Nikkaroinen ja Karilanmaa, Sysmä

Transkriptio

1 KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Nikkaroinen ja Karilanmaa, Sysmä Kyläpyöräily Auli hirvonen

2 Entisen juhannuspäivän aikaan järjestettyyn kyläpyöräilyyn osallistui 26 henkeä. Saimme pyöräillä kauniissa säässä sydän kesän aikaan. Matka oli pitkä, noin kilometriä. Välillä osa pyöräilijöitä pulahti viileään Päijänteeseen vilvoittelemaan. Kahveista ja taiteesta nautimme Taideparatiisissa. Kiitokset yhteistyöstä ja kyläkävelyn järjestelystä! Jaakko Kantolalle Seija Katajistolle Päivi Kännälälle Ilkka. O Lehtiselle alias Ilja Westille Antero Liimataiselle Pentti Lindroos Eero Pyyhtiälle ja Marja-Leena Virolaiselle! Kiitokset kaikille kyläpyöräilyyn osallistuneille!

3

4 Nikkaroisten ja Karilanmaan kyläpyöräilyn historia- ja maisemakohteita Kohde 1. Nuorisoseurantalo Papula Nikkaroisten nuorisoseura ry kunnosti vuonna 1927 rakennetun Nikkaroisten nuorisoseurantalo Papulan. Talo on tärkeä yhteinen kokoontumispaikka Etelä-Sysmän kylille. Se on hieno juhlapaikka ja toimii kyläläisten yhteisenä kokoontumistilana. Rakennus on upeassa kunnossa niin sisältä kuin ulkoa. Kohde 2. Kantolan peltoaukea ja Teilihaka Arvot: Kantolan tilakeskus sijaitsee irrallaan Nikkaroisten kylän asutuksesta erillisen viljelyalueen keskellä maantien varrella. Ruikkulan kantatilasta luvulla erotetun tilan rakennukset muodostavat puolisuljetun pihapiirin avoimeen ympäristöön. Päärakennus edustaa tyylipiirteiltään 1920-luvun klassismia. Se on rakennettu 1926, ja rakennusta on jatkettu ja 1940-lukujen vaihteessa. Pihapiiriä länteen rajaa vuonna 1907 rakennettu lohkokivinavetta ja itään sauna- ja aittarakennus. Etelässä on 1800-luvuta peräsin oleva luhtiaitta. Hyvin rakennusaikaiset tyylipiirteensä säilyttäneet rakennukset muodostavat tiiviin kokonaisuuden maisemallisesti näkyvällä paikalla Kantolan tilan eteläpuolella on Teilihaaksi kutsuttu paikka. Siellä on teilattu eli teloitettu ihminen viimeisen kerran Sysmässä. Kohde 3. Harjumaisemaa ja vanha tie

5 Arvot: Sysmän vanhin tie kulkee niin Karilanmaan kuin Nikkaroisten kautta. Se kulkee Asikkalasta Sysmään pitkin harjua tai harjun reunaa. Tien linjaus on pysynyt melko samanlaisena. Supitunlahdessa se on noussut ylös mäelle ja kiertänyt Perättömänlammen mäeltä. Mäellä on edelleen tie. Kuninkaan kartasto 1700-luvun lopulta.

6 4-5. Laidunnus hoitaa maisemaa Arvot: Sysmässä on runsaasti vanhoja perinnemaisemia. Ne ovat luonnoltaan hyvin monimuotoisia, niissä viihtyvät monet harvinaiset kasvit ja hyönteiset. Myös muutamille linnuille ne ovat tärkeitä elinympäristöjä. Maisemaan ne luovat hyvinkin kauniita puoliavoimia maisemia. Kahusjärven perinnebiotoopit ovat maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. 6. Sinikan ja Anteron muutarha Arvot: Sinikan ja Anteron puutarha on kasviharrastuksen myötä laajentunut laajaksi puutarhaksi tai muutarhaksi, kuten he sitä itse kutsuvat. He ovat keränneet pihaansa puita, pensaita, perennoja sekä luonnonkasveja. Muutarha elää ja muuttuu. Kasvit hakevat rauhassa paikkaansa. Pihassa on lukuisia harvinaisuuksia ja erikoisuuksia. Antero esitteli meille harvinaisuuksia ja puutarhaideoita.

7 7. Taideparatiisi Arvot: Taideparatiisi on Karilanmaan rapatussa entisessä Karivirran koulurakennuksessa luvulla rakennettu rakennus edustaa rakennusaikansa kouluarkkitehtuuria. Taideparatiisissa kahvittelimme ja kuulimme kesän uudesta näyttelystä ja konserteista. Lisäksi pidimme arpajaiset, jossa oli palkintona kaksi taideparatiisin lahjoittamaa kirjaa taiteilija Olli Joen teoksista. Taideparatiisi on Karilanmaalla Sysmässä sijaitseva kuvataiteen keidas. Vuodesta 2009 toiminut Taideparatiisi esittelee yleisölle uutta ja vanhaa suomalaista taidetta toukokuusta syyskuuhun. Näytteillä olevat teokset ovat talon oman taitelijan Ilja Westin maalauksia, pronssiveistoksia ja sekatekniikkateoksia, sekä kausittain vierailevien taiteilijoiden teoksista koostuvia näyttelykokonaisuuksia. Taideparatiisi on todellinen keidas keskellä maaseutua. Sinne kannattaa poiketa ja nauttia kiireettömästi näyttelyistä ja konserteista.

8 8. Karilanmaan vanha kylätontti Arvot: Karilanmaan kylä Sysmän lounaiskolkassa rajautuu lännessä Päijänteeseen ja etelässä Asikkalaan. Kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna Vuonna 1634 kylässä oli 4 taloa, mutta isojakoon mennessä 1844, taloluku oli tippunut kahteen. Tuolloin kylän ainoat talot olivat Yskelän rustholli ja Nuuttila. Vanha kylätontti sijaitsi Pulkkilanharjulta jatkuneen harjumuodostelman päällä Asikkala-Sysmä maantien varrella. Tie kulki aikaisemmin kylätontilla sijaitsevan Yskelän kartanon pihapiirin halki. Kylätontti on sijainnut puron varrella ja mäellä. Aivan samalla paikalla kuin nykyinen Yskelän kartano. Kartta on vuodelta 1748.

9 9. Karilanmaan kulttuurimaisema ja Yskelän kartano Arvot: Sysmästä Asikkalaan johtavan maantien molemmin puolin levittäytyy laaja viljelymaisema. Maisemassa keskeisellä sijalla on harjanteella sijaitseva Yskelän kartanon pihapiiri lukuisine rakennuksineen. Metsäsaareke, jossa kartano sijaitsee, katkaisee näkymän laajojen peltoalueiden välillä. Viljelyalueet on merkitty laajoina kuninkaan kartastoon. Katso kohdasta 3 peltojen laajuus. Yskelän eteläpuolella Ala- Nuuttilan tilakeskus. Alueen länsilaidalle on syntynyt toisen maailmansodan jälkeisiä asutustiloja.. Karilanmaan maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue sisältää kartanomiljöön sekä edustavaa talonpoikaista rakentamista. Yskelä on ollut entisen Ylisen Hollolan ratsukomppanian ratsutila. Tila oli luvulta 1800-luvun loppupuolelle saakka pääosin Tandelfelt-suvun hallussa ja toimi Rapalan kartanon sivutilana. Kantatilasta on erotettu 17 torppaa, 14 mäkitupaa, sekä joitakin tiloja siirtoväen asutukseen. Runsaasti rakennuskantaa käsittävän laajan pihapiirin ympärille levittäytyy mittava viljelymaisema.

10 Tässä kohtaa kuulimme mielenkiintoisen tarinan Karilanmaalle pudonneesta saksalaisten lentokoneesta. Lisäksi Yskelän kartanosta Päivi Kännälä kertoi kartanon historiasta. Nämä kaikki tarinat ovat luettavissa Nikkaroisten ja Karilanmaan kyläkirjasta. 10. Kartanon tiilitehdas Arvot: Kävelyn aikana tuli esiin, että Suomennurmentien varressa on kartanon vanhoja savenottokuoppia ja samaisessa paikassa on ollut suuret rakennukset missä tiiltä on kuivattu ja poltettu. Paikka on merkitty kyläkävelykarttaan. 11. Ojalan torppa rakennuksista Arvot: Tien varrella on ollut Ojalan torppa. Torppa on jäänyt tarinoihin rakennustensa tähden. Torpan kaikki rakennukset olivat peräkanaa jonossa. Ensi asuinrakennus, sitten navetta, talli, sikala jne. Mitä pitemmälle mentiin asuinrakennuksesta sitä pienempi, huonokuntoisempi ja matalampi rakennus oli. Nyt paikalla on tyhjä tontti ja upeita suuria pihlajapuita.

11 12. Suomennurmi Arvot: Suomennurmen alue sijaitsee lähellä Paijänteen rantaa Suomennurmen tien varrella. Tien varrelta aukeaa laaja, yhtenäinen viljelymaisema. Alue lienee asutettu 1800-luvun kuluessa. Lähellä rantaa, ja toisiaan sijaitsevat Vanha-Naumin ja Ranta-Ahon tilakeskukset. Mäellä sijaitseva Ranta-ahon eli entisen Ojalan päärakennus on luvulta, mutta sen ulkoasu on luvulta. Metsän laidassa sijaitsevaan Vanha-Naumin pihapiiriin johtaa lehtikuusikuja. Suomennurmessa on karjalaisten asutustiloja.

12 13. Kivikautiset asuinpaikat ja pyyntikuopat Arvot: Kivikautiset muinaisjäännökset ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella maalla. Kivikauden ihmisten toimeentulo perustui metsästykseen, kalastukseen ja keräilyyn. Aseet ja työkalut valmistettiin etupäässä kivestä. Pienten kivityökalujen, kuten kaapimien ja terien, pääraaka-aine on Suomessa ollut kvartsi kautta koko kivikauden. Esineitä on tehty myös luusta, sarvesta ja puusta, mutta niitä on säilynyt vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vainajat on haudattu asuinpaikkojen läheisyyteen ja hautoihin on siroteltu punamultaa ja joskus hauta-antimina esineitä. MML 2012, Museoviraston paikkatietoaineistoa 12/2013. Tyypillisiä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ovat kvartsi-iskokset, joita on syntynyt kvartsista esineitä työstettäessä. Muita löytöjä ovat kvartsiesineet ja palanut luu sekä aikakaudesta riippuen keramiikka ja muut kiviesineet. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioissa olevat ja punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset, myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä merkkejä maan päälle. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita asumuspainanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Kalastuksen merkitystä kuvastaa se, että kaikki lähes kaikki kivikautiset asuinpaikat ovat rannoilla. Todennäköisesti niin naiset ja lapset ovat hoitaneet jo kotirannalla kalastusta ja miehet käyneet kauempana kalassa. Asuinpaikoilta on löytöjä mm. seuraavista kaloista, lohi, siika, muikku, lahna, hauku, ahven ja kuha. Vaikka kivikauden ihmiset olivat lihansyöjiä, ei muutakaan ravintoa hyljeksitty. Kasveja on kerätty ravinnon lisäksi myös punontatöihin rohtoihin, värjäykseen ja nahkojen parkitsemiseen. Kaivelukepillä etsittiin syötäviä juuria. Marjat ovat varmasti olleet suosittuja. Lintujen munia on kerätty ravinnoiksi. Suomessa elettiin lähes koko kivikausi pyynnin ja keräilyn varassa.

13 14. Vähäniemen hiekkaranta Arvot: Vähänniemen etelään avautuva hiekkaranta on kesäaikaan keidas. Kaunis hiekkainen ranta suorastaan houkuttelee uimaan. Kohde on Lahden kaupungin omistuksessa.

14 15. Jukan saha Arvot: Kylällä on asunut todellinen persoonallisuus sahuri ja keksijä Jukka. Hän keksi toimivia ja toimimattomia keksintöjä. Sahuri Peurankassa kuntolomalla. Heippa hei! 16. Keijukarkea ja 17. Myllymäki Arvot: Kylässä on vanha tapaamispaikka Keijukarkea. Siellä on ennen tanssittu ja keinuttu. Myllykalliolla on ollut ennen tuulimylly. Sen kivijalka on vielä löydettävissä. Molemmat paikat kertovat ajasta, joka on jo kadonnut maisemasta ja sitä kautta katoaa ihmisten muistista. Tällaisia paikkoja kannattaa merkitä kartoille.