KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1

2 KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien Työllisyys- ja kasvusopimuksen toista jaksoa Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutukseksi ja toteutusajankohdaksi. 2 Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen Tämä virkaehtosopimus on voimassa toisen jakson (13 kk). Sopimuksen voimassaolo jatkuu jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi. 3 Palkantarkistus sopimuskauden toisella jaksolla (13 kk) 1 mom. Yleiskorotukset Liite 1 (terveyskeskusten lääkärit) Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosenttia. Soveltamisohje Omalääkäreiden osalta ks. 5 Liite 2 (terveyskeskusten hammaslääkärit) Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,60 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,60 prosenttia. Soveltamisohje Terveyskeskusten hammaslääkärien yleiskorotuksen suuruuteen vaikuttavat maksulliset muutokset päivystyskorvauksissa, ks. tarkemmin yleisen osan 15 ja 16. slp16allekirjoitusptk.docx

3 Liite 3 (sairaalalääkärit) Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosenttia. Soveltamisohje Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Liite 4 (sairaalahammaslääkärit) Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosenttia. Soveltamisohje Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Liite 5 (kunnalliset eläinlääkärit) Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,49 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,49 prosenttia. 2 mom. Euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen Kunnallisessa lääkärien virkaehtosopimuksessa liitteissä 1 ja 4 määrättyjä euromääräisiä käynti- ja toimenpidepalkkioita korotetaan liitteistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. Kunnallisen eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan ,49 prosentilla. 4 Palkkahinnoittelujen tarkistaminen Kunnallisessa lääkärien virkaehtosopimuksessa määrättyjä palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja korotetaan 3 1 momentissa määrättyjä korotuksia vastaavasti. slp16allekirjoitusptk.docx

4 5 Omalääkärit Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen omalääkäreitä koskevat määräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosenttia. Virkaehtosopimuksen mukaan omalääkärille määrättyä väestöosaa korotetaan vastaavasti. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (1. 2. painos) liitteen 1 2 :ssä mainitun omalääkärin väestöosan ala- ja ylärajaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Kunnallisessa lääkärien virkaehtosopimuksessa määrättyjä omalääkärien palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja korotetaan vastaavasti Omalääkäreihin sovellettavia toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu. Tarkistukset on merkitty allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen 2. 6 Paikallinen järjestelyerä 1 mom. Paikallinen järjestelyerä liitteessä 1 Paikallinen järjestelyerä on 0,30 % kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen liitteen 1 piirissä olevien palkkasummasta. Soveltamisohje Myös omalääkärijärjestelmässä olevien palkat lasketaan mukaan palkkasummaan. 2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen Liitteen 1 piirissä olevien järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukohdissa L1TK2000 ja L1VV2001 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisille tämän pykälän 3 momentissa todetuin perustein. 3 mom. Paikallisella järjestelyerällä huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tai siihen rinnastettavan kuukausipalkan korotuksiin tai henkilökohtaisiin lisiin. 4 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. slp16allekirjoitusptk.docx

5 Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita. 5 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestön edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus. Osapuolet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käytöstä tarkoituksiin, jotka on mainittu tämän pykälän 2-3 momenteissa. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Mikäli neuvotteluissa ei päästä neuvotteluosapuolten kesken yksimielisyyteen, toteutetaan pykälässä tarkoitettu paikallinen järjestelyerä kokonaisuudessaan yleiskorotuksena tämän pykälän 2 ja 3 momenteissa mainituille ryhmille. 7 Tarkistettujen palkkojen maksaminen Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta. Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien. 8 Jatkuva neuvottelumenettely 9 Työryhmät Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa. Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos selvittävät ja neuvottelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset lääkärien/hammaslääkärien palvelussuhteen ehtoihin. Suomen Lääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat lääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä voimaan tulevaan sopimukseen. Suomen Hammaslääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat hammaslääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä voimaan tulevaan sopimukseen. slp16allekirjoitusptk.docx

6 Suomen Eläinlääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos selvittävät ja neuvottelevat eri vaihtoehtoja eläinlääkäreihin sovellettavan palkkausmallin kehittämiselle. 10 Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen 11 Työrauha Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa ohjaavat asiakkaiden tarpeet ja odotukset, joista johtuvat vaatimukset on otettava huomioon organisaation palveluajoissa ja henkilöstön työaikajärjestelyissä. Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys organisaation palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Työaikajärjestelyt ovat osa palvelutoiminnan organisointia, jossa sovitetaan yhteen tuotantovälineet, teknologia, pääoma ja henkilöstöresurssit. Työnantajan ja viranhaltijoiden välinen vuoropuhelu työaikojen kehittämismahdollisuuksista on osa normaalia yhteistyötä, jonka avulla voidaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaista ongelmia. On tärkeää pyrkiä sovittamaan yhteen organisaation palvelutoiminnan, henkilöstön tarpeet sekä työsuojelulliset vaatimukset. Lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat voivat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoin palvelutoiminnan vaatimusten mukaisesti. Toiminnan sitä edellyttäessä voidaan mm. ajanvarauspotilaiden vastaanottotoimintaa jatkaa nykyistä käytäntöä pidempään esim. järjestämällä iltapoliklinikka säännöllisenä työaikana. Vastaava järjestely voi koskea etukäteen pitkiksi tiedettyjä leikkauksia ja muitakin lääkäripalveluja. Työaikajärjestelyn muutoksista neuvotellaan yleisen osan soveltamisohjeliitteessä 1 todetulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus tuo tarpeen tarkastella myös kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen työaikamääräyksiä, ks. allekirjoituspöytäkirjan liite 1. Tämä sopimus on voimassa kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen yleisen osan 28 :ssä määrätyin työrauhavelvoittein saakka. slp16allekirjoitusptk.docx

7 12 Lääkärisopimuksen tulevaisuuden palkkamallit Liitteenä lääkäreiden palkkausjärjestelmää koskevat merkinnät. Helsingissä 26. kesäkuuta 2015 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY Liite 1: Liite 2: Lääkäreiden tulevaisuuden palkkausmääräykset Omalääkärien palkkahinnoittelu, väestöosan ala- ja yläraja, toimenpiteiden ja käyntien korvaukset lukien slp16allekirjoitusptk.docx

8 liite 1 Lääkäreiden tulevaisuuden palkkausmääräykset Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Nykyjärjestelmä Lääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä osia ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin myös eri lääkäriryhmien omat palkkausmääräykset. Terveyskeskuslääkäreille maksetaan toimenpidepalkkioita ja käyntipalkkioita. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden määräyksiin sisältyy lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot. Palkkioiden määrä kuukausitasolla vaihtelee lääkäri/lääkäriryhmäkohtaisesti paljon, ollen muutamasta prosentista noin kahteenkymmeneen prosenttiin säännöllisen työajan ansioista. Suoritteista on sovittu myös lukuisissa paikallisissa sopimuksissa, jolloin suoritteen osuus ansioista voi nousta neljäänkymmeneenkin prosenttiin. Osalla lääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset. Päivystysmääräysten laaja uudistus neuvoteltiin lääkärisopimukseen , uudet määräykset tulivat voimaan Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat. Omalääkärimääräykset poistuvat Sopimukseen sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymisestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopimuksen (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä määräyksiä ei enää ole. Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeistusta, linkki oppaaseen: slp16allekirjoitusptk.docx

9 Lääkärisopimuksen tavoitepalkkamallit Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Sopijaosapuolet haluavat kuitenkin työn tässä vaiheessa tuoda esiin muutamia seikkoja palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä. Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perustana tulee olla erot lääkäreiden työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimerkiksi tavanomainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkakokeiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä. Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset korvaavat LS palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot. Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö näihin palkkamalleihin, niin että yksikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin. Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituksena on vähentää paikallisten palkkausjärjestelmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa. slp16allekirjoitusptk.docx

10 Liite 2 Omalääkärien palkkahinnoittelu lukien Lääkärin virkanimike/tehtävä Omalääkäri Peruspalkka, 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L1VV ,34 2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus L1VV ,05 3 Muut terveyskeskuslääkärit 3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä L1VV ,19 Sovelletaan KVTES II luvun 12 työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely. 3.2 Laillistettu lääkäri L1VV ,17 Omalääkärin palkan väestöosa ala- ja yläraja LS (1.-2. painos) liite momentin mukainen omalääkärin palkan väestöosa on alkaen 1,89-2,23 euroa kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti. slp16allekirjoitusptk.docx

11 Omalääkärien toimenpiteiden korvaustaulukko lukien Palkkiot ja korvaukset Omalääkärin päiväaika Työpaikkapäivystys Poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys Toimenpideryhmät R 0 2,68 2,68 3,03 R I, RU I, RR I 7,26 7,26 8,21 R II, RU II, RR II 10,96 10,96 13,57 R III, RR III 26,80 26,80 30,76 Omalääkärien käyntipalkkiot lukien Palkkiot ja korvaukset Käyntipalkkiot Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman omalääkärin luona Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) 1) 5,31-6,30 2) Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona 5,31-6,30 Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä a) 14,62 b) 21,04 slp16allekirjoitusptk.docx

12 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio Yleiskirjeen 9/2015 liite 2 1 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Lääkärisopimuksen vuoden 2016 sopimusmuutokset Yhteenveto palkankorotuksista ja keskeisistä sopimusmuutoksista 1 Palkantarkistukset sopimuskauden toisella jaksolla Yleiskorotus Terveyskeskusten lääkärit Terveyskeskusten hammaslääkärit Sairaalalääkärit Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen sopimuskauden toisen jakson palkankorotuksista sovittiin kesäkuussa. Terveyskeskusten lääkärien ja hammaslääkärien, sairaaloiden lääkärien ja hammaslääkärien sekä eläinlääkärien palkkoja korotetaan yleiskorotuksella Liitteessä 1 jaetaan samasta ajankohdasta myös paikallinen järjestelyerä (ks. tarkemmin kohta 1.2). Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Terveyskeskuslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan lääkärisopimuksen liitteestä 1 ilmenevällä tavalla. Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,60 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,60 prosentilla. Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

13 KT Muistio 2 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Sairaalahammaslääkärit 1.2 Paikallinen järjestelyerä Liitteen 1 paikallinen järjestelyerä Liitteen 1 paikallisen järjestelyerän laskeminen KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Sairaalahammaslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan lääkärisopimuksen liitteestä 4 ilmenevällä tavalla. Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti. Liitteen 1 (terveyskeskuslääkärit) paikallinen järjestelyerä on 0,30 % liitteen 1 piirissä olevien palkkasummasta. Liitteen 1 piirissä olevien järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukohdissa L1TK2000 ja L1VV2001 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisille. Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tai siihen rinnastettavan kuukausipalkan korotuksiin tai henkilökohtaisiin lisiin. Paikallisella järjestelyerällä huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Paikallinen järjestelyerä lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta. Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulospalkkioita. yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

14 KT Muistio 3 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Järjestelyerää koskeva neuvottelumenettely 1.3 Eläinlääkärit Yleiskorotus Laskennassa käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä järjestelyerän kanssa samaan aikaan voimaantulevia palkankorotuksia, em. poikkeuksellisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia. Palkkasummassa ovat näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräiset lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset ja toimenpide- ja käyntipalkkiot. Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kustannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. työkokemuslisän, työaikakorvausten ja päivystyskorvausten korottuminen ja se, että kustannusvaikutus on yhteensä ko. prosenttia kokonaispalkkasummasta. Palkkasummaan otetaan mukaan maksetut palkat mukaan lukien mm. sijaisille ja osa-aikaisille maksetut palkat. Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kustannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasummaa eivätkä palkkoja). Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa paikallisen järjestelyerän laskemiseksi eli käytössä voi olla useita erilaisia laskentatapoja. Tärkeää on, että oikeaan lopputulokseen päädytään laskentatavasta riippumatta ja paikalliset osapuolet hyväksyvät tämän laskentatavan. Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestön edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. KT ja JUKO korostavat, että neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, toteutetaan liitteen 1 paikallinen järjestelyerä kokonaisuudessaan yleiskorotuksena järjestelyerän kohteena olevissa hinnoittelukohdissa oleville ja hinnoittelun ulkopuolella oleville. Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,49 prosenttia. yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

15 KT Muistio 4 (14) Nybondas-Kangas/Karlström KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,49 prosentilla. Kunnallista eläinlääkäritaksaa korotetaan Taksa on kokonaisuudessaan tämän yleiskirjeen liitteenä 4. 2 Omalääkäreitä koskevat palkankorotukset ja muut sopimusmuutokset 2.1 Yleiskorotus 2.2 Omalääkärien palkkahinnoittelu lukien Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Virkaehtosopimuksen mukaan omalääkärille määrättyä väestöosaa korotetaan vastaavasti. Lääkärin virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Omalääkäri Peruspalkka, Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoislääkärin oikeutta L1VV ,34 2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään soveltuva erikoislääkärin oikeus L1VV ,05 3 Muut terveyskeskuslääkärit 3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yhteensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin virassa/tehtävässä L1VV ,19 Sovelletaan KVTES II luvun 12 työkokemuslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely. yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

16 KT Muistio 5 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Lääkärin virkanimike/tehtävä 2.3 Omalääkärin palkan väestöosa ala- ja yläraja Omalääkäri Peruspalkka, 3.2 Laillistettu lääkäri L1VV ,17 LS (1. 2. painos) liite momentin mukainen 2 omalääkärin palkan väestöosa on alkaen 1,89 2,23 euroa kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti. 2.4 Omalääkärien toimenpiteiden korvaustaulukko lukien Palkkiot ja korvaukset Omalääkärin päiväaika Työpaikkapäivystys Poikkeava työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys Toimenpideryhmät R 0 2,68 2,68 3,03 R I, RU I, RR I 7,26 7,26 8,21 R II, RU II, RR II 10,96 10,96 13,57 R III, RR III 26,80 26,80 30, Omalääkärien käyntipalkkiot lukien Palkkiot ja korvaukset Käyntipalkkiot Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman omalääkärin luona Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana Omalääkäri (muu kuin päivystysaika) 1) 5,31 6,30 2) Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona 5,31 6,30 Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä a) 14,62 b) 21,04 yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

17 KT Muistio 6 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Omalääkärimääräykset poistuvat lääkärisopimuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaan tullessa. 3 Lääkärien tulevaisuuden palkkausmääräykset 3.1 Tausta 3.2 Tavoitepalkkamallit yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx Sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymisestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopimuksen (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä määräyksiä ei enää ole. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Suomen Lääkäriliitto ovat osana vuoden 2016 palkkaratkaisua sopineet allekirjoituspöytäkirjaan liitetyllä asiakirjalla menettelytavoista, jotka liittyvät lääkärien palkkausjärjestelmiin sopimuksissa. Asiakirja on kokonaisuudessaan Lääkärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteenä ja tämän yleiskirjeen liitteenä 1. Osapuolet ovat neuvotelleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkärien palkkausmääräyksistä. Neuvottelut jatkuvat edelleen. Palkkausjärjestelmän uudistamisen tarve liittyy mm. toimintaympäristön muutoksiin. Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimintaympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat. Sopijaosapuolet ovat asiakirjassa tuoneet esiin näkemyksiään palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä. Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perustana tulee olla erot lääkärien työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

18 KT Muistio 7 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin 4.1 Yleinen osa Työterveyshuollon lääkärit Omalääkäreitä koskevat määräykset Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimerkiksi tavanomainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus määräytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdollisen henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkakokeiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä. Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset tulevat korvaamaan LS palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot. Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö sovittaviin palkkamalleihin, niin että yksikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin. Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituksena on vähentää paikallisten palkkausjärjestelmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa. Tässä vaiheessa uudistamistyö ei vaadi työnantajilta toimenpiteitä. Lääkärisopimuksen soveltamispiirin sanamuotoa on tarkennettu. Terveyskeskuksen lääkäreiksi (liite 1) kuuluvat perusterveydenhuollon lääkärien lisäksi myös työterveyshuollon lääkärit. Omalääkärit ks. alla. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset on poistettu LS kolmannesta painoksesta, joka ilmestyy vain verkkojulkaisuna. Omalääkäreitä koskevia sopimusmääräyksiä voi kuitenkin soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukseen saakka. Määräykset löytyvät LS painoksesta ja verkkojulkaisuna julkaistusta toisesta painoksesta. Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeistusta. Opas löytyy mm. linkistä: yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

19 KT Muistio 8 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Terveyskeskusten hammaslääkärien päivystyskorvaukset muuttuvat lukien myös terveyskeskusten hammaslääkäreihin sovelletaan vuoden 2015 alusta muilla lääkäriryhmillä voimaan tulleita päivystyksen korvausmääräyksiä. Näin ollen vuoden 2016 alusta päivystysmääräykset ovat samat sekä sairaalan että terveyskeskusten lääkäreillä ja hammaslääkäreillä. Lääkärisopimuksen sopijaosapuolet eivät sopimusmuutoksella ota kantaa voimassa oleviin paikallisiin sopimuksiin. Paikallisten sopimusten tarve ja määräysten sisältö ratkaistaan paikallistasolla. Näin ollen hammaslääkärien päivystyskorvauksista sovittu paikallinen sopimus on edelleen voimassa, mikäli paikallista sopimusta ei irtisanota tai osapuolet eivät muuta sovi terveyskeskushammaslääkäreille voimaan tulevat ainoastaan uudet päivystyskorvaukset. Muita päivystysuudistuksen määräyksiä on sovellettu hammaslääkäreihin jo alkaen (mm. päivystyksen määritelmä, päivystysmuodot, päivystysvelvollisuuden rajoitteet). Tältä osin ks. KT:n yleiskirje 17/ Terveyskeskusten hammaslääkärien päivystyskorvaukset lukien Päivystyskorvaukset työpaikkapäivystyksessä määräytyvät niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissa työskentelevien hammaslääkärien osalta samalla tavalla. Korkeimmin korvattuja ovat viikonlopun ja yön päivystystunnit. Myös vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö korvataan ao. taulukosta ilmenevällä tavalla. Korvaukset määritetään kertoimina viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Hammaslääkärin varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka kerrotaan taulukon mukaisella kertoimella. Ko. päivystysrupeaman tunnit voidaan antaa myös vastaavana vapaaaikana tai osittain rahana ja osittain vapaa-aikana. Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia. yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

20 KT Muistio 9 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Kerroinmalli: klo 0 8 klo 8 15 klo klo klo maanantai 3-1,75 1,75 2,5 tiistai torstai 2,5-1,75 1,75 2,5 perjantai 2,5-1,75 2,25 3 lauantai sunnuntai *) 3 2,25 2,25 2, Päivystyskorvaukset: Arkipyhät 4.2 Muut määräykset Amanuenssit *) sekä juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, joulupäivänä, tapaninpäivänä, ja edellä mainittujen juhlapyhien aattona klo 18 alkaen (esim. pitkäperjantaita edeltävä torstai-ilta, itsenäisyyspäivää edeltävä ilta) noudatetaan alimman rivin (lauantaisunnuntai, 2,25 3) kertoimia. Juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona (esim. jouluaatto on keskiviikko) noudatetaan viimeisen rivin korvaustasoa (2,25 3) koko vuorokauden. Terveyskeskusten hammaslääkärit saavat lukien edelleen päivystysajalta liitteen 2 mukaiset toimenpidepalkkiot, mutta eivät enää käyntipalkkioita. Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksia ei ole muutettu. Arkipyhäpäivystyksistä maksettavista korvauksista on otettu uusi esimerkki yleisen osan 15 :ään. Amanuenssien palvelussuhteen ehdot määräytyvät edelleen lääkärisopimuksen yleisen osan 4 perusteella KVTES:n mukaan. Amanuenssin palkka on KVTES palkkausluvun 3 :ssä määrätty euromäärä eli lukien 1 569,57 euroa. Määrää on tarkistettu KVTES:n mukaisella palkankorotuksella vuodelle yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

21 KT Muistio 10 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Luottamusmiehet yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx Luottamusmiesten korvauksiin on tullut muutoksia. Ks. KVTES-yleiskirje sopimusmuutoksista. Liitteiden 1 ja 3 piirissä samanaikaisesti työskentelevät Liukuvaa työaikaa koskeva osapuolten kanta Mikäli viranhaltija työskentelee samalla työnantajalla sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa lääkärin tehtävissä, kyse on hinnoittelun ulkopuolisesta tehtävästä. Tällöin kyse on kahdesta tehtävästä, joille määritellään yhteinen tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä verrokkipalkkana voidaan käyttää ao. liitteiden piirissä työskentelevien palkkatasoja. Sairaalassa työskennellessään lääkäri on oikeutettu lausunto- ja todistuspalkkioihin ja terveyskeskuksessa toimenpide- ja käyntipalkkioihin lääkärisopimuksessa mainituin ehdoin. Lääkärin päivystäessä maksetaan lääkärisopimuksen mukaiset korvaukset. Mikäli kyse on ns. perusterveydenhuollon päivystyksestä, lääkäri on myös oikeutettu toimenpidepalkkioihin päivystysajalta. Lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sovelletaan työaikalain 13 :ää, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta ao. määräyksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Työnantajan tulee kuitenkin noudattaa lääkärisopimuksen mukaisia lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työaikaa koskevia velvoittavia määräyksiä. Työaikalain 13 2 momentin mukaiseksi säännölliseksi työajaksi katsotaan ao. toiminnoissa sovellettava säännöllinen työaika, joka on esimerkiksi sairaalalääkärillä 38,25 tuntia viikossa. Liukuvan työajan käyttöönottoa mietittäessä on tarpeen varmistautua siitä, soveltuuko liukuva työaika kyseessä olevaan työhön Ulkomailla kokonaan tai osittain tutkinnon suorittaneet henkilöt Palkattaessa kuntaan tai kuntayhtymään kokonaan tai osittain ulkomailla lääketieteellisen / hammaslääketieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö, tulee työnantajalla olla selkeä käsitys siitä, mihin tehtävään kyseinen henkilö palkataan. Mikäli henkilö otetaan lääkärisopimuksen mukaisen taikka tätä vastaavan nimikkeen mukaiseen tehtävään, tulee kyseiselle henkilölle maksaa em. hinnoittelukohdan mukaista palkkaa tehtävän vaativuuden mukaan. Tehtävän vaativuus voi vaihdella, joten palkkataso täytyy tarkentaa sen mukaan. Amanuenssin palkasta ks. yleiskirjeen kohta Hinnoittelukohdan mukaisen tehtäväkohtaisen palkan maksaminen edellyttää, että henkilö täyttää kyseisessä hinnoittelukohdassa mainitut kelpoi-

22 KT Muistio 11 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Lääkärisopimuksen liitteet 5.1 Terveyskeskusten lääkärit (liite 1) Palkkahinnoittelumuutokset Omalääkärit yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx suusvaatimukset. Työnhakijan tulee esittää kelpoisuutensa asianmukaisin todistuksin. Valvira ylläpitää valtakunnallista terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriä, Terhikkiä. JulkiTerhikki on internetin välityksellä toimiva tietopalvelu, josta tarvittaessa voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden. Kielitaitoa säätelee laki julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä terveydenhuollon ammattihenkilölain 18 a (559/1994). Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,40 %. Omalääkärejä koskevat määräykset on poistettu ks. tarkemmin yleiskirjeen kohta Toimenpidepalkkiot ja kliinisen lisätyön käyntipalkkiot Terveyskeskuslääkärien toimenpideluettelo 5.2 Terveyskeskusten hammaslääkärit (liite 2) Palkkahinnoittelumuutokset Työpaikkapäivystyksen korvaukset Toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu lukien liitteestä 1 tarkemmin ilmenevällä tavalla. Toimenpideluetteloa ei ole muutettu. Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,60 %. Liitteen 2 työpaikkapäivystyksen korvauksia koskeva määräys on poistettu. Terveyskeskusten hammaslääkärien työpaikkapäivystyksestä maksettavat korvaukset on yhdenmukaistettu muiden hammaslääkäri- ja lääkäriryhmien

23 KT Muistio 12 (14) Nybondas-Kangas/Karlström korvausten kanssa. Asiaa on selostettu tarkemmin muistion kohdassa Toimenpidepalkkiot sekä kliinisen lisätyön ja vapaa-aikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot Toimenpide- ja käyntipalkkioita ei ole korotettu Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo 5.3 Sairaalalääkärit (liite 3) Palkkahinnoittelumuutokset Sairaalahammaslääkärit (liite 4) Palkkahinnoittelumuutokset Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo Toimenpideluetteloa ei ole muutettu vaan voimassa on yleiskirjeen 13/2014 mukainen toimenpideluettelo sellaisenaan (LS painos 2 vain verkkojulkaisuna). Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,40 %. Palkkahinnoittelun alarajoja korotetaan 0,40 %. Sairaalahammaslääkärien toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu lukien. Uudet palkkiot käyvät ilmi liitteestä 4. Toimenpideluetteloa ei ole muutettu. 5.5 Liitteen 3 (sairaalalääkärit) ja liitteen 4 (sairaalahammaslääkärit) sivuviranhaltijoita koskeva tulkinta Sivuviranhaltijoiden työaikaa ei ole lääkärisopimuksessa määritelty, vaan työajan määrittely voi työnantajakohtaisesti vaihdella. Liitteen 3 4 :n kirjauksen mukaan yliopistoviranhaltijoiden työaikaa ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisaalta sairaalatyöhön ja toisaalta yliopiston viran hoidosta aiheutuviin tehtäviin. Tästä johtuen käytännössä on esiintynyt vaikeuksia määritellä tälle ryhmälle vuosiloman ajalle palkka. Sivuviranhaltijoidenkin vuosiloman palkan määrittämiseen noudatetaan KVTES IV luvun 13 määräyksiä. Mikäli sivuviranhaltijalle kuukausittain maksettava varsinainen palkka (tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja tehtävälisä) on samansuuruinen joka kuukausi, maksetaan vuosiloma-ajan palkkana 13 1 momentin mukaisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

24 KT Muistio 13 (14) Nybondas-Kangas/Karlström Eläinlääkärit (liite 5) yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx varsinaisen palkan perusteella sivuviranhaltijan varsinainen kuukausipalkka. Mikäli kuitenkin työnantaja on määritellyt sivuviranhaltijalle kuukausittaisen työpanoksen työaikana, joka vaihtelee kuukausittain, sovelletaan vuosiloman ajan palkkaan 13 2 momentin mukaista määräystä. Sivuviranhaltija on tällöin verrannollinen osa-aikaiseen viranhaltijaan. Sivuviranhaltijalle on tällöin laskettava ao. määräyksen mukainen vuosiloma-ajan palkka, joka käytännössä vaihtelee lomanmääräytymisvuosittain. Vuosilomaluvun 13 2 momentin määräystä on sovellettu ensimmäisen kerran lomanmääräytymisvuoden vuosilomiin. Määräyksen vaikutuksesta vuosiloma-ajan palkkaan on hyvä tiedottaa sivuviranhaltijalle viran vastaanottamisen yhteydessä. Esimerkki Palkkahinnoittelumuutokset Eläinlääkäritaksa Eläkkeeseen vaikuttavat ansiot Sivuviranhaltijan työpanos on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana % täydestä työajasta ja % täydestä työajasta (sairaalalääkärien ja sairaalahammaslääkärien työaika olisi 38,25 t/kalenteriviikko). Vuosilomalle jääntihetkellä sivuviranhaltijan varsinainen kuukausipalkka on 1 500,00 (50 %). Täydessä työajassa palkka olisi näin ollen 3 000,00 euroa. Sivuviranhaltijan keskimääräinen työaikaprosentti lomanmääräytymisvuonna on ollut 55 % (6 * 60 % + 6 * 50 %). Sivuviranhaltijalle maksetaan vuosiloman ajalta 0,55 % * euroa eli euroa/kk, riippumatta siitä, mikä henkilön työaikaprosentti on loman alkaessa. Palkkahinnoittelujen alarajoja korotetaan 0,49 %. Tämän yleiskirjeen liitteenä 4 on uusi eläinlääkäritaksa Kunnallisen eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotetaan ,49 prosentilla. Kunnaneläinlääkärin eläkkeessä huomioitavat ansiot määräytyvät Kunnallisen eläkelain (549/2003) 68 :n 6 momentin mukaan. Asiasta on huomautus lääkärisopimuksen liitteen 5 1 :ssä. Praktikkoeläinlääkärien työnantajan ja työntekijän työttömyysvakuutusmaksujen maksuperusteesta on annettu Suomen Kuntaliiton yleiskirje 30/80/99. Ko. yleiskirje on edelleen voimassa ja sen periaatteita sovelletaan eläkemaksuja suoritettaessa.

25 KT Muistio 14 (14) Nybondas-Kangas/Karlström KT:n ja JUKO ry:n lääkärisopimusta koskevat allekirjoituspöytäkirjassa sovitut työryhmät Allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu seuraavat työryhmät määräajaksi : KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto: Sopijaosapuolet selvittävät ja neuvottelevat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset lääkärien/hammaslääkärien palvelussuhteen ehtoihin. KT ja Suomen Lääkäriliitto: Sopijaosapuolet neuvottelevat lääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä voimaan tulevaan sopimukseen. KT ja Suomen Hammaslääkäriliitto: Sopijaosapuolet neuvottelevat hammaslääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä voimaan tulevaan sopimukseen. KT ja Suomen Eläinlääkäriliitto: Sopijaosapuolet selvittävät ja neuvottelevat eri vaihtoehtoja eläinlääkäreihin sovellettavan palkkausmallin kehittämiselle. yleiskirje1509hnk-ls-muistio-liite2.docx

26 KT Yleiskirjeen 9/2015 liite 3 1(39) LS painoksen tekstimuutokset tummennettu teksti = tekstimuutos yliviivattu teksti = teksti on poistettu normaali teksti = teksti ennallaan YLEINEN OSA I SOVELTAMISALA 2 Sopimuksen soveltaminen 3 mom. Sopimuksen liitteet ja niiden soveltamisalat Liite nro Soveltamispiiri Määräykset 1 Terveyskeskuksen lääkärit 2 Terveyskeskuksen hammaslääkärit Terveyskeskuksessa a) perinteisessä perusterveydenhuollon järjestelmässä työskentelevät lääkärit ja b) omalääkärinä toimivat. c) työterveyshuollon lääkärit Soveltamisohje Ks. jäljempänä 3 omalääkäreitä koskevien määräysten soveltamisedellytyksistä Terveyskeskuksessa työskentelevät hammaslääkärit. Palkkahinnoittelut Väestöosa * Säännöllisen työajan toimenpidepalkkiot /omalääkärin päiväajan toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön palkkiot ** Vastaanottotoiminnan käyntipalkkiot * Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon. * omalääkärit ** muut kuin omalääkärit Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan Toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön ja vapaaaikana suoritetun ensiapukäynnin käyntipalkkiot Työpaikkapäivystyksen korvaukset Osa-aikatyötä tekevän kliinisen lisätyön palkkiot Korvaus vapaa-aikana suoritetusta ensiapukäynnistä

27 KT Yleiskirjeen 9/2015 liite 3 2(39) Liite nro Soveltamispiiri Määräykset 3 Sairaalalääkärit 4 Sairaalahammaslääkärit 5 Kunnalliset eläinlääkärit Erikoissairaanhoidossa sekä terveyskeskuksen ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa toimivat lääkärit. Soveltamisohje Liitettä sovelletaan sairaanhoitopiireissä, erityishuoltopiireissä ja kansanterveyslain voimaanpanolain 4 :n nojalla terveyskeskuksen toiminnassa käytettäväksi siirretyissä erikoislääkärijohtoisissa sairaaloissa (ks. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan yleiskirjeet C 4/1981 ja C 18/1981) työskenteleviin. Liitettä sovelletaan viimeksi mainittuja sairaaloita vastaavassa laajuudessa myös erikoislääkärijohtoisissa Pieksämäen ja Raahen aluesairaaloissa, Jokilaakson ja Honkaharjun sairaaloissa sekä sairaala Lapponiassa työskenteleviin. Erikoissairaanhoidossa työskentelevät rajoittamattoman laillistuksen laillistetut omaavat hammaslääkärit. Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa työskentelevät laillistetut eläinlääkärit. Liitteen 2 :n ja 4 :n määräyksiä sovelletaan myös määräaikaisina eläinlääkäreinä toimiviin laillistamattomiin eläinlääkäreihin. Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon. Palkkahinnoittelu Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijat Palkkahinnoittelu Säännöllisen työajan ja kliinisen lisätyön toimenpidepalkkiot Kliinisen lisätyön käyntipalkkiot Yleisen osan ja liitteen 3 eräiden määräysten soveltaminen Liitettä 3 vastaavat muut määräykset Liite sisältää erillisen toimenpideluettelon. Palkkahinnoittelu Kunnallinen eläinlääkäritaksa Vapaapäiväjärjestelyt Päivystyskorvaukset Liitteeseen kuuluu erillinen Kunnallinen eläinlääkäritaksa.

28 KT Yleiskirjeen 9/2015 liite 3 3(39) 3 Liitteen 1 omalääkärinä toimivien lääkärien erityismääräysten soveltamisedellytykset Soveltamisala Liitteessä 1 määrättyjä omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä sovelletaan väestövastuiseen perusterveydenhuoltoon osallistuvien, yleislääkärin oikeuden/erikoislääkärin oikeuden omaavien laillistettujen lääkärien palvelussuhteen ehtoihin, mikäli jäljempänä kohdissa 1 3 sanotut seuraavat edellytykset täyttyvät: Liitteen omalääkäreitä koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös laillistettuihin lääkäreihin, joilla ei ole yleislääkärin oikeutta. 1 Lääkärille on määrätty henkilökohtainen vastuuväestö, jonka perusterveydenhuollon palveluista hän kunnallisen viranomaisen määräämällä tavalla vastaa. Ennen kuin päätetään lääkärikohtaisista vastuuväestöistä tai niitä koskevista merkittävistä muutoksista, neuvotellaan asiasta asianomaisten lääkärien kanssa. 2 Lääkärin henkilökohtaisesta vastuuväestöstä on selvitettävissä perusvastuuväestö, jolla tarkoitetaan niitä lääkärin vastuuväestöön kuuluvia potilaita, jotka käyvät terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla vähintään kolme kertaa kalenterivuodessa. 3 Lääkärille määrätyn velvoitteen mukaan vastuuväestöön kuuluva henkilö pääsee hänelle osoitetun väestövastuulääkärin hoitoon, so. saa yhteyden lääkäriin ja tämän ohjeet hoidon asianmukaisesta järjestämisestä, pääsääntöisesti lääkärin seuraavana työpäivänä, kuitenkin viimeistään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hän lääkärin tavoittamiseksi otti yhteyttä terveyskeskukseen. Huomautus Kiireellistä apua tarvitsevan potilaan tulee saada asianmukainen hoito välittömästi. Soveltamisohje 1 Omalääkärijärjestelmä Omalääkärijärjestelmän järjestämisestä ja toteuttamisesta, seuraamisesta ja arvioinnista sekä lääkärikohtaisten vastuuväestöjen muodostamisesta ja muuttamisesta on tarkempia ohjeita sopijaosapuolten yhteisesti laatimassa omalääkärioppaassa (Opas omalääkärijärjestelmän kehittämiseen, 2. painos, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Oppaan päivitetty 2. painos on julkaistu vain verkkojulkaisuna ja on löydettävissä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen internetsivuilta Omalääkäreitä koskevia virkaehtosopimusmääräyksiä sovelletaan kaikkiin terveyskeskuksen palveluksessa oleviin laillistettuihin lääkä-

29 KT Yleiskirjeen 9/2015 liite 3 4(39) reihin, mikäli edellä sanotut edellytykset täyttyvät. Liitteen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä lääkärin virkanimikkeellä. Laillistettujen lääkärien, palvelussuhteen ehdot voidaan määritellä paikallisesti joko omalääkäreinä toimivien lääkärien erityismääräyksien mukaisesti tai muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti. Kumpia määräyksiä sovelletaan, riippuu lääkärin palvelussuhteen pituudesta ja tavasta osallistua väestövastuiseen toimintaan. Lääketieteen opiskelijoiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät muiden kuin omalääkäreinä toimivien lääkärien määräysten mukaisesti, ellei paikallisesti toisin sovita. 2 Palkkauksen osat omalääkärijärjestelmässä Omalääkärien palkkaus muodostuu jäljempänä 7 :ssä todetusta varsinaisesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka, väestöosa, työkokemuslisä henkilökohtainen lisä ja mahdollinen määrävuosilisä) sekä suoriteperusteisista korvauksista, joita ovat käynti- ja toimenpidepalkkiot. Lisäksi ovat käytettävissä yleiset yksilön tai ryhmän palkitsemista koskevat lisät. Päivystyskorvaukset määräytyvät samalla lailla kuin muillakin terveyskeskuksen lääkäreillä. Palkkauksesta, ks. omalääkäriopas. 3 Vastuuväestön koko ja muun työn määrä Jokaisen omalääkärin vastuuväestön koko määritellään tapauskohtaisesti arvioimalla mahdollisimman objektiivisesti vastuuväestön työllistävä vaikutus ja muuhun työhön keskimäärin kuluva aika. Esim. lähtökohtana voidaan pitää henkilön rakenteeltaan monipuolista vastuuväestöä ja keskimäärin yhden viikkotyöpäivän työpanosta vastaavaa muun työn määrää. 4 Osittaisen virkavapaan vaikutus omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamiseen Väestövastuisen toiminnan luonne huomioon ottaen omalääkäreitä koskevia erityismääräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi pääasiassa täyttä työaikaa tekeviin lääkäreihin (vertailukohtana muut kuin omalääkäreinä toimivat lääkärit), mutta sitä voidaan soveltaa myös osaaikaisesti työskenteleviin (esim. osittainen hoitovapaa). Vaikka omalääkärille ei voida myöntää virkavapaata osasta työaikaa (työaikaa ei määrätty sopimuksessa), hänet voidaan vapauttaa joistakin virkatehtävistä/osasta virkatehtäviä työaikaa tarkemmin määrittelemättä. Omalääkärin palkkaus määrätään tällöin harkinnalla suhteutettuna jäljelle jääviin tehtäviin ja työmäärään. Jos osa-aikajärjestely toteutetaan esim. puolittamalla vastuuväestö, maksetaan tehtäväkohtaisesta palkasta 50 % ja väestöosa määräytyy uuden pienemmän vastuuväestön perusteella. Palkan tarkempi määrittelytapa riippuu kuitenkin aina osa-aikatyön kulloisistakin toteuttamistavoista. Jos lääkärille ei määrätä henkilökohtaista vastuuväestöä olleenkaan,