Kunnallisjohdon seminaari

Transkriptio

1 Kunnallisjohdon seminaari Lappeenranta Kansainvälinen yliopistokaupunki LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

2 Etelä-Karjala

3 Saavutettavuuden paraneminen edistää yritysten kaupankäyntiä Kansainvälinen yliopistokaupunki Lappeenranta on asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus ja Kaakkois- Suomen kasvava kaupallinen keskus = Kasvavat markkinat. Lappeenrantaan on erinomaiset yhteydet maanteitse, rautateitse, Saimaan kanavaa pitkin ja lentäen. Junamatka taittuu Helsinkiin 2 tunnissa ja Pietariin 1,5 tunnissa. VT 6:n parantaminen Imatra- Lappeenranta-Luumäki- välillä elinkeinoelämän ykköstoive, josta vihdoin tullut totta. 3

4 Liikenne raja-asemilla matkustajaliikenne Saapuneet ja lähteneet matkustajat 4

5 Tax free -myynti 2011 Lähde: Global Blue Finland Oy Lappeenrannan kaupunki 5

6 6 6

7 Lähtökohdat elinkeinopolitiikan terävöittämiselle suotuisat Hallitusohjelmassa runsaasti myönteisiä elinkeinojen edistämistä vahvistavia toimenpiteitä. - Kuntauudistuksella tavoitellaan entistä elinvoimaisempia ja eheän kaupunkiseudun muodostavia kuntia. - Suurten kaupunkien kanssa rakennetaan kumppanuutta kaupunki- ja kasvusopimusten muodossa sekä vahvistamalla alueellisia innovaatiokeskittymiä. - Uudistetaan yritysrahoitusta ja hyödynnetään verokevennyksiä kasvuyrittäjyyteen kannustamisessa. Huolestuttavaa taas on, mikäli EU:n ja kansallisen rahoituksen taso supistuu ja jättää elinkeinopolitiikan keinovalikoimasta pois infrastruktuuri- ja muut kuin aineettomat investoinnit. 7

8 Kuntarakenteen uudistus vauhdittaa kuntien ja yritysten yhteistyötä Yritysten näkökulmasta toivottavaa, että kunnilla on riittävästi elinkeinopoliittisia resursseja ja tarjolla monipuolinen asiantuntemus ja keinovalikko. Kaupunkien tulisi olla globaalien arvoverkkojen solmukohtia ja tarjota osaltaan yrityksille apua verkottumisessa kansainvälisille markkinoille. Vain suurissa kaupungeissa mahdollista vastata tähän haasteeseen. Edistetään toimintoja, joilla haetaan kumppanuutta yritysten ja 3. sektorin kanssa tuotettaessa julkisia palveluja. - Hankintapalveluissa lisätään yritysvaikutusten arviointia ja kokemusten vaihtoa - Palvelusetelit - Vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen kokeilu - Pitkäaikaiset asiakaskumppanuudet 8

9 Elinkeinoyhtiöiden yhdistäminen Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n ja Lappeenranta Innovation Oy:n toiminnot yhdistettiin Keskeisin yhtiöiden hanke- ja palvelutoiminnan päällekkäisyys liittyi siihen, että yhtiöt kilpailivat samoista asiakkaista. Asiakasyritysten käsitykset yhtiöiden tehtävistä täsmentymättömiä. Asiakasrajapinnan hallinta edellyttää yhtenäisen asiakashallintajärjestelmän kehittämistä ja käyttötukea. Hankkeina toteutettava kehittämistyö ei tukenut riittävästi yrityksille tarjottavien palvelujen tarjontaa ja niiden kehittymistä. Kehitysprojektien työtä ei ole riittävästi hyödynnetty palvelutoiminnassa. 9

10 Elinkeinoyhtiöiden yhdistäminen jatkoa Tärkeä tavoite hanketoiminnan tarve- ja strategiaohjauksen mekanismien kehittäminen. Yhtiöiden resurssien suuntaamisessa oli päällekkäisyyttä. Kaupunkikonsernin elinkeinostrategian toteuttamisessa ja siihen liittyvissä toimeenpanokäytännöissä on päällekkäisyyttä. 10

11 Uuden organisaation Wirma Lappeenranta Oy:n organisoitumisen periaatteet 1.Yksinkertainen ja selkeä rakenne 2.Jokaisella työntekijällä on yksi esimies 3.Asiakaslähtöinen organisoituminen 11

12 Muistioita Suomen hallitukselle/2011 Etla:n julkaisu Suorien tukien lisäksi yritykset käyttävät erilaisia julkisen sektorin tuottamia neuvonta-, kehittämis- ja muita palveluita, joiden laajuus ei myöskään ole tarkoin tiedossa. Palveluita organisoidaan valtion, seutukuntien, maakuntien ja kuntien tasolla ilman, että koko palvelutarjontaa olisi koordinoitu. Erilaisten selvitysraporttien mukaan välittömästi yritysten perustamista tai toiminnan tukemista koskevissa neuvontapalveluissa työskentelee arviolta henkilöä sekä aluetasolla erilaisissa neuvontatehtävissä arviolta henkilöä. Tämä merkitsee pyöreästi puolen miljardin euron vuotuista menoerää julkiselle taloudelle. Erilaisia ns. välittäjäorganisaatioita alueellisia kehittämis- ja rahoitusyhtiöitä, yrityshautomoita ja muita organisaatioita on arviolta vähintään

13 Muistioita Suomen hallitukselle/2011 Etla:n julkaisu jatkoa Sekavan ja monia päällekkäisyyksiä sisältävän alueellisen yritystukijärjestelmän uudistaminen ja virtaviivaistaminen pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Järjestelmässä on ilmeisiä päällekkäisyyksiä ja hallinnollisia rakenteita, joiden vuoksi tukia käyttävät yrityksetkään eivät ole selvillä järjestelmän toiminnasta ja sen tavoitteista. Esimerkiksi kuntien tuet yrityksille ovat verraten suuria, mutta niistä on käytettävissä hyvin vähän tietoa. Nykytilanteessa on tärkeää, että talouskriisin vuoksi kasvatettu yritysten erityisrahoitus ei jää pysyväksi. 13

14 Muistioita Suomen hallitukselle/2011 Etla:n julkaisu jatkoa Samalla on käynnistettävä laaja yritystukijärjestelmän uudistaminen. Mitään uusia tukimuotoja ei tule ottaa käyttöön ennen kuin on varmistettu, että uuden tuen tavoitetta palvelevaa tukea ei jo ole. Järjestelmä on rakennettava sellaiseksi, että se ei kannusta sen piirissä pysymiseen, vaan sieltä poistumiseen heti kun tuen tarkoitus on saavutettu. Mekaaniset ja yksinkertaistavat tavoitteet eivät yleensä ole hyviä, mutta yritystukijärjestelmän laajuus huomioon ottaen osutaan todennäköisesti lähelle oikeaa, jos tavoitellaan tukijärjestelmän puolittamista viiden vuoden kuluessa niin euromäärien kuin tukimuotojen ja -organisaatioidenkin osalta. 14

15 Yritystuki- ja neuvontajärjestelmän uudistaminen Kunnat ovat uudistamassa ja tehostamassa omia toimintojaan. Lappeenrannassa tuottavuusohjelman mukaisesti esim. kehitysprojektirahoitus laskee 10 prosenttia/vuosi. Palvelutuotannon kustannustehokkuus säilyy hyvänä. Seudun rahoituspohja euroa/asukas. Pienempien erillisorganisaatioiden palvelutuotannon keskittämistä /työnjaon kehittämistä harkitaan. Kaupunkikehitys, maaseudun kehittäjät, markkinointiorganisaatiot. Uudistuuko valtion kehitysorganisaatiokenttä samalla vauhdilla? 15

16 Maankäytön suunnittelu tärkeä osa elinkeinopolitiikkaa Lappeenrannan kaupunki tarjoaa kaikille tarvitseville tonttitakuun. Maankäytön hyvällä suunnittelulla halutaan tarjota parhaat mahdolliset sijoittumisedellytykset. Maakuntakaavan hyväksymisessä tuli esille, ettei ympäristöministeriön ohjeissa huomioida millään lailla venäläismatkailun ja rajan merkitystä kaupan suuryksikköjen tarvetta arvioitaessa. Rauhan entisestä sairaalasta muuntui viime vuoden suurin rakenteilla ollut matkailualan investointikohde Pohjoismaissa. Holiday Club Saimaa kylpylähotelli, kokous- ja jääurheiluareena sekä Saimaa Gardens loma-asuntoalue. Lappeenrannan kaupunki toimii vuoden 2012 loma-asuntomessujen isäntänä samalla alueella. 16

17 St Petersburg Corridor Kaupunkien esitykset uusiksi painopistealueiksi : - matkailu - logistiikan mahdollistavat lisäarvopalvelut - ympäristö- ja energia - ennakoiva terveydenhuolto - kulttuuri- ja koulutus 17

18 Lähtökohdat elinkeinopolitiikan terävöittämiselle suotuisat Lappeenrannassa EU- ja elinkeinohankkeisiin osoitetaan vuosittain 3-3,5 milj. euron määräraha. Lisäksi yliopistoyhteistyötä tuetaan vuosittain n. 0,5 milj. eurolla Elinkeinopolitiikan kärkiä olivat viime vuosikymmeninä eritoten teknologiakeskustoimintojen, Mustolan logistisen keskuksen sekä Linnoituksen ja Kaupunginlahden alueen kehittäminen Näillä hankkeilla luotiin edellytykset runsaan uuden työpaikan syntymiselle Kuluvalla valtuustokauden painopisteet: - Kaupungin saavutettavuuden parantaminen - Venäjän liiketoimintojen edistäminen, rajan läpäisykyvyn parantaminen - Matkailutulojen kasvattaminen ja uusien matkailutuotteiden rakentaminen yhdessä yritysten ja GoSaimaan kanssa - Yrittäjyyden edistäminen ja yritysilmapiirin parantaminen 18

19 Kansainvälistymisen mahdollisuuksia Etelä-Karjalassa Kansainvälistymiskehitys luonut perinteisen vientiteollisuuden rinnalle n työpaikkaa Lappeenranta-Imatra -seudulle. Tämä työpaikkamäärä on edelleen kaksinkertaistettavissa ja laajennettavissa muuallekin Kaakkois-Suomeen. Holiday Club Saimaan rinnalla luotavissa runsaasti uutta matkailualan liiketoimintaa: - Uudet matkailuaktiviteetit viisumivapauden ja vapaamman rajalla liikkumisen kynnyksellä - Huhtiniemen ja Lappeenrannan keskustan hotellihankkeet - Kaupan palvelut Kansainvälistä koulutus- ja tutkimustyötä lisättävissä. Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalveluja lisää mm. venäläisille asiakkaille. 19

20 Lappeenrannan innovaatio-ohjelma - nykyiset vahvuudet Yhteinen korkeakoulukampus ja yhteistyömalli Lut - Saimia EU - Venäjä -innovaatiotyö ja rajan potentiaali Metsäbiomassa, biopolttoaineiden valmistus ja uusiutuvat metsäteollisuuden tuotteet - UPM, Stora Enso, Metsä Group, Kaukaan Voima, St1 Ympäristö- ja energiasektori Materiaaliteknologia Jätteiden energia- ja hyötykäyttö Innovaatiotoimintaa tukevat palvelut 20

21 EU-Venäjä Innovaatiofoorumi Ensimmäisessä EU Venäjä Innovaatiofoorumissa toukokuussa 2010 pääministerit Putin ja Vanhanen Kolmas EU - Venäjä Innovaatiofoorumi & EBN Kongressi