LAUSUNTO Hallintovaliokunnalle. Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta

Transkriptio

1 Hallintovaliokunnalle Suomen Punaisen Ristin lausunto maahanmuuttotilanteesta Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen maahanmuuttotilanteesta, sekä asioista U 14/2015, U 15/2015, U 16/2015, E 26/2015 sekä E 54/2015. Suomen Punainen Risti on viranomaisia tukeva julkisoikeudellinen yhdistys, jonka oikeudellisesta erityisasemasta on Suomessa säädetty lailla (238/2000) sekä sen nojalla annetulla tasavallan presidentin asetuksella (811/2005). Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on tukea ja avustaa maan viranomaisia niin rauhan kuin sodan ja aseellisten selkkausten aikana ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen Punainen Risti ylläpitää Maahanmuuttoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vastaanottokeskuksia sekä vastaa Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Suomen Punainen Risti on maan suurimpia valmiusorganisaatiota, ja tässä yhteydessä se myös muun muassa ylläpitää valmiutta laajamittaisen maahantulon varalta. Yleisesti maahanmuuttotilanteesta Varautuminen Suomen Punainen Risti on ylläpitänyt vastaanottokeskuksia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Kesän aikana maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa, Suomen Punainen Risti Maahanmuuttoviraston pyynnöstä alkoi kasvattaa kapasiteettiaan kiihtyvällä tahdilla. Elokuun 2015 jälkeen järjestö on perustanut yhteensä 68 vastaanottoyksikköä (kokonaiskapasiteetti nyt 85 yksikköä), joissa majoittuu tällä hetkellä yli turvapaikanhakijaa. Tilanteeseen on pystytty vastamaan erittäin nopeasti, koska Suomen Punainen Risti on panostanut valmiutensa ylläpitoon pitkällä tähtäimellä tekemällä valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat, panostanut nopeaan materiaalisen avun saatavuuteen sekä kouluttamalla valtakunnallisesti suuren määrän paikallisia vapaaehtoisia, joiden osaamista voidaan hyödyntää kriisien, onnettomuuksien tai suuronnettomuuksien yhteydessä. Vastaaminen uuteen haastavaan tilanteeseen on ollut mahdollista vuosikymmenien aikana rakennetun valmiuden ansiosta. Punaisen Ristin valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen valmius on liitetty osaksi viranomaisten valmiussuunnittelua. Esimerkiksi Tornioon perustetun järjestelykeskuksen malli ja perustamisprosessit oli määritelty ennakolta Suomen Punaisen Ristin ja viranomaisten yhteisessä, laajamittaisen maahantulon varalta tehdyssä valmiussuunnitelmassa. Järjestelykeskus on mahdollistanut maahantulon keskitetyn hallitsemisen ja toimivat vastaanottojärjestelyt, ja Suomen Punaisen Ristin ja viranomaisten yhteistyö keskuksessa on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Myöhemmin tulisi vielä voida

2 arvioida järjestelykeskuksen perustamiseen ja ylläpitoon liittyvien prosessien sujuvuus, ja tehdä mahdollisesti tarvittavat muutokset valmiussuunnitelmiin. Tässä vaiheessa on varhaista arvioida vastaanotto-operaation onnistumista kokonaisuutena. Kaiken kaikkiaan Suomi on vastannut tilanteeseen kansainvälisesti tarkastellen varsin hyvin. Samalla jo nyt on selvää, että nopea ja tehokas reagoiminen erilaisiin tarpeisiin vaatii riittävää ja pitkäkestoista investointia. Maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea arvioida, ja esimerkiksi Ruotsin tai muiden maiden maahanmuuttopolitiikkaansa tekemien muutosten vaikutusta on erittäin vaikea arvioida. Kokonaisuutena Eurooppaan saapuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on edelleen kasvussa eikä toistaiseksi ole nähtävissä selkeitä merkkejä trendin muuttumisesta. Erilaisten kriisien pitkittyminen Euroopan ulkorajojen läheisyydessä sekä kansainvälisen yhteisön kyvyttömyys löytää niihin ratkaisuja tulevat mahdollisesti kasvattamaan määriä edelleen. Siksi on erittäin todennäköistä, että myös Suomeen saapuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä tulee jossain vaiheessa taas kasvamaan. Suomen Punainen Risti katsoo, että on erittäin tärkeää, että entistä laajamittaisempaan maahanmuuttoon varaudutaan riittävästi, huolimatta mahdollisista muutoksista maahanmuuttopolitiikkaan. Tilanne voi muuttua merkittävästi erittäinkin nopeasti ja on olennaista, että Suomi on varautunut riittävällä puskurilla vastaanottokapasiteetissaan. Vain riittävällä varautumisella voidaan varmistaa paitsi organisoitu vastaanottotoiminta, myös mahdollistaa maahan saapuvien inhimillinen ja ihmisarvoa kunnioittava kohtelu. Tähän liittyy myös kaikkien vastaanottotoiminnassa olevien toimijoiden riittävä perehdyttäminen ja ohjeistus, joilla taataan kaikkien turvapaikanhakijoiden yhtenäinen kohtelu riippumatta siitä, mihin keskukseen heidät on sijoitettu. Keskusten laadun ohjaukseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Lisäksi huomioimme, että laajemmassa mittakaavassa Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on kuitenkin varsin kohtuullinen, myös väkilukuun nähden. Vaikka tilanteen nopea muutos onkin tuonut omat haasteensa, Suomen Punainen Risti katsoo, että Suomen vastaanottokyky ja - resurssit ovat kansainvälisesti erinomaiset. Meneillään olevan kaltaisiin tilanteisiin on valmistauduttu, ja niitä on harjoiteltu mm. Suomen Punaisen Ristin ja viranomaisten kesken. Viranomaisten tulisikin pidättäytyä äkillisistä muutoksista maahanmuuttopolitiikkaan tai -prosesseihin ilman, että niiden vaikuttavuutta tai merkitystä jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin on riittävästi selvitetty. Alaikäiset turvapaikanhakijat Suomen Punainen Risti on huolissaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemasta vastaanotto- ja turvapaikkaprosessissa. Sekä viranomaisten, että järjestöjen voimavarojen ollessa täydessä käytössä, on olemassa riski, että alaikäiset, haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat jäävät tilanteessa ilman riittävää suojelua, huomiota ja asiantuntemusta. Alaikäisten edustukseen, heidän tarpeisiinsa sopiviin vastaanottotiloihin sekä alaikäisten parissa työskentelevien perehdyttämiseen tulee kiinnittää enenevässä määrin huomiota, erityisesti alaikäisten hakijoiden määrän lisäännyttyä viime viikkoina merkittävästi.

3 Kotoutuminen ja perheenyhdistäminen Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen tulee suoraan näkymään myös maahan jäävien, oleskeluluvan saaneiden henkilöiden määrässä. Heidän kotoutumisensa ja linkittymisensä suomalaiseen yhteiskuntaan tulee olemaan yksi suurimmista lähiajan haasteista. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lapsiin, jotka ovat jo jääneet tai ovat vaarassa jäädä ilman mahdollisuutta koulunkäyntiin jopa usean vuoden ajan. Mikäli perheiden ja lasten pääsyä koulutuksen ja terveydenhuollon piiriin ei taata riittävän aikaisessa vaiheessa, on riskinä, että syntyy kokonainen sukupolvi, jolla ei ole tulevaisuudennäkymiä. Suomen Punainen Risti katsoo, että maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain velvoitteiden täysimittainen toteuttaminen edellyttää lisäresursseja sekä osaamisen ja yhteistyön vahvistamista. Ratkaisua tulisi hakea julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön muodoista, joilla voitaisiin tukea erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä sekä kielen oppimista. Kotoutuminen tulee kyetä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, etenkin kielen opiskelun kannalta mielellään jo vastaanottokeskuksessa. Onnistunut kotoutuminen tukee samalla toimivia ja kustannustehokkaita sosiaalija terveyspalveluita sekä lisää yhteiskunnan turvallisuutta. Hallituksen tavoitteena on ollut perheenyhdistämisen käytäntöjen tarkistaminen vastaanottodirektiivin mukaisesti. Suomen Punainen Risti painottaa, että hankkeen yhteydessä tulee arvioida myös perheenyhdistämisen kriteereiden tiukentamisen vaikutukset kotoutumisen onnistumiselle. Erityisesti nuorten, yksin tulleiden henkilöiden onnistunut kotoutuminen on epätodenköistä, mikäli heillä ei ole mahdollisuutta perheen kokoamiseen. Perheenyhdistämisellä voidaan myös tehokkaasti ehkäistä varsinkin nuorten miesten radikalisoitumista. Turvalliset alkuperämaat (U15/2015) Turvallisten lähtömaiden luettelo, joiden kohdalla kansalaisten kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset voitaisiin käsitellä nopeutetussa menettelyssä, on uhkana turvapaikkahakemusten yksilölliselle tutkinnalle. Komission esityksen kirjaus, että luetteloa ei sovellettaisi hakijan pystyessä osoittamaan, ettei listalla oleva maa ole turvallinen hänen tapauksessaan, on varsin tulkinnanvarainen. Mitään maata ei voida pitää turvallisena kaikille kansalaisille kaikissa olosuhteissa, sillä kaikissa maissa voi tapahtua ihmisoikeusloukkauksia. Etenkin alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden kohdalla nopeutettu menettely ei välttämättä mahdollista täsmällisen tiedon hankkimista ja lapsen iän huomioon ottavaa kuulemista, mikä voi rikkoa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista. Myös YK:n pakolaissopimuksen artikla 3 kieltää syrjimästä ketään alkuperämaan perusteella, ja Suomen ulkomaalaislaki edellyttää turvapaikkahakemusten yksilöllistä tutkintaa. Jokaisen hakijan tapaus on ehdottomasti arvioitava yksilöllisesti. Suomen Punainen Risti pitää tärkeänä, että jos listaa kuitenkin käytetään, siinä olevista maista tulevien turvapaikanhakijoiden hakemuksiin tehtyjä päätöksiä tulee seurata huolellisesti. Mikäli saadaan mitään viitteitä siitä, että ko. maista tulevien

4 hakijoiden hakemuksia ei ole tutkittu riittävän yksilöllisesti, listan käyttö tulee lopettaa välittömästi. Ihmissalakuljetuksen torjuminen (E 26/2015) Suomen Punainen Risti pitää erittäin tärkeänä, että ihmissalakuljetukseen pyritään puuttumaan. On kuitenkin huomattava, että tiukentuneella rajavalvonnalla, alusten tuhoamisella tai rikosoikeudellisiin keinoin ei voida ehkäistä ihmissalakuljetusta kokonaan. Olennaista on, kuten komission esityksessäkin todetaan, puuttua salakuljetukseen johtaviin perussyihin. Mikäli ei ole olemassa realistisia, laillisia keinoja siirtyä maasta toiseen, kaikkein heikoimmassa olevat tulevat löytämään laittomia keinoja ja ottamaan entistä suurempia riskejä päästäkseen siirtymään maasta toiseen. Suomen Punainen Risti yhdessä muiden järjestöjen kanssa on useaan otteeseen korostanut esimerkiksi humanitaarisen viisumin käyttöä sekä kiintiöpakolaisjärjestelmän tärkeyttä. Huolestuttavaa on, että komissio tavoittelee entistä tiukempaa suhtautumista paperittomien maahanmuuttajien työllistämiseen sekä maassa oleskelussa avustamiseen. Vaikka paperittomien henkilöiden hyväksikäyttöön esimerkiksi epäinhimillississä oloissa työllistämisen muodossa tulee voida puuttua, on samalla selvää, että paperittomien henkilöiden auttamisen ei pidä olla kiellettyä. Riskinä on jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen kurjistaminen entisestään. Sisäiset siirrot (U 14/2015 ja U 16/2015) Suomen Punainen Risti katsoo, että tilanteessa, jossa joidenkin vastaanottavien maiden kapasiteetti ei selkeästi ole riittävä, tulee voida ryhtyä Euroopan sisäisiin siirtoihin. Samalla on huomioitava, että siirtojen tulee perustua sekä siirrettävien henkilöiden suostumukseen, että vastaanottavien maiden halukkuuteen ja kykyyn tarjota vastaanotettaville henkilöille ihmisarvoiset olosuhteet. Hakijoiden pakollinen sijoittaminen maihin, jotka eivät heitä halua tai joihin he eivät halua, on kotoutumisen näkökulmasta vaikeaa. Siirrot maihin, jotka vastaanottavat pakolaisia vastahakoisesti, tai joissa turvapaikkajärjestelmät eivät toimi, eivät ole kestäviä ratkaisuja pitkällä tähtäimellä, vaan hakijat joko prosessin aikana tai sen jälkeen tulevat joka tapauksessa lopulta siirtymään toisaalle. Sisäisillä siirroilla ja uudelleensijoittamisella voidaan vastata äkilliseen tarpeeseen, mutta pysyvää ratkaisua ei näiden kautta löydetä, mikäli pakolaisten määrää ei maailmanlaajuisesti saada hallintaan. Myös paluumuuttajien määrät ovat tällä hetkellä pienemmät kuin koskaan, mikä lisää osaltaan pakolaisten kokonaismäärää. Siksi on tärkeää löytää ratkaisuja lähtömaissa, ja aivan erityisesti pitkään jatkuneihin konflikteihin esimerkiksi Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa. Muuttoliikkeen hallinnan rahoitus (E 54/2015) Komission esittämä lisärahoitus kriisin välittömään hoitoon on tarpeellista, niin kiireellisen lähtö- ja kohdemaissa annettavan humanitaarisen avun, kuin lähtömaihin annettavan kehitysyhteistyörahoituksenkin osalta. Hätärahoituksella tulee tukea paitsi ensimmäisten saapumismaiden vastaanottokapasiteettia ja hotspotteja, mut-

5 ta myös pakolaisten olojen parantamista Euroopan ulkorajoilla, esimerkiksi Turkissa tai Jordaniassa. Avustusjärjestöt osaltaan tekevät parhaansa niillä resursseilla, joita niillä on, vastatakseen akuuttiin tarpeeseen. Esimerkiksi sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean, että YK:n vetoomuksista Syyriaan on kuitenkin katettu alle puolet. Puolikuun kansainvälinen liitto on puolestaan tehnyt lähes 65 miljoonan euron vetoomuksen hätäavulle Turkkiin, Italiaan, Kreikkaan ja ns. Balkanin reitin maille. Suurin osa vetoomuksista on huomattavan alirahoitettu. Samalla komission toteama pitkän tähtäiminen tavoite puuttua pakkomuuttojen ja laittoman maahanmuuton taustalla oleviin syihin on avainasemassa. Tässä yhteydessä esimerkiksi Suomen tekemä päätös kehitysyhteistyövarojen merkittävästä ja äkillisestä leikkauksesta on erittäin lyhytnäköistä, ja Suomen Punainen Risti toivookin, että Suomi mahdollisuuksien mukaan lisää rahoitusta myös näiltä osin. Kristiina Kumpula pääsihteeri