SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS"

Transkriptio

1 SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS KUNTIEN YMPÄRISTÖSELVITYS, KUKUSE Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTE 98 / 2005 Nina Könönen

2 SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS KUNTIEN YMPÄRISTÖSELVITYS, KUKUSE Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTE 98 / 2005 Nina Könönen

3 ISBN ISSN Valokuvat ja teksti: Nina Könönen Kuvakäsittely, ulkoasu ja taitto; Eve Josef-Hämäläinen Karttaliite: Maanmittauslaitos Häme/519/05 Painopaikka: Padasjoen Kirjapaino 2005 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 2

4 SYSMÄN SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 5 2. KUNTIEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT SELVITYS, KUKUSE Aikaisemmat inventoinnit 8 3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU Menetelmät Tietokanta ja paikkatieto Inventoinnin kattavuus Kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon määrittely Inventoinnin merkitys Tiedotus ja asukkaiden suhtautuminen SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Sysmän historiaa Sysmän erityispiirteet Kohteet kylittäin 20 Joutsjärvi 20 Karilanmaa 24 Koivisto 28 Liikola ja Taipale 30 Nikkaroinen 32 Nuoramoinen 36 Onkiniemi 40 Otamo 42 Rapala 46 Saari 48 Soiniemi 50 Suurikylä ja Käenmäki 52 Särkilahti 58 Valittula 60 Virtaa 62 Voipala LÄHTEET LIITEKARTTA 72 3 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

5 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 4

6 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön ottamista huomioon maankäytön suunnittelussa sekä muissa ympäristöä muuttavissa suunnitteluprosesseissa. Kulttuuriympäristö maisemineen, kulttuurihistoriallisesti merkittävine alueineen sekä muinaisjäännöksineen on myös merkittävä taloudellinen voimavara, jota käytetään hyväksi elinkeinotoiminnassa. Rakennettua kulttuuriympäristöä kehitetään sen omista lähtökohdista ja omilla ehdoilla esimerkiksi osana vetovoimaista kulttuurimatkailua sekä erilaisina toimintaympäristöinä. Kulttuuriympäristön suunnittelu ja hoito edistää myös uusien työpaikkojen syntymistä. Tietoa rakennetuista kulttuuriympäristöistä on lisättävä. Tämä nostaa niiden yleistä arvostusta. Rakennushistorian tuntemus edistää olennaisesti kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä ja sopivien käyttötapojen valintaa ja kehittämistä. Hyvin hoidettu kulttuuriperintö lisää alueiden viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta niin asuin- ja työympäristöinä kuin matkailukohteinakin. Viiden kunnan KUKUSE-hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Eu-Tavoite 2 ohjelmaan kuuluva ylimaakunnallinen Kuntien kulttuuriympäristöt selvitys, josta käsillä oleva raportti on Sysmän kuntaa koskeva osaraportti. Inventoinnin tuloksena saatiin kokonaiskuva kunnan rakennusperinnön määrästä, ominaispiirteistä ja säilymisestä. Inventointiaineistoa tulee käyttää hyväksi kulttuuriympäristöjen suunnittelussa, kehittämishankkeissa, päätöksenteossa ja käytännön toimenpiteissä, esimerkiksi korjaamisessa ja hoidossa. Yhteiskunta myöntää varoja pääasiassa inventoituihin ja luokiteltuihin kohteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi alueellisen ympäristökeskuksen avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden korjaamiseen. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden ja rakennusperintöstrategian sekä Hämeen kulttuuriympäristöohjelman tavoitteena on arvokkaan rakennuskannan inventointi kaikissa kunnissa. Inventointi luo pohjan paikalliselle maankäytön suunnittelulle sekä rakentamisen ohjaamiselle. Inventoinnin teki rakennusarkkitehti Nina Könönen ja asiantuntijakonsulttina toimi arkkitehti TkL Eeva Aarrevaara (Avaras Oy). Inventointityötä avustivat työryhmä ja ohjausryhmä. 5 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

7 2. KUNTIEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYS, KUKUSE Hämeen taidetoimikunnan ja Hämeen ympäristökeskuksen laatimassa Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kuntien rakennusinventointitilanteen selvityksessä vuodelta 1999 ilmeni, että kuntakohtaisia inventointeja ei juuri ole tehty. Rakennusinventointeja on jouduttu tekemään kaavoituksen yhteydessä, jolloin ne ovat lisänneet kaavoituskustannuksia. Inventoinnit eivät kuitenkaan ole kaikilta osin olleet riittävän perusteellisia rakennusten arvon kuvaamiseksi ja luokittelemiseksi. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä koskeva selvitys on julkaistu viimeksi vuonna Kohdeluettelon tarkistuskierros on meneillään, ja museovirasto on pyytänyt kunnilta lausuntoja koskien tarkistettuja kohteita ja alueita. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet on Kanta-Hämeessä inventoitu vuonna 2003, ja inventoinnin tulokset on julkaistu kirjassa Rakennettu Häme. Päijät-Hämeen liitto toteutti Päijät-Hämeen maakuntakaavaa varten maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden inventoinnin tarkistuksen samaan aikaan kuntien kulttuuriympäristöjä koskevan selvityksen kanssa. Tarkistus käynnistyi syksyllä 2004 ja aineisto valmistui helmikuussa Inventoinnista vastasi FL Henrik Wager, ja työssä toimi kuntien edustajista ja eri viranomaisista sekä asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä, joka kokoontui useita kertoja työn aikana. Päijät- Hämeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet sisältää pääasiassa aluekokonaisuuksia. Viiden kunnan alueen käsittänyt KUKUSE hanke toteutettiin ajanjaksolla Alun perin hankkeen piti alkaa vuoden 2003 alussa ja loppua jo vuoden 2004 lopulla, mutta aloituksen viivästymisen ja tekijän resurssipulan takia hankkeelle haettiin lisäai- Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 6

8 kaa saakka. Inventoinnissa kartoitettiin uusia paikallisesti arvokkaita kohteita ja alueita. Samalla tarkistettiin ja päivitettiin aikaisemmin inventoitujen kohteiden tietoja ja tilannetta. Inventoinnin tarkoituksena on toimia perusselvityksenä kuntien yleiskaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Selvitys tukee kuntien maankäytön ohjausta ja rakentamiseen liittyvien lupien käsittelyä. Inventointityö tehtiin vuorovaikutuksessa kohteiden omistajien ja kuntien kanssa. Paikallisten rakennushistorian asiantuntijoiden kanssa tehty yhteistyö oli selvitykselle erittäin tärkeää. Rakennusinventointi käsitti yksittäisten kohteiden lisäksi laajempia alueita. Kohteella tarkoitetaan inventoinnissa yksittäistä rakennusta tai esimerkiksi tilakeskusta tai pihapiiriä, johon kuuluu useita rakennuksia. Alue taas tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta, esimerkiksi kylän keskusta, asuinaluetta tai aseman seutua. Aluerajaukseen saattaa kuulua myös rakennettua aluetta ympäröivää kulttuurimaisemaa. Yhteensä kohteita eri kunnissa inventointiin seuraavasti: Hausjärvi 128 Hartola 78 Heinola 127 Orimattila 111 Sysmä 74 Inventoinnin teki rakennusarkkitehti Nina Könönen, ja asiantuntijakonsulttina toimi arkkitehti TkL Eeva Aarrevaara (Avaras Oy). Inventoijaa avusti työryhmä, johon kuuluivat: Irmeli Kaartokallio, ylitarkastaja, Hämeen ympäristökeskus, hankkeen valvoja Riitta Niskanen, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Päivi Siikaniemi, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Mirja Karila-Reponen, erityisasiantuntija, Päijät-Hämeen liitto Hartti Hämäläinen, kaupunginarkkitehti, Heinolan kaupunki Kari-Paavo Kokki, museonjohtaja, Heinolan kaupunki Jouko Valo, rakennustarkastaja, Heinolan kaupunki Raimo Ikäheimonen, teknisen palvelukeskuksen johtaja, Orimattilan kaupunki Jorma Hämäläinen, rakennustarkastaja, Orimattilan kaupunki Harri Suoknuuti, kunnaninsinööri, Hartolan kunta Tapio Tonteri, rakennustarkastaja, Hartolan kunta Martti Miettinen, tekninen johtaja, Sysmän kunta Harri Hoffren, rakennustarkastaja, Sysmän kunta Pirjo Kinnunen, aluearkkitehti, Hartola, Heinola, Sysmä, hankkeen yhteyshenkilö, sihteeri Projektia valvovaan ohjausryhmään kuuluivat: Irmeli Kaartokallio, ylitarkastaja, Hämeen ympäristökeskus Riitta Niskanen, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Päivi Siikaniemi, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tapio Pesonen, teknisen toimen johtaja, Heinolan kaupunki Hartti Hämäläinen, kaupunginarkkitehti, Heinolan kaupunki Kari-Paavo Kokki, museonjohtaja, Heinolan kaupunki 7 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

9 Ritva-Maija Kuuskoski, projektipäällikkö, Heinolan kaupunki Raija Peltonen, kunnanjohtaja, Hartolan kunta Harri Suoknuuti, kunnaninsinööri, Hartolan kunta Hannu Mäkelä, kunnanjohtaja, Hausjärven kunta Ilkka Korhonen, kaavoitusinsinööri, Hausjärven kunta Raimo Ikäheimonen, teknisen palvelukeskuksen johtaja, Orimattilan kaupunki Annukka Huisko-Moilanen, suunnittelusihteeri, Orimattilan kaupunki Jaakko Stålhammar, Sysmän kunta Matti Nupponen, kunnanjohtaja, Sysmän kunta Martti Miettinen, tekninen johtaja, Sysmän kunta Pirjo Kinnunen, aluearkkitehti, Hartola, Heinola, Sysmä, hankkeen yhteyshenkilö, sihteeri 2.1. Aikaisemmat inventoinnit Inventoinneissa kartoitettiin uusien kohteiden lisäksi myös vanhojen kohteiden tietoja, ja päivitettiin tapahtuneet muutokset. Sysmän ja Hartolan kuntien alueella on kesällä 1998 tehty kartanoinventointia Hämeen taidetoimikunnan apurahalla. Inventointia teki arkkitehti Virpi Tervonen sekä rakennusarkkitehtiopiskelijat Heli Alho ja Irene Översti. Valtakunnalliset inventoinnit Vuonna 1993 julkaistu Rakennettu kulttuuriympäristö sisälsi valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden luettelon. Siihen sisältyvät Sysmästä seuraavat alueet: 1. Sysmän kirkonseutu 2. Otamon kylän kulttuurimaisema 3. Rapalan kartano ja kulttuurimaisema 4. Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisema 5. Nuoramoisten kulttuurimaisema 6. Suopellon huvila-asutus Valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden luetteloa ollaan parhaillaan tarkistamassa. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on määritelty vuoden 1992 inventoinnissa Nuoramoisten kulttuurmaisema, ja maisemanähtävyydeksi Päijätsalon alue Päijänteen rannalta. Maakunnalliset inventoinnit Vuonna 2005 helmikuussa valmistuneen Päijät-Hämeen arvokkaat kulttuuriympäristöt inventointiprojektin mukaan Sysmän maakunnallisesti arvokkita alueita ja kohteita ovat seuraavat: Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 8

10 1. Hovilan kartano ja kulttuurimaisema 2. Karilanmaan kulttuurimaisema 3. Liikolan kulttuurimaisema 4. Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristö 5. Nikkaroisten kulttuurimaisema 6. Nuoramoisten kulttuurimaisema 7. Otamon kylän kulttuurimaisema 8. Rannan kartano ja kulttuurimaisema 9. Rapalan kartano ja kulttuurimaisema 10. Ravioskorven karjalaisasutus 11. Suopellon huvila-asutus 12. Särkilahden kulttuurimaisema 13. Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisema 14. Valittulan kylän kulttuurimaisema 9 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

11 3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1. Menetelmät Inventointityön vaiheet olivat seuraavat: 1. Suunnittelu - kartoitettiin aiemmat inventoinnit, paikallishistoriaa koskeva lähdeaineisto, Kuninkaan kartaston aluetta koskevat kartat, alustava kohdekartoitus kunnissa 2. Kenttätyöt - kohteiden ja alueiden dokumentointi, haastattelut 3. Raportointi - tietojen kirjoittaminen, kuvien järjestäminen, keruukertomus, viranomaisraportit 1. Suunnittelu ja kohteiden valintaperusteita Työskentelyssä käytettiin Hämeen ympäristökeskuksessa käyttöön otettua inventointimenetelmää, jossa kohteiden tiedot tallennettiin paikkatietopohjaisina. Kohteiden ja alueiden inventointitietojen tallentamisessa käytettiin Access-pohjaista tietokantaa. Kuntakohtaisesti kartoitettiin inventointityön käynnistysvaiheessa mahdolliset kiireelliset inventointikohteet esimerkiksi vireillä oleviin kaavoihin liittyen. Inventointikohteiden alustava kartoitus tehtiin kuntakierroksilla, joihin osallistuivat inventoinnin tekijät. Kartoitus muodosti maastotöille rungon, jota inventoija täydensi sovittujen kriteerien mukaan itsenäisesti. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 10

12 Inventoija keräsi lähdeaineiston, joka käsitti paikallishistoriaa kuvaavia julkaisuja sekä mahdollisia vanhoja karttoja. Sysmän pitäjän historiasta kertovat teokset olivat tärkeä lähdeaineisto. Maatilakirja 1930-luvulta toimi lähdeaineistona maatilojen rakennuskannan kohdalla. Kuninkaan kartastoa käytettiin vertailuaineistona vanhojen kylätonttien tunnistamisessa. Arkistomateriaalia käytettiin työssä vain rajoitetusti suuren työmäärän takia. Kohteiden valintaperusteista Inventointikohteiden valintaan vaikuttivat niiden ikä ja sen ohella seuraavat seikat: - miten rakennus ilmentää rakennusaikaansa tai arkkitehtonisia pyrkimyksiä - minkälainen on kohteen käyttöhistoria - millainen on kohteen ympäristö Aluekohteet ovat kulttuurihistoriallisesti monipuolisia ja maisemallisesti tyypillisiä sekä edustavia kokonaisuuksia. Aluekohteet ovat Sysmässä tyypillisesti vanhoja kyliä ja niitä ympäröiviä kulttuurimaisemia. Näissä asutus on joko säilynyt vanhalla kylätontilla tai sen tuntumassa. Kylätonteilla on asutushistoriallista arvoa, ja alueen arvoa lisää, mikäli se on säilynyt asutettuna ja sillä on arvokas rakennuskanta. Aluekohteita voivat olla myös taajamien vanhan rakentamisen piirteitä säilyttäneet keskusta- tai asuinalueet sekä teollisuusalueet. Aluerajausten sisällä on rakennuskannasta riippuen saatettu inventoida erillisiä arvokkaita rakennuksia tai kohteita (esim. pihapiirejä). Inventoitaviksi kohteiksi valittiin rakennuksia luvulle tai yksittäistapauksissa jopa1960- luvun alkuun asti. Nuoremmasta rakennuskannasta voitiin inventointiin sisällyttää esimerkiksi yhtenäinen jälleenrakennusajan asuinalue tai muuten aikakautensa rakennustaiteen tyypillinen edustaja. Inventoidut kohteet ja alueet olivat seuraavanlaisia: - julkiset rakennukset, kuten kirkot, seurakuntatuvat tai talot, kunnantalot, terveyden- ja vanhustenhuollon rakennukset, koulut - kokoontumisrakennukset, kuten seurojentalot ja tanssilavat - tuotantorakennukset, kuten tehtaat, meijerit ja myllyt - liikenteen rakennukset, kuten asema-alueet - maatilat ja asuinrakennukset pihapiireineen - vanhat yhtenäiset keskusta- ja asuinalueet - vanhat tiemiljööt, katumiljööt, sillat, padot tms. Teemainventoinneissa käytiin läpi rakennustyyppejä, kuten kirkot, kartanot, koulut, seurantalot, meijerit, myllyt ja asemat. Rakentamisajankohdaltaan ne noudattivat aiemmin määriteltyä rajausta. 2. Kenttätyöt Kenttätyön kohdekäynneillä inventoija dokumentoi rakennukset eli kirjasi niitä koskevat inventointitiedot ja haastatteli asukkaita sekä valokuvasi kohteen. Inventoinnin yhteydessä omistajille jätettiin inventointityöstä kertova esite, josta ilmenivät inventoijan yhteystiedot ja hankkeen tausta. Esite jätettiin kohteeseen myös, mikäli asukkaat eivät olleet paikalla. 11 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

13 Inventoijalla oli myös mukana rakennusten korjauksia käsittelevää tiedotusmateriaalia, jota voitiin jättää kohteeseen asukkaiden niin halutessa. Varsinaista korjausneuvontaa työhön ei sisältynyt. Omistajan kanssa keskusteltiin kohteeseen liittyvistä aiheista. Valokuvat otettiin kohteista digitaalisina värikuvina. Muistiinpanot pyrittiin kirjaamaan tietokantaan mahdollisimman nopeasti maastokäynnin jälkeen. Tietokantaa täydennettiin mm. omistaja- ja rekisteritiedoilla maastotyövaiheen jälkeen. 3. Raportointi Kohteet ja alueet merkittiin paperikartoille ja aineisto käytiin kunnan edustajien kanssa läpi, ennen kuin kartat lähetettiin ympäristökeskukseen digitoitaviksi. Kohteet ja alueet digitoitiin ympäristöhallinnon alueidenkäytön Gis-paikkatietojärjestelmään ArcView-ohjelmistolla. Inventointitiedot lisättiin Access-tietokantaan. Lisäksi tehtiin kuntakohtaiset raportit viranomaiskäyttöön. Inventoinnin liitteet kopiot kartoista ja muusta mahdollisesta aineistosta koottiin mappeihin. Digitaaliset kuvat on tallennettu CD-levyille ja annettu kunnille, ympäristökeskukselle sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseolle Tietokanta ja paikkatieto Inventoinnin tulokset ovat sähköisinä Access-tietokannassa, paikkatietoaineistona (ESRIshape) ja digitaalisina kuvina. Tietokannan mukana on ohjeistus tietojen katseluun ja tulostamiseen. ArcView-muodossa tallennetut tiedot voidaan muuttaa ja siirtää kunnissa Mapinfoohjelmaan (Universal Translator ohjelma, koordinaattisysteemi Finnis cordinate system, Kkj 3). Tietokannan tiedot siirretään ympäristöhallinnon GISALU-paikkatietojärjestelmään. Aineistot ovat kunnan, ympäristöhallinnon ja asiantuntijalaitosten (maakuntamuseo, museovirasto) käytettävissä. Paikkatietoaineiston on tarkoitus palvella kunnan rakennusvalvontaa ja kaavoitustointa sekä ympäristöhallinnon tarpeita samoin kuin museoviranomaisten tarpeita. Inventoija opastaa tarvittaessa kunnan viranomaisia aineiston käytössä Inventoinnin kattavuus Rakennusaika (ikä) Inventoinnin käynnistyessä arvioitiin kunnissa kohteiden määräksi Sysmässä luetteloitiin alueita ja kohteita yhteensä 74 kappaletta. Nuorimmat inventoidut rakennuskohteet Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 12

14 ovat 1950-luvulta, mutta esimerkiksi jälleenrakennuskauden asuinalueet ovat mukana yleensä alueina. Vain yksittäiset ko. aikakauden erityyppiset rakennukset, kuten julkiset rakennukset tai tyypiltään erottuvat asuinrakennukset ovat mukana erillisinä kohteina. Maaseutualueiden arvokas rakennuskanta painottuu iältään 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkupuolelle. Tämän aikakauden esimerkkejä on säilynyt myös taajamassa. Rakennusten käyttötarkoitus Kunnan erilaiset rakennustyypit on pyritty ottamaan mukaan inventointiin. Tällaisia ovat koulut, kartanot, meijerit, myllyt, kirkolliset rakennukset, seurantalot, lastenkodit ja sairaalat sekä asemat. Vanhimmat kunnantalot sisältyvät inventointiin. Kyläkauppoja sisältyy yleensä kylien kulttuurimaisemien aluerajauksiin. Varhaista teollisuutta käsittävät alueet ovat myös mukana inventoinnissa, useimmiten aluekokonaisuuksina. Keskustojen liikerakennuksista muodostuu omia alueita ja kohteita Kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon määrittely Rakennusten arviointikriteereinä olivat: - alkuperäisyys - tyypillisyys - harvinaisuus Aluekohteita arviointi kriteerit olivat: - yhtenäisyys - monipuolisuus Tietokannassa kohteen arvoille on seuraavat vaihtoehdot: - tyylilliset piirteet (ulkoasu, muoto) - rakennushistorialliset tunnuspiirteet (tyyppi, käyttö) - osana laajempaa kokonaisuutta (sijainti, koko, muoto) Alueiden ja kohteiden arvoon vaikuttavat myös kohteen historialliset seikat, kuten mahdollinen kohteeseen liittyvä henkilöhistoria. Edellä mainituilla määrittelyillä pyritään perustelemaan rakennusten säilyttämisen tarvetta ja ohjaamaan niiden korjausrakentamista. Kohteen erityispiirteet eli tunnuspiirteet, joihin viitataan arvioinnissa, on luetteloitu tietokannassa. Alkuperäisyyttä arvioitiin sen mukaan, oliko kohde säilyttänyt tietylle ajanjaksolle tunnusomaiset piirteet, kuten muodon, materiaalit ja koristeaiheet. Lisäksi arvioitiin rakennuksen edustavuutta eli tyypillisyyttä. Rakennus saattoi olla korjausten myötä muuttunut, mutta se saatettiin ottaa inventointiin mukaan esimerkkinä alueelle tyypillisestä rakentamisesta. Inventoidut alueet ja kohteet käytiin läpi työryhmissä, joissa oli mukana inventoijan lisäksi asiantuntija, kuntien edustajat sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseon edustaja. 13 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

15 3.5. Inventointiaineiston merkitys ja käyttö Rakennusinventoinnin avulla on koottu selvitys paikallisesti arvokkaasta rakennuskannasta. Selvitystä voidaan käyttää esimerkiksi yleiskaavatasoisena kaavan perusselvityksenä. Asemakaavojen laadinnan yhteydessä on arvioitava erikseen selvityksen kattavuutta ja tarkkuutta. Inventointiaineistoa voidaan käyttää hyväksi myös erilaisissa historialliseen rakennuskantaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvissa suunnitelmissa ja hankkeissa sekä rakentamisen ohjauksessa. Rakentamisen ohjaukselle ja neuvonnalle inventointi tarjoaa yhteismitallista tietoa alueen rakennustavan tunnuspiirteistä, kuten esimerkiksi historiallisesti arvokkaista alueista, alueellisesta rakennustavasta ja rakennustyypeistä, materiaaleista, rakennusten muodoista, kuisti- ja ikkunatyypeistä sekä rakennusten koristeaiheista. Tietokanta-aineisto on helposti käytettävissä kunnissa. Access-ohjelma on käyttökelpoinen yleisyytensä takia. Kuntakohtaiset tulostetut raportit toimivat myös käytännön työvälineenä, ja ne ovat yleisön saatavilla esimerkiksi kunnan kirjastossa Tiedotus ja asukkaiden suhtautuminen Inventoinnista tiedotettiin alueellisissa ja paikallisissa lehdissä maastotyön käynnistyessä. Hanketta koskevia tiedotteita ja artikkeleita julkaistiin lokakuussa Hanketta koskevia tiedotteita ja artikkeleita julkaistiin lokakuussa 2002 Itä-Hämeessä, joka ilmestyy Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella. Itä-Hämeessä julkaistiin työstä artikkeli , Etelä-Suomen Sanomissa koko Päijät-Hämettä. Artikkeleita julkaistiin Siltojen kaupunki-lehdessä ja sekä Itä-Hämeessä. Maastokäyntien yhteydessä kohteisiin jätettiin erillinen tiedote työstä ja tekijöiden yhteystiedot. Työn aikana lehdissä on myös julkaistu artikkeleita, jotka ovat käsitelleet inventointityötä ja sen merkitystä. Pääosa kohteiden omistajista ja asukkaista on suhtautunut inventointiin myötämielisesti. Kohteiden tiedot on vielä lähetetty omistajille tarkistettaviksi, ja he ovat voineet tehdä niiden tietoihin tarkennuksia ja korjauksia. Käytännössä tarkennuksia ei ole tehty monissakaan kohteissa maastokäynnin jälkeen omistajien aloitteesta. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 14

16 TIETOKANTAKORTIT: Access-tietokannan korttipohja. Ylinnä vasemmalla on kohdekortti, joka kertoo kohteen tai alueen yleistiedot. Yllä oikealla on rakennuskortti josta löytyy tarkemmat tiedot inventoidusta rakennuksesta. Vieressä on arvokortti jossa kerrotaan millä perusteella kohde on luetteloitu. 15 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

17 4. SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURI- YMPÄRISTÖN SELVITYS Tiedot kaikista inventoiduista alueista ja rakennuksista on tallennettu Access-ohjelmaan tehtyyn tietokantaan, joka on luovutettu kunnalle, Hämeen ympäristökeskukselle, ympäristöministeriölle ja Museovirastolle. Tässä raportissa esitellään inventoidut alueet ja kohteet yleispiirteisesti ja kuvataan niiden kulttuurihistoriallista merkitystä. Kohteet ovat raportissa rekisterikylittäin. Jokaiselle kohteelle on annettu tunnus, joka yksilöi sen inventointi- ja paikkatietokannoissa. Tunnus muodostuu kunnan, kylän ja tietokannan laskurin antamasta luvusta. Tässä luvussa kuvataan kunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan yleispiirteitä ja tyypillisiä ilmiöitä. Kylien erityispiirteitä käsitellään erikseen ja lopuksi on kuvattu kaikki inventoidut alueet ja kohteet sekä esitetty niitä luonnehtivaa kuva-aineistoa. Alueet Inventoidut aluekokonaisuudet liittyvät tavallisesti vanhoihin kaupunkikeskuksiin, keskiaikaisiin kyläkeskuksiin, vanhoihin kulkureitteihin tai varhaisen elinkeinotoiminnan synnyttämiin rakennettuihin ympäristöihin. Alue voi käsittää yksinomaan rakennettua ympäristöä, mutta siihen voi liittyä myös asutukseen liittyvää kulttuurimaisemaa. Rakennustietokannassa on arvioitu tarkemmin alueiden rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa ja ominaispiirteitä. Aluekohteista on esitetty myös kuva-aineistoa tässä raportissa. Laajempi kuva-aineisto sisältyy rakennustietokantaan. Kohteet Kohteet ovat pääasiassa yhden omistajan omistuksessa olevia asumiseen, yhdistystoimintaan, elinkeinotoimintoihin tai julkisiin palveluihin liittyviä rakennuksia tai rakennusryhmiä, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 16

18 kuten pihapiirejä. Rakennusten yksityiskohtaiset tiedot, kuten tiedot rakentamisajankohdasta ja muutoksista sekä rakennuksen tyypillisistä piirteistä, on tallennettu tietokantaan. Kuntakohtaisessa raportissa kuvataan kohteita yleispiirteisemmin. Rakennuksista on luetteloitu rakennushistoriallisen arvon määrittelyn kannalta olennaiset tunnuspiirteet, jotka liittyvät rakennuksen ulkoasuun ja käyttöön. Ominaispiirteiden kuvaus palvelee kohteiden säilyttämisen ja hoidon tavoitteiden määrittelyä sekä korjauksia koskevaa neuvontaa. Kohteiden arvoiksi on määritelty tietokannassa rakennushistoriallinen, historiallinen ja maisemallinen arvo. Kohteen rakennushistoriaa tarkastellaan alkuperäisyyden, harvinaisuuden ja tyypillisyyden näkökulmista. Alkuperäisyyden arvioinnissa kiinnitetään huomioita rakennuksen säilyneisiin materiaaleihin ja ulkoisiin tyylipiirteisiin. Harvinaisena pidetään ennen vuotta 1900 rakennettuja rakennuksia. Rakennus voi olla tyypiltään harvinainen tai omaperäinen tai esimerkiksi harvinaistunut ja aiemmin paikallisesti yleinen rakennustyyppi. Tyypillisyyttä arvioidaan sen mukaan, liittyykö se rakentamisaikaan, tyyliin, sosiaaliryhmään, käyttöön tai suunnitteluun. Maisemallista arvoa tarkastellaan yhtenäisyyden ja monipuolisuuden näkökulmista. Yhtenäisyys voi ympäristössä perustua maankäytön historiaan, aluesuunnitteluun tai rakennuskantaan. Monipuolinen alue ilmentää erilaisia maankäyttötapoja, käyttöhistorian muotoja ja rakennustyyppejä Sysmän historiaa Sysmä on alkuaan ollut hämäläistä eräaluetta, jota myöhemmin on käytetty kaskiviljelyyn. Kunnan sijainti Päijänteen rannalla lännen ja idän vesireittien yhtymäkohdassa oli edullinen. Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Sysmä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1398 paavin kirjeessä Hartolan kirkossa käyville. Hartolassa lienee siis ollut Suur-Sysmän ensimmäinen kirkko. Kirkkopitäjänä Sysmä mainitaan ensimmäisen kerran Tuolloin kappeliseurakuntana ollut Sysmä erosi omaksi seurakunnakseen vuonna Sysmän suurpitäjään kuuluivat aikanaan Sysmän lisäksi Hartola, Joutsa, Luhanka sekä osia Heinolasta ja Pertunmaasta. Suurimmat aluemenetykset olivat vuonna 1784 Hartolan erottua ja vuonna 1864 Luhangan erottua omiksi seurakunnikseen. Sysmän asutus on levinnyt etelästä ja lännestä pohjoiseen ja koilliseen. Keskiajan lopulla tiheimmin asuttuja seutuja olivat Majutveden, Nuoramoisjärven ja Joutsjärven ympäristöt. Vanhimpia asuttuja paikkoja ovat Nuoramoisten, Otamon, Liikolan, Rapalan, Suurikylän, Virtaan ja Karilanmaan kylät. Kaikki viimeistään 1400-luvulla asutetut kylät sijaitsevat Päijänteeltä saavutettavan vesireitin varrelle. Vanhan pitäjän alueella oli alkujaan 26 alkutaloa. Vuoteen 1539 mennessä ne olivat jakautuneet jo 210 taloon. Nykyisen Sysmän kylissä alkutaloja oli seuraavasti: Liikola 1, Otamo 1, Virtaa-Nikkaroinen 1, Voipala 1, Saari 1, Rapala 1, Suurikylä-Käenmäki 2, Toivola 1, Joutsjärvi-Valittula 2 ja Nuoramoinen-Niemi 3 Sysmä tunnetaan kartanopitäjänä. Kunnan alueella oli rälssitiloja jo 1500-luvulla luvulla Sysmässä oli jopa noin kolmekymmentä kartanoa, joista osa oli kruunutiloja. Näiden maat käytettiin asutukseen 1920-luvun loppuun mennessä. Kartanot vaikuttivat myönteisesti esimerkillään maatalouden kehittymiseen, kuten viljan viljelyyn, karjatalouteen ja meijeritoimin- 17 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

19 nan syntyyn. Myös vanhin teollinen toiminta keskittyi kartanoiden ympärille. Vanhimmat kulkutiet Sysmään olivat vesitiet Päijännettä pitkin. Myös pitäjän sisällä kulkeminen tapahtui Tainionvirtaa ja muita vesireittejä pitkin. Vanha maantieyhteys kulki kirkolta Pulkkilanharjulle, jonka kapeammassa salmessa oli silta jo vuonna Tie yhtyi Asikkalassa Savon maantiehen. Toinen vanha tieyhteys kulki kirkolta itään Hartolaan. Tie sivusi ensin Ylimmäisten ja Koiviston kylieä, mutta se oikaistiin 1720-luvulla kulkemaan Valittulan kylän kautta. Heinolan tultua läänin pääkaupungiksi, sinne raivattiin tie 1780-luvulla. Sysmän keskusta muodostui lähelle kirkkoa vanhojen maanteiden risteyskohtaan Majutveden pohjukkaan. Nykyään keskusta ulottuu neljän maarekisterikylän eli Suurikylän, Käenmäen, Toivolan ja Skinnarilan alueille. Kirkonkylä alkoi kasvaa varsinaiseksi keskustaksi alkoi kansalaissodan jälkeen 1920-luvulla. Tällöin raitin varteen perustettiin useita liikkeitä, kuten elokuvateatteri, koneliike, kulta- ja kelloliike, paperi- ja kirjakauppa ja leninkiliike. Keskustan alueen asutus on vuosikymmenien aikana laajentunut, ehkä voimakkaimmin pohjoisen suuntaan. Myös pienimuotoinen teollisuus on keskittynyt kirkonkylän läheisyyteen Sysmän erityispiirteet Sysmän kirkonseutu kuvastaa alueen pitkää asutushistoriaa lukuisine rautakautisine kalmistoineen ja uhrikivineen. Keskiaikainen Pyhälle Olaville omistettu kivikirkko lienee 1500-luvun alusta. Kirkon ulkoasu muuttui 1830-luvun alussa C.L. Engelin suunnitelmien mukaisesti, ja seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin erillinen kellotapuli. Kirkonseudun kulttuurimaisemaan liittyvät olennaisina pappila vuodelta 1918 ja Suurikylän kartanon edustava rakennusryhmä, jonka päärakennus on alun perin vuodelta 1801 sekä lainajyvästön kivinen makasiini. Kokonaisuus muodostaa valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Sysmä tunnetaan merkittävästä kartanokulttuuristaan. Alueella on runsaasti hyvin säilyneitä kartanomiljöitä päärakennuksineen ja puistomaisine pihoineen. Kartanoiden sijaintipaikat on valittu paikallisen maiseman keskeisiltä alueilta, ja nykyään ne muodostavat lähiympäristöineen kulttuurimaiseman ydinalueet. Kartanot sijaitsevat usein vesistöjen läheisyydessä, ja niiden ympärille levittäytyy laajoja viljelymaisemia. Monien kartanoiden lähiympäristöistä, kuten Tainionvirran rannoilta ja Nuoramoisten kylästä, on tehty runsaasti esihistoriallisia löytöjä. Nuoramoisten, Rapalan sekä Tainionvirran ja Virtaankosken valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt keskittyvät kartanoiden ympärille. Kartanot muodostavat olennaisen tekijän myös maakunnallisesti arvokkaissa Hovilan ja Rannan kartanon sekä Karilanmaan kulttuurimaisemissa. Nuoramoisten, Virtaan ja Karilanmaan kylien talonpoikaisasutus on kartanoiden ohella merkittävä osa kulttuurimaisemaa. Nikkaroisten, Valittulan, Taipaleen ja Särkilahden kylissä vanhojen kylätonttien ympäristö on edelleen tiheästi asuttu. Valittulassa, Taipaleessa ja Särkilahdessa maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön liittyy asutuksen lisäksi pienipiirteistä viljelymaisemaa. Nikkaroisissa asutus on harvana nauhana maantien varrella, ja viljelyksille avautuu pitkiä näkymiä. Suurten tilakeskusten ympärille muodostunutta maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä on Liikolassa ja Joutsmatkassa. Kirkonkylän eteläpuolella on Otamon valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jossa merkittävässä osassa on vanha talonpoikaisasutus. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 18

20 Sysmässä on säilynyt paljon vanhaa talonpoikaistalojen rakennuskantaa. Päärakennukset edustavat useimmiten 1900-luvun vaihteen kertaustyyliä, mutta myös pitkänomainen luvun rakennustyyppi on nähtävissä. Maatilojen pihapiireille tyypillistä rakennuskantaa ovat luhtiaitat, joiden luhtikäytävän kaide on usein koristeltu. Vauraasta maataloudesta muistuttavia luonnonkivestä valmistettuja navettoja Sysmässä on säilynyt runsaasti. Sysmän kirkon seutu pappiloineen ja pitäjänmakasiineineen sijaitsee Päijänteeseen liittyvän Majutveden rannalla. Keskusraitin varrella on eri-ikäisiä liike- ja asuinrakennuksia. Ne muodostavat tiiviin alueen, jonka runkona on jälleenrakennuskauden rakennuskanta. Alueen rakennuskanta on osittain uudistunut ja muuttanut kyläkuvaa olennaisesti. Kirkonkylän pohjoisosassa sijaitsee vanhojen koulujen muodostama alue sekä runsaasti luvun taitteen rakennuskantaa sisältävä alue, jossa sijaitsevat mm. teatteritalo ja entinen kunnalliskoti. Raittimiljööseen liittyy vielä Rantalan tilan pihapiiri. Raitin eteläpäässä sijaitsevat funktionalistinen paloasema ja jugend-ajan meijeri. Myös Valittulan kylässä on entinen meijerirakennus sekä Nikkaroisissa ja Nuoramoisissa kuorima-asemat. Otamossa sijaitsevan hautausmaan lisäksi Nuoramoisten kylässä on siunauskappeli ja hautausmaa, jotka muodostavat osan maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Nuoramoisten eteläosassa sijaitsee laaja yhtenäinen siirtokarjalaisten asuttama Ravioskorven alue. Maakunnallisesti arvokas alue sijaitsee erillään kylärakenteesta. Vanhojen koulurakennusten lisäksi Sysmässä on säilynyt useita seurantaloja. Päijänteen rannalta löytyy merkittävää 1900-luvun vaihteen ja alkupuolen huvilarakentamista, jonka syntyyn vaikutti osaltaan sisävesiliikenteen käynnistyminen Päijänteellä 1800-luvun puolivälissä. Tiivis kokonaisuus muodostuu Päijätsaloon, Suopeltoon ja niiden väliin jääviin pieniin saariin rakennetuista huviloista. Ilolan palaneen kartanon puistomainen alue liittyy kokonaisuuteen. Alue satamineen ja seurantaloineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Päijätsalo näkötorneineen taas on maisemanähtävyys. 19 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Luonnos, täydennetty 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Etelä-Savon ja Pertunmaan kulttuuriperintöä.

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2006

KAAVOITUSKATSAUS 2006 KAAVOITUSKATSAUS 2006 SYSMÄN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO KAAVOITUSKATSAUS 2006 1. Yleistä - Maankäyttö- ja rakennuslaki ( MRL ) - Kaavoituskatsauksen laatimisvelvollisuus - Kaavoitusviranomainen - Kunnan yhdyshenkilöt

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Rautavaara, kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta 1. lähtöaineisto 2. menetelmän kuvaus 3. luokitteluperusteet (I-III, kohde/alue) 4. määrät ja esimerkkikohteet

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 120 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 121 Kihniö Virrat KIHNIÖ Korhoskylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen LIITE 27 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön muodostavat rakennettu ympäristö, ja muinaisjäännökset. Erona luonnonympäristöön kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen kädenjälki. Päijät-Hämeessä on toteutettu

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

Niemi-Eskolan asemakaava / asemakaavamuutos

Niemi-Eskolan asemakaava / asemakaavamuutos Niemi-Eskolan asemakaava / asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös xx.x.2009 ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Kaavan lähtökohdat Kaavoitustilanne

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Tiina Jäkärä 2008 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1 Sisällysluettelo Johdanto..2 Tutkimusalue ja aiemmat tutkimukset Inventoinnin

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ /JÄRVELÄ Päiväys 3.11.2016 TEOLLISUUSTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot