Muuttoliiketeoria ja tulevaisuus: näkökulmia globaaleihin ja Suomen kansainvälisiin muuttoihin. Elli Heikkilä

Transkriptio

1 Muuttoliiketeoria ja tulevaisuus: näkökulmia globaaleihin ja Suomen kansainvälisiin muuttoihin Elli Heikkilä

2 Globaalit muuttovirrat

3 Teoreettista taustaa Muuttoliike voidaan määritellä usealla eri tavalla riippuen siitä, pidetäänkö kriteerinä muuton kestoa, muuttoaluetta tai muuttoetäisyyttä. Yksinkertaisimmin muuton on määritellyt Bogue (1969). Hänen mukaansa muutolla tarkoitetaan väestön siirtymistä maantieteelliseltä alueelta toiselle. Weinbergin (1961) määritelmä on täydellisempi, sillä sen mukaan muutto on pysyvää paikan vaihtoa. Mangalamin (1968) täydellisemmän muuton määritelmän mukaan muutto on suhteellisen pysyvää väestön siirtymistä alueelta toiselle. Siirtymistä on edeltänyt muuttokohtainen päätöksenteko, joka on suoritettu järjestäytyneiden arvojen perusteella. Tällöin päätöksentekoprosessiin liittyy tunne siitä, että tärkeäksi koettuja asioita ei pystytä toteuttamaan lähtöalueella, vaan nämä voidaan saavuttaa jossakin muualla. Muuttoliikkeessä erotetaan kaksi päämuotoa: maan rajat ylittävä muuttoliike eli siirtolaisuus ja rajojen sisäpuolella tapahtuva muuttoliike eli maassamuutto.

4 Muuttoliikkeitä ja sen teorioita koskevat muuttomallit on yleisimmin jaettu ns. vetovoimamalleihin sekä työnnön ja vedon teorioihin. Perinteisesti etäisyyttä on pidetty esteenä muuttamiselle ja siksi voidaan olettaa, että muuton todennäköisyys kahden paikan välillä pienenee etäisyyden kasvaessa. Stoufferin (1940, 1960) mukaan jollekin etäisyydelle muuttavien henkilöiden määrä on suoraan verrannollinen tällä etäisyydellä tarjoutuviin mahdollisuuksiin ja kääntäen verrannollinen väliintulevien eli lähtöpaikan ja muuttokohteen välillä olevien alueiden tarjoamien mahdollisuuksien määrään. Hägerstrandin (1957) mukaan muuttoliikkeen vilkkautta kahden alueen välillä ei selitä yksistään väliintulevien mahdollisuuksien määrä, vaan myöskin niiden kohtaktien lukuisuus, jotka tuloalueelle aikaisemmin muuttaneiden kautta ovat olemassa. Muuttoliikkeessä tietoa mahdollisuuksista uudella paikkakunnalla voidaan pitää innovaationa, joka etenee ajan ja etäisyyden suhteen diffusioprosessin mukaisesti (Chapman 1979).

5 Diffuusio ilmentää liikkumista. Liikkumisen suuntaan ja nopeuteen voivat vaikuttaa kuitenkin olemassa olevat esteet, jolloin voidaan erottaa spatiaaliset ja ei-spatiaaliset esteet. Työnnön ja vedon teorioissa pyritään täsmentämään muuton lähtö- ja tuloalueiden ominaisuuksia yksityiskohtaisemmin kuin vetovoimamalleissa. Kullakin alueella on tekijöitä, jotka sitovat tai vetävät ihmisiä puoleensa sekä tekijöitä, jotka pyrkivät työntämään ihmisiä pois alueelta. Muuttaminen käsitetään tällöin valintatilanteeksi, jossa muuttopäätös tehdään vertaamalla eri alueiden positiivisia ja negatiivisia tekijöitä toisiinsa. Leen (1969) mukaan muuttoliikkeeseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. lähtöalueella vaikuttavat tekijät; 2. tuloalueella vaikuttavat tekijät, 3. väliintulevat esteet; 4. yksilölliset tekijät. Väliintulevat esteet tarkoittavat erilaisia muuttoa estäviä tekijöitä, kuten matkakustannukset, kieli- ja kulttuurierot jne.

6 Leen mukaan positiivisesti valikoituneita ovat ne muuttajat, jotka ratkaisevat lähtönsä tuloalueen vetotekijöiden perusteella ja negatiivisesti valikoituneita ne, joiden muuttoa säätelevät lähtöalueen työntävät tekijät. Tavoite- ja pakkomuutto Boguen (1969) mukaan muuttotapahtuma on yksilön reaktio ympäristön taloudellisiin, sosiaalisiin ja demografisiin tekijöihin ja perustuu yksilön pyrkimyksiin tyydyttää tarpeitaan ja välttää epämiellyttäviä kokemuksia. Muutto on siten heijastusta jostakin pakottavasta tarpeesta, jota yksilö ei usko voivansa tyydyttää asuinalueellaan tai se on pakoa tilanteesta, joka jostakin syystä on käynyt kestämättömäksi. Muuttoprosessi etenee vaihtoehdoista hankittavien tietojen kautta muuttopäätöksen tekoon, varsinaiseen muuttamiseen sekä uusiin olosuhteisiin sopeutumiseen tai edelleenmuuttoon. Maa- ja paikkapreferenssit

7 World Migrations Since 1500 (WorldPress.com)

8 1500-luvun alusta 1800-luvun loppuun noin 11 miljoonaa afrikkalaista vietiin orjaksi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Karibian meren alueelle. Suuri siirtolaisuuden aikakausi: 1820-luvulta 1930-luvun alkuun ulottunut runsaan vuosisadan mittainen ajanjakso. Tuolloin Euroopasta siirtyi valtamerten takaisille alueille yli 50 miljoonaa siirtolaista, joista 37 miljoonaa Yhdysvaltoihin, 6 miljoonaa Kanadaan, 9 10 miljoonaa Argentiinaan ja Brasiliaan sekä noin 4 miljoonaa Australiaan. Siirtolaisuuden ensimmäinen aalto lähti liikkeelle 1820-luvulla Länsi-Euroopasta, Englannista ja Irlannista, ja laajeni sieltä sekä Skandinaviaan että Keski-Eurooppaan. Se kesti ajallisesti noin 1880-luvun loppuun. Skandinavian siirtolaisina uranuurtajia olivat norjalaiset, joita muutti Amerikkaan jo 1820-luvulla. Ruotsalaiset tulivat muuttoaaltoon mukaan näkyvämmin vasta 1840-luvulla, kun taas suomalaisten muutto Amerikkaan alkoi varsinaisesti vasta 1860-luvulla. Utopia-yhteiskunnat, Brasilian Penedo, Argentiinan Colonia Finlandesa, Kanadan Sointula jne. Ensimmäisen muuttoaallon eli vanhan siirtolaisuuden virta käsitti muun muassa perheryhmiä, jotka hakivat pysyvää asuttamista

9 Toisessa muuttoaallossa, jonka pääkohteena myös oli Yhdysvallat, olivat Etelä- ja Itä- Euroopan kansat. Liikkeellä olivat nyt niin italialaiset, espanjalaiset kuin myös Itävalta-Unkarin ja Venäjän kansalaiset. Venäjältä siirtolaisiksi lähti runsaasti etenkin juutalaisia sekä myös muihin vähemmistökansallisuuksiin kuuluvia, myös puolalaisia ja suomalaisia. Etelä- ja Itä- Euroopasta lähteneiden osuus siirtolaisvirrassa oli alkanut kasvaa jo 1880-luvulla, mutta huippuunsa se nousi 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Italia tunnettu maastamuuttomaa: vuosien aikana noin 26 miljoonaa henkeä muutti maasta pois Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, muihin Euroopan maihin, Australiaan ja Etelä- Afrikkaan. Toisessa aallossa eli uudessa siirtolaisuudessa muuttajat olivat usein yksin muuttavia miehiä, joiden muutto oli tyypiltään tilapäisluonteista (the Atlas of Human Migration) Kolmas muuttoaalto jatkoi ensimmäisen maailmansodan keskeyttämää siirtolaisuutta sodan jälkeen. Yhdysvalloissa maahanmuutto jatkui rajoittamattomana kuitenkin vain 1920-luvun alkuun, sillä vuosien 1921 ja 1924 siirtolaisuuslait asettivat nyt ensimmäisen kerran eurooppalaiselle siirtolaisuudelle kansalliset vuosittaiset muuttokiintiöt. Vuodesta 1917 lähtien Yhdysvallat oli tosin jo kiristänyt siirtolaisuuskriteerejä edellyttämällä muuttajilta lukutaitoa (edu.fi).

10 Kolonialismin eli siirtomaa valtakauden päätyttyä muuttovirtoja oli emämaahan. Esimerkiksi Algerian itsenäistyttyä vuonna 1962 arviolta henkeä muutti Ranskaan ja monet heistä ei ollut ranskalaista alkuperää. Diaspora tarkoittaa suoraan kreikasta käännettynä hajaannusta, hajallaan asumista. Muuttoliikkeiden myötä tätä on tapahtunut ja siten esimerkiksi 3 miljoonaa kreikkalaista ja heidän jälkeläisiään arvioidaan asuvan Yhdysvalloissa. Vastaavasti libanonilaisia ja heidän jälkeläisiään asuu Pohjois- ja Etelä-Amerikassa 2.7 miljoonaa henkeä (the Atlas of Human Migration). Pohjoismaat: yhteiset työmarkkinat ja vapaa liikkuvuus vuodesta 1954 Euroopan Unioni ja sen laajentuminen: yhtenäiset työmarkkinat ja vapaa liikkuvuus

11 Migratory Movements in the Late 20th Century

12 World Migration Flows (Cirkos/Krzywinski M. et al.)

13 Kansainväliset muuttajat: tilanne vuonna 2015 Yhdistyneiden kansakuntien arvioiden mukaan 244 miljoonaa eli noin 3 prosenttia maailman väestöstä asui synnyinmaansa ulkopuolella vuonna 2015 Vastaava määrä vuonna 2005 oli 195 miljoonaa henkeä South-South muuttovirrat (kehitysmaiden väliset) jatkoivat kasvua verrattuna South-North liikkuvuuteen (kehitysmaista kehittyviin maihin): vuonna 2015, 90.2 miljoonaa kansainvälistä muuttajaa, jotka olivat syntyneet kehitysmaissa, asuivat muissa Global South -maissa 85.3 miljoonaa, jotka syntyneet Global South asuivat Global North

14 Yksittäisistä maista Yhdysvallat on suurin kansainvälisten muuttajien vastaanottaja ja siellä arvioitiin asuvan 46.6 miljoonaa muuttajaa vuonna 2015 Seuraavina tulevat Saksa (12 milj.) ja Venäjä (11.9 milj.) Lähes 20 prosenttia muuttajista asuu maailman top-20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2015 (IOM) Varsin pieni määrä maailman maista asuttaa huomattavia määriä kansainvälisiä muuttajia, sillä esimerkiksi vuonna 2010 vain 29 maata asutti 75 prosenttia koko maailman kansainvälisistä muuttajista

15 Top countries: Total number of immigrants in 2005 and 2015 (The Telegraph)

16 Top countries: Immigrants as proportion of population in 2005 and 2015 (The Telegraph)

17 Euroopan pakolaiskriisi Pakolaisia oli vuoden 2015 lopussa 65,3 miljoonaa koko maailmassa. Yli puolet maailman pakolaisista on kotoisin Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta. Miehiä ja naisia on pakolaisina lähes saman verran. Yli puolet maailman pakolaisista on alle 18-vuotiaita lapsia. Lasten osuus pakolaisista on ollut jatkuvassa nousussa (Suomen pakolaisapu). Vuoden 2015 pakolaisvirrat Euroopassa ovat olleet suurimmat toisen maailmansodan jälkeen. Arvioiden mukaan Euroopan unionin jäsenmaihin saapui vuonna 2014 noin ja vuonna 2015 noin turvapaikanhakijaa. Meriteitse saapuvista turvapaikanhakijoista 58 % oli miehiä, 17 % naisia ja 25 % lapsia. Matkan aikana kuoli tai jäi kateisiin ihmistä. Saksa suurin turvapaikanhakijoiden vastaanottaja, hakemusta vuonna Ruotsissa vastaanotettiin hakemusta.

18 Reitit Afrikasta Eurooppaan

19 Syyrialaisten alueellinen sijoittuminen

20 Maahanmuuttajaryhmät 1. työperusteiset muuttajat, jotka voivat olla esimerkiksi asiantuntijoita, yrittäjiä, au-paireja, komennustyöntekijöitä ja lyhyt kestoisissa tilapäismuutoissa marjanpoimijoita, vuokratyövoimaa jne. 2. maahanmuuttajat, jotka tulevat perhesyiden takia, kuten monikulttuuristen avioliittojen ja perheiden yhdistämisten takia 3. kansainvälisten opiskelijoiden muutto 4. paluumuutto, joista ryhminä voidaan mainita esimerkiksi kansainvälisten yritysten keikkatyövoiman paluumuutto ja eläkkeelle siirtyneet esim. ulkosuomalaiset, jotka palaavat Suomeen 5. kausimuuttajat, jotka voivat olla esimerkiksi eläkeläisiä, jotka asuvat osan vuodesta ulkomailla 6. pakolaiset, jotka ovat esimerkiksi oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset

21 Top 5 destination countries of mobile tertiary level students in Europe and their top 5 countries of origin in 2013 (Source: UNESCO Institute for Statistics 2015) Destination country / percent of all international students UK (416,693) % France (228,639) % Germany (196,619) % Italy (82,450) % Austria (70,852) % 1 China 20 China 11 China 10 Albania 14 Germany 40 2 India 5 Morocco 10 Russia 5 China 12 Italy 11 3 Nigeria 4 Algeria 8 Austria 4 Romania 8 Turkey 4 4 USA 4 Tunisia 4 Bulgaria 3 Iran 4 Bosnia and Herzegovina 3 5 Germany 3 Senegal 3 Poland 3 Greece 4 Serbia 3

22 Miten maailmassa suhtaudutaan muuttoliikkeeseen? The International Organization for Migration (IOM)

23 Perception of job competition between nationals and immigrants in top 10 international migrant destination countries (%) (the International Organization for Migration, IOM).

24

25 The growth of world s urban vs rural population (Tveitdal 2004)

26

27

28 Kansainväliset muuttoliikkeet ja Suomi

29

30 Amerikan-siirtolaisuuden lähtöalueet Siirtolaisten lukumäärä lääneittäin Lääni Henkilöä % Uusimaa ,4 Turku-Pori ,5 Häme ,9 Viipuri ,3 Mikkeli ,6 Kuopio ,3 Vaasa ,3 Oulu ,7 Koko maa ,0 Siirtolaisuus Promillea keskiväkiluvusta Slide: Siirtolaisuusinstituutti, Jouni Korkiasaari 2011

31

32 Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa ja Kanadassa 1900-luvun alussa

33 Siirtolaisuus Ruotsiin 1960-luvulla

34 50,000 45,000 40,000 35,000 Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike Henkilöä Suomesta Ruotsiin Ruotsista Suomeen 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5, Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti Ruotsiin n , Suomeen n (virallisten tilastojen mukaan)

35 Immigration to and emigration from Finland in (Note! Includes also persons of foreign origin). From and to all countries Between Finland and Sweden Net From Sweden From Finland Net Year Immigration Emigration migration to Finland to Sweden migration Source: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration, Finland 8

36 Ruotsinsiirtolaisten lähtöalueet 1970

37

38 Ruotsin veto Suomesta muutto oli silloin vuoden 65 alusta helppoa. Olin silloin poikamies. Kävimme Joensuun työnvälitystoimistossa, ja sieltä antoivat meille matkaliput Etelä- Ruotsin laivatelakalle. Olin siellä puoli vuotta ja muutin sitten tänne Eskilstunaan ja sain täältä heti työn Assa-Stenmanilta. Kävi kuitenkin niin, että tänne minä tulin. Sinne tuli eräs mies veljiään hakemaan Ruotsiin töihin. Hän kertoi, että täällä oli työtä sitä haluaville ja tekeville. Se oli mieluista kuultavaa työttömälle miehelle. Päätin lyöttäytyä miehen mukaan ja saman tempun teki muutama muukin mies.

39 Personer Sverigefinländarna ,000 14,000 12,000 10,000 Sammanlagt = Antal som är födda i Finland (1. gen), har minst en förälder född i Finland (2. gen) eller har minst en far/morförälder född i Finland (3. gen) 8,000 6,000 4,000 2, generationen generationen generationen Ålder Källa: Sisuradio/SCB 2009

40 Kansainvälisen muuton tase Suomen ja ulkomaan kansalaisten mukaan sekä Suomen kansalaisten maastamuutto vuosina Emigration Finnish citizens All citizens Finnish citizens Foreign citizens

41 Maastamuutto Suomesta vuonna ulkomaan kansalaista Suomen kansalaista Maahanmuutto Suomeen vuonna ulkomaan kansalaista Suomen kansalaista Kansainvälisen muuton tase ulkomaan kansalaista Suomen kansalaista

42 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa (Tilastokeskus) 42

43 Ulkomaalaistaustaiset Pohjoismaissa 2013 (Tilastokeskus; Statistics Sweden; Statistics Norway; Statistics Denmark, Statistics Iceland) 43

44 Ulkomaan kansalaisten top-10 lähtömaata Suomeen muutossa vuosina 2000, 2010 ja % 2010 % 2015 % Venäjä Viro Viro Viro Venäjä Venäjä Ruotsi Somalia Intia Aik.Serbia ja Montenegro Irak Kiina Turkki Thaimaa Irak Iso-Britannia Ruotsi Vietnam USA Kiina Ruotsi Thaimaa Intia Thaimaa Kiina Saksa Ukraina Saksa USA Somalia Yhteensä top Yhteensä top Yhteensä top Maahanmuutto yht Maahanmuutto yht Maahanmuutto yht

45 Tilastotietoa maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista (Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto) Ulkomailla syntyneitä vuonna 2015: henkilöä - Yleisimmät syntymämaat: Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä: Viro: Ruotsi: Irak: Somalia: Kiina: Thaimaa: Entinen Jugoslavia: Saksa: Turkki: Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa henkilöä Vuonna 2015 vastaava luku oli

46 Tilastotietoa vastaanottokeskuksista (Maahanmuuttovirasto, vastaanottotilastot)

47 Suomessa asuvien väestöryhmien ikärakenne syntymävaltion mukaan vuonna Suomi Ulkomaat yhteensä Ruotsi Viro Somalia Venäjä ja ent. NL

48 Maahanmuuttajien alueellinen sijoittuminen kunnittain vuonna 2006 (vas.) ja heidän keskittymisensä Etelä-Suomeen vuonna 2005 (oik.) (Aineisto: Tilastokeskus)

49 Ulkomaalaistaustaisten osuus kunnissa, %, 2014 (Tilastokeskus) 49

50 Muuttovirrat kuntaryhmittäin vuonna 2014 Kuntaryhmät Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kuntien välinen tulomuutto % % Kunnan sisäinen muutto % % Kuntien välinen lähtömuutto Maahanmuutto Maastamuutto , , , , , , , , , , , , , , ,5 % Koko maa

51 Tilastotietoa ulkomaan kansalaisista työmarkkinoilla 2014 Maassamme oli työllistä ulkomaan kansalaista (3,6 % kaikista työllisistä Suomessa) Maassamme oli työtöntä ulkomaan kansalaista; työttömyysaste 27 % (työvoimasta) Maassamme oli henkeä työvoiman ulkopuolella Ulkomaan kansalaisista lapsia 15 %, opiskelijoita ja koululaisia 11 %, eläkeläisiä 5 % Virolaisten työttömyysaste 17 % Intialaisten työttömyysaste 17 % Venäläisten työttömyysaste 41 % Somalien työttömyysaste 73 % Suomen kansalaisten työttömyysaste 13 %

52 Yrittäjyys kansalaisuuden mukaan ulkomaan kansalaista yrittäjinä (3 % kaikista Suomen yrittäjistä) 559 turkkilaista yrittäjää (37 % turkkilaisista työllisistä) virolaista yrittäjää (8 % virolaisista työllisistä) 5 somalialaista yrittäjää (n. 1 % somalialaisista työllisistä) 11 % Suomen kansalaisista työllisistä yrittäjiä

53 Työlliset ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset miehet 2014 Managers Professionals Technicians and associate professionals Clerical support workers Service and sales workers Skilled agricultural, forestry and fishery workers Craft and related trades workers Plant and machine operators, and assemblers Elementary occupations Armed forces Unknown Foreign origin (%) Finnish origin (%)

54 Työlliset ulkomaalais- ja suomalaistaustaiset naiset 2014 Managers Professionals Technicians and associate professionals Clerical support workers Service and sales workers Skilled agricultural, forestry and fishery workers Craft and related trades workers Plant and machine operators, and assemblers Elementary occupations Armed forces Unknown Foreign origin (%) Finnish origin (%)

55 Ulkomaalaistaustaisten työllisten miesten ammatit top-10 vuonna Profession Abs. numbers % Personal service workers Drivers and mobile plant operators Unknown Cleaners and helpers Metal, machinery and related trades workers Science and engineering professionals Labourers in mining, construction, manufacturing and transpo Sales workers Teaching professionals Stationary plant and machine operators Total Top Total

56 Ulkomaalaistaustaisten työllisten naisten ammatit top-10 vuonna Profession Abs. numbers % Cleaners and helpers Personal care workers Sales workers Personal service workers Unknown Teaching professionals Business and administration associate professionals Health associate professionals Stationary plant and machine operators Health professionals Total Top Total

57 Työlliset ulkomaalaistaustaiset naiset: terveydenhuollon erityisasiantuntijat (esim. lääkärit jne.), top-10-maat ja kokonaismäärä vuonna 2014 Health professionals Background country Abs. numbers % Russia and Former Soviet Union Estonia Germany Spain Latvia Poland Sweden Hungary Lithuania Romania Total

58 Työlliset ulkomaalaistaustaiset naiset: terveydenhuollon asiantuntijat (esim. sairaanhoitajat jne.), top-11-maat ja kokonaismäärä vuonna 2014 Health associate professionals Background country Abs. numbers % Russia and Former Soviet Union Estonia Kenya Sweden Philippines China Iran Vietnam Poland Spain Total

59 Työlliset maahanmuuttajat ammattiryhmittäin taustamaan mukaan vuonna 2013 (Aineisto: Tilastokeskus) Ammattiryhmä Afganistan Irak Somalia 0 Sotilaat Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Ammattiryhmä Afganistan Irak Somalia 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym Metsä- ja kalatalouden työntekijät Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät.. 0 0

60

61 Monikulttuuriset avioliitot Suomessa Suomalaiset naiset solmivat ja suomalaiset miehet avioliittoa ulkomaan kansalaisen kanssa vuonna Vuositasolla on ollut siten yhteensä avioliittoa. Kokonaisuutena Suomessa asui vuonna 2015 yhteensä ulkomailla syntynyttä naista, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen miehen kanssa. Vastaavasti maassamme oli yhteensä ulkomailla syntynyttä miestä, jotka olivat naimisissa Suomessa syntyneen naisen kanssa. Kaiken kaikkiaan näiden avioliittojen määrä oli siten Kun näihin monikulttuurisiin avioliittoihin lisätään vielä niiden henkilöiden määrä, jotka asuvat avoliitossa, nousee liittojen kokonaismäärä, joissa toinen on ulkomailla syntynyt ja toinen Suomessa syntynyt :een.

62 Vuonna 2015 suomalainen mies solmi monikulttuurisen avioliiton yleisimmin Thaimaan (349 avioliittoa), Venäjän (302), Viron (115), Kiinan (104), Filippiinien (94), Vietnamin (67) ja Ukrainan (53) kansalaisen kanssa. Mitkä ovat vastaavasti suomalaisten naisten ulkomaisten puolisoiden alkuperämaat vuonna 2015? Yleisimmät puolisoiden kansalaisuudet ovat olleet turkkilaiset (122 avioliittoa), venäläiset (104), yhdysvaltalaiset (112), britit (88), ruotsalaiset (80), virolaiset (64), marokkolaiset (62) ja irakilaiset (61).

63 Ritva Viertola-Cavallarin (2004) esittämän katalysaattoriidean oletuksena on, että mitä enemmän johonkin maahan muuttaa ulkomaalaisia miniöitä tai vävyjä, sitä avoimemmaksi, monikulttuurisemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi erilaisuutta kohtaan perheet ja heidän kauttaan sukulaiset, ystävät ja tuttavat sekä lopulta koko yhteiskunta vähitellen muuttuvat. Näin voidaan olettaa tapahtuvan jossain määrin myös maahanmuuttajan entisessä kotimaassa, jossa hänellä on omaisia, sukulaisia ja ystäviä, ja jossa pariskunta ja perhe yleensä aika-ajoin vierailevat.

64

65 Top 10 nationalities of international students studying in Finland in 2004, 2008 and 2012 (Laine 2016, englanninkielinen/c28-international-degree-students-turku-institute-migration pdf) 2004 Abs. % 2008 Abs. % 2012 Abs. % China 1, China 1, Russia Russia 1, Russia 1, China 2, Estonia Estonia Vietnam 1,162 6 Sweden Nigeria Nepal 1,14 6 Germany Sweden Nigeria Kenya Nepal Estonia UK Germany Pakistan USA Ethiopia India India Ghana Germany France Kenya Bangladesh Total 8, Total 12, Total 19,

66 International students in Turku Top 10 nationalities of international students in Turku in (Laine 2016) Citizenship Students % of international students Russia China Sweden Nepal Pakistan Iran 99 5 India 92 4 Vietnam 91 4 Germany 82 4 Estonia 65 3

67 Main reasons to leave Turku (Laine 2016) Reason to leave Number of answers % of answers Lack of work Language difficulties Family elsewhere Do not feel at home Studies elsewhere 13 9 Job waiting elsewhere 8 6 Racism 3 2

68 Kausityöntekijät: esim. marjanpoimijat Vuonna 2015 n marjanpoimijaa, lähinnä Ukrainasta ( ) ja Thaimaasta (3 500), myös Venäjältä ja Valko-Venäjältä Suurin osa eli n. 75 % poimijoista marjatiloille Vain n poimimaan metsämarjoja Ukrainalaiset ja venäläiset tulevat marjatiloille töihin, thaimaalaiset poimivat metsämarjoja Thaimaalaisia metsämarjanpoimijoita on kutsunut Suomeen parikymmentä marja-alan yritystä. Puutarhamarjanpoimijoita ovat kutsuneet lukuisat maatilat ja yritykset.

69 Tervetuloa Suomeen? ETNOBAROMETRI 2013 (Sjöblom-Immala 2014) Ensimmäinen Siirtolaisuusinstituutin toteuttama asennetutkimus selvittää tulevaisuuden potentiaalisten päättäjien yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden mielipiteitä maahanmuutosta ja maahan muuttajista. Kyselyn vastanneet opiskelijat, joita on yhteensä , opiskelevat eri puolilla Suomea sijaitsevissa 13 korkeakoulussa. Vastanneista n on ulkomaalaistaustaisia. Opiskelijat kannattavat selvästi enemmän työvoiman kuin pakolaisten maahanmuuttoa. Myönteisimmin he suhtautuvat länsimaalaisiin, korkeasti koulutettuihin ja hyvässä työmarkkina-asemassa oleviin tulijoihin. Ulkomailla asuminen ja erityisesti henkilökohtaisten maahanmuuttajakontaktien määrä näyttää selvimmin olevan yhteydessä maahanmuuttomyönteisyyteen. Maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista kysyttäessä uskovat opiskelijat maahanmuuton vahvistavan eniten maan kulttuuri- ja taide-elämää sekä yrittäjyyttä.

70 Turvallisuuden puolestaan uskotaan heikkenevän eniten. Tärkeimpänä maahanmuuttajan kotoutumisen tukikeinona opiskelijat pitivät kielen ja kulttuurin opetusta. Kotoutumistukea ja -toimia he haluaisivat suunnata erityisesti yksintulleille alaikäisille ja turvapaikanhakijoille.

71 Tulevaisuuden haasteet

72 Väestöllinen huoltosuhde (Tilastokeskus)

73 Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2014: 10 pienintä ja 10 suurinta kuntaa huoltosuhteen perusteella (Aineisto: Tilastokeskus) Alue Väestöllinen huoltosuhde Alle 15- vuotiaiden osuus, % vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % Keski-ikä, molemmat sukupuolet Helsinki 43,4 13,9 69,8 16,4 40,4 13,8 Tampere 46,5 13,7 68,3 18,0 40,6 6,7 Vantaa 48,4 18,1 67,4 14,5 38,8 14,7 Turku 48,6 12,9 67,3 19,8 41,7 10,0 Jyväskylä 48,7 16,2 67,3 16,5 39,3 4,4 Järvenpää 49,3 17,6 67,0 15,4 39,8 4,4 Espoo 49,5 19,6 66,9 13,6 37,8 13,4 Oulu 50,0 19,3 66,7 14,0 37,4 3,4 Joensuu 50,7 14,4 66,4 19,2 41,6 4,1 Kerava 50,8 16,8 66,3 16,8 40,4 8,3 Pielavesi 84,9 14,3 54,1 31,6 49,3 1,7 Hailuoto 85,0 12,4 54,1 33,5 50,3 1,0 Padasjoki 85,0 11,3 54,1 34,7 51,6 1,4 Rautavaara 85,1 11,3 54,0 34,7 52,2 0,7 Savitaipale 86,2 11,7 53,7 34,6 51,1 1,0 Vesanto 86,4 11,2 53,7 35,2 52,0 1,5 Sysmä 86,6 10,4 53,6 36,0 52,6 1,7 Kivijärvi 87,1 13,6 53,5 33,0 49,0 0,7 Kuhmoinen 99,2 9,5 50,2 40,3 54,7 1,4 Luhanka 100,8 10,9 49,8 39,3 54,2 0,4 KOKO MAA 57,1 16,4 63,7 19,9 42,1 5,9 Ulkomaalaistaustaisten osuus, %

74 Väkiluku alueittain sekä väkiluvun ennuste (Aineisto: Tilastokeskus) Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat

75 Väestön ikärakenne kuntaryhmittäin, 2014 ja 2040 (ennuste) Aineisto: Tilastokeskus Yhteensä Kaupunkimaiset kunnat 2014 abs % 16,1 26,9 38,5 10,6 5,7 2,2 100, abs % 14,5 24,2 37,1 9,9 9 5,3 100,0 Taajaan asutut kunnat 2014 abs % 17,9 20,1 40,5 12,1 6,7 2,7 100, abs % 16,1 18, ,7 11,3 6,8 100,0 Maaseutumaiset kunnat 2014 abs % 16,0 18,3 40,3 13,6 8,3 3,5 100, abs % 14,8 16,7 34,5 12,7 13,3 8,0 100,0 Koko maa 2014 abs % 16,5 24, ,2 6,2 2,4 100, abs % 14,8 22,3 36,6 10,5 9,9 5,9 100,0

76 Potentiaalisen työvoiman kasvu (20 24-vuotiaat) verrattuna potentiaaliseen työvoiman poistumaan (60 64-vuotiaat) kunnittain vuonna 2006

77 Skenaarioita Suomen tilanteesta vuonna 2035 Globaali ja vetovoimainen Suomi Suomen nykymeno jatkuu Näivettyvä Suomi

78 Globaali ja vetovoimainen Suomi Suomi on kiinnostava maahanmuuton kohdealue Meillä on kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä, mm. PISAtutkimukset; kansainväliset opiskelijat Täältä löytyy innovatiivisia tuotannonaloja (luovatalous, cleantech. jne.) Suomi on kiinnostava investointikohde Meiltä löytyy osaavaa työvoimaa Kaikkea osaamista arvostetaan etniseen taustaan katsomatta Suomi tunnetaan monikulttuurisena yhteiskuntana Puhdas luonto, turvallisuus ja muut aineettomat tekijät houkuttavat muuttajia

79 Suomen nykymeno jatkuu Väestö ikääntyy ja työvoimaa poistuu jatkuvasti työmarkkinoilta Nuoret ikäluokat eivät kykene korvaamaan poistumaa vaikutukset huoltosuhteeseen; alueelliset erot suuret Suomi kiinnostaa lähinnä lyhyt kestoisen muuton kohteena, ts. ei välttämättä asetuta asumaan kuin ehkä muutamaksi vuodeksi Osaajista on kovaa kilpailua eri maiden välillä Kansainvälisen muuton tase on positiivinen, mutta se ei riitä kattamaan poistumaa alueellisilta työmarkkinoilta

80 Näivettyvä Suomi Poistuma työvoimasta on suurempi kuin tilalle tuleva työvoima eli työntekijöistä on kova tarve eri toimialoilla Yritykset Suomessa eivät löydä uutta työvoimaa, joten ne joutuvat etsimään sitä muista maista; etabloituminen muihin maihin Muut maat ovat houkuttelevampia kuin Suomi, esim. englanninkieliset maat vetävät nuorta työ- ja perheenperustamisiässä olevaa väestöä Maahanmuuton määrä Suomeen vähenee, koska muut maat kiinnostavat muuttajia enemmän tai ulkomailla asuvat haluavat jäädä kehittämään kotimaataan Väestökeskittymät sijaitsevat Keski-Euroopassa, joten ihmisten liikkuvuus tapahtuu näiden alueiden välillä sekä rajaliikkuvuutena Suomea pidetään Euroopan periferiana sekä kylmän ilmaston että vaikean kielen maana Suomalainen yhteiskunta ja työelämä eivät ole mukautuneet niin monikulttuuriseksi kuin niiden haluttaisiin olevan, mikä on esteenä maahanmuuttajien kotoutumiselle

81 Levels of variation in forms of mobility at different phases depicted in Zelinsky s diagram (Zelinsky 1971).

82 Paikallisten resurssien rakennelma ja kehityspotentiaali (Heikkilä & Pikkarainen 2008, Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 30)

83 European Commission, European Web Site on Integration (EWSI): ec.europa.eu/migrant-integration 83

84 Kiitos! Lisätietoja: