USKONNONVAPAUSKOMITEAN VÄLIMIETINTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "USKONNONVAPAUSKOMITEAN VÄLIMIETINTÖ"

Transkriptio

1 USKONNONVAPAUSKOMITEAN VÄLIMIETINTÖ O p e t u s m i n i s t e r i ö l l e Valtioneuvosto asetti 1 päivänä lokakuuta 1998 komitean, jonka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi uskonnonvapauslainsäädännöksi. Komitean puheenjohtajaksi valtioneuvosto kutsui kansliapäällikkö Vilho Hirven ja muiksi päätösvaltaisiksi jäseniksi neuvottelevan virkamiehen Jukka Aallon sisäasiainministeriöstä, professori Eila Helanderin Helsingin yliopistosta, toiminnanjohtaja Pirkko Lahden Suomen Mielenterveysseura ry:stä, lainsäädäntöneuvos Tuula Majurin oikeusministeriöstä, hallintojohtaja Håkan Mattlinin opetusministeriöstä, professori Heikki Palvan Helsingin yliopistosta, professori Martin Scheininin Åbo Akademista, professori Juha Sepon Helsingin yliopistosta sekä filosofian tohtori Päivi Setälän Helsingin yliopistosta. Komitean sihteereiksi valtioneuvosto määräsi vanhemman hallitussihteerin Tuula Lybeckin ja lainsäädäntöneuvos Arto Sulosen opetusministeriöstä. Lisäksi teologian ylioppilas Lotta Kujanpää on koonnut aineiston mietinnön kansainväliseen osuuteen. Komitean asiantuntijoiksi kutsuttiin professori Mohamed Ahmed, metropoliitta Ambrosius Suomen ortodoksisesta kirkkokunnasta, kirkkoneuvos Matti Halttunen Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta, lainsäädäntöneuvos Tarja Jääskeläinen valtiovarainministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen ulkoasiainministeriöstä, puheenjohtaja Juha Kukkonen Vapaa-ajattelijain liitto ry:stä, tiedotussihteeri Veikko Leinonen Jehovan todistajat uskonnollisesta yhdyskunnasta, professori Karmela Liebkind Helsingin juutalaisesta seurakunnasta, kunnallisneuvos Erik Liljeström Suomen ekumeenisesta neuvostosta sekä päätoimittaja Valtter Luoto Suomen Vapaan kristillisyyden neuvostosta. Karmela Liebkindin ilmoitettua luopuvansa komitean asiantuntijuudesta hänen tilalleen kutsuttiin lukien Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Gideon Bolotowsky. Komitea on pitänyt yhteensä 14 kokousta sekä kaksi asiantuntijaseminaaria. Komitea on toimeksiantonsa mukaisesti työnsä tässä vaiheessa selvittänyt voimassa olevan uskonnonvapauslainsäädännön muutostarpeita. Komitea on hahmotellut perustuslain uskonnon ja omantunnon vapautta koskevien säännösten pohjalta uutta uskonnonvapauslainsäädäntöä siten, että uudessa uskonnonvapauslaissa turvattaisiin perustuslain 11 :ssä säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Uuden uskonnonvapauslain soveltamisala olisi siten lähtökohdiltaan sama kuin voimassa olevan uskonnonvapauslain soveltamisala. Komitea ehdottaa, että säädettäisiin erillinen laki hautaustoimesta. Tähän lakiin otettaisiin nykyiseen uskonnonvapauslakiin sisältyvät hautaustointa koskevat säännökset. Samalla nykyisin osin puutteellisia säännöksiä hautaustoimesta täydennettäisiin ja täsmennettäisiin. Nykyiseen uskonnonvapauslakiin sisältyvät säännökset, jotka sisältönsä puolesta liittyvät kiinteästi johonkin muuhun lainsäädäntöön, siirrettäisiin asiayhteytensä mukaisesti viimeksi mainittuun lainsäädäntöön. Komitean tulee toimeksiantonsa mukaan arvioida ehdotustensa vaikutuksia verotusnäkökulmasta. Komitea ei ole vielä tässä välimietinnössään käsitellyt uuden uskonnonvapauslainsäädännön mahdollisia taloudellisia ulottuvuuksia, kuten kirkollisverotusta ja rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien taloutta. Komitea palaa näihin kysymyksiin jatkotyöskentelyssään. Komitean tulee saattaa työnsä päätökseen mennessä. Komitean oli annettava väliraporttina opetusministeriölle selvitys uskonnonvapauslainsäädännön muutostarpeista

2 mennessä. Työnsä tässä vaiheessa komitea luovuttaa kunnioittaen välimietintönsä opetusministeriölle. Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1999 Vilho Hirvi Jukka Aalto Eila Helander Pirkko Lahti Tuula Majuri Håkan Mattlin Heikki Palva Martin Scheinin Juha Seppo Päivi Setälä Tuula Lybeck Arto Sulonen SISÄLLYS 1. Uskonnon ja omantunnon vapaus voimassa olevan lainsäädännön mukaan (pdf) 1.1. Uskonnon vapaus perusoikeutena ja ihmisoikeutena 1.2. Voimassa oleva uskonnonvapauslaki 2. Uskonnonvapaus muualla Euroopassa (pdf) 2.1. Uskonnonvapautta koskevat säädökset 2.2. Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien asema 2.3. Uskonnolliseen yhdyskuntaan liittyminen ja siitä eroaminen 2.4. Lapsen uskonnollisen aseman määräytyminen 3. Voimassa olevan uskonnonvapauslain arviointia (pdf) 4. Uuden uskonnonvapautta koskevan lainsäädännön rakenne (pdf) 4.1. Yleistä 4.2. Uskonnonvapauslaki 4.3. Hautaustoimilaki 4.4. Muu lainsäädäntö 5. Uusi uskonnonvapauslaki (pdf) 5.1. Lain tarkoitus 5.2. Käsitteiden määrittely Uskonnollinen yhdyskunta ja uskontokunta Uskonnon tunnustaminen ja harjoittaminen 5.3. Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa (pdf) Mahdollisuus kuulua samanaikaisesti useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan Lapsen uskonnollisen aseman määräytyminen Täysi-ikäisen jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa 5.4. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien sääntely (pdf) Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta itsenäisenä oikeussubjektina

3 Uskonnollisen yhdyskunnan perustaminen ja rekisteröiminen Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan seurakuntien tai muiden paikallisyhteisöjen asema Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan hallitus Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkastaminen ja kiinteistön omistaminen Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmaksujen periminen ulosotossa Yhdyskuntajärjestyksen julkaiseminen säädöskokoelmassa 5.5. Vala ja vakuutus (pdf) 6. Hautaustoimilaki (pdf) 7. Uskonnon opetus (pdf) LIITE (pdf) LÄHTEET (pdf

4 1. USKONNON JA OMANTUNNON VAPAUS VOIMASSA OLEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAAN 1.1. Uskonnon vapaus perusoikeutena ja ihmisoikeutena Hallitusmuodon perusoikeuksia koskevat säännökset (II luku) uudistettiin 1 päivästä elokuuta 1995 lukien. Ne on ilman asiallisia muutoksia sisällytetty 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulevaan Suomen perustuslakiin (731/1999), jäljempänä perustuslaki, joka kumoaa muun ohella mainitun hallitusmuodon. Tässä mietinnössä käsitellään jatkossa perusoikeuksia perustuslain säännösten pohjalta. Uskonnon ja omantunnon vapaudesta perusoikeutena säädetään perustuslain 11 :ssä. Mainittu säännös muodostaa perustan kaikelle sellaiselle aineelliselle lainsäädännölle, joka koskee uskonnon ja omantunnon vapautta. Perustuslain 11 :n 1 momentin mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Perustuslain 11 :n 2 momentissa tätä vapautta täsmennetään siten, että siihen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Momentin loppusäännöksen mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Muista perusoikeuksista uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyy läheisesti perustuslain 6 :ssä säädetty yhdenvertaisuusperiaate, jossa todetaan muun ohella, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi uskonnon, vakaumuksen ja mielipiteen perusteella. Yhdenvertaisuusperiaatteen on katsottu merkitsevän, että julkisen vallan tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia ja maailmankatsomuksellisia suuntauksia. Myös perustuslain 12 :ssä säädetyllä sananvapaudella, 13 :ssä säädetyllä kokoontumisja yhdistymisvapaudella sekä 127 :ssä säädetyllä oikeudella saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen on suuri merkitys toteutettaessa uskonnon ja omantunnon vapautta käytännössä. Uskonnon ja omantunnon vapaus ilmenee perustuslain 11 :n mukaisesti oikeudessa tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeudessa ilmaista vakaumus sekä oikeudessa järjestäytyä uskonnollisin perustein. Pykälässä mainitaan erikseen myös negatiivinen uskonnonvapaus eli oikeus olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Negatiivista uskonnonvapautta ilmentää myös perustuslain 11 :n 2 momenttiin sisältyvä säännös, jonka mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.

5 Uskonnon tunnustamisen ja harjoittamisen vapauteen kuuluu kunkin uskonnollisen yhteisön mahdollisuus päättää omista uskonnollisista menoistaan. Uskonnon harjoittamisen vapaus käsittää myös oikeuden yksityisesti harjoittaa uskontoa. Perustuslain 11 :ssä tarkoitettuun uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen on katsottu kuuluvan myös tunnustuksellinen uskonnon opetus. Uskonnonvapauden on toisaalta katsottu edellyttävän myös yksilön mahdollisuutta saada uskonnollista tai elämänkatsomuksellista opetusta. Uudistettaessa hallitusmuodon uskonnon ja omantunnon vapautta koskevia säännöksiä nykyiseen muotoonsa katsottiin, että uudet säännökset eivät muuttaneet kirkon ja valtion välisiä suhteita. Uudistuksella ei myöskään puututtu muihin valtion ja uskonnollisten yhdyskuntien välisiin suhteisiin. Perusoikeusuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 309/1993 vp) uudistuksella ei myöskään puututtu uskonnollisten yhdyskuntien mahdollisuuteen periä veroja tai jäsenmaksuja omilta jäseniltään. Edellä mainittujen uskonnon ja omantunnon vapautta koskevien perustuslain säännösten tarkoituksena on muun ohella varmistaa, että perusoikeudet Suomessa täyttävät ihmisoikeuksien turvaamiseksi annettujen Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden asettamat vaatimukset. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (vuodelta 1948) 18 artiklan mukaan kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. Tämä oikeus sisältää vallan uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä vallan uskonnon tai vakaumuksen ilmaisemiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamisella, hartausmenoilla, palvonnalla ja uskonnonmenojen noudattamisella. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen (SopS 18-19/1990) 9 artiklan mukaan jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2 artiklan mukaan keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulutukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus. Uskonnonvapautta turvaavia säännöksiä on lisäksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 7-8/1976) 18, 26 ja

6 27 artiklassa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) 14 artiklassa, jonka mukaan sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Viimeksi mainitun artiklan mukaan sopimusvaltiot myös kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/1976) 13 artiklan mukaan sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempien ja tarvittaessa laillisten holhoojien vapautta turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen kasvatus, joka on heidän omien vakaumustensa mukainen Voimassa oleva uskonnonvapauslaki Nykyinen uskonnonvapauslaki (267/1922) tuli voimaan vuoden 1923 alusta. Tuolloin voimassa olleen hallitusmuodon 8 :n uskonnonvapaussäännöksen mukaan Suomen kansalaisella oli oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tai hyviä tapoja ei loukattu. Mainitun säännöksen mukaan Suomen kansalaisella oli, sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään, vapaus luopua siitä uskonnollisesta yhdyskunnasta, johon hän kuuluu, sekä vapaus liittyä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä ja siitä eroamisesta säädettiin uskonnonvapauslaissa, joka on edelleenkin voimassa. Uskonnonvapautta säädettäessä voimassa olleen hallitusmuodon 9 :n mukaan Suomen kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu tai kuuluuko hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Julkisiin virkoihin nähden olivat kuitenkin voimassa niistä säädetyt rajoitukset, kunnes lailla toisin säädetään. Viimeksi mainittuun säännökseen liittyen on annettu edelleenkin voimassa oleva laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta (173/1921). Perustuslain 11 :n säännökset uskonnon ja omantunnon vapaudesta poikkeavat edellä mainituista hallitusmuodon uskonnonvapaussäännöksistä siten, että uudet säännökset koskevat uskonnollisten vakaumusten lisäksi myös muita maailman- ja elämänkatsomuksia. Lisäksi voimassa olevia säännöksiä sovelletaan perusoikeusuudistuksessa yleisesti noudatettujen periaatteiden mukaisesti kaikkiin Suomen lainkäyttöpiiriin kuuluviin henkilöihin kansalaisuudesta riippumatta, ei vain Suomen kansalaisiin. Uskonnon ja omantunnon vapautta koskeviin perustuslain säännöksiin ei enää sisälly hallitusmuodon 8 :ssä aikaisemmin ollutta säännöstä, että uskontoa harjoitettaessa ei saa loukata lakia ja hyviä tapoja. Viimeksi mainittu säännös katsottiin uudistettaessa perusoikeussäännöksiä vuonna 1995 tarpeettomaksi, koska uskonnon ja omantunnon vapautta ei muutenkaan voi soveltaa siten, että loukattaisiin

7 ihmisarvoa tai oikeusjärjestyksen perusteita. Perusoikeuksia sovellettaessa tulee aina ottaa huomioon myös muu oikeusjärjestys, etenkin muut perusoikeudet. Maaliskuussa 2000 voimaan tulevaan perustuslakiin ei myöskään sisälly voimassa olevan hallitusmuodon 83 :n 2 ja 3 momenttia vastaavia erityissäännöksiä, jotka koskevat muita uskonnollisia yhdyskuntia kuin evankelis-luterilaista kirkkoa. Uusia uskonnollisia yhdyskuntia saa hallitusmuodon 83 :n 3 momentin mukaan perustaa noudattaen, mitä siitä laissa säädetään (vrt. voimassa oleva uskonnonvapauslaki). Ennen hallitusmuodon voimaantuloa toimineista uskonnollisista yhdyskunnista oli mainitun pykälän 2 momentin mukaan voimassa, mitä niistä oli säädetty tai säädetään. Mainittuja säännöksiä ei enää katsottu tarpeelliseksi ottaa uuteen perustuslakiin, koska jo perustuslain 11 :n säännökset uskonnonvapaudesta ja 13 :n säännökset yhdistymisvapaudesta turvaavat oikeuden perustaa uusia uskonnollisia yhdyskuntia. Voimassa olevan uskonnonvapauslain säätämistä edellyttivät mainitut hallitusmuodon säännökset uskonnonvapaudesta ja uskonnollisista yhdyskunnista. Uskonnonvapauslaki säädettiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä, koska sillä puututtiin eräisiin papiston privilegioihin sekä rajoitettiin uskonnonvapauden käyttämistä tietyiltä nykyisin vailla merkitystä olevilta osin. Uskonnonvapauslain 1 luvussa säädetään yleisistä kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia koskevista asioista. Lain 2 luvussa säädetään lain nojalla rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien perustamisesta ja oikeudellisesta asemasta. Uskonnonvapauslain 2 :n mukaan uskonnollisilla yhdyskunnilla tarkoitetaan laissa evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa ja lain 2 luvun mukaisesti rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena tulee lain mukaan olla julkisesti harjoittaa uskontoa. Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993) ja ortodoksisen kirkkokunnan toiminnasta laissa ortodoksisesta kirkkokunnasta (521/1969) sekä muissa mainittuja kirkkoja koskevissa erityissäädöksissä, ei uskonnonvapauslaissa. Uskonnonvapauslain 1 :n mukaan uskontoa saa Suomessa julkisesti ja yksityisesti harjoittaa, mikäli lakia tai hyviä tapoja ei loukata. Lain 3 ja 4 :ssä säädetään tarkemmin julkisesta ja yksityisestä uskonnonharjoituksesta. Kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia koskevat edellä mainittujen säännösten lisäksi lain 5-12 :ään sisältyvät säännökset uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä ja eroamisesta siitä, alaikäisen oikeudesta päättää liittymisestään uskonnolliseen yhdyskuntaan ja eroamisesta siitä, koulun uskonnonopetuksesta vapauttamisesta, uskonnollisesta valasta sekä kunnian ja omantunnon kautta tehtävästä vakuutuksesta, hautaamisesta sekä kirkolle maksettavasta verosta.

8 Pelkästään rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia koskeva uskonnonvapauslain 2 luku (13-31 ) uskonnollisten yhdyskuntien perustamisesta ja oikeudellisesta asemasta sisältää säännökset rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan perustamisesta, rekisteröimisestä ja rekisteröinnin julkaisemisesta sekä rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan hallinnosta. Lukuun sisältyy myös säännös siitä, että rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta sekä sen seurakunnat ovat itsenäisiä oikeussubjekteja, jotka ovat oikeutettuja hankkimaan omaisuutta, tekemään sitoumuksia sekä kantamaan ja vastaamaan niitä koskevissa oikeus- ja hallintoasioissa. Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdyskunnan sitoumuksista. Uskonnonvapauslain 2 luvussa säädetään lisäksi eräistä rajoituksista rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien oikeuksiin. Uskonnonvapauslain 17 :n mukaan opetusministeriöllä on oikeus, milloin se katsoo sen tarpeelliseksi, sitä varten määräämällään henkilöllä tarkastuttaa uskonnollisia yhdyskuntia. Lain 26 :n mukaan rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta ei saa ilman valtioneuvoston lupaa hankkia muuta kiinteistöä Suomessa kuin kirkkoa, pappilaa, koulua, hyväntekeväisyyslaitosta ja hautausmaata varten tarvittavan maa-alan. Lain 2 lukuun sisältyvät myös säännökset rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsenluettelon pitämisestä, luettelon pitäjän ja yhdyskuntaa koskevien ilmoitusten tekemisestä vastuussa olevan henkilön virkavastuusta sekä yhdyskunnan jäsenmaksujen perimisestä ulosotossa ilman tuomiota tai päätöstä. Uskonnonvapauslain 30 :n mukaan tuomioistuin voi päätöksellään julistaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan lakkautetuksi tai antaa yhdyskunnalle varoituksen, jos yhdyskunta toimii vastoin lakia, hyviä tapoja tai yhdyskuntajärjestyksessä määrättyä tarkoitustaan. Voimassa olevan uskonnonvapauslain sisältöä selostetaan tarkemmin myöhemmin tässä mietinnössä kulloinkin käsiteltävän asiakokonaisuuden yhteydessä.

9 2. USKONNONVAPAUS MUUALLA EUROOPASSA Katsauksen tarkoituksena on lyhyesti selvittää eri Euroopan maiden uskonnonvapautta erityispiirteineen. Tarkastelun kohteena on ollut erityisesti uskonnonvapautta koskeva lainsäädäntö sekä valtion suhde kirkkoihin ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin Uskonnonvapautta koskevat säädökset Euroopan maat ovat Yhdistyneiden Kansakuntien jäseninä sitoutuneet YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (vuodelta 1948), jonka 18 artiklan mukaan kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. Samoin ne ovat Euroopan neuvoston jäsenmaina hyväksyneet Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen. Uskonnon vapauden turvaavia säännöksiä on lisäksi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18, 26 ja 27 artiklassa sekä lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklassa, jonka mukaan sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Näiden sopimusten perusteella voidaan todeta, että kaikissa tässä koosteessa mainituissa maissa uskonnonvapautta käsittelevä lainsäädäntö pohjautuu käsitykseen siitä, että kaikki ihmiset, uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta, ovat keskenään tasa-arvoisia. Uskonnonvapaus katsotaan yleisesti kuuluvaksi ihmisoikeuksiin. Uskonnonvapauteen liittyvän lainsäädännön periaatteen voidaan siis todeta olevan sama kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Kunkin maan ajan kuluessa muotoutunut uskonnollinen kenttä, mahdolliset valtionkirkot ja muut kirkko-valtio yhteydet sekä maan uskontopoliittinen tilanne ovat kuitenkin tuoneet persoonallisen lisän jokaisen maan uskonnonvapauteen ja kirkkoihin sekä uskonnollisiin yhdyskuntiin liittyvään lainsäädäntöön. Tässä mietinnössä uskonnonvapauteen liittyvää lainsäädäntöä selostetaan tarkemmin Euroopan unionin Amsterdamin sopimuksen ja Pohjoismaiden osalta. Euroopan Unionin Amsterdamin sopimuksen liitteenä on julistus kirkkojen ja eitunnustuksellisten järjestöjen asemasta: Euroopan unioni kunnioittaa eikä puutu siihen asemaan, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa. Euroopan unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa.

10 Mainittu julistus ei ole sopimuksen oikeudellisesti sitova osa, vaan sopimuksen tekijävaltioiden yksimielinen käsitys asiasta. Yksimielisellä julistuksella saattaa kuitenkin käytännössä yksittäistapauksissa olla vaikutusta sopimuksen tulkintaan. Julistus on muotoiltu siten, että sekä ne jäsenvaltiot, joissa kirkoille ja uskonnollisille yhdistyksille tai yhdyskunnille on annettu kansallisella lainsäädännöllä erityisasema, että ne jäsenvaltiot, joissa kirkoille ja uskonnollisille yhdistyksille tai yhdyskunnille ei ole annettu mitään asemaa, saattoivat hyväksyä sen konferenssissa. Käsitepari kunnioittaa eikä puutu heijastaa juuri näitä jäsenvaltioiden välisiä eroja. Julistuksessa on myös otettu huomioon se, että eräissä jäsenvaltioissa elämänkatsomuksellisille ja ei-tunnustuksellisille järjestöille on annettu kansallisella lainsäädännöllä sama asema kuin kirkoille ja kirkkokunnille. Julistus ei koske sellaisia uskonnollisia tai muita järjestöjä, joiden asemasta ei säädetä kansallisella tasolla. Julistus korostaa jäsenvaltioiden toimivallan merkitystä uskontoon liittyvissä kysymyksissä ja antaa tilaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden uskonnollisille ja kulttuurisille erityispiirteille uskonnonvapausperiaatteen mukaisesti. (HE 245/1997 vp) Norjan vuodelta 1814 (viimeisin lisäys lakiin vuodelta 1995) olevan perustuslain 2 artiklan mukaan valtion kaikilla asukkailla on vapaus harjoittaa uskontoaan ja evankelis-luterilainen uskonto pysyy valtion virallisena uskontona. Niiden asukkaiden, jotka tunnustavat tätä uskontoa, on kasvatettava lapsensa siihen. Artiklassa on siis toisaalta tuotu esiin uskonnonvapauden periaate ja toisaalta ilmaistu valtion virallinen uskonto. Tämän ei katsota sisältävän ristiriitaa. Nimenomaista uskontoon perustuvan syrjinnän kieltoa perustuslaissa ei ole, mutta tämän katsotaan sisältyvän artiklan ensimmäiseen lauseeseen. Ruotsissa uskonnonvapauden juuret ulottuvat 1700-luvun valistusajalle, mutta oikeudellisesti uskonnonvapaus on ollut taattu Ruotsissa vasta vuodesta Jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta mihin tahansa uskontokuntaan. Vuoden 2000 alusta voimaan tulevassa laissa uskontokunnista todetaan uskonnonvapautta koskevien säännöksien sisältyvän Ruotsin hallitusmuotoon ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tanskassa uskonnonvapauden periaatetta ei ole erikseen ilmaistu vuoden 1849 perustuslaissa, koska se katsottiin käytännössä jo omaksutuksi. Nykyisen, vuonna 1953 annetun perustuslain 69 :n mukaan kansallisen kirkon ulkopuolisista uskonnollisista yhteisöistä ja tunnustuskunnista säädetään erikseen. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, mutta rikoslakiin ja hallinnolliseen lainsäädäntöön sisältyvien diskriminoinnin kieltävien säännösten on katsottu muodostavan oikeudellisen perustan näille yhdyskunnille. Kun Euroopan ihmisoikeussopimus vuonna 1992 inkorporoitiin osaksi Tanskan lainsäädäntöä, sopimuksen 9. artiklan mukainen uskonnonvapausperiaate on yleisesti voimassa ja vahvistaa tätä muodollista pe-

11 rustaa. Omantunnon ja uskonnon vapauden takeina ovat myös perustuslain 67, 68 ja 70. Niiden mukaan kansalaisilla on muun muassa oikeus liittyä yhteisöön palvellakseen Jumalaa vakaumuksensa mukaisesti. Uskonnon perusteella ei keneltäkään voida riistää perusoikeuksia Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien asema Euroopan maiden käytäntö valtion ja eri kirkkojen sekä uskonnollisten yhdyskuntien välisestä suhteesta on muotoutunut kussakin maassa erilaiseksi historian ja yhteiskunnan kehityksen myötä. Pohjoismaissa evankelis-luterilainen kirkko on varsin vahva ja se on ollut valtionkirkon tai sen kaltaisessa asemassa kaikissa Pohjoismaissa aina näihin päiviin saakka. Saksassa ei ole valtionkirkkoa, mutta valtion ja kirkkojen kesken on silti solmittu keskinäisiä yhteistyösopimuksia. Evankelis-luterilainen ja katolinen kirkko ovat olleet perinteisesti vahvat kirkot Saksassa. Iso-Britanniassa anglikaanisella ja Skotlannin kirkolla on valtionkirkon asema, mutta myös katolinen kirkko ja pienemmät protestanttiset tunnustuskunnat ovat melko suuria jäsenmäärältään. Ranskassa 80 prosenttia väestöstä kuuluu katoliseen kirkkoon, joka on solminut erityissopimuksia valtion kanssa. Islam on Ranskassa suurin yksittäinen uskontokunta katolisen kirkon jälkeen. Belgiassa, Italiassa ja Espanjassa katolinen kirkko on myös suurin uskontokunta. Kreikassa yli 95 prosenttia väestöstä on ortodokseja. Ortodoksit ovat enemmistönä Venäjällä, joka edelleen on vahva ortodoksisuuden alue rajuista yhteiskunnan muutoksista huolimatta. Norjalla on valtionkirkko, jota muodollisessa mielessä ja käytännössä johtaa hallitus. Kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla Norjassa on oikeus rekisteröityä halutessaan, ellei yhteisön usko ole vastoin lakeja ja yleisiä tapoja. Uskontokunnilla on oikeushenkilön asema rekisteröimättöminäkin. Rekisteröinti oikeuttaa kuitenkin tiettyihin etuihin kuten oikeuteen vihkiä avioliittoon, mahdollisuuteen saada avustusta vaihtoehtoiseen lasten uskonnolliseen opetukseen ja mahdollisuuteen yhteisön oman hautausmaan perustamiseen. Muut uskontokunnat ja humanistiset organisaatiot saavat valtiolta jäsentä kohden yhtä paljon tukea kuin valtionkirkko riippumatta siitä ovatko ne rekisteröityjä vai eivät. Lisäksi ne ovat oikeutettuja saamaan kunnilta tukea. Vaikka muiden uskontokuntien asema on taattu, saattaa evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema toisinaan herättää arvostelua. Ruotsin kirkko on yksi uskontokunnista, joita koskeva laki on tulee voimaan Ruotsissa vuoden 2000 alussa. Uskontokunnalla tarkoitetaan uskonnollista toimintaa varten olemassa olevaa yhteisöä, jossa järjestetään jumalanpalveluksia. Lain mukaan uskontokuntia ovat Ruotsin kirkko ja lain mukaisesti rekisteröidyt uskontokunnat. Ruotsin kirkosta on lisäksi annettu oma lakinsa. Vuoden 2000 alusta valtio ja evankelis-luterilainen kirkko eroavat toisistaan ja Ruotsin kirkko

12 saavuttaa itsenäisen oikeushenkilön aseman. Rekisteröidyt uskontokunnat ovat oikeutettuja saamaan valtionapua toimintaansa ja toimitiloihinsa sekä teologisiin seminaareihin. Tanskassa luterilaisesta kirkosta tuli valtionkirkon kaltainen kirkko vuonna Kansankirkon voidaan sanoa olevan hallinnollinen toimija, mutta se ei ole autonominen organisaatio eikä oikeushenkilö. Kansankirkosta tai muista uskonnollisista yhteisöistä ei ole olemassa lainsäädäntöä. Kuitenkin joistakin kansankirkkoa koskevista asioista on säädetty lailla. Kansankirkon ulkopuoliset uskontokunnat ovat itsenäisiä riippumattomia instituutioita ja ovat usein organisoituneet yhdistyksiksi. Tällainen yhdistys ei saa mitään etua tai erityisasemaa valtiolta. Hankkiessaan omaisuutta, perustaessaan säätiön, hyväntekeväisyyslaitoksen, koulun, sairaalan tai muun vastaavan laitoksen, sen täytyy luonnollisesti noudattaa maan lainsäädäntöä. Vuoden 1849 perustuslain 82 toi mukanaan tunnustetun uskonnollisen yhteisön käsitteen. Tarkoituksena oli mahdollistaa avioliittoon vihkiminen ja muiden oikeudellisten toimien suorittaminen. Vuonna 1969 tällaisesta tunnustamiskäytännöstä kuitenkin luovuttiin, koska tuolloin voimaantulleen avioliittolain mukaan avioliittoon vihkimisen voi suorittaa myös tunnustamattoman uskontokunnan pappi, jos hänelle on myönnetty oikeus suorittaa vihkimisiä oman uskontokuntansa piirissä. Avioliittoon vihkimisoikeutta hakevan yhteisön tulee olla uskonnollinen. Yhteisöllä on oltava kultti, oppi ja riitti, joka on laillinen eikä moraalin tai julkisen järjestyksen vastainen. Arvioidessaan avioliittoon vihkimisoikeutta hakevia uskonnollisia yhdyskuntia kirkollisasioiden ministeriöllä on apunaan asiantuntijakomitea. Evankelis-luterilainen kirkko on Islannissa valtionkirkko ja valtiolla on velvollisuus tukea ja suojella sitä. Evankelis-luterilainen kirkko on oma itsenäinen uskonnollinen yhteisönsä huolimatta kiinteästä siteestään valtioon. Uskonnollisen yhdyskunnan perustamisesta tai sellaisen toiminnasta ei Islannissa ole pakko tiedottaa hallituksen viranomaisille. Uskonnollisten yhteisöjen kuitenkin toivotaan rekisteröityvän. Rekisteröinnin myötä valtuutettu henkilö uskonnollisessa yhteisössä voi huolehtia tarvittavista lainmukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Näitä ovat esimerkiksi kastaminen, avioliittoon vihkiminen ja hautaaminen sekä tietojen tallentaminen ja arkiston ylläpitäminen näistä asioista. Jokaisella on Islannissa vapaus myös olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, mutta tällöin hän maksaa Islannin yliopistolle sen maksun, minkä muutoin maksaisi uskonnolliselle yhteisölle. Saksassa kirkko ja valtio ovat erotetut toisistaan samalla kun niiden yhteistoimintamuodot on turvattu perustuslaissa. Liittovaltio ja sen osavaltiot ovat solmineet lukuisia konkordaatteja ja kirkko-valtio -sopimuksia. Keskeinen sisältö täl-

13 laisissa sopimuksissa on yhteistoiminta valtion ja piispojen kesken, koulun uskonnonopetuksen turvaaminen, teologisten tiedekuntien olemassaolo, sotilaspapisto ja kirkon asema julkisessa elämän piirissä, esimerkkinä seurakuntien rahoitukseen liittyvät asiat. Jokainen uskonnollinen yhteisö voi Saksassa saada liittovaltion päätöksellä julkisen yhdyskunnan statuksen, jos se voi todistaa säännöillään ja jäsenmäärällään olevansa vakiintunut yhdyskunta. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien oikeudellinen asema määräytyy yksityisoikeudellisten normien mukaan. Englannin kirkolla (anglikaaninen kirkko) on valtionkirkon asema Englannissa, muttei Iso-Britannian muissa osissa. Skotlannissa valtionkirkon asemassa on Skotlannin kirkko. Millään muulla kuin Englannin kirkolla (paitsi Skotlannin kirkolla Skotlannissa) ei ole mitään säädöksiä, joita Iso-Britannian valtio tunnustaisi kirkolliseksi laiksi. Muut Iso-Britanniassa vaikuttavat kirkot, kuten katolinen tai protestanttiset tunnustuskunnat, sekä muut uskonnot eivät nauti laajempia oikeuksia kuin mikään muukaan vapaaehtoinen organisaatio. Niillä on samat oikeudet tehdä sopimuksia ja omistaa omaisuutta, harjoittaa sisäistä kirkkokuria, harjoittaa sosiaalityötä tai muuta hyväntekeväisyyttä, niillä voi myös olla kaupallisuuteen perustuvia yrityksiä. Kirkolliset säädökset niiden piirissä ovat luonteeltaan jäsenten keskinäisiä sopimuksia. Omaisuuden hallinnassa käytetään apuna säätiöitä. Käsitettä valtion tunnustamista kirkoista ei Iso-Britanniassa tunneta. Uskonnollisen yhdyskunnan jumalanpalvelustila voidaan kuitenkin rekisteröidä eri tarkoituksiin, pääasiallisesti avioliittoon vihkimiseen. Yhteisön määritteleminen kirkoksi voi olla ongelmallista. Esimerkiksi skientologiakirkon pyyntö rakennuksen rekisteröimisestä jumalanpalveluspaikaksi hylättiin, koska kyseisen kirkon ei katsottu täyttävän vaatimusta jumalanpalvelemisesta tai kunnioituksen osoittamisesta ylemmälle olennolle. Myös eräs humanistiyhteisö jäi ilman hyväntekeväisyysstatusta, koska toiminnassa ei katsottu olleen kyse uskonnon edistämisestä. Ranskassa ei ole valtionuskontoa, mutta katolinen kirkko on silti solminut tiettyjä erityissopimuksia valtion kanssa. Uskonnon käsitettä ei ole Ranskan lainsäädännössä määritelty. Rajanveto jää käytännössä tuomarin ratkaistavaksi aina kussakin tapauksessa erikseen. Näin oikeuskäytännön merkitys on huomattava. Vaikkeivät uskontokunnat olekaan valtion tunnustamia erityisesti uskontokuntina, niiden on kuitenkin noudatettava joitakin erityissääntöjä. Vuodelta 1905 olevan lain 4 artiklan nojalla on mahdollista perustaa uskonnollisia yhteisöjä (associations cultuelles). Uskonnollisia yhteisöjä koskee vuoden 1901 yhteisölaki sekä lisäksi vuoden 1905 lain erityissäännökset. Julkista tukea uskonnollisten yhteisöjen ei ole mahdollista saada lukuun ottamatta tiettyjen muistomerkkien kunnossapitoa. Nämä uskonnolliset yhteisöt ovat oikeutettuja myös verohelpotuksiin. Tämän vuoksi

14 monet yhteisöt ovat kiinnostuneita saamaan kyseisen aseman itselleen. Uskonnollisen yhteisön asema on mahdollista saavuttaa, kun statusta hakeva ryhmä on tunnustettu kuuluvaksi johonkin kirkkoon tai kulttiin. Tästä syystä uskonnon määritteleminen on käytännön kysymys, jota tuomioistuimet joutuvat pohtimaan. Uusien uskonnollisten liikkeiden ja lahkojen huomioonottaminen sekä niiden määritteleminen aiheuttaa vaikeuksia, koska, kuten edellä on mainittu, Ranskan laki ei määrittele uskonnon käsitettä. Tuomioistuimet ovat tunnustaneet uusia uskonnollisia yhteisöjä säästeliäästi, erityisesti uusien uskonnollisten liikkeiden kohdalla. Ranskan valtiota onkin arvosteltu tästä käytännöstä. Lahkoilla on oikeus olla olemassa omantunnon- ja kokoontumisvapauden perusteella. Kuitenkaan vuoden 1901 yhdistyslain mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain, hyvän moraalin eikä yleisen järjestyksen vastainen. Belgiassa kuusi uskontoa on saavuttanut tunnustetun aseman niiden sosiaalisen merkityksen perusteella. Tällä hetkellä tunnustetun uskonnollisen yhdyskunnan status on katolisilla, protestanteilla, juutalaisilla, anglikaaneilla, muslimeilla ja ortodokseilla. Näistä katolisen kirkon asema on merkittävin. Lisäksi Belgiassa vaikuttaa koko joukko muitakin uskonnollisia yhdyskuntia, joiden laillinen asema on riippuvainen tuomioistuinten päätöksistä. Italiassa valtio ja kirkko ovat kumpikin tahoillaan itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Katolisen kirkon ja valtion välisistä suhteista on kuitenkin säädetty erityisellä Lateraanisopimuksella. Uskontokunta voi saavuttaa Italiassa oikeudellisen aseman eri tavoin. Tunnustamaton yhteisö on kaikkein yksinkertaisin malli, sen myötä yhteisö saa rajoitetun oikeushenkilön aseman. Tunnustetun yhteisön oikeudellinen asema on merkittävämpi, mutta vastaavasti valtio valvoo sellaisen perustamista ja toimintaa. Lisäksi jotkut uskontokunnat ovat saavuttaneet oikeudellisen aseman joidenkin erityisten lakien tai sopimusten nojalla. Näihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet vaihtelevat jonkin verran, mutta yleisesti ottaen saavutettu laillinen asema on verrattavissa tunnustettujen yhteisöjen asemaan. Valtion valvonta saattaa olla joissakin tapauksissa tiukempaa, mutta vastaavasti yhteisö saattaa saada verotukseen liittyviä etuja. Joka tapauksessa on huomioitava, että saavuttaakseen laillisen aseman Italiassa, uskonnollisen yhdyskunnan on oltava tunnustuskunta. Tämän termin määritteleminen on tuottanut vaikeuksia erityisesti uusia uskonnollisia liikkeitä arvioitaessa. Valtiosäännön nojalla Espanjassa ei ole mahdollista kerätä virallisia tilastoja eri uskontokuntiin kuuluvien määrästä. On kuitenkin laskettavissa, että yli 90 prosenttia (jopa 99 prosenttia) väestöstä kuuluu katoliseen kirkkoon. Espanjan perustuslaissa säädetään uskonnonvapaudesta, mutta käytännössä katolisen kirkon asema on huomattavasti vahvempi kuin pienillä vähemmistökirkoilla, jotka ovat kokeneet joutuneensa kärsimään syrjinnästä.

15 Euroopan unionin jäsenvaltioista vain Kreikassa ja Suomessa ortodoksikirkolla on valtionkirkon asema. Ei-ortodoksiset uskonnolliset yhdyskunnat ovat Kreikassa tavallisesti järjestäytyneet siviilioikeuden mukaan, koska ei ole olemassa lakia, joka tunnustaisi niiden oikeushenkilöllisyyden julkisoikeudellisesti. Kreikan perustuslain mukaan kaikilla on oikeus omantunnonvapauteen sekä vapaus harjoittaa jumalanpalvelusta. Uskonnonvapaus ymmärretään Kreikassa vapaudeksi tunnustaa kaikkia uskontoja ja elämänkatsomuksia tasavertaisesti. Käytännössä Kreikan ortodoksikirkon asema on kuitenkin varsin vahva ja monet pienemmät uskonnolliset yhdyskunnat ovat joutuneet jopa suoranaisen syrjinnän kohteeksi Kreikassa. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on käsitelty runsaasti oikeustapauksia Kreikassa tapahtuneen uskontosyrjinnän vuoksi. Kreikassa on edelleen pakollista mainita henkilön uskonto virallisissa henkilöllisyyspapereissa. Kreikan valtio tunnustaa virallisesti vain yhden uskonnollisen vähemmistön, Traakian muslimit, joiden perusoikeudet on taattu muodollisesti Lausannen sopimuksella vuonna Muslimit, kuten muutkin Kreikan uskonnolliset vähemmistöt, ovat silti saaneet kärsiä rajoituksista ja syrjinnästä. Valtion ja uskonnollisten yhteisöjen suhteesta Venäjällä on säädetty vuonna 1997 lailla omantunnon vapaudesta ja uskonnollisista yhteisöistä. Lain esipuheessa lainlaatijat tunnustavat ortodoksikirkon erityisaseman Venäjän historiassa, sen merkityksen hengellisyyden ja kulttuurin syntymisessä sekä kehittymisessä. Esipuheessa kerrotaan myös kunnioituksesta kristinuskoa, islamia, buddhalaisuutta, juutalaisuutta ja muita uskontoja kohtaan, niiden muodostamaa olennaista osaa Venäjän kansan historiallisessa perinnössä. Nämä uskonnot ovat ainoat nimeltä mainitut kyseisessä laissa, joka toisin sanoen jakaa uskonnolliset yhteisöt uskonnollisiin organisaatioihin (perinteiset uskonnot) ja uskonnollisiin ryhmiin (ei-perinteiset uskonnot tai ns. lahkot). Tällaista jaottelua on kritisoitu joidenkin muiden perinteisten uskontojen keskuudessa, arvostelijoiden mukaan niiden merkitystä ei voi sivuuttaa Venäjän hengellisyyden ja kulttuurin kehittymisessä. Itse kyseisessä laissa käsitellään valtion ja uskonnollisten yhteisöjen keskinäisiä suhteita perustuslain määrityksiä tarkentaen. Uskonnolliseksi ryhmäksi määritellään sellainen vapaaehtoinen Venäjän kansalaisten tai muiden henkilöiden pysyvä ja laillisesti Venäjällä sijaitseva yhteisö, jolla on yhteinen uskontunnustus, yhteinen kultti sekä oppi uskonnosta ja tämän opin mukaista opetusta kannattajilleen. Se toimii ilman valtion rekisteröintiä ja ilman oikeushenkilön juridista statusta. Uskonnolliset ryhmät voivat muuttua uskonnollisiksi organisaatioiksi ja saavuttaa laillisen statuksen oltuaan paikallisen sisäasiain osaston rekisterissä viidentoista vuoden ajan. Rekisteröityneillä uskonnollisilla organisaatioilla on itsenäisen oikeushenkilön asema. Uskonnollisen organisaation on vuosittain raportoitava toimintansa jatkumisesta paikalliselle hallintoelimelle, johon se on rekisteröitynyt.

16 2.3. Uskonnolliseen yhdyskuntaan liittyminen ja siitä eroaminen Norjassa uskonnonvapaudesta ja uskontokunnista annetun lain nojalla ei ole mahdollista samanaikaisesti kuulua rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan ja Norjan kirkkoon, ei myöskään useampaan kuin yhteen rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskontokunnasta on mahdollista erota ilmoittamalla suullisesti tai kirjallisesti papille tai muulle seurakunnan vastuulliselle työntekijälle. Papilla tai muulla työntekijällä on vastuu siitä, että erot ja liittymiset uskontokuntaan tehdään oikein. Ruotsin vuoden 2000 alusta voimaan tulevassa laissa uskonnollisista yhdyskunnista ei säädetä uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä ja sellaisesta eroamisesta. Uskonnollisen yhdyskunnan itsensä tehtävänä on määrätä yhdyskuntansa jäsenyyteen liittyvistä säännöistä. Poikkeuksena on henkilön oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Uskonnollisia yhdyskuntia koskevan lain 3 :n mukaan kukaan ei ole velvollinen kuulumaan mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Säännöksen mukaan mikään uskonnollisen yhdyskunnan keskuudessa tehty eroamiseen liittyvä sopimus tai lupaus ei ole sitova. Tanskassa kansankirkkoon liittyminen tapahtuu joko kasteen kautta tai, jos henkilö on kastettu muussa evankelis-luterilaisessa yhdyskunnassa, hän voi liittyä kirkkoon ilmoittamalla siitä kansankirkon viranomaiselle. Jos henkilö on kastettu muussa kristillisessä yhdyskunnassa, papin on arvioitava, onko tämän yhdyskunnan oppi riittävän yhdenmukainen kansankirkon opin kanssa. Jos näin on, voidaan henkilö ottaa jäseneksi kansankirkkoon ilman uutta kastetta. Kansankirkosta eroaminen tapahtuu kirjallisesti oman alueen seurakuntaan Lapsen uskonnollisen aseman määräytyminen Norjassa yli 15-vuotias voi liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota sellaisesta. Jos lapsi on yli 12-vuotias, hän saa sanoa mielipiteensä uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä ja sellaisesta eroamiseen, mikäli se on mahdollista. Alle 20-vuotias ei voi antaa eikä häneltä voi sitovasti ottaa vastaan elinikäistä lupausta kuulumisesta uskonnolliseen sääntökuntaan, luostariin tai muuhun vastaavaan yhteisöön. Ruotsissa lapsi, joka on täyttänyt 12 vuotta, ei voi liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä ilman omaa suostumustaan. Alle 18-vuotiaiden kohdalla kuitenkin huoltajan on vanhemmuuslain nojalla vastattava lapsen henkilökohtaisista asioista, kuten uskonnollisesta asemasta. Tanskassa lapsi, joka on täyttänyt 15 vuotta, ei voi liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota sellaisesta ilman omaa suostumustaan.

17 3. VOIMASSA OLEVAN USKONNONVAPAUSLAIN ARVIOINTIA Voimassa oleva uskonnonvapauslaki on muuttuneissa olosuhteissa säilynyt pääosin alkuperäisessä muodossaan. Siihen on yli 75 vuoden voimassaolon aikana tehty vain muutamia tarkistuksia. Laki on rakenteeltaan ja kirjoitustavaltaan vanhentunut sekä monilta osin puutteellinen ja tulkinnanvarainen. Laki on myös tarpeettoman yksityiskohtainen ja rajoittava suhteessa rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Laissa on useita yksilön uskonnollista asemaa koskevia säännöksiä, joiden tarkoituksenmukaisuus tulisi arvioida vuosituhannen vaihteen tilanteen näkökulmasta. Suomalaisista noin 85 % kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 1 % ortodoksiseen kirkkokuntaan. Tällä hetkellä rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia on 45. Rekisteröidyissä uskonnollisissa yhdyskunnissa on jäseniä yhteensä noin eli noin 1 % väestöstä. Ympäristö, jossa uskonnonvapautta tänä päivänä toteutetaan, on toisenlainen kuin säädettäessä nykyistä uskonnonvapauslakia. Uskontopoliittinen tilanne on muuttunut ja Suomi on kansainvälistymisen myötä muuttunut myös uskonnollisesti monikulttuurisemmaksi maaksi. Voimassa olevaa uskonnonvapauslakia säädettäessä päähuomio oli yksilön oikeudessa erota uskonnollisesta yhdyskunnasta ja liittyä yhdyskuntaan sekä oikeudessa jäädä myös kokonaan uskonnollisten instituutioiden ulkopuolelle. Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa ja perusoikeussäännöksissä näkökulma on tämän jälkeen laajentunut painottamaan yksilön oikeutta oman vakaumuksensa mukaisesti tunnustaa ja harjoittaa uskontoa sekä erilaisten uskonnollisten suuntausten tasavertaista kohtelua. Uskontoon kohdistuu nykyisin samanlaisia muutospaineita kuin koko kulttuuriimme. Viime vuosikymmenien uskonnollista kehitystä voi luonnehtia sanoilla monimuotoistuminen, kansainvälistyminen ja privatisoituminen. Tämä koskee yhtä hyvin yksilöitä kuin uskonnollisia yhteisöjäkin. Eriytyminen ja monimuotoistuminen ilmenee uusien uskonnollisten yhteisöjen määrän kasvuna. Osa suomalaisista on voimakkaasti sitoutunut seurakuntansa jäsenyyteen. Toisaalta on yhä enemmän niitä, jotka eivät käy koskaan hengellisissä tilaisuuksissa ja suhtautuvat täysin välinpitämättömästi uskontoon ja uskonnollisiin yhteisöihin. Silti valtaosa suomalaisista asettuu vieläkin näiden vaihtoehtojen välimastoon. (Heino, Mihin Suomi tänään uskoo 1997) Uskonnonvapauslain säätämisen jälkeen Suomi myös on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin perus- ja ihmisoikeuksia käsitteleviin sopimuksiin, jotka koskevat

18 myös uskonnonvapautta. Hallitusmuodon uskonnonvapautta koskevat säännökset on uudistettu 1 päivästä elokuuta 1995 lukien. Vastaavat säännökset sisältyvät myös 1 päivästä maaliskuuta 2000 voimaan tulevaan Suomen perustuslakiin. Myös uskonnonvapauslaki on aika arvioida tästä näkökulmasta uudelleen. Nykyisen uskonnonvapauslainsäädännön rakenne, käsitteistö ja vanhentunut kirjoitustapa vaikeuttavat lainsäädännön soveltamista. Uskonnonvapauslaissa käytetään rinnakkain käsitteitä uskontokunta ja uskonnollinen yhdyskunta sekä synonyymeinä että toisistaan poikkeavassa merkityksessä. Toisaalta laissa ei ole suoraan määritelty uskonnon tai uskonnon tunnustamisen ja harjoittamisen käsitteitä, mikä vaikeuttaa uusien uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröintiä. Voimassa oleva uskonnonvapauslaki heijastaa sen säätämisajankohtana vallinneita käsityksiä uskonnollisten yhdyskuntien ja valtion välisistä suhteista. Tästä näkökulmasta tulisi esimerkiksi arvioida, kuuluuko valtion tehtäviin enää lainsäädännössä ottaa kantaa henkilön mahdollisuuteen kuulua samanaikaisesti jäsenenä useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan (nykyään samanaikainen jäsenyys useammassa uskonnollisessa yhdyskunnassa on kielletty). Valtion toimivalta rajoittaa ja valvoa rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa on laissa määritelty tarpeettoman laajaksi. Säännökset, jotka rajoittavat rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien oikeutta hankkia ja omistaa kiinteistöjä sekä opetusministeriön oikeutta tarkastuttaa mainittuja yhdyskuntia, ovat jo nykyään vailla käytännön merkitystä. Nykyiseen uskonnonvapauslakiin sisältyvät ikärajat henkilön oikeudesta päättää jäsenyydestään uskonnollisessa yhdyskunnassa ovat pysyneet ennallaan vuodesta Henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus itsenäisesti päättää jäsenyydestään uskonnollisessa yhdyskunnassa (mukaan lukien oikeus olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan). Lisäksi 15 vuotta täyttäneellä henkilöllä on rajoitettu oikeus päättää mainituista asioista. Muutoin lapsi kuuluu uskonnonvapauslain mukaan samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin huoltajansa. On syytä arvioida, pitäisikö muussa alaikäisiä koskevassa lainsäädännössä voimassa olevan uskonnonvapauslain säätämisajankohdan jälkeen tapahtunut voimakas kehitys alaikäisen puhevallan lisäämiseksi hänen henkilökohtaisissa asioissaan ottaa huomioon myös säädettäessä alaikäisen oikeudesta päättää uskonnollisesta statuksestaan. Mainittujen säännösten uudelleenarviointia edellyttää myös se, että alaikäisen rekisteröinti uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi huoltajansa jäsenyyden perusteella ei käytännössä tapahdu suoraan uskonnonvapauslain nojalla, vaan se edellyttää huoltajan ilmoitusta asiasta. Lisäksi eri maistraateissa uskonnonvapauslain säännöksiä alaikäisen uskontokunnan määräytymisestä sovelletaan epäyhtenäisesti.

19 Myös säännökset, jotka koskevat menettelyä liityttäessä uskonnolliseen yhdyskuntaan ja erottaessa siitä edellyttävät uudelleenarviointia. Etenkin eroamismenettelyä kokevat säännökset eroilmoituksen henkilökohtaisen toimittamisen vaatimuksineen ja kuukauden harkinta-aikoineen ovat aiheuttaneet keskustelua. Uskonnonvapauslakiiin sisältyvät rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien hallintoa koskevat säännökset ovat pitkälti alkuperäisessä vuoden 1923 alusta säädetyssä muodossaan. Rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin sovelletaan eräiltä osin rekisteröityjä yhdistyksiä koskevia yleisiä säännöksiä. Yhdistyslainsäädäntö on uskonnonvapauslain antamisen jälkeen uudistettu kokonaan. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien hallintoa koskevia säännöksiä tulisikin arvioida suhteessa yhdistyksen hallintosäännöksiin ja uskonnonvapauslainsäädännöstä poistaa tarpeettomat päällekkäisyydet ja sellaiset eroavaisuudet verrattuna yhdistyslainsäädäntöön, joita ei voida perustella rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien erityistarpeilla. Uskonnonvapauslain säännöksiä rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien seurakunnista tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, voidaanko mainittujen yhdyskuntien ja niiden seurakuntien keskinäisten suhteiden määrittely jättää nykyistä enemmän mainittujen yhdyskuntien omaan päätösvaltaan. Eräiden uskonnollisten yhteisöjen mielestä nykyisen uskonnonvapauslain säännökset rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien perustamisesta ja oikeudellisesta asemasta ovat esteenä yhteisöjen rekisteröitymiselle uskonnonvapauslain nojalla. Uskonnonvapauslain säännösten väljentämisellä ja yhteisöjen itsemääräämisoikeuden lisäämisellä voitaisiin helpottaa mainittujen yhteisöjen rekisteröitymistä uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Uskonnonvapauslakiin sisältyy myös yksittäisiä periaatteellisia säännöksiä asioista, joita koskevat aineelliset säännökset kuuluvat pääosiltaan asiayhteytensä mukaisesti muuhun lainsäädäntöön. Tällaisia ovat uskonnonvapauslain säännökset, jotka koskevat oppilaan vapauttamista uskonnonopetuksesta (vrt. koulutuksen lainsäädäntö), valaa ja vakuutusta kunnian ja omantunnon kautta (lukuisia valaa ja/tai vakuutusta koskevia erillisiä lakeja ja asetuksia), hautausmaan perustamista ja hautaamista (vrt. terveydensuojelua ja maankäyttöä koskeva lainsäädäntö), kirkollisveroa (vrt. verolainsäädäntö) sekä vihkimistä (vrt. avioliittolaki). Näiltä osin tulisi selvittää mahdollisuudet koota lainsäädäntöä selkeämmiksi kokonaisuuksiksi asiaryhmittäin.

20 4. UUDEN USKONNONVAPAUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE 4.1. Yleistä Komitea on hahmotellut perustuslain uskonnon ja omantunnon vapautta koskevien säännösten pohjalta uutta uskonnonvapauslainsäädäntöä seuraavasti: 1. Uskonnonvapauslaki. Uudessa uskonnonvapauslaissa turvattaisiin perustuslain 11 :ssä säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Uuden uskonnonvapauslain soveltamisala olisi siten lähtökohdiltaan sama kuin voimassa olevan uskonnonvapauslain soveltamisala. 2. Hautaustoimilaki. Lakiin otettaisiin nykyiseen uskonnonvapauslakiin sisältyvät hautaustointa koskevat säännökset. Samalla nykyisin osin puutteellisia säännöksiä hautaustoimesta täydennettäisiin ja täsmennettäisiin. 3. Muun aineellisen lainsäädännön muutokset. Nykyiseen uskonnonvapauslakiin sisältyvät säännökset, jotka sisältönsä puolesta liittyvät kiinteästi johonkin muuhun lainsäädäntöön, siirretään asiayhteytensä mukaisesti viimeksi mainittuun lainsäädäntöön Uskonnonvapauslaki Uusi uskonnonvapauslaki olisi nykyistä uskonnonvapauslakia lyhyempi. Tämä johtuu ensinnäkin hahmotellusta lainsäädännön rakenteesta. Hautaustoimesta olisi tarkoitus antaa eri laki, jolloin uskonnonvapauslakiin ei enää otettaisi hautaustointa koskevia säännöksiä. Voimassa olevaan uskonnonvapauslakiin sisältyvät säännökset oppilaan vapauttamisesta koulun uskonnonopetuksesta on tarkoitus siirtää perusopetuslain ja lukiolain niiden säännösten yhteyteen, jotka koskevat oppilaan oikeutta saada oman tunnustuksensa mukaista uskonnon opetusta ja elämänkatsomustiedon opetusta. Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan oikeutta kantaa veroa koskevat säännökset voidaan jättää uudesta uskonnonvapauslaista pois, koska verotusoikeudesta, verovelvollisuudesta ja veron määrästä säädetään muussa lainsäädännössä. Oikeudesta vihkiä avioliittoon säädetään avioliittolaissa, joten myöskään vihkimisoikeudesta ei ole tarpeen säätää uudessa uskonnonvapauslaissa. Jätettäessä edellä mainittuja asioita koskevat säännökset pois uudesta uskonnonvapauslaista on otettava huomioon, että uusi uskonnonvapauslaki on sää-

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

Totuuden Ystävät on tutustunut mietintöön. Annamme siitä seuraavan lausunnon:

Totuuden Ystävät on tutustunut mietintöön. Annamme siitä seuraavan lausunnon: TOTUUDEN YSTÄVÄT LAUSUNTO Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta Angervotie 4 F 59 17.12.1999 00320 Helsinki Opetusministeriö PL 293 00171 Helsinki Lausuntopyyntö 20.10.1999 Dnro 34/041/98 LAUSUNTO USKONNONVAPAUSKOMITEAN

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 170/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi uskonnonvapauslaki, joka

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje koskien uskonnon harjoittamista osana koulupäivää

Espoon kaupunki Pöytäkirja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje koskien uskonnon harjoittamista osana koulupäivää 23.10.2013 Sivu 1 / 1 3938/12.01.00/2013 216 Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n kirje koskien uskonnon harjoittamista osana koulupäivää Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. (09) 816 52205 Elina

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Uskonnonvapauslaki. Teologinen aikakauskirja 6/2001

Uskonnonvapauslaki. Teologinen aikakauskirja 6/2001 Uskonnonvapauslaki Teologinen aikakauskirja 6/2001 Julkaisija: Helsinki. Teologinen julkaisuseura, 1896-. Sarja: Teologinen aikakauskirja 6/2001. 106. vuosikerta. ISSN 0040-3555. s. 487-500. Verkkojulkaisu:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 26.6.2012 2011/0059(CNS) TARKISTUKSET 26-38 Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.957v01-00) ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain vo

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa.

HE 88/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti lisäpöytäkirjan kansallisen voimaantulon kanssa. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia eräiden

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 204/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle hautaustoimilaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hautaustoimilaki, jolla korvattaisiin nykyisessä uskonnonvapauslaissa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 14/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: LIITTYMISASIAKIRJA, LIITE I EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot