailleen muun muassa tuulivoimaloissa tarvittavien laitteiden, vaihteistojen yms. sisäosia. Merkittävimmän asiakaskunnan muodostavatkin juuri vaihteistovalmistajat. Yritys valmistaa komponentit tai kokonaisuudet asiakkaan toimittamien piirustusten mukaan. Tuotekehittelystä vastaa asiakas.

19 17 Tarvittaessa tarjoamme asiakkaille myös suunnittelupalvelut. Toimitamme tuotteet osittain kokoonpantuina, pintakäsiteltyinä ja hammastettuina yhdessä yhteistyöverkostomme kanssa. Best Line Oy:n markkina-alueet ovat ensisijaisesti Suomi ja EU-alue. Merkittävimmät asiakkaat ovat kone- ja metallituotealan vientiyrityksiä, alansa huippuja maailmanmarkkinoilla. Kilpailukyky edellyttää tehokkuutta Tulevaisuuden tärkeimpinä haasteina varatoimitusjohtaja Kallio näkee rahoituksen järjestämisen ja työvoimakysymykset. Kasvuyrityksessä molempien on oltava kunnossa. Kasvun ja kilpailukyvyn ylläpitäminen investoimalla koneisiin ja laitteisiin sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan on myös tulevaisuuden tärkeimpiä tekijöitä. Kilpailukyvyn ylläpitäminen tarkoittaa myös jatkuvaa tuotantoprosessien ja -ohjauksen kehittämistä. Näihin tarvitaan panostuksia ja samalla yhteiskunnan tukea työpaikkojen lisäämiseksi, arvioi Kallio. Best Line Oy:llä on sopimuksia aina vuoteen 2012 asti tietyistä tuotantovolyymeista, joihin yhtiö on sitoutunut. Kasvavat volyymit tarkoittavat myös uusia kone- ja laiteinvestointeja sekä uusia työpaikkoja. Pohjois-Savon TE-keskus on tietoinen yhtiön investointisuunnitelmista. Tuotannon ja liikevaihdon kasvu merkitsi Best Line Oy:n työntekijämäärän lisäystä viidellä henkilöllä vuoden 2008 alusta. Kallion mukaan osaavan työntekijäkunnan saanti on rahoituksen ohella yksi tulevaisuuden suuria haasteita. Silloin kun tulin Best Line Oy:öön käynnistettiin Varkauden ammattikoulun eli nykyisen Savon ammatti- ja aikuisopiston Varkauden yksikön kanssa yhteistyö, joka on tuottanut meille varsin hyvin työvoimaa koulutettavaksi työpaikalla. Loput on rekrytoitu vapailta markkinoilta Etelä-Suomesta ja Keski-Suomesta, kertoi Kallio. Best Line Oy on perinteinen perheyritys, jonka pääosakkaana on Pasi Reijonen. Yhtiön perustaja Pauli Reijonen on hallituksen jäsen ja toinen perustajajäsen Heikki Tenhunen vähemmistöosakas yhdessä Arvo Reijosen kanssa.

20 18 Cerebricon Oy Toimiala: Lääkekehityspalvelut Liikevaihto: 1,9 miljoonaa euroa Nettotulos: Positiivinen Työntekijämäärä: 27 Tunnustukset: Parhaassa AAA-luokassa Toimipaikka: Kuopio Lääkekehityspalvelujen vienti vaati osaamista ja rahaa Yritystuilla ollut suuri merkitys kehityshankkeiden saamisessa vientituotteiksi Aivosairauksien lääkekehityspalveluihin erikoistunut kuopiolainen Cerebricon Oy on odotettu esimerkki Kuopion yliopiston ja sen A.I. Virtanen - instituutin suojista kehkeytyneistä neurobiologian kasvuyrityksistä, jotka ovat raivanneet tiensä vientimarkkinoille. Vuonna 2001 toimintansa aloittaneen Cerebricon Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki korostaa, että Cerebriconin kaltaisen lääkekehityspalveluja tarjoavan yrityksen oli alusta alkaen suunnattava tuotteensa kansainvälisille markkinoille, koska kotimaan markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Valtaosa eli yli 90 prosenttia toimeksiantajistamme on ulkomailta. Kun kehityshankkeiden saattaminen tulorahoitusta tuottaviksi tuotteiksi vie oman aikansa, niin siinä mielessä esimerkiksi Tekesin ja Pohjois-Savon TE-keskuksen myöntämät kehittämis- ja investointituet ovat olleet meille merkittäviä, arvioi toimitusjohtaja, filosofian tohtori Yrjänheikki. Microtekniassa toimivan Cerebriconin liikevaihdon kasvu on ollut kunnioitettavat prosenttia vuodessa. Kuvaavaa on, että alkuvuodesta 2008 yritys rankattiin Helsingin Sanomien järjestämässä kilpailussa Suomen 80 lupaavimman kasvuyrityksen joukkoon. Cerebricon Oy perustettiin vuonna 2000 ja sen toiminta käynnistyi seuraavana vuonna Biotekniassa Kuopion yliopistotaustaisten tutkijoiden voimin. Alkuun lähdettiin pienimuotoisesti kahden ihmisen yrityksenä, sitten kasvettiin neljään ja nyt meitä on yrityksen palveluksessa 27 henkilöä, kuvaa Yrjänheikki resurssikasvua. Yrjänheikin mukaan yrityksen bisnesidea oli alusta lähtien aivosairauksiin liittyvien lääkekehityspalvelujen kehittäminen ja myynti. Yrityksen alkusysäyksen rahoittajiksi saatiin silloisen Teknia Invest Oy:n eli nykyisen Sentica Partners Oy:n pääomarahastoja. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin olemme saaneet muun muassa Tekesin rahoitusavustusta. TE-keskukselta olemme saaneet sekä investointitukea että kehittämistukia muun muassa kansainvälistymishankkeisiin, avainhenkilön palkkaukseen ja tuotantoyksikön perustamiseen, luettelee Yrjänheikki. Parin, kolmen toimintavuoden kasvun jälkeen Cerebricon muutti nykyisiin Microteknian tiloihin, jossa saatiin varsinainen liiketoiminta käyntiin. Yritys lähti voimakkaaseen kasvuun panostettuaan myös muihin kuin aivohalvausosaamiseen. Yrityksen tuotevalikoimaa on laajennettu alun lähinnä aivohalvauksien ja aivotrauman tutkimuspalveluista Alzheimerin, Parkinsonin ja selkäydinvaurioiden tutkimusmalleihin. Tässä yhteistyötä on tehty esimerkiksi Harvardin yliopiston kanssa. Myös näihin tutkimushankkeisiin on saatu muun muassa TE-keskuksen kehittämistukea, kertoo Yrjänheikki.