Koulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Transkriptio

1 Koulutuksen järjestäjäkenttä tänään Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Riku Honkasalo Erityisasiantuntija

2 Opetushallituksen strategiset linjaukset koulutuksen järjestämisessä Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen järjestäjien sekä oppilaitosverkoston sopeutumista suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Ohjauskeinoja kehittämällä lisätään koulutuksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Huolehditaan oppijoiden yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteutumisesta ja opintoohjauksen voimavarojen ohjaamisesta erityisesti koulutusasteiden nivelvaiheisiin. Edistetään koulutusjärjestelmän, eri tutkintojen ja eri koulutusasteiden välistä joustavuutta.

3 Tilannekatsaus ilmestyi pe : -Koulutuksen järjestäminen analysoitu nykyisissä 304 Manner-Suomen kunnassa sekä VM:n työryhmän esittämillä 66 kuntajakoselvitysalueella (=suuralueet). - Jatko-osa huhtikuussa 2012 ilmestyneelle tilannekatsaukselle Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua.

4 OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRIEN KEHITYS

5 Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Lähde: Opetushallitus ja Tilastokeskus

6 Perusopetus oppilasta Peruskoulun oppilasmäärä väheni edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia. Peruskoulun oppilaista 49 prosenttia oli tyttöjä ja 51 prosenttia poikia

7 Peruskouluikäisten (7 15-vuotiaat) sekä vuotiaiden määrän kehitys vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

8 Peruskouluikäiset (7 15-vuotiaat) vuonna 2009 ja ennuste vuodeksi 2020 seutukunnittain (eniten vähenevät) Erotus Muutos (%) Torniolaakson seutukunta ,5 Itä-Lapin seutukunta ,0 Kehys-Kainuun seutukunta ,0 Pohjois-Lapin seutukunta ,8 Pielisen Karjalan seutukunta ,0 Keski-Karjalan seutukunta ,9 Lähde: Opetushallitus

9 Peruskouluikäiset (7 15-vuotiaat) vuonna 2009 ja ennuste vuodeksi 2020 seutukunnittain (eniten kasvavat) Erotus Muutos (%) Jyväskylän seutukunta ,4 Kyrönmaan seutukunta ,5 Riihimäen seutukunta ,7 Tampereen seutukunta ,3 Oulun seutukunta ,5 Lähde:Opetushallitus

10 Koulutuksen järjestäjien määrä Lähde: Tilastokeskus

11 Koulutuksen järjestäjien määrän kehitys eriteltynä Yhteensä Perusopetus Lukio Ammatillinen Amm. korkea Yliopisto 2011 yhteensä yhteensä ,6-20,0-14,2-35,9-12,9-20,0 vähenemä (%) Valtio (2009) Kunta (2009) Kuntayhtymä (2009) Lähde: Opetushallitus 2012

12 Peruskoulujen ja oppilaitosten määrän kehitys Peruskoulut Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Lähde: Tilastokeskus

13 Oppilaitosten määrävertailu Oppilaitoksia Muutos vrt Uusia Lakkautettuja Yhdistyneitä Peruskoulut Erityiskoulut Lukiot Perus- ja lukioasteen koulut Lähde: Tilastokeskus

14 Peruskoulujen ja lukioiden määrät maakunnittain 2012 UUS P-P VAR PIR E-P KES SAT POH E-S LAP P-S KYM P-K P-H K-H K-P E-K KAI UUS=Uusimaa VAR=Varsinais-Suomi E-P=Etelä-Pohjanmaa SAT=Satakunta E-S=Etelä-Savo P-S=Pohjois-Savo P-K=Pohjois-Karjala K-H=Kanta-Häme E-K=Etelä-Karjala Lukioita Peruskouluja P-P=Pohjois-Pohjanmaa PIR=Pirkanmaa KES=Keski-Suomi POH=Pohjanmaa LAP=Lappi KYM=Kymenlaakso P-H=Päijät-Häme K-P=Keski-Pohjanmaa KAI=Kainuu Lähde: Opetushallitus

15 Peruskoulut ja lukiot 2012 Manner-Suomessa on 2654 kunnan tai kuntayhtymän järjestämää peruskoulua, 97,9 % kaikista peruskouluista. Vastaavilla kriteereillä lukioita on 358, eli 89,1% kaikista lukioista. Peruskouluista yksityisesti ylläpidettyjä on 43, joista 12 toimii ulkomailla. Lisäksi peruskoulujen kokonaismäärään kuuluu 12 yliopistojen harjoitteluperuskoulua. Päivälukioista 29 on yksityisiä, 10 yliopistojen tai valtion ylläpitämiä sekä 5 kansanopistojen lukiolinjoja.

16 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisen valtakunnallisia tunnuslukuja 2012 (pl. Ahvenanmaa) Kunnallisesti järjestettyjä peruskouluja Asukkaita yhtä kunnallisesti järjestettyä peruskoulua kohti 2025 Kunnallisesti järjestetyissä peruskouluissa oppilaita yhteensä (=noin 95%) Asukkaista kunnallisten peruskoulujen oppilaita 9,57% Oppilaita yhtä kunnallisesti järjestettyä peruskoulua kohti 194 Kunnallisesti järjestettyjä lukioita 358 Asukkaita yhtä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohti vuotiaita (lukioikäisiä) yhteensä Lukioikäisiä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohden 557 Lukiolaisia kunnallisesti järjestetyissä lukioissa (=noin 91%) Lukiolaisia yhtä kunnallisesti järjestettyä lukiota kohti 255 Lähde: Opetushallitus

17 Alakoulut, yläkoulut ja yhtenäiskoulut 2011 Peruskouluista 74 prosenttia oli vuosiluokkia 1 6 käsittäviä alakouluja 13 prosenttia oli vuosiluokkia 7 9 käsittäviä yläkouluja Samoin 13 prosenttia oli kaikki vuosiluokat käsittäviä yhtenäiskouluja. Peruskouluista alle 50 oppilaan kouluja oli 22 prosenttia ja yli 500 oppilaan kouluja oli 6 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

18 Perusopetusta antavien koulujen lukumäärä ja oppilasmäärä koulujen koon mukaan vuosina Lähde: Opetushallitus

19 Muutokset Vuonna 2010 Suomessa oli 124 alle 20 oppilaan peruskoulua. Lähde: Opetushallitus

20 Suurimmat peruskoulut 2010

21 Saman peruskoulumäärän kuntien määrät

22 Saman peruskoulumäärän kuntien keskimääräiset asukasluvut

23 Hyvinkin erikokoisissa kunnissa voi olla sama peruskoulumäärä. Vastaavasti samankokoisissa kunnissa voi olla hyvinkin erilainen peruskoulumäärä.

24 Lähikoulu- ja lukioperiaate toteutuvat edelleen melko hyvin Koko maassa vuotiaiden ikäluokasta keskimäärin 93 prosenttia asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä vuosiluokkien 1-6 koulusta. Lisäksi 18 kunnassa ei ollut omaa vuosiluokkien 7-9 opetusta antavaa koulua. Kuntien yhdistymisten myötä näiden kuntien määrä on vuosittain vähentynyt. Lukiokoulutuksessa yli 80 prosentilla nuorista oli tarjolla lukiokoulutusta enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta lukuun ottamatta Itä- Suomen ja Lapin alueita.

25 LUKIOVERKOSTA

26 Kuntamäärän ja lukioiden määrän korrelaatio Lähde: Opetushallitus

27 Lukiot koon mukaan jaoteltuina Lähde: Opetushallitus

28 Suurimmat lukiot 2011 Lähde: Opetushallitus

29 Lukioverkon tulevaisuudesta Vuonna 2012 päivälukiokoulutusta järjestää 228 kuntaa (235), 13 kuntayhtymää (4) ja 37 yksityistä koulutuksen järjestäjää (36). Suluissa vastaavat luvut vuodelta Ns. pienten lukioiden lisää saa runsaat 150 kuntaa Lukion toiminnan loppuminen vaikuttaa pätevien aineenopettajien saatavuuteen, ja siten myös peruskoulun yläluokkien opetuksen järjestämisedellytyksiin. Oma lukio on koettu ja koetaan keskeiseksi peruspalveluksi Vaihtoehtoina filiaali/sivupiste- ja verkostolukiomallit sekä etäopetuksen tehokkaampi hyödyntäminen Toisen asteen koulutuksen keskittyminen samalle järjestäjälle erilaisilla hallintomalleilla (Jyväskylä, Varkaus, Tampereen seutu )

30 Lukioverkon tunnuslukuja 70 lukiotonta kuntaa, suurimmat Liperi ( asukasta) sekä Masku (9 590 asukasta). Keskimääräinen asukasluku on 3000,3 asukasta. Lukiottomissa kunnissa asuu 4,1 prosenttia koko maan vuotiaista (8170 / ). Yhden kunnallisen lukion kuntia on 191, kahden lukion kuntia on 20, kolmen lukion kuntia 7, neljän lukion kuntia 4, ja 5-7 lukion kuntia kutakin kaksi. Eniten kunnallisia lukioita on Helsingissä (16), Espoossa (12), Oulussa (11) ja Turussa (8). Vähiten lukioikäisiä eli vuotiaita yhtä kunnallista lukiota kohti on Utsjoella (23) ja Savukoskella (43), Alle sata lukioikäistä on 15 lukiollisessa ja 43 lukiottomassa kunnassa. Eniten lukioikäisiä yhtä lukiota kohti on Järvenpäässä (1709), Kajaanissa (1578) ja Raumalla (1421). Yli tuhanteen lukioikäiseen yhtä lukiota kohti yltää kaikkiaan 16 nykykuntaa.

31 ERITTELYÄ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJISTÄ Ammatillisen koulutuksen kuntajärjestäjien määrän muutokset: 2008: : :15 Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien määrän muutokset: 2008: : :39 Yksityisten ammatillisten järjestäjien määrän muutos 2008: : :89 Alle asukkaan järjestäjistä vain muutaman osalta ei ole tiedossa tulevien vuosien suunnitelmia väestöpohjatavoitteen saavuttamiseksi. (Lähde: Kuntaliitto ja VM)

32 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ SUURKUNNISSA?

33 Kuntarakenteen muutos? Kuntarakenteen voimakas muutos on toteutuessaan haaste koulutuksen järjestämiselle ja ohjaukselle. Nykykunnat Kuntarakennetyöryhmän (VM) 02/2012 esittämät (304) kuntajakoselvitysalueet (66)

34 66 suuralueen peruskouluja lukioverkot 2012 Lähde: OPH 2013 Peruskouluja Lukioita Peruskouluja Lukioita Kuhmo 5 1 Savonlinna 28 6 Inari-Utsjoki 8 2 Ala-Pirkanmaa 28 3 Sodankylä 8 1 Ala-Pohjanmaa 30 4 Luoteis-Pirkanmaa 11 2 Rovaniemi 30 4 Kitee 11 2 Suupohja 33 4 Kemijärvi 11 3 Ylä-Savo 35 6 Jämsä 12 3 Pyhäkala 36 4 Suomussalmi 12 2 Lohja 37 3 Heinola 13 2 Varkaus-Pieksämäki 39 5 Ylä-Pirkanmaa 13 2 Länsi-Pohja 41 6 Pyhäjärvi 14 2 Pietarsaari 41 4 Nurmes-Lieksa 16 4 Hyvinkää-Riihimäki 42 5 Tunturi-Lappi 17 4 Salo 45 4 Järviseutu 18 2 Hämeenlinna 46 6 Huittinen 18 3 Kotka-Hamina 47 4 Saarijärvi 18 3 Haapasiika 47 7 Sastamala 19 3 Kouvola 52 8 Suupohjanranta 19 3 Pori 54 9 Vihti-Karkkila 20 2 Mikkeli 54 5 Uusikaupunki 20 2 Itä-Uusimaa 56 6 Kuusamo 20 3 Joensuu 57 9 Kankaanpää 22 3 Saimaankaupunki Kirkkonummi 23 2 Keski-Uusimaa 65 7 Turunmaa 23 3 Kokkola Äänekoski 23 4 Vaasa 69 6 Mäntsälä 25 1 Lahti Raahe 26 4 Seinäjoki 70 7 Raasepori 27 5 Jyväskylä Forssa 27 1 Kuopio Rauma 27 2 Oulu Kauhava 27 4 Turku Kajaani 27 4 Tampere Loimaa 28 3 Pääkaupunkiseutu

35 Pääkaupunkiseudun suuralueen peruskouluja lukioverkot Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita Lukioikäisiä/ lukio Suuralue , Espoo , Helsinki , Kauniainen , Sipoo , Vantaa , Koko Suomi , Peruskoululaisia 2011 Peruskoululaisia 2025 Muutos-% Lukioikäisiä 2011 Lukioikäisiä 2025 Muutos-% Pääkaupunkiseutu , ,11 Espoo , ,79 Helsinki , ,80 Kauniainen , ,21 Sipoo , ,36 Vantaa , ,78 Lähde: Opetushallitus 2013

36 Saarijärven suuralueen peruskouluja lukioverkot Asukkaita Kouluja Asukkaista oppilaita (%) Oppilaita/ koulu Lukioita Lukioikäisiä / lukio Suuralue , Kannonkoski , Karstula , Kinnula , Kivijärvi , Kyyjärvi , Saarijärvi , Koko Suomi , Perusk Perusk Muutos-% Lukiol Lukiol Muutos-% Suuralue , ,24 Kannonkoski , ,38 Karstula , ,66 Kinnula , ,85 Kivijärvi , ,47 Kyyjärvi , ,59 Saarijärvi , ,66 Lähde: Opetushallitus 2013

37 Mikkelin suuralueen peruskouluja lukioverkot Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Lapsirikkaus (%) Lukioita v./lukio Suuralue , Hirvensalmi ,89 Juva , Kangasniemi , Mikkeli , Mäntyharju , Pertunmaa ,62 Puumala ,40 Koko Suomi , Perusk Perusk Muutos-% v v Muutos-% Suuralue , ,67 Hirvensalmi , ,25 Juva , ,36 Kangasniemi , ,80 Mikkeli , ,09 Mäntyharju , ,88 Pertunmaa , ,80 Puumala , ,18 Lähde: Opetushallitus 2013

38 Kemijärven suuralueen peruskouluja lukioverkot Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Lapsirikkaus (%) Lukioita v./lukio Kemijärvi , Kemijärvi , Pelkosenniemi ,06 Salla , Savukoski , Koko Suomi , Perusk. Perusk. Muutos-% v v. Muutos-% Kemijärvi , ,08 Kemijärvi , ,03 Pelkosenniemi , ,33 Salla , ,43 Savukoski , ,43 Lähde: Opetushallitus 2013

39 Kuntauudistus -> Opetushallituksen tilannekatsauksen yhteenveto PERUSOPETUS LUKIOKOULUTUS Luonnehdinta Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Suuralueista %-osuus suuralueista 7,6 15,1 77,3 4,5 25,8 69,7 Perusopetuksen osalta lähes 80 prosenttia ja lukiokoulutuksenkin osalta noin 70 prosenttia suuralueista luonnehditaan oppilaitosverkkonsa osalta tiivistymisherkiksi, eli niiden oppilaitosverkostojen arvioidaan edelleen tiivistyvän ja niiden oppilassekä opiskelijamäärien ennustetaan vähenevän nykyisestä. Vastaavasti kehittyviksi arvioidaan vain muutama suuralue, joiden oppilas- ja opiskelijamäärien ennustetaan kasvavan ja oppilaitosverkkojen muutoinkin vahvistuvan (PK-seutu, Keski-Uusimaa, Turku, Tampere, Oulu). Suuralueista 25 jää lapsirikkaudessaan (eli köyhyydessään) alle valtakunnallisen keskiarvon (9,57 prosenttia asukkaista).

40 Kuntien perusopetuksen käyttökustannusten vaihtelu maakunnittain 2010 (euroa/opiskelija)

41 Vaihtoehtoja koulutuksen järjestämisessä nykyinen kuntamalli yhteistoiminta-alueet / vastuukuntamalli suurkunnat piirimalli maakunta- tai seutuhallinto valtiojärjestäjämalli

42 Kiitos!