Ehdotus Lapin alueen merkittäviksi tulvariskialueiksi, kuulemispalaute

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotus Lapin alueen merkittäviksi tulvariskialueiksi, kuulemispalaute"

Transkriptio

1 Palautekooste 1 (12) Ehdotus Lapin alueen merkittäviksi tulvariskialueiksi, kuulemispalaute Sisällysluettelo 1 Yleistä kuulemisesta Tiivistelmä annetuista lausunnoista ja kannanottojen huomioon ottaminen Alustavan arvioinnin täydentäminen Kansainvälinen yhteistyö Osallistava suunnittelu Muut asiat Annetut lausunnot ja mielipiteet Inarin kunta Kainuun ELY-keskus/ Patoturvallisuusviranomainen Kemijoki Oy Kemijärven kaupunki Kemin kaupunki Kolarin kunta Lapin ELY-keskus/ SOVA-viranomainen Lapin liitto Länsstyrelsen i Norrbottens län Museovirasto Myndigheten för samhälsskydd och beredskap Norges vassdrags- og energidirektorat Pelkosenniemen kunta Rovaniemen kaupunki Savukosken kunta Sodankylän kunta (lausuntopalvelu) Tervolan kunta (lausuntopalvelu) Mielipide, Hannula Timo LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 8060, Rovaniemi Y-tunnus

2 2 (12) 1 Yleistä kuulemisesta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut arvioinnit vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvista tulvariskeistä Lapin vesistöalueilla ja on valmistellut ehdotuksen alueista, joilla tulvariski voi olla merkittävä. ELY-keskusten ehdotusten perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät maakunnan liiton ehdotuksesta vuoden 2018 lopussa. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä vesistöaluekohtaiset hallintasuunnitelmat tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Nyt nähtävillä oleva ehdotus koskee vesistö- ja merivesitulvia. Lapin ELY-keskus on järjestänyt tulvariskilain (620/2010, 17 ) mukaisen kuulemisen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi. Samassa yhteydessä järjestettiin ns. SOVA-lain (200/2005, 8 ) mukainen kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun osallistumisesta, tiedottamisesta ja kuulemisesta. Lapin ELY-keskus on pyytänyt lisäksi asiaa koskettavilta viranomaisilta lausunnon ehdotuksesta. Lausunnot pyydettiin pääasiassa kautta. Kuulemisen aikana käytiin neuvottelut niiden kuntien kanssa, joiden alueelle ehdotetaan nimettäväksi merkittäviä tulvariskialueita (Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi ja Inari). Neuvotteluissa käytiin läpi ELY-keskuksen laatima alustava arviointi riskikohteineen. Kunnat eivät esittäneet muutoksia arviointiin. Kemijärven kaupungin neuvottelussa (neuvottelu ) täydennettiin muutamia puuttuvia riskikohteita. Tornion kaupunki (neuvottelu ) ilmoitti, että ei näe tarpeelliseksi lausua ELY-keskuksen laatimasta ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi. Määräaikaan mennessä lausuntoja on saapunut 16 kpl ja muita mielipiteitä 1 kappale (ks. luku 3). Lausunnoista 2 kpl saapui lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta. Määräajan jälkeen lausuntoja on saapunut 1 kpl. 2 Tiivistelmä annetuista lausunnoista ja kannanottojen huomioon ottaminen 2.1 Alustavan arvioinnin täydentäminen Lausunnoissa ei ole ollut huomautettavaa Lapin ELY-keskuksen ehdotukseen Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi. Muutamissa lausunnoissa ja kuulemisen aikana pidetyissä neuvotteluissa kuntien kanssa on esitetty joitakin korjaustarpeita tausta-asiakirjojen tietoihin. Muutamassa lausunnossa Lapin ELY-keskuksen ehdottamia merkittäviä tulvariskialueita pidettiin perusteltuina. Vastine: Saatujen lausuntojen pohjalta kuultavana olleeseen ehdotukseen Lapin alueen merkittäviksi tulvariskialueiksi ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Kuulemisen aikana esille tulleet virheelliset tai puutteelliset tiedot korjataan. Tulvariskien hallinnan suunnittelussa tulee huomioida patoturvallisuus (Patoturvallisuusviranomaisen lausunto), ilmastonmuutos (Kemijoki Oy:n lausunto) ja sen vaikutukset tulviin sekä kulttuurihistorialliset kohteet (mm. arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennettu kulttuuriympäristö) (Museoviraston lausunto). Vastine: Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta velvoittaa ottamaan lausunnoissa mainitut asiat huomioon. Patoturvallisuutta, ilmastonmuutosta ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita on tarkasteltu taustaraporteissa omissa luvuissaan ja edellä mainitut asiat huomioidaan myös jatkossa tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

3 3 (12) 2.2 Kansainvälinen yhteistyö Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB) toteaa lausunnossaan, että tietojen vaihto Suomen ja Ruotsin välillä täyttää alustavassa arvioinnissa vaadittavan yhteensovittamisen. MSB kuitenkin huomauttaa, että Suomen ja Ruotsin arvioinneissa näyttäisi olevan erilainen menetelmä ja, että alustavan arvioinnin raportin tiivistelmässä on virhe Ruotsin arvioinnin yksityiskohtaisuudesta. Lisäksi lausunnossa on kiinnitetty huomiota Suomen alustavan arvioinnin karkeaan tasoon ja on oletettu, että arvioinnin pohjana on käytetty Suomen ja Ruotsin yhteisiä tulvakarttoja. Vastine: Tarkennetaan Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien alustavan arvioinnin taustaraporttia ja tiivistelmää lausunnossa mainittujen asioiden osalta. Lapin ELY-keskus on tietoinen, että Suomen ja Ruotsin arviointimenetelmät ovat erilaiset johtuen mm. molempien maiden omista kansallisista arviointiohjeista ja eroista merkittävän tulvariskialueen kriteeristöissä. Tornionjoen-Muonionjoen alustavassa arvioinnissa ruotsalainen menetelmä on tunnistettu ja arviointiraporttiin on lisätty tietoja ruotsalaisesta arvioinnista. Tornionjoen taajama-alueiden tulvariskejä on tarkasteltu suomalaisen arviointimenetelmän lisäksi ruotsalaisten menetelmää mukaillen. Suomen alustavassa arvioinnissa on käytetty Tornionjoen alaosalla Suomen tulvavaarakarttoja ja jääpadolle tehtyä erikoisskenaariota. Muonionjoen alueella (koskien Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntia) arviointi on karkealla tasolla, koska sieltä ELY-keskuksella ei ole saatavilla tulvavaarakarttaa eikä kaikilta osin tarkkaa maaston korkeusmallia. Muonionjoen osalta arviointi perustuu peruskarttoihin ja tietoihin havaituista tulvista. Muonionjoen alueelle on tulossa laserkeilattu maaston korkeusmalli lähivuosina, joten seuraavalla kaudella arviointia pystytään tarkentamaan myös Muonionjoen alueella. Lapin ELY-keskus toteaa, että tiivistelmässä Ruotsin arvioinnin yksityiskohtaisuudella tarkoitettiin, että Ruotsin valtakunnallisessa arvioinnissa käsitellään vesistöalueista vain ne osat, joille on saatavilla tulvavaarakartta, jolloin muut vesistöalueen osat jäävät arvioinnin ulkopuolelle. Suomen arvioinnissa käsitellään vesistöalueesta myös niitä osia, joille ei tulvavaarakarttaa ole saatavilla. Lapin ELYkeskus on MSB:n kanssa samaa mieltä siitä, että Ruotsin arvioinnissa käytetyt tiedot sinällään ovat yksityiskohtaisia. Taustaraportista ja tiivistelmästä korjataan tietoja tältä osin. Norrbottenin lääninhallituksen lausunnossa pidettiin tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin viranomaisten välistä yhteistyötä tulvariskien hallinnan suunnittelussa kehitetään ja parannetaan. Nykytilanteessa Suomen ja Ruotsin välillä riskialueiden tunnistamisessa on suuria eroavaisuuksia (mm. aikataulu, työskentelytapa ja arviointiperusteet). Vastine: Lapin ELY-keskus pyrkii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ja Ruotsin viranomaisten kanssa kehittämään ja parantamaan kansainvälistä yhteistyötä sekä sovittamaan yhteen Suomen ja Ruotsin tulvariskien hallinnan suunnittelua Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella. 2.3 Osallistava suunnittelu Muutamassa lausunnossa (Kemijoki Oy, Museovirasto ja Kemijärven ja Tervolan kunnat) pidettiin hyvänä menettelytapana osallistavaa suunnittelua ja tulvaryhmien työskentelyä. Kemijoki Oy ilmoitti lausunnossaan olevansa kiinnostunut jatkossakin osallistumaan asiantuntijana suunnitelmien laadintaan. Museovirasto totesi lausunnossaan, että arkeologisen kulttuuriperinnön paikkatietojen huomioon ottamisen ohella on tarpeen, että myös kulttuuriperinnön suojelusta vastaavat viranomaiset voivat

4 4 (12) osallistua suunnitteluvaiheessa lausuntomenettelyyn vaikutusten ja tarvittavien toimien arvioimiseksi. Suojeluviranomaisina Lapin ehdotetuilla tulvariskialueilla toimivat Lapin maakuntamuseo, Saamelaismuseo Siida sekä Museovirasto. Museovirasto pitää tärkeänä, että nimettävät tulvaryhmät työskentelynsä aikana riittävällä tarkkuudella tunnistavat tulvariskialueilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja ottavat ne huomioon tulvahallintasuunnitelmia laatiessaan. Tähän tavoitteeseen liittyen Museovirastolle tulee turvata riittävät mahdollisuudet osallisuuteen ja kuulemiseen mm. lausuntomenettelyillä. Vastine: Lapin ELY-keskus pitää jatkossakin tärkeänä, että eri sidosryhmille ja etutahoille annetaan mahdollisuus osallistua tulvariskien hallinnan suunnitteluun muulloinkin kuin lakisääteisissä kuulemisissa. Kunnat, jotka sijaitsevat vesistöalueella tai merenrannikon alueella, jolla on merkittävä tulvariskialue, ovat tulvalain (620/2010, 15 ) mukaan jäseniä tulvaryhmässä. Vuoden 2018 lopulla asetettavat tulvaryhmät päättävät tulvaryhmiin kutsuttavat asiantuntijatahot. Lapin ELY-keskuksen SOVA-viranomaisen lausunnossa otettiin kantaa kuultavana olleeseen SOVA-asiakirjaan. Lausunnon mukaan aineistossa ympäristöarvioinnin menetelmät jäävät epäselviksi, jolloin kuulemisaineiston perusteella on vaikea hahmottaa millä tavalla ympäristöarvioinnissa on tarkoitus muodostaa vaihtoehtoja ja miten vaihtoehtoja vertaillaan. Lisäksi ympäristöselostukseen tarvittavaa merkittävien ympäristövaikutusten arvioinnin kriteeristö tulisi esittää. Lisäksi SOVAviranomainen pitää tärkeänä, että vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoidon suunnitelmien mahdolliset yhteisvaikutukset tunnistetaan. Lausunnossa todettiin, että osallisten ja kohderyhmien tunnistaminen on yleispiirteistä. Tutkijoiden, asiantuntijoiden, yhdistysten, järjestöjen ja viranomaisten tarkempi määrittely on tarpeen. Osallistuminen ja viestintä on suunniteltu ottamatta huomioon SOVA-lain 8 ja 9 :ien edellyttämää viranomaisten kuulemista ensin ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta ja toisessa vaiheessa tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta. Raportoinnissa ja esimerkiksi suunnittelun prosessikaavioissa tulee selkeästi ilmetä SOVAlain mukaiset ympäristöarvioinnin vaiheet. Lapin ELY-keskuksen SOVA-viranomaisen lausunnossa tuodaan esille, että ympäristöselostuksessa Natura kohteita ei ole mainittu alueina, joihin mahdollisesti kohdistuu suunnitelman kannalta merkityksellisiä ympäristöongelmia. Lapin ELY-keskus katsoo, että tulvariskien hallintasuunnitelmat koskevat alueita, joilla on erityistä merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Näitä ovat ainakin Natura verkostoon kuuluvat Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue ja Ounasjoki. Ympäristöselostuksen tulee sisältää näihin kohdistuvat mahdolliset merkitykselliset ympäristöongelmat. Lisäksi tulee ottaa huomioon luonnonsuojelulain mukainen heikentämiskielto ja luonnonsuojelulain edellyttämä suunnitelman laatijan velvollisuus arvioida vaikutukset. Vastine: SOVA-viranomaisen esille tuomat asiat tulevat ajankohtaiseksi erityisesti siinä vaiheessa, kun tulvariskien hallintasuunnitelmia ja ympäristöselostusta laaditaan ja päivitetään. Alustavan arvioinnin raporttiin täydennetään prosessikaavioon SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin vaiheita ja raporttiin lisätään tietoa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (mm. ympäristöarvioinnin menetelmät, vaikutusten arviointi Natura-alueisiin, vaihtoehtojen vertailu). Kuultavana ollut SOVA-asiakirja on valtakunnallinen asiakirja, jossa osallistaminen, tiedottaminen ja kuuleminen sekä ympäristöarvioinnin pääpiirteet esitetään yleispiirteisellä tasolla. Alueelliset ympäristöarviointiin liittyvät tiedot tulevat yksityiskohtaisemmin esille suunnittelun edetessä ja hallintasuunnitelman ympäristöselostuksen laadinnassa, jolloin myös alueelliset osalliset ja kohderyhmät määritellään tarkemmin.

5 5 (12) 2.4 Muut asiat Tulvariskien hallinnan suunnittelussa vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen on tärkeässä asemassa. Lainsäädäntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelmien yhteisvaikutusten tunnistaminen ja arviointi huomioidaan tulvariskien hallintasuunnitelmien laadinnan ja päivittämisen yhteydessä. Muutamassa lausunnossa/mielipiteessä otettiin kantaa tulva-altaaseen tulvariskien hallinnan toimenpiteenä. Vastine: Lapin ELY-keskus toteaa, että tulva-allas on esitetty ensisijaisena toimenpiteenä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) hyväksyi ko. suunnitelman lukuun ottamatta niitä suunnitelman osioita, joissa tulvariskien hallinnan tavoitetasoksi oli asetettu 1/250a tulva ja toimenpiteenä tavoitetason saavuttamiseksi on tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla. Hyväksymättä jääneistä osioista ministeriö päättää sen jälkeen, kun Kemihaaran altaan aluevarauksen sallittavuus Natura-alueen Kemihaaran suot (FI ) suojelun kannalta on ratkaistu vireillä olevan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä luonnonsuojelulain (1096/1996) 66 :n mukaisesti. Valtioneuvoston yleisistunto hylkäsi Kemihaaran tekojärveä koskevan Natura-poikkeuslupahakemuksen Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asian käsittely on vielä kesken eikä MMM ole siten tehnyt uutta päätöstä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmasta. Pelkosenniemen kunta pyytää jatkossa saada rakennusvalvonnan tueksi ELY-keskukselta ajantasaista tietoa Pelkosenniemen kunnan alueen tulvakorkeuksista. Myös reaaliaikaisen vedenkorkeusmittauspisteen tietojen julkiseksi saaminen olisi tarpeen. Vastine: Pelkosenniemen kunnan alueelle tulvakorkeuksia voi pyytää Lapin ELY-keskuksesta (Anna Kurkela tai Niina Karjalainen). Tulvakorkeustietoja on toimitettu edellisen kerran Pelkosenniemen kunnalle vuonna 2016 eikä niihin ole tullut muutoksia. Pelkosenniemen kunnan alueella sijaitsee yksi vedenkorkeuden havaintoasema (Kemihaara Kummaniva). Havaintoaseman vedenkorkeuksia voi seurata reaaliajassa osoitteessa Lisäksi saatavilla on reaaliaikainen virtaamatieto Kitisen Kokkosnivan voimalaitoksella ja laskennallinen (vesistömallin laskema) virtaamatieto Pelkosenniemen taajaman kohdalle.

6 6 (12) 3 Annetut lausunnot ja mielipiteet 3.1 Inarin kunta Kunnanhallitus päättää esittää lausuntonaan, että sillä ei ole tulvariskien arviointisuunnitelmista huomautettavaa. 3.2 Kainuun ELY-keskus/ Patoturvallisuusviranomainen Kainuun ELY-keskus toimivaltaisena patoturvallisuusviranomaisena toteaa lausuntonaan Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi seuraavaa: Ei huomautettavaa esityksistä merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tulvariskien hallintasuunnitelmia laadittaessa on kuitenkin huomioitava patoturvallisuus. Patoturvallisuuslaki (494/2009) koskee kaikkia patoja mukaan lukien tulvapenkereet. Padon omistaja on velvollinen pitämään patonsa sellaisessa kunnossa, että se toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen. Padon luokittelu perustuu padosta aiheutuvaan vahingonvaaraan. Patoturvallisuusviranomainen tekee päätöksen padon luokitustarpeesta/luokasta. Pysyviä tulvapenkereitä rakennettaessa on niistä toimitettava tiedot hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista patoturvallisuusviranomaiselle lausuntoa varten. 3.3 Kemijoki Oy Taustaa Kemijoki OY:n tehtävänä on tuottaa vesivoimalla sähköä. Yhtiön voimalaitoksista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, jossa vuotuiset virtaamavaihtelut vähäjärvisyydestä johtuen ovat suuria. Alueella voimantuotantoon liittyvien patojemme pituus on yhteensä 80 kilometriä. Tulvariskialueiden nimeämisellä, tulvariskien hallintasuunnitelmalla ja valittavalla toteutustavalla voi olla merkittävää vaikutusta Kemijoen voimataloustuotantoon ja sen vuoksi haluamme esittää lausuntona tulvariskialueiden nimeämiseen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmisteluun seuraavaa. Lapin maakunnan tulvariskialueet Ehdotuksessa merkittäviksi tulvariskialueiksi esitetään tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 20 :n mukainen tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin, joka tehtiin vuonna Tarkistetun arvioinnin perusteella Lapin ELY-keskus ehdottaa merkittäviksi tulvariskialueiksi seuraavat kuusi aluetta: Rovaniemen kaupunki, Kittilän kirkonkylä, Kemijärven kaupunki, Ivalon taajama, Tornion kaupunki ja Kemin kaupunki. Kemijoen vesistöalueen vähäjärvisyydestä johtuen tulvariskit alueella ovat merkittävät ja yhtiö pitää asianmukaisena em. kohteiden valintaa merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallintaa koskevan lain (620/2010) tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia menetyksiä sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on parantaa myös varautumista sää- ja vesiolojen muutoksiin, erityisesti ääri-ilmiöiden yleistymiseen, ja edistää näin sopeutumista ilmastonmuutokseen.

7 7 (12) Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavoin vesivaroihin, muuhun ympäristöön ja yhteiskuntaan. Olemme keränneet tietoa eri ilmastoennusteiden mukaisista vaikutuksista toiminta-alueillamme. Ennusteiden mukaan sateet kasvavat erityisesti talvella, joka voi vaikuttaa merkittävästi kevättulvien suuruuteen. Suurimman riskin tulvien syntymiseen aiheuttaa skenaario, jossa sadanta kasvaa talvella, mutta lämpötila nousee vain vähän. Tällöin lumen sulaminen yhdistettynä koviin sateisiin saa aikaan suurimmat tulvat. Lisäksi erilaisten sään ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän. Ennusteiden epävarmuudesta ja riskinäkökulmasta johtuen on perusteltua ottaa varautumisessa huomioon tulvaaikaisten virtaamien kasvu lähitulevaisuudessa. Tämänhetkisessä vuonna 2015 hyväksytyssä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa vuosille tulvasuojelutoimenpiteiden osalta ensisijaiseksi toimenpiteeksi valittiin tulvavesien pidättäminen vesistöalueella. Tulvavesien pidättäminen tarkoittaisi uuden tekoaltaan tai -altaiden rakentamista Kemijärven yläpuoliselle valuma-alueelle. Toimenpide parantaisi tulvasuojelua, koska kyky varastoida tulvavesiä paranisi merkittävästi. Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu Lausuntopyynnön mukaan "Kansalaisille ja etutahoille turvataan mahdollisuudet osallistua tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Tarkoituksena on, että tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessin ja eri tahojen osallistumisen tuloksena saavutettaisiin mahdollisimman laaja hyväksyntä sille, millä tavoin tulvariskien hallinta voitaisiin parhaiten järjestää suunnitelmassa tarkoitetulla alueella." Ottaen huomioon tulvien aiheuttamien riskien suuruus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, taloudellisten riskien suuruus, sekä vesistöalueen luonne (mm. valuma-alueen vähäjärvisyys, historiassa esiintyneet tulvatilanteet sekä riski ilmastomuutoksen mahdollisille vaikutuksille), pidämme osallistavaa suunnittelua asiassa tärkeänä menettelytapana tulvariskien hallinnan toimenpiteitä määritettäessä. Haluamme osallistua asiantuntijana tehtäviin suunnitelmiin ja omalta osaltamme tuoda työhön Kemijoen säännöstelyyn liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta. 3.4 Kemijärven kaupunki Viitaten lausuntopyyntöönne, jossa esitätte lapin merkittäviä tulvariskialueita. Kemijärven kaupunki lausuu, että ehdotus ainakin Kemijärven kaupungin osalta on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Lisäksi Kemijärven kaupunki pitää hyvänä ehdotuksena sitä, että tulvariskialueille perustetaan tulvaryhmät vuoden 2018 aikana, jossa päivitetään suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Tulvariskien alustavat arvioinnit liitteessä on vanhentunutta tietoa koskien Kemijärven kaupungin aluetta. Kemijärven kaupunki esittää seuraavan oikaisun asiakirjaan: -sivu 44, Tulvariskivaarassa on neljä vaikeasti evakuoitavaa kohdetta; Jyvälänpuiston päiväkoti, Hoitokoti Koivula, Kuumaniemen ryhmäkoti sekä Vesapolun palveluasunto. 3.5 Kemin kaupunki Kemin kaupunki pitää myönteisenä, että Lapin rannikkoalue ja osa Kemin kaupunkia on huomioitu uutena mahdollisena meritulvariskin alueena koska sään ääri-ilmiöiden on ennakoitu yleistyvän tulevaisuudessa. Kemin kaupungin näkemyksen mukaan valtion tulisi budjettirahoituksessa osoittaa rahallista avustusta kunnille tulvariskien vähentämiseen tehtäviin toimenpiteisiin.

8 8 (12) 3.6 Kolarin kunta Kunnanhallitus päättää, ettei sillä ole huomauttamista Lapin ELY-keskuksen esittämiin Lapin maakunnan merkittäviin tulvariskialueisiin. 3.7 Lapin ELY-keskus/ SOVA-viranomainen Yleistä Lapin ELY-keskus pyytää lausuntoa tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelusta. Tulvariskien hallintasuunnitelmasta on tehtävä ympäristöarviointi valtioneuvoston asetuksen viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten 1 :n kohdan 6 mukaan. Kyseessä on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki) 8 :n mukainen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta kuuleminen. Viranomaisia kuullaan ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta. Aineistona on - Ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi - Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen - Tulvariskien alustava arviointi: Kemijoki, Tornion-, Muonionjoki, Paatsjoki, Simojoki, Tenojoki, Näätämö-, Uutuanjoki, Tuulomajoki, latvavesistö, Kaakamojoki, Perämeren pohjoinen rannikkoalue ja Lapin rannikkoalue (merivesitulva). Valtaosalle alueista nimetty tulvariskialue on ollut sitä jo aiemmassa tulvariskien hallintasuunnitelmassa, joten niiden osalta suunnitelma tarkistetaan vain tarpeellisilta osin. Lapin ELY-keskus toteaa, että tulvariskisuunnitelmat ovat lähtökohtaisesti suunnitelmia, joissa esitetyillä toimenpiteillä pyritään pienentämään riskiä sekä estämään ja vähentämään vahinkoja. Lapin ELY-keskuksessa SOVA-lain mukaiset asiat käsitellään ja ratkaistaan riippumattomasti eri yksikössä kuin tulvariskien hallintasuunnitelmien laadinta tapahtuu. Tulvariskien hallintasuunnitelma sekä ympäristöselostuksen laajuus ja yksityiskohtaisuus Lapin ELY-keskuksen käsityksen mukaan ympäristön tilatiedot mahdollistavat ympäristöarvioinnin. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa ilmenevät tietolähteet ja niitä on käytetty monipuolisesti. Ympäristöarvioinnin menetelmät jäävät epäselviksi. Olennainen osa vaikutusten arviointia on vaihtoehtotarkastelu. Esitetyn aineiston perusteella on vaikea hahmottaa millä tavalla ympäristöarvioinnissa on tarkoitus muodostaa vaihtoehtoja ja miten vaihtoehtoja vertaillaan. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa on tuotu esiin tulvariskin merkittävyyden arvioinnin osatekijät. Ympäristöselostukseen tarvittavaa merkittävien ympäristövaikutusten arvioinnin kriteeristöä ei sitä vastoin esitetä. Vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja merenhoidon suunnittelun kuulemisaikojen yhteensovittaminen edesauttaa osallistumista. Vesiin kohdistuvien suunnitelmien suhde toisiinsa on tunnistettu ympäristöselostuksen sisällössä ja ELY-keskus muistuttaa, että suunnitelmien mahdolliset yhteisvaikutukset tulee tunnistaa. Vesistöalueittain esitetyssä tulvariskien alustavassa arvioinnissa on esitetty Natura verkoston kohteet. Ympäristöselostuksessa Natura kohteita ei ole mainittu alueina, joihin mahdollisesti kohdistuu suunnitelman kannalta merkityksellisiä ympäristöongelmia. Lapin ELY-keskus katsoo, että tulvariskien hallintasuunnitelmat koskevat alueita, joilla on erityistä merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Näitä ovat ainakin Natura verkostoon kuuluvat Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue ja

9 9 (12) Ounasjoki. Ympäristöselostuksen tulee sisältää näihin kohdistuvat mahdolliset merkitykselliset ympäristöongelmat. Lisäksi tulee ottaa huomioon luonnonsuojelulain mukainen heikentämiskielto ja luonnonsuojelulain edellyttämä suunnitelman laatijan velvollisuus arvioida vaikutukset. Osallisten ja kohderyhmien tunnistaminen on sinänsä kattavaa, mutta yleispiirteistä. Tutkijoiden, asiantuntijoiden, yhdistysten, järjestöjen ja viranomaisten tarkempi määrittely on tarpeen. SOVA-laki edellyttää yleisön mielipiteiden esittämisen mahdollistamisen lisäksi tiettyjen viranomaisten kuulemista. Osallistuminen ja viestintä on suunniteltu ottamatta huomioon SOVA-lain 8 ja 9 :ien edellyttämää viranomaisten kuulemista ensin ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta ja toisessa vaiheessa tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta. Molempien vaiheiden kuuleminen voidaan tehdä pyytämällä lausunto. Lapin ELYkeskus katsoo, että myös raportoinnissa ja esimerkiksi suunnittelun prosessikaavioissa tulee selkeästi ilmetä SOVA-lain mukaiset ympäristöarvioinnin vaiheet. Ympäristöarviointi on osa suunnittelua. Lapin ELY-keskus katsoo, että ympäristöselostuksen valmisteluvaiheessa esitetty tieto ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista on liian yleispiirteistä mahdollistaakseen analyyttisempaa lausuntoa. 3.8 Lapin liitto Lapin ELY-keskus ehdottaa, että Kemin kaupunki nimetään uudeksi merkittäväksi tulvariskialueeksi. Taustalla on Suomen ympäristökeskuksessa laadittu merivesitulvakartta, joka ei ollut käytettävissä vielä ensimmäisellä tulvariskien hallinnan suunnittelukierroksella. Muilta osin merkittäviin tulvariskialueisiin ei ehdoteta muutoksia eli ehdotukseen sisältyvät edelleen Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Tornio ja Ivalo. Maa- ja metsätalousministeriö nimeää joulukuussa 2018 merkittävät tulvariskialueet ja asettaa tulvaryhmät. Ministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelmat mennessä. Kemissä tulvien uhkaamalla alueella on mm. sairaala, kehitysvammaisten asuntola, useita välttämättömyyspalveluita ja taloudelliselle toiminnalle elintärkeitä kohteita. Kemin lisääminen merkittäväksi tulvariskialueeksi on Lapin liiton näkemyksen mukaan erittäin perusteltua. Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksien valmistelusuunnitelmaan ei ole huomauttamista. 3.9 Länsstyrelsen i Norrbottens län Länsstyrelsen i Norrbottens län har ombetts yttra sig över Lapplands närings-, trafik- och miljöcentrals förslag till områden i Lappland med betydande översvämningsrisk. Länsstyrelsen tackar för möjligheten att yttra sig över denna skrivelse. Materialet är bra och väl komponerat. Länsstyrelsen har inga direkta synpunkter på de utvalda områdena men vill påpeka att det i framtiden behövs ett bättre samarbete mellan finska och svenska myndigheter för att få till en bra och likvärdig bedömning i gränsområdet. Bakgrund Finlands Närings-, trafik och miljöcentraler (NTM-centralerna) har berett ett förslag där man pekat ut områden med betydande översvämningsrisk. Lapplands NTM-central har i sitt förslag angett fem områden med betydande översvämningsrisk (Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Torneå och Ivalo) samt ett område med risk för havsöversvämning (Kemi stad). Jämfört med föregående bedömning år 2011 har Kemi stad tillkommit, i övrigt har inga förändringar skett jämfört med föregående cykel.

10 10 (12) Länsstyrelsens yttrande Länsstyrelsen har läst igenom bifogade dokument samt ytterligare material på NTM-centralens hemsida och har inga synpunkter på hur bedömningarna utförts. Även utpekade områden anses rimliga utifrån informationen i underlaget. Länsstyrelsen anser dock att samarbetet mellan Sverige och Finland behöver utvecklas och förbättras. I dagsläget finns allt för stora olikheter i arbetet med utpekande av riskområden, till exempel skiljer sig tidplan, arbetssätt och bedömningsgrunder. Det blir även uppenbart att bedömningarna sker på olika myndighetsnivå, NTM-centralerna i Finland och MSB i Sverige, då Finlands bedömning har betydligt högre upplösning. För att öka trovärdigheten i analyserna och den allmänna acceptansen behöver Sverige och Finland samordna sig bättre i det fortsatta arbetet med översvämningsdirektivet Museovirasto Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus pyytää Museoviraston lausuntoa asiakirjoista Ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi ( ) ja "Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen". Ehdotus ja tulvariskialueiden nimeäminen perustuivat tulvariskien alustavaan arviointiin, josta laadittiin vesistöaluekohtaiset ja meren rannikkoa koskevat raportit. Lapin ELY-keskus on tarkistanut tulvariskien alustavan arvioinnin Lapin vesistöalueilta ja meren rannikolta. Nämä alueet sijoittuvat Rovaniemen, Tornion ja Kemijärven kaupunkien keskustojen sekä Kittilän kirkonkylän ja Ivalon taajaman lähialueille jokivarsiin. Päivityksessä uutena mukaan otettuna kohteena on merenrannikko Kemin keskusta-alueen ympäristössä Kemijoen suun ohella. Kyse on tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 20 :n mukaisesta tarkistuksesta tulvariskien alustavaksi arvioinniksi ja ehdotukseksi Lapin maakunnan merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi. Ehdotuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet ja asettaa niille tulvaryhmät mennessä. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tai päivitetään tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistö- tai rannikkoalueen kattavat suunnitelmat tulvariskien hallitsemiseksi. Tulvariskien hallinnan tavoitteena ja toimenpiteinä merkittävillä tulvariskialueilla todetaan jo olevan käynnissä tulvasuojelun suunnittelu, mutta toimenpiteitä (esim. tulvapenkereet) ei ole vielä pystytty kokonaisuudessaan toteuttamaan siten, että tulvariskit olisivat vähentyneet jo nimetyillä alueilla. Tulvansuojelu ja arkeologinen kulttuuriperintö Kautta aikojen asutuksen sijoittuminen on ollut riippuvainen vesistöjen läheisyydestä. Vedenkorkeuden suurilla vaihteluilla on ollut myös haitallisia vaikutuksia. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on voitu havaita tulvien muinaisjäännöksiä kuluttava, peittävä ja tuhoava vaikutus. Tulvat ovat vuodenaikojen vaihtelujen seuraus, mutta enenemässä määrin ihmisen ympäristöönsä kohdistuvista toimista aiheutuvia. Myös tulvariskien hallinnan edellyttämillä toimilla, kuten tulvapenkereiden rakentamisella, voi olla haitallisia vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Ne voivat kohdistua paitsi tunnettuihin arkeologisiin kohteisiin, myös ennestään tuntemattomiin muinaisjäännöksiin alueilla, joilta selvitykset ovat puutteellisia. Arkeologisen kulttuuriperinnön paikkatietojen huomioon ottamisen ohella on tarpeen, että myös kulttuuriperinnön suojelusta vastaavat viranomaiset voivat osallistua suunnitteluvaiheessa lausuntomenettelyyn vaikutusten ja tarvittavien toimien arvioimiseksi. Suojeluviranomaisina Lapin ehdotetuilla tulvariskialueilla toimivat Lapin maakuntamuseo, Saamelaismuseo Siida sekä Museovirasto. Edellytettävissä tarkemmissa selvityksissä voivat tulla kyseeseen arkeologiset inventoinnit sekä mahdollisesti tarkemmat tutkimukset.

11 11 (12) Tulvariskialueiden ehdotuksen perusteluissa todettujen Rovaniemen, Tornion ja Kittilän museoiden sekä valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden ohella vaikutuksia sekä tulvien että niiden torjunnan toimenpiteistä voi olla erityisesti Rovaniemen, Kemijärven sekä Kittilän keskustojen ja Ivalojokivarren tiedossa oleviin sekä mahdollisiin ennestään tuntemattomiin muinaisjäännöksiin. Tulvansuojelu ja rakennettu kulttuuriympäristö Ehdotuksessa nimetyillä tulvariskialueilla sijaitsee kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää kulttuuriperintöä. Dokumentin Ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi sivuilla 4 5 lueteltujen kohteiden lisäksi riskit voivat liittyä mm. rakennettujen kulttuuriympäristöjen merkittäviin kohteisiin. Tulvien muodostamia riskejä ovat kohteiden tuhoutuminen tai merkittävä vaurioituminen. Toisaalta myös tulvasuojeluun liittyvät ympäristöä muokkaavat toimenpiteet (esim. penkereet) voivat puutteellisin tiedoin suunniteltuina muodostaa riskin rakennetun kulttuuriympäristön merkittäville kohteille. Museovirasto pitää tärkeänä, että nimettävät tulvaryhmät työskentelynsä aikana riittävällä tarkkuudella tunnistavat tulvariskialueilla sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ja ottavat ne huomioon tulvahallintasuunnitelmia laatiessaan. Tähän tavoitteeseen liittyen Museovirastolle tulee turvata riittävät mahdollisuudet osallisuuteen ja kuulemiseen mm. lausuntomenettelyillä Myndigheten för samhälsskydd och beredskap Finlands NMT-Central i Lappland har bett om Myndigheten för samhällsskydd och beredskaps (MSB) yttrande angående NMT-centralens förslag till områden med betydande översvämningsrisk i Finska Lappland. Rapporten hör till genomförandet av Europaparlamentets och rådets direktiv 2007/60/EG av den 23 oktober 2007 om bedömning och hantering av översvämningsrisker. Då MSB inte har möjlighet att ta del av underlaget till analysen utgår MSB från att NMT-Centralen använt gemensamt framtaget underlag avseende den detaljerade översvämningskarteringen för nedre delen av Torne älv. MSB utgår även från att information och data delats med berörda parter samt samordning av den preliminära bedömningen av översvämningsrisker har uppfyllts. MSB vill dock påpeka att den finska metodiken verkar skilja sig från den svenska och att det i sammandraget i bilaga 2, sid 3, stycket under tabell 1 står att Sveriges metodik inte är detaljerad, vilket MSB anser att metodiken är. Detaljerade data har använts i den svenska analysen samt den detaljerade gemensamma översvämningskarteringen för Torne älv. Detta med tanke på att det tidigare i samma avsnitt står att den finska bedömningen är en grov bedömning. MSB har i princip inget att erinra angående de föreslagna områdena Norges vassdrags- og energidirektorat We have read the received documents, we have no objections to the conclusions. As we know the rivers, there is no place on the Finnish side of rivers Tana, Neiden or Munkelv that is exposed to large floods that pose a danger to many people. On the Norwegian side of the rivers, there are areas that will be exposed to floods, but the population is low. Therefore, the flood risk on Norwegian side is also low exept in the area called Markanjarge in city Karasjok. Parts of the city are exposed to rare floods, but the municipality and NVE has built a flood protection work along the river 3.13 Pelkosenniemen kunta Pelkosenniemen kunta pyytää jatkossa saada rakennusvalvonnan tueksi ELY-keskukselta ajantasaista tietoa Pelkosenniemen kunnan alueen tulvakorkeuksista. Myös reaaliaikaisen vedenkorkeusmittauspisteen tietojen julkiseksi saaminen olisi tarpeen.

12 12 (12) 3.14 Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupungilla ei ole huomauttamista arvioinnin suhteen Savukosken kunta Savukosken kunnanhallitus toteaa lausuntonaan tulvariskeistä 1) nimetyt tulvariskialueet ovat perusteltuja 2) Kemihaaran monikäyttöallasta ei tule rakentaa tulvan suojelun nimissä 3) tulvanuhan alle rakennetut rakennukset tulisi suojata ensisijaisesti kohteittaisin tulvapenkerein sekä ruoppaamalla jokiuomia 4) Savukosken kirkonkylässä ei ole hulevesitulvan vaaraa 3.16 Sodankylän kunta (lausuntopalvelu) Sodankylän kunta ei esitä muutoksia ehdotukseen Tervolan kunta (lausuntopalvelu) Tervolan kunnalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta Lapin maakunnan tulvariskialueiksi eikä myöskään tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelusta (osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen merkittävät tulvariskialueet). Tervolan kunta pitää hyvänä käytäntönä sitä, että tulvariskialueille asetetaan tulvatyöryhmät, joissa on edustus alueen maakunnan liitosta, ELY-keskuksesta, kunnista, pelastustoimesta sekä muista viranomaisista ja etutahoista Mielipide, Hannula Timo Asun tulvariskialueella Rovaniemen Saarenkylässä. Tulvasuojelu tulee toteuttaa Lapin tulvasuojeluryhmän (Hannes Mannisen) esittämällä tavalla eli tulvavedet tulee ottaa kiinni Kemihaaraan rakennettavalla tulva-altaalla. Muut vaihtoehdot eivät ole toteuttamiskelpoisia. Esimerkiksi pengertämällä Saarenkylä ei estä tulvaa, koska hiekkaperäinen maa läpäisee veden.