Monta polkua, sama suunta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta polkua, sama suunta:"

Transkriptio

1 TAUSTA-AINEISTO Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää KOULUTUSAINEISTO, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO JA SUOMEN YMPÄRISTÖOPISTO SYKLI, 2013

2 Johdanto Dia 1 Monta polkua, sama suunta -koulutusaineisto on suunniteltu kestävän kehityksen käsittelyyn toisen asteen koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja järjestöissä. Sen tavoitteena on lisätä ymmärtämystä ihmisen roolista elämän pitkässä historiassa, kestävän kehityksen käsitteen taustalla olevista ongelmista ja kansainvälisen sopimisen haasteista. Kestävän kehityksen tavoittelu on kestänyt yli kaksikymmentä vuotta. Toive globaalista, valtioita ja talouselämää sitovasta sopimuksesta on hiipumassa kansainvälisen poliittisen sopimuksen tie on osoittautunut liian hitaaksi ja vaikeaksi. Onneksi on olemassa myös toinen lähestymistapa: kasvava yhteinen ymmärrys kestävän kehityksen haasteista ja mahdollisuuksista. Sen sijaan, että kestävään kehitykseen päästäisiin suoraa, leveää, yhteistä tietä pitkin, meidän täytyy lähestyä sitä monia reittejä. Kun suunta on yhteinen, voidaan perille päästä myös pieniä polkuja pitkin. On tärkeää, että ymmärrämme kestävän kehityksen periaatteen kokonaisuutena ja oman roolimme sen toteuttajina: kansalaisina, ammattilaisina, vanhempina, kuluttajina. Mitkä ovat sinun roolisi? Näin käytät koulutusaineistoa Koulutusaineisto muodostuu seuraavista osista: 1. Diaesitys on valmis kokonaisuus, mutta voit käyttää sitä myös valikoiden oman tarpeesi mukaan. 2. Tausta-aineistossa kuvataan diaesityksen rakenne, kunkin dian pääkohdat ja menetelmiä, joilla voit elävöittää koulutusta ja aktivoida osallistujia. Lisäksi löydät tausta-aineistoja ja linkkejä diojen teemoista. 3. Toiminnalliset tehtävät ovat oppimisen ja motivaation kannalta usein tehokkaampia kuin luento-opetus. Halutessasi voit käyttää vaikkapa pelkästään niitä. Osa toimintaideoista on taustamateriaalissa, mutta laajemmat kuvaukset on julkaistu erikseen. Dia 2 Diaesitys muodostuu neljästä osasta: 1. Maapallo, ihminen ja kehitys luo mittakaavaa omalle ajallemme osana elämän ja ihmisen pitkää jatkumoa. 2. Aika toimia! kertoo, miksi ympäristö, inhimillisyys ja myös talous vaativat muutosta nykyiseen. 3. Tavoitteena kestävä kehitys kertaa lyhyesti kestävän kehityksen historian ja kertoo vuonna 2012 järjestetyn Rio+20 -huippukokouksen aikaansaannokset ja puutteet. 4. Monta polkua, sama suunta -osassa suomalaiset kertovat, miten kestävän kehityksen käsitteen asema ja merkitys ovat muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Mitä hyvää on tapahtunut ja tapahtumassa? 2 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

3 Sisällysluettelo Johdanto 2 Näin käytät koulutusaineistoa 2 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 4 Elämän historia 4 Ihmisen historia 5 Sivilisaation historia 6 Teollistumisen historia 6 2. Aika toimia! 8 Planeetan rajat 8 Ympäristö ja inhimillinen kehitys 9 Talous ei kestä 9 Keskustelu Tavoitteena kestävä kehitys 11 Kestävän kehityksen historia RIO+20 konferenssi: odotukset RIO+20 konferenssi: päätökset RIO+20 konferenssi 13 Keskustelu RIO+20 neuvotteluiden haasteita Monta polkua, sama suunta 16 Hallinto 17 Päättäjät 17 Tiede ja koulutus 17 Talouselämä 17 Ammattilaiset 18 Kansalaisjärjestöt 19 Paikalliset yhteisöt 19 Sinä ja minä 21 Tekijänoikeudet ja aineiston lainaaminen ja muokkaaminen 21 Tekijät 21 Lähteet 22 3 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

4 OSA 1 Maapallo, ihminen ja kehitys Meillä ihmisillä on usein varsin suppea aikakäsitys: elämme sukupolven mittaisessa hetkessä. Pidämme kokemaamme aikakautta pysyvänä tilana ja maailmaa valmiina. Näin ei ole vain nykyisin, vaan tämä piirre on ollut ihmisille tyypillinen kaikkina aikoina. Maailma on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Ihmisen aika maapallolla on uusi vaihe elämän historiassa, ja nykyinen yhteiskuntamme ja elämäntapamme vain hetki ihmisen historiassa. Tämä on hyvä tiedostaa, kun keskustelemme tulevaisuudesta ja muutoksen mahdollisuuksista. Siksi diaesitys alkaa katsauksella elämän ja ihmisen historiaan. Dia 3 Maapallo nähtynä noin kilometrin etäisyydeltä avaruudesta. Kuuluisa kuva ( Blue Marble ) on otettu Apollo 17 avaruusaluksen kuulennolta 7. joulukuuta Osan 1 dioja ei ole tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti, vaan niiden tavoitteena on asettaa mittakaava ihmisen historiaan ja virittää ajatuksia tulevaisuuteen. Laajenna teemaa: Aikajana-harjoituksella voitte käsitellä osan 1 aiheen pitkälti toiminnallisesti. Elämän historia Maapallo on muodostunut noin 4,55 miljoonaa vuotta sitten. On varsin tulkinnanvaraista, missä vaiheessa kemiallisten prosessien voidaan katsoa muuttuneen elämäksi. Nykyisenlaisen elämän maapallolla on tehnyt mahdolliseksi fotosynteesi, ja elämämme on edelleen täysin riippuvainen kasvillisuudesta. Dinosaurusten aika on populaarikulttuurin kautta meille tutuin vaihe elämän historiassa. Tuo jakso oli monin kerroin pitempi kuin ihmisapinoiden, saati sivilisaatioiden aika tähän mennessä. Dia 4 Tämän dian yhteydessä voitte tarkastella päällisin puolin, mitä vaiheita elämän historiassa on. Laajempaa tausta-aineistoa voit hyödyntää tukena omassa valmistautumisessasi tai vaikkapa ryhmätyön aineistona. Taustaa Maapallon eri kehitysvaiheita ja niiden ajallista sijoittumista voidaan havainnollistaa jakamalla maapallon kehityshistoria erilaisiin geologisiin kausiin ja jaksoihin. Jakamisen perusteena on käytetty mm. eri kausilla muodostuneita kivilajeja, katkoksia kerrosten järjestyksessä sekä muutoksia fossiileissa. 4 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

5 Geologinen aika jaetaan arkeeiseen, proterotsooiseen ja fanerotsooiseen eoniin, joista arkeeinen ja proterotsooinen kuuluvat prekambriaikaan. Eonit jaetaan maailmankausiin (englanniksi era). Maailmankaudet jaetaan edelleen kausiin, joista elämme parhaillaan kvartäärikautta. Vanhin eoni, arkeeinen aika, on usein mainittu alkavaksi noin miljoonaa vuotta sitten. Joissakin lähteissä sen on mainittu alkaneen miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon vanhimmat tunnetut kivet muodostuivat. Arkeeista eonia edelsi noin 800 miljoonaa vuotta kestänyt hadeeinen ajanjakso, jonka aikana maapallo muodostui ja sai kiinteän kuorensa. Lisätietoa: Ensimmäiset varsinaiset monisoluiset eliöt kehittyivät noin 700 miljoonaa vuotta sitten. Tätä ennen oli kehittynyt jo joitakin monisoluisia leviä. Kaikki kahdentuneet solut eivät enää erkaantuneetkaan toisistaan vaan jatkoivat elämäänsä yhdessä. Osa monisoluisten eliöiden soluista erikoistui mm. liikkumiseen tai valon aistimiseen. Eliöiden lisääntymistavan muuttuminen mahdollisti aiempaa nopeamman elämän kehityksen. Yksisoluiset eliöt lisääntyvät kahdentumalla, monisoluisilla eliöillä jotkut solut erikoistuivat niin pitkälle, että alkoivat tuottaa erityisiä lisääntymissoluja. Esimerkiksi levät alkoivat lisääntyä itiöiden välityksellä. Nämä olivat kuitenkin perimältään identtisiä emonsa kanssa eikä laji juurikaan kehittynyt. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten kehittyi itiöitä, jotka saivat aikaan uuden yksilön vasta liittyessään toiseen saman lajin itiöön. Tällöin syntyvä uusi yksilö oli yhdistelmä kahden yksilön geenejä. Ns. suvullinen lisääntyminen kiihdytti entisestään elämän kehittymistä. Reilut 500 miljoonaa vuotta sitten tapahtuikin merkittävä eliölajien ja -muotojen lisääntyminen. Noin 570 miljoonaa vuotta sitten maapallon eliömäärä runsastui huomattavasti (kambrikauden räjähdys ). Tältä ajalta ovat peräisin suuret merenpohjiin hautautuneet kalkkikuoristen eläinten kerrostumat (kalkkikivi) sekä suuret määrät muita kuolleita eliöitä, jotka muuttuivat vähitellen merien syvänteiden hapettomissa olosuhteissa öljyksi ja maakaasuksi. Ulkoisten tukirankojen lisäksi kehittyivät myös sisäiset tukirangat. Varhaisimmat selkärankaiset alkukalat ovat noin 400 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäiset kasvit levisivät maalle noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Vedessä ne eivät tarvinneet juuri mitään vankkoja tukirakenteita, mutta maalla niiden piti pysyä pystyssä ja saada kuljetettua ravintoaineita juuresta kasvin yläosiin. Tuolloin vallinnut hiilidioksidipitoinen ilmasto kiihdytti kasvien kasvua ja ne kasvoivat hyvin nopeasti. Etenkin saniaispuut kasvoivat nopeammin kuin niitä ehti niiden kuoltua hajota. Kuolleet kasvit hautautuivat maakerroksiin ja niistä syntyi hapettomissa olosuhteissa kivihiiltä. Ensimmäiset eläimet nousivat maalle kasvien perässä noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Ne olivat selkärangattomia pieneliöitä, joista kehittyi maalla eläviä hyönteisiä. Sammakkoeläimet sopeutuivat maaelämään noin 260 miljoonaa vuotta sitten. Ne kykenivät hengittämään ihonsa läpi. Keuhkot kehittyivät kalojen kiduksista ja ilmarakosta ja niiden evät muuttuivat maaelämässä tarvittaviksi raajoiksi. Kasvien ohella myös eläinten koko kasvoi niiden sopeutuessa maaelämään. Dinosaurusten valtakaudella (noin miljoonaa vuotta sitten) aistinelimet, lihaksisto, hermosto ja sisäelimet kehittyivät voimakkaasti. (lähde: Lisätietoa: Video maapallon synnystä ja lajien kehityksestä: m14906/maa+-+ihmisen+kotiplaneetta Ihmisen historia Noin 75 miljoonan vuoden takaa on löydetty merkkejä varhaisista kädellisistä ja noin 35 miljoonaa vuotta sitten ihmisapinoiden ja häntäapinoiden kehityslinjat erkaantuivat toisistaan. Ihmisten ja simpanssien yhteinen kantamuoto eli Afrikassa noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisimmat tunnetut ihmisten kehityshaaraan kuuluvat muodot ovat noin 5 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäiset työkaluja käyttäneet ihmiset elivät Afrikassa noin 2 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihminen kehittyi Afrikassa yli vuotta sitten. Varhaisimmat nykyihmisen fossiilit ovat noin vuoden takaa. (lähde: Dia 5 Myös tämä dia on johdantoa, joten yksityiskohtiin ihmisen evoluutiosta ei tarvitse mennä ellei se ole osa käsiteltävää koulutuskokonaisuutta. Tavoitteena on ajallisen mittakaavan ymmärrys. 5 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

6 Sivilisaation historia Dia 6 Siirtyminen metsästys- ja keräilykulttuurista maanviljelyyn oli ensimmäinen suuri vallankumous ihmiskunnan historiassa. Maanviljelys alkoi Lähi-idässä ja Itä-Aasiassa vuotta sitten. Viljelyn avulla ravintoa saatiin paljon tehokkaammin kuin keräilykulttuurissa. Väestö alkoi kasvaa nopeasti, syntyi kyliä ja ensimmäiset kaupungit. Yhteiskunta alkoi kehittyä: eri ihmiset erikoistuivat erilaisiin tehtäviin, alkoi kaupankäynti ja muodostettiin yhteiskunnallisia hierarkioita. Toisaalta joillakin paikoilla kehitys on edennyt toisin: paikoilleen asettuminen ja yhteiskunnallinen kehitys ovat johtaneet maanviljelyyn. Ihmisen vaikutus ympäristöönsä alkoi kasvaa. Ihminen oli edelleen, ja vielä tulevien vuosituhansien ajan, täysin riippuvainen luonnonilmiöistä, kuten säätiloista. Arkeologia tuntee lukuisia esimerkkejä, joissa kukoistavat yhteiskunnat ovat romahtaneet esimerkiksi väestönkasvun ja sitä seuranneiden sotien ja ympäristön voimakkaan kuormituksen seurauksena. Osallistujilla saattaa olla kiinnostusta ja tietoa varhaisista sivilisaatioista, niiden kukoistuksesta ja sammumisesta. Nämä teemat ovat kiehtoneet ihmistä kautta aikojen, ja tunnemme tarinoita tuhosta Raamatun ja Kalevalan kertomuksista lähtien. Nykyinen fantasia- ja scifikirjallisuus jatkaa tätä perinnettä. Mitä näistä kertomuksista on opittavissa? Voitte käydä keskustelua aiheesta tämän dian yhteydessä. Taustaa Historian vaiheista lyhyesti: Maatalouden synty Lähi-Idässä: Ensimmäiset suuret sivilisaatiot: Grönlannin viikinki-siirtokuntien romahdus: Pääsiäissaarten Rapa Nui -kulttuurin tuho: Klassisen maya-kulttuurin romahdus: Teollistumisen historia Dia 7 Teollistumista pidetään toisena ihmiskunnan suurista käännekohdista. Höyrykone keksittiin ja 1700-luvun vaihteessa, ja 1700-luvun lopulla se kehittyi niin pitkälle, että se mahdollisti paljon entistä tehokkaamman energiantuotannon. Kun ennen oli oltu riippuvaisia tuuli- ja vesivoimasta ja puusta, voitiin fossiilisten polttoaineiden avulla tuottaa nopeasti ja edullisesti moninkertainen määrä energiaa. Aluksi polttoaineena oli kivihiili, myöhemmin öljy. Tämä mahdollisti teollisen tuotannon, pitkät kuljetukset, maanviljelyn koneellistamisen ja maailmanlaajuisen kaupankäynnin. Samalla ihmisen vaikutukset ympäristöönsä kasvoivat hallitsemattomasti ja laajenivat paikallisista ja alueellisista kysymyksistä kansainvälisiksi, jopa globaaleiksi ongelmiksi. Teollistumisen alkuvaiheissa nähtiin vain sen tuomat myönteiset mahdollisuudet. Jo 1800-luvulta lähtien jouduttiin kuitenkin kohtaamaan myös teollistumisen ja sitä seuranneen voimakkaan kaupungistumisen aiheuttamat ympäristöongelmat. Englannin suurkaupunkien ilma oli pahoin saastunut kivihiilen noesta, ja joet saastuivat käyttö-

7 kelvottomiksi kaupunkien puhdistamattomista jätevesistä. Tietoisuus teollistumiseen ympäristöongelmista on kasvanut jatkuvasti 1960-luvulta lähtien. Etenkin länsimaissa on pyritty korjaamaan haittoja esimerkiksi lainsäädännön ja teknologian avulla: puhdistamalla jätevesiä, suodattamalla tehtaiden ja energiantuotannon savukaasuja ja kierrättämällä ja käsittelemällä jätteet turvallisesti. Näin onkin saavutettu paljon hyviä tuloksia rikkaissa länsimaissa. Samaan aikaan on kokonaiskuva kuitenkin mennyt huonompaan suuntaan: köyhissä ja teollistuvissa maissa ympäristön tila on huonontunut radikaalisti ja työolosuhteet vaarantavat työntekijöiden terveyden, ja globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos muodostavat uhkan koko ihmiskunnalle. Samaan aikaan kuin ympäristöongelmat pahenevat ja miljardien ihmisten elinolot heikkenevät, myös luonnonvarojen rajallisuus on käymässä ilmeiseksi. Maailman kalansaalis kasvoi teollisen kalastuksen seurauksena voimakkaasti vuoteen 1989 saakka. Sen jälkeen se on kuitenkin jatkuvasti pienentynyt, koska kalakannat ovat liikakalastuksen vuoksi taantuneet, jopa romahtaneet eri puolilla maailmaa. Raakaöljyn tuotanto on ollut maksimissaan 2000-luvun alkuvuosina, minkä jälkeen öljyntuotanto ei ole enää kasvanut. Parhaat öljyesiintymät on käytetty, ja halvan fossiilisen energian aika on päättymässä. Ihmiskunnalla onkin edessään uusi suuri murros. Teollistumisenaikakausi on etenkin Suomessa niin lyhyt, että lähipiirissämme on edelleen kokemuksia vanhemmista elämänmuodoista. Toisen maailmansodan jälkeen elintaso romahti edellisen vuosisadan tasolle, elettiin maatalousyhteiskunnassa ja monin paikoin suorastaan omavaraistaloudessa luvulla elintaso alkoi nousta, ja 1960-luvulla Suomessa alkoi suuren rakennemuutoksen aika. Voitte keskustella siitä, mitä vanhemmat tai isovanhemmat ovat kertoneet noista ajoista? Onko osallistujien joukossa henkilöitä, jotka ovat itse kokeneet ne? Laajenna teemaa: Voitte myös toteuttaa oppimisprojektin, jossa teette aikajanan esimerkiksi oman kuntanne teollistumisen vaiheista. Voitte haastatella ihmisiä, jotka ovat eläneet tuolloin, ja liittää aikajanalle heidän kommenttejaan elämästä eri vuosikymmenillä. Taustaa: Historian vaiheista lyhyesti: Talouskasvu janoaa öljyä, tietokirjailija Jussi Laitisen artikkeli Ympäristö-lehdessä 8/2012: 7 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

8 OSA 2 Aika toimia! Teollistumisen aika on ollut lyhyt mutta kiihkeätahtinen muutoksen kausi ihmisen historiassa. Runsaan kahdensadan vuoden jälkeen olemme taas uuden edessä. Alamme ymmärtää olevamme edelleen täysin riippuvaisia luonnosta ja sen hyvinvoinnista. Pohdimme, mitä on todellinen hyvinvointi ja kenellä on siihen oikeus. Edes talous ei enää näytä menestyvän omilla pelisäännöillään. Dia 8 Planeetan rajat Planeetan rajat on vuonna 2009 julkaistu lähestymistapa kestävään kehitykseen. Planeetan rajat -lähestymistavan tavoitteena on määrittää turvalliset rajat, joiden sisäpuolella ihmiskunta voi toimia turvallisesti. Yhden tai useamman planetaarisen rajan ylittäminen voi olla haitallista tai jopa katastrofaalista. Vaarana on, että ylitämme raja-arvoja, jotka käynnistävät epälineaarisia ja äkillisiä ympäristömuutoksia maanosien ja maapallon tasoisissa systeemeissä. Dia 9 Rockströmin ryhmä esittää 9 tällaista planetaarista rajaa, ja seitsemälle näistä määrällisiä raja-arvoja. ilmastomuutos merien happamoituminen stratosfäärin otsonikato biokemiallinen typen kierto fosforin kierto globaali puhtaan veden kulutus maankäytön muutokset luonnon monimuotoisuuden heikentyminen Dian 9 kuva esittää arvioin siitä, missä määrin nämä raja-arvot on ylitetty. Ympyrä on jaettu yhdeksään sektoriin, jotka kuvaavat eri raja-arvoja. Keskellä, vihreällä alueella, on turvallinen, kestävä taso. Ulommilla kehillä ympäristömuutosten riski kasvaa, ja samalla kasvavat esimerkiksi ihmisen ravinnonsaantiin, turvallisuuteen, terveyteen ja talouteen liittyvät riskit. Kemiallisen saastumisen ja ilmakehän aerosolien määrän osalta arviota ei ole vielä tehty. Näistä kysymyksistä tiedetään vielä liian vähän, jotta voitaisiin luotettavasti arvioida kestävää tasoa ja nykytilannetta. 8 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

9 Ympäristö ja inhimillinen kehitys Dia 10 Ihmisen hyvinvointi nivoutuu lukemattomin tavoin ympäristön tilaan ja luonnon hyvinvointiin. Ympäristön muutokset ja suoranaiset ympäristötuhot vahingoittavat usein kaikkein vaikeimmin niitä, jotka ovat ennestään kaikkein köyhimpiä. Ympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, mutta myös päinvastoin. Köyhyyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ei voida ratkaista ilman, että huomioidaan ympäristön tila ja kantokyky ja arvioidaan, miten ympäristö kestää ratkaisut pitkällä aikavälillä. Toisaalta, niin kauan kuin ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä, heillä ei ole edellytyksiä huomioida ympäristöä ja pitemmän aikavälin tavoitteita. Parhaissa ratkaisumalleissa toimitaan molemmilla tasoilla: helpotetaan elämää tällä hetkellä ja parannetaan samalla ympäristön tilaa pitemmällä aikavälillä. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat aurinkokennoilla varustetut keittimet. Kun polttopuuta ei tarvitse enää kerätä, säästyy aikaa, mikä mahdollistaa vaikkapa lasten koulunkäynnin. Vähitellen kasvillisuus pääsee elpymään, minkä seurauksena eroosio vähenee ja metsäluonto voi tarjota mahdollisuuksia ravinnon hankintaan. Taustaa YK:n jäsenvaltiot laativat vuonna 2000 yhteisen vuosituhatjulistuksen. Julistuksessa määriteltiin kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden avulla pyritään takaamaan kaikille maapallon asukkaille hyvät elinolosuhteet. Tavoitteilla pyritään lisäämään inhimillistä kehitystä erityisesti maapallon köyhimmillä alueilla, ja pääosassa jokaisessa tavoitteessa ovat lapset. Osassa tavoitteista on päästy eteenpäin, mutta osassa kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Yksi kahdeksasta tavoitteesta on peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä koulua käy maailmanlaajuisesti jo 84 % lapsista, määrä on kasvanut tasaisesti ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet. Yhä edelleen valtaosa ilman koulutusta jäävistä lapsista on kuitenkin tyttöjä ja yli 80 % heistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Yksi tärkeä tavoite on saada lapset viihtymään koulussa ja suorittamaan se loppuun. Koulutus parantaa ihmisten edellytyksiä toimeentuloon, lisää tietoisuutta omista oikeuksista ja mahdollisuuksista ja parantaa elämänhallintaa, esimerkiksi perhesuunnittelua. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen on yksi vuosituhattavoitteista. Yksi tärkeimmistä saavutuksista on ollut puhtaan juomaveden takaaminen jatkuvasti suuremmalle väestönosalle. Vuonna 1990 puhdasta juomavettä sai 77 % väestöstä. Nyt määrä on jo 89 %, vaikka väestö on samaan aikaan kasvanut voimakkaasti. Nyt jo yli 2 miljardia ihmistä enemmän saa vettä kuin vuonna Alueelliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria ja erityisesti kaikkein köyhin viidennes joutuu edelleen käyttämään pääosin likaista juomavettä, mikä on merkittävä uhka terveydelle. Oma haasteensa on huolehtia myös kasvavan kaupunkiväestön vedentarpeesta. Lisätietoa: ja Talous ei kestä Dia 11 Maailman, niin yritysten kuin valtioidenkin, talouskasvu on pitkään perustunut lainaamiseen: on käytetty jatkuvasti enemmän resursseja kuin on ollut käytettävissä. Rahaa on lainattu pankeilta, yrityksiltä ja valtioilta, jotka ovat lainoittaneet toisiaan ja myyneet lainoja toisilleen. Jokainen, joka on vastuussa omasta taloudenpidostaan, tietää kuitenkin, että pitemmän päälle ei voi käyttää enempää kuin mihin on varaa. Sama pätee luonnonvaroihin. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on lainaa tulevilta sukupolvilta tosin lainaa ei voida koskaan maksaa takaisin. Uusiutuvia luonnonvaroja on käytetty nopeammin kuin ne uusiutuvat. Kun esimerkiksi kalakantaa verotetaan jatkuvasti nopeammin kuin se kykenee lisääntymään, on selvää, että kalakannat ja kalansaaliit pienenevät, jopa romahtavat. Tällä on sekä ekologisia, inhimillisiä että taloudellisia seurauksia. Myös talous on riippuvainen luonnosta ja sen uusiutumiskyvystä. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana, ja Kiina on noussut nopeasti kehitysmaasta yhdeksi tärkeimmistä talousmahdeista koko maapallolla. Bruttokansantuotteen ja elintason nousu on tarkoittanut kuitenkin samanaikaisesti 9 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

10 ympäristöongelmien kasvamista yhä suuremmiksi. Ongelmat näkyvät jo selvästi maan taloudessa, puhumattakaan niiden vaikutuksesta kiinalaisten hyvinvointiin. Taustaa Maailmanpankin arvion mukaan vuonna 2007 saastumisen aiheuttamat kustannukset söivät Kiinan bruttokansantuotteesta 5,8 %. Käytännössä tällöin Kiinan talouskasvu on ollut kutakuinkin samantasoista kuin samaan aikaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kyseinen maailmanpankin arvio huomioi antamassaan luvussa kuitenkin vain terveyskustannukset, menetetyt työtunnit, vuosittaista ennenaikaista kuolemaa sekä infrastruktuurille ja sadolle aiheutuneet vahingot. Jos näiden lisäksi huomioidaan myös eroosio, aavikoituminen, maaperän heikentyminen ja ympäristön tilan huononeminen, on talouskasvun hinta jo 8-12 % bruttokansantuotteesta, jolloin talouden voidaan nähdä jopa taantuneen. Jos tähän lisätään vielä ilmastonmuutos ja Kiinan omien rajojensa ulkopuolelta haalimat uusiutumattomat luonnonvarat, voidaan Kiinan talouskasvua ja niiden aiheuttamia ympäristöongelmia pitää yhtenä syynä vuoden 2008 maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Näiden lukujen valossa näyttää selvältä, että luonnonvaroiltaan rajallisessa maailmassa kasvu ei voi jatkua ikuisesti. (lähde: Kun miljardi kiinalaista hyppää) Keskustelu Pyydä osallistujia keskustelemaan aiheesta muutaman minuutin ajan vierustoverien kanssa. Jakakaa sitten ajatuksia yhteisesti. Dia 12 Esimerkiksi: Millainen elintaso tarvitaan, että ihminen voi olla onnellinen? Lisäävätkö raha ja kulutusmahdollisuudet hyvinvointia ja ihmisen kokemaa onnellisuutta? Miten? Lisääntyykö onnellisuuden kokemus vaurauden kasvaessa loputtomasti? Kun elintaso on riittävän korkea, millaiset asiat lisäävät onnellisuutta? Mitä eroa on käsitteillä elintaso / elämänlaatu / hyvinvointi? Joidenkin arvioiden mukaan elintaso oli kestävällä tasolla 1980-luvun alkupuoliskolla. Tiedätkö, millaista elämä oli 1980-luvulla? Menneeseen ei voi palata, eikä ole tarvettakaan. Millainen olisi kestävä elintaso 2010-luvulla? Voit myös pohjustaa keskustelua tilaisuuden alussa. Kun osallistujat saapuvat paikalle, pyydä heitä kirjoittamaan ja piirtämään esimerkiksi fläppipaperille tai mielellään vielä suuremmalle paperille, mikä on heistä parasta elämässä. Kirjoita otsikoksi: Elämässä parasta. Älä kerro tehtävän jujua tässä vaiheessa. Ota paperi esille tämän keskustelun yhteydessä. Tyypillisesti paperissa on hyvin vähän materiaalisia asioita, ja paljon elämänarvoja kuten perhe, ystävät, terveys. Voit kirjoittaa paperin alareunaan: = kestävä kehitys. Tai: = hyvinvointi. Ja voitte keskustella aiheesta tältä pohjalta. Kuva 1 Suomalaisten hyvinvoinnin kehitys kolmella eri mittarilla kuvattuna Taustaa Talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia, kun huomioidaan elämänlaatuun liittyvät tekijät, aiheutuneet ympäristöhaitat ja kestämättömän kehityksen vaikutukset. Hyvinvoinnin mittarina on käytetty Yhdysvalloissa kehitettyä GPI-mittaria (Genuine Progress Indicator), joka täydentää jo aiemmin käytettyä ISEW-mittaria (Index of Sustainable Economic Welfare). GPI-mittarissa eli aidon hyvinvoinnin indikaattorissa huomioidaan positiivisina tekijöinä mm. korkeakoulutus ja vapaaehtoistyö, kun taas arvoa vähentävät esimerkiksi vesistöjen pilaantuminen, ilmansaasteet ja meluhaitat. Useimmissa teollisuusmaissa korrelaatio lisääntyneiden tulojen ja onnellisuuden välillä on heikko. Korrelaatio katoaa lähes kokonaan maissa, joissa keskimääräinen bruttokansantulo henkeä kohti ylittää dollaria (Maailman tila 2008, 76). Viereisestä kuvasta (kuva 1) voidaan huomata, että talouskasvu ei ole lisännyt 1980-luvun lopun jälkeen GPI:llä mitattua hyvinvointia Suomessa. (Tilastokeskus 2008). Maailmalla kyseistä ilmiötä on tutkittu paljon ja se tunnetaan yleisesti nimellä Easterlinin paradoksi kehittäjänsä ekonomisti Richard Easterlinin mukaan. Easterlinin alkuperäinen väite on, että talouskasvu ei näytä lisäävän hyvinvointia eri valtioita vertaillessa. 10 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

11 OSA 3 Tavoitteena kestävä kehitys Dia 13 Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti maiden sisällä ja maiden välillä. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Satojen miljoonien ihmisten perustarpeet, kuten riittävä ravinto, puhdas vesi, koulutus ja terveydenhuolto, eivät tyydyty. Maailman väestö kasvaa, ympäristön tila heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Voidaan perustellusti sanoa, että kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Maapallon kantokyky ylittyy, eivätkä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kehitys ole tällä hetkellä kestäviä. (Ranta 2012.) Tässä osassa tutustutaan kestävän kehityksen käsitteeseen ja vaiheisiin viime vuosikymmenten aikana. Niin sanotun Rion prosessin tavoitteena on ollut kansainvälinen sopimus, jolla varmistettaisiin maailman valtioiden sitoutuminen hyvinvoinnin turvaamiseen oikeudenmukaisesti kaikille nykyajassa ja tulevaisuudessa. Kestävän kehityksen historia Tunnetuin kestävän kehityksen määritelmä on YK:n ympäristö- ja kehityskomission vuonna 1987 laatiman Brundtlandin raportin määritelmä: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Dia 14 Taustaa Kestävän kehityksen määritelmän taustalla on maailman köyhimpien perustarpeiden tyydyttäminen, luonnon kantokyvyn rajoitusten huomioiminen ja ajatus siitä, että maailma on yhteen kietoutunut niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Köyhyys ja ympäristöongelmat eivät rajoitu valtioiden rajojen mukaan, vaan tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteisiä ponnistuksia kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan seurauksista vastaavat meidän lisäksemme omat jälkeläisemme. (Ranta 2012) 1987: YK:n alainen ympäristön ja kehityksen komissio nosti esille kestävän kehityksen raportissaan Yhteinen tulevaisuutemme (Our Common Future). Komissio toi esille, miten ympäristö, talous ja inhimillinen kehitys ovat toisistaan riippuvaisia. Komission työtä johti Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland, ja komissio tunnetaankin paremmin nimellä Brundtlandin komissio. 1992: Rio de Janeirossa järjestettiin kestävän kehityksen huippukokous. Kokouksessa määriteltiin kestävä kehitys ja hyväksyttiin Rion julistus. Agenda 21 toimintaohjelmassa annettiin toimintasuosituksia yhteiskunnan eri sektoreille. Sen pohjalta tehtiin paikallisia Agenda 21 -ohjelma eri puolilla maailmaa Suomessakin monet kaupungit laativat omansa. Valtion tasolla Suomeen perustettiin pääministerin johtama kestävän kehityksen toimikunta ja Kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelma. 2000: YK:n jäsenvaltiot laativat vuosituhatjulistuksen. Julistuksessa määriteltiin kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden avulla pyritään takaamaan kaikille maapallon asukkaille hyvät elinolosuhteet: 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen 6. Hiv/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen 8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle 11 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

12 Tavoitteilla pyritään lisäämään inhimillistä kehitystä erityisesti maapallon köyhimmillä alueilla, ja pääosassa jokaisessa tavoitteessa ovat lapset. 2002: Johannesburgin huippukokouksessa arvioitiin Rion tavoitteiden toimeenpanoa ja etsittiin ratkaisuja kestävän kehityksen suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin. Kokouksissa ei päästy konkreettisiin tuloksiin. 2012: Rio+20 -kokouksessa Rio de Janeirossa oli tavoitteena vahvistaa kestävän kehityksen yhteistyötä ja hallintoa. Rion prosessin rinnalla on kulkenut toinen kansainvälinen prosessi, ilmastoneuvottelut RIO+20 konferenssi: odotukset Edistykselliset maat ja kansalaisjärjestöt toivoivat Rio+20 konferenssilta päätöksiä, jotka muuttaisivat merkittävästi kansainvälisen kestävän kehityksen hallintaa, ja jotka tunnustaisivat viimeisen 20 vuoden aikana tehtyjen toimien riittämättömyyden. (Vihma 2012) Dia 15 Konferenssin tavoitteena oli sitouttaa maailman valtiot 1992 vuonna Riossa määriteltyihin periaatteisiin ja niiden toimeenpanoon, joilla pyritään kestävään kehitykseen globaalisti arvioida kestävän kehityksen toteutumista laatia suuntaviivoja kestävän kehityksen edistämiseksi tulevaisuudessa uudistaa kestävän kehityksen ja ympäristöhallinnon instituutioita neuvotella useista temaattisista kokonaisuuksista, kuten metsistä, vedestä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta: tarkastella olemassa olevien sopimusten toimeenpanoa ja laatia konkreettisia tavoitteita ja mittareita. (Ranta 2012.) 2012 RIO+20 konferenssi: päätökset Diassa mainitaan päätökset, jotka liittyvät kestävään kehitykseen. Muita päätöksiä ei tässä käsitellä. Dia 16 Rio+20 -kokouksessa päätettiin perustaa korkean tason poliittinen foorumi, joka tiivistää yhteistyötä tiedemaailman ja päättäjien välillä ja raportoi kestävän kehityksen edistymisestä säännöllisesti vahvistaa YK:n ympäristöohjelman asemaa ja rahoitusta luoda kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi perustaa työryhmä laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita ja määrittää mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan Konferenssin loppuasiakirjan sisältö oli monille pettymys. Se on vapaaehtoinen dokumentti, joka ei sido, vaadi tai pakota. Se toteaa ja vahvistaa olemassa olevaa. (Ranta 2012.) Rion loppuasiakirja (The Future We Want) huomioi kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, mutta siitä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet. (Vihma 2012) Taustaa: Korkean tason poliittinen foorumi. Rio+20 -kokouksessa maailman valtiot päättivät lakkauttaa 90-luvulta asti toimineen YK:n kestävän kehityksen komission (UNCSD). Syynä oli ennen kaikkea se, että komission tehottomuuteen oltiin laajalti tyytymättömiä. Sen tilalle päätettiin perustaa korkean tason poliittinen foorumi, jonka tehtäväksi annettiin seurata ja ohjata kestävän kehityksen toteuttamista YK:ssa. Siltä edellytetään tiiviimpää yhteistyötä tiedemaailman ja päättäjien kanssa. Se julkaisee säännöllisesti raportteja kestävän kehityksen edistymisestä maailmanlaajuisesti. YK:n ympäristöohjelman vahvistaminen. YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environment Programme, UNEP) on Nairobissa päämajaansa pitävä YK:n toimielin. Sen vastuulla on kansainvälisen ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen. UNEP koordinoi satoja kansainvälisiä ympäris- 12 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

13 tösopimuksia ja niiden toteutusta. Esimerkkejä tällaisista ovat Tukholman sopimus pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteet) käytön ja päästöjen rajoittamisesta sekä Rotterdamin yleissopimus, joka käsittelee vaarallisten aineiden kauppaa. UNEP on aina ollut huomattavasti köyhempi ja heikompi kuin monet muut YK:n alajärjestöt ja ohjelmat. Siksi maailmalla on käyty jo pitkään keskustelua UNEPin vahvistamisesta ja muuttamisesta pelkästä ohjelmasta erilliseksi YK:n alajärjestöksi, UNEO:ksi (United Nations Environment Organization). Rio+20-kokouksessa monet valtiot kuitenkin lopulta vastustivat erillisen organisaation perustamista. Sen sijaan UNEPia vahvistettiin: rahoitusta päätettiin lisätä ja ottaa käyttöön ns. universaali jäsenyys. Jatkossa kaikki YK:n jäsenmaat ovat myös UNEP:n jäseniä ja osallistuvat täysipainoisesti sen työhön. Kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi. Jo Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa 2002 valtioiden neuvottelijat sopivat, että kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämiseksi luodaan 10-vuotinen puiteohjelma. Neuvottelut sen toteuttamiseksi ovat takkuilleet, mutta Rio+20 -kokouksessa ohjelma lopulta hyväksyttiin. Kestävien tuotanto- ja kulutustapojen 10-vuotispuiteohjelma on nimensä mukaisesti puiteohjelma. Se ei aseta sitovia vaatimuksia. Se on kehikko, jonka puitteissa varmistetaan tiedon leviäminen materiaalitehokkaista ja luontoa säästävistä tuotanto- ja toimintatavoista ja yritetään tarjota taloudellista tukea erillisestä rahastosta asian edistämiseksi. Ohjelmaa käynnistetään viiden ohjelman avulla, joita ovat kuluttajavalistus, kestävät elämäntavat, kestävät julkiset hankinnat, kestävä rakentaminen ja kestävä turismi. Ohjelman sihteeristönä toimii UNEP. Työryhmä laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita. Vuonna 2000 valtionpäämiehet hyväksyivät kansainväliset tavoitteet köyhyyden vähentämiselle ja muulle kehitysyhteistyölle. Ne nimettiin vuosituhannen kehitystavoitteiksi (Vuosituhattavoitteet, Millennium development goals, MGSs). Ne ovat vaikuttaneet kehitysyhteistyön toteuttamiseen suuresti, mutta niiden määräaika umpeutuu vuonna Rio+20 -kokous päätti käynnistää valmistelun MDG:tä seuraavista kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable development goals, SDGs). Näille tavoitteille on tarkoitus määrittää myös mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan RIO+20 konferenssi Lainaus kahdelta tutkijalta: Vaikka Rion sopimusteksti huomioi kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, sieltä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet. Antto Vihma, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti Dia 17 Kansainvälisessä päätöksenteossa poliittinen tahto on kaiken A ja O, mutta nyt sitä ei löytynyt konkreettisten päätösten aikaansaamiseksi. Eija-Maria Ranta, Kehitysmaatutkimuksen tutkija, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Keskustelu Otsonikatoa aiheuttavien yhdisteiden kielto nostetaan usein esimerkiksi onnistuneesta kansainvälisestä sopimisesta ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta koskevissa neuvotteluissa ei kuitenkaan ole onnistuttu läheskään yhtä hyvin. Dia 18 Otsonikadossa on kyse rajatusta, helpommin määriteltävästä ongelmasta. CFC-aineet olivat korvattavissa vähemmän haitallisilla aineilla. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat suunnattoman laajoja ja monimutkaisia kysymyksiä. Ne koskevat koko globaalia talousjärjestelmää, (länsimaista) elämäntapaa, maailman valtioiden ja kansalaisten välistä oikeudenmukaisuutta pohjimmiltaan maailmankuvaamme ja arvojamme. On selvää, että niihin liittyy paljon myös suurempia intressejä ja ristiriitoja. 13 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

14 Taustaa Otsoni (O 3 ) on ihmisille sekä useimmille muille eliöille vaarallinen kaasu. Valtaosa maapallon otsonista sijaitsee onneksemme yläilmakehässä, noin km maanpinnan yläpuolella, muodostaen otsonikerroksen. Otsonikerroksen tehtävänä on suodattaa auringon haitallista ultraviolettisäteilyä maapallolta. Otsonikerros on viime vuosikymmeninä ihmistoiminnan myötä kuitenkin ohentunut ja siihen on muodostunut jopa selviä aukkoja. Haitallisimpia otsonikerrokselle ovat kaasut, jotka sisältävät bromia (Br) ja klooria (Cl), sillä ne hajottavat tehokkaasti otsonia. Näiden kaasujen käyttöä on pyritty rajoittamaan aina 1970-luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset merkit otsonikadosta havaittiin. Vuonna 1985 havaittiin ensimmäisen kerran varsinainen otsoniaukko Etelämantereen yläpuolella. Jo samana vuonna sovittiin kansainvälinen otsonikerroksen suojelua koskeva aiesopimus Wienissä. Vuonna 1987 allekirjoitettiin Montrealin pöytäkirja, joka sisältää sitovia sopimuksia otsonikerrokselle haitallisten yhdisteiden käytön ja tuotannon lopettamisesta. Sopimuksen myötä haitallisia kaasuja sisältävien yhdisteiden (lähinnä CFC-yhdisteet) käytöstä aiheutuvia päästöjä on onnistuttu leikkaamaan 98 prosenttia ja otsonikadon eteneminen on pysähtynyt. Montrealin pöytäkirjaa voidaankin pitää yhtenä parhaimmista esimerkeistä kansainvälisen yhteistyön onnistumisessa. (lähde: Suomen Ympäristökeskus) 2012 RIO+20 neuvotteluiden haasteita Dia 19 Haasteita neuvotteluille tuovat: Ongelmien laajuus ja monimutkaisuus: tarvitaan paljon erilaisia ratkaisuja, jotka ovat osa kokonaisratkaisua, ja täytyy ymmärtää niiden sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset ja yhteisvaikutukset Maailman moninapaisuus: Maailma ei jakaudu enää kahteen leiriin, kuten kylmän sodan aikana. Maailma ei ole enää yksinapainen, kuten kommunismin romahduksen jälkeen Yhdysvallat ja länsimaat eivät voi sanella päätöksiä. Monet eri taustoista nousevat valtiot ja valtioryhmät haluavat osallistua päätöksentekoon ja käyttää valtaa. Eri toimijoiden intressit ja vaikutusvalta: Valtioilla, kansalaisjärjestöillä ja yrityksillä on omat tavoitteensa ja erilaista vaikutusvaltaa, jota ne käyttävät mahdollisuuksiensa mukaan. Rikkaat, nopeasti rikastuvat ja köyhät valtiot ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Ne näkevät maailman ja sen ongelmat eri tavoin ja haluavat siten myös erilaisia ratkaisuja. Globaali demokratia: kuka tekee päätökset, ja miten? Mitä seuraa, jos ei noudata sopimusta? Taustaa Kestävän kehityksen alalla on tällä hetkellä vaikeaa saada aikaan sitovia velvoitteita muun muassa siksi, että kestävän kehityksen politiikkatoimet liittyvät energiapolitiikkaan ja maankäyttöön, jotka ovat perinteisesti kansallisen itsemääräämisoikeuden ytimessä. Lisäksi finanssikriisien sarja on vähentänyt ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien painoarvoa kansainvälisellä agendalla. Kansainvälisen politiikan trendi saattaa olla siirtymässä kohti kansallisia, maakohtaisesti päätettyjä ja räätälöityjä ympäristöpoliittisia toimia. (Vihma 2012) Syynä poliittisen tahdon puutteelle voi nähdä myös sen, että valtioiden väliset valtasuhteet ovat muuttuneet merkittävästi vuoden 1992 jälkeen. Kehittyvissä maissa kritisoidaan nykyään enemmän länsimaista kehitysajattelua. Rio+ 20 neuvottelut näyttäytyivät valtataisteluna rikkaiden maiden ja kehitysmaiden välillä. Epäluottamusta herätti mm. se, että EU toi neuvotteluihin hyväksyttäväksi Vihreän talouden teeman, joka käsitteenä ei ollut selvä eri osapuolille. Siinä missä EU näkee vihreän talouden keskeisenä keinona kestävän kehityksen edistämisessä, osa kehittyvistä talouksista näki käsitteen esteenä niiden kehittymiselle ja talouskasvulle. (Ranta 2012) Yksi keskeinen opetus Suomelle ja EU:lle Rion kokouksesta on se, että kahdenkeskisissä suhteissa kannattaa painottaa yhteistyötä maltillisten kehitysmaiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena olisi painostaa mm. Kiina, Intia ja Yhdysvallat kunnianhimoisempiin tuloksiin. (Vihma 2012) Laajenna teemaa: Planeetta Terra on uusi oppimispeli, jonka opettaja voi tilata kouluun postituskulujen hinnalla. Pelin tavoitteena on vastata kysymykseen: Miksi maailman ongelmia ei ole vielä ratkaistu? 14 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

15 Planeetta Terra on lautapeli, jossa pelaajat joutuvat vastuuseen kokonaisesta planeetasta ja saavat siten mahdollisuuden ratkaista globaaleja ongelmia. Valtioiden johtajina he jakavat niukkoja resursseja kansainvälisten kriisien ja omien intressiensä kesken. Se osoittautuukin yllättävän haastavaksi. Planeetta Terrassa ei ole oikeita eikä vääriä vaihtoehtoja. Opiskelijat luovat joka pelikerralla omien valintojensa näköisen maailman. Peli on suunniteltu lukiolaisille, mutta se soveltuu myös muihin toisen asteen oppilaitoksiin ja aikuiskoulutukseen. OSA 4 15 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

16 OSA 4 Monta polkua, sama suunta Dia 20 Globaalin sopimisen tie on osoittautunut kivikkoiseksi ja hitaaksi. Maailman tila vaatii kuitenkin toimintaa. Yhden suuren päätöksen sijaan voidaan tehdä paljon pieniä ja vähän suurempia päätöksiä. Valtioilla, yrityksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus toteuttaa kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Pienistä poluista muodostuu polkujen verkosto ja lopulta yhteinen tie samaan suuntaan. Vaikka kansainvälisissä ei ole tapahtunut läpimurtoa tai edes merkittävää, konkreettista edistystä, on kahdessakymmenessä vuodessa tapahtunut paljon hyvääkin kehitystä. Tässä osassa suomalaiset, yhteiskunnan näköalapaikoilla toimivat ihmiset kertovat, mitä hyvää on tapahtunut, ja mitä on tekeillä. Dioissa on lyhennelmä monien kommentoijien pitkistäkin puheenvuoroista. Nämä puheenvuorot ovat kokonaisuudessaan tässä aineistossa. Valitse, mitkä diat haluat näyttää. Kommenttia pyydettiin seuraaviin kysymyksiin: Mitä merkittävää/lupaavaa Suomessa on tehty omalla alallasi vuoden 1992 jälkeen kestävän kehityksen edistämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti? Mikä on seuraava askel kohti kestävää yhteiskuntaa? Kommentoijat vastasivat kysymyksiin vapaamuotoisesti ja monella eri tyylillä. Laajenna teemaa: Kutsu paikalle näiden toimijoiden edustajia esimerkiksi alueellanne vaikuttavan poliitikko, virkamies, yrittäjä ja asukasaktiivi, tai jos haluat korostaa ammatillisuutta, oman alanne edustajia. He voivat konkretisoida näitä, usein varsin yleisiä ja korkean tason kommentteja ja tuoda näkökulman lähemmäs koulutuksen osallistujien omaa elämää. Laajenna teemaa: Kokoa lehtijuttuja tai linkkejä myönteisestä kehityksestä, jota on tapahtunut Suomessa ja maailmalla. Tutkikaa artikkeleita joko koulutuksessa tai kotitehtävänä. Nykyään löytyy jo paljon esimerkkejä siitä, miten ympäristöasiat ja sosiaalinen vastuullisuus otetaan huomioon työpaikoilla, koulutuksessa ja politiikassa. Monissa yrityksissä se on laajentunut perinteisestä näkökulmasta, haittojen minimoinnista, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja parempaan kilpailukykyyn. Voitte myös haastatella paikallisia toimijoita. Pidempään alallaan toimineet, aikaa seuraavat ammattilaiset osaavat antaa näkemystä ja esimerkkejä siitä, mitä on tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa. Entä miltä lähitulevaisuus näyttää? Kootkaa hyvät uutiset ja visiot yhteen, esimerkiksi mindmapiksi. Laajenna teemaa: Voitte tehdä esitykseen omia dioja tuomaan aiheeseen käytännön tuntumaa ja oman alueenne elämää. Lähettäkää dian tekstit ja halutessanne kuvitusta Sykliin, osoitteeseen otsikolla Monta polkua, sama suunta. Liitämme sisällön diapohjalle ja lähetämme ne teille. Julkaisemme aineiston käyttäjiltä saatuja dioja myös verkkosivuillamme, jolloin niistä on iloa myös muille koulutusaineiston käyttäjille. 16 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

17 Hallinto Kestävän kehityksen politiikka on integroinut ympäristönäkökohdat tiiviimmin talouspolitiikkaan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Se on myös tuonut globaalisuuden ja tulevat sukupolvet elimelliseksi osaksi myös kansallisia politiikkalinjauksia. Ympäristökysymysten tarkastelu sosiaalisten ja taloudellisen näkökohtien kanssa yhdessä kuulostaa hallinnolliselta puheelta, mutta sen merkitys on erittäin suuri. Dia 21 Sauli Rouhinen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Päättäjät Suomessa tutkitaan eri vaihtoehtoja biopolttoaineiden tuottamiseksi mm puusta, jonka tulee olla sertifioitua. Palmuöljyn alkuperästä vaaditaan selvitykset jotta se ei olisi peräisin tuhotusta trooppisesta metsästä. Tärkeintä olisi kehittää luontoa ja energiaa säästävää teknologiaa mm. ns. Cleantech-projektin puitteissa. Pertti Salolainen, kansanedustaja (kok) Dia 22 Tiede ja koulutus Kestävän kehityksen käsitteestä on tullut ihmisille tuttu ja asia on integroitunut kaikille elämänaloille. Jo se on olennainen saavutus. Asia on myös arkipäiväistynyt ja se koskettaa kaikkia, myös ns. tavallisia ihmisiä. Tämä on ollut myös kestavän kehityksen kasvatuksen lähtökohta. Tärkeäa asia on, että kestävää kehitystä tarkastellaan monitieteisesti ja monialaisesti. Se ei ole vain jonkin tietyn tieteenalan asia. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu ja sen perusteella toimeenpantu monitieteinen Ilmastopaneeli on osoitus monitieteisen ympäristötutkimuksen välttämättömyydestä. Dia Kestävä kehitys on nostettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (vuodesta 2016 lähtien) yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi koulun toimintakulttuurin kehittämisessä ja oppiainekohtaisissa tavoitteissa. Hannele Cantell, Dosentti, KT, FM Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Talouselämä Rio-prosessiin kuuluu olennaisesti uutena elementtinä yritysmaailman osallistuminen kestävän maailman luomiseen. Sen ensimmäinen osa on varmistaa, että yritykset itse toimivat kestävällä tavalla sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ympäristöllisesti eli eivät itse luo uusia ongelmia. Perinteisesti hyvät yritykset ovat pyrkineet pääsemään neutraaliin yhteiskuntavastuun tasoon pitäen huolta, että niiden taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset keskeisiin sidosryhmiin eivät ole ainakaan negatiivisia yhteiskunnan kannalta. Tämäkin on jo kunnioitettavaa erityisesti hankalilla toimialoilla, kuten metsä- ja kemianteollisuudessa. Dia Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

18 Uudempi näkökulma on sosiaalinen hyväksyntä tai lisenssi (social license to operate), esim. kaivos- tai terveydenhuoltoaloilla. Tämä tarkoittaa sitä, että aktiivisilla toimilla ja dialogilla haetaan aktiivisesti tasapainoa eri sidosryhmien asenteiden, huolien ja vaatimusten kanssa. Sidosryhmät ovat niitä tahoja, joita ennen pidettiin reunaehtoina, ei siis ydinkontakteja kuten asiakkaita, omistajia, työntekijöitä tai viranomaisia. Lisenssi ei ole pysyvä, vaan se pitää ansaita joka päivä uusien ryhmien kuten naapurien, kansalaisjärjestöjen ja aktivistien silmissä. Koko ajan voi tulla uusia vaatimuksia, jotka muuttavat radikaalisti markkinoita, esimerkiksi asiakkaiden ja omistajien hyväksyessä ne. Ratkaisevaa on herkkyys ympäristön signaaleille; tämä on nähty esim. yksityisessä terveydenhuollossa. Uudempi puoli asioihin on yritysten toimiminen maailman ikävimpien, jo olemassa olevien ongelmien ratkaisijoina yhdessä valtioiden ja kansalaisten sekä järjestöjen kanssa. Tämä on tullut esille mm. verratessa Rio+20 kestävän kehityksen kokousta alkuperäiseen. Vuonna 2012 yritykset ovat vahvasti ongelmanratkaisijoiden roolissa, mm. köyhyyden ja ilmastonmuutoksen seurausten osalta. Vaikka talous on ihmistä varten eikä ihminen taloutta varten, yritysten luoma lisäarvo kansantalouteen on yhteiskuntien toiminnan moottori; ilman sitä mikään moderni talous ei toimi. Ympäristöllisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen jättipotti ei olekaan vain sidosryhmien hyväksynnän saavuttaminen. On olemassa jo satoja esimerkkejä siitä, että uutta kannattavaa kasvua sekä Suomessa että maailmalta voidaan löytää yhteiskunnan ongelmien ratkaisusta nimenomaan yrityksen omilla ydinalueilla, jolloin luodaan tulosta sekä yritykselle että asiakkaille. Mikko Routti, toiminnanjohtaja Yritysvastuuverkosto FIBS Ammattilaiset Ympäristöosaamisesta on tullut ammattitaitoa. Muutos näkyy työpaikoilla ja ammatillisessa koulutuksessa, tuotannossa ja palveluissa, asenteissa ja toimintatavoissa. Dia 26 Kaikki alat ovat ympäristöaloja. Perinteisesti ympäristöongelmia on ratkottu luonnontieteen ja tekniikan keinoin. Tulevaisuuden ympäristöratkaisuissa tarvitaan laajasti eri alojen näkemystä ja osaamista, tieteellistä tietoa ja käytännön taitoja. Siis monenlaisia osaajia ja heidän yhteistyötään. Tämä nousi vahvasti esiin Suomen ympäristöopisto Syklin tekemässä Ympäristöosaajat2025-ennakointihankkeessa, joka toteutettiin Yleissivistävän koulutuksen tulisi antaa ymmärrys ihmisen ja ympäristön suhteesta ja kestävän kehityksen periaatteista. Ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa on oleellista kytkeä ympäristöasiat osaksi omaa ammatti- tai tieteenalaa. Ammatillisen koulutuksen tulee antaa valmiudet oman alan ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ympäristövastuullisten toimintatapojen hallitsemiseen ja luomiseen sekä yhteistyöhön muiden alojen ammattilaisten kanssa. Yhtä tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja kestävien toimintatapojen edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristövaikutukset. Esimerkiksi ICT-alan ratkaisut voivat vähentää liikennetarvetta, parantaa energiatehokkuutta tai edistää hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa. Uudenlaisilla rahoitusratkaisuilla voidaan edistää investointeja puhtaisiin teknologioihin. Viestinnän, kasvatuksen ja muotoilun avulla voidaan edistää kestäviä kulutusvalintoja. 18 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

19 Kestävän kehityksen merkitys kasvaa. Ympäristöosaamisen tarve on noussut esiin myös monissa muissa osaamistarpeiden ennakointiselvityksissä. Esimerkiksi yritysten osaamistarpeita ennakoineessa Oivallus-hankkeessa (EK, ) ympäristöosaaminen tunnistettiin yhdeksi tulevaisuuden keskeiseksi työelämä-taidoksi (EK, 2012). Ammattilaisten ympäristöosaamista tukee mm. Syklin koordinoima Ympäristöosaava ammattilainen -hanke, jossa tuotetaan verkko-oppimisaineisto viiden eri alan ammattilaisille ja pk-yrityksille. Eeva Hämeenoja, rehtori Suomen ympäristöopisto SYKLI Kansalaisjärjestöt Suomalaiset kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat onnistuneet integroimaan kestävän kehityksen kysymykset osaksi työtään. Ympäristökysymykset otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikissa järjestöhankkeissa. Dia 27 Kehitysjärjestöt ovat myös onnistuneet tuomaan kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun oikeudenmukaisuusnäkökulmaa, jossa kaikkein köyhimpien ihmisten ja maiden tarpeet otetaan huomioon. Kestävä kehitys ei kehitysjärjestöjen näkökulmasta ole vain ympäristökysymys, vaan mitä suuremmissa määrin oikeudenmukaisuuskysymys. Hyvä esimerkki tästä on ilmastonmuutos. Suurin syy ilmastonmuutokseen ovat rikkaiden teollisuusmaiden kasvihuonepäästöt. Siitä kärsivät kuitenkin eniten yhteisöt, jotka ovat tuottaneet hyvin pienen osan maailman päästöistä: kehitysmaiden köyhät. Kehitysjärjestöt ovat myös onnistuneesti tuoneet esiin köyhyyden ja kestävän kehityksen välisiä linkkejä. Kehitysjärjestöjen näkökulmasta tullaan varmasti jatkossakin korostamaan toisaalta Pohjoisen (rikkaiden teollisuusmaiden) vastuuta kestävästä kehityksestä ja toisaalta Etelän maiden oikeutta kehitykseen. Hieman konkreettisemmin toimitaan muun muassa sen eteen, että vuosituhattavoitteiden jälkeisiin kehitystavoitteisiin (ns post-2015 tavoitteet) integroidaan myös kestävän kehityksen tavoitteet. Lisätietoa tästä löytyy mm. Kepan Kestääkö kehitys? - Maailma vuosituhattavoitteiden jälkeen julkaisusta Niklas Kaskeala, kehityspoliittinen asiantuntija Kepa ry Paikalliset yhteisöt Järvenpään Kyrölä on valittu vuoden 2013 vuoden kaupunginosaksi. Kyrölässä luotu Hyvä kasvaa Järvenpäässä asukasliike on synnyttänyt aitoa kylähenkeä Kyrölään. Asukkaat ovat tarttuneet tärkeimpiin epäkohtiin, miettineet mitä voivat itse tehdä ja pyytäneet kumppaneita mukaan, sellaisia, joille. kyseinen asia voi myös olla tärkeä. Tärkeä on oivaltaa, että jokainen voi itse vaikuttaa. Pulinat pois ja hommiin voisi kuvata toimintaa parhaiten. Dia 28 Alkusysäyksenä oli kaikenlaisen rumuuden ja roskaisuuden huomaaminen sekä idea siitä, että voisiko valittamisen sijaan ryhtyä itse tekemään. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä perustettiin ja liike on jo saanut paljon ympäristön viihtyvyyttä paranta- 19 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

20 via asioita aikaan. Samalla se on tuonut asukkaat yhteen yhteisen asian äärelle, työn ja hauskanpidon merkeissä. Asukkaat tuntevat nyt toisensa entistä paremmin ja kantavat enemmän vastuuta lähiympäristöstään. Kaupungille ehdotettiin uudenlaista asukkaiden ja kaupungin välistä yhteistyötä. Kaupungilta kaivattiin erityisesti satunnaista materiaali- ja konetyöapua, ei suoraa rahallista tukea. Liike on toiminut pääasiassa talkootyön ja yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä tulleiden lahjoitusten voimin. Kaupunki toteuttanut liikkeen muita toiveita: esimerkiksi aitoja on uusittu ja roskiksia sijoitettu paremmin, ja lapsille tehtiin turvallinen skeittipaikka nuorisokeskuksen pihaan. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen periaatteet: Mitä paikallisemmin toimimme, sitä useammin toiminta on myös kestävää kierrätämme, korjaamme ja kunnostamme, esimerkiksi Syötävän Hyvä Puisto on aikaansaatu asukkailta kierrätetyillä kasveilla ja muut tarvikkeet on saatulahjoituksina ja tuunaamalla vanhasta uutta pyydämme ja tarjoamme apua eri tilanteissa edistämme paikallisten yrittäjien ja elinkeinoharjoittajien tekemistä opettelemme tuntemaan toisemme, paremman tuntemisen kautta välittäminenkin lisääntyy Asukasliike kehitti toimintakonseptin, joka on käytettävissä missä tahansa kaupungissa, kylässä tai kaupunginosassa. Näin se lähtee Valitse kohde, jolle haluat muutosta. Kuvaa tarpeet ja haluamasi muutos. Selvitä keitä muita asia koskee. Kutsu osalliset yhteen. Tehdään yhteinen, realistinen suunnitelma. Näin se tehdään Osallistujat Vastuuhenkilöt Työsuunnitelma ja aikataulu Materiaalit Kustannukset Nautitaan ja pidetään huolta Järjestetään avajaiset Kutsutaan kaikki nauttimaan Käydään pelisäännöt läpi Esitellään ne jotka pitävät huolta Vaalitaan yhdessä aikaansaannostamme Marja Nousiainen, Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liikkeen perustajajäsen (Alkuperäisestä tekstistä lyhentänyt Heli-Maija Nevala Suomen ympäristöopisto SYKLI) Laajenna teemaa: Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liikkeen kehittämä asukastoiminnan konsepti sopii yhtä hyvin minkä tahansa muun yhteisön toimintaan. Mitä haluaisitte tehdä omassa oppilaitoksessanne / yhteisössänne? 20 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 2. Aika toimia! 3. Tavoitteena kestävä kehitys 4. Monta polkua, sama suunta 1. Maapallo, ihminen ja kehitys Dinosaurukset

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet. 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet 29.8.2012 Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö Tämän päivät faktat Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä 1.12.2014 Helsinki Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011 Vuoden 2003 hallitusohjelmassa ympäristökasvatuksen aseman vahvistaminen mainittiin ensimmäisen kerran: yhden kerran ympäristöpolitiikkaluvussa

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi

Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä. Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Suomi globaalin kestävän kehityksen edistäjänä Tuija Sarvi Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi Jos puu kaatuu, eikä kukaan ole kuulemassa, lähteekö siitä ääntä? Jos puu kaadetaan laittomasti Amazonin sademetsässä,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu KANSALAISYHTEISKUNNAN TILA JA TULEVAISUUS Heinolan Setlementtipäivät 24. 26.4.2014 Väestönkasvu

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot