SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS"

Transkriptio

1 SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS KUNTIEN YMPÄRISTÖSELVITYS, KUKUSE Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTE 98 / 2005 Nina Könönen

2 SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS KUNTIEN YMPÄRISTÖSELVITYS, KUKUSE Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN MONISTE 98 / 2005 Nina Könönen

3 ISBN ISSN Valokuvat ja teksti: Nina Könönen Kuvakäsittely, ulkoasu ja taitto; Eve Josef-Hämäläinen Karttaliite: Maanmittauslaitos Häme/519/05 Painopaikka: Padasjoen Kirjapaino 2005 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 2

4 SYSMÄN SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE 5 2. KUNTIEN KULTTUURIYMPÄRISTÖT SELVITYS, KUKUSE Aikaisemmat inventoinnit 8 3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU Menetelmät Tietokanta ja paikkatieto Inventoinnin kattavuus Kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon määrittely Inventoinnin merkitys Tiedotus ja asukkaiden suhtautuminen SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Sysmän historiaa Sysmän erityispiirteet Kohteet kylittäin 20 Joutsjärvi 20 Karilanmaa 24 Koivisto 28 Liikola ja Taipale 30 Nikkaroinen 32 Nuoramoinen 36 Onkiniemi 40 Otamo 42 Rapala 46 Saari 48 Soiniemi 50 Suurikylä ja Käenmäki 52 Särkilahti 58 Valittula 60 Virtaa 62 Voipala LÄHTEET LIITEKARTTA 72 3 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

5 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 4

6 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön ottamista huomioon maankäytön suunnittelussa sekä muissa ympäristöä muuttavissa suunnitteluprosesseissa. Kulttuuriympäristö maisemineen, kulttuurihistoriallisesti merkittävine alueineen sekä muinaisjäännöksineen on myös merkittävä taloudellinen voimavara, jota käytetään hyväksi elinkeinotoiminnassa. Rakennettua kulttuuriympäristöä kehitetään sen omista lähtökohdista ja omilla ehdoilla esimerkiksi osana vetovoimaista kulttuurimatkailua sekä erilaisina toimintaympäristöinä. Kulttuuriympäristön suunnittelu ja hoito edistää myös uusien työpaikkojen syntymistä. Tietoa rakennetuista kulttuuriympäristöistä on lisättävä. Tämä nostaa niiden yleistä arvostusta. Rakennushistorian tuntemus edistää olennaisesti kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä ja sopivien käyttötapojen valintaa ja kehittämistä. Hyvin hoidettu kulttuuriperintö lisää alueiden viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta niin asuin- ja työympäristöinä kuin matkailukohteinakin. Viiden kunnan KUKUSE-hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Eu-Tavoite 2 ohjelmaan kuuluva ylimaakunnallinen Kuntien kulttuuriympäristöt selvitys, josta käsillä oleva raportti on Sysmän kuntaa koskeva osaraportti. Inventoinnin tuloksena saatiin kokonaiskuva kunnan rakennusperinnön määrästä, ominaispiirteistä ja säilymisestä. Inventointiaineistoa tulee käyttää hyväksi kulttuuriympäristöjen suunnittelussa, kehittämishankkeissa, päätöksenteossa ja käytännön toimenpiteissä, esimerkiksi korjaamisessa ja hoidossa. Yhteiskunta myöntää varoja pääasiassa inventoituihin ja luokiteltuihin kohteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi alueellisen ympäristökeskuksen avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden korjaamiseen. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden ja rakennusperintöstrategian sekä Hämeen kulttuuriympäristöohjelman tavoitteena on arvokkaan rakennuskannan inventointi kaikissa kunnissa. Inventointi luo pohjan paikalliselle maankäytön suunnittelulle sekä rakentamisen ohjaamiselle. Inventoinnin teki rakennusarkkitehti Nina Könönen ja asiantuntijakonsulttina toimi arkkitehti TkL Eeva Aarrevaara (Avaras Oy). Inventointityötä avustivat työryhmä ja ohjausryhmä. 5 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

7 2. KUNTIEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYS, KUKUSE Hämeen taidetoimikunnan ja Hämeen ympäristökeskuksen laatimassa Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen kuntien rakennusinventointitilanteen selvityksessä vuodelta 1999 ilmeni, että kuntakohtaisia inventointeja ei juuri ole tehty. Rakennusinventointeja on jouduttu tekemään kaavoituksen yhteydessä, jolloin ne ovat lisänneet kaavoituskustannuksia. Inventoinnit eivät kuitenkaan ole kaikilta osin olleet riittävän perusteellisia rakennusten arvon kuvaamiseksi ja luokittelemiseksi. Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä koskeva selvitys on julkaistu viimeksi vuonna Kohdeluettelon tarkistuskierros on meneillään, ja museovirasto on pyytänyt kunnilta lausuntoja koskien tarkistettuja kohteita ja alueita. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet on Kanta-Hämeessä inventoitu vuonna 2003, ja inventoinnin tulokset on julkaistu kirjassa Rakennettu Häme. Päijät-Hämeen liitto toteutti Päijät-Hämeen maakuntakaavaa varten maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden inventoinnin tarkistuksen samaan aikaan kuntien kulttuuriympäristöjä koskevan selvityksen kanssa. Tarkistus käynnistyi syksyllä 2004 ja aineisto valmistui helmikuussa Inventoinnista vastasi FL Henrik Wager, ja työssä toimi kuntien edustajista ja eri viranomaisista sekä asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä, joka kokoontui useita kertoja työn aikana. Päijät- Hämeen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet sisältää pääasiassa aluekokonaisuuksia. Viiden kunnan alueen käsittänyt KUKUSE hanke toteutettiin ajanjaksolla Alun perin hankkeen piti alkaa vuoden 2003 alussa ja loppua jo vuoden 2004 lopulla, mutta aloituksen viivästymisen ja tekijän resurssipulan takia hankkeelle haettiin lisäai- Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 6

8 kaa saakka. Inventoinnissa kartoitettiin uusia paikallisesti arvokkaita kohteita ja alueita. Samalla tarkistettiin ja päivitettiin aikaisemmin inventoitujen kohteiden tietoja ja tilannetta. Inventoinnin tarkoituksena on toimia perusselvityksenä kuntien yleiskaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa. Selvitys tukee kuntien maankäytön ohjausta ja rakentamiseen liittyvien lupien käsittelyä. Inventointityö tehtiin vuorovaikutuksessa kohteiden omistajien ja kuntien kanssa. Paikallisten rakennushistorian asiantuntijoiden kanssa tehty yhteistyö oli selvitykselle erittäin tärkeää. Rakennusinventointi käsitti yksittäisten kohteiden lisäksi laajempia alueita. Kohteella tarkoitetaan inventoinnissa yksittäistä rakennusta tai esimerkiksi tilakeskusta tai pihapiiriä, johon kuuluu useita rakennuksia. Alue taas tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta, esimerkiksi kylän keskusta, asuinaluetta tai aseman seutua. Aluerajaukseen saattaa kuulua myös rakennettua aluetta ympäröivää kulttuurimaisemaa. Yhteensä kohteita eri kunnissa inventointiin seuraavasti: Hausjärvi 128 Hartola 78 Heinola 127 Orimattila 111 Sysmä 74 Inventoinnin teki rakennusarkkitehti Nina Könönen, ja asiantuntijakonsulttina toimi arkkitehti TkL Eeva Aarrevaara (Avaras Oy). Inventoijaa avusti työryhmä, johon kuuluivat: Irmeli Kaartokallio, ylitarkastaja, Hämeen ympäristökeskus, hankkeen valvoja Riitta Niskanen, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Päivi Siikaniemi, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Mirja Karila-Reponen, erityisasiantuntija, Päijät-Hämeen liitto Hartti Hämäläinen, kaupunginarkkitehti, Heinolan kaupunki Kari-Paavo Kokki, museonjohtaja, Heinolan kaupunki Jouko Valo, rakennustarkastaja, Heinolan kaupunki Raimo Ikäheimonen, teknisen palvelukeskuksen johtaja, Orimattilan kaupunki Jorma Hämäläinen, rakennustarkastaja, Orimattilan kaupunki Harri Suoknuuti, kunnaninsinööri, Hartolan kunta Tapio Tonteri, rakennustarkastaja, Hartolan kunta Martti Miettinen, tekninen johtaja, Sysmän kunta Harri Hoffren, rakennustarkastaja, Sysmän kunta Pirjo Kinnunen, aluearkkitehti, Hartola, Heinola, Sysmä, hankkeen yhteyshenkilö, sihteeri Projektia valvovaan ohjausryhmään kuuluivat: Irmeli Kaartokallio, ylitarkastaja, Hämeen ympäristökeskus Riitta Niskanen, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Päivi Siikaniemi, tutkija, Päijät-Hämeen maakuntamuseo Tapio Pesonen, teknisen toimen johtaja, Heinolan kaupunki Hartti Hämäläinen, kaupunginarkkitehti, Heinolan kaupunki Kari-Paavo Kokki, museonjohtaja, Heinolan kaupunki 7 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

9 Ritva-Maija Kuuskoski, projektipäällikkö, Heinolan kaupunki Raija Peltonen, kunnanjohtaja, Hartolan kunta Harri Suoknuuti, kunnaninsinööri, Hartolan kunta Hannu Mäkelä, kunnanjohtaja, Hausjärven kunta Ilkka Korhonen, kaavoitusinsinööri, Hausjärven kunta Raimo Ikäheimonen, teknisen palvelukeskuksen johtaja, Orimattilan kaupunki Annukka Huisko-Moilanen, suunnittelusihteeri, Orimattilan kaupunki Jaakko Stålhammar, Sysmän kunta Matti Nupponen, kunnanjohtaja, Sysmän kunta Martti Miettinen, tekninen johtaja, Sysmän kunta Pirjo Kinnunen, aluearkkitehti, Hartola, Heinola, Sysmä, hankkeen yhteyshenkilö, sihteeri 2.1. Aikaisemmat inventoinnit Inventoinneissa kartoitettiin uusien kohteiden lisäksi myös vanhojen kohteiden tietoja, ja päivitettiin tapahtuneet muutokset. Sysmän ja Hartolan kuntien alueella on kesällä 1998 tehty kartanoinventointia Hämeen taidetoimikunnan apurahalla. Inventointia teki arkkitehti Virpi Tervonen sekä rakennusarkkitehtiopiskelijat Heli Alho ja Irene Översti. Valtakunnalliset inventoinnit Vuonna 1993 julkaistu Rakennettu kulttuuriympäristö sisälsi valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden luettelon. Siihen sisältyvät Sysmästä seuraavat alueet: 1. Sysmän kirkonseutu 2. Otamon kylän kulttuurimaisema 3. Rapalan kartano ja kulttuurimaisema 4. Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisema 5. Nuoramoisten kulttuurimaisema 6. Suopellon huvila-asutus Valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden luetteloa ollaan parhaillaan tarkistamassa. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on määritelty vuoden 1992 inventoinnissa Nuoramoisten kulttuurmaisema, ja maisemanähtävyydeksi Päijätsalon alue Päijänteen rannalta. Maakunnalliset inventoinnit Vuonna 2005 helmikuussa valmistuneen Päijät-Hämeen arvokkaat kulttuuriympäristöt inventointiprojektin mukaan Sysmän maakunnallisesti arvokkita alueita ja kohteita ovat seuraavat: Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 8

10 1. Hovilan kartano ja kulttuurimaisema 2. Karilanmaan kulttuurimaisema 3. Liikolan kulttuurimaisema 4. Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristö 5. Nikkaroisten kulttuurimaisema 6. Nuoramoisten kulttuurimaisema 7. Otamon kylän kulttuurimaisema 8. Rannan kartano ja kulttuurimaisema 9. Rapalan kartano ja kulttuurimaisema 10. Ravioskorven karjalaisasutus 11. Suopellon huvila-asutus 12. Särkilahden kulttuurimaisema 13. Tainionvirran ja Virtaankosken kulttuurimaisema 14. Valittulan kylän kulttuurimaisema 9 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

11 3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1. Menetelmät Inventointityön vaiheet olivat seuraavat: 1. Suunnittelu - kartoitettiin aiemmat inventoinnit, paikallishistoriaa koskeva lähdeaineisto, Kuninkaan kartaston aluetta koskevat kartat, alustava kohdekartoitus kunnissa 2. Kenttätyöt - kohteiden ja alueiden dokumentointi, haastattelut 3. Raportointi - tietojen kirjoittaminen, kuvien järjestäminen, keruukertomus, viranomaisraportit 1. Suunnittelu ja kohteiden valintaperusteita Työskentelyssä käytettiin Hämeen ympäristökeskuksessa käyttöön otettua inventointimenetelmää, jossa kohteiden tiedot tallennettiin paikkatietopohjaisina. Kohteiden ja alueiden inventointitietojen tallentamisessa käytettiin Access-pohjaista tietokantaa. Kuntakohtaisesti kartoitettiin inventointityön käynnistysvaiheessa mahdolliset kiireelliset inventointikohteet esimerkiksi vireillä oleviin kaavoihin liittyen. Inventointikohteiden alustava kartoitus tehtiin kuntakierroksilla, joihin osallistuivat inventoinnin tekijät. Kartoitus muodosti maastotöille rungon, jota inventoija täydensi sovittujen kriteerien mukaan itsenäisesti. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 10

12 Inventoija keräsi lähdeaineiston, joka käsitti paikallishistoriaa kuvaavia julkaisuja sekä mahdollisia vanhoja karttoja. Sysmän pitäjän historiasta kertovat teokset olivat tärkeä lähdeaineisto. Maatilakirja 1930-luvulta toimi lähdeaineistona maatilojen rakennuskannan kohdalla. Kuninkaan kartastoa käytettiin vertailuaineistona vanhojen kylätonttien tunnistamisessa. Arkistomateriaalia käytettiin työssä vain rajoitetusti suuren työmäärän takia. Kohteiden valintaperusteista Inventointikohteiden valintaan vaikuttivat niiden ikä ja sen ohella seuraavat seikat: - miten rakennus ilmentää rakennusaikaansa tai arkkitehtonisia pyrkimyksiä - minkälainen on kohteen käyttöhistoria - millainen on kohteen ympäristö Aluekohteet ovat kulttuurihistoriallisesti monipuolisia ja maisemallisesti tyypillisiä sekä edustavia kokonaisuuksia. Aluekohteet ovat Sysmässä tyypillisesti vanhoja kyliä ja niitä ympäröiviä kulttuurimaisemia. Näissä asutus on joko säilynyt vanhalla kylätontilla tai sen tuntumassa. Kylätonteilla on asutushistoriallista arvoa, ja alueen arvoa lisää, mikäli se on säilynyt asutettuna ja sillä on arvokas rakennuskanta. Aluekohteita voivat olla myös taajamien vanhan rakentamisen piirteitä säilyttäneet keskusta- tai asuinalueet sekä teollisuusalueet. Aluerajausten sisällä on rakennuskannasta riippuen saatettu inventoida erillisiä arvokkaita rakennuksia tai kohteita (esim. pihapiirejä). Inventoitaviksi kohteiksi valittiin rakennuksia luvulle tai yksittäistapauksissa jopa1960- luvun alkuun asti. Nuoremmasta rakennuskannasta voitiin inventointiin sisällyttää esimerkiksi yhtenäinen jälleenrakennusajan asuinalue tai muuten aikakautensa rakennustaiteen tyypillinen edustaja. Inventoidut kohteet ja alueet olivat seuraavanlaisia: - julkiset rakennukset, kuten kirkot, seurakuntatuvat tai talot, kunnantalot, terveyden- ja vanhustenhuollon rakennukset, koulut - kokoontumisrakennukset, kuten seurojentalot ja tanssilavat - tuotantorakennukset, kuten tehtaat, meijerit ja myllyt - liikenteen rakennukset, kuten asema-alueet - maatilat ja asuinrakennukset pihapiireineen - vanhat yhtenäiset keskusta- ja asuinalueet - vanhat tiemiljööt, katumiljööt, sillat, padot tms. Teemainventoinneissa käytiin läpi rakennustyyppejä, kuten kirkot, kartanot, koulut, seurantalot, meijerit, myllyt ja asemat. Rakentamisajankohdaltaan ne noudattivat aiemmin määriteltyä rajausta. 2. Kenttätyöt Kenttätyön kohdekäynneillä inventoija dokumentoi rakennukset eli kirjasi niitä koskevat inventointitiedot ja haastatteli asukkaita sekä valokuvasi kohteen. Inventoinnin yhteydessä omistajille jätettiin inventointityöstä kertova esite, josta ilmenivät inventoijan yhteystiedot ja hankkeen tausta. Esite jätettiin kohteeseen myös, mikäli asukkaat eivät olleet paikalla. 11 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

13 Inventoijalla oli myös mukana rakennusten korjauksia käsittelevää tiedotusmateriaalia, jota voitiin jättää kohteeseen asukkaiden niin halutessa. Varsinaista korjausneuvontaa työhön ei sisältynyt. Omistajan kanssa keskusteltiin kohteeseen liittyvistä aiheista. Valokuvat otettiin kohteista digitaalisina värikuvina. Muistiinpanot pyrittiin kirjaamaan tietokantaan mahdollisimman nopeasti maastokäynnin jälkeen. Tietokantaa täydennettiin mm. omistaja- ja rekisteritiedoilla maastotyövaiheen jälkeen. 3. Raportointi Kohteet ja alueet merkittiin paperikartoille ja aineisto käytiin kunnan edustajien kanssa läpi, ennen kuin kartat lähetettiin ympäristökeskukseen digitoitaviksi. Kohteet ja alueet digitoitiin ympäristöhallinnon alueidenkäytön Gis-paikkatietojärjestelmään ArcView-ohjelmistolla. Inventointitiedot lisättiin Access-tietokantaan. Lisäksi tehtiin kuntakohtaiset raportit viranomaiskäyttöön. Inventoinnin liitteet kopiot kartoista ja muusta mahdollisesta aineistosta koottiin mappeihin. Digitaaliset kuvat on tallennettu CD-levyille ja annettu kunnille, ympäristökeskukselle sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseolle Tietokanta ja paikkatieto Inventoinnin tulokset ovat sähköisinä Access-tietokannassa, paikkatietoaineistona (ESRIshape) ja digitaalisina kuvina. Tietokannan mukana on ohjeistus tietojen katseluun ja tulostamiseen. ArcView-muodossa tallennetut tiedot voidaan muuttaa ja siirtää kunnissa Mapinfoohjelmaan (Universal Translator ohjelma, koordinaattisysteemi Finnis cordinate system, Kkj 3). Tietokannan tiedot siirretään ympäristöhallinnon GISALU-paikkatietojärjestelmään. Aineistot ovat kunnan, ympäristöhallinnon ja asiantuntijalaitosten (maakuntamuseo, museovirasto) käytettävissä. Paikkatietoaineiston on tarkoitus palvella kunnan rakennusvalvontaa ja kaavoitustointa sekä ympäristöhallinnon tarpeita samoin kuin museoviranomaisten tarpeita. Inventoija opastaa tarvittaessa kunnan viranomaisia aineiston käytössä Inventoinnin kattavuus Rakennusaika (ikä) Inventoinnin käynnistyessä arvioitiin kunnissa kohteiden määräksi Sysmässä luetteloitiin alueita ja kohteita yhteensä 74 kappaletta. Nuorimmat inventoidut rakennuskohteet Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 12

14 ovat 1950-luvulta, mutta esimerkiksi jälleenrakennuskauden asuinalueet ovat mukana yleensä alueina. Vain yksittäiset ko. aikakauden erityyppiset rakennukset, kuten julkiset rakennukset tai tyypiltään erottuvat asuinrakennukset ovat mukana erillisinä kohteina. Maaseutualueiden arvokas rakennuskanta painottuu iältään 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkupuolelle. Tämän aikakauden esimerkkejä on säilynyt myös taajamassa. Rakennusten käyttötarkoitus Kunnan erilaiset rakennustyypit on pyritty ottamaan mukaan inventointiin. Tällaisia ovat koulut, kartanot, meijerit, myllyt, kirkolliset rakennukset, seurantalot, lastenkodit ja sairaalat sekä asemat. Vanhimmat kunnantalot sisältyvät inventointiin. Kyläkauppoja sisältyy yleensä kylien kulttuurimaisemien aluerajauksiin. Varhaista teollisuutta käsittävät alueet ovat myös mukana inventoinnissa, useimmiten aluekokonaisuuksina. Keskustojen liikerakennuksista muodostuu omia alueita ja kohteita Kohteiden kulttuurihistoriallisen arvon määrittely Rakennusten arviointikriteereinä olivat: - alkuperäisyys - tyypillisyys - harvinaisuus Aluekohteita arviointi kriteerit olivat: - yhtenäisyys - monipuolisuus Tietokannassa kohteen arvoille on seuraavat vaihtoehdot: - tyylilliset piirteet (ulkoasu, muoto) - rakennushistorialliset tunnuspiirteet (tyyppi, käyttö) - osana laajempaa kokonaisuutta (sijainti, koko, muoto) Alueiden ja kohteiden arvoon vaikuttavat myös kohteen historialliset seikat, kuten mahdollinen kohteeseen liittyvä henkilöhistoria. Edellä mainituilla määrittelyillä pyritään perustelemaan rakennusten säilyttämisen tarvetta ja ohjaamaan niiden korjausrakentamista. Kohteen erityispiirteet eli tunnuspiirteet, joihin viitataan arvioinnissa, on luetteloitu tietokannassa. Alkuperäisyyttä arvioitiin sen mukaan, oliko kohde säilyttänyt tietylle ajanjaksolle tunnusomaiset piirteet, kuten muodon, materiaalit ja koristeaiheet. Lisäksi arvioitiin rakennuksen edustavuutta eli tyypillisyyttä. Rakennus saattoi olla korjausten myötä muuttunut, mutta se saatettiin ottaa inventointiin mukaan esimerkkinä alueelle tyypillisestä rakentamisesta. Inventoidut alueet ja kohteet käytiin läpi työryhmissä, joissa oli mukana inventoijan lisäksi asiantuntija, kuntien edustajat sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseon edustaja. 13 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

15 3.5. Inventointiaineiston merkitys ja käyttö Rakennusinventoinnin avulla on koottu selvitys paikallisesti arvokkaasta rakennuskannasta. Selvitystä voidaan käyttää esimerkiksi yleiskaavatasoisena kaavan perusselvityksenä. Asemakaavojen laadinnan yhteydessä on arvioitava erikseen selvityksen kattavuutta ja tarkkuutta. Inventointiaineistoa voidaan käyttää hyväksi myös erilaisissa historialliseen rakennuskantaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvissa suunnitelmissa ja hankkeissa sekä rakentamisen ohjauksessa. Rakentamisen ohjaukselle ja neuvonnalle inventointi tarjoaa yhteismitallista tietoa alueen rakennustavan tunnuspiirteistä, kuten esimerkiksi historiallisesti arvokkaista alueista, alueellisesta rakennustavasta ja rakennustyypeistä, materiaaleista, rakennusten muodoista, kuisti- ja ikkunatyypeistä sekä rakennusten koristeaiheista. Tietokanta-aineisto on helposti käytettävissä kunnissa. Access-ohjelma on käyttökelpoinen yleisyytensä takia. Kuntakohtaiset tulostetut raportit toimivat myös käytännön työvälineenä, ja ne ovat yleisön saatavilla esimerkiksi kunnan kirjastossa Tiedotus ja asukkaiden suhtautuminen Inventoinnista tiedotettiin alueellisissa ja paikallisissa lehdissä maastotyön käynnistyessä. Hanketta koskevia tiedotteita ja artikkeleita julkaistiin lokakuussa Hanketta koskevia tiedotteita ja artikkeleita julkaistiin lokakuussa 2002 Itä-Hämeessä, joka ilmestyy Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella. Itä-Hämeessä julkaistiin työstä artikkeli , Etelä-Suomen Sanomissa koko Päijät-Hämettä. Artikkeleita julkaistiin Siltojen kaupunki-lehdessä ja sekä Itä-Hämeessä. Maastokäyntien yhteydessä kohteisiin jätettiin erillinen tiedote työstä ja tekijöiden yhteystiedot. Työn aikana lehdissä on myös julkaistu artikkeleita, jotka ovat käsitelleet inventointityötä ja sen merkitystä. Pääosa kohteiden omistajista ja asukkaista on suhtautunut inventointiin myötämielisesti. Kohteiden tiedot on vielä lähetetty omistajille tarkistettaviksi, ja he ovat voineet tehdä niiden tietoihin tarkennuksia ja korjauksia. Käytännössä tarkennuksia ei ole tehty monissakaan kohteissa maastokäynnin jälkeen omistajien aloitteesta. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 14

16 TIETOKANTAKORTIT: Access-tietokannan korttipohja. Ylinnä vasemmalla on kohdekortti, joka kertoo kohteen tai alueen yleistiedot. Yllä oikealla on rakennuskortti josta löytyy tarkemmat tiedot inventoidusta rakennuksesta. Vieressä on arvokortti jossa kerrotaan millä perusteella kohde on luetteloitu. 15 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

17 4. SYSMÄN RAKENNETUN KULTTUURI- YMPÄRISTÖN SELVITYS Tiedot kaikista inventoiduista alueista ja rakennuksista on tallennettu Access-ohjelmaan tehtyyn tietokantaan, joka on luovutettu kunnalle, Hämeen ympäristökeskukselle, ympäristöministeriölle ja Museovirastolle. Tässä raportissa esitellään inventoidut alueet ja kohteet yleispiirteisesti ja kuvataan niiden kulttuurihistoriallista merkitystä. Kohteet ovat raportissa rekisterikylittäin. Jokaiselle kohteelle on annettu tunnus, joka yksilöi sen inventointi- ja paikkatietokannoissa. Tunnus muodostuu kunnan, kylän ja tietokannan laskurin antamasta luvusta. Tässä luvussa kuvataan kunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan yleispiirteitä ja tyypillisiä ilmiöitä. Kylien erityispiirteitä käsitellään erikseen ja lopuksi on kuvattu kaikki inventoidut alueet ja kohteet sekä esitetty niitä luonnehtivaa kuva-aineistoa. Alueet Inventoidut aluekokonaisuudet liittyvät tavallisesti vanhoihin kaupunkikeskuksiin, keskiaikaisiin kyläkeskuksiin, vanhoihin kulkureitteihin tai varhaisen elinkeinotoiminnan synnyttämiin rakennettuihin ympäristöihin. Alue voi käsittää yksinomaan rakennettua ympäristöä, mutta siihen voi liittyä myös asutukseen liittyvää kulttuurimaisemaa. Rakennustietokannassa on arvioitu tarkemmin alueiden rakennushistoriallista, historiallista ja maisemallista arvoa ja ominaispiirteitä. Aluekohteista on esitetty myös kuva-aineistoa tässä raportissa. Laajempi kuva-aineisto sisältyy rakennustietokantaan. Kohteet Kohteet ovat pääasiassa yhden omistajan omistuksessa olevia asumiseen, yhdistystoimintaan, elinkeinotoimintoihin tai julkisiin palveluihin liittyviä rakennuksia tai rakennusryhmiä, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 16

18 kuten pihapiirejä. Rakennusten yksityiskohtaiset tiedot, kuten tiedot rakentamisajankohdasta ja muutoksista sekä rakennuksen tyypillisistä piirteistä, on tallennettu tietokantaan. Kuntakohtaisessa raportissa kuvataan kohteita yleispiirteisemmin. Rakennuksista on luetteloitu rakennushistoriallisen arvon määrittelyn kannalta olennaiset tunnuspiirteet, jotka liittyvät rakennuksen ulkoasuun ja käyttöön. Ominaispiirteiden kuvaus palvelee kohteiden säilyttämisen ja hoidon tavoitteiden määrittelyä sekä korjauksia koskevaa neuvontaa. Kohteiden arvoiksi on määritelty tietokannassa rakennushistoriallinen, historiallinen ja maisemallinen arvo. Kohteen rakennushistoriaa tarkastellaan alkuperäisyyden, harvinaisuuden ja tyypillisyyden näkökulmista. Alkuperäisyyden arvioinnissa kiinnitetään huomioita rakennuksen säilyneisiin materiaaleihin ja ulkoisiin tyylipiirteisiin. Harvinaisena pidetään ennen vuotta 1900 rakennettuja rakennuksia. Rakennus voi olla tyypiltään harvinainen tai omaperäinen tai esimerkiksi harvinaistunut ja aiemmin paikallisesti yleinen rakennustyyppi. Tyypillisyyttä arvioidaan sen mukaan, liittyykö se rakentamisaikaan, tyyliin, sosiaaliryhmään, käyttöön tai suunnitteluun. Maisemallista arvoa tarkastellaan yhtenäisyyden ja monipuolisuuden näkökulmista. Yhtenäisyys voi ympäristössä perustua maankäytön historiaan, aluesuunnitteluun tai rakennuskantaan. Monipuolinen alue ilmentää erilaisia maankäyttötapoja, käyttöhistorian muotoja ja rakennustyyppejä Sysmän historiaa Sysmä on alkuaan ollut hämäläistä eräaluetta, jota myöhemmin on käytetty kaskiviljelyyn. Kunnan sijainti Päijänteen rannalla lännen ja idän vesireittien yhtymäkohdassa oli edullinen. Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Sysmä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1398 paavin kirjeessä Hartolan kirkossa käyville. Hartolassa lienee siis ollut Suur-Sysmän ensimmäinen kirkko. Kirkkopitäjänä Sysmä mainitaan ensimmäisen kerran Tuolloin kappeliseurakuntana ollut Sysmä erosi omaksi seurakunnakseen vuonna Sysmän suurpitäjään kuuluivat aikanaan Sysmän lisäksi Hartola, Joutsa, Luhanka sekä osia Heinolasta ja Pertunmaasta. Suurimmat aluemenetykset olivat vuonna 1784 Hartolan erottua ja vuonna 1864 Luhangan erottua omiksi seurakunnikseen. Sysmän asutus on levinnyt etelästä ja lännestä pohjoiseen ja koilliseen. Keskiajan lopulla tiheimmin asuttuja seutuja olivat Majutveden, Nuoramoisjärven ja Joutsjärven ympäristöt. Vanhimpia asuttuja paikkoja ovat Nuoramoisten, Otamon, Liikolan, Rapalan, Suurikylän, Virtaan ja Karilanmaan kylät. Kaikki viimeistään 1400-luvulla asutetut kylät sijaitsevat Päijänteeltä saavutettavan vesireitin varrelle. Vanhan pitäjän alueella oli alkujaan 26 alkutaloa. Vuoteen 1539 mennessä ne olivat jakautuneet jo 210 taloon. Nykyisen Sysmän kylissä alkutaloja oli seuraavasti: Liikola 1, Otamo 1, Virtaa-Nikkaroinen 1, Voipala 1, Saari 1, Rapala 1, Suurikylä-Käenmäki 2, Toivola 1, Joutsjärvi-Valittula 2 ja Nuoramoinen-Niemi 3 Sysmä tunnetaan kartanopitäjänä. Kunnan alueella oli rälssitiloja jo 1500-luvulla luvulla Sysmässä oli jopa noin kolmekymmentä kartanoa, joista osa oli kruunutiloja. Näiden maat käytettiin asutukseen 1920-luvun loppuun mennessä. Kartanot vaikuttivat myönteisesti esimerkillään maatalouden kehittymiseen, kuten viljan viljelyyn, karjatalouteen ja meijeritoimin- 17 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

19 nan syntyyn. Myös vanhin teollinen toiminta keskittyi kartanoiden ympärille. Vanhimmat kulkutiet Sysmään olivat vesitiet Päijännettä pitkin. Myös pitäjän sisällä kulkeminen tapahtui Tainionvirtaa ja muita vesireittejä pitkin. Vanha maantieyhteys kulki kirkolta Pulkkilanharjulle, jonka kapeammassa salmessa oli silta jo vuonna Tie yhtyi Asikkalassa Savon maantiehen. Toinen vanha tieyhteys kulki kirkolta itään Hartolaan. Tie sivusi ensin Ylimmäisten ja Koiviston kylieä, mutta se oikaistiin 1720-luvulla kulkemaan Valittulan kylän kautta. Heinolan tultua läänin pääkaupungiksi, sinne raivattiin tie 1780-luvulla. Sysmän keskusta muodostui lähelle kirkkoa vanhojen maanteiden risteyskohtaan Majutveden pohjukkaan. Nykyään keskusta ulottuu neljän maarekisterikylän eli Suurikylän, Käenmäen, Toivolan ja Skinnarilan alueille. Kirkonkylä alkoi kasvaa varsinaiseksi keskustaksi alkoi kansalaissodan jälkeen 1920-luvulla. Tällöin raitin varteen perustettiin useita liikkeitä, kuten elokuvateatteri, koneliike, kulta- ja kelloliike, paperi- ja kirjakauppa ja leninkiliike. Keskustan alueen asutus on vuosikymmenien aikana laajentunut, ehkä voimakkaimmin pohjoisen suuntaan. Myös pienimuotoinen teollisuus on keskittynyt kirkonkylän läheisyyteen Sysmän erityispiirteet Sysmän kirkonseutu kuvastaa alueen pitkää asutushistoriaa lukuisine rautakautisine kalmistoineen ja uhrikivineen. Keskiaikainen Pyhälle Olaville omistettu kivikirkko lienee 1500-luvun alusta. Kirkon ulkoasu muuttui 1830-luvun alussa C.L. Engelin suunnitelmien mukaisesti, ja seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin erillinen kellotapuli. Kirkonseudun kulttuurimaisemaan liittyvät olennaisina pappila vuodelta 1918 ja Suurikylän kartanon edustava rakennusryhmä, jonka päärakennus on alun perin vuodelta 1801 sekä lainajyvästön kivinen makasiini. Kokonaisuus muodostaa valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Sysmä tunnetaan merkittävästä kartanokulttuuristaan. Alueella on runsaasti hyvin säilyneitä kartanomiljöitä päärakennuksineen ja puistomaisine pihoineen. Kartanoiden sijaintipaikat on valittu paikallisen maiseman keskeisiltä alueilta, ja nykyään ne muodostavat lähiympäristöineen kulttuurimaiseman ydinalueet. Kartanot sijaitsevat usein vesistöjen läheisyydessä, ja niiden ympärille levittäytyy laajoja viljelymaisemia. Monien kartanoiden lähiympäristöistä, kuten Tainionvirran rannoilta ja Nuoramoisten kylästä, on tehty runsaasti esihistoriallisia löytöjä. Nuoramoisten, Rapalan sekä Tainionvirran ja Virtaankosken valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt keskittyvät kartanoiden ympärille. Kartanot muodostavat olennaisen tekijän myös maakunnallisesti arvokkaissa Hovilan ja Rannan kartanon sekä Karilanmaan kulttuurimaisemissa. Nuoramoisten, Virtaan ja Karilanmaan kylien talonpoikaisasutus on kartanoiden ohella merkittävä osa kulttuurimaisemaa. Nikkaroisten, Valittulan, Taipaleen ja Särkilahden kylissä vanhojen kylätonttien ympäristö on edelleen tiheästi asuttu. Valittulassa, Taipaleessa ja Särkilahdessa maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön liittyy asutuksen lisäksi pienipiirteistä viljelymaisemaa. Nikkaroisissa asutus on harvana nauhana maantien varrella, ja viljelyksille avautuu pitkiä näkymiä. Suurten tilakeskusten ympärille muodostunutta maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä on Liikolassa ja Joutsmatkassa. Kirkonkylän eteläpuolella on Otamon valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jossa merkittävässä osassa on vanha talonpoikaisasutus. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98 18

20 Sysmässä on säilynyt paljon vanhaa talonpoikaistalojen rakennuskantaa. Päärakennukset edustavat useimmiten 1900-luvun vaihteen kertaustyyliä, mutta myös pitkänomainen luvun rakennustyyppi on nähtävissä. Maatilojen pihapiireille tyypillistä rakennuskantaa ovat luhtiaitat, joiden luhtikäytävän kaide on usein koristeltu. Vauraasta maataloudesta muistuttavia luonnonkivestä valmistettuja navettoja Sysmässä on säilynyt runsaasti. Sysmän kirkon seutu pappiloineen ja pitäjänmakasiineineen sijaitsee Päijänteeseen liittyvän Majutveden rannalla. Keskusraitin varrella on eri-ikäisiä liike- ja asuinrakennuksia. Ne muodostavat tiiviin alueen, jonka runkona on jälleenrakennuskauden rakennuskanta. Alueen rakennuskanta on osittain uudistunut ja muuttanut kyläkuvaa olennaisesti. Kirkonkylän pohjoisosassa sijaitsee vanhojen koulujen muodostama alue sekä runsaasti luvun taitteen rakennuskantaa sisältävä alue, jossa sijaitsevat mm. teatteritalo ja entinen kunnalliskoti. Raittimiljööseen liittyy vielä Rantalan tilan pihapiiri. Raitin eteläpäässä sijaitsevat funktionalistinen paloasema ja jugend-ajan meijeri. Myös Valittulan kylässä on entinen meijerirakennus sekä Nikkaroisissa ja Nuoramoisissa kuorima-asemat. Otamossa sijaitsevan hautausmaan lisäksi Nuoramoisten kylässä on siunauskappeli ja hautausmaa, jotka muodostavat osan maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Nuoramoisten eteläosassa sijaitsee laaja yhtenäinen siirtokarjalaisten asuttama Ravioskorven alue. Maakunnallisesti arvokas alue sijaitsee erillään kylärakenteesta. Vanhojen koulurakennusten lisäksi Sysmässä on säilynyt useita seurantaloja. Päijänteen rannalta löytyy merkittävää 1900-luvun vaihteen ja alkupuolen huvilarakentamista, jonka syntyyn vaikutti osaltaan sisävesiliikenteen käynnistyminen Päijänteellä 1800-luvun puolivälissä. Tiivis kokonaisuus muodostuu Päijätsaloon, Suopeltoon ja niiden väliin jääviin pieniin saariin rakennetuista huviloista. Ilolan palaneen kartanon puistomainen alue liittyy kokonaisuuteen. Alue satamineen ja seurantaloineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Päijätsalo näkötorneineen taas on maisemanähtävyys. 19 Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella Kulttuuriympäristöt ja maisema- alueet suunnittelualueen vaikutuspiirissä Vaikutustenarviointi NWE Sales Oy:n kehittämä tuulivoimahanke Sysmän

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Nikkaroinen ja Karilanmaa, Sysmä

Nikkaroinen ja Karilanmaa, Sysmä KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Nikkaroinen ja Karilanmaa, Sysmä Kyläpyöräily 24.6.2013 Auli hirvonen Entisen juhannuspäivän aikaan 24.6. järjestettyyn kyläpyöräilyyn osallistui

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2011

KAAVOITUSKATSAUS 2011 SYSMÄN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2011 Ilolan kartanopuistoa, foto: Suvi Nirkko SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Kaavoituskatsauksen laatimisvelvollisuus Kaavoitusviranomainen

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Luonnos, täydennetty 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Etelä-Savon ja Pertunmaan kulttuuriperintöä.

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen

Kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön kehittyminen LIITE 27 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön muodostavat rakennettu ympäristö, ja muinaisjäännökset. Erona luonnonympäristöön kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen kädenjälki. Päijät-Hämeessä on toteutettu

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta 1. lähtöaineisto 2. menetelmän kuvaus 3. luokitteluperusteet (I-III, kohde/alue) 4. määrät ja esimerkkikohteet

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA

HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA SYSMÄ RAPALA TILAT KUUSIKKO RN:o 1:233, KOIVIKKO RN:o 1:234 JA HEVOSHIEKKA RN:o 1:235 ISO SÄRKIJÄRVI PÄIJÄNNE HEVOSHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.9.2014 1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

67050663 25.5.2009. Sysmän kunta POHJOIS-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVA. Kaavaselostus

67050663 25.5.2009. Sysmän kunta POHJOIS-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVA. Kaavaselostus 67663 2..29 Sysmän kunta POHJOIS-SYSMÄN RANTA- JA KYLÄYLEISKAAVA Kaavaselostus Ehdotus 2..29 67663 Sisältö TIIVISTELMÄ 4 JOHDANTO 2 LÄHTÖKOHDAT 2. Yleiset lähtökohdat 2.2 Alueen määrittely ja rajaus 3

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja ÄHTÄRIN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014

Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Sorkan, Haapasaaren ja Taipalmaan kylien rakennusinventointi 2014 Olli Joukio 2014/2015 1 Inventointialue sekä inventoidut kohteet. Inventointityön vaiheiden kuvaus Vuosina 1986-88 toteutettiin Sorkan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014

INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014 KOSKI TL KOIVUKYLÄ RAKENNUSINVENTOINTI INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014 Sweco Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 www.sweco.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu Y-tunnus 0564810-5

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot