Pk-toimialabarometri

Transkriptio

1 TEM Toimialapalvelu Syksy 201 Pk-toimialabarometri

2 Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalveluiden toimeksiannosta tuloksia julkistetaan toimialaryhmittäisinä raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Tämän lisäksi tuloksia verrataan myös teollisuus- ja palvelualan yrityksiin kokonaisuudessaan. Syksyn 201 Pk-yritysbarometri perustuu pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tässä raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja omistajanvaihdosta.

3 Tiivistelmä Suhdannenäkymät Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kevään 201 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +2, kun se viime keväänä oli +. Puutuoteteollisuutta edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja paremmiksi. Puutuotealalla yleiset suhdanneodotukset ovat myös kevään tasoa paremmat saldoluvun ollessa nyt +, kun se keväällä 201 oli +0. Puutuoteteollisuuden toimialalla suhdannenäkymät ovat myös henkilökunnan määrän osalta kevättä paremmat. Saldoluku on nyt +1, kun keväällä saldoluku näiltä osin jäi nollaan. Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+1) perusteella hieman heikommat kuin keväällä 201 (+1). Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä ( %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi % koko maan pk-yrityksistä. Puutuoteteollisuudessa on myös eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä on (2 %). Yrityksensä toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ei nyt ennakoi yksikään alan vastanneista, viime keväänä näin arvioi yksi prosentti. Investoinnit ovat pk-yrityksissä eniten toteutettuja uusiutumiseen liittyviä toimia. Puutuotealalla työn uudella tavalla organisointi mainitaan seuraavaksi yleisimmin. Kehittämistarpeet ja esteet Koko maan ja puutuoteteollisuutta edustavat pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Puutuotealalla tuotantoon ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät kehittämistarpeet mainitaan seuraavaksi useimmin. Koko maassa pk-yritysten pahimpina kehittämisen esteinä nähdään kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Puutuoteteollisuudessa kustannustaso koetaan pahimpana ennen kilpailutilannetta ja työvoiman saatavuutta. Kansainvälistyminen Noin joka neljännellä koko maan ja kahdella viidestä puutuotealan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Koko maan pk-yrityksissä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on näistä molempia noin kahdella viidestä. Toimialalla suoraa palvelujen vientiä on joka kuudennella ja suoraa tavaroiden vientiä neljällä viidestä. Omistajanvaihdos Yli puolet vastanneista koko maan ja puutuoteteollisuuden pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa ja puutuotealalla joka viides. 2

4 Sisällys ESIPUHE... 1 SISÄLLYS JOHDANTO Barometri Aineisto YRITYKSET JA TYÖLLISYYS.... PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT.... PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN.... PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN.... PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA OMISTAJANVAIHDOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT Pk-toimialabarometri, syksy 201, toimialaraportti

5 Pk-yritysbarometri, syksy 201 Toimialaraportti, 1. JOHDANTO Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. 1.1 Barometri Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 20, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Vastaajajoukon muodostaa kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk-yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 201. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja toimialan vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen ja ekonomisti Petri Malinen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen. Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee, %, huononee, % saldoluku = + 0, % ~1 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.

6 1.2 Aineisto Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat vastanneista puutuoteteollisuuden toimialaan kuuluvista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. Taulukko 1. Taustatietoja toimialalta vastanneista yrityksistä n= % Toimialaryhmä 1 0 Sahaus, höyläys ja kyllästys, puutalojen valmistus 2 2 Muu rakennuspuusepäntuote 21 1 Muu puu-, olki jne. valmistus 2 Huonekalujen valmistus, konttorija myymäläkalusteiden valmistus, keittiökalusteiden valmistus, muiden huonekalujen valmistus 1 alle 0,2 miljoonaa euroa Liikevaihto vuonna 201 Henkilöstömäärä Yrityksen kasvuhakuisuus Yrityksellä vientitoimintaa Yrityksen perustamisvuosi Markkinat, joilla toimii pääasiallisesti 0,2-0, miljoonaa euroa , - 0, miljoonaa euroa 1 1,0-1, miljoonaa euroa 1,-1, miljoonaa euroa 2,0-, miljoonaa euroa 11 miljoonaa euroa tai yli 1 1 henkilö 2- henkilöä 2 - henkilöä henkilöä henkilöä 0 tai yli henkilöä Voimakkaasti kasvuhakuiset 1 Kasvuhakuiset 2 Asemansa säilyttäjät 1 Ei kasvutavoitteita 2 Toimintansa lopettavat 1 0 Kyllä Ei 2 Ennen Paikallisilla tai alueellisilla Valtakunnallisilla Suomessa 2 Kansainvälisillä 1 11

7 2. YRITYKSET JA TYÖLLISYYS Työllistämisodotukset ovat koko maassa saldoluvun perusteella hieman heikommat kuin keväällä 201. Tämän syksyn pk-yritysbarometrin vastaajista joka viides (21 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja alle joka kymmenes ( %) arvioi henkilökunnan määrän pienentyvän. Saldoluvuksi muodostuu +1 (keväällä +1). Palvelutoimialan suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella vastaavat ja teollisuudessa positiivisemmat kuin koko maan pk-yrityksissä. Puutuoteteollisuuden toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat selvästi paremmat kuin keväällä 201. Toimialan vastaajista 21 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi %. Saldoluku on nyt selvästi positiivinen +1, kun se keväällä jäi nollaan. Saldolukujen perusteella työllistämisodotukset ovat toimialalla vastaavat kuin koko maassa ja palvelualalla jääden kuitenkin teollisuuden arviota heikommaksi. Kuva 1. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua, % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=0 1 2 Palvelut, n=2 20 1, n=

8 . PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset koko maassa jäävät kevään 201 näkymiä heikommiksi. Lähiajan suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +2, kun se keväällä oli +. Noin puolet ( %) koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä % arvioi suhdanteiden paranevan ja % huononevan. Palvelualoilla sekä teollisuudessa suhdannenäkymät ovat saldoluvun perustella edelleen selvästi positiiviset, mutta saldoluvut jäävät koko maan tavoin kevään 201 lukemista. Puutuoteteollisuutta edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja myönteisemmiksi. Puutuotealalla yleiset suhdanneodotukset ovat myös viime kevään tasoa paremmat saldoluvun ollessa nyt +, kun se keväällä 201 oli +0. Suhdanteiden paranemista ennakoi alalla nyt useampi ja ennallaan pysymistä hivenen harvempi kuin keväällä. Suhdanteiden heikkenemistä arvioi myös hivenen harvempi kuin keväällä. Kuva 2. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku % Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku Kaikki vastaajat, n=2 2 Teollisuus, n= Palvelut, n=200 2, n=

9 Taulukko 2. Pk-yritysten odotukset tutkimuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, % Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Koko maa 1 Teollisuus Palvelut 1 1 Investointien arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Viennin arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Tuonnin arvo Koko maa Teollisuus Palvelut Palkkakustannukset henkilöä kohden Koko maa 0 Teollisuus Palvelut Materiaalien hinnat Koko maa 0 Teollisuus 2 Palvelut Lopputuotteiden tai palveluiden hinnat Koko maa 1 Teollisuus 1 Palvelut Kannattavuus Koko maa 1 1 Teollisuus 1 2 Palvelut 1 1

10 Vakavaraisuus Koko maa 2 Teollisuus 1 1 Palvelut 2 2 Innovaatiot, tuotannon tai tuotteiden kehitys Koko maa 2 1 Teollisuus 0 2 Palvelut Tilausten määrä Koko maa 2 Teollisuus 2 Palvelut 1 Panostukset kansainvälistymiseen Koko maa Teollisuus 21 1 Palvelut Eri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa uskotaan koko maassa saldolukujen perusteella yleisimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +) ja lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+1). Myös palkkakustannusten nousuun (+) ja liikevaihdon kasvuun (+) uskovia on selvästi enemmän kuin niiden laskuun uskovia. Odotukset investointien arvon kehityksestä jäävät koko maassa hieman kevättä heikommiksi saldoluvun ollessa nyt +2 (keväällä+). Puutuoteteollisuudessa uskotaan viime kevään tapaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (saldoluku +). Seuraavaksi vahvimmin alalla uskotaan lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+) ja liikevaihdon kasvuun (+). Odotukset investointien arvon kasvusta ovat alalla selvästi positiiviset saldoluvun ollessa nyt +, kun se keväällä oli -.

11 . PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS JA UUSIUTUMINEN Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä ( %). Asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksistä on jonkin verran vähemmän, %. Joka kymmenes koko maan vastanneista päättäjistä sanoo yrityksensä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen. Yritystoiminnan loppumista ennakoi % koko maan pk-yrityksistä. Puutuoteteollisuutta edustavissa pk-yrityksissä voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on % (keväällä %) eli hieman enemmän kuin koko maassa ja palvelualalla. Mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä on puutuotealalla 2 % (keväällä 0 %). Asemansa säilyttämään pyrkivien osuus (2%) on pienempi kuin keväällä ( %). Vailla kasvutavoitteita olevia pk-yrityksiä on puutuotealalla joka viides 21 % (keväällä 1 %). Yrityksensä toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana ei nyt ennakoi yksikään alan vastanneista, viime keväänä näin arvioi yksi prosentti. Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on koko maassa yhteensä % mikä on hieman vähemmän kuin keväällä 201. Puutuoteteollisuudessa tämä yhteenlaskettu osuus on hieman suurempi kuin kevään otoksessa (0 % => %). Kuva. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 1 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 2 Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana Kaikki vastaajat, n=1 Teollisuus, n=1 Palvelut, n=2, n=1

12 Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maassa ja pääosin myös vertailutoimialoilla pk-yritysten eniten toteuttamia uusiutumiseen liittyviä toimia viimeisen vuoden aikana. Puutuoteteollisuudessa on myös panostettu eniten investointeihin, mutta hieman vähemmän kuin kevään otoksessa. Työn uudella tavalla organisointi mainitaan alalla kevään tapaan toiseksi yleisimmin ja sen mainitsee nyt myös useampi. Uuden henkilöstön palkkaaminen, henkilöstön kouluttaminen, uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen sekä uusille markkinoille laajentuminen ovat toimialalla seuraavaksi yleisimmin toteutettuja uusiutumistoimia. Uutta henkilöstöä sanoo palkanneensa useampi ( % => %) kuin keväällä ja myös henkilöstön koulutukseen on alalla panostettu enemmän ( % => %). Kuva. Pk-yritysten tekemät uusiutumistoimet viimeisten kk:n aikana, %, */ Investoinut (esim. tietotekniikkaan tai ohjelmistoihin, koneisiin tai laitteisiin) Kouluttanut henkilöstöä Organisoinut työtä uudella tavalla mm. toimintatapoja kehittämällä Palkannut uutta henkilöstöä Lanseerannut uusia tuotteita tai palveluita Ottanut käyttöön uusia teknologioita Laajentunut uusille markkinoille Ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja Kaikki vastaajat, n=11 Teollisuus, n= Palvelut, n=2, n= */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

13 . PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN Koko maan pk-yrityksistä alle joka viidennellä, teollisuudessa noin kahdella viidestä ja palvelualan pk-yrityksistä alle joka kymmenennellä on suoraa tuontitoimintaa. Puutuoteteollisuuden alalta vastanneista päättäjistä noin joka neljäs sanoo yrityksellään olevan suoraa tuontia. Taulukko. Tuontiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Koko maa Teollisuus Palvelut Suoraa tuontitoimintaa Noin joka neljännellä koko maan pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Näistä suoraa palvelujen vientiä ja suoraa tavaroiden vientiä on molempia noin kahdella viidestä. Puutuotealalla vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla on tämän syksyn otoksessa noin kahdella viidestä (%). Näistä suoraa palvelujen vientiä on joka kuudennella (1 %) ja suoraa tavaroiden vientiä neljällä viidestä (2 %). Kuva. Pk-yritysten toiminta ulkomailla, % yrityksistä, */, **/ Vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla Liiketoiminnan muodot ulkomailla toimivilla pk-yrityksillä Suora palvelujen vienti Suora tavaroiden vienti Ulkomainen yhteisyritys (joint venture) tai tytäryritys Palkka- tai sopimusvalmistus (tuotteiden teettäminen ulkomailla yrityksenne omalla merkillä) Lisensointi tai franchising Muu Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=2, n=1 */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. **/ Suora palvelujen vienti ja suora tavaroiden vienti kysytty viimeksi yhdessä muodossa suora vienti; tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia.

14 Puolella koko maan ja kahdella viidestä puutuoteteollisuuden alan suoraa vientitoimintaa harjoittavista pk-yrityksistä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on alle %. Kuva. Viennin osuus suoraa vientitoimintaa harjoittavien yritysten kokonaisliikevaihdosta vuonna 201, % yrityksistä 0 <% % = > 0% Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=1 Palvelut, n=1, n=

15 Muut EU-maat (pl. Yhdistyneet kuningaskunnat) muodostavat pk-yritysten merkittävimmän markkina-alueen ulkomailla. Kuva. Pk-yritysten markkina-alueet ulkomailla, % yrityksistä, joilla toimintaa ulkomailla, */ Muut EU-maat kuin Yhdistyneet kuningaskunnat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois- Irlanti (Yhdistyneet kuningaskunnat) Venäjä Muut Euroopan maat kuin EU Yhdysvallat Kiina Muut Aasian maat Kanada Australia Lähi-itä Afrikka (pl. Lähi-itä) Muut Amerikan maat kuin USA ja Kanada Intia Muu maailma Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n=11 Palvelut, n=2, n= */ Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 1

16 . PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN TARPEET JA ESTEET Koko maassa pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. Puutuoteteollisuudessa sekä vertailutoimialoilla tulokset kehittämistarpeiden osalta ovat pitkälti vastaavat kuin koko maassa. Puutuotealalla kuitenkin tuotantoon ja materiaalitoimintoihin, tietotekniikkaan, tuotekehitykseen ja laatuun liittyvät tarpeet mainitaan markkinoinnin ja myynnin jälkeen toiseksi useimmin. Kuva. Pk-yritysten kehittämistarpeet, %, */ Markkinointi ja myynti Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta Johtaminen Rahoitus, talous ja laskentatoimi Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa Vienti ja kansainvälistyminen Yrityksen hallitustyöskentely Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=20, n=1 */ Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

17 Pk-yritysten pahimpia kehittämisen esteitä koko maassa ovat tasaväkisesti kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus. Palvelualan tulokset vastaavat pitkälti koko maan tilannetta. Teollisuudessa työvoiman saatavuus ja kustannustaso nähdään pahimpina ja myös muita ryhmiä selkeämpinä kehittämisen esteinä. Puutuoteteollisuudessa kustannustaso mainitaan kevään tapaan useimmin ja nyt myös muita vertailuryhmiä useammin pahimpana esteenä kehittämiselle. Kilpailutilanne ja työvoiman saatavuus ovat alalla yhtä suurin osuuksin seuraavaksi useimmin mainitut. Kilpailutilanteen mainitsee harvempi kuin keväällä. Kuva. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %, */, **/ Kilpailutilanne Työvoiman saatavuus Kustannustaso Yleinen suhdannetilanne / taloustilanne Yritystoiminnan sääntely Rahoitus Resurssitekijät (pl. työvoiman saatavuus) Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=20, n=1 */Vastaajat ovat valinneet kolme tärkeintä vaihtoehtoa. **/ Keväällä 201 työvoiman saatavuus sisältynyt resurssitekijöihin. 1

18 . DIGITAALISUUS LIIKETOIMINNASSA Noin neljällä viidestä koko maan pk-yrityksestä on omat Internet-kotisivut. Seuraavaksi eniten pk-yritykset hyödyntävät tai käyttävät digitaalisista työkaluista/palveluista liiketoiminnassaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluja. Toimialoittain tarkasteltuna tulokset vastaavat pääosin koko maan tilannetta. Teollisuusja puutuoteteollisuusyrityksiä edustavissa ryhmissä hieman keskimääräistä useammalla on omat Internet-kotisivut. Puutuoteteollisuudessa myös keskimäärin hieman useampi sanoo hyödyntävänsä verkkokauppaa yrityksensä tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Kuva. Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %, */ Yrityksen omat Internet-kotisivut Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Big datan käyttö (esim. markkinaanalyyseissä) Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=20, n=1 */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja.

19 Verkkokaupan käyttöönottoa suunnittelee koko maassa ja vertailutoimialoilla alle joka kymmenes vastanneista pk-yrityksistä. Puutuoteteollisuudessa sosiaalista mediaa aikoo hyödyntää hivenen keskimääräistä useampi. Melko suuri osa vastaajista ei kuitenkaan ottanut kantaa kysymykseen. Kuva 11. Digitaaliset työkalut ja palvelut, joita pk-yritykset aikovat ottaa käyttöön seuraavien kk:n aikana % */ Verkkokauppa yrityksenne myynnissä (tuotteet ja palvelut) Sosiaalinen media (esim. Facebook, Linkedin) Yrityksenne ostot verkossa (tuotteet ja palvelut) Pilvipalvelut (verkkopalveluina Internetissä) Yrityksen omat Internet-kotisivut Tekoälysovellukset, robotiikka ja ohjelmistorobotiikka Big datan käyttö (esim. markkinaanalyyseissä) Digitaalisten kanavien ja alustojen (esim. Uber, AirBnB) käyttö palvelujen jakelussa ja markkinoinnissa Teollinen Internet (tällä tarkoitetaan uudenlaisia liiketoiminnan ratkaisuja, joilla teolliset laitteet kommunikoivat Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=20, n=1 */Vastaajat ovat voineet valita useita vaihtoehtoja. 1

20 Pk-yrityspäättäjät arvioivat myös yhdeksän eri digitalisoitumisesta syntyvän yksilöidyn mahdollisuuden merkitystä yrityksensä kannalta. Arviointi pyydettiin tekemään asteikolla -1, jossa =erittäin suuri merkitys ja 1=ei merkitystä. Taulukossa on esitetty tulokset annettujen vastausvaihtoehtojen keskiarvotuloksina vastaajaryhmittäin. Koko maassa ja vertailutoimialoilla yrityskuvan vahvistuminen, uusien asiakasryhmien tavoittaminen ja asiakaspalvelun parantuminen arvioidaan merkittävimmiksi digitalisoitumisesta syntyviksi mahdollisuuksiksi pk-yritysten keskuudessa. Taulukko. Digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitys yritykselle, asteikko -1 Kaikki vastaajat, n= Teollisuus, n= Palvelut, n=20, n=1 Yrityskuvan vahvistuminen,,2,1, Uusien asiakasryhmien tavoittaminen,,,,1 Asiakaspalvelun parantuminen,,,, Kannattavuuden parantuminen,0,2,2,2 Liiketoimintaprosessien tehostuminen,2,,2,2 Yhteistyön tiivistyminen yhteistyökumppanien kanssa,1,2,22,1 Uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen,,0,1 2, Tuotekehityksen tehostuminen 2,,0 2,0 2, Liiketoiminnan kansainvälistyminen 2, 2,2 2, 2,

21 . OMISTAJANVAIHDOS Yli puolet ( %) vastanneista koko maan ja puutuotealan ( %) pk-yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut omistajanvaihdoksen toteuttamista lainkaan. Palvelualalla tämä osuus on hieman suurempi ja teollisuudessa pienempi kuin koko maassa. Kuva. Omistajanvaihdoksen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana - vuoden aikana - vuoden aikana - vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Kaikki vastaajat, n=0 Teollisuus, n=0 Palvelut, n=2, n=1 Valtaosa, noin neljä viidestä pk-barometrikyselyyn vastanneista koko maan ja kaikkien vertailutoimialojen yrityspäättäjistä ei ole suunnitellut yrityksen tai liiketoiminnan ostamista lainkaan. Yrityksen tai liiketoiminnan osto kuten edellä myös omistajanvaihdos toteutettaisiin yleisimmin lähitulevaisuudessa, seuraavan kahden viiden vuoden aikana. Kuva 1. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamisen suunnittelu, % 0-2 vuoden aikana - vuoden aikana - vuoden aikana -> vuoden aikana en ole suunnitellut lainkaan Kaikki vastaajat, n=0 Teollisuus, n= Palvelut, n=2, n= 20

22 Pk-toimialabarometri syksy TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA ELY-KESKUSTEN YHTEYSTIEDOT TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ (postios. PL 2, 0002 Valtioneuvosto) Aleksanterinkatu, 00 Helsinki puhelin ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 1, 01 Seinäjoki) Alvar Aallon katu, 00 Seinäjoki Vaasan toimipaikka (postios. PL 22, 1 Vaasa) Korsholmanpuistikko, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka (postios. PL, 1 Kokkola) Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola puhelin ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 1, 01 Mikkeli) Jääkärinkatu 1, 00 Mikkeli puhelin HÄMEEN ELY-KESKUS (Postios. PL 2, 111 Lahti) Kirkkokatu, 110 Lahti Hämeenlinnan toimipaikka Birger Jaarlin katu 1, 10 Hämeenlinna puhelin KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 1, 1 Kouvola) Salpausselänkatu 22, 0 Kouvola Lappeenrannan toimipaikka Villimiehenkatu 2 B, 0 Lappeenranta puhelin KAINUUN ELY-KESKUS (postios. PL 11, 1 Kajaani) Kalliokatu, 0 Kajaani puhelin KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 20, 01 Jyväskylä) Cygnaeuksenkatu 1, 00 Jyväskylä puhelin LAPIN ELY-KESKUS (postios. PL 00, 1 Rovaniemi) Hallituskatu B, 0 Rovaniemi Kemin toimipaikka Valtakatu 2, 0 Kemi puhelin PIRKANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 1 Tampere) Yliopistonkatu (Attila), 0 Tampere puhelin POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL 11, 1 Vaasa) Wolffintie B,. krs, 0 Vaasa Kokkolan toimipaikka Pitkänsillankatu 1, 0 Kokkola (postios. PL 20, 1 Kokkola) puhelin POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS (postios. PL, 01 Joensuu) Kauppakatu 0 B,. krs., 00 Joensuu puhelin POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS (postios. PL, 01 Oulu) Veteraanikatu 1, 00 Oulu puhelin POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS (postios. PL 2000, 01 Kuopio) Kallanranta 11, 00 Kuopio Mikkelin toimipaikka Jääkärinkatu 1, 00 Mikkeli Joensuun toimipaikka Kauppakatu 0 B, 00 Joensuu puhelin SATAKUNNAN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 21 Pori) Valtakatu B, 20 Pori puhelin UUDENMAAN ELY-KESKUS (postios. PL, 0021 Helsinki) Opastinsilta B,. krs, 0020 Helsinki puhelin VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS (postios. PL 2, 2001 Turku) Itsenäisyydenaukio 2, 2000 Turku puhelin

23 Työ- ja elinkeinoministeriö