Yhdistyksen historian voi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdistyksen historian voi"

Transkriptio

1 Historiikki Johdanto 30 Risto Tuori Yhdistyksen historian voi kirjoittaa monin eri tavoin. Tämä historiikki ei pyri sanomaan kaikkea Sastamalan Reserviupseerit ry:n historiasta vaan kuvaamaan kerhon nykyisille ja tuleville jäsenille sekä sidosryhmille olennaisimpia ja mielenkiintoisimpia kerhon asioita, tapahtumia, henkilöitä ja niiden taustoja. Mukaan on otettu reserviupseeritoiminnan historiallista taustaa kuvaamaan joitakin liittymäkohtia maanpuolustustyöhön ja maamme poliittiseen tilanteeseen laajemminkin. Historiikki on kirjoittajansa saama näkemys reserviupseerikerhosta perustuen asiakirjoihin, muuhun historiankirjoitukseen ja omiin kokemuksiin. Jaakko Lampimäen kokoamat kuvat yhdistyksen toiminnasta ja kuvatekstit täydentävät erinomaisesti kirjoittamaani tekstiä. Kerhon nimenmuutosten johdosta juhlivasta yhdistyksestä on käytetty yleisnimitystä kerho, jolla voidaan ajankohdasta riippuen tarkoittaa Etelä-Satakunnan Upseerikerhoa, Etelä-Satakunnan Reserviupseerikerhoa, Vammalan Reserviupseerikerhoa tai Sastamalan Reserviupseerit ry:tä. Eräissä yhteyksissä on ollut tarkoituksenmukaista käyttää myös nimitystä reserviupseerikerho erotuksena esim. reservialiupseeriyhdistyksestä. Historiikkia laadittaessa käytettävissä olleesta asiakirjamateriaalista on puuttunut alkuvuosien pöytäkirjat vuoteen 1956 asti ja myös pöytäkirjat ajalta , joten on mahdollista, että jokin mainitsemisen arvoinen asia, tapahtuma tai henkilö on jäänyt tässä historiikissa mainitsematta. Aukkoja on paikattu lainauksilla kerhon 50-vuotishistoriikista, omista ja muiden aikalaisten muisteluista sekä muista kirjallisuuslähteistä. Sulkuihin pantuja alaviitenumeroita on käytetty lähinnä tarkentamaan kirjallisuuslähteitä. Olen kiitollinen kaikesta tämän historiikin johdosta tulevasta palautteesta. Historiankirjoitusta voidaan nykyaikaisella tekniikalla helposti täydentää, kirjoittaa uusi täydellisempi historiikki ja tallentaa se kerhon Internetsivuille kaikkien luettavaksi. Palautteen voi lähettää parhaiten kerhon Internet-sivuilla (www.ruk.fi) olevalla palautelomakkeella tai sähköpostilla suoraan kirjoittajalle osoitteeseen risto.tuori(at)actas.fi. Kiitän Sastamalan Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaa ylil Jari Rankista ja hänen johtamaansa juhlatoimikuntaa tilaisuudesta tämän historiikin kirjoittamiseen. Kiitokset myös niille entisille puheenjohtajille ja muille henkilöille, joilta kyselemällä sain monia täsmennyksiä oman muistin tai kokemuspiirin ulkopuolella olleista tapahtumista. Risto Tuori kapteeni

2 Reserviupseerikerhon tarkoitusperät ja tavoitteet Kerhon voimassa olevien sääntöjen 3 :n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on olla jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä sekä tukea valtakunnan turvallisuutta edistävää toimintaa. Toimintaan kuuluvat vuoden 2009 toimintasuunnitelman mukaan jäsenten koulutus, maastokelpoisuuden ylläpito, kilpailutoiminta, esitelmä- ja maanpuolustustilaisuuksien järjestäminen, perinnetyö ja muu isänmaallinen harrastustoiminta sekä toimintaan tarvittavien varojen hankinta. Oman kokemukseni sekä kerhon toimintasuunnitelmien, -kertomusten ja pöytäkirjojen perusteella toimintamuodot ovat pysyneet lähes samoina. Kaiken kaikkiaan kaikki kerhon toiminnan pääpaino on koko ajan ollut reserviupseerien maanpuolustusperinteiden vaalimisessa. Kerho pysyi sodankäyneiden upseerien johdossa 1980-luvulle asti, jolloin komentajakapteeni Eero Metsola luovutti puheenjohtajan tehtävät yliluutnantti Risto Uusitalolle. Vanhojen upseerien väistyminen näkyi myös toiminnan kuihtumisena, kun nuoret upseerit eivät enää yhtä innokkaasti jatkaneet perinteisiä toimintamuotoja. Vuoden 1990 toimintaa arvioitaessa mainittiin kerhon suuntautumistavoitteena turhien toimintojen karsinta, olennaiseen keskittyminen ja painopisteiden asettaminen. Toiminta virkistyikin erityisesti jotosharrastuksen ansiosta, mutta jo vuonna 1997 oltiin johtajuuskriisissä. Siitä selviytymisen jälkeen voidaan 2000-luvun toimintaa pitää varsin mallikelpoisena. Sastamalan Reserviupseerit ry:n juuret Suomen ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin Helsingissä vuonna Toiminnan laajennuttua muihin kaupunkeihin reserviupseeritoiminnan valtakunnalliseksi kattojärjestöksi perustettiin Suomen Reserviupseeriliitto ry. Satakunnassa, johon Vammalan seutukin tuohon aikaan vielä vahvasti suuntautui, perustettiin Satakunnan Reserviupseeripiiri kenraali N.V. Hersalon johdolla vuonna Etelä-Satakunnan Upseerikerhon juuret olivat syvällä satakuntalaisessa kansallishenkisessä kulttuurissa, jota Satakuntalaisten laulu osuvasti kuvaa:... koska Suomen viljelystä, uhkaa sorron yö, häätämään käy hävitystä, silloin kansan työ, nousee Satakunnan kansa entisellä voimallansa, karhun kämmen lyö. Etelä-Satakunnan suojeluskunta ja vuonna 1939 Vammalaan sijoitettu Asevarikko 1:n paikallisosasto vaikuttivat läheisesti reserviupseerikerhon perustamiseen, joten kerhon historian kirjoittaminen on syytä aloittaa niistä. Suojeluskunta ja asevarikko reserviupseerikerhon kehtona Itsenäistyvän Suomen armeija perustettiin vapaussodan alkaessa kenraali Mannerheimin johdolla Venäjän vallan loppuvuosina perustettujen suojeluskuntien ja Saksassa koulutettujen jääkärien varaan. Puolustusvoimien toiminnan vakiintuessa rauhan aikana suojeluskuntajärjestö jäi edelleen sen osaksi. Paikalliset suojeluskunnat säilyivät kuitenkin luonteeltaan suhteellisen itsenäisinä, ne pitivät sääntömääräisiä kokouksia, valitsivat itse omat johtajansa sekä omistivat kiinteää ja irtainta omaisuutta. Tyrvään suojeluskunta muodosti yhdessä naapurikuntien kanssa oman suojeluskuntaalueen ja sen koulutus- ja harjoitustoiminta oli varsin vilkasta. Kun puolustusvoimat siirtyivät 1930-luvulla aluejärjestelmään, suojeluskuntien tehtäväksi tuli myös liikekannallepanon toteuttaminen ja perustettavien joukkojen 31

3 koulutus. Sotien aikana suojeluskunnat osallistuivat lisäksi vartiointi- ja torjuntatehtäviin sekä yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon. Suojeluskuntaan osallistuvat upseerit olivat kantavia voimia myös reserviupseerikerhoa perustettaessa. Syksyn 1939 sodanuhkatilanteessa päätettiin Helsingissä toimivan Asevarikko 1:n toiminta hajasijoittaa eri puolille maata. Osa toiminnoista, asepaja sekä kivääri- ja ampumatarvikevarasto päätettiin sijoittaa Vammalan seudulle omana paikallisosastona. Välirauhan aikana Tyrvään seurakunta lahjoitti laajan metsäalueen varikkoalueeksi ja Tyrvään kunta avusti hanketta rahallisesti. Jatkosodan aikana loputkin osat Helsingistä siirrettiin Tyrväälle. Asevarikon tulo merkitsi myös useiden sen palveluksessa olleiden upseerien siirtymistä Tyrväälle ja Vammalaan.(1) Kun Tyrvää ja Vammala olivat Asevarikko 1:n ja Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiirin toimintojen sijoittumisesta johtuen muodostaneet alueellisesti merkittävän sotilaallisen keskuksen, ei ollut lainkaan ihme, että niissä toimivat upseerit alkoivat etsiä erilaisia yhteistyömuotoja myös vapaa-ajan harrastuksissa. Näin oli syntynyt riittävän suuri tarve järjestäytyä tässä harrastustoiminnassa yhdistyksen muotoon. Suojeluskunta ja Asevarikko antoivat tukevan pohjan, josta uusi yhdistys saattoi turvallisesti aloittaa taipaleensa. Etelä-Satakunnan Upseerikerho perustetaan Suojeluskuntapiirin esikunnan päällikkönä toiminut majuri Hannes Raikkala ja Asevarikko 1:n Vammalan paikallisosaston päällikkö, kapteeni B. Hjelm tekivät aloitteen upseerikerhon perustamiseksi. Sen pohjalta kaikkiaan 15 upseeria kokoontui Vammalan kauppalaan perustavaan kokoukseen. Upseerikerhon tarpeellisuutta Hannes Raikkala perusteli erityisesti maanpuolustuksen, kilpailutoiminnan ja yhteistunnon kehittäjänä ja syventäjänä. Kerhon 20-vuotisjuhlassa puhunut kerhon puheenjohtaja ja sen perustajajäsen Kalervo Kari kuvasi kerhon perustamisajankohtaa seuraavasti: Suomelle raskas talvisota oli päättynyt ja itsenäisyys suuresta uhkasta huolimatta säilytetty. Mutta tulevaisuuden näkymät eivät olleet maallemme lohdulliset. Masentunut mieliala oli saanut jalansijan. Huoli maamme kohtalosta askarrutti silloin myös niitä upseereita, jotka silloin kokoontuivat perustamaan upseerikerhoa. Kerhon vaiheet, varsinkin alkuajan toiminta, liittyy läheisesti viime sotiemme historiaan. (2) Kerhon perustamisen aikaan talvisodan päättymisestä oli kulunut vain runsas puoli vuotta, laajat alueet Karjalasta oli luovutettu Neuvostoliitolle, sodassa oli kuollut, kadonnut tai haavoittunut pahoin noin suomalaista. Pommituksissa oli tuhoutunut 150 kivitaloa ja 1800 puutaloa. Neuvostoliitto puuttui jatkuvasti Suomen sisä- ja ulkopoliittisiin asioihin. Kansakunnan henkisen kestokyvyn rajoja koeteltiin ja epätoivoisena tartuttiin Saksan yllättävästi tarjoamaan yhteistyöhön, jonka ensimmäisenä merkkinä oli sopimus saksalaisten joukkojen kauttakulkuliikenteestä Norjan Ruijaan. Euroopassa käytiin kiivasta sotaa Saksan ja Englannin välillä, Saksa oli valloittanut Länsi-Puolan, Ranskan, Tanskan ja Norjan, Neuvostoliitto puolestaan Itä-Puolan ja Baltian maat. Neuvostoliiton uutta hyökkäystä pelättiin ja siihen varustauduttiin kovalla kiireellä. Välirauhan nimityskin oli syntynyt jo ennen sen solmimista.(3) Kerhoon liittyi sekä asevarikon palveluksessa olleita aktiiviupseereita että paikallisia reserviupseereita, joista varmaankin valtaosa oli mukana myös suojeluskunnassa. Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin majuri Hannes Raikkala ja sihteeriksi reservin 32

4 luutnantti Yrjö Järvelä. Hallituksen jäseniksi valittiin reservin luutnantit A. Koskela, E.T. Kuutti, Lauri Vira ja Uuno Koivisto sekä varajäseniksi Järvelän ohella reservin vänrikit Erkki Nuutinen, Kalle Liuhala ja P. Auranen. Kerhon kotipaikaksi määrättiin Vammalan kauppala ja toiminta-alueeseen kuuluivat sen lisäksi Tyrvää, Punkalaidun, Huittinen, Kiikka, Keikyä, Karkku ja Suoniemi.(4) Perustajista erityisesti Kalle Liuhala oli vuosikausia näkyvä ja aktiivinen toimija. Kerho hyväksyttiin Suomen Reserviupseeriliiton jäseneksi Puheenjohtajaksi tuli vuonna 1945 Allan Sikiö, vuonna 1946 Yrjö Lehtinen ja vuonna 1947 Olavi Raivio. Upseerikerhon säännöt uudistettiin vuonna 1946 ja sen nimeksi tuli Etelä-Satakunnan Reserviupseerikerho. Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin Siihen asti kerho siis toimi rekisteröimättömänä yhdistyksenä. Sodasta rauhanajan toimintaan Tiukat rauhan ehdot vaikuttivat Vammalaankin. Syyskuun 19 päivänä 1944 solmitun välirauhansopimuksen 21. artiklan nojalla Suomen oli lakkautettava suojeluskunta-, lotta- ja sotilaspoikajärjestöt ja niiden omaisuus määrättiin menetettäväksi valtiolle. Laki hyväksyttiin eduskunnassa Edellisenä päivänä eli olivat Toivo Rantanen, Edvard Fraser, Viktor Toivola, ja Kosti Varho perustaneet Vammalassa Sastamalan Säätiö-nimisen säätiön, jonka tarkoituksena oli huolehtia sotainvalidien, kaatuneitten vähävaraisten omaisten ja muiden sodan takia puutteeseen ja kärsimään joutuneitten henkisestä ja aineellisesta tukemisesta. Sen jälkeen alueen suojeluskunnat päättivät nopeassa tahdissa lakkauttamisestaan ja varojensa pääosan luovuttamisesta perustetulle säätiölle. Näin Sastamalan Säätiö tuli omistamaan mm. 396 kpl Tyrvään Seuratalo Oy:n osakkeita. Yhtiö omisti siihen asti suojeluskuntatalona toimineen nykyisen Vammalan Seuratalon.(5) Vuonna 1959 Sastamalan Säätiö myi Tyrvään Seuratalo Oy:n osakkeet Etelä-Satakunnan Reserviupseerikerholle, Vammalan Seudun Reservin Aliupseerit ry:lle ja Sotainvalidien Veljesliiton Tyrvään Osasto ry:lle, jotka näin saivat talon käyttöönsä. Kaupan valmistelu oli alkanut jo vuonna 1957, jolloin Sastamalan Säätiö oli pyytänyt reserviupseeri- ja aliupseeriyhdistyksiltä vastatarjousta vasemmistolaisen Tyrvään Kisan tekemälle ostotarjoukselle.(6) Monen neuvottelun ja sovittelun tuloksena ylil Yrjö Lehtinen esitti johtokunnan kokouksessa säätiön lopullisen myyntitarjouksen, jonka kerhon yleiskokous samana päivänä yksimielisesti hyväksyi ja kauppakirjan allekirjoittajiksi määrättiin Kalervo Kari yhdessä Vilho Turtiaisen tai Matti Sannan kanssa. Kauppahinta, markkaa, jakautui kolmen ostajatahon kesken ja maksettiin käteisellä. Samalla Sastamalan Säätiö antoi anteeksi Tyrvään Seuratalo Oy:ltä olevan markan suuruisen korjauskustannuksiin perustuvan saatavansa. Reserviupseerikerhon osuus kauppahinnasta vastasi suunnilleen kerhon vuotuista jäsenmaksutuloa. Pöytäkirjoista ei ilmene, miten kauppahinta rahoitettiin. Talolla oli useita muitakin ostajaehdokkaita, mutta Sastamalan Säätiö päätyi näihin kolmeen yhdistykseen sillä perusteella, että vain nämä sääntöjensä mukaisesti harjoittivat myös sodasta kärsimään joutuneiden auttamista, mikä oli Sastamalan Säätiönkin toiminnan tarkoitus. Kaupan ulkopuolelle jäi säätiön omistama pitokalusto, josta kerhon johtokunta vielä kokouksessa päätti tehdä ostotarjouksen Sastamalan Säätiölle. Pöytäkirjoista ei ilmene, johtiko tarjous kauppaan. 33

5 Seuratalolla pidettiin omistajayhteisöjen kokouksia ja muita tilaisuuksia. Talon käyttökustannukset painoivat kuitenkin yhtiön taloutta niin, että vuonna 1971 yhdistykset myivät yhtiön osakkeet Vammalan kaupungille. Yhtenä pontimena kauppaan oli sekin, että talo oli kaupungin vuokratontilla ja vuokrasopimus oli voimassa ainoastaan vuoteen Kerhon hallitus oli kokouksessaan päättänyt selvittää tontin ostomahdollisuuksista, mutta neuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Välirauhansopimukseen sisältynyt laaja armeijan demobilisaatio ja sen sotavarustuksen sijoittaminen keskusvarikkoihin johti valtakunnalliseen jalkaväkiaseistuksen hajasijoittamiseen, jossa myös Vammala oli yksi keskeinen paikkakunta. Keskusvarikko 3:lta hajasijoitettiin yhden pataljoonan aseet ja ampumatarvikkeet suojeluskuntapiiriin kuuluneiden kuntien alueelle. Alueella johti tätä asekätkennäksi kutsuttua salaista toimintaa hämeenkyröläinen kapteeni Arvo Pentti ja hänen apulaisenaan toimi kapteeni Leino Allinniemi Vammalasta. Esko Lammin mukaan suojeluskunnan päällikkö Kalle Liuhalakin olisi antanut määräyksen, ettei suojeluskunnan aseita luovuteta mihinkään vaan ne piilotetaan.(7) Kalervo Karin, Yrjö Lehtisen ja Eero Metsolan vuonna 1990 kerhon historiikkiin antamien tietojen mukaan toiminnan paljastuttua valtakunnan tasolla alkoivat Vammalan seudulla olevat asekätköt olla rasituksena ja vaarana niiden haltijoille, minkä vuoksi aseita ja ammuksia pian upotettiin järviin ja jokiin. Suullisen perimätiedon mukaan Stormissa asuvan kerhon jäsenen, Matti Ollilan saunan vintillä ollut kiväärikätkö uhkasi paljastua 1960-luvulla tehdyn saunaremontin yhteydessä. Kun työmiehen lapio kilahti pehkujen seassa metalliin, Ollila keskeytti pikaisesti työt ja yön aikana aseet vietiin muualle. Sodan päätyttyä armeijan ja armeijan asettautuessa rauhan kannalle oli keksittävä sijoitus varsinaisen sotavarustuksen lisäksi erinäiselle muullekin materiaalille. Kotirintaman yritykset ja yhteisöt olivat lahjoittaneet rintamajoukoille kilvan kiertopalkintoja niin, että Tyrvään patteristollakin (II/KTR 12) oli niitä kymmenkunta. Kun patteriston johtavat upseerit olivat reserviupseerikerhon jäseniä, oli luonnollista, että patteriston kiertopalkinnot luovutettiin sodan päätyttyä Reserviupseerikerhon haltuun. Niitä säilytettiin ainakin aluksi Tyrvään Seudun Museolla, sillä johtokunnan kokouksen pöytäkirjan mukaan Kalle Liuhala ja Mikko Jokinen hakivat museolta 7 pokaalia puhdistettavaksi Nyyssösen kellosepän liikkeeseen. Sen jälkeen osa niistä otettiin kiertopalkinnoiksi reserviupseerikerhon, aliupseerikerhon ja Varikon Aliupseerikerhon välisiin ampumakilpailuihin ja muut jäivät esille Kansallis-Osake-Pankin konttoriin pankinjohtaja Yrjö Lehtisen niitä varten hankkimaan hyllyyn. Kilpailujen vähetessä palkinnot jäivät lopulta kiertämään kerhon puheenjohtajalta seuraavalle, joten kerhon hallitus päätti luovuttaa palkinnot Tyrvään Seudun Museoon. Luovutus tapahtui sittemmin maanpuolustusjuhlan yhteydessä Suomen ulkopoliittinen tilanne oli sotien jälkeen hyvin herkkä ja Neuvostoliitto puuttui joskus varsin vähäisiinkin neuvostovastaisina pitämiinsä seikkoihin. Kylmän sodan kaudella rauhanliike vaati armeijan lakkauttamista, toisaalta uskottiin, ettei ydinaseilla käytävässä sodassa jalkaväkitaistelijaa enää tarvitakaan. Reserviupseeritoiminta kävi eräänlaista eloonjäämistaistelua etenkin 1970-luvulla, jolloin vasemmiston poliittinen vaikutus oli vahvimmillaan. Neuvostoliitto muistutti ajoittain YYA-sopimukseen sisältyvästä konsultaatiovelvollisuudesta ja ehdotti toistuvasti yhteisiä sotaharjoituksia. Neuvostoliiton arvattiin varautuvan mahdollisten maamme yli Neuvostoliittoon suunnattujen risteilyohjusten tor- 34

6 juntaan maamme ilmatilassa. Etelä-Suomen sotaharjoituksissa vihollinen kuvattiin yleensä neutraalisti etelästä, eikä idästä lähestyväksi. Puolustuspolitiikan sijaan alettiin puhua turvallisuuspolitiikasta, joka piti sisällään sekä ulkopoliittisen että puolustuspoliittisen päätöksenteon. Ulkopoliittinen tilanne muuttui olennaisesti Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen johdosta. Maamme hallitus antoi ilmoituksen, että Pariisin rauhansopimuksen Suomen suvereniteettia rajoittavat säännökset olivat menettäneet merkityksensä. Niinpä kerhon kevätkokous päätti yksimielisesti poistaa yhdistyksen säännöistä viittaukset Pariisin rauhansopimukseen, joka kielsi muita kuin vakinaista sotaväkeä antamasta sotilaallista koulutusta. Sama sääntömuutos oli edellisenä syksynä tehty myös RUL:n sääntöihin. Yhdistystoiminnan muutoksia Vuonna 1954 huittislaiset reserviupseerit perustivat oman reserviupseerikerhon ja erosivat Etelä-Satakunnan Reserviupseerikerhosta vieden keikyäläiset mennessään. Vuonna 1963 punkalaitumelaiset toimivat samoin perustaen oman kerhon, jolloin Etelä-Satakunnan Reserviupseerikerhon vuosikokous päätti muuttaa yhdistyksen nimeksi Vammalan Reserviupseerikerho ry. Kerhon toimialueena oli sääntöjen mukaan Vammala, Tyrvää, Karkku, Kiikka ja Suoniemi. Nokialle suuntautuva ja siihen vuonna 1973 liitetty Suoniemi on ilmeisesti pian sääntömuutoksen jälkeen jäänyt pois kerhon toimialueesta sillä vuonna 1965 vain muiden neljän kunnan vaakunat ikuistettiin kerhon lippuun. Tyrvää ja Karkku liittyivät Vammalaan ja Kiikka yhdistyi Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kerhoon kuuluneet kiikkalaiset reserviupseerit liittyivät 1990-luvulla vilkkaasti Kiikan reservialiupseerien yhdistykseen, joka oli Kaarlo Koukun johdolla muuttanut omat sääntönsä sallimaan myös reserviupseerien ja miehistön jäsenyyden. Reservin Aliupseerien Liitto ei sääntömuutosta hyväksynyt, mutta yhdistysrekisteriin ne silti merkittiin. Muutaman vuoden kuluttua liittokin muutti sääntönsä ja otti nimekseen Suomen Reserviläisliitto, jonka jäsenyys on avoin kaikille täysikäisille suomalaisille.(8) Vammalan ja Äetsän reserviyhdistykset siirtyivät yhteisin päätöksin vuonna 1998 uusia lääni- ja sotilaspiirirajoja noudattaen Satakunnasta Pirkanmaan reservipiireihin. Kerhon syyskokous päätti kerhon sääntöjen muutoksesta niin, että kerhon nimeksi tuli vireillä olevia kuntaliitoksia ennakoiden Sastamalan Reserviupseerit ry ja sen tili- ja toimintakaudeksi Kun Sastamalan kaupunki otti vaakunakseen Karkun kunnan vaakunan, ei kerhon lippu tarvinnut kotikunnan vaakunan osalta muutoksia. Vaakuna esittää keskiaikaista vihkimäristiä, joita on piirretty sekä Sastamalan keskiaikaiseen kirkkoon että Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Vaikka kerhon nimen perusteella voisi ymmärtää sen alueena olevan koko Sastamala, käytännössä näin ei ole. Kiikkalaiset ja keikyäläiset upseerit kuuluvat edelleen pääosin Äetsän Reserviläisiin, mouhijärveläiset Mouhijärven Reserviupseerikerhoon ja suodenniemeläiset vanhaa perua Lavianseudun Reserviupseerikerhoon. Kuntien päätöksillä ei yhdistyksiä toisiinsa liitetä. Tasavuosien vuosijuhlat Kerhon kymmenen vuoden välein pidetyt vuosijuhlat ovat olleet samalla myös maanpuolustustilaisuuksia, joihin on kutsuttu oman 35

7 jäsenistön lisäksi muiden alueen maanpuolustusyhdistysten edustajia. Juhlallisuuksiin on yleensä kuulunut seppeleen lasku sankarihaudalla, jumalanpalvelus ja maanpuolustusjuhla. Kerhon 10-vuotisjuhlasta ei ole saatu varmaa tietoa, joten ilmeisesti sellaista ei ole pidetty. Vuonna 1960 kerho vietti 20-vuotisjuhlaa ja sen yhteyteen perustettiin Tyyni-Meri ja Kalle Liuhalan aloitteesta naisosasto, joka myöhemmin rekisteröityi itsenäiseksi yhdistykseksi ottaen nimekseen Vammalan Reservin Upseerien Naiset ry, myöhemmin Vammalan Seudun Maanpuolustusnaiset ry. Kerhon 25-vuotisjuhlan yhteydessä vihittiin Tyrvään kirkossa käyttöön naisjärjestön lahjoittama yhdistyksen lippu. Päiväjuhlassa soitti Vammalan Musiikkiyhdistyksen torvisoittokunta ja juhlapuheen piti Tampereen Läntisen sotilaspiirin komentaja eversti Hannes Karttunen. Kerhon pitkäaikainen ja aktiivinen jäsen, silloinen varapuheenjohtaja, ins.kapt. Kalervo Kari sai vastaanottaa RUL:n kultaisen ansiomitalin. Historiikin esitteli kerhon sihteeri, vänrikki Eero Hietamo. Lipun juhlallinen naulaustilaisuus oli pidetty edellispäivänä kaupungintalossa. Vuonna 1970 pidettiin 30-vuotisjuhla Vammalan seurakuntatalolla, juhlapuhujana oli silloinen Sisä-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Unto Matikainen, joka tiivisti itsenäisyyden ja puolueettomuuden perustan kolmeen tekijään: tahto, taito ja materiaali. Juhlapäivän illalla oli vielä illallistanssiaiset Hotelli Seurahuoneella. Tyrvään Sanomat esitteli edeltävän viikon jutussaan näyttävästi kerhon perustajajäsentä, luutnantti Kalle Liuhalaa. Vuonna 1980 kerho vietti 40-vuotisjuhlaa ja naisyhdistys 20-vuotisjuhlaa. Onnitteluja olivat vastaanottamassa mm. puheenjohtaja Eero Metsola ja hallituksen jäsen Risto Uusitalo. Vuonna 1990 vietettiin seurakuntatalolla kerhon 50-vuotisjuhlaa ja Vammalan Reservin Upseerien Naisten 30-vuotisjuhlaa. Juhlassa Etelä-Satakunnan Reserviupseerikerho ry:n johtokunnan varsinaiset ja varajäsenet 20-vuotisjuhlan yhteiskuvassa : Edessä vas. Jaakko Kokkila, Veli-Väinö Merikallio, Kalervo Kari, Vilho Turtiainen ja Väinö Markkanen. Takana vas., Erkki Melartin, Risto Rydman, Matti Järvelä, Matti Rajakallio ja Pekka Pietilä. Kuvasta puuttuvat E. Paavola ja M. Ollila. (Sa-Sa Kuva) 36

8 esiintyi Ilmavoimien soittokunta. Samassa yhteydessä oli Säästöpankin kokoushuoneella esillä säkyläläisen Ilpo Nurmen kokoama Talvisota-näyttely. Kerhon puheenjohtaja Risto Tuori oli toimittanut kerhon 50 -vuotishistoriikin, joka sisälsi myös Iris Hietamon kirjoittaman Vammalan Reservin Upseerien Naiset ry:n 30-vuotishistorian. Kerhon 60-vuotisjuhla oli Vammalan seurakuntatalolla, sitä ennen oli seppeleenlasku ja jumalanpalvelus Tyrvään kirkossa. Kirkkokahvin jälkeen pidetyssä tilaisuudessa puhui sotilasläänin komentaja, prkenr Antti Numminen, musiikista vastasi Panssarisoittokunta. Pirkanmaan Reserviupseeripiiri muisti yhdistystä jotoshenkisesti Trangia-keittimellä. Vammalan Reserviupseerikerho 40 vuotta: puheenjohtaja, komentajakapteeni Eero Metsola ja hallituksen jäsenet ylil Risto Uusitalo ja ltn Osmo Nevala vastaanottavat Vammalan Reservin Upseerien Naiset ry:n tervehdystä. Onnittelemassa Päivi Kuutti-Uusitalo, Anna-Liisa Kärki (edessä oikealla), Kerttu Pyhälahti ja Mirjami Suvanto. (Yhdistyksen arkistokuva.) Hallitus v. 1991, edessä vasemmalta kerhomestari ltn Jukka Kemppi, puheenjohtaja ltn Risto Tuori, jäsenrekisterin hoitaja ltn Antero Rytkölä, taloudenhoitaja ltn Herkko Saari. Takana vasemmalta: sihteeri ltn Harri Luuppala, urheiluupseeri vänr. Jaakko Lampimäki, ampumaupseeri vänr. Pertti Sariluoto ja varapuheenjohtaja ins. ltn Simo Lehtomäki. (Yhdistyksen arkistokuva.) 37

9 50-vuotishistoriikkiin kerättiin tietoja vanhoilta puheenjohtajilta. Vasemmalta ins.maj Kalervo Kari, ylil Yrjö Lehtinen, ltn Risto Tuori ja komentajakapteeni Eero Metsola. Seurakuntatalossa pidetyssä 60-vuotisjuhlassa vuonna 2000 juhlapuheen piti prikaatikenraali Antti Numminen. 65-vuotisjuhlassa palkittuja kerhon toimijoita: ltn Timo Kökkö (vas.), ylil Pertti Forsberg, ltn Jari Andersson, vänr Sakari Härmä, vänr Teemu Lyytikäinen ja ylil Jari Rankinen. Juhlan kuvat: Mikko Joona. 65-vuotisjuhla 2005 pidettiin puuvalmiissa, jälleenrakennetussa Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa ulkotulien ja kynttilöiden hämyssä. Yhdistyksen lippu valmistui vuonna vuotisjuhlaan naisjärjestön lahjoittamana. Siitä lähtien se on palvellut tarvittaessa vuosittain perinnetilaisuuksissa niin paikallisesti kuin piiri- ja liittotason tilaisuuksissa. Tässä lippua kantaa majuri Aapo Nurmi tilaisuudessa. 38

10 Vuonna 2005 yhdistys juhli 65. toimintavuottaan uudelleen rakennetussa Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Tunnelmaa harmaakivikirkon hämyyn toivat kynttilät, lyhdyt ja ulkotulet. Adventtihartaushetken piti kirkkoherra Osmo Ojansivu ja juhlapuheen kerhon kunniajäsen, ltn Timo Kökkö. Pirkanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja kapt Jari Lindell ja yhdistyksen puheenjohtaja ylil Jaakko Lampimäki palkitsivat aktiiveja toimijoita. Hämeen Sotilasläänin tervehdyksen juhlaan toi sotilasläänin komentaja, eversti Veli-Pekka Parkatti. Kokoontumista ja matkailua Reserviupseerikerhon ja Reservin Upseerien Naisten yhdistyksen hallituksilla oli vielä 1980-luvulla tapana pankinjohtaja Veikko Ilvesmäen kutsusta kokoontua Itsenäisyyspäivänä juhlallisuuksien jälkeen Kansallis-Osake- Pankin konttoriin kahvitilaisuuteen. Tämä perinne, johon yleensä osallistui myös eläkkeelle jäänyt pankinjohtaja Yrjö Lehtinen, loppui viimeistään pankkikriisin myötä 1990-luvun taitteessa. Omassa muistissani ovat myös monet pikkujoulut, joita vietettiin mm. Niemelän Leipomon tiloissa Asemakadulla, Matti ja Sirkka Niemen luona sekä Päivi ja Risto Uusitalon luona Sammaljoella. Reserviupseerikerho ja Reservin Upseerien naiset lähtivät 1950 ja 1960 luvuilla perinteisille kevät- ja kesäretkille, kerhon jäsenten vuorollaan hoitaessa isännyyttä. Vuodesta 1971 alkaen kesäretki suuntautui Puolustusvoimain lippupäivän tienoilla Levon Metsästysmajalle, jossa ohjelmaan kuului makkaranpaistoa, saunan lämmitystä ja herrasmieskilpailuja mm. tikanheitossa ja ilmakivääriammunnassa. Tämä perinne hiipui vähitellen ja loppui lopulta 1990-luvun alussa kokonaan vanhojen jäsenten jäädessä pois ja nuoren jäsenkunnan loistaessa poissaolollaan. Vuonna 1987 Reserviupseerikerho järjesti yhdessä aliupseerikerhon ja Reservin Upseerien Naisten kanssa Itsenäisyyspäivän iltajuhlan Vammalan Seurahuoneella. Levon retki keräsi vielä vuonna 1983 parikymmentä osallistujaa. Kymppejä heittää Tyyni-Meri Liuhala; Yrjö Lehtinen seuraa, Pertti Yli-Houhala kirjaa, vasemmalla jutustelee Harri Ahtikoski. 39

11 Vuonna 2006 RUL 75 vuotta -päätapahtumaan Haminaan mentiin omalla linja-autokyydillä. RUK:n museon näyttelyyn ovat tutustumassa Unto Huju (vas.), Matti Santa ja Timo Kökkö. Juhlan pääpuhuja eversti O. R. Bäckman kertoi mielenkiintoisella tavallaan ajastaan marsalkka Mannerheimin adjutanttina. Tästä tilaisuudesta ei tullut perinnettä, joskin vielä vuonna 1992 järjestettiin vastaavanlainen tilaisuus. Vuonna 2001 järjestettiin kerhon sekä Reservin Upseerien Naisten jäsenille teatterimatka Pyynikin kesäteatterin Talvisota-näytelmän maanpuolustusväelle myytyyn näytäntöön. Vuodesta 2003 lähtien on joka kevät ja syksy järjestetty perheretki Puurijärven Isosuon kansallispuistoon. Yhdistys järjesti retken maanpuolustusmessuille Tampereelle 2005 ja piirin yhteiskuljetuksen RUL:n 75-vuotisjuhlaan Haminaan Vuonna 2010 tehtiin evl Markku Eskon opastuksella kotiseuturetki vuoden 1918 taistelupaikoille. Koppelo (penkillä vas.) kävi tervehtimässä perheretkeläisiä Isosuon eväspaikalla keväällä Pertti Sariluoto kokeilee rk-laserasetta Tampereen Puolustus ja Turvallisuus -messuilla Kotiseuturetkeläisiä Kärppälässä Pentin linnavuoren laella vuoden 1918 taistelupaikoilla. Sakari Härmä (edessä vas.), Markku Esko, Jari Rankinen, Markku Kinnanen ja Pertti Sariluoto. 40

12 Jäsenistön kehitys Kerhon jäsenmäärä nousi perustamisen jälkeen nopeasti noin viiteenkymmeneen, mutta sota-aikana suurin osa heistä joutui sotatoimiin ja kerhon toiminta oli pysähdyksissä. Kerhon historian aikana jäsenmäärä on vaihdellut ollen suurimmillaan 114 vuonna Vuoden 2010 alussa yhdistyksessä oli mukana 94 upseerijäsentä, veteraaneja 7 ja muita kunniajäseniä kaksi. Jäsenkunnan rakenne on ollut vahvasti nostoväkivoittoista eli iäkästä. Pöytäkirjoja selatessa havaitsee jo 1950-luvulta lähtien usein toistetun toivomuksen, jonka mukaan toimintaan pitäisi saada lisää nuoria upseereita. Erilaisia jäsenhankintakampanjoita on ajoittain viritetty ja saatu hetkittäin merkittäviäkin jäsenmäärän lisäyksiä aikaan. Naisten varusmiespalveluksen myötä myös naisjäseniä on kerhoon liittynyt. Vänrikki Suvi Ahlroth hyväksyttiin hallituksen kokouksessa ensimmäisenä naisena yhdistyksen jäseneksi. Vuonna 1991 kerho kutsui kunniajäsenikseen kaikki sotaveteraanijäsenensä. Vuonna 2004 kutsuttiin maanpuolustustoiminnassa ansioitunut, mm. 50 vuotta RUL:n jäsenenä ollut luutnantti, rovasti Timo Kökkö yhdistyksen ensimmäiseksi ei veteraani -kunniajäseneksi. Kevätkokouksessa 2006 kutsuttiin kerhon toiminnassa jo 1950-luvulla mukana ollut ja välillä Rauman kerhossa ja Satakunnan Reserviupseeripiirin luottamustehtävissä lisäansioita hankkinut kapteeni Matti Santa kunniajäseneksi. Hänelläkin on takanaan yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti kestänyt RUL:n jäsenyys. Kynästä tietokoneisiin ja nettiaikaan Kerhon pöytäkirjat kirjoitettiin aluksi sidottuihin kirjoihin, joita tätä laadittaessa on ol- lut käytettävissä vuodesta 1957 alkaen. Sitten siirryttiin kirjoituskoneella kirjoitettuihin pöytäkirjoihin ja jo 1980-luvun lopulla on havaittavissa tietokoneen matriisikirjoittimella tulostettuja pöytäkirjoja. Asiakirjoja voitiin myös tallentaa sähköisesti niin, että varhaisimmat tätä historiikkia varten saadut asiakirjat oli tallennettu tietokoneelle vuonna Joitakin osia tekstistä on suoraan kopioitu Internet-sivuilta. Tiedottaminen kerhon järjestämistä tilaisuuksista on koko kerhon historian ajan tapahtunut Tyrvään Sanomien välityksellä. Sen ohella on lähetetty aluksi vaihtelevalla säännöllisyydellä jäsenkirjeitä, joista vain osa lienee säilynyt kerhon arkistoissa. Kopiointitekniikan kehitys mahdollisti entistä paremmin ja edullisemmin suoran tiedotustoiminnan ja sen ansiosta on 1990-luvulta lähtien laadittu vuosittain erityinen tapahtumakalenteri jaettavaksi jäsenistölle. Vuonna 2005 kerhon hallitus päätti laatia kerholle omat Internet-sivut, jotka koodasi ja päivitti ensin Mikko Joona ja vuodesta 2009 alkaen Pekka Kiuru. Internet-osoitekin on yksinkertainen: Sivustolle on tallennettu mm. kerhon yhteystiedot sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja historiasta. Sekä sivuston, että ylipäätään muutoinkin kerhon toimintakertomusten ja muiden asiakirjojen ulkonäkökin on huomattavasti muuttunut. Suurin ansio tästä kuulunee 2000-luvulla kerhon puheenjohtajana toimineelle Jaakko Lampimäelle. Kerhon talous Kerhon pankkitilille ei ole juurikaan päässyt suuria rahasummia kertymään. Vuotuinen toiminta tuotti keskimäärin sen, mitä kului toimintamenoihin. Ajoittain pöytäkirjoissa on merkintöjä maksuvaikeuksista, esimerkiksi hallituksen kokouksessa päätettiin 41

13 Vanhan kirjallisuuden päivien talkoot antavat tänä päivänä taloudelliset edellytykset yhdistyksen toiminnalle. Kirjatelttaa ovat pystyttämässä Toivo Erkkilä (edessä) ja Markku Esko. Tuemme turvallisuutta -keräyksen oivallisesta tuloksesta palkittiin vuonna 2001 talkooansiomitalein keräyspäällikkö Risto Tuori (vas.) ja Jari Andersson. korjata kerhon huono rahatilanne tehostamalla jäsenmaksujen suoritusta. Ainoa sijoitusomaisuus muodostui Kansallis-Osake-Pankki Oy:n osakkeista, joita lienee aikojen kuluessa hankittu toiminnassa vahvasti mukana olleiden KOP:n pankinjohtajien Yrjö Lehtisen, Matti Sannan ja Veikko Ilvesmäen vaikutuksesta. Vielä kerhon hallitus päätti merkitä 125 kpl osakeannissa tarjottuja uusia KOP:n osakkeita 10 markan nimellisarvolla. Meritaksi muuttuneen pankin osakkeet myytiin vuonna Pääosa kerhon tuloista saatiin jäsenmaksutulona. Aluksi jäsenmaksut kerättiin itse ja tilitettiin piirille sen ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenmaksuosuudet. Vuoden 1956 jäsenmaksutilitys oli taloudenhoitajan vaihdoksen johdosta kokonaan jäänyt maksamatta, jonka johdosta piirin karhukirje tuli seuraavan vuoden hallitukselle yllätyksenä. Samanlainen tilanne oli syyskuussa 1962, jolloin maksuviivästys johtui siitä, että 27 jäsentä oli laiminlyönyt jäsenmaksun kerholle. Jäsenmaksuperintä siirtyi piirille vuonna 1971, jolloin johtokunnan valtuutti kokouksessaan Jussi Peräisen hyväksymään ATK:ta hyväksikäyttäen tapahtuvan jäsenmaksuperinnän. Myöhemmin jäsenmaksujen kerääminen siirtyi liitolle, joka palautti kerholle sen osuuden jäsenmaksusta. Vuonna 2010 kerhon jäsenmaksun suuruus on 35 euroa, nuoriso- ja opiskelijajäseneltä 13,50 euroa, joka on liiton, piirin ja Reserviläinen -lehden osuus. Toisinaan yhdistys teki tappiollisia tilinpäätöksiä, joita paikkaamaan tarvittiin tuottavia varainhankintaprojekteja. Sellaisia olivat erilaiset koulutus- ym. tilaisuudet, jotka toisaalta vaativat paljon aktiivista työtä. Kerho osallistui myös reserviläisjärjestöjen valtakunnallisiin Tuemme turvallisuutta -keräyksiin. Vuonna 1992 keräyspäällikkönä oli Eino Miilunpalo ja vuonna 2000 Risto Tuori. Keräysvastikkeina oli akryylikuutioita, pinssejä, autotarroja ja heijastimia. Vuosina saatiin kerättyä varoja puhelinlinjojen raivaustalkoilla. Vuodesta 2005 lähtien Vammalan Seudun Sinibaretit ry:n ja Vammalan Reserviläisten kanssa hoidetut Vanhan Kirjallisuuden Päivien talkoot ovat tuottaneet merkittävästi lisätuloja yhdistykselle. 42

14 Perinteitä kunnioitetaan Asevarikko järjesti toimintansa päättymiseen asti kunniavartion Tyrvään kirkolla järjestetyissä kunniakäynneissä. Sen jälkeen kunniavartioiden asettaminen siirtyi reserviläisjärjestöille. Kerhon saatua oman lipun se asetti lippuvartion kunnianosoituksiin Tyrvään kirkolla. Vuotuisiksi rutiineiksi on 2000-luvulla tullut osallistuminen seuraaviin perinnetapahtumiin: Tammisunnuntain etappi, Talvisodan päättymisen muistopäivä, Kansallinen veteraanipäivä, Kaatuneitten muistopäivä, Puolustusvoimien lippujuhlapäivä, itsenäisyyspäivän lippuvartio ja jouluaaton kunniavartio. Erityisen arvokkaana perinteenä on säilynyt jouluaaton kunniavartio Tyrvään kirkon sankarihaudalla. Kerho aloitti perinteen tiettävästi vuonna 1954 ja pian siihen liittyivät reservialiupseerit ja myöhemmin varikko ja sotaveteraanit.(9) Käytettävissä olleista kerhon pöytäkirjoista ensimmäinen maininta jouluaaton kunniavartiosta löytyy pidetyn vuosikokouksen pöytäkirjasta, jossa kunniavartio oli merkitty vuoden 1957 toimintasuunnitelmaan. Kunniavartio asetettiin vuonna 1958 johtokunnan päätöksen mukaan aikaisempaa tapaa noudattaen yhteistyössä reservialiupseerikerhon kanssa klo väliseksi ajaksi puolen tunnin vartiovuoroissa, silloin tehtävä annettiin vänr. Matti Sannalle. Vastaava merkintä on johtokunnan pöytäkirjassa , jossa todettiin vielä vartion vahvuudeksi (2 upseeria, 2 aliupseeria). Seurakunnan aloitettua Jouluaattohartaudet kirkossa vartiokin on asetettu aikaisemmin Jouluaaton kunniavartiossa sankarihaudalla vuonna 2003 olivat mm. ltn Antti Rauhala (edessä vas.) ja ltn Mikko Mustanoja reserviupseerikerhosta ja vääp Unto Pinomäki ja ylik Erkki Pyhälahti aliupseeriyhdistyksestä. Talvisodan päättymisen muistopäivän tilaisuudessa 2005 kunniavartiotehtävissä veljekset vänr Ville Inna (edessä) ja ltn Lauri Inna. iltapäivällä. Kunniavartio on siten vuodesta 1954 lähtien joka jouluaatto seissyt säässä kuin säässä, upseerit miekoin varustettuina, sankarivainajien muistomerkin edessä, eleettömänä ja hiljaisena kunnianosoituksena niille, jotka henkensäkin alttiiksi antaen lähtivät sotaan isänmaan puolesta. 43

15 Reserviläisten varustaminen kunniavartioon tapahtui varikon toimesta, kunnes Mauri Ylikoski vuonna 1995 hankki manttelit, vyöt ja karvalakit Hämeenlinnan talousvarikolta yhteisesti Vammalan Sotaveteraanit ry:lle, Vammalan Reserviupseerit ry:lle ja Vammalan Reservin Aliupseerit ry:lle. Varusteiden pukeminen sekä vartioon lähtö ja paluu tapahtuivat aluksi sillan pielessä olleelta Vammalan poliisiasemalta. Poliisiaseman siirryttyä uudelle virastotalolle vartiotukikohta siirtyi kirkon takana olevaan seurakunnan työntekijöiden huoltorakennukseen. Miekkoja oli reserviupseerikerholla aluksi vain kaksi, joten kaksi miekkaa piti joka kerta lainata kerhon jäseniltä, jotta sekä seisova vartio että vaihtava vartio sai täydellisen varustuksen. Vuonna 1977 kävi niin onnettomasti, että miekat vaihtuivat, tai ainakin niin epäiltiin, kun kerholle jäänyt miekka oli hieman ruostunut ja koristetupsu oli rispaantunut. Asiasta käytiin pitkällisiä keskusteluja lainamiekkojen omistajien kanssa, kunnes Eero Metsolan kerhon hallitukselle antaman kirjallisen selvityksen perusteella asia haudattiin epäselvänä. Vuonna 1979 kerholle hankittiin kolmas miekka, jonka jälkeen lainamiekkoja tarvittiin vain yksi. Maanpuolustushenkeä vaalitaan Reserviupseerikerho on toimintansa aikana järjestänyt lukuisia maanpuolustushenkisiä tilaisuuksia, joista tässä yhteydessä voidaan esimerkin tavoin ottaa esiin vain muutama. Juhlakunniavartio Asevelipatsaalla talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä Sotaveteraanien toivomassa varustuksessa seisovat ylil Pekka Kiuru (vas.) ja ltn Lauri Hämeen-Anttila. 44

16 Pöytäkirjojen mukaan kerhon vuosikokouksissa kuultiin yleensä esitelmiä tai katsottiin lyhytfilmejä mielenkiintoisista aiheista. Reserviupseerikerho ja Reservin Aliupseerit järjestivät ainakin 1960-luvulla yhteisiä maanpuolustusaiheisia esitelmätilaisuuksia milloin Asevarikko 3:n kerholla, milloin Yhteiskoululla. Vammalan vapautumisen 40-vuotisjuhlaa vietettiin , jolloin kerhon jäsenet marssivat yhdessä vapaussodan veteraanien ja reservialiupseerien kanssa kunnianosoitukseen Tyrvään kirkon sankaripatsaan äärelle. Toisen maailmansodan päättymisen ja rauhan alkamisen 40-vuotisjuhlana järjestettiin Rauhan ja Turvallisuuden päivä. Vuonna 1986 kerho järjesti kaksipäiväisen reserviläistapahtuman kaikille alueen maanpuolustusjärjestöille. Asevarikko 3, Vammalan Reserviupseerikerho ja Tyrvään Seudun Museo järjestivät maanpuolustusjuhlan, jossa evl Markku Esko esitti katsauksen sotilaspoikatoimintaan ja jaettiin sotilaspoikaristit läsnä olleille sotilaspojille. Tyrvään Seudun Museolla eversti O.R. Bäckman avasi Suomen Marsalkka Mannerheimin kuoleman 40-vuotismuistonäyttelyn. Kerho järjesti paikallisen RUL 75 vuotta -juhlaesitelmätilaisuuden Sylvään koulun auditoriossa. Valtiotietieteen tohtori, eversti Pekka Visuri luennoi aiheesta Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi. Hengellinen toiminta Hengellinen toiminta on kuulunut yhdistyksen perinteellisiin toimintamuotoihin alusta lähtien. Esimerkiksi kenttäpiispa Yrjö Massa vieraili puhujana yhdistyksen järjestämässä hengellisessä päivässä vuonna 1968 ja Satakunnan Reserviupseeripiirin perinteisiin kuului Satakunnan Reserviläisten Puheenjohtaja Asko Laiho avasi Rauhan ja turvallisuuden päivät 1985 seurakuntatalossa. VTT, eversti Pekka Visuri piti RUL 75 -juhlaesitelmän Sylvään koululla. kirkkopyhä, jota vietettiin vuosittain jonkin jäsenkerhon järjestämänä. Vammalan reserviläisjärjestöt ja Tyrvään seurakunta järjestivät kirkkopyhän Tyrvään kirkossa Jumalanpalveluksen jälkeen oli päiväjuhla seurakuntatalossa, jossa musiikista vastasi Niinisalon varuskunnan soittokunta ja pääpuhujana oli kenttäpiispa Jorma Laulaja. Tyrvään Pyhän Olavin kirkolla järjestettiin piirin muilta yhdistyksiltä havaittua perinnet- 45

17 tä noudattaen vuoden 2003 adventin aikaan Joulutulet-tapahtuma, johon kuului kirkossa pidetty iltahartaus. Tilaisuus muodostui perinteeksi, joka järjestetään edelleenkin vuonna Paikkana on tällä kertaa Rudolfin Keidas Roismalassa. Ampumaurheilu on ollut eräs suosituimpia lajeja yhdistyksen urheilutoiminnassa. Puuvalmiiksi entisöity Tyrvään Pyhän Olavin kirkko vuonna 2003 oli Joulutulet-tapahtuman keskus. Talviaikaan sisälle ei nyt enää pääse. Vammalan reservijärjestöt tarjoavat kaikille Joulutulet-tapahtumaan osallistuville pipareita ja kuumaa glögiä. Jopa yli 200 ulkotulta valaisevat kirkkotietä ja luovat tunnelmaa Joulutulet-tapahtumassa -08. Ampumaurheilua Kerhon alusta lähtien ampumaurheilu oli yksi tärkeimpiä kerhon toimintamuotoja. Ampumaharjoituksia ja -kilpailuja järjestettiin vuosittain useita ja niihin osallistuttiin aktiivisesti. Ns. kolmen koplan kilpailuja (reserviupseerit, aliupseerit, varikkolaiset) järjestettiin perinteisesti vuosittain. Tunnetuimpia kerhon edustajia valtakunnallisissa kilpailuissa olivat Kalle Liuhala, Jussi Peräinen ja Erkki Melartin. Kalle Liuhala voitti jo vuonna 1937 maailmanmestaruuden sotilaskiväärillä makuuasennosta. Suomen mestaruuksia hänellä oli seitsemän, ja 70-vuotishaastattelussaan hän arvioi ampuneensa laukauksia puoli miljoonaa koko uransa aikana. Erkki Melartin puolestaan voitti kiväärillä aktiiviaikanaan liki neljäkymmentä RUL:n mestaruutta. Sen jälkeen, kun Seuratalo oli vuonna 1971 myyty Vammalan kaupungille, reserviupseerikerholle ja aliupseeriyhdistykselle oli pidätetty oikeus maksuttomaan käyttövuoroon kerran viikossa. Kerhot järjestivät siellä ilmapistooliammuntaa. Tämäkin perinteinen ampumaurheiluharrastus lopahti osin osanottajien 46

18 Jukka Kemppi Matinsuon radalla piirikilpailussa. vähyyteen ja lopullisesti seuratalon alkaneeseen remonttiin. Asevarikon kasarmirakennus muutettiin varusmiesten poistuttua esikuntarakennukseksi ja sen alakertaan rakennettiin ampumarata, johon reserviläisillä oli käyttövuoro kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 1974 kerho tuki Matinsuon ampumaradan rakentamista ja sai rataan käyttöoikeuden. Pistooli- ja kivääriradan ylläpidosta vastasi Asevarikko, mutta varikon lopettamisen jälkeen kerhon hallitus päätti vuonna 2005 luopua Matinsuon ampumaradan käytöstä ja siirtyä Kiikan puolella olevan Leikkuun radan käyttäjäksi. Pitkäaikaisia ampumaupseereita ja -harrastajia ovat olleet mm. kapt Pertti Yli-Houhala ja ltn Pertti Sariluoto. Pertti Yli-Houhala on palkittu ampumaharrastusta edistävästä työstä RESUL:n hopeisella ansiomitalilla. Kerholla oli vuoden 1980 kalustoluettelon mukaan kaksi pienoiskivääriä, kaksi pienoispistoolia, kaksi ilmakivääriä ja yksi ilmapistooli, jotka olivat kerhon jäsenten käytettävissä. Asekalustoa on varojen salliessa täydennetty ja myyty vanhoja aseita pois. Vuonna 1995 kerholle hankittiin ensimmäinen rynnäkkökiväärin tyyppinen, kertatulella toimiva MPSkivääri (Norinco 56 S), joka soveltui uusimuotoisiin SRA-ammuntoihin. Tilintarkastajat huomauttivat vuonna 1996, että aseilla tulee olla varma säilytyspaikka ja vastuuhenkilö sekä niiden luovuttamisesta otettava kuittaus. Aseen käytössä oli muutoinkin noudatettava viranomaisten ohjeita. Tämän jälkeen kerholle hankittiinkin asekaappi, joka on ampumaupseerin hallussa. Vuonna 2005 poliisi tarkasti kerhon asekaapin ampumaupseeri Pertti Yli- Houhalan luona ja totesi sen määräysten mukaiseksi. Kilpa- ja kuntoliikuntaa Satakunnan Reserviupseeripiirissä oli tapana, että kukin jäsenkerho vuorollaan järjestää piirin maastomestaruuskilpailut. Ainakin vuonna 1968 tämä järjestysvuoro osui Vammalan Reserviupseerikerholle. Varikon vuonna 1967 valmistuneessa, sittemmin esikuntakäyttöön otetussa kasarmirakennuksessa oleva urheiluhalli tarjosi myös mahdollisuuden liikuntaan. Reserviläisjärjestöt saivat siellä viikoittaisen lentopallovuoron. Kerhon aktiivinen jotostoiminta alkoi Suomussalmen Rajajotoksesta vuonna Seuraavana vuonna kerhon hallitus päätti maksaa jotokseen osallistuvien osanottomaksut. Vuonna 1994 jotostoiminta oli huipussaan, kun valtakunnalliseen syysjotokseen osallistui Vammalasta viisi partiota. Kerho järjesti Vammala-Jotos-92 -nimisen jotostapahtuman vuonna 1992, joka oli kerhon jo vuonna 1987 RESUL:lta varaama valtakunnallinen talvijotos. Jotosjohtajana oli vänr Jaakko Lampimäki ja tehtäväpäällikkönä vänr Matti Hämeen-Anttila. Tulospalvelusta vastasivat ltn Pekka Kiuru ja ltn Harri Luuppala. Aliupseeriyhdistys antoi auliisti talkooapua. Kilpailukeskuksena oli Asevarikko 3. Vammala-Jotos-92 on yhä osanottajamäärältään RESUL:n suurin talvijotos yhteensä 36 reitin kiertänyttä 3 5 hengen partiota. 47

19 Vammala-Jotos-92:n kilpailijat haroivat hiuksiaan määrittäessään koordinaatteja ja siirtäessään kuvien kertomia tulevan päivän rastipaikkoja kartoille Houhajärven leirimajalla. Kuikan kierros Savonlinnassa Jotoksella oli yhdistyksestämme kolme partiota. Vesistöä ylittämässä Pekka Kiuru, Harri Luuppala, Jaakko Lampimäki ja Pertti Forsberg. Kevätyön Keikaus Iso-Lattiolla Kertasingon ampumakuntoon panoa valvoo ampumaupseeri vänr Teemu Lyytikäinen. Keravalla v oli kunnon talvi. -25 C:n pakkasessa jotoksella kävivät vänr Jaakko Lampimäki (edessä vas.), ltn Harri Luuppala ja vänr Pertti Forsberg (suksipaarilla) Vammalan RU-kerhosta ja paarien jarrumiehenä kers Pertti Ahometsä aliupseeriyhdistyksestä. Naakima -89 sissijotos Lapissa oli viikon mittainen kahden joukkueen kokoisen osaston keskinäinen mittelö. Vammalan kerhosta mukana olivat vänrikit Pertti Forsberg ja Jaakko Lampimäki sekä ltn Harri Luuppala. Aliupseeriyhdistystä edusti kers Pertti Ahometsä. 48

20 Satakunnan reservipiirien puitteissa järjestettiin Kevätyön Keikaus -nimisiä pienoisjotoksia vuosina yhteensä kolme, kaksi Hornion urheilumajalla ja yksi Iso-Lattiolla, Vuoden 1995 jotoksen yhteydessä järjestettiin naisten maastokurssi. Vuonna 1989 Vammalan Reserviupseerikerho järjesti Varsinais-Suomen, Pohjois-Hämeen ja Satakunnan piirien maastomestaruuskilpailut Vammalan Stormissa. Kilpailujohtajana toimi Jaakko Lampimäki, kenttähartauden kilpailijoille piti rovasti Timo Kökkö. Satakunnan Reserviupseeri- ja Aliupseeripiirien talvimestaruuskilpailut järjestettiin Vammalassa Kilpailujohtajana oli Jukka Kemppi ja kilpailupaikkana Hornion koulu. Vuonna 2003 kerho järjesti pyöräilyjotoksen Pirkanmaan piirien kesäjotoksena ja osallistui kirkkoveneellä Satakunnan kansansoutuun. Kolmen piirin maastomestaruuskilpailut pidettiin Stormissa Kilpailukeskuksena toimi kaivostoimisto. ESP-jotos Houhajärvellä oli räätälöity Tyky-tapahtuma puhelinyhtiön henkilökunnalle, josta yhdistys sai mukavan korvauksen. Toimintarastilla tehtävää käskyttää ltn Jari Andersson. Sastamalan Pyöräilyjotos 2003 kiersi pikkuteitä Karkun ja Äetsän kautta takaisin Asevarikolle. Iso-Lattiolla aamuhartaushetken osallistujille piti pappi Jari Rankinen. Naisten maastokurssi Hornion koululla 1995 sai suuren suosion. Pääkouluttajana toimi Matti Hämeen-Anttila. 49

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009

Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus 2009 Tuloslaskelma ja Tase Yleistä Vuosi 2009 oli yhdistyksemme 51. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY Hallitus Jyväskylä 13.3.1999 1(4) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1998 1. Yleistä 2. Yhdistyksen hallinto Vuosi 1998 oli Jyväskylän Reserviupseerit ry:n (vuoteen 1966 saakka Jyväskylän

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 1 JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY Hallitus Jyväskylä 9.3.2002 1(5) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 1. Yleistä 2. Yhdistyksen hallinto Vuosi 2001 oli Jyväskylän Reserviupseerit ry:n (vuoteen 1996 saakka Jyväskylän

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Jäsenet. 2. Hallinto ja talous. 3. Veteraanitoiminta. 4. Toimitilat. 5. Koulutustoiminta. 6. Naiset

Sisällysluettelo. 1. Jäsenet. 2. Hallinto ja talous. 3. Veteraanitoiminta. 4. Toimitilat. 5. Koulutustoiminta. 6. Naiset Sisällysluettelo 1. Jäsenet 2. Hallinto ja talous 3. Veteraanitoiminta 4. Toimitilat 5. Koulutustoiminta 6. Naiset 7. Ohjelma- ja kilpailutoiminta 8. Tiedotustoiminta 9. Yhteistoiminta eri järjestöjen

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Keravan Reserviläiset ry

Keravan Reserviläiset ry Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli yhdistyksemme 52. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y.

ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. ITÄ-HELSINGIN RESERVIUPSEERIT R.Y. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1. YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMINNANTARKASTAJAT VUONNA 2014 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Perinnetoimikunta Perinnetoimikunta

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT POHJOIS-KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KANSANLÄHETYKSEN S Ä Ä N N Ö T Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Evankelisluterilainen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014.

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014. OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014. Yhdistys perustettu v.2002,joten oli kahdestoista(12) toimintavuosi. Toimintavuoden aikana eri tapahtumiin osallistui 1250 henk. tilanne 31.12.

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2013 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 4 KOKOUKSET... 4 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2005 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2004 Kulunut vuosi oli kiltamme 40. toimintavuosi. Juhlavuoden päätapahtumaksi muodostui killan 40-vuotisjuhla

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY

ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY 1 ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON PERINNEYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Seinäjoen

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n Tapiolan Reserviupseerit r.y. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Sivu 1 ( 5 ) Tapiolan Reserviupseerit r.y:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Tapiolan Reserviupseerit ry, josta myöhemmin käytetään sanaa

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1

VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 VARKAUDEN RESERVIUPSEERIKERHO RY 1 SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Varkauden Reserviupseerikerho ry. Sen kotipaikka on Varkaus. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Rovaniemen Reserviläiset ry www.reservilaisliitto.fi /rovaniemenreservilaiset

Rovaniemen Reserviläiset ry www.reservilaisliitto.fi /rovaniemenreservilaiset TOIMINTAKERTOMUS Rovaniemen Reserviläiset ry www.reservilaisliitto.fi /rovaniemenreservilaiset Toimintakertomus 1.1.2013 31.12.2013 Yhdistys on katsottu toimineen epävirallisesti jo vuodesta 1935 lähtien.

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA

HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT. Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEEN PELASTUSLIITTO RY SÄÄNNÖT Hyväksytty oikeusministeriössä 3.5.1994 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Hämeen Pelastusliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä pelastusliitoksi. Pelastusliiton

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA

ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA sivu 1 Kokouksen paikka ja aika: ESITYSLISTA JA PÖYTÄKIRJA Kokoukseen osallistui henkilöä. 1 Kokouksen avaus Kokouksen avasi klo. 2 Kokouksen järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kokouksen

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY 1 (6) HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin reserviupseerien Viestiosasto ry, josta näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

KOUVOLAN-UTIN SOTILASKOTIYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T

KOUVOLAN-UTIN SOTILASKOTIYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T KOUVOLAN-UTIN SOTILASKOTIYHDISTYS RY S Ä Ä N N Ö T 2 NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Kouvolan-Utin Sotilaskotiyhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki kunta. Yhdistys kuuluu Sotilaskotiliitto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE

Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry/varsinais-suomen Reserviläispiiri ry TOIMINTAOHJE PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET 1. YLEISTÄ 2. HUOMIONOSOITUKSET 2.1 Yleistä Ohjeella määritetään muistamiseen ja palkitsemiseen liittyvät säännöt ja periaatteet Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

N:o 4/2005 joulukuu 2005

N:o 4/2005 joulukuu 2005 N:o 4/2005 joulukuu 2005 Itsenäisyyspäivää vietettiin Jyväskylässä JRUn asettamien kunniavartioiden kanssa. Kuvassa JARUn puheenjohtaja v 2006 Lauri Lehtoviita Taipaleen patsaalla. Numero 4/2005 Sivu 1

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTAKERTOMUS 2013

ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 ORIMATTILAN RESERVILÄISET RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ YHTEENVETO KOKOUKSET HALLITUKSEN KOKOONPANO TOIMINTA TALOUDELLINEN TILANNE JÄSENMÄÄRÄ TAPAHTUMAT - kuukausittain Jari Hamberg O r i m a t t i

Lisätiedot

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Rajupusu Leader ry ja sen kotipaikka on Juvan kunta. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot