Monta polkua, sama suunta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monta polkua, sama suunta:"

Transkriptio

1 TAUSTA-AINEISTO Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää KOULUTUSAINEISTO, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO JA SUOMEN YMPÄRISTÖOPISTO SYKLI, 2013

2 Johdanto Dia 1 Monta polkua, sama suunta -koulutusaineisto on suunniteltu kestävän kehityksen käsittelyyn toisen asteen koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja järjestöissä. Sen tavoitteena on lisätä ymmärtämystä ihmisen roolista elämän pitkässä historiassa, kestävän kehityksen käsitteen taustalla olevista ongelmista ja kansainvälisen sopimisen haasteista. Kestävän kehityksen tavoittelu on kestänyt yli kaksikymmentä vuotta. Toive globaalista, valtioita ja talouselämää sitovasta sopimuksesta on hiipumassa kansainvälisen poliittisen sopimuksen tie on osoittautunut liian hitaaksi ja vaikeaksi. Onneksi on olemassa myös toinen lähestymistapa: kasvava yhteinen ymmärrys kestävän kehityksen haasteista ja mahdollisuuksista. Sen sijaan, että kestävään kehitykseen päästäisiin suoraa, leveää, yhteistä tietä pitkin, meidän täytyy lähestyä sitä monia reittejä. Kun suunta on yhteinen, voidaan perille päästä myös pieniä polkuja pitkin. On tärkeää, että ymmärrämme kestävän kehityksen periaatteen kokonaisuutena ja oman roolimme sen toteuttajina: kansalaisina, ammattilaisina, vanhempina, kuluttajina. Mitkä ovat sinun roolisi? Näin käytät koulutusaineistoa Koulutusaineisto muodostuu seuraavista osista: 1. Diaesitys on valmis kokonaisuus, mutta voit käyttää sitä myös valikoiden oman tarpeesi mukaan. 2. Tausta-aineistossa kuvataan diaesityksen rakenne, kunkin dian pääkohdat ja menetelmiä, joilla voit elävöittää koulutusta ja aktivoida osallistujia. Lisäksi löydät tausta-aineistoja ja linkkejä diojen teemoista. 3. Toiminnalliset tehtävät ovat oppimisen ja motivaation kannalta usein tehokkaampia kuin luento-opetus. Halutessasi voit käyttää vaikkapa pelkästään niitä. Osa toimintaideoista on taustamateriaalissa, mutta laajemmat kuvaukset on julkaistu erikseen. Dia 2 Diaesitys muodostuu neljästä osasta: 1. Maapallo, ihminen ja kehitys luo mittakaavaa omalle ajallemme osana elämän ja ihmisen pitkää jatkumoa. 2. Aika toimia! kertoo, miksi ympäristö, inhimillisyys ja myös talous vaativat muutosta nykyiseen. 3. Tavoitteena kestävä kehitys kertaa lyhyesti kestävän kehityksen historian ja kertoo vuonna 2012 järjestetyn Rio+20 -huippukokouksen aikaansaannokset ja puutteet. 4. Monta polkua, sama suunta -osassa suomalaiset kertovat, miten kestävän kehityksen käsitteen asema ja merkitys ovat muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Mitä hyvää on tapahtunut ja tapahtumassa? 2 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

3 Sisällysluettelo Johdanto 2 Näin käytät koulutusaineistoa 2 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 4 Elämän historia 4 Ihmisen historia 5 Sivilisaation historia 6 Teollistumisen historia 6 2. Aika toimia! 8 Planeetan rajat 8 Ympäristö ja inhimillinen kehitys 9 Talous ei kestä 9 Keskustelu Tavoitteena kestävä kehitys 11 Kestävän kehityksen historia RIO+20 konferenssi: odotukset RIO+20 konferenssi: päätökset RIO+20 konferenssi 13 Keskustelu RIO+20 neuvotteluiden haasteita Monta polkua, sama suunta 16 Hallinto 17 Päättäjät 17 Tiede ja koulutus 17 Talouselämä 17 Ammattilaiset 18 Kansalaisjärjestöt 19 Paikalliset yhteisöt 19 Sinä ja minä 21 Tekijänoikeudet ja aineiston lainaaminen ja muokkaaminen 21 Tekijät 21 Lähteet 22 3 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

4 OSA 1 Maapallo, ihminen ja kehitys Meillä ihmisillä on usein varsin suppea aikakäsitys: elämme sukupolven mittaisessa hetkessä. Pidämme kokemaamme aikakautta pysyvänä tilana ja maailmaa valmiina. Näin ei ole vain nykyisin, vaan tämä piirre on ollut ihmisille tyypillinen kaikkina aikoina. Maailma on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Ihmisen aika maapallolla on uusi vaihe elämän historiassa, ja nykyinen yhteiskuntamme ja elämäntapamme vain hetki ihmisen historiassa. Tämä on hyvä tiedostaa, kun keskustelemme tulevaisuudesta ja muutoksen mahdollisuuksista. Siksi diaesitys alkaa katsauksella elämän ja ihmisen historiaan. Dia 3 Maapallo nähtynä noin kilometrin etäisyydeltä avaruudesta. Kuuluisa kuva ( Blue Marble ) on otettu Apollo 17 avaruusaluksen kuulennolta 7. joulukuuta Osan 1 dioja ei ole tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti, vaan niiden tavoitteena on asettaa mittakaava ihmisen historiaan ja virittää ajatuksia tulevaisuuteen. Laajenna teemaa: Aikajana-harjoituksella voitte käsitellä osan 1 aiheen pitkälti toiminnallisesti. Elämän historia Maapallo on muodostunut noin 4,55 miljoonaa vuotta sitten. On varsin tulkinnanvaraista, missä vaiheessa kemiallisten prosessien voidaan katsoa muuttuneen elämäksi. Nykyisenlaisen elämän maapallolla on tehnyt mahdolliseksi fotosynteesi, ja elämämme on edelleen täysin riippuvainen kasvillisuudesta. Dinosaurusten aika on populaarikulttuurin kautta meille tutuin vaihe elämän historiassa. Tuo jakso oli monin kerroin pitempi kuin ihmisapinoiden, saati sivilisaatioiden aika tähän mennessä. Dia 4 Tämän dian yhteydessä voitte tarkastella päällisin puolin, mitä vaiheita elämän historiassa on. Laajempaa tausta-aineistoa voit hyödyntää tukena omassa valmistautumisessasi tai vaikkapa ryhmätyön aineistona. Taustaa Maapallon eri kehitysvaiheita ja niiden ajallista sijoittumista voidaan havainnollistaa jakamalla maapallon kehityshistoria erilaisiin geologisiin kausiin ja jaksoihin. Jakamisen perusteena on käytetty mm. eri kausilla muodostuneita kivilajeja, katkoksia kerrosten järjestyksessä sekä muutoksia fossiileissa. 4 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

5 Geologinen aika jaetaan arkeeiseen, proterotsooiseen ja fanerotsooiseen eoniin, joista arkeeinen ja proterotsooinen kuuluvat prekambriaikaan. Eonit jaetaan maailmankausiin (englanniksi era). Maailmankaudet jaetaan edelleen kausiin, joista elämme parhaillaan kvartäärikautta. Vanhin eoni, arkeeinen aika, on usein mainittu alkavaksi noin miljoonaa vuotta sitten. Joissakin lähteissä sen on mainittu alkaneen miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon vanhimmat tunnetut kivet muodostuivat. Arkeeista eonia edelsi noin 800 miljoonaa vuotta kestänyt hadeeinen ajanjakso, jonka aikana maapallo muodostui ja sai kiinteän kuorensa. Lisätietoa: Ensimmäiset varsinaiset monisoluiset eliöt kehittyivät noin 700 miljoonaa vuotta sitten. Tätä ennen oli kehittynyt jo joitakin monisoluisia leviä. Kaikki kahdentuneet solut eivät enää erkaantuneetkaan toisistaan vaan jatkoivat elämäänsä yhdessä. Osa monisoluisten eliöiden soluista erikoistui mm. liikkumiseen tai valon aistimiseen. Eliöiden lisääntymistavan muuttuminen mahdollisti aiempaa nopeamman elämän kehityksen. Yksisoluiset eliöt lisääntyvät kahdentumalla, monisoluisilla eliöillä jotkut solut erikoistuivat niin pitkälle, että alkoivat tuottaa erityisiä lisääntymissoluja. Esimerkiksi levät alkoivat lisääntyä itiöiden välityksellä. Nämä olivat kuitenkin perimältään identtisiä emonsa kanssa eikä laji juurikaan kehittynyt. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten kehittyi itiöitä, jotka saivat aikaan uuden yksilön vasta liittyessään toiseen saman lajin itiöön. Tällöin syntyvä uusi yksilö oli yhdistelmä kahden yksilön geenejä. Ns. suvullinen lisääntyminen kiihdytti entisestään elämän kehittymistä. Reilut 500 miljoonaa vuotta sitten tapahtuikin merkittävä eliölajien ja -muotojen lisääntyminen. Noin 570 miljoonaa vuotta sitten maapallon eliömäärä runsastui huomattavasti (kambrikauden räjähdys ). Tältä ajalta ovat peräisin suuret merenpohjiin hautautuneet kalkkikuoristen eläinten kerrostumat (kalkkikivi) sekä suuret määrät muita kuolleita eliöitä, jotka muuttuivat vähitellen merien syvänteiden hapettomissa olosuhteissa öljyksi ja maakaasuksi. Ulkoisten tukirankojen lisäksi kehittyivät myös sisäiset tukirangat. Varhaisimmat selkärankaiset alkukalat ovat noin 400 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäiset kasvit levisivät maalle noin 400 miljoonaa vuotta sitten. Vedessä ne eivät tarvinneet juuri mitään vankkoja tukirakenteita, mutta maalla niiden piti pysyä pystyssä ja saada kuljetettua ravintoaineita juuresta kasvin yläosiin. Tuolloin vallinnut hiilidioksidipitoinen ilmasto kiihdytti kasvien kasvua ja ne kasvoivat hyvin nopeasti. Etenkin saniaispuut kasvoivat nopeammin kuin niitä ehti niiden kuoltua hajota. Kuolleet kasvit hautautuivat maakerroksiin ja niistä syntyi hapettomissa olosuhteissa kivihiiltä. Ensimmäiset eläimet nousivat maalle kasvien perässä noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Ne olivat selkärangattomia pieneliöitä, joista kehittyi maalla eläviä hyönteisiä. Sammakkoeläimet sopeutuivat maaelämään noin 260 miljoonaa vuotta sitten. Ne kykenivät hengittämään ihonsa läpi. Keuhkot kehittyivät kalojen kiduksista ja ilmarakosta ja niiden evät muuttuivat maaelämässä tarvittaviksi raajoiksi. Kasvien ohella myös eläinten koko kasvoi niiden sopeutuessa maaelämään. Dinosaurusten valtakaudella (noin miljoonaa vuotta sitten) aistinelimet, lihaksisto, hermosto ja sisäelimet kehittyivät voimakkaasti. (lähde: Lisätietoa: Video maapallon synnystä ja lajien kehityksestä: m14906/maa+-+ihmisen+kotiplaneetta Ihmisen historia Noin 75 miljoonan vuoden takaa on löydetty merkkejä varhaisista kädellisistä ja noin 35 miljoonaa vuotta sitten ihmisapinoiden ja häntäapinoiden kehityslinjat erkaantuivat toisistaan. Ihmisten ja simpanssien yhteinen kantamuoto eli Afrikassa noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisimmat tunnetut ihmisten kehityshaaraan kuuluvat muodot ovat noin 5 miljoonan vuoden takaa. Ensimmäiset työkaluja käyttäneet ihmiset elivät Afrikassa noin 2 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihminen kehittyi Afrikassa yli vuotta sitten. Varhaisimmat nykyihmisen fossiilit ovat noin vuoden takaa. (lähde: Dia 5 Myös tämä dia on johdantoa, joten yksityiskohtiin ihmisen evoluutiosta ei tarvitse mennä ellei se ole osa käsiteltävää koulutuskokonaisuutta. Tavoitteena on ajallisen mittakaavan ymmärrys. 5 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

6 Sivilisaation historia Dia 6 Siirtyminen metsästys- ja keräilykulttuurista maanviljelyyn oli ensimmäinen suuri vallankumous ihmiskunnan historiassa. Maanviljelys alkoi Lähi-idässä ja Itä-Aasiassa vuotta sitten. Viljelyn avulla ravintoa saatiin paljon tehokkaammin kuin keräilykulttuurissa. Väestö alkoi kasvaa nopeasti, syntyi kyliä ja ensimmäiset kaupungit. Yhteiskunta alkoi kehittyä: eri ihmiset erikoistuivat erilaisiin tehtäviin, alkoi kaupankäynti ja muodostettiin yhteiskunnallisia hierarkioita. Toisaalta joillakin paikoilla kehitys on edennyt toisin: paikoilleen asettuminen ja yhteiskunnallinen kehitys ovat johtaneet maanviljelyyn. Ihmisen vaikutus ympäristöönsä alkoi kasvaa. Ihminen oli edelleen, ja vielä tulevien vuosituhansien ajan, täysin riippuvainen luonnonilmiöistä, kuten säätiloista. Arkeologia tuntee lukuisia esimerkkejä, joissa kukoistavat yhteiskunnat ovat romahtaneet esimerkiksi väestönkasvun ja sitä seuranneiden sotien ja ympäristön voimakkaan kuormituksen seurauksena. Osallistujilla saattaa olla kiinnostusta ja tietoa varhaisista sivilisaatioista, niiden kukoistuksesta ja sammumisesta. Nämä teemat ovat kiehtoneet ihmistä kautta aikojen, ja tunnemme tarinoita tuhosta Raamatun ja Kalevalan kertomuksista lähtien. Nykyinen fantasia- ja scifikirjallisuus jatkaa tätä perinnettä. Mitä näistä kertomuksista on opittavissa? Voitte käydä keskustelua aiheesta tämän dian yhteydessä. Taustaa Historian vaiheista lyhyesti: Maatalouden synty Lähi-Idässä: Ensimmäiset suuret sivilisaatiot: Grönlannin viikinki-siirtokuntien romahdus: Pääsiäissaarten Rapa Nui -kulttuurin tuho: Klassisen maya-kulttuurin romahdus: Teollistumisen historia Dia 7 Teollistumista pidetään toisena ihmiskunnan suurista käännekohdista. Höyrykone keksittiin ja 1700-luvun vaihteessa, ja 1700-luvun lopulla se kehittyi niin pitkälle, että se mahdollisti paljon entistä tehokkaamman energiantuotannon. Kun ennen oli oltu riippuvaisia tuuli- ja vesivoimasta ja puusta, voitiin fossiilisten polttoaineiden avulla tuottaa nopeasti ja edullisesti moninkertainen määrä energiaa. Aluksi polttoaineena oli kivihiili, myöhemmin öljy. Tämä mahdollisti teollisen tuotannon, pitkät kuljetukset, maanviljelyn koneellistamisen ja maailmanlaajuisen kaupankäynnin. Samalla ihmisen vaikutukset ympäristöönsä kasvoivat hallitsemattomasti ja laajenivat paikallisista ja alueellisista kysymyksistä kansainvälisiksi, jopa globaaleiksi ongelmiksi. Teollistumisen alkuvaiheissa nähtiin vain sen tuomat myönteiset mahdollisuudet. Jo 1800-luvulta lähtien jouduttiin kuitenkin kohtaamaan myös teollistumisen ja sitä seuranneen voimakkaan kaupungistumisen aiheuttamat ympäristöongelmat. Englannin suurkaupunkien ilma oli pahoin saastunut kivihiilen noesta, ja joet saastuivat käyttö-

7 kelvottomiksi kaupunkien puhdistamattomista jätevesistä. Tietoisuus teollistumiseen ympäristöongelmista on kasvanut jatkuvasti 1960-luvulta lähtien. Etenkin länsimaissa on pyritty korjaamaan haittoja esimerkiksi lainsäädännön ja teknologian avulla: puhdistamalla jätevesiä, suodattamalla tehtaiden ja energiantuotannon savukaasuja ja kierrättämällä ja käsittelemällä jätteet turvallisesti. Näin onkin saavutettu paljon hyviä tuloksia rikkaissa länsimaissa. Samaan aikaan on kokonaiskuva kuitenkin mennyt huonompaan suuntaan: köyhissä ja teollistuvissa maissa ympäristön tila on huonontunut radikaalisti ja työolosuhteet vaarantavat työntekijöiden terveyden, ja globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos muodostavat uhkan koko ihmiskunnalle. Samaan aikaan kuin ympäristöongelmat pahenevat ja miljardien ihmisten elinolot heikkenevät, myös luonnonvarojen rajallisuus on käymässä ilmeiseksi. Maailman kalansaalis kasvoi teollisen kalastuksen seurauksena voimakkaasti vuoteen 1989 saakka. Sen jälkeen se on kuitenkin jatkuvasti pienentynyt, koska kalakannat ovat liikakalastuksen vuoksi taantuneet, jopa romahtaneet eri puolilla maailmaa. Raakaöljyn tuotanto on ollut maksimissaan 2000-luvun alkuvuosina, minkä jälkeen öljyntuotanto ei ole enää kasvanut. Parhaat öljyesiintymät on käytetty, ja halvan fossiilisen energian aika on päättymässä. Ihmiskunnalla onkin edessään uusi suuri murros. Teollistumisenaikakausi on etenkin Suomessa niin lyhyt, että lähipiirissämme on edelleen kokemuksia vanhemmista elämänmuodoista. Toisen maailmansodan jälkeen elintaso romahti edellisen vuosisadan tasolle, elettiin maatalousyhteiskunnassa ja monin paikoin suorastaan omavaraistaloudessa luvulla elintaso alkoi nousta, ja 1960-luvulla Suomessa alkoi suuren rakennemuutoksen aika. Voitte keskustella siitä, mitä vanhemmat tai isovanhemmat ovat kertoneet noista ajoista? Onko osallistujien joukossa henkilöitä, jotka ovat itse kokeneet ne? Laajenna teemaa: Voitte myös toteuttaa oppimisprojektin, jossa teette aikajanan esimerkiksi oman kuntanne teollistumisen vaiheista. Voitte haastatella ihmisiä, jotka ovat eläneet tuolloin, ja liittää aikajanalle heidän kommenttejaan elämästä eri vuosikymmenillä. Taustaa: Historian vaiheista lyhyesti: Talouskasvu janoaa öljyä, tietokirjailija Jussi Laitisen artikkeli Ympäristö-lehdessä 8/2012: 7 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

8 OSA 2 Aika toimia! Teollistumisen aika on ollut lyhyt mutta kiihkeätahtinen muutoksen kausi ihmisen historiassa. Runsaan kahdensadan vuoden jälkeen olemme taas uuden edessä. Alamme ymmärtää olevamme edelleen täysin riippuvaisia luonnosta ja sen hyvinvoinnista. Pohdimme, mitä on todellinen hyvinvointi ja kenellä on siihen oikeus. Edes talous ei enää näytä menestyvän omilla pelisäännöillään. Dia 8 Planeetan rajat Planeetan rajat on vuonna 2009 julkaistu lähestymistapa kestävään kehitykseen. Planeetan rajat -lähestymistavan tavoitteena on määrittää turvalliset rajat, joiden sisäpuolella ihmiskunta voi toimia turvallisesti. Yhden tai useamman planetaarisen rajan ylittäminen voi olla haitallista tai jopa katastrofaalista. Vaarana on, että ylitämme raja-arvoja, jotka käynnistävät epälineaarisia ja äkillisiä ympäristömuutoksia maanosien ja maapallon tasoisissa systeemeissä. Dia 9 Rockströmin ryhmä esittää 9 tällaista planetaarista rajaa, ja seitsemälle näistä määrällisiä raja-arvoja. ilmastomuutos merien happamoituminen stratosfäärin otsonikato biokemiallinen typen kierto fosforin kierto globaali puhtaan veden kulutus maankäytön muutokset luonnon monimuotoisuuden heikentyminen Dian 9 kuva esittää arvioin siitä, missä määrin nämä raja-arvot on ylitetty. Ympyrä on jaettu yhdeksään sektoriin, jotka kuvaavat eri raja-arvoja. Keskellä, vihreällä alueella, on turvallinen, kestävä taso. Ulommilla kehillä ympäristömuutosten riski kasvaa, ja samalla kasvavat esimerkiksi ihmisen ravinnonsaantiin, turvallisuuteen, terveyteen ja talouteen liittyvät riskit. Kemiallisen saastumisen ja ilmakehän aerosolien määrän osalta arviota ei ole vielä tehty. Näistä kysymyksistä tiedetään vielä liian vähän, jotta voitaisiin luotettavasti arvioida kestävää tasoa ja nykytilannetta. 8 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

9 Ympäristö ja inhimillinen kehitys Dia 10 Ihmisen hyvinvointi nivoutuu lukemattomin tavoin ympäristön tilaan ja luonnon hyvinvointiin. Ympäristön muutokset ja suoranaiset ympäristötuhot vahingoittavat usein kaikkein vaikeimmin niitä, jotka ovat ennestään kaikkein köyhimpiä. Ympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, mutta myös päinvastoin. Köyhyyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ei voida ratkaista ilman, että huomioidaan ympäristön tila ja kantokyky ja arvioidaan, miten ympäristö kestää ratkaisut pitkällä aikavälillä. Toisaalta, niin kauan kuin ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä, heillä ei ole edellytyksiä huomioida ympäristöä ja pitemmän aikavälin tavoitteita. Parhaissa ratkaisumalleissa toimitaan molemmilla tasoilla: helpotetaan elämää tällä hetkellä ja parannetaan samalla ympäristön tilaa pitemmällä aikavälillä. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta ovat aurinkokennoilla varustetut keittimet. Kun polttopuuta ei tarvitse enää kerätä, säästyy aikaa, mikä mahdollistaa vaikkapa lasten koulunkäynnin. Vähitellen kasvillisuus pääsee elpymään, minkä seurauksena eroosio vähenee ja metsäluonto voi tarjota mahdollisuuksia ravinnon hankintaan. Taustaa YK:n jäsenvaltiot laativat vuonna 2000 yhteisen vuosituhatjulistuksen. Julistuksessa määriteltiin kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden avulla pyritään takaamaan kaikille maapallon asukkaille hyvät elinolosuhteet. Tavoitteilla pyritään lisäämään inhimillistä kehitystä erityisesti maapallon köyhimmillä alueilla, ja pääosassa jokaisessa tavoitteessa ovat lapset. Osassa tavoitteista on päästy eteenpäin, mutta osassa kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Yksi kahdeksasta tavoitteesta on peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä koulua käy maailmanlaajuisesti jo 84 % lapsista, määrä on kasvanut tasaisesti ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet. Yhä edelleen valtaosa ilman koulutusta jäävistä lapsista on kuitenkin tyttöjä ja yli 80 % heistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Yksi tärkeä tavoite on saada lapset viihtymään koulussa ja suorittamaan se loppuun. Koulutus parantaa ihmisten edellytyksiä toimeentuloon, lisää tietoisuutta omista oikeuksista ja mahdollisuuksista ja parantaa elämänhallintaa, esimerkiksi perhesuunnittelua. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen on yksi vuosituhattavoitteista. Yksi tärkeimmistä saavutuksista on ollut puhtaan juomaveden takaaminen jatkuvasti suuremmalle väestönosalle. Vuonna 1990 puhdasta juomavettä sai 77 % väestöstä. Nyt määrä on jo 89 %, vaikka väestö on samaan aikaan kasvanut voimakkaasti. Nyt jo yli 2 miljardia ihmistä enemmän saa vettä kuin vuonna Alueelliset erot ovat kuitenkin edelleen suuria ja erityisesti kaikkein köyhin viidennes joutuu edelleen käyttämään pääosin likaista juomavettä, mikä on merkittävä uhka terveydelle. Oma haasteensa on huolehtia myös kasvavan kaupunkiväestön vedentarpeesta. Lisätietoa: ja Talous ei kestä Dia 11 Maailman, niin yritysten kuin valtioidenkin, talouskasvu on pitkään perustunut lainaamiseen: on käytetty jatkuvasti enemmän resursseja kuin on ollut käytettävissä. Rahaa on lainattu pankeilta, yrityksiltä ja valtioilta, jotka ovat lainoittaneet toisiaan ja myyneet lainoja toisilleen. Jokainen, joka on vastuussa omasta taloudenpidostaan, tietää kuitenkin, että pitemmän päälle ei voi käyttää enempää kuin mihin on varaa. Sama pätee luonnonvaroihin. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on lainaa tulevilta sukupolvilta tosin lainaa ei voida koskaan maksaa takaisin. Uusiutuvia luonnonvaroja on käytetty nopeammin kuin ne uusiutuvat. Kun esimerkiksi kalakantaa verotetaan jatkuvasti nopeammin kuin se kykenee lisääntymään, on selvää, että kalakannat ja kalansaaliit pienenevät, jopa romahtavat. Tällä on sekä ekologisia, inhimillisiä että taloudellisia seurauksia. Myös talous on riippuvainen luonnosta ja sen uusiutumiskyvystä. Kiinan bruttokansantuote on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana, ja Kiina on noussut nopeasti kehitysmaasta yhdeksi tärkeimmistä talousmahdeista koko maapallolla. Bruttokansantuotteen ja elintason nousu on tarkoittanut kuitenkin samanaikaisesti 9 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

10 ympäristöongelmien kasvamista yhä suuremmiksi. Ongelmat näkyvät jo selvästi maan taloudessa, puhumattakaan niiden vaikutuksesta kiinalaisten hyvinvointiin. Taustaa Maailmanpankin arvion mukaan vuonna 2007 saastumisen aiheuttamat kustannukset söivät Kiinan bruttokansantuotteesta 5,8 %. Käytännössä tällöin Kiinan talouskasvu on ollut kutakuinkin samantasoista kuin samaan aikaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kyseinen maailmanpankin arvio huomioi antamassaan luvussa kuitenkin vain terveyskustannukset, menetetyt työtunnit, vuosittaista ennenaikaista kuolemaa sekä infrastruktuurille ja sadolle aiheutuneet vahingot. Jos näiden lisäksi huomioidaan myös eroosio, aavikoituminen, maaperän heikentyminen ja ympäristön tilan huononeminen, on talouskasvun hinta jo 8-12 % bruttokansantuotteesta, jolloin talouden voidaan nähdä jopa taantuneen. Jos tähän lisätään vielä ilmastonmuutos ja Kiinan omien rajojensa ulkopuolelta haalimat uusiutumattomat luonnonvarat, voidaan Kiinan talouskasvua ja niiden aiheuttamia ympäristöongelmia pitää yhtenä syynä vuoden 2008 maailmanlaajuiseen finanssikriisiin. Näiden lukujen valossa näyttää selvältä, että luonnonvaroiltaan rajallisessa maailmassa kasvu ei voi jatkua ikuisesti. (lähde: Kun miljardi kiinalaista hyppää) Keskustelu Pyydä osallistujia keskustelemaan aiheesta muutaman minuutin ajan vierustoverien kanssa. Jakakaa sitten ajatuksia yhteisesti. Dia 12 Esimerkiksi: Millainen elintaso tarvitaan, että ihminen voi olla onnellinen? Lisäävätkö raha ja kulutusmahdollisuudet hyvinvointia ja ihmisen kokemaa onnellisuutta? Miten? Lisääntyykö onnellisuuden kokemus vaurauden kasvaessa loputtomasti? Kun elintaso on riittävän korkea, millaiset asiat lisäävät onnellisuutta? Mitä eroa on käsitteillä elintaso / elämänlaatu / hyvinvointi? Joidenkin arvioiden mukaan elintaso oli kestävällä tasolla 1980-luvun alkupuoliskolla. Tiedätkö, millaista elämä oli 1980-luvulla? Menneeseen ei voi palata, eikä ole tarvettakaan. Millainen olisi kestävä elintaso 2010-luvulla? Voit myös pohjustaa keskustelua tilaisuuden alussa. Kun osallistujat saapuvat paikalle, pyydä heitä kirjoittamaan ja piirtämään esimerkiksi fläppipaperille tai mielellään vielä suuremmalle paperille, mikä on heistä parasta elämässä. Kirjoita otsikoksi: Elämässä parasta. Älä kerro tehtävän jujua tässä vaiheessa. Ota paperi esille tämän keskustelun yhteydessä. Tyypillisesti paperissa on hyvin vähän materiaalisia asioita, ja paljon elämänarvoja kuten perhe, ystävät, terveys. Voit kirjoittaa paperin alareunaan: = kestävä kehitys. Tai: = hyvinvointi. Ja voitte keskustella aiheesta tältä pohjalta. Kuva 1 Suomalaisten hyvinvoinnin kehitys kolmella eri mittarilla kuvattuna Taustaa Talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia, kun huomioidaan elämänlaatuun liittyvät tekijät, aiheutuneet ympäristöhaitat ja kestämättömän kehityksen vaikutukset. Hyvinvoinnin mittarina on käytetty Yhdysvalloissa kehitettyä GPI-mittaria (Genuine Progress Indicator), joka täydentää jo aiemmin käytettyä ISEW-mittaria (Index of Sustainable Economic Welfare). GPI-mittarissa eli aidon hyvinvoinnin indikaattorissa huomioidaan positiivisina tekijöinä mm. korkeakoulutus ja vapaaehtoistyö, kun taas arvoa vähentävät esimerkiksi vesistöjen pilaantuminen, ilmansaasteet ja meluhaitat. Useimmissa teollisuusmaissa korrelaatio lisääntyneiden tulojen ja onnellisuuden välillä on heikko. Korrelaatio katoaa lähes kokonaan maissa, joissa keskimääräinen bruttokansantulo henkeä kohti ylittää dollaria (Maailman tila 2008, 76). Viereisestä kuvasta (kuva 1) voidaan huomata, että talouskasvu ei ole lisännyt 1980-luvun lopun jälkeen GPI:llä mitattua hyvinvointia Suomessa. (Tilastokeskus 2008). Maailmalla kyseistä ilmiötä on tutkittu paljon ja se tunnetaan yleisesti nimellä Easterlinin paradoksi kehittäjänsä ekonomisti Richard Easterlinin mukaan. Easterlinin alkuperäinen väite on, että talouskasvu ei näytä lisäävän hyvinvointia eri valtioita vertaillessa. 10 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

11 OSA 3 Tavoitteena kestävä kehitys Dia 13 Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti maiden sisällä ja maiden välillä. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Satojen miljoonien ihmisten perustarpeet, kuten riittävä ravinto, puhdas vesi, koulutus ja terveydenhuolto, eivät tyydyty. Maailman väestö kasvaa, ympäristön tila heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Voidaan perustellusti sanoa, että kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Maapallon kantokyky ylittyy, eivätkä taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kehitys ole tällä hetkellä kestäviä. (Ranta 2012.) Tässä osassa tutustutaan kestävän kehityksen käsitteeseen ja vaiheisiin viime vuosikymmenten aikana. Niin sanotun Rion prosessin tavoitteena on ollut kansainvälinen sopimus, jolla varmistettaisiin maailman valtioiden sitoutuminen hyvinvoinnin turvaamiseen oikeudenmukaisesti kaikille nykyajassa ja tulevaisuudessa. Kestävän kehityksen historia Tunnetuin kestävän kehityksen määritelmä on YK:n ympäristö- ja kehityskomission vuonna 1987 laatiman Brundtlandin raportin määritelmä: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Dia 14 Taustaa Kestävän kehityksen määritelmän taustalla on maailman köyhimpien perustarpeiden tyydyttäminen, luonnon kantokyvyn rajoitusten huomioiminen ja ajatus siitä, että maailma on yhteen kietoutunut niin maantieteellisesti kuin ajallisesti. Köyhyys ja ympäristöongelmat eivät rajoitu valtioiden rajojen mukaan, vaan tarvitaan yhteisvastuuta ja yhteisiä ponnistuksia kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan seurauksista vastaavat meidän lisäksemme omat jälkeläisemme. (Ranta 2012) 1987: YK:n alainen ympäristön ja kehityksen komissio nosti esille kestävän kehityksen raportissaan Yhteinen tulevaisuutemme (Our Common Future). Komissio toi esille, miten ympäristö, talous ja inhimillinen kehitys ovat toisistaan riippuvaisia. Komission työtä johti Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland, ja komissio tunnetaankin paremmin nimellä Brundtlandin komissio. 1992: Rio de Janeirossa järjestettiin kestävän kehityksen huippukokous. Kokouksessa määriteltiin kestävä kehitys ja hyväksyttiin Rion julistus. Agenda 21 toimintaohjelmassa annettiin toimintasuosituksia yhteiskunnan eri sektoreille. Sen pohjalta tehtiin paikallisia Agenda 21 -ohjelma eri puolilla maailmaa Suomessakin monet kaupungit laativat omansa. Valtion tasolla Suomeen perustettiin pääministerin johtama kestävän kehityksen toimikunta ja Kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelma. 2000: YK:n jäsenvaltiot laativat vuosituhatjulistuksen. Julistuksessa määriteltiin kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden avulla pyritään takaamaan kaikille maapallon asukkaille hyvät elinolosuhteet: 1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen 2. Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille 3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen 4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen 5. Odottavien äitien terveydentilan parantaminen 6. Hiv/aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu 7. Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen 8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle 11 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

12 Tavoitteilla pyritään lisäämään inhimillistä kehitystä erityisesti maapallon köyhimmillä alueilla, ja pääosassa jokaisessa tavoitteessa ovat lapset. 2002: Johannesburgin huippukokouksessa arvioitiin Rion tavoitteiden toimeenpanoa ja etsittiin ratkaisuja kestävän kehityksen suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin. Kokouksissa ei päästy konkreettisiin tuloksiin. 2012: Rio+20 -kokouksessa Rio de Janeirossa oli tavoitteena vahvistaa kestävän kehityksen yhteistyötä ja hallintoa. Rion prosessin rinnalla on kulkenut toinen kansainvälinen prosessi, ilmastoneuvottelut RIO+20 konferenssi: odotukset Edistykselliset maat ja kansalaisjärjestöt toivoivat Rio+20 konferenssilta päätöksiä, jotka muuttaisivat merkittävästi kansainvälisen kestävän kehityksen hallintaa, ja jotka tunnustaisivat viimeisen 20 vuoden aikana tehtyjen toimien riittämättömyyden. (Vihma 2012) Dia 15 Konferenssin tavoitteena oli sitouttaa maailman valtiot 1992 vuonna Riossa määriteltyihin periaatteisiin ja niiden toimeenpanoon, joilla pyritään kestävään kehitykseen globaalisti arvioida kestävän kehityksen toteutumista laatia suuntaviivoja kestävän kehityksen edistämiseksi tulevaisuudessa uudistaa kestävän kehityksen ja ympäristöhallinnon instituutioita neuvotella useista temaattisista kokonaisuuksista, kuten metsistä, vedestä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta: tarkastella olemassa olevien sopimusten toimeenpanoa ja laatia konkreettisia tavoitteita ja mittareita. (Ranta 2012.) 2012 RIO+20 konferenssi: päätökset Diassa mainitaan päätökset, jotka liittyvät kestävään kehitykseen. Muita päätöksiä ei tässä käsitellä. Dia 16 Rio+20 -kokouksessa päätettiin perustaa korkean tason poliittinen foorumi, joka tiivistää yhteistyötä tiedemaailman ja päättäjien välillä ja raportoi kestävän kehityksen edistymisestä säännöllisesti vahvistaa YK:n ympäristöohjelman asemaa ja rahoitusta luoda kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi perustaa työryhmä laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita ja määrittää mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan Konferenssin loppuasiakirjan sisältö oli monille pettymys. Se on vapaaehtoinen dokumentti, joka ei sido, vaadi tai pakota. Se toteaa ja vahvistaa olemassa olevaa. (Ranta 2012.) Rion loppuasiakirja (The Future We Want) huomioi kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, mutta siitä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet. (Vihma 2012) Taustaa: Korkean tason poliittinen foorumi. Rio+20 -kokouksessa maailman valtiot päättivät lakkauttaa 90-luvulta asti toimineen YK:n kestävän kehityksen komission (UNCSD). Syynä oli ennen kaikkea se, että komission tehottomuuteen oltiin laajalti tyytymättömiä. Sen tilalle päätettiin perustaa korkean tason poliittinen foorumi, jonka tehtäväksi annettiin seurata ja ohjata kestävän kehityksen toteuttamista YK:ssa. Siltä edellytetään tiiviimpää yhteistyötä tiedemaailman ja päättäjien kanssa. Se julkaisee säännöllisesti raportteja kestävän kehityksen edistymisestä maailmanlaajuisesti. YK:n ympäristöohjelman vahvistaminen. YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environment Programme, UNEP) on Nairobissa päämajaansa pitävä YK:n toimielin. Sen vastuulla on kansainvälisen ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen. UNEP koordinoi satoja kansainvälisiä ympäris- 12 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

13 tösopimuksia ja niiden toteutusta. Esimerkkejä tällaisista ovat Tukholman sopimus pysyvien orgaanisten yhdisteiden (POP-yhdisteet) käytön ja päästöjen rajoittamisesta sekä Rotterdamin yleissopimus, joka käsittelee vaarallisten aineiden kauppaa. UNEP on aina ollut huomattavasti köyhempi ja heikompi kuin monet muut YK:n alajärjestöt ja ohjelmat. Siksi maailmalla on käyty jo pitkään keskustelua UNEPin vahvistamisesta ja muuttamisesta pelkästä ohjelmasta erilliseksi YK:n alajärjestöksi, UNEO:ksi (United Nations Environment Organization). Rio+20-kokouksessa monet valtiot kuitenkin lopulta vastustivat erillisen organisaation perustamista. Sen sijaan UNEPia vahvistettiin: rahoitusta päätettiin lisätä ja ottaa käyttöön ns. universaali jäsenyys. Jatkossa kaikki YK:n jäsenmaat ovat myös UNEP:n jäseniä ja osallistuvat täysipainoisesti sen työhön. Kansainvälinen puiteohjelma kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi. Jo Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa 2002 valtioiden neuvottelijat sopivat, että kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämiseksi luodaan 10-vuotinen puiteohjelma. Neuvottelut sen toteuttamiseksi ovat takkuilleet, mutta Rio+20 -kokouksessa ohjelma lopulta hyväksyttiin. Kestävien tuotanto- ja kulutustapojen 10-vuotispuiteohjelma on nimensä mukaisesti puiteohjelma. Se ei aseta sitovia vaatimuksia. Se on kehikko, jonka puitteissa varmistetaan tiedon leviäminen materiaalitehokkaista ja luontoa säästävistä tuotanto- ja toimintatavoista ja yritetään tarjota taloudellista tukea erillisestä rahastosta asian edistämiseksi. Ohjelmaa käynnistetään viiden ohjelman avulla, joita ovat kuluttajavalistus, kestävät elämäntavat, kestävät julkiset hankinnat, kestävä rakentaminen ja kestävä turismi. Ohjelman sihteeristönä toimii UNEP. Työryhmä laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita. Vuonna 2000 valtionpäämiehet hyväksyivät kansainväliset tavoitteet köyhyyden vähentämiselle ja muulle kehitysyhteistyölle. Ne nimettiin vuosituhannen kehitystavoitteiksi (Vuosituhattavoitteet, Millennium development goals, MGSs). Ne ovat vaikuttaneet kehitysyhteistyön toteuttamiseen suuresti, mutta niiden määräaika umpeutuu vuonna Rio+20 -kokous päätti käynnistää valmistelun MDG:tä seuraavista kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable development goals, SDGs). Näille tavoitteille on tarkoitus määrittää myös mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista seurataan RIO+20 konferenssi Lainaus kahdelta tutkijalta: Vaikka Rion sopimusteksti huomioi kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, sieltä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet. Antto Vihma, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti Dia 17 Kansainvälisessä päätöksenteossa poliittinen tahto on kaiken A ja O, mutta nyt sitä ei löytynyt konkreettisten päätösten aikaansaamiseksi. Eija-Maria Ranta, Kehitysmaatutkimuksen tutkija, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Keskustelu Otsonikatoa aiheuttavien yhdisteiden kielto nostetaan usein esimerkiksi onnistuneesta kansainvälisestä sopimisesta ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta koskevissa neuvotteluissa ei kuitenkaan ole onnistuttu läheskään yhtä hyvin. Dia 18 Otsonikadossa on kyse rajatusta, helpommin määriteltävästä ongelmasta. CFC-aineet olivat korvattavissa vähemmän haitallisilla aineilla. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat suunnattoman laajoja ja monimutkaisia kysymyksiä. Ne koskevat koko globaalia talousjärjestelmää, (länsimaista) elämäntapaa, maailman valtioiden ja kansalaisten välistä oikeudenmukaisuutta pohjimmiltaan maailmankuvaamme ja arvojamme. On selvää, että niihin liittyy paljon myös suurempia intressejä ja ristiriitoja. 13 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

14 Taustaa Otsoni (O 3 ) on ihmisille sekä useimmille muille eliöille vaarallinen kaasu. Valtaosa maapallon otsonista sijaitsee onneksemme yläilmakehässä, noin km maanpinnan yläpuolella, muodostaen otsonikerroksen. Otsonikerroksen tehtävänä on suodattaa auringon haitallista ultraviolettisäteilyä maapallolta. Otsonikerros on viime vuosikymmeninä ihmistoiminnan myötä kuitenkin ohentunut ja siihen on muodostunut jopa selviä aukkoja. Haitallisimpia otsonikerrokselle ovat kaasut, jotka sisältävät bromia (Br) ja klooria (Cl), sillä ne hajottavat tehokkaasti otsonia. Näiden kaasujen käyttöä on pyritty rajoittamaan aina 1970-luvulta lähtien, jolloin ensimmäiset merkit otsonikadosta havaittiin. Vuonna 1985 havaittiin ensimmäisen kerran varsinainen otsoniaukko Etelämantereen yläpuolella. Jo samana vuonna sovittiin kansainvälinen otsonikerroksen suojelua koskeva aiesopimus Wienissä. Vuonna 1987 allekirjoitettiin Montrealin pöytäkirja, joka sisältää sitovia sopimuksia otsonikerrokselle haitallisten yhdisteiden käytön ja tuotannon lopettamisesta. Sopimuksen myötä haitallisia kaasuja sisältävien yhdisteiden (lähinnä CFC-yhdisteet) käytöstä aiheutuvia päästöjä on onnistuttu leikkaamaan 98 prosenttia ja otsonikadon eteneminen on pysähtynyt. Montrealin pöytäkirjaa voidaankin pitää yhtenä parhaimmista esimerkeistä kansainvälisen yhteistyön onnistumisessa. (lähde: Suomen Ympäristökeskus) 2012 RIO+20 neuvotteluiden haasteita Dia 19 Haasteita neuvotteluille tuovat: Ongelmien laajuus ja monimutkaisuus: tarvitaan paljon erilaisia ratkaisuja, jotka ovat osa kokonaisratkaisua, ja täytyy ymmärtää niiden sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset vaikutukset ja yhteisvaikutukset Maailman moninapaisuus: Maailma ei jakaudu enää kahteen leiriin, kuten kylmän sodan aikana. Maailma ei ole enää yksinapainen, kuten kommunismin romahduksen jälkeen Yhdysvallat ja länsimaat eivät voi sanella päätöksiä. Monet eri taustoista nousevat valtiot ja valtioryhmät haluavat osallistua päätöksentekoon ja käyttää valtaa. Eri toimijoiden intressit ja vaikutusvalta: Valtioilla, kansalaisjärjestöillä ja yrityksillä on omat tavoitteensa ja erilaista vaikutusvaltaa, jota ne käyttävät mahdollisuuksiensa mukaan. Rikkaat, nopeasti rikastuvat ja köyhät valtiot ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Ne näkevät maailman ja sen ongelmat eri tavoin ja haluavat siten myös erilaisia ratkaisuja. Globaali demokratia: kuka tekee päätökset, ja miten? Mitä seuraa, jos ei noudata sopimusta? Taustaa Kestävän kehityksen alalla on tällä hetkellä vaikeaa saada aikaan sitovia velvoitteita muun muassa siksi, että kestävän kehityksen politiikkatoimet liittyvät energiapolitiikkaan ja maankäyttöön, jotka ovat perinteisesti kansallisen itsemääräämisoikeuden ytimessä. Lisäksi finanssikriisien sarja on vähentänyt ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien painoarvoa kansainvälisellä agendalla. Kansainvälisen politiikan trendi saattaa olla siirtymässä kohti kansallisia, maakohtaisesti päätettyjä ja räätälöityjä ympäristöpoliittisia toimia. (Vihma 2012) Syynä poliittisen tahdon puutteelle voi nähdä myös sen, että valtioiden väliset valtasuhteet ovat muuttuneet merkittävästi vuoden 1992 jälkeen. Kehittyvissä maissa kritisoidaan nykyään enemmän länsimaista kehitysajattelua. Rio+ 20 neuvottelut näyttäytyivät valtataisteluna rikkaiden maiden ja kehitysmaiden välillä. Epäluottamusta herätti mm. se, että EU toi neuvotteluihin hyväksyttäväksi Vihreän talouden teeman, joka käsitteenä ei ollut selvä eri osapuolille. Siinä missä EU näkee vihreän talouden keskeisenä keinona kestävän kehityksen edistämisessä, osa kehittyvistä talouksista näki käsitteen esteenä niiden kehittymiselle ja talouskasvulle. (Ranta 2012) Yksi keskeinen opetus Suomelle ja EU:lle Rion kokouksesta on se, että kahdenkeskisissä suhteissa kannattaa painottaa yhteistyötä maltillisten kehitysmaiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena olisi painostaa mm. Kiina, Intia ja Yhdysvallat kunnianhimoisempiin tuloksiin. (Vihma 2012) Laajenna teemaa: Planeetta Terra on uusi oppimispeli, jonka opettaja voi tilata kouluun postituskulujen hinnalla. Pelin tavoitteena on vastata kysymykseen: Miksi maailman ongelmia ei ole vielä ratkaistu? 14 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

15 Planeetta Terra on lautapeli, jossa pelaajat joutuvat vastuuseen kokonaisesta planeetasta ja saavat siten mahdollisuuden ratkaista globaaleja ongelmia. Valtioiden johtajina he jakavat niukkoja resursseja kansainvälisten kriisien ja omien intressiensä kesken. Se osoittautuukin yllättävän haastavaksi. Planeetta Terrassa ei ole oikeita eikä vääriä vaihtoehtoja. Opiskelijat luovat joka pelikerralla omien valintojensa näköisen maailman. Peli on suunniteltu lukiolaisille, mutta se soveltuu myös muihin toisen asteen oppilaitoksiin ja aikuiskoulutukseen. OSA 4 15 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

16 OSA 4 Monta polkua, sama suunta Dia 20 Globaalin sopimisen tie on osoittautunut kivikkoiseksi ja hitaaksi. Maailman tila vaatii kuitenkin toimintaa. Yhden suuren päätöksen sijaan voidaan tehdä paljon pieniä ja vähän suurempia päätöksiä. Valtioilla, yrityksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus toteuttaa kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Pienistä poluista muodostuu polkujen verkosto ja lopulta yhteinen tie samaan suuntaan. Vaikka kansainvälisissä ei ole tapahtunut läpimurtoa tai edes merkittävää, konkreettista edistystä, on kahdessakymmenessä vuodessa tapahtunut paljon hyvääkin kehitystä. Tässä osassa suomalaiset, yhteiskunnan näköalapaikoilla toimivat ihmiset kertovat, mitä hyvää on tapahtunut, ja mitä on tekeillä. Dioissa on lyhennelmä monien kommentoijien pitkistäkin puheenvuoroista. Nämä puheenvuorot ovat kokonaisuudessaan tässä aineistossa. Valitse, mitkä diat haluat näyttää. Kommenttia pyydettiin seuraaviin kysymyksiin: Mitä merkittävää/lupaavaa Suomessa on tehty omalla alallasi vuoden 1992 jälkeen kestävän kehityksen edistämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti? Mikä on seuraava askel kohti kestävää yhteiskuntaa? Kommentoijat vastasivat kysymyksiin vapaamuotoisesti ja monella eri tyylillä. Laajenna teemaa: Kutsu paikalle näiden toimijoiden edustajia esimerkiksi alueellanne vaikuttavan poliitikko, virkamies, yrittäjä ja asukasaktiivi, tai jos haluat korostaa ammatillisuutta, oman alanne edustajia. He voivat konkretisoida näitä, usein varsin yleisiä ja korkean tason kommentteja ja tuoda näkökulman lähemmäs koulutuksen osallistujien omaa elämää. Laajenna teemaa: Kokoa lehtijuttuja tai linkkejä myönteisestä kehityksestä, jota on tapahtunut Suomessa ja maailmalla. Tutkikaa artikkeleita joko koulutuksessa tai kotitehtävänä. Nykyään löytyy jo paljon esimerkkejä siitä, miten ympäristöasiat ja sosiaalinen vastuullisuus otetaan huomioon työpaikoilla, koulutuksessa ja politiikassa. Monissa yrityksissä se on laajentunut perinteisestä näkökulmasta, haittojen minimoinnista, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja parempaan kilpailukykyyn. Voitte myös haastatella paikallisia toimijoita. Pidempään alallaan toimineet, aikaa seuraavat ammattilaiset osaavat antaa näkemystä ja esimerkkejä siitä, mitä on tapahtunut kahdessakymmenessä vuodessa. Entä miltä lähitulevaisuus näyttää? Kootkaa hyvät uutiset ja visiot yhteen, esimerkiksi mindmapiksi. Laajenna teemaa: Voitte tehdä esitykseen omia dioja tuomaan aiheeseen käytännön tuntumaa ja oman alueenne elämää. Lähettäkää dian tekstit ja halutessanne kuvitusta Sykliin, osoitteeseen otsikolla Monta polkua, sama suunta. Liitämme sisällön diapohjalle ja lähetämme ne teille. Julkaisemme aineiston käyttäjiltä saatuja dioja myös verkkosivuillamme, jolloin niistä on iloa myös muille koulutusaineiston käyttäjille. 16 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

17 Hallinto Kestävän kehityksen politiikka on integroinut ympäristönäkökohdat tiiviimmin talouspolitiikkaan ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Se on myös tuonut globaalisuuden ja tulevat sukupolvet elimelliseksi osaksi myös kansallisia politiikkalinjauksia. Ympäristökysymysten tarkastelu sosiaalisten ja taloudellisen näkökohtien kanssa yhdessä kuulostaa hallinnolliselta puheelta, mutta sen merkitys on erittäin suuri. Dia 21 Sauli Rouhinen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Päättäjät Suomessa tutkitaan eri vaihtoehtoja biopolttoaineiden tuottamiseksi mm puusta, jonka tulee olla sertifioitua. Palmuöljyn alkuperästä vaaditaan selvitykset jotta se ei olisi peräisin tuhotusta trooppisesta metsästä. Tärkeintä olisi kehittää luontoa ja energiaa säästävää teknologiaa mm. ns. Cleantech-projektin puitteissa. Pertti Salolainen, kansanedustaja (kok) Dia 22 Tiede ja koulutus Kestävän kehityksen käsitteestä on tullut ihmisille tuttu ja asia on integroitunut kaikille elämänaloille. Jo se on olennainen saavutus. Asia on myös arkipäiväistynyt ja se koskettaa kaikkia, myös ns. tavallisia ihmisiä. Tämä on ollut myös kestavän kehityksen kasvatuksen lähtökohta. Tärkeäa asia on, että kestävää kehitystä tarkastellaan monitieteisesti ja monialaisesti. Se ei ole vain jonkin tietyn tieteenalan asia. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu ja sen perusteella toimeenpantu monitieteinen Ilmastopaneeli on osoitus monitieteisen ympäristötutkimuksen välttämättömyydestä. Dia Kestävä kehitys on nostettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (vuodesta 2016 lähtien) yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi koulun toimintakulttuurin kehittämisessä ja oppiainekohtaisissa tavoitteissa. Hannele Cantell, Dosentti, KT, FM Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Talouselämä Rio-prosessiin kuuluu olennaisesti uutena elementtinä yritysmaailman osallistuminen kestävän maailman luomiseen. Sen ensimmäinen osa on varmistaa, että yritykset itse toimivat kestävällä tavalla sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ympäristöllisesti eli eivät itse luo uusia ongelmia. Perinteisesti hyvät yritykset ovat pyrkineet pääsemään neutraaliin yhteiskuntavastuun tasoon pitäen huolta, että niiden taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset keskeisiin sidosryhmiin eivät ole ainakaan negatiivisia yhteiskunnan kannalta. Tämäkin on jo kunnioitettavaa erityisesti hankalilla toimialoilla, kuten metsä- ja kemianteollisuudessa. Dia Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

18 Uudempi näkökulma on sosiaalinen hyväksyntä tai lisenssi (social license to operate), esim. kaivos- tai terveydenhuoltoaloilla. Tämä tarkoittaa sitä, että aktiivisilla toimilla ja dialogilla haetaan aktiivisesti tasapainoa eri sidosryhmien asenteiden, huolien ja vaatimusten kanssa. Sidosryhmät ovat niitä tahoja, joita ennen pidettiin reunaehtoina, ei siis ydinkontakteja kuten asiakkaita, omistajia, työntekijöitä tai viranomaisia. Lisenssi ei ole pysyvä, vaan se pitää ansaita joka päivä uusien ryhmien kuten naapurien, kansalaisjärjestöjen ja aktivistien silmissä. Koko ajan voi tulla uusia vaatimuksia, jotka muuttavat radikaalisti markkinoita, esimerkiksi asiakkaiden ja omistajien hyväksyessä ne. Ratkaisevaa on herkkyys ympäristön signaaleille; tämä on nähty esim. yksityisessä terveydenhuollossa. Uudempi puoli asioihin on yritysten toimiminen maailman ikävimpien, jo olemassa olevien ongelmien ratkaisijoina yhdessä valtioiden ja kansalaisten sekä järjestöjen kanssa. Tämä on tullut esille mm. verratessa Rio+20 kestävän kehityksen kokousta alkuperäiseen. Vuonna 2012 yritykset ovat vahvasti ongelmanratkaisijoiden roolissa, mm. köyhyyden ja ilmastonmuutoksen seurausten osalta. Vaikka talous on ihmistä varten eikä ihminen taloutta varten, yritysten luoma lisäarvo kansantalouteen on yhteiskuntien toiminnan moottori; ilman sitä mikään moderni talous ei toimi. Ympäristöllisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen jättipotti ei olekaan vain sidosryhmien hyväksynnän saavuttaminen. On olemassa jo satoja esimerkkejä siitä, että uutta kannattavaa kasvua sekä Suomessa että maailmalta voidaan löytää yhteiskunnan ongelmien ratkaisusta nimenomaan yrityksen omilla ydinalueilla, jolloin luodaan tulosta sekä yritykselle että asiakkaille. Mikko Routti, toiminnanjohtaja Yritysvastuuverkosto FIBS Ammattilaiset Ympäristöosaamisesta on tullut ammattitaitoa. Muutos näkyy työpaikoilla ja ammatillisessa koulutuksessa, tuotannossa ja palveluissa, asenteissa ja toimintatavoissa. Dia 26 Kaikki alat ovat ympäristöaloja. Perinteisesti ympäristöongelmia on ratkottu luonnontieteen ja tekniikan keinoin. Tulevaisuuden ympäristöratkaisuissa tarvitaan laajasti eri alojen näkemystä ja osaamista, tieteellistä tietoa ja käytännön taitoja. Siis monenlaisia osaajia ja heidän yhteistyötään. Tämä nousi vahvasti esiin Suomen ympäristöopisto Syklin tekemässä Ympäristöosaajat2025-ennakointihankkeessa, joka toteutettiin Yleissivistävän koulutuksen tulisi antaa ymmärrys ihmisen ja ympäristön suhteesta ja kestävän kehityksen periaatteista. Ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa on oleellista kytkeä ympäristöasiat osaksi omaa ammatti- tai tieteenalaa. Ammatillisen koulutuksen tulee antaa valmiudet oman alan ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ympäristövastuullisten toimintatapojen hallitsemiseen ja luomiseen sekä yhteistyöhön muiden alojen ammattilaisten kanssa. Yhtä tärkeää on tunnistaa eri alojen mahdollisuudet ympäristöongelmien ratkaisemisessa ja kestävien toimintatapojen edistämisessä. Tämä näkökulma voi joillakin aloilla olla huomattavasti merkittävämpi kuin toiminnan päästöt ja muut suorat ympäristövaikutukset. Esimerkiksi ICT-alan ratkaisut voivat vähentää liikennetarvetta, parantaa energiatehokkuutta tai edistää hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa. Uudenlaisilla rahoitusratkaisuilla voidaan edistää investointeja puhtaisiin teknologioihin. Viestinnän, kasvatuksen ja muotoilun avulla voidaan edistää kestäviä kulutusvalintoja. 18 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

19 Kestävän kehityksen merkitys kasvaa. Ympäristöosaamisen tarve on noussut esiin myös monissa muissa osaamistarpeiden ennakointiselvityksissä. Esimerkiksi yritysten osaamistarpeita ennakoineessa Oivallus-hankkeessa (EK, ) ympäristöosaaminen tunnistettiin yhdeksi tulevaisuuden keskeiseksi työelämä-taidoksi (EK, 2012). Ammattilaisten ympäristöosaamista tukee mm. Syklin koordinoima Ympäristöosaava ammattilainen -hanke, jossa tuotetaan verkko-oppimisaineisto viiden eri alan ammattilaisille ja pk-yrityksille. Eeva Hämeenoja, rehtori Suomen ympäristöopisto SYKLI Kansalaisjärjestöt Suomalaiset kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat onnistuneet integroimaan kestävän kehityksen kysymykset osaksi työtään. Ympäristökysymykset otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikissa järjestöhankkeissa. Dia 27 Kehitysjärjestöt ovat myös onnistuneet tuomaan kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun oikeudenmukaisuusnäkökulmaa, jossa kaikkein köyhimpien ihmisten ja maiden tarpeet otetaan huomioon. Kestävä kehitys ei kehitysjärjestöjen näkökulmasta ole vain ympäristökysymys, vaan mitä suuremmissa määrin oikeudenmukaisuuskysymys. Hyvä esimerkki tästä on ilmastonmuutos. Suurin syy ilmastonmuutokseen ovat rikkaiden teollisuusmaiden kasvihuonepäästöt. Siitä kärsivät kuitenkin eniten yhteisöt, jotka ovat tuottaneet hyvin pienen osan maailman päästöistä: kehitysmaiden köyhät. Kehitysjärjestöt ovat myös onnistuneesti tuoneet esiin köyhyyden ja kestävän kehityksen välisiä linkkejä. Kehitysjärjestöjen näkökulmasta tullaan varmasti jatkossakin korostamaan toisaalta Pohjoisen (rikkaiden teollisuusmaiden) vastuuta kestävästä kehityksestä ja toisaalta Etelän maiden oikeutta kehitykseen. Hieman konkreettisemmin toimitaan muun muassa sen eteen, että vuosituhattavoitteiden jälkeisiin kehitystavoitteisiin (ns post-2015 tavoitteet) integroidaan myös kestävän kehityksen tavoitteet. Lisätietoa tästä löytyy mm. Kepan Kestääkö kehitys? - Maailma vuosituhattavoitteiden jälkeen julkaisusta Niklas Kaskeala, kehityspoliittinen asiantuntija Kepa ry Paikalliset yhteisöt Järvenpään Kyrölä on valittu vuoden 2013 vuoden kaupunginosaksi. Kyrölässä luotu Hyvä kasvaa Järvenpäässä asukasliike on synnyttänyt aitoa kylähenkeä Kyrölään. Asukkaat ovat tarttuneet tärkeimpiin epäkohtiin, miettineet mitä voivat itse tehdä ja pyytäneet kumppaneita mukaan, sellaisia, joille. kyseinen asia voi myös olla tärkeä. Tärkeä on oivaltaa, että jokainen voi itse vaikuttaa. Pulinat pois ja hommiin voisi kuvata toimintaa parhaiten. Dia 28 Alkusysäyksenä oli kaikenlaisen rumuuden ja roskaisuuden huomaaminen sekä idea siitä, että voisiko valittamisen sijaan ryhtyä itse tekemään. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä perustettiin ja liike on jo saanut paljon ympäristön viihtyvyyttä paranta- 19 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

20 via asioita aikaan. Samalla se on tuonut asukkaat yhteen yhteisen asian äärelle, työn ja hauskanpidon merkeissä. Asukkaat tuntevat nyt toisensa entistä paremmin ja kantavat enemmän vastuuta lähiympäristöstään. Kaupungille ehdotettiin uudenlaista asukkaiden ja kaupungin välistä yhteistyötä. Kaupungilta kaivattiin erityisesti satunnaista materiaali- ja konetyöapua, ei suoraa rahallista tukea. Liike on toiminut pääasiassa talkootyön ja yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä tulleiden lahjoitusten voimin. Kaupunki toteuttanut liikkeen muita toiveita: esimerkiksi aitoja on uusittu ja roskiksia sijoitettu paremmin, ja lapsille tehtiin turvallinen skeittipaikka nuorisokeskuksen pihaan. Hyvä Kasvaa Järvenpäässä -asukasliikkeen periaatteet: Mitä paikallisemmin toimimme, sitä useammin toiminta on myös kestävää kierrätämme, korjaamme ja kunnostamme, esimerkiksi Syötävän Hyvä Puisto on aikaansaatu asukkailta kierrätetyillä kasveilla ja muut tarvikkeet on saatulahjoituksina ja tuunaamalla vanhasta uutta pyydämme ja tarjoamme apua eri tilanteissa edistämme paikallisten yrittäjien ja elinkeinoharjoittajien tekemistä opettelemme tuntemaan toisemme, paremman tuntemisen kautta välittäminenkin lisääntyy Asukasliike kehitti toimintakonseptin, joka on käytettävissä missä tahansa kaupungissa, kylässä tai kaupunginosassa. Näin se lähtee Valitse kohde, jolle haluat muutosta. Kuvaa tarpeet ja haluamasi muutos. Selvitä keitä muita asia koskee. Kutsu osalliset yhteen. Tehdään yhteinen, realistinen suunnitelma. Näin se tehdään Osallistujat Vastuuhenkilöt Työsuunnitelma ja aikataulu Materiaalit Kustannukset Nautitaan ja pidetään huolta Järjestetään avajaiset Kutsutaan kaikki nauttimaan Käydään pelisäännöt läpi Esitellään ne jotka pitävät huolta Vaalitaan yhdessä aikaansaannostamme Marja Nousiainen, Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liikkeen perustajajäsen (Alkuperäisestä tekstistä lyhentänyt Heli-Maija Nevala Suomen ympäristöopisto SYKLI) Laajenna teemaa: Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liikkeen kehittämä asukastoiminnan konsepti sopii yhtä hyvin minkä tahansa muun yhteisön toimintaan. Mitä haluaisitte tehdä omassa oppilaitoksessanne / yhteisössänne? 20 Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Tausta-aineisto

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen politiikalla on pitkät juuret - latvan pitäisi yltää korkealle! Kestävän kehityksen ohjelmia ja

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon

KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon KOHTI SOPUSOINTUA IHMISEN JA LUONNON VÄLILLÄ Rion sitoumuksista kansalliseen toimeenpanoon Globaalit tavoitteet tukemaan kestävää kehitystä Maailmanlaajuinen sitoumus maapallon ja ihmisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö ja Maunulan energiatehokkuus / Hannu Kurki

Kasvihuoneilmiö ja Maunulan energiatehokkuus / Hannu Kurki Kasvihuoneilmiö ja Maunulan energiatehokkuus 13.9.2011/10.1.2017 Hannu Kurki 1 2 Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ymmärtäminen 13.9.2011 Maapallo Päästöt 10 G tn - 8 G tn Päästöt fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot