1990 vp. - HE n:o 123
|
|
- Anne Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1990 vp. - HE n:o 123 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkotulon lähdeverosta sekä laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtiolle suoritettavasta korkotulon lähdeverosta. Lakiehdotuksen mukaan pankkitalletusten ja joukkovelkakirjalainojen verotuksessa siirrytään lopulliseen ja suhteelliseen tulon lähteellä perittävään lähdeveroon, jos koron saajana on Suomessa asuva luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Ulkomaille maksettuihin ja ulkomailta saatuihin korkoihin järjestelmää ei sovellettaisi. Korkotulon lähdeveron suuruus olisi 10 prosenttia maksetun koron määrästä. Veron perisi talletuksen vastaanottanut pankki tai joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija. Lähdevero ei koskisi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaissa tarkoitettuja kokonaan verovapaita korkoja. Talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain voimassaoloaikaa ehdotetaan esityksessä jatkettavaksi vuodella eli vuoden 1992 loppuun, joten kahden vuoden määräaikaistileiltä saadut korot olisivat verovapaita vielä vuonna Verovapaa enimmäiskorko olisi sama kuin vuonna 1990 eli obligaatioissa Suomen Pankin peruskoron suuruinen ja määräaikaistalletuksissa peruskorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Matalakorkoisten käyttelytilien verovapautta on tarkoitus jatkaa vuoden 1992 jälkeenkin. Ne korot, jotka eivät olisi kokonaan verovapaita tai lähdeverotuksen kohteena, olisivat edelleen veronalaisia tuloverotuksessa voimassa olevien säännösten mukaan. Korot, joista on peritty lähdevero, olisivat sitä vastoin tuloverotuksessa verovapaita, eikä niitä tarvitsisi ilmoittaa veroilmoituksessa. Talletusvarat ja joukkovelkakirjojen paaomamaara olisivat myös varallisuusverotuksessa verovapaita. Koronmaksajalla ei olisi velvollisuutta ilmoittaa veroviranomaisille tietoja lähdeverotetuista koroista eikä näiden korkojen saajista. Yksilöityä verovelvollista koskevia tietoja tulisi kuitenkin pyynnöstä antaa kuten tähänkin asti. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Sitä sovellettaisiin korkoon, joka on kertynyt lain voimaantulopäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Vuotta 1991 edeltäneeltä ajalta kertynyt korko olisi tuloverotuksessa tavalliseen tapaan veronalaista tuloa, vaikka se maksettaisiin vuonna YLEISPERUSTELUT 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys 1.1. Tavoitteet Viime vuosina Suomen rahoitusmarkkinat ovat nopeasti vapautuneet ja kansainvälistyneet. Korkosäännöstelyä on purettu, joten ra- hamarkkinasijoitusten korkotaso määräytyy aiempaa kiinteärumin inflaation, ulkomaisten korkojen ja valuuttamarkkinoiden perusteella. Suomen Pankin peruskoron merkitys viitekorkona on tuntuvasti vähentynyt. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on lisännyt luoton tarjontaa kotitalouksille ja johtanut niiden velkaantumisen nopeaan kasvuun. 30!066V
2 vp. - HE n:o 123 Kehitystä on nopeuttanut yritysten investointien rahoittaminen enenevässä määrin ulkomaisella luotonotolla. Pitkään jatkunut korkeasuhdanne yhdessä kokonaisverouudistuksen mukanaan tuoman tuloveroasteen alentumisen kanssa on lisännyt kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Ne ovat kanavoituneet valtaosin kulutukseen, kun taas kotitalouksien säästämisaste on alentunut tuntuvasti. Seurauksena on ollut vaihtotaseen vajeen nopea kasvu. Rahoitusmarkkinoiden muutosprosessi edellyttää eri sijoittamis- ja säästämismuotojen verokohtelun uudelleen arvioimista. Tätä edellyttää myös hallitusohjelman mukaisen kokonaisverouudistuksen toteuttaminen, jonka tavoitteita ovat muun muassa omaisuustulojen veropohjan vahvistaminen ja näiden tulojen verotuksen yhtenäistäminen. Vaihtotaseen vajeen kasvaessa tärkeäksi tavoitteeksi on noussut myös säästämisen edistäminen. Kokonaisverouudistuksen yhteydessä pääomatulojen verotusta on uudistettu muun muassa saattamalla osingot yhtiöveron hyvitysjärjestelmän avulla yhdenkertaisen verotuksen kohteeksi. Omaisuustulovähennyksen rakennetta on uudistettu siten, että se johtaa veron perimiseen entistä pienemmistä tuloista, mutta huojentaa samalla suurempien omaisuustulojen verotusta kuin aikaisemmin. Kokonaisverouudistuksen kolmannessa vaiheessa pääomaverotuksen kehittämistä on tarkoitus jatkaa korkotulojen verotusta edelleen uudistamalla. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden muutosvaiheessa huomio kiinnittyy erityisesti talletusten ja obligaatioiden korkojen täydelliseen verovapauteen. Säännöstelykaudelta peräisin oleva järjestelmä sopii huonosti yhteen sekä rahoitusmarkkinoiden että verojärjestelmän kehittämistarpeiden kanssa. Veronhuojennukset ovat olleet omiaan estämään korkokilpailua ja ohjaamaan pankkien kilpailukeinojen valintaa voimavarojen kohdentumisen kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän vuoksi nykyisin vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että talletusten ja obligaatioiden korkojen täydestä verovapaudesta on ennen pitkää luovuttava ainakin nykyisessä laajuudessaan. Hallinnollisista syistä verovapaita voisivat jatkossakin olla matalakorkoisille niin sanotuille käyttelytileille maksettavat korot. Korkojen verokohtelun muutoksia ei kuitenkaan tulisi toteuttaa siten, että niistä aiheutuisi häiriötä rahoitusmarkkinoille tai tuntuvia vaikeuksia pankeille, joiden kannattavuus on viime aikoina heikentynyt. Kansantalouden kannalta on myös välttämätöntä, etteivät korkojen verokohtelun muutokset vähennä kokonaissäästämistä, vaan ovat päinvastoin omiaan sitä kannustamaan. Muutokset tulee siten toteuttaa riittävän pitkän siirtymävaiheen kuluessa. Muutoskaavailuissa on otettava huomioon myös asenteelliset tekijät, jotka ovat johtaneet korkojen verottomuuden pitämiseen lähes itseisarvona, vaikka parempi nettotuotto olisi saavutettavissa valitsemalla verollinen vaihtoehto. Pääomaverotuksen kehittämisen kannalta olisi tärkeää lisätä eri omaisuustulolajien verotuksen yhtenäisyyttä ja neutraalisuutta. Tämä ei ole kuitenkaan yksinkertaisesti ja helposti toteutettavissa, koska eri pääomatulot ovat muun muassa inflaatiosuojan suhteen keskenään eri asemassa. Korkotulojen verotuksessa inflaation huomioon ottamista tavalla tai toisella voidaan pitää erityisen perusteltuna silloin, kun korkoa tuottava vaade itsessään on inflaatiolta suojaamaton. Korko on katsottava osittain korvaukseksi inflaation aikaansaamasta pääoman arvon heikentymisestä. Korkotulojen verotuksen kehittämisvaihtoehtoja harkittaessa on otettava huomioon myös valitun ratkaisun soveltuvuus osaksi muuta verojärjestelmää. Erityisesti korkotulon ja korkomenon verotuksen symmetrisyyttä tulisi pyrkiä lisäämään, jotta mahdollisuudet veroarbitraasiin eli epäsymmetrisestä verokohtelusta saatavaan perusteettomaan verohyötyyn jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Korkotulojen verotuksen tulisi olla hallinnollisesti mahdollisimman helposti toteutettavissa. Sekä tästä syystä että Suomessa perinteisesti tärkeänä pidetyn kattavan pankkisalaisuuden säilyttämisen vuoksi olisi tarkoituksenmukaista, jos yleisestä ilmoittamisvelvollisuudesta voitaisiin luopua tai ainakin rajoittaa sitä. Verohallinnolla tulisi kuitenkin olla riittävät mahdollisuudet varmistaa veron oikea periminen. Pääomamarkkinoiden kansainvälinen yhtenäistyminen edellyttää, ettei meillä omaksuttava veroratkaisu ole ristiriidassa kansainvälisen kehityssuunnan kanssa. Korkotulojen verojärjestelmän kehittäminen kaikki edellä esitetyt tavoitteet samanaikaisesti toteuttavaksi ei ole mahdollista, koska tavoitteet ovat osittain keskenään ristiriidassa. Tämän vuoksi on valittava ne tavoitteet, joiden
3 1990 vp. - HE n:o toteuttaminen on vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa ensisijaista Keinot Kokonaisverouudistuksen valmistelun yhteydessä on ollut esillä useita eri vaihtoehtoja korkotulojen verotuksen kehittämiseksi. Luonnollisten henkilöiden verotuksessa täydellistä niroellisverotusta ei ole pidetty mahdollisena, vaan on katsottu, että inflaatio tulee ottaa huomioon tavalla tai toisella. Täydellistä reaaliverotusta on taas pidetty teknisesti hankalana toteuttaa. Toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi ovat siten jääneet niin sanottu osuusmalli, jossa tietty osa korkotulosta on progressiivisen verotuksen piirissä ja lopullinen suhteellinen lähdevero. Korkotulojen verokohtelua kehitettäessä vaihtoehtoja on arvioitava pääasiassa kotimaisten rahoitusmarkkinoiden ja Suomen verojärjestelmän kannalta. Ulkomaisiin ratkaisumalleihin ei voida tässä vaiheessa turvautua, sillä korkotulojen verokohtelu on varsin epäyhtenäistä eri maissa, eikä tulevaa kehitystä esimerkiksi Euroopan Yhteisössä voida luotettavasti ennustaa. Korkotulojen nykyinen verotus omaisuustulovähennyksineen on eräänlainen muunnelma osuusmallista. Osuusmallin etuna on pidettävä sitä, että se ottaa veronmaksukyvyn huomioon paremmin kuin lähdeveromalli ja soveltuu tätä paremmin osaksi tuloverojärjestelmäämme. Lähdeveron etuna on taas pidetty selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Pankkitalletusten korkojen verotukseen se soveltuisi erityisen hyvin myös sen vuoksi, ettei yleistä ilmoittamisvelvollisuutta tarvittaisi, joten pankkisalaisuus säilyisi. Osuusmalli puolestaan edellyttäisi aina korkojen ilmoittamista verotuksessa, jotta veroprogression vaikutus tulisi oikein huomioon otetuksi. Osuusmalli on myös lähdeveroa vaikeaselkoisempi. Esityksessä ehdotetaan, että luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien saamien korkotulojen verotuksen kehittämisvaihtoehdoksi valitaan suhteellinen lähdevero, joka alkuvaiheessa koskisi niitä talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoja, jotka ovat nykyisin veronalaisia. Lähdeveron edellä kuvatut edut ovat erityisen painavia tilanteessa, jossa on tarkoitus vähitellen luopua talletusten ja obligaatioiden korkojen verovapaudesta. Suhteellisella lähdeverolla, johon ei liity ilmoittamisvelvollisuutta, voidaan ilmeisesti parhaiten edistää säästämistä ja estää verokohtelun muutoksesta johtuvat häiriöt rahoitusmarkkinoilla. Edellytyksenä on myös, että lähdeverokanta on melko matala. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan, että lähdevero olisi 10 prosenttia maksetun koron määrästä. Esityksessä ehdotetaan myös, että lähdeveron tuotto tulisi kokonaan valtiolle, sillä lähdeverotettujen korkojen oikeaa jakautumista muiden veronsaajien kesken ei ole mahdollista selvittää. Ratkaisu ei aiheuttaisi kuitenkaan ongelmia kuntien taloudelle, sillä luonnollisten henkilöiden korkotuloista on tähän asti kertynyt varsin vähän verotuloja. Rahoitusmarkkinoiden häiriötön toiminta edellyttää, että lähdeverojärjestelmä olisi alkuvaiheessa rinnakkainen talletusten ja obligaatioiden veronhuojennusjärjestelmän kanssa. Ilman eri sääntelyä rinnakkaisuus jatkuisi käyttelytilien osalta vuoden 1991 loppuun ja kahden vuoden määräaikaistalletusten osalta vuoden 1993 loppuun. Siirtymäkauden ongelmien helpottamiseksi esitykseen sisältyy lakiehdotus, jolla veronhuojennusten voimassaoloaikaa jatketaan yhdellä vuodella. Lisäksi vain vuodeksi 1990 tarkoitettua mahdollisuutta maksaa yhdellä prosenttiyksiköllä korotettua korkoa jatkettaisiin niin ikään vuoden 1992 loppuun. Tarkoituksena on, että matalakorkoiset käyttelytilit pysyisivät verovapaina myös jatkossa. Niiden korkotason sidonnaisuus Suomen Pankin peruskorkoon tulee kuitenkin harkita uudelleen peruskoron menetettyä merkityksensä yleistä korkotasoa kuvaavana viitekorkona. Tämän vuoksi niitä koskevaa pysyvää säännösehdotusta ei ole sisällytetty tähän esitykseen, vaan tarvittava veronhuojennussäännös voidaan lisätä myöhemmin tulo- ja varallisuusverolakiin. Kaavamainen matala lähdevero, johon ei liity ilmoittamisvelvollisuutta, voidaan ulottaa vain sellaisiin korkoihin, joiden maksajaa voidaan valvoa. Tämän vuoksi lähdeveroa perittäisiin vain pankkitalletusten ja joukkovelkakirjalainojen koroista silloin, kun maksajana on talletuksen vastaanottanut pankki tai lainan liikkeeseenlaskija. Yksityisen lainanannon korot jäisivät edelleen tuloverotuksessa veronalaisiksi. Ulkomaille maksetut korot jäisivät ulkomaisen lainanoton kustannusten nousun välttämiseksi nykyiseen tapaan verovapaiksi.
4 vp. - HE n:o 123 Lähdeveron ulottamista myös joukkovelkakirjalainojen korkoihin voidaan perustella korkojen yhtenäisellä verokohtelulla. Matalan lähdeveron voidaan myös olettaa vilkastuttavan meillä nykyisin varsin rajoittuneita verollisten joukkovelkakirjalainojen markkinoita. Lähdeverojärjestelmän soveltuvuutta joukkovelkakirjalainoihin heikentää kuitenkin niiden luonne jälkimarkkinakelpoisina arvopapereina. Velkakirjan siirtyessä haltijalta toiselle ostaja suorittaa koronmaksupäivästä kaupantekopäivään kertyneen koron osana kauppahintaa myyjälle. Jos lähdeverojärjestelmä olisi täysin kattava, 10 prosentin lähdevero tulisi hinnoittelussa automaattisesti huomioon otetuksi, eikä väliluovutuksiin tarvitsisi kohdistaa verotusta. Koska järjestelmä ei kuitenkaan koskisi juridisia henkilöitä eikä rajoitetusti verovelvollisia, tämä hinnoittelumekanismi ei toimisi muutoin kuin velkakirjan siirtyessä samassa verovelvollisasemassa olevien kesken. Tämän vuoksi väliluovutustilanteissa saatuja hyvityksiä ei voida säätää verovapaiksi. Niiden jättämistä tuloverotuksessa veronalaisiksi on pidetty tässä tilanteessa ainoana mahdollisena ratkaisuna, vaikka se ei johda jälkimarkkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien saamistodisteiden täysin neutraaliin verotukseen. Tähän päästäisiin vain, jos verovelvollisasemalla ei olisi lähdeverojärjestelmässä merkitystä. Jälkimarkkinoilla saatujen hyvitysten verokohtelua on selvitetty tarkemmin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa. J oukkovelkakirjalainojen korkoihin liittyvien valvontavaikeuksien vuoksi esityksessä ehdotetaan lisäksi, että koronmaksajan olisi asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla annettava veroviranomaisille tiedot niistä koroista, joista lähdeveroa ei ole peritty. Lisäksi lähdeverotetuista koroista tulisi antaa kokonaismäärää koskevia tietoja. Vaikka matalalla lähdeverolla on rahoitusmarkkinoiden kannalta useita etuja, se ei täysin saumattomasti sovellu tuloverojärjestelmäämme, joka muutoin rakentuu progressiivisen verotuksen pohjalle. Ratkaisun ei voida myöskään katsoa juuri lisäävän pääomaverotuksemme yhtenäisyyttä. Korkojen vähennyskelpoisuus antaa mahdollisuuden saada matalasta lähdeverosta arbitraasihyötyä ottamalla lainaa ja sijoittamalla varat lähdeverotettuun kohteeseen. Korkojen vähennysoikeuden rajoitusten vuoksi ongelma koskee lähinnä niitä luonnollisia henkilöitä, joilla on mahdollisuus vähentää korkonsa elinkeinotoimintaan tai muuhun ansiotoimintaan liittyvinä ilman ylärajaa. Sekä veroarbitraasiongelmat että tarve edelleen kehittää ja yhtenäistää pääomaverotusta edellyttävät lähdeverojärjestelmän tarkkaa seurantaa. Tarve pääomaverotuksen yhtenäistämiseen edellyttää myös sen selvittämistä, olisiko lähdeverotuksen soveltamisala ulotettava myös muihin pääomatuloihin kuin korkoihin. Tarkoituksena on selvittää muun muassa, voitaisiinko lähdeverotusratkaisua soveltaa myös vakuutussäästämisen tuottoon. Myös lähdeveron vaikutuksia joukkovelkakirjamarkkinoihin on syytä tarkoin seurata, jotta nyt ehdotetun ratkaisun soveltuvuus joukkovelkakirjalainojen korkojen pysyväksi verotusratkaisuksi saadaan selville. 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 2.1. Nykyinen tilanne Lähtökohtana tuloverotuksessa on tulo- ja varallisuusverolain 43 :n mukaan, että kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia. Vastaavan elinkeinotoimintaan kuuluvia tuloja koskevan elinkeinoverolain 4 :n mukaan veronalaisia tuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Talletusten ja obligaatioiden korot ovat siten veronalaista tuloa, ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaiksi. Korkotulojen nykyisistä veronhuojennuksista on säädetty talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaissa (726/ 1988). Veronhuojennukset koskevat vain luonnollisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän saamia korkoja. Ne koskevat myös yksityisen yrittäjän elinkeinotoiminnan tulokseen sisältyviä korkotuloja. Veronalaisena tulona ei lain 1 :n mukaan pidetä korkoa talletuksesta, jonka korko on enintään Suomen Pankin peruskorko vähennettynä neljällä prosenttiyksiköllä. Veronalaisena tulona ei pidetä myöskään korkoa sellaisesta 24 kuukauden ajaksi tehdystä määräaikaistalletuksesta, jonka korko on enintään Suomen Pankin peruskorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Koska Suomen Pankin peruskorko on 1 päivästä marraskuuta 1989 alkaen 8,5 prosenttia, verovapaiden käyt-
5 1990 vp. - HE n:o telytilien enimmäiskorko on samasta ajankohdasta alkaen 4,5 prosenttia. Lakia on väliaikaisesti muutettu niin, että vuosina 1989 ja 1990 tehdyn 24 kuukauden määräaikaistalletuksen korkoa ei pidetä veronalaisena tulona, jos korko on joulukuun 1 päivän 1989 jälkeiseltä ajalta laskettuna enintään Suomen Pankin peruskorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä (1 039/1989). Verovapaiden 24 kuukauden määräaikaistilien enimmäiskorko on siten 1 päivästä joulukuuta 1989 alkaen ollut 7,5 prosenttia. Talletusten veronhuojennussäännökset koskevat vain kotimaiseen pankkiin tai säästökassaan tehtyjä talletuksia. Veronhuojennussäännökset ovat määräaikaisia. Vuonna 1988 annetun veronhuojennuslain säännöksiä sovelletaan vuosina toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa. Näitä säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin vuosina tehtyihin määräaikaistalletuksiin, jotka ovat nostettavissa vasta vuoden 1991 jälkeen. Korkotuloa pidetään veronalaisena, jos veronhuojennuksen edellytykset täyttävä talletus siirtyy talletusaikana toiselle muulla tavalla kuin perintö- tai perheoikeudellisella saannolla. Veronalaisena pidetään tällöin talletuksesta sekä ennen luovutusta että sen jälkeen kertynyttä korkoa. Sääntelyn tarkoituksena on ollut estää verovapaiden määräaikaistalletusten muodostuminen sellaisiksi arvopapereiksi, joilla käydään yleisesti kauppaa. Kun talletustodistus luovutetaan, sovelletaan talletustodistuksen pääomaan myyntivoiton verotusta koskevia säännöksiä. Veronalaisena tulona ei lain 2 :n mukaan pidetä vuosina liikkeeseen lasketun obligaatiolainan korkoa, jos obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta ja sen vuotuinen korko enintään Suomen Pankin peruskorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Tätäkin säännöstä on väliaikaisesti muutettu siten, että obligaatiolainan korko ei ole veronalaista tuloa, jos joulukuun 1 päivän 1989 ja joulukuun 31 päivän 1990 välisenä aikana liikkeeseen lasketun lainan vuotuinen korko on enintään Suomen Pankin peruskoron suuruinen. Verovapaan obligaatiolainan enimmäiskorko on siten 1 päivästä joulukuuta 1989 alkaen 8,5 prosenttia. Veronhuojennus koskee vain valtion tai kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemia obligaatiolainoja. Obligaatiot säilyttävät verovapautensa, vaikka ne luovutetaan vastikkeellisesti toiselle henkilölle, jos luovutuksensaajana on luonnollinen henkilö. Tältä osin obligaatioiden verotus poikkeaa merkittävästi veronhuojennuslaissa tarkoitettujen talletusten verotuksesta. Veronalaisten korkotulojen verotuskohtelua on lievennetty tulo- ja varallisuusverolain 97 :n mukaisesti omaisuustulovähennyksen avulla. Korkotulojen ohella vähennykseen oikeuttavat myös sijoitusrahaston voitto-osuudet ja muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta asunnosta saadut vuokratulot. Omaisuustulovähennys myönnetään luonnolliselle henkilölle tai erillisenä verovelvollisella verotettavalle kuolinpesälle sekä valtionettä kunnallisverotuksessa, mutta ei yhtymälle eikä yhteisölle. Vähennyksen suuruus on markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä määrästä, jolla verovelvollisen omaisuustulovähennykseen oikeuttavat tulot ylittävät markkaa. Omaisuustulovähennyksen määrä voi verovuonna 1990 kuitenkin olla enintään sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän suuruinen ja enintään markkaa. Omaisuustulovähennyksen lisäksi voidaan vähentää korko- ja vuokratulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Jos verovelvollisella on omaisuustulovähennykseen oikeuttavia korko- tai vuokratuloja yhteensä enintään markkaa, vähennys on näiden tulojen yhteismäärän suuruinen. Omaisuustulovähennys kasvaa vähennykseen oikeuttavien tulojen noustessa. Nykyisen omaisuustulovähennyksen markkamääräinen enimmäismäärä saavutetaan silloin, kun verovelvollisella on vähennykseen oikeuttavia veronalaisia tuloja markkaa. Vähennykseen oikeuttavien tulojen ylitettyä tämän määrän omaisuustulovähennys pysyy edelleen markan suuruisena Korkotulojen verotuksen kansainvälisiä kehityspiirteitä Suomen näkökulmasta Korkotulojen verokohtelussa on nykyisin olennaisia eroavuuksia eri maiden välillä. Eroavuuksia on myös erilaisten korkojen verokohtelussa samassakin maassa. Useimmissa OECD-maissa veronalaiset korot kuuluvat yleensä progressiivisen tuloverotuksen piiriin kuten Suomessakin. Viime vuosina tuloverotuksen progressiivisuutta on useissa maissa Iie-
6 vp. - HE n:o 123 vennetty sekä ansiotulojen että pääomatulojen verotuksessa. Samalla on yleensä laajennettu veropohjaa. Tanskassa pääomatulojen verotus on lähes suhteellista, ja Ruotsissa on ehdotettu siirtymistä kaikkien pääomatulojen suhteelliseen tuloverotukseen. Korkotulojen kuuluminen tuloverotuksen piiriin ei siten aina merkitse sitä, että niiden verotus on progressiivista. Ulkomaille maksetuista koroista peritään tavallisesti suhteellinen lähdevero niissäkin maissa, joissa kotimaiset korot luetaan veropohjaan progressiivisessa tuloverotuksessa. Toisena vaihtoehtona on, että ulkomaille maksetuista koroista ei peritä lainkaan veroa, jolloin niiden verotusoikeus jää kokonaisuudessaan koronsaajan asuinvaltiolle. Tämä ratkaisu on omaksuttu sisäisessä lainsäädännössä Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa ja neljässä muussa OECD-maassa. Lisäksi lähdevaltion verotusoikeudesta on korkotulojen osalta luovuttu kokonaan useissa OECD-maiden välisissä verosopimuksissa. Kaikista korkotuloista peritään tavallisesti suhteellisen verokannan mukainen lopullinen lähdevero nykyisin vain kolmessa OECDmaassa, nimittäin Italiassa, Japanissa ja Turkissa. Kotimaisten korkojen tuloverotukseen voi liittyä ennakonpidätysmenettely, jolloin korosta peritään tulon lähteellä suhteellisen verokannan mukainen vero, ja tämä vero hyvitetään lopullisessa verotuksessa. Suomessa ennakonpidätys ulotettiin joukkovelkakirjalainojen korkoihin vuonna 1973 ja talletusten korkoihin vuonna Useimmissa niistä OECD-maista, joissa korot kuuluvat tuloverotuksen piiriin, koroista ei toimiteta ennakonpidätystä. Viidessä OECD-maassa on korkotulojen verotuksessa omaksuttu tuloverotuksen ja lähdeverotuksen yhdistelmä, jossa tulon lähteellä perittyä veroa käsitellään yleensä ennakonpidätyksenä, mutta joissakin tapauksissa se jää lopulliseksi veroksi. Viime aikoina on ainakin Saksan liittotasavanassa ja Euroopan Yhteisön piirissä suunniteltu siirtymistä korkotulojen lähdeverotukseen. Tällöin ei lähdeverotuksella ole kuitenkaan tarkoitettu lopullista lähdeveroa, vaan sellaista tulon lähteellä perittävää veroa, joka voidaan hyvittää lopullisessa verotuksessa. Uudistussuunnitelmien taustalla on ollut se, että käytännössä korkotulot ovat usein jääneet puutteellisen verovalvonnan vuoksi kokonaan verotuksen ulkopuolelle. Suunnitelmien mukaiseen lähdeverotukseen siirtymistä on vastustettu sekä Saksan Hittotasavallassa että Euroopan Yhteisössä, koska uudistuksen on katsottu ohjaavan pääomaliikkeitä muihin valtioihin. Saksan Hittotasavallassa kokeiltiin 10 prosentin suuruisen veron perimistä tulon lähteellä vuonna 1989 muutaman kuukauden ajan, mutta menettelystä luovuttiin jo 1 päivästä heinäkuuta 1989 alkaen. On ilmeistä, ettei myöskään Euroopna Yhteisön piirissä syntynyttä direktiiviehdotusta tulla hyväksymään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että korkotulojen verokohtelua ei Euroopna Yhteisössä harmonisoida siihen mennessä, kun pääomaliikkeet vuosina vapautuvat. Kansainväliset pääomaliikkeet voivat silloin suuntautua erityisesti niihin maihin, joissa korkotulojen verotus on lievää ja ulkomaille maksettujen korkojen verovalvonta vähäistä. Tämä voi johtaa verokilpailuun, jolloin on mahdollista, että korkotuloihin kohdistuvat verokannat muodostuvat ainakin aluksi olennaisesti nykyistä alemmiksi Asian valmistelu Kokonaisverouudistuksen perusvalmisteluvaiheessa korkotulojen verotuksen kehittämiseen otettiin kantaa lähinnä omaisuustulojen verotustoimikunnan mietinnössä (komiteanmietintö 1987: 37) ja siihen liittyneessä verotuksen uudistusehdotusten arviointitoimikunnan valtiovarainministeriölle 4 päivänä joulukuuta 1987 antamassa lausunnossa (VM 69/50/87). Molemmissa selvityksissä periaatteessa parhaimpana vaihtoehtona pidettiin korkotulojen reaaliverotusta. Ehdotukset olivat kuitenkin varsin alustavia ja täsmentymättömiä, eivätkä ne ole johtaneet lainsäädäntötoimiin. Kokonaisverouudistuksen valmistelussa korkojen verotuksen kehittämistä koskeva tärkeä reunaehto on ollut hallitusohjelman kohta, jossa todetaan, ettei tavanomaisia talletuksia veroteta. Veronhuojennusten alan tarkempi määrittely annettiin talletusten ja obligaatioiden veronhuojennustoimikunnan tehtäväksi. Talletusten ja obligaatioiden nykyinen veronhuojennuslaki perustuu tämän toimikunnan mietintöön (komiteanmietintö 1987:45). Valtiovarainministeriö asetti 21 pmvana syyskuuta 1989 toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet siirtyä pankkitalle-
7 1990 vp. - HE n:o tuksista ja joukkovelkakirjalainoista saadun koron verotuksessa suhteellisen, enintään 25 prosentin suuruisen lopullisen veron perimiseen koron maksamisen yhteydessä. Toimikunta, joka otti nimekseen korkotulojen lähdeverotoimikunta, luovutti mietintönsä 28 päivänä helmikuuta 1990 (komiteanmietintö 1990:14). Mietintöön sisältyi ehdotus toimeksiannossa mainittujen veronalaisten korkotulojen lähdeveroratkaisuksi. Toimikunta ei ottanut kantaa lähdeveron suuruuteen eikä talletusten ja obligaatioiden veronhuojennusten jatkamiseen. Korkotulojen lähdeverotoimikunnan mietinnöstä annetuissa lausunnoissa asetuttiin yleensä kannattamaan lähdeveroa, joskin eräissä lausunnoissa järjestelmän epäkohtana pidettiin sitä, ettei lopullinen suhteellinen vero ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä. Pankkien lausunnoissa tuotiin esille tarve pitää veronhuojennukset ja lähdeverotus ainakin siirtymävaiheessa rinnakkaisina järjestelminä. Eri pankkiryhmien välillä oli huomattavia painotuseroja suhtautumisessa lähdeveroon ja veronhuojennusten jatkamiseen. Paikallispankkien mielestä veronhuojennuksia olisi tullut nykyisessä laajuudessaan jatkaa ainakin kahdella vuodella yhden vuoden asemesta. Verohallitus kiinnitti erityistä huomiota joukkovelkakirjalainoihin liittyviin erityisongelmiin. Hallituksen esitys perustuu pitkälti korkotulojen lähdeverotoimikunnan ehdotuksiin. Eroavuuksia on lähinnä joukkovelkakirjalainojen korkoja koskevissa ratkaisuissa. 3. Esityksen organisatoriset ja hallinnolliset vaikutukset Korkotulojen lähdeverojärjestelmä on paaperiaatteiltaan varsin yksinkertainen eikä aiheuta suuria hallinnollisia kustannuksia tai henkilöstön lisätarvetta enempää verohallinnolle kuin koronmaksajillekaan. Jonkin verran lisätyötä molemmille aiheutuu kuitenkin joukkovelkakirjalainojen koronsaajia koskevasta selvitystyöstä. Näihin liittyy kuitenkin myös kansainvälistä verotusta koskevia selvitystarpeita, joten mahdollinen lisätyö ei johdu yksinomaan lähdeveron käyttöönotosta. 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset Yleisön sijoituskäyttäytyminen on muuttunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana siten, että pankkitalletusten osuus sijoituksista on pienentynyt runsaasta 70 prosentista noin 40 prosenttiin. Osuuttaan ovat kasvattaneet noin 30 prosenttiin markkinaraha ja pörssiosakkeet. Joukkovelkakirjojen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana eli runsaana 10 prosenttina. Yleisön pankkitalletusten kanta oli huhtikuussa 1990 yhteensä 254 miljardia markkaa. Tästä matalakorkoisten käyttelytilien osuus oli 88 miljardia markkaa, kahden vuoden määräaikaistilien osuus runsaat 97 miljardia markkaa ja verollisten talletusten osuus 30 miljardia markkaa. Shekki- ja postisiirtotileillä sekä valuuttatileillä oli varoja yhteensä vajaat 38 miljardia markkaa. Kotimaisten yleisölle tarkoitettujen joukkovelkakirjalainojen kanta oli vuoden 1989 lopussa 104 miljardia markkaa. Korkotulojen lähdeveroratkaisun vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin, yleisön sijoituskäyttäytymiseen ja valtion verotulojen kertymään on vaikea arvioida varsinkin siirtymävaiheessa, jossa tallettajille on vielä vuoden 1992 loppuun tarjolla kokonaan verovapaita vaihtoehtoja nykyisin korkoehdoin. Huomattava osa talletusvaroista voi vuosien 1990 ja 1991 vaihteessa siirtyä verottomilta tileiltä verollisille, jos kilpailu nostaa lähdeverotettujen talletusten korkotason sellaiseksi, että ne ovat tuotoltaan parempia kuin verottomat tilit. Lähdeverotuksen kohteena olevien talletusten houkuttelevuutta lisää verokohtelun selkeys ja ymmärrettävyys sekä ilmoittamisvelvollisuuden puuttuminen. Pitkällä aikavälillä lähdeverotuksen käyttöönotto lisää joka tapauksessa korkokilpailua ja ohjaa kilpailukeinojen valintaa rahoitusmarkkinoiden kannalta oikeaan suuntaan. Kilpailun kiristyminen ja korkokatteen kaventuminen aiheuttavat kuitenkin pankkijärjestelmälle sopeutumistarvetta. Sopeutumisongelmat olisivat suurimmat paikallispankeilla, joiden tuloksessa korkokatteen osuus on keskimääräistä suurempi. Pankkien ottolainauksen korkotason nousu aiheuttaa painetta antolainauksen korkotason nostamiseen, jotta korkokate pysyisi muuttumattomana. Ongelmallisimpia tässä suhteessa ovat vanhat peruskorkosidonnaiset lainat sa-
8 vp. - HE n:o 123 moin kuin erilaiset korkotukilainat. Viimeksi mainittujen koron määrittelyssä onkin tarkoitus mahdollisimman pian siirtyä markkinaehtoiseen hinnoitteluun, jolloin tuen antaminen siirtyisi kokonaan pois pankeilta. Lähdeveron vaikutuksia joukkovelkakirjamarkkinoihin on niin ikään vaikea arvioida. Matalan lopullisen lähdeveron on arvioitu olevan omiaan piristämään verollisten joukkovelkakirjalainojen markkinoita nimenomaan yksityishenkilöiden sijoituskäyttäytymistä arvioi taessa. Toiseen suuntaan vaikuttaa tosin verokohtelun muuttuminen siinä vaiheessa, kun velkakirja siirtyy jälkimarkkinoille. 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja Lähdeverojärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia sekä tulo- ja varallisuusverolakiin että ennakkoperintälakiin. Näitä muutoksia ei ole kuitenkaan katsottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää tähän esitykseen. Tulo- ja varallisuusverolakiin on tarkoitus lisätä viittaus korkotulon lähdeverosta annettuun lakiin, jonka soveltamisalaan kuuluvat korot suljetaan tulo- ja varallisuusverolain soveltamisalan ulkopuolelle. Ennakkoperintälaista on tarkoitus kumota osinkoverokirjamenettelyä koskevat säännökset, joiden tarpeen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä yhdessä lähdeverojärjestelmän kanssa poistaa. Ennakkoperintäjärjestelmä tulee koskemaan vain joitakin korkoja ja voitto-osuuksia, joiden ennakonpidätysmenettely voidaan tehdä nykyistä selkeämmäksi. Lähdeverojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä on tarkoitus kehittää seurantajärjestelmä riittävien tietojen saamiseksi niistä verovelvollisista, joille maksetuista koroista lähdevero on jätetty perimättä. Tärkeä ryhmä ovat rajoitetusti verovelvollisten saarnat korot. Tietojen saamista koskevat muutokset edellyttävät siten paitsi korkotulon lähdeverotusta annetun asetuksen säätämistä myös rajoitetusti verovelvollisten verottamisesta annetun asetuksen tarkistamista. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1. Laki korkotulon lähdeverosta 1. Korkotulon lähdevero. Korkotulon lähdeverosta säädettäisiin omassa erillisessä laissaan. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska vero tulon lähteellä perittävänä, suhteellisena ja lopullisena poikkeaa yleisestä tuloverosta ja sisältää myös välillisen veron piirteitä. Niiden korkojen verotus, joita lähdevero ei koske, toimitettaisiin edelleen tulo- ja varallisuusverolain sekä talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain mukaan. Veron tuotto tulisi kokonaan valtiolle. 2. Verovelvollisuus. Korkotulon lähdeverojärjestelmä koskisi vain yleisesti verovelvollisia luonnollisia henkilöitä ja kotimaisia kuolinpesiä. Lähdeveron piirissä olisivat myös yli kolme vuotta vanhat, yhtyminä verotettavat kuolinpesät, vaikka ne eivät tulo- ja varallisuusverotuksessa ole erillisiä verovelvollisia. Siitä, etteivät yhtyminä verotettavien kuolinpesien saarnat lähdeveron alaiset korot olisi tuloverotuksessa muutoin veronalaisia, on tarkoitus ottaa täsmentävä säännös tulo- ja varallisuusverolakiin. Juridisille henkilöille, kuten osakeyhtiöille ja yleishyödyllisille yhteisöille samoin kuin rajoitetusti verovelvollisille maksettuun korkoon järjestelmää ei ulotettaisi, vaan niiden saarnat korot olisivat saajan verovelvollisasemasta riippuen joko verovapaita tai tuloverotuksen kohteena. 3. Veron kohde. Korkotulon lähdeveroa perittäisiin pankkitalletusten ja joukkovelkakirjalainojen koroista. Pankkitalletuksen määritelmä olisi sama kuin nykyisessä talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaissa eli järjestelmä koskisi korkoa talletukselle, joka on tehty kotimaiseen talletuspankkiin yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille. Näiden tilien tiliehdot hyväksyy ja niiden noudattamista valvoo pankkitarkastusvirasto. Varainhankintasopimukset, joiden ehdot maantellään pelkästään asiakaskohtaisesti, kuten
9 1990 vp. - HE n:o niin sanotut notariaattisopimukset eivät olisi lähdeveron piirissä. Rajoitus on tarpeen, jotta voitaisiin estää esimerkiksi järjestelyt, joiden tarkoituksena olisi muuntaa ankaramman verotuksen kohteena olevia tuloja matalan lähdeveron piirissä oleviksi koroiksi. Yleisötalletuksia vastaanottaviin pankkitileihin rinnastettaisiin vastaavat tilit osuuskunnan säästökassoissa. Rinnastus on sama kuin talletusten veronhuojennuksissa. Yksityisen lainanannon kuten huoltokonttoritalletusten korot olisivat normaalin tuloverotuksen piirissä, ja niistä voisi tehdä myös tuloja varallisuusverolaissa säädetyn omaisuustulovähennyksen. J oukkovelkakirjalainojen koroista perittäisiin lähdevero, jos laina olisi valtion liikkeeseenlaskema tai sellainen kuin obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista joukkovelkakirjalainoista annetussa laissa tarkoitetaan. Mainitussa laissa edellytetään, että joukkovelkakirjan tulee olla tarkoitettu ilmeisesti yleiseen liikkeeseen laskettavaksi. Lakia sovellettaessa sitä on tulkittu siten, että lainan tulee olla tarkoitettu yleisen vaihdannan kohteeksi ja velkakirjoja tulee olla riittävä määrä. Joukkovelkakirjalainojen ehtojen valvonta kuuluu Suomen Pankille, joka ylläpitää niistä joukkovelkakirjalainarekisteriä. Lähdeveroa olisi käytännössä mahdollista periä ainoastaan Suomessa liikkeeseen lasketulle lainalle täällä maksetusta korosta. Ulkomaista koronmaksajaa ei voitaisi velvoittaa perimään lähdeveroa siinäkään tapauksessa, että laina olisi tarkoitettu Suomen markkinoille ja merkitty täällä rekisteriin. Rahamarkkinoiden kansainvälistyessä ja säännöstelyn purkautuessa ei ole kuitenkaan täysin selvää, milloin laina on katsottava kotimaassa liikkeeseenlasketuksi. Myöskään joukkovelkakirjalainsäädäntö ei erottele lainoja tällä perusteella. Kotimaisena lainana voidaan luonnollisesti pitää ainakin niitä lainoja, jotka suomalainen liikkeeseenlaskija on suunnannut nimenomaan kotimaisille markkinoille. Sitä vastoin ulkomailla liikkeeseen laskettuina olisi ilmeisesti pidettävä kansainvälisille sijoittajille tarkoitettuja muualla kuin Suomessa emittoituja joukkovelkakirjalainoja siinäkin tapauksessa, että lainat olisivat Suomen rahan määräisiä ja liikkeeseenlaskija olisi suomalainen yritys. Jos Suomessa yleisesti verovelvollinen sijoittaja saa korkoa tällaisesta joukkovelkakirjalainasta, se olisi hänen tuloverotuksessaan veronalaista ilmoitus- velvollisuuden alaista tuloa. Mahdollista olisi myös, että sama laina katsottaisiin osittain Suomessa ja osittain ulkomailla liikkeeseen lasketuksi. Koska lähdevero koskisi vain koron nimellä maksettavaa suoritusta, alikorkoisten ja korotlomien velkakirjojen eli niin sanottujen nollakuponkilainojen lunastushinnan ja liikkeeseenlaskuhinnan erotus ei olisi lähdeveron alaista korkoa, vaan se tulisi tuloverotuksessa joko korkona tai myyntivoittona verotettavaksi. Sitä vastoin indeksihyvitykset rinnastettaisiin lähdeverojärjestelmässä korkoon. Tämä on järjestelmän selkeyden kannalta perusteltua, sillä indeksiehtoisia joukkovelkakirjalainoja, joille maksetaan sekä korkoa että indeksihyvitystä, tullaan ilmeisesti tulevaisuudessa laskemaan liikkeeseen, koska indeksikieltoa on tarkoitus lieventää pitkäaikaisissa sopimussuhteissa. Pykälän toiseen momenttiin on lisätty säännös lähdeverojärjestelmän mukaan verotettavien korkojen verovapaudesta muussa tuloverotuksessa. 4. Veronalaisuutta koskevat poikkeukset. Pykälässä säädetään niistä tilanteista, joissa myös talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korot olisivat lähdeverotusjärjestelmän ulkopuolella. Järjestelmää ei ulotettaisi niihin korkoihin, jotka on säädetty erikseen verovapaiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslailla. Veron perimiseen ei myöskään voitaisi velvoittaa muuta koronmaksajaa kuin talletuksen vastaanottanutta pankkia tai joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijaa. Jälkimarkkinoilla saadut korkohyvitykset olisivat oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaisesti normaalissa tuloverotuksessa veronalaisia, ja niitä koskisi myös ilmoittamisvelvollisuus. Täysin selvää ei ole ollut, onko hyvitystä pidettävä verotuksellisesti korkona vai myyntivoittona. Viimeaikainen oikeuskäytäntö on tosin painottanut taloudellista koron käsitettä ja kallistunut ensin mainitulle kannalle. Eräissä tapauksissa hyvitykseen sisältyy sekä korkoa että selvästi myyntivoiton tyyppistä osuutta, jolloin ne tulisi erottaa toisistaan. Maksetut korkohyvitykset on puolestaan katsottu korkotulon hankkimisesta johtuviksi menoiksi. Niitä ei ole siten hyväksytty vähennettäviksi osana kokonaistulosta tehtävää korkovähennystä. 5. Veron periminen ja vastuu verosta. Korkotulon lähdeveron perisi talletuspankki tai V
10 vp. - HE n:o 123 joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija jokaisen maksamansa korkoerän yhteydessä siinä vaiheessa, kun korko maksetaan sen saajalle tai merkitään tilille tämän hyväksi. Verovastuu olisi verovelvollisen lisäksi myös koronmaksajalla, jonka vastuu voisi käytännössä toteutua 15 :ssä tarkoitetulla tavalla. J oukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan verovastuuta ei poista se, että lainaan liittyvät käytännön järjestelyt on annettu ulkopuolisen tahon, esimerkiksi pankin hoidettavaksi. Välittäjä vastaa mahdollisesta laiminlyönnistään liikkeeseenlaskijalle, mutta tämä veron oikeasta suorittamisesta valtiolle. 6. Veron määrä ja laskeminen. Korkotulon lähdevero olisi 10 prosenttia maksetun koron määrästä. V ero laskettaisiin täysin mar koin siinäkin tapauksessa, että korko maksettaisiin valuuttamääräiselle tilille. Näissä tapauksissa valuuttamääräinen korko muunnettaisiin Suomen markoiksi koronmaksupäivänä sovellettavan Suomen Pankin ostokurssin mukaan. 7. Veron suorittaminen. Pykälässä ovat säännökset lähdeveron suorittamisesta lääninverovirastolle ja siitä ajasta, jonka kuluessa kertynyt vero olisi maksettava. Säännökset vastaavat ennakonpidätysten suorittamista koskevia säännöksiä. 8. Ennakkotietomenettely. Lähdeveron suorittamisvelvollisuudesta olisi voitava saada myös ennakkotieto. Sitä voisi hakea sekä verovelvollinen että koronmaksaja. Jotta ennakkotietohakemusta ei toimitettaisi samasta asiasta kahteen eri lääninverovirastoon, ennakkotiedon antaisi aina se lääninverovirasto, jonka toimialueella koronmaksajan kotikunta sijaitsee. 9. Valvonta. Pykälä sisältää yleissäännöksen lähdeveron suorittamisvelvollisuutta vaivavasta lääninverovirastosta. JO. Veron perimättä jättämisen edellytykset. Jotta veroviranomaiset saisivat riittävät takeet siitä, että lähdeveroa ei j ätettäisi perimättä tämän lain mukaan verovelvolliselta, tulisi koronmaksajan varmistaa koronsaajan verovelvollisasema asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla. Muussa tapauksessa velvollisuus lähdeveron perimiseen olisi olemassa. 11. Tiedonantovelvollisuus. Verovelvollisen ei tarvitsisi ilmoittaa veroilmoituksessaan niitä korkoja, joista on peritty korkotulon lähdevero. Myöskään koronmaksajana ei olisi velvollisuutta antaa automaattisesti yksilöityjä tietoja niistä verovelvollisista, joilta lähdevero on peritty. Veroviranomaisilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus saada pankkien ja joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijoiden kirjanpidosta riittävällä tarkkuudella selville lähdeveron oikea periminen. Tämä edellyttäisi vaadittaessa lähdeveron alaisten korkojen määrää koskevien tietojen esittämistä veroviranomaisille. Koronmaksajilla olisi oltava riittävän eritellyt tiedot nimenomaan niistä koroista, joista lähdeveroa ei ole peritty samoin kuin näiden korkojen saajista. Tiedot tulisi antaa kehotuksesta asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla. Lisäksi kehotuksetta olisi annettava vuosittain tiedot lähdeverotettujen korkojen ja perityn lähdeveron kokonaismäärästä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Rajoitetusti verovelvollisille maksettuja korkoja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta säädeitäisiin erikseen rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa asetuksessa, jota on tarkoitus tältä osin muuttaa. Pankkisalaisuuden estämättä veroviranomaisilla olisi nykyiseen tapaan mahdollisuus saada tietoja, jotka ovat tarpeellisia yksilöidyn verovelvollisen verotuksen toimittamisen kannalta. 12. Veron maksuunpano koronsaajal!e. Veron laiminlyönti- tai viivästystilanteissa olisi erotettava ne tapaukset, joissa veroa ei ole peritty, vaikka suoritusvelvollisuus olisi ollut olemassa niistä tilanteista, joissa mahdollisesti perittyä veroa ei ole suoritettu valtiolle ajoissa tai lainkaan. Ensiksi mainituissa tapauksissa vastuu verosta olisi ensisijaisesti koronsaajalla, ellei laiminlyönnin olisi katsottava johtuvan koronmaksajasta, siten vero maksuunpantaisiin koronsaajalle ja viivästysseuraamukset kohdistettaisiin ensisijaisesti häneen noudattaen soveltuvin osin verotuslain seuraamussäännöksiä. Koronmaksajan laiminlyönnin seuraamuksista on säädetty erikseen 15 :ssä. 13. Lähdeveron maksuunpano veronoikaisun yhteydessä. Jos korkotuloa on verotettu virheellisesti tuloverotuksessa, vaikka siitä olisi ollut suoritettava tämän lain mukainen lähdevero, tulee tuloverotus oikaista. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan lähdevero voitaisiin maksuunpanna samassa menettelyssä.
11 1990 vp. - HE n:o Lähdeveron hyväksi lukeminen ja palauttaminen. Jos korkotulon lähdeveroa olisi virheellisesti peritty sellaiselta verovelvolliselta tai sellaisesta korosta, johon korkotulon lähdeverosta annettua lakia ei sovelleta, vero voitaisiin lukea verovelvollisen hyväksi ennakkona tai palauttaa tälle hakemuksesta sen mukaan kuin verotuslaissa ja ennakkoperintälaissa, lähinnä sen 55 :ssä, on säädetty. 15. Lähdeveron perimäitä ja suorittama/ta jättäminen. Lainkohdassa ovat säännökset niistä seuraamuksista, jotka kohtaavat koronmaksajaa, jos tämä jättää lähdeveron asianmukaisesti perimättä tai suorittamatta valtiolle, eikä kysymys ole 12 :ssä säädellystä tilanteesta, jossa verovastuu konkretisoituu koronsaajalle. Tarkoituksena on että, koronmaksajan laiminlyöntitapauksissa noudatettaisiin samoja ennakkoperintälain säännöksiä, jotka koskevat työnantajan laiminlyöntiä enoakanpidätyksen toimittamisessa. Lähinnä sovellettaviksi tulisivat siten lain Maksuunpannun lähdeveron viivästysseuraamukset. Maksuunpannun lähdeveron viivästyseuraamuksiin sovellettaisiin veronkantolain ja veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain säännöksiä. 17. Muutoksenhaku. Pykälässä ovat muutoksenhakua koskevat säännökset. Muutoksenhakuun sovellettaisiin koronsaajan osalta verotuslain ja koronmaksajan osalta ennakkoperintälain säännöksiä. 18. Salassapitovelvollisuus. Myös salassapitovelvollisuuden suhteen noudatettaisiin verotuslain asiaa koskevia säännöksiä. 19. Asetuksenantovaltuutus. Tavanomaisen käytännön mukaan tarkemmat säännökset korkotulon lähdeverosta voitaisiin tarpeen mukaan sisällyttää lain nojalla annettavaan asetukseen. Tässä vaiheessa asetuksessa on tarkoitus säätää siitä selvityksestä, joka muun kuin tässä laissa tarkoitetun koronsaajan tulisi esittää, jotta lähdeveron suorittamisesta vapauduttaisiin. Lisäksi asetuksessa olisi säännös koronsaajalle lähdeveron periruisestä annettavasta todistuksesta. Luonnos asetukseksi on tämän esityksen liitteenä. joita edellyttää lain soveltamisajan pidentäminen yhdellä vuodella eli vuoden 1992 loppuun. Lisäksi lakia muutettaisiin siten, että myös vuosina 1991 ja 1992 olisi mahdollista maksaa talletuksille yhtä prosenttiyksikköä korkempaa korkoa kuin mihin lain alkuperäinen sanamuoto antaisi mahdollisuuden. Lain 1, 2 ja 3 :ää muutettaisiin myös siten, ettei edellytyksenä lain soveltamiselle kuolinpesiin enää olisi kuolinpesän erillinen verovelvollisuus. Tämä muutos on käytännön syistä tarpeen, sillä yli kolme vuotta vanhojen kuolinpesien verottaminen yhtyminä vuodesta 1992 alkaen tulo- ja varallisuusverolain asiaa koskevan muutoksen johdosta merkitsisi muussa tapauksessa kuolinpesien tavanomaisten talletusten muuttumista veronalaisiksi. 2. Voimaantulo ja soveltaminen Esityksessä ehdotetaan, että molemmat siihen sisältyvät lait tulisivat voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia korkotulon lähdeverosta sovellettaisiin lain voimaantulopäivältä ja sen jälkeiseltä ajalta kertyneeseen korkoon. Vuodelta 1990 kertyneeseen korkoon sovellettaisiin ennen lähdeverolakia voimassa olleita, tulo- ja varallisuusverolakiin sisältyviä korkotulon veronalaisuutta koskevia säännöksiä. Siirtymävaiheessa muihin kuin vuoden vaihteessa maksettaviin korkoeriin jouduttaisiin siten soveltamaan kahta eri järjestelmää. Vuodelta 1990 kertynyt korko olisi veronalaista, ja se tulisi ilmoittaa vuoden 1991 tulona viimeksi mainitulta vuodelta annettavassa veroilmoituksessa. Sen perusteella voisi myös tehdä omaisuustulovähennyksen. Vuodelta 1991 kertyneestä korosta perittäisiin 10 prosentin lähdevero. Lähdeverojärjestelmään kuuluvat talletukset ja joukkovelkakirjalainojen pääomamäärä olisivat varallisuusverotuksessa verovapaata varallisuutta vuodelta 1991 toimiteltavasta verotuksesta alkaen riippumatta siitä, sovelletaanko tulo- ja varallisuusverolakia vielä vuodelta 1991 saatuun korkoon Laki talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta Talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslakiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset, 3. Säätämisjärjestys Koska korkotulon lähdevero olisi uusi vero ja lisäisi eräissä tapauksissa korkotuloihin kohdistuvaa verorasitusta, lakiehdotus olisi käsite!-
12 vp. - HE n:o 123 tävä valtiopäiväjärjestyksen 68 :n mukaisessa yhtä vuotta pitemmältä ajalta kannettavaa veroa koskevassa säätämisjärjestyksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdoc tukset: 1. Laki korkotulon lähdeverosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Korkotulon lähdevero Korkotulosta valtiolle eräissä tapauksissa suoritettavasta korkotulon lähdeverosta säädetään tässä laissa. 2 Verovelvollisuus Velvollinen suorittamaan korkotulon lähdeveroa on Suomessa tulo- ja varallisuusverolain mukaan yleisesti verovelvollinen luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä. 3 Veron kohde Korkotulon lähdeveroa on suoritettava seuraavista kotimaasta saaduista korkotuloista: 1) yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille kotimaiseen talletuspankkiin tai osuuskunnan säästökassaan tehdylle talletukselle maksetusta korosta, 2) valtion liikkeeseen laskemalle samoin kuin obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista joukkovelkakirjalainoista annetussa laissa (553/69) tarkoitetulle Suomessa liikkeeseen lasketulle joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta. Korkotulo, josta on peritty tässä laissa tarkoitettu lähdevero, ei ole 2 :ssä mainitun verovelvollisen tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä talletus tai joukkovelkakirjan arvo tällaisen verovelvollisen veronalaista varallisuutta. Tässä pykälässä tarkoitettuun korkoon rinnastetaan myös indeksihyvitys. 4 Veronalaisuutta koskevat poikkeukset Korkotulon lähdeveroa ei ole suoritettava: 1) talletukselle tai obligaatiolainalle maksetusta erikseen verovapaaksi säädetystä korosta, 2) korosta tai muusta hyvityksestä, jonka maksaa muu kuin talletuksen vastaanottanut pankki tai osuuskunta taikka muu kuin joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija. 5 Veron periminen ja vastuu verosta Korkotulon lähdeveron perii koron maksava talletuspankki, osuuskunta ja joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija (koronmaksaja), kun korko maksetaan verovelvolliselle tai merkitään tilille tämän hyväksi. Koronmaksaja on verovelvollisen lisäksi vastuussa verosta sen mukaan kuin 15 :ssä säädetään. 6 Veron määrä ja laskeminen Korkotulon lähdeveron suuruus on 10 prosenttia talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta. Korkotulon lähdevero lasketaan jokaisesta maksetusta korkoerästä täysin markoin siten, että markkojen yli menevät pennit jätetään lukuun ottamatta. Jos korko maksetaan ulkomaan rahana, se on korkotulon lähdeveroa laskettaessa muunnehava Suomen rahaksi korkoa maksettaessa voimassa olevan Suomen Pankin ostokurssin mukaan.
13 1990 vp. - HE n:o Veron suorittaminen Tiedonantovelvollisuus Koronmaksajan on suoritettava korkotulosta perimänsä vero sille lääninverovirastolle, jonka virka-alueella on koronmaksajan verotuslaissa tarkoitettu kotikun ta. Jos valtio on koronmaksaja, pidätetyt määrät on suoritettava Uudenmaan lääninverovirastolle. Pidätetyt määrät on suoritettava viimeistään koronmaksua seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä. 8 Ennakkotietomenettely Lääninverovirasto voi antaa ennakkotiedon tämän lain mukaisesta velvollisuudesta suorittaa korkotulon lähdeveroa, jos siitä syntyy epäselvyyttä. Ennakkotietoa voi hakea koronsaaja tai koronmaksaja sen läänin lääninverovirastolta, jonka toimialueella on koronmaksajan kotikunta. Hakemuksessa hakijan on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Koronmaksajan pyynnöstä annettua ennakkotietoa on noudatettava siinä koronmaksussa, jota koskevana se on annettu. Sama koskee koronsaajan pyynnöstä annettua ennakkotietoa, jos koronsaaja esittää asiaa koskevan vaatimuksen koronmaksajalle. 9 Valvonta Sen läänin lääninverovirasto, jonka virkaalueella on koronmaksajan kotikunta, valvoo korkotulon lähdeveron suorittamisvelvollisuutta ja veron määrää koskevien säännösten noudattamista. 10 Veron perimätiä jättämisen edellytykset Koronmaksajalla on oikeus jättää edellä 3 :ssä tarkoitetuille talletuksille ja joukkovelkakirjoille maksetusta korosta perimättä korkotulon lähdevero vain, jos koronsaaja esittää koronmaksajalle asetuksella tarkemmin säädettävän selvityksen siitä, ettei ole 2 :ssä tarkoitettu verovelvollinen. Verotuslain mukainen verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuus ei koske sitä korkotuloa, josta on suoritettava tämän lain mukainen lähdevero, eikä sitä pääomaa, jolle korko maksetaan. Koronmaksajan on kuitenkin pidettävä kirjaa, josta saadaan luotettavasti selville korkotulon lähdeveron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Lääninveroviraston asianomaisen virkamiehen kehotuksesta koronmaksajan on esitettävä korkotulon lähdeveron valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys. Lääninverovirastolie on lisäksi annettava vuosittain asetuksella tarkemmin määrättävät tiedot lähdeveron piiriin kuuluvista koroista ja niistä peritystä lähdeverosta sekä lääninveroviraston kehotuksesta tiedot niistä verovelvollisista, joiden saamista 3 :ssä tarkoitetuista koroista ei ole peritty lähdeveroa samoin kuin heille maksetuista koroista. Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, korkotulon lähdeveron perimiseen velvollisen koronmaksajan on annettava lääninveroviraston kehotuksesta sellaisia tietyn verovelvollisen verotusta, verotarkastusta tai verotusta koskevaa muutoksenhakuasiaa varten tarpeellisia tietoja, jotka selviävät koronmaksajalla olevista asiakirjoista tai jotka ovat muutoin tämän hallussa. 12 Veron maksuunpano koronsaajalle Jos korkotulon lähdeveroa ei ole peritty sen suorittamiseen velvollisen saamasta, tämän lain 3 :ssä tarkoitetusta korkotulosta, koronsaajan kotikunnan verotoimisto maksuunpanee korkotulon lähdeveron koronsaajalle, jollei koron perimättä jättämisen ole katsottava johtuvan koronmaksajan 15 :ssä tarkoitetusta laiminlyönnistä. Jos koronsaajalla ei ole kotikuntaa Suomessa, maksuunpanon toimittaa Helsingin verovirasto. Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta myöhemmin kuin kuudennen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero olisi pitänyt periä. Maksuunpanon yhteydessä verovelvollisen suoritettavaksi on määrättävä viivästyskorkoa vastaava korko ja veronkorotus noudattaen soveltuvin osin verotuslain jälkiverotusta koskevia säännöksiä.
1992 vp - HE 119 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 119 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että talletusten ja obligaatioiden
1992 vp - HE 29 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
992 vp - HE 29 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta sekä tuloja varallisuusverolain 59 ja 63 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
1992 vp - HE 281 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ Määräaikaisena voimassa olevaa korkotulon lähdeverosta annettua
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
1984 vp. - HE n:o 132
1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
1989 vp. - HE n:o 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1989 vp. - HE n:o 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ennakkoperintälain 10 ja 19 :n sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n
Hallituksen esitys Eduskunnalle velkojen korkojen vähennysoikeutta verotuksessa koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön
1983 vp. - HE n:o 70 Hallituksen esitys Eduskunnalle velkojen korkojen vähennysoikeutta verotuksessa koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että
1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään
1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
1992 vp- HE 206 ESITYKSEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp- HE 206 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
1990 vp. - VaVM n:o 66 - Esitys n:o 123
1990 vp. - VaVM n:o 66 - Esitys n:o 123 V a 1 t i o vara i n v a 1 i o kunnan mietintö n:o 66 hallituksen esityksen johdosta laiksi korkotulon lähdeverosta sekä laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain
HE 158/1999 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Pääomatulojen ja yhteisöjen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset C
HE 158/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pääomatulojen ja yhteisön tuloveroprosentin korottamisesta sekä siitä aiheutuviksi muutoksiksi tuloverolainsäädäntöön ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verotuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1990 vp. - HE n:o 65 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verotuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että verotuslakiin ja eräisiin muihin
Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta
Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat
1981 vp; n:o 130 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1981 vp; n:o 130 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä
1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
1992 vp- VaVM 13- HE 29
1992 vp- VaVM 13- HE 29 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 13 hallituksen esityksen johdosta laeiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta sekä tulo- ja varallisuusverolain 59
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1985 vp." - HE n:o 126 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että arpajaisvero suoritettaisiin kokonaisuudessaan
1991 vp - HE 52 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 52 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta sekä tulo- ja varallisuusverolain 59 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN
Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ
1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön
Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta
Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan
Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
1990 vp. - HE n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin
eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito
HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun
HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta
1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3
1989 vp. - HE n:o 20 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1989 vp. - HE n:o 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteän omaisuuden yhteydessä luovutetun irtaimen
HE 129/2009 vp. arpajaisverolakiin lisättäisiin väliaikaisesti lainkohdat, jotka kumottiin verotililain säätämisen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verotililain sekä eräiden muiden verotusta koskevien lakien voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä arvonlisäverolain, ennakkoperintälain ja arpajaisverolain väliaikaisesta
1992 vp- HE 20 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1992 vp- HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi arvopaperipörssin välityksellä tapahtuvista arvopapereiden
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1982 vp. n:o 200 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon
Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus
Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen
1984 vp. -HE n:o 140
1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen
1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 239 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1985 vp. - HE n:o 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien eläkelain
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 27 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että teollisuuden
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisestä johtuvat muutokset. Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuuden vp. - HE n:o 124
1990 vp. - HE n:o 124 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 ja 14 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA
ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen
Voimalaitosverolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 195/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi. annetun lain 16 :n muuttamisesta ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 195/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle voimalaitosverolaiksi sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 :n muuttamisesta ja verotilistä annetun lain 1 :n muuttamisesta
ja ennen verotuksen päättymistä suoritettu jäännösvero tilitettäisiin veronsaajille ennakonpidätyksiä
HE 155/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia. Ehdotuksen mukaan veronsaajaryhmien
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 2 :n ja vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun
verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.
EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 44/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikenteen tietojärjestelmästä
1993 vp - HE 87 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1993 vp - HE 87 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassalakia siten, että valtion liikelaitoksille
1985 vp. - HE n:o 125
1985 vp. - HE n:o 125.. Hallit~ksen esi~ys Edusku~malle laeiksi perintö- ja lahjaverolain seka tulo- Ja varalhsuusverolatn 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -
EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
1989 vp. - HE n:o 169
1989 vp. - HE n:o 169 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 :n muuttamisesta ja laiksi opintotukilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN P ÄAASIALLINEN
1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
HE-LUONNOS /M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
HE-LUONNOS 16.12.2015/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta
valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.
1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että
1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Laki. veronkantolain muuttamisesta
Laki veronkantolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan veronkantolain (769/2016) 26 ja 41 :n 2 momentti, muutetaan 7 :n 2 momentti, 11 :n 2 ja 4 momentti, 14 :n 1 momentti, 16 :n 1
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.
1980 vp. n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta. ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan taksiauton ja invalidien
N:o 1432/2006 Valtiovarainministeriön asetus. verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2006
N:o 1432/2006 Valtiovarainministeriön asetus verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2006 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä
Laki. tuloverolain muuttamisesta
EV 142/1995 vp - HE 76/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta ja kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta sekä eräiden muiden
HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta
HE 258/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamisesta Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ja väliaikaisesta annetun lain voimaantulosäännöstä
1993 vp - HE 109 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ
993 vp - HE 09 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi yhtiöveron hyvityksen käsittelystä veronsaajille verovuodelta 992 tehtävissä tilityksissä
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
HE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
HE 172/2005 vp. keskitettäisiin Uudenmaan verovirastoon.
HE 172/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 136 :n sekä perintö- ja lahjaverolain 24 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä
HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron
HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta
Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä
Korkojen ja erääntymisten maksaminen RMjärjestelmässä Toimitusjohtajan päätös Liikkeeseenlaskijoille Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Sääntöviite: 3.4.2 Hyväksytty: 27.6.2013 Voimaantulo: 1.7.2013 Korvaa:
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta Asia Hallitus
HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien annettujen lakien voimaantulosäännösten ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1991 vp - HE 21 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tasausverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tasausvero poistetaan kaikilta teollisuuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta
1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti
HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM
Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Verovuosi Tuloverotuksessa kalenterivuosi, jolta veroilmoitus on annettava
Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Valtiovarainministeriön asetus. Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1042/2012 Valtiovarainministeriön asetus Verohallinnon suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012
HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014
HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1989 vp. - HE n:o 212 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin
HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 191/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kirkkolain 22 luvun 8 :n sekä kirkon keskusrahastosta annetun lain 3 ja 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan verotusta koskevat kirkkolain sekä
Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta
Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa
Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta
1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista
1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190
1991 vp - HE 190 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 15 b :n ja eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ