Energia-alalle lisää menestystarinoita SIVU 9. Vihreässä konttorissa energiankulutus väheni SIVU 8 ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 2/2013

Transkriptio

1 E ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 2/2013 Vihreässä konttorissa energiankulutus väheni SIVU 8 Energia-alalle lisää menestystarinoita SIVU 9 Energiakolmion sidosryhmälehti 1

2 Energiakolmion sidosryhmälehti 1 Sisällysluettelo Houston We have a problem... 2 Reaaliaikaista dataa Tyyntä sähkömarkkinoilla... 6 Tuurissa ei tingitä elämyksistä...7 Fujitsu on taas askeleen vihreämpi... 8 Nordic Energy Management 2013: Energia-alan tuotteista rakennettava kansainvälisiä menestystarinoita... 9 Nordic Energy Management 2013: Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia ratkaisuja Nordic Energy Management 2013: Vakaus ja ennustettavuus ovat parhaita lääkkeitä Tietysti tuulivoimaa Startissa oma mielentila on tärkein Voittajajoukkue pelaa yhteen Raportoitu säästö on jo tavoiteltua parempi Energiaomavaraisuutta kuntien uusiutuvan energian katselmoinneilla Energiatodistus edistää energiansäästöä Energiakolmio pähkinänkuoressa Nimitykset Suomalaiselle energia-asiantuntijuudelle taitaisi olla käyttöä USA:ssakin. E E ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 2/2013 ENERGIAKOLMION SIDOSRYHMÄLEHTI I 2/2013 Vihreässä konttorissa energiankulutus väheni SIVU 8 ENERGIAINFO 2/2013 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti JULKAISIJA: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA: Annukka Ollitervo GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TOIMITUS: Mediasepät, Jyväskylä OSOITTEENMUUTOKSET: Petra Vuorinen, puh petra.vuorinen@energiakolmio.fi 2 Energiakolmion sidosryhmälehti Vihreässä konttorissa energiankulutus väheni SIVU 8 Energia-alalle lisää menestystarinoita SIVU 9 Energia-alalle lisää menestystarinoita SIVU 9 Energiakolmion sidosryhmälehti 1 ENERGIABLOGI Oletko jo tutustunut Energiakolmion energiablogiin? Sähkömarkkinoihin ja energiatehokkuuteen liittyviä postauksia viikottain osoitteeessa Lue ja kommentoi!

3 Toimitusjohtajalta Houston We have a problem Allekirjoittaneella oli tilaisuus vierailla heinäkuussa Houstonissa, USA:ssa. Osallistuin Microsoftin kumppanikonferenssiin yhdessä noin muun osallistujan kanssa. Tilaisuus järjestettiin isossa konferenssikeskuksessa, joka amerikkalaiseen tapaan oli jäähdytetty noin 18 asteen lämpötilaan ulkoilman hehkuessa useana päivänä 35 asteen tuntumassa. Monet osallistujat olivat varautuneet jo kotimaastaan käsin lämpimällä vaatetuksella välttääkseen sairastumisen amerikkalaisten konferenssikeskusten tarjoamaan tyypilliseen tuliaiseen kesäflunssaan. Houstonissa oli ongelma, joka olisi helposti ratkaistavissa nostamalla lämpötilaa 1-2 astetta. Sairastumisten välttämisen lisäksi energia-asiantuntijamme arvioivat, että energiasäästöä syntyisi 4-5 prosenttia per aste. Suomalaiselle energia-asiantuntijuudelle taitaisi olla käyttöä USA:ssakin. Alkukesällä Energiakolmio sai Tekesiltä positiivisen päätöksen tuote- ja palvelukehitykseemme liittyvästä hankkeesta (sivu 5). Hanke varmistaa osaltaan sitä, että energiatehokkuuden kehittämisen ja energiamarkkinoiden hyödyntämisen eri osa-alueisiin liittyvät palvelumme kehittyvät vastaamaan yhä paremmin asiakkaidemme muuttuvia tarpeita kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. Hankkeessa onnistuminen edellyttää meiltä asiakkaidemme toiveiden ja näkemysten kuuntelemista erittäin tarkalla korvalla. Kesällä aloittaneen myyntijohtajamme Marko Lirkin (sivu 15) johdolla pyrimmekin entisestään lisäämään vuorovaikutusta asiakkaidemme kanssa. Energiakolmion sisäisessä kehittämisessä olemme tänä vuonna paneutuneet erityisesti prosessiemme virtaviivaistamiseen. Kesäkuussa Inspecta kävi auditoimassa meidät, ja parhaillaan viimeistelemme keskeisiä toimenpiteitä, joilla tähtäämme yhä tehokkaampaan ja sujuvampaan palvelutuotantoon. Syksyn tavoitteemme on saada Inspectan myöntämä Green Card, joka osaltaan kertoo laaduntuottokyvystämme. Koemme tärkeäksi sen, että asiakkaitamme palvellaan yhtenäisillä toimintatavoilla ja korkealla laadulla. Tätä kirjoitusta viimeistellessäni Moskovassa on menossa yleisurheilun MM-kisat. Kisoissa on tulessa myös tässä lehdessä haastateltavana oleva Hanna-Maari Latvala. Hanna-Maari kävi keväällä puhumassa meille yleisurheilijan henkisestä valmentautumisesta kisoihin. Huomasimme, että asiantuntijatyössä kohdataan usein monia samantyyppisiä haasteita kuin urheilijan mentaalivalmistautumisessa kisasuorituksiin. Ennakointi, oikean viretilan löytäminen ja rentous ovat taitoja, joita asiantuntijankin on opittava hyödyntämään. Näin voidaan saavuttaa Energiakolmionkin tavoittelema asiantuntijan huippusuoritus asiakkaidemme hyväksi. Järjestämme Nordic Energy Management -seminaarin Helsingissä Tilaisuus pidetään Finlandia-talossa jatkumona aiemmille sähkömarkkinaseminaareille. Tänä vuonna olemme halunneet nostaa energiatehokkuusteeman mukaan seminaarin sisältöön. Olemme saaneet mukaan joukon erittäin mielenkiintoisia asiantuntijoita, joiden puheenvuorojen uskomme täyttävän kriittisimmätkin odotukset. Siksi toivotammekin kaikki tervetulleiksi mukaan ilmoittautumisohjeet tuonnempana lehdessämme. Menestystä vuoden jälkipuoliskolle ja näkemisiin eri yhteyksissä! Anssi Kuoppala Energiakolmion sidosryhmälehti 3

4 Reaaliaikaista dataa Energiakolmion uusi palvelu välittää tuulisähköntuottajien tuotantotiedot reaaliaikaisesti Fingridille. Ajantasainen mittaustieto auttaa Fingridiä valtakunnan verkon tehotasapainon ylläpitämisessä. Teksti: Annukka Ollitervo Palvelumme avulla esimerkiksi uudet tuulipuistot pystyvät nyt toimittamaan vaaditun tuotantotiedon reaaliaikaisesti, kuvailee energiamarkkinoista vastaava johtaja Janne Laine. Palvelua voidaan hyödyntää käytännössä missä tahansa asiakkaiden ajantasaisuutta vaativissa kohteissa, olipa kysymyksessä sitten tuotanto tai kulutus. Markkinoilla edellytetään yhä enemmän tiedon ajantasaisuutta. Siksi reaaliaikaisen datan käyttäminen ja ymmärtäminen myös ennusteissa on luonnollista jatkumoa mittaukselle. Taaleritehtaan Honkajoen tuulipuistossa on juuri otettu käyttöön tuotannon reaaliaikainen mittaus. Kaikkiin yhdeksään voimalaitokseen on asennettu oma mittari. Kokonaistuotantoa mitataan ja seurataan summamittarilla sähköasemalla, kertoo johtaja Taamir Fareed Taaleritehtaalta. Erillisten mittareiden asentaminen on mahdollistanut tuulivoimaloiden liittämisen syöttötariffijärjestelmään sitä mukaan kun voimalat valmistuivat. Vaikka Energiakolmio käyttää sähköntuotannon ennustamiseen kokonaistuotannon dataa, on erillisillä mittareilla ja EnerKey'hin tallennetulla historiatiedolla merkitystä tuotannon suunnittelussa. Tutkimalla ja analysoimalla historiatietoja voimme oppia ja optimoida tuotantoa entistä tarkemmin, iloitsee Janne Laine. Tuotantodatan mittaamiseen käytetään uudenlaista mittauspäätettä, joka otetaan vähitellen käyttöön Energiakolmion uusissa reaaliaikaisissa ja alamittauksissa. 4 Energiakolmion sidosryhmälehti

5 Valvomo havaitsee häiriötilanteet 24/7 Energiakolmion ympärivuorokautisesti toimiva Valvomo palvelee sähkötoimijoita myös häiriötilanteissa. Valvomo seuraa asiakkaan käytöntukijärjestelmästä saatua tuotannon tai kulutuksen tilatietoa. Jos datassa havaitaan poikkeavuutta, Valvomo tilaa huollon paikalle tutkimaan ja korjaamaan tilanteen. Honkajoen tuulipuiston yhdeksän voimalaa ovat reaaliaikaisen tuotantoseurannan piirissä. Taaleritehtaan seuraavat kahdeksan tuulivoimalaa nousevat Iihin ensi kevään ja kesän aikana. Kuvat: Taamir Fareed/Taaleritehdas Huipulla johtaja Taamir Fareed. Energiakolmio hallinnoi alkuperätakuita Kesällä voimaan astunut laki tuo kaikki uusiutuvaa energiaa tuottavat yhtiöt alkuperätakuiden piiriin. Energiakolmio tarjoaa alkuperätakuiden hallinnointia tuotantoyhtiöille. Meklaroimme alkuperätakuut markkinoilta ja markkinoille mahdollisimman kilpailukykyisellä hinnalla, lupaa Portfolio Manager Risto Karjalainen. Tarjoukset pyydetään aina useammalta vastapuolelta. Alkuperätakuiden kauppa on mahdollista toteuttaa myös salkkumallisena. Tällöin alkuperätakuiden kaupalle luodaan oma strategia, jonka puitteissa toimia toteutetaan. Energiakolmio hoitaa alkuperätakuiden kaupankäynnin lisäksi myös niiden hallinnoinnin. Lisätietoja palveluista Reaaliaikainen mittausdata: Team Manager Jani Laitinen, puh Valvomopalvelut: Team Manager Jouni Anttila, puh Tuotantotuen hakeminen: Team Manager Mikko Askolin, puh Alkuperätakuut: Portfolio Manager Risto Karjalainen, puh Apua tuotantotuen hakemiseen Energiakolmio tarjoaa tuulivoimatuottajille kokonaisvaltaista sähkökaupan asiantuntijapalvelupakettia. Palvelupakettiin voidaan nyt liittää palvelu tuotantotuen hakemiseksi. Tuottaja voi halutessaan ostaa palvelun jopa avaimet käteen -periaatteella, jolloin Energiakolmio hoitaa koko prosessin selvityksineen ja hakemuksineen. Energiakolmio uudistaa ICT-palvelunsa Energiakolmio käynnistää laajan kehityshankkeen, jossa nykyiset ICT-palvelut uudistetaan palvelemaan tulevaisuuden mittaus- ja energianseurantatarpeita kansainvälisessä toimintaympäristössä. Asiakastarpeisiin vastataan myös täysin uusilla palveluilla ja toiminnallisuuksilla. Uudistuksessa huomioidaan erityisesti kasvavan EU-regulaation asettamat vaatimukset energianhallinnalle. Tavoitteenamme on, että asiakkaat saavat liiketoimintansa kannalta entistä hyödyllisempää, juuri heidän tarpeitaan vastaavaa tietoa energiankulutuksesta ja -hankinnasta, Energiakolmion toimitusjohtaja Anssi Kuoppala kiteyttää. Kehityshankkeen keskiössä on Energiakolmion EnerKey-palvelu. Kolmivuotinen projekti rahoitetaan osittain Tekesin tuella. Energiakolmion sidosryhmälehti 5

6 Tyyntä sähkömarkkinalla Sähkömarkkinat Toni Sjöblom Sähkön hintataso on pysynyt alhaisena heikon taloustilanteen ja kohtuullisen vesitilanteen ansiosta. Päästöoikeuden hinta ei noussut merkittävästi, kun Euroopan parlamentti 3.7. hyväksyi backloading-suunnitelman. Syksy voi kuitenkin tuoda uusia tuulia sateiden, talouden ja poliittisten päätösten myötä. Vesitilanne on lähes normaali. Sateita on saatu alkuvuoden kuivan jakson jälkeen niin paljon, että kokonaisuutena sademäärä vastaa normaalivuotta. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin. Syksyn sademäärät ovat ratkaisevassa asemassa ensi talven vesitilanteen muodostumisessa. On vielä aikaista ottaa kantaa veden riittävyyteen tulevana talvena. Suomen spot-hinta toteutui alkuvuodesta jopa systeemihintaa edullisempana heikon vesitilanteen nostaessa systeemihintaa. Tämä mahdollisti Suomessa lauhdetuotannon ja sitä kautta terveemmän tehotilanteen. Voimalaitosten huollot ja matala systeemihinta ovat kesän aikana nostaneet Suomen spot-hinnan systeemihintaa korkeammaksi. Estlink 2 (650 MW) otetaan käyttöön vuodenvaihteessa, jolloin Suomen hintataso linkittyy vielä aiempaa voimakkaammin Viron palavaan kiveen (hiililauhde) ja Venäjän hintaan. Suomen tehotilannetta heikentää edelleen vanhojen lauhdevoimalaitosten alasajo, joiden tuottamaa sähköä Suomessa tarvitaan aina kulutuspiikkien aikana, sekä korkean kulutuksen aikana tapahtuvan ison voimalaitoksen vikaantumisen yhteydessä. Aluehintaero realisoituu, jos normaalia parempi vesitilanne painaa systeemihinnan alle hiililauhteen rajakustannuksen. Suomen tehotilanteen odotetaan paranevan merkittävästi vasta Olkiluoto 3:en valmistuessa. Aluehintaeroa pienentänee myös Ruotsin ja Liettuan välille vuoden 2016 alussa tuleva siirtoyhteys. Talousnäkymät ovat edelleen varsin pilvisiä pienistä valopilkuista huolimatta. USA:n talous on pysynyt sitkeästi kasvussa elvytyksen tukemana, mikä on nostanut osakekursseja, asuntojen hintoja ja kuluttajien mielialoja. Euroopan tilanne ei ole yhtä ruusuinen, mutta Q2:n BKT nousi plussalle ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen. Kiinan talous on jatkanut maltillisessa kasvussa, joka on näkynyt Kiinalle vaimeana sähkönkulutuksen ja hiilen polton kasvuna. Hiilen hinta onkin kyntänyt hyvän tarjonnan ja heikon kysynnän takia poikkeuksellisen alhaalla alittaen tukitasona pidetyn hiilentuotannon rajakustannuksen 85 $/t. Tämä ei kuitenkaan ole poikkeuksellista. Hiilen hinnan nousua voidaan odottaa heti talouden vireen vahvistuessa. Päästöoikeusmarkkina tulee jatkamaan poliittisen epävarmuuden tiellä. Tästä huolimatta hintakehitys on ollut viime kuukaudet hyvin maltillinen pysyen alle 5 /t tasolla. Syksyllä odotellaan Ministerineuvoston kantaa Backloading-suunnitelmaan. Käytännössä asia odottaa Saksan virallista kantaa, joka saataneen pidettävien Saksan sisäisten vaalien jälkeen. Backloadingin vaikutus päästöoikeuteen ja sähkön hintaan pitäisi olla maltillinen, mutta toki kaikki poliittiset toimet lisäävät markkinan riskiä ja tasoittanevat tietä suuremmille leikkaustoimenpiteille. Aikataulu merkittävimmille toimille on huomattavasti pidempi. Markkina toki diskonttaa hintaan kaikki keskustelut ja spekulaatiot heti, kun ne tulevat tietoon. Päästömarkkinaan liittyen syyskuussa odotetaan lisäksi päätöstä ilmaisten päästöoikeuksien jaosta. Komissiolla on ollut yleisen leikkurin laskenta kesken, ja vasta syyskuun julkaisun jälkeen teollisuuden toimijat pääsevät laskemaan todellisen kaupankäyntitarpeensa. Oikeuksia odotetaan tileille vuoden viimeisen kvartaalin aikana. Sähkön hinta on lähellä kaikkien aikojen pohjia (kuva). Runsaat sateet saisivat lähiajan systeemihinnat romahtamaan, mutta Suomen hinnat seuraavat tarkemmin hiililauhteen rajakustannusta. Ennätysalhaisten sähkön hintojen taustalla on hiilen ja päästöoikeuden poikkeuksellisen alhaiset hinnat. Lisäksi kauempien vuosien osalta nähtävissä on myös paranevan energiatasapainon vaikutus, kun uutta tuotantoa saadaan käyttöön enemmän kuin kulutus kasvaa. Tällä hetkellä hinnat ovat lähimpiä jaksoja lukuun ottamatta vain muutaman euron hiililauhteen rajakustannusta korkeampia. Ostajan kannattaakin muistaa, että silloin, kun riskiä ei vielä nähdä, ei sen suojaamisestakaan tarvitse ylimääräistä maksaa. Tuottajalle helpotusta tuo aluehintaerotuotteiden kautta saatava hieman korkeampi hinta. Termiinihinta EUR/MWh Sähkön vuosituotteiden hintakehitys (HEL) HEL YR-09 HEL YR-10 HEL YR-11 HEL YR-12 HEL YR-13 HEL YR-14 HEL YR-15 HEL YR-16 HEL YR puh toni.sjoblom@energiakolmio.fi

7 Toimitusjohtaja Vesa Keskisen näkemys on tehnyt Tuurin Kyläkaupasta mieluisan käyntikohteen. Tuurissa järjestetään vuosittain yli sata erilaista tapahtumaa. Kyläkaupassa on tehty energiankäytön tehostamistoimenpiteitä, mutta asiakaskokemuksesta tai elämyksestä ei haluta silti tinkiä. Tuurissa ei tingitä elämyksistä Optimointi on energiankäytön hienosäätöä, ja käyttöaikoja nipistämällä on saatu säästöjä. Teksti: Jaana Larsson Tuurin Kyläkauppa on Helsingin Stockmannin jälkeen Suomen suurin tavaratalo. Kyläkauppaan tehdään vuosittain kuusi miljoonaa asiakaskäyntiä. Kun toimitusjohtaja Vesa Keskinen 20 vuotta sitten linjasi Kyläkaupalle neljän e:n lauseen elinehtona elämyksien ehtymätön etsiminen, sai hän epäilyksiä niskaansa. Neljän e:n politiikka on toiminut, ja nykyisin Kyläkaupassa järjestetään vuosittain yli sata pienempää ja suurempaa tapahtumaa. Seuraava iso tapahtuma on lokakuussa järjestettävä Tuuri Dance Party. Silloin Tuurissa soivat 1990-luvun hittibändit Haddaway, Pandora, Daze ja E-Rotic. Tapahtuma järjestetään Kyläkaupan uusimmassa neliön laajennusosassa. Marraskuussa samaan tilaan avataan maailman suurin jouluosasto, Joulumaa. Tästä on tarkoitus rakentaa hämmästyttävän elämyksellinen kokonaisuus. Sitten heti alkuvuodesta alamme muokkaamaan tilasta varsinaista myymälätilaa, joka on valmis keväällä. Lopputalvesta Kyläkaupan piha-alueella on suunnitelmissa järjestää vauhdikas MM-kilpailu. Siitä ei sen enempää, koska nimiä ei ole vielä papereissa, Vesa Keskinen paljastaa. Pitkien aukioloaikojen ja lukuisten tapahtumien vuoksi Kyläkaupassa kuluu energiaa. Kyläkauppa on auki joka päivä 12 tuntia läpi vuoden. Kauppa ei hiljene vuorokaudessa kuin neljäksi tunniksi, sillä kun Kyläkaupan ovet sulkeutuvat asiakkailta, alkavat siivoukset ja muut toimet, joita ei voi tehdä asiakkaiden ollessa kaupassa. Energiastamme 25 prosenttia menee ilmastointiin, 25 valaistukseen, 25 jäähdytykseen ja loput muualle. Emme voi vähentää aukioloaikoja, joten olemme optimoineet energian käytön. Automaatiolla optimoidaan valaistusta iltaisin sinne, missä siivotaan, muualta valot sammutetaan, kertoo kiinteistöpäällikkö Mika Hannonen. Kyläkauppaa on rakennettu neljän vuosikymmenen ajan ja siinä on 15 eri aikakaudella rakennettua osaa. Modernisoimme tekniikkaa koko ajan vanhemmasta päästä. Vaihtoon ovat menneet muun muassa ilmastointikoneet ja valaistus. Kesällä säästökohteet ovat tiukilla, kun ilma on lämmin ja jäähdytys huutaa täysillä. Hannonen sanoo, että säästökohteiden on löydyttävä ilman, että asiakaskäyntikokemus kärsii. Elämyksestä ei Tuurissa ikinä tingitä. Energiakolmion sidosryhmälehti 7

8 Fujitsu on taas askeleen vihreämpi Suomen Fujitsun pääkonttorin ympäristöjärjestelmä sai WWF:n Green Office -merkin vuonna Sitä edelsi vuoden valmistelutyö. Teksti: Jaana Larsson Helsingin pääkonttorissa eletään Green Office aikakautta. Vuonna 2011 saadun ympäristöjärjestelmän tavoitteena on vähentää pääkonttorin ympäristökuormitusta, saavuttaa kustannussäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Fujitsu Finland Oy:n kehitysjohtaja Tiina Laiholle ja muille fujitsulaisille Green Office tarkoittaa konkreettisia ympäristötavoitteita, joihin jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Esimerkiksi autoilu vähentyi viime tilikautena lähes kahdeksan prosenttia etäneuvotteluiden lisääntyessä ja toi euron säästöt. Sähkönkulutusta, paperinkulutusta sekä jätemääriä seurataan ja niiden vähentämiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Palveluntarjoajien kanssa tehdään yhteistyötä. Esimerkiksi siivouksen ja ravintolapalveluiden haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään pienentämään. Arjen ympäristötekoja ovat valojen sammuttaminen, huolellinen jätteiden lajittelu ja esimerkiksi kaksipuolinen tulostus, joka on asetettu oletukseksi kaikkiin tulostimiin. Osa tavoitteista on saavutettu kiinteistökorjauksilla. Energiankulutusta pääkonttorilla vähennettiin järjestelmällisesti. Tuloksiin on päästy muun muassa uudistamalla ilmastolaitteita sekä valaistuksen ja ilmastoinnin aikaohjelmien asetuksilla. Olemme pitkällä erityisesti jätteiden kierrätyksessä. Materiaalihyötykäyttöaste on 74 prosenttia ja haluamme nostaa sen tällä tilikaudella 75 prosenttiin. Sekajätteen osuus oli viime tilikaudella kolme prosenttia. Seuraamme johtoryhmässä ympäristömittareita kuukausittain esimerkiksi sähkönkulutusta, lentomaileja, ajokilometrejä ja päästöjä. Esimerkiksi viime tilikaudella absoluuttinen toimistosähkönkulutus pieneni kymmenen prosenttia, Laiho kertoo. Fujitsu on ottamassa syksyn aikana käyttöön työkalua, joka mahdollistaa entistä paremmin yritysvastuun näkökohtien mittaamisen ja raportoinnin. Laiho sanoo, että numeeriset tavoitteet ovat tärkeitä, sillä konkreettiset vaikutukset kannustavat toimimaan. Vastuullisuus lähtee yrityksen arvoista ja johdon sitoutumisesta, Laiho sanoo. Laihon perheen nuoriso on kannustanut viettämään kasvisruokapäivää kerran viikossa ja heidän ansiostaan kodin pihaan hankittiin komposti. Uskon, että pystymme vaikuttamaan yksilöinä, sillä kaikilla valinnoilla ja teoillamme on vaikutusta ympäristöön. Jos me kaikki toimisimme ympäristön parhaaksi, olisi sillä merkittäviä vaikutuksia. Meitä on sentään maailmassa monta miljardia. Päästösäästöjä 26 tonnilla Fujitsu-konsernilla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001, ja tänä vuonna julkaistu uusi ympäristöohjelma asettaa kunnianhimoisia tavoitteita seuraaville kolmelle vuodelle. Tavoitteena on pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan kasvihuonekaasupäästöjä 26 miljoonaa tonnia it-palveluiden ja sovellusten avulla. Konserni tähtää myös 20 prosentin päästösäästöihin omassa toiminnassaan tilivuoteen 1990 verrattuna. Päästösäästöt mahdollistavat myös kustannussäästöjä. Edellisessä, tilivuodet kattaneessa ympäristöohjelmassaan konserni vähensi asiakkaiden ja yhteiskunnan hiilidioksidipäästöjä 15 miljoonaa tonnia ympäristövastuullisen tieto- ja viestintäteknologian avulla. Fujitsun liiketoiminnot vähensivät omia päästöjään kuuden prosentin verran tilivuoden 1990 päästöihin verrattuna. Viestintäteknologiaratkaisumme mahdollistavat päästöjen vähentämisen matkustamisessa ja ne auttavat asiakkaitamme saavuttamaan omat ympäristötavoitteensa, Tiina Laiho sanoo. 8 Energiakolmion sidosryhmälehti

9 ASIANTUNTIJASEMINAARI Finlandia-talo Energia-alan tuotteista rakennettava kansainvälisiä menestystarinoita Teksti: Jaana Larsson Suomi on ajautunut ensimmäistä kertaa 17 vuoteen alijäämäiseen ulkomaankauppaan. Danske Bankin neuvonantaja, ekonomisti Lauri Uotilan mielestä kotimaisten energialähteiden käytön lisääminen auttaisi muuttamaan tilannetta parempaan suuntaan. Lyhyellä aikavälillä tämä on yksi tekijä, joka auttaa talouden suuntaa oikeaan päin. Pitkällä aikavälillä energiatalous on kilpailukykymme kannalta merkittävä tekijä. Olemme paljon energiaa käyttävä valtio. Työttömyyden ja koko kansantalouden tilannetta ei silti pelkällä energiataloudella ratkaista. Sen sijaan energiatalouden markkinoinnin kehittämisessä olisi Uotilan mukaan parantamisen varaa. Suomesta löytyy paljon huippuosaamista, mutta uusien toimialojen nostaminen nopealle kansainväliselle kasvu-uralle olisi Uotilan mielestä energia-alan tärkeimpiä tehtäviä. Emme ehkä pysty nopeisiin muutoksiin, kun talousnäkymät eivät olennaisesti muutu kahden seuraavan vuoden aikana, mutta kehitysvaraa meillä olisi. Uotila nostaa esimerkiksi Saksan, jossa on tehty radikaaleja linjauksia uusien energialähtei- Puhujana ekonomisti Lauri Uotila den käytön kannustamiseksi. Hän kehottaakin hakemaan mallia maista, joissa energia-alalla on tehty onnistuneita ratkaisuja. Lauri Uotila tekee Nordic Energy Management -seminaarissa laaja-alaisen luotauksen Suomen talouden tilanteeseen ja valtiontalouden haasteisiin. Toisin kuin moni muu analyytikko, Uotila ei halua puhua vain huonosti menneistä asioista. Mitä mieltä? Isot asiat kunnossa Nordic Energy Managment Kotitalouksien velka on meillä hillityllä tasolla ja valtionvelka on maltillista suurimpaan osaan Euroopan maita verrattuna. Olemme olleet alijäämäinen ensimmäistä kertaa 17 vuoteen, kun monissa maissa valtion talous on ollut alijäämäinen koko tämän ajan. Meillä on muitakin ranking-listoja, joilla olemme menestyneet: Olemme onnellisuudessa, asumistyytyväisyydessä ja innovatiivisuudessa Euroopan kärkimaita. Myös nämä mittarit vaikuttavat kansantalouteen. Ja ensi vuonna taloudellamme on mahdollisuus päästä jo hillittyyn nousuun.

10 ASIANTUNTIJASEMINAARI Finlandia-talo Nordic Energy Managment Puhujana professori Jarek Kurnitski Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia ratkaisuja Teksti: Jaana Larsson Nollaenergianrakentamisen vaatimuksia työstetään parhaillaan ja tällä hetkellä vuosien 2019/2021 rakentamista koskevat vaatimukset ovat vielä enemmän tai vähemmän arvauksia. Tallinnan teknillisen yliopiston professori ja nollaenergiatalotutkimuksen ryhmän vetäjä Jarek Kurnitski arvelee kuitenkin, että vuonna 2021 pitää rakentaa pitkälti voimaan tulleen energiatodistuksen A-luokan vaatimusten mukaisesti. Nyt tarvitsemme rakennusalalta selvityksiä ja analyysia, miten voimme rakentaa energiatehokkaasti, mutta samalla kustannustehokkaasti. Kurnitski näkee, että direktiivi on pistänyt pitkään paikalla polkeneen rakennusalan innovoimaan uutta. Kun Suomi on ollut pitkään edullisen energian maa, ei energiapolitiikkamme ole Kurnitskin mielestä ohjannut rakentamista riittävästi energiatehokkaampaan suuntaan. Kodinkoneiden kohdalla tämä on jo nähty. Valmistajat eivät enää kehtaa valmistaa muita kuin A-luokan laitteita. Kuluttaja näkee kaupassa energiamerkinnästä tekniset tiedot. Samaa kaivataan asuntomarkkinoille. Asunnon ostaja ei ole tiennyt tarkkaan, mitä hän ostaa. Vähän sama kuin ostaisi auton, eikä tiedä, mitä se kuluttaa. Maailmalla on kannustettu verotuksen, investointitukien ja lainojen kautta energiatehokkaampaa rakentamista. Suomessa Kurnitskin mielestä tällaista tukea pitäisi ohjata ensisijaisesti olemassa olevan rakennuskannan uudistuksiin, mitä on myös tehty. Kun vaatimukset eivät ole kohtuuttomia, olemme nähneet, että luvanvaraisessa uudisrakentamisessa rakennusmääräysten ohjausvaikutukset toimivat hyvin ilman mitään kannustimia. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on selvästi haastavampaa, sen takia sinne tarvitaan kannustimia. Vähän sama kuin ostaisi auton, eikä tiedä mitä se kuluttaa Myös talopakettitoimittajille tilanne on uusi. Puuelementtitoimituksen sijasta he joutuvat nykyisin miettimään kokonaisvaltaista toimitusta, missä kaikki talotekniikka on mukana energianlähteisiin asti. Energiatehokkuusvaatimusten osoittaminen ja energiatodistukset ovat kannustaneet talotoimittajia ratkaisemaan myös lämmitys-, ilmanvaihto- ja valaistusratkaisuja. Suomalainen kylmä ilmasto vaikuttaa rakentamiseen, ja Kurnitksi huomauttaakin, että keskieurooppalaisiin meillä on eroa se, että suomalaiset joutuvat rakentamaan kalliimmin ja paremmin saavuttaakseen pienemmän energiankulutuksen. Keski-Euroopassa nollaenergiatalot ovat taloudellisesti jo nyt kannattavia. Niissä voi parhaimmillaan olla alle kymmenen vuoden takaisinmaksuaika, kun meillä Suomessa nollaenergiatalot eivät vielä kannata. Kurnitski näkee, että Suomessa ja muissa kylmissä olosuhteissa tarvitseekin kustannustehokkaampien ratkaisujen kehittämistä. Kuluttajat tässä voittavat. Energian hinnan nousu on väistämätöntä, ja tämä onkin ollut se suurin kannustin rakentaa energiatehokkaasti, Kurnitski sanoo. 10 Energiakolmion sidosryhmälehti

11 Vakaus ja ennustettavuus ovat parhaita lääkkeitä Teksti: Jaana Larsson Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian suunta on työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälän mukaan oikea. Energia-ala on pitkäjänteistä toimintaa ja meidän pitää vältellä nopeita käännöksiä. Kaikkien ongelmien ratkaisuun ei ole taikurin vipua, joten ainoa lääke on määrätietoinen toiminta. Härmälä näkee, että vakaudella ja ennustettavuudella energia-alan toimijat voivat tehdä kauaskantoisesti tulevaisuuteen tähtääviä suunnitelmia ja investointeja. Välillä päätökset ovat muuttuneet ja tätä pyritään nyt minimoimaan. Suomessa valtion strategiaan kuuluu uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman määrätietoinen lisääminen sekä energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävä toiminta. Myös keksintöjen tukeminen on osa valtion energia- ja ilmastostrategiaa. Tekes tukee uusien teknologioiden kehittämistä. Me tuemme vähäisillä varoillamme uuden teknologian käyttöönottoa silloin, kun investoija Puhujana ylijohtaja Esa Härmälä on jo olemassa, Härmälä linjaa. Vuoden 2050 päämääräksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen 85 prosentilla. Nykyisillä toimilla ei aivan näihin lukuihin vielä päästä. Härmälän mukaan suunta on oikea ja tavoitteita hiomalla ne on mahdollista saavuttaa. Välillä kokonaisuuksien keskeltä on vaikea hahmottaa, mitä tapahtuu eri osatavoitteiden sisällä. Keskustelua tavoitteiden sisällöistä pitää vielä jatkaa. Mitä mieltä? Nordic Energy Managment Mitä mieltä olet Suomen tukipolitiikasta? Tukien varassa ei voi tehdä asioita loputtomiin. Tavoitteemme on, että vuoden 2020 jälkeen mahdollisimman suuri osa investoinneista on markkinoitten eikä tukien varassa. Mikä on tärkein pointti suomalaisessa energiapolitiikassa? Pitkäjänteisyys, määrätietoisuus, vakaus ja ennustettavuus.

12 Tietysti tuulivoimaa Energiakolmiossa työskentelevä elektroniikkainsinööri Tuomas Häkkinen harrastaa energia-asioita myös vapaa-ajallaan. Teksti ja kuva: Jaana Larsson Kesäkuussa Häkkisten tontille Jyväskylässä nousi oma tuulivoimala. Kun suunnittelu- ja asennustyö ovat Tuomas Häkkisen omaa, jäi tuulivoimalan hinnaksi vain kolminumeroinen hintalappu. Häkkinen tilasi generaattorinsa Kiinasta, rakensi ja pystytti itse mastot ja harukset. Omalla tuulivoimalalla on korkeutta kahdeksan metriä, joten sen pystyttämiseen Häkkinen sai pistää yli kiloa perustusta. Toista metriä maata lähti lapion ja mönkijän avulla, kuvailee Häkkinen alkukesän urakkaa. Tuulimylly sijaitsee Häkkisen ristimässä tuulitunnelissa. Ympärillä on kilometrejä pitkä peltokäytävä, joten tuuli suhisee mukavasti Häkkisen tontilla. Tuulitunnelin ansiosta tuulivoimalan energiantuotolla on otolliset olosuhteet. Generaattori alkaa ladata hybridijärjestelmän akkuja jo 2,5 m/s tuulella. Joten harvemmassa ovat ne päivät olleet tänä kesänä, jolloin voimala ei ole pyörinyt ollenkaan. Taloudellisesti itse rakentaminen on tehokkaampaa ja tekniseltä kannalta mielenkiintoisempaa, oman tuulivoimalan tyytyväinen omistaja sanoo. Häkkisen kiinnostus tekniikkaan on syntynyt jo lapsuudessa, sillä sähköasentajaisän kanssa hän pääsi tutustumaan sähköalaan jo pienestä pitäen. Häkkinen on myös työskennellyt isänsä sähköyrityksessä. Vanhemmat ovat juuri hankkineet tyhjiöputkikeräimet käyttöveden ja pesutilojen lämmitykseen, ja tämä lämmitys- 12 Energiakolmion sidosryhmälehti

13 järjestelmä kiinnostaisi myös Häkkistä. Moni pitää sen verran propellipäänä, että miettivät, mitä sieltä seuraavaksi keksitään. Häkkisen ideoima ja rakentama on myös tuulivoimaa käyttävä saunarakennus, joka on noussut peräkärryn päälle, vaikka ei liikuteltavaa mallia olekaan. Tuuli suhisee mukavasti Häkkisen tontilla 300-wattinen voimala ei ole Häkkisten kodin ainoa energialähde. Pieni aurinkokenno tuottaa myös energiaa. Häkkinen on ohjelmoinut kennon siirtymään auringonkierron mukaan. Näin pienestäkin kennosta saa tuplamäärän energiaa luvulla rakennettu kotitalo lämpiää maalämmöllä. Häkkinen sanoo laskeneensa, että maalämpöön vaihto on enemmän kuin puolittanut sähkölaskut. Tuuli- ja aurinkoenergialla hankitun energian Häkkinen käyttää puulla lämpiävän pihasaunan ilmastointiin ja peruslämpöön sekä valaistukseen. Myös pihapiirin ulkovalot toimivat omalla energialla. Syksyllä Häkkinen saa oman energianseurantaohjelmiston, jonka avulla voi seurata, miten kannattavaa oma energiantuotanto on perheelle. Ja jos meille tulee sähkökatko, toimii oma energiantuotanto varavoimana. Sitä varten on vedetty piuhat sisälle. Ja jotenkin siitä tulee vaan hyvä mieli, kun pihamaalla syttyvät ilmaista energiaa käyttävät valot yöaikaan, ja kun saunan lämpöpatterit lämmittävät vähän viileämmällä ilmalla hukkalämmöllä. Tämä tuo mukavuutta elämään, Häkkinen sanoo. Energiakolmion sidosryhmälehti 13

14 Startissa oma mielentila on tärkein Jyväskylän Kenttäurheilijoiden pikajuoksija ja Energiakolmion nimikkourheilija Hanna-Maari Latvala kehittää yhtä lailla psyykkistä kuntoaan kuin fyysistäkin. Teksti: Jaana Larsson kuva: Ari Nurmela Hyvään suoritukseen tarvitaan hyvä fysiikka, mutta vähintään yhtä paljon kyse on päänsisäisistä asioista siitä, miten kestää painetta. Jos pää ei toimi, ei saa täyttä hyötyä irti fysiikasta. Voisi sanoa, että tässä on fifty-fifty-suhde, jotta paketti toimii, Hanna-Maari Latvala sanoo. Ammattiurheilun lisäksi Latvala opiskelee Jyväskylän yliopistossa urheilu psykologiaa. Itsensä sparrausta Latvala on harjoitellut jo yläkouluikäisestä. Nyt erilaisten tekniikoiden käyttö on jo arkipäivää. Latvala näkee, että samoja konsteja voi käyttää työelämässäkin. Priorisointi, keskittyminen ja häiriötekijöiden blokkaaminen kuuluvat ammattiurheilijan tuloshakuiseen ja päämäärätietoiseen tekemiseen, mutta samoja asioita tehdään työelämässäkin. Latvalalle priorisointi tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että kaikki valinnat elämässä tehdään urheilun ehdoilla. Työelämässäkin on tärkeitä tehtäviä ja kiireellisiä tehtäviä. Tärkeintä on tehdä oikeita valintoja, jotka tukevat tehtyä suunnitelmaa. Välillä tulee valittua helpommat tehtävät ja nopeat työt, mutta häiriötekijöitä pitää osata blokata pois. Latvalalla on kokemuksen kautta vahvat keskittymistaidot ja hän tietää, että taitoja voi harjoitella. Urheilija itse ennakoi tilanteita ja miettii, miten suhtautuu häiriötekijöihin. Kun tilanteeseen on valmistautunut, ei häiriö yllätä ja sekoita tekemistä. Urheilijan täytyy myös kilpailuissa löytää täysi vireystila ja täydellinen keskittyminen. Ei liian rento tai liian kiihtynyt. Latvala psyykkaa itseään itsepuhelun avulla. Hän toteaa, että tuloshakuisessa toiminnassa oma mielentila ja ajatusmallit kantavat toivottuihin tuloksiin. Alussa ajatusmallien harjoittelu tuntui päälle liimatulta ja oudolta. Mutta kun huomaa, että se tuo tuloksia ja on uskaltanut kokeilla, haluaa jatkaa. Itselleni itsepuhelu on jo niin arkipäiväistä, että en kiinnitä siihen huomiota. Esimerkkinä Latvala kertoo, että jos huomaa suhtautuvansa tiettyihin asioihin negatiivisesti, mutta ei itse haluaisi olla negatiivinen, voi tsempata itseään positiiviseen ajatteluun. Tai jos jännittää jotakin, negatiiviset ja lannistavat ajatukset eivät toimi. On merkityksellistä, millaisia asioita päästää omaan mieleensä suoritushetkellä. KUKA? Hanna-Maari Latvala, 25 pikajuoksija Seura: Jyväskylän Kenttäurheilijat Opiskelee: Urheilu- ja liikuntapsykologiaa Jyväskylän yliopistossa. Elämässä tärkeintä nyt: Satsaan nyt kaiken kilpaurheiluun, joten en voi tehdä kaikkea, mitä haluaisin. Teen valinnat kilpauran mukaisesti, mutta sitten kun tämä on ohi, suunta voi vaihtua. Psyykkaa itseään: Haluan toimia kilpailuissa täydessä vireystilassa ja tähtään täydelliseen keskittymiseen. En liian rentoon oloon tai liian kiihtyneeseen. 14 Energiakolmion sidosryhmälehti

15 Voittajajoukkue pelaa yhteen Vuoropuhelu on sitä, että pallo on välillä meillä ja välillä asiakkaalla, sanoo Energiakolmion tuore myyntijohtaja Marko Lirkki. Teksti ja kuva: Jaana Larsson Samalla tavoin kuin huippu-urheilussa valmistaudutaan suorituksiin, valmistaudutaan Energiakolmiossa myös asiakkaan kohtaamiseen. Marko Lirkki vertaa asiakaskohtaamista valmentamiseen, jossa molemmat osapuolet oppivat ja sparraavat toisiaan. Voittajajoukkue pelaa aina yhteen. Me Energiakolmiossa opimme lisää asiakkaan liiketoiminnasta ja hahmotamme paremmin, miten asiakas voi kehittää omaa energiatehokkuuttaan. Asiakas taas oppii meiltä, että energian kuluttamista analysoimalla voidaan löytää selkeitä hyötyjä ja säästöjä. Lirkille on tärkeää, että molemmille osapuolille syntyy kokemus siitä, että asioita tehdään yhdessä. Harrastan metsästystä ja siinä minua kiehtoo metsästyksen lisäksi hyvä seura. Hienot ihmiset tekevät metsästyksestä hyvän tapahtuman. Myös energiatehokkuuden metsästämisessä on Lirkin mukaan olennaista, että asiakas ja Energiakolmion asiantuntijat istuvat samalla puolen pöytää ja ratkovat yhdessä ongelmia. Tehostamisesta saadut euromääräiset hyödyt ovat helpoiten mitattavissa. Lirkki sanoo, että Energiakolmion tehtävänä on myös osoittaa, miten yhteistyön tuomia vihreitä arvoja voi mitata omassa toiminnassa. Uskon henkilökohtaisesti, että vihreiden arvojen merkitys ja ekologisuus tulevat entistä vahvemmin yritysten ajattelutapoihin ja eivät pelkästään siksi, että direktiivit ohjaavat meitä. KUKA? Marko Lirkki, 44 Ura: rahoitus- ja finanssisektorilla myynnin ja myynnin johdon tehtävissä Perhe: 14- ja 11-vuotiaat pojat, vaimo Harrastukset: kesällä golf, syksyllä metsästys ja talvella hiihtäminen Energia-ala: Opettelen alaa joka päivä. Siitä hieno ala, että tämä koskee koko maapallon väestöä. Energia-ala on tuonut minulle uutta ammatillista motivaatiota kehittyä. Ensimmäinen kohtaaminen työkavereiden kanssa: Kysyttiin, mikä on oma sähkönkulutukseni. Muisti ei oikein toiminut. Nyt olen tullut tietoiseksi myös omasta sähkönkulutuksestani. Työmantra: Minulle on tärkeää, että analysoimme koko ajan omaa tekemistämme ja tarkastelemme, että viestimme ymmärrettävästi energia-asioista. Uskon, että energiatehokkuus on tulevaisuutta ja että vihreiden arvojen merkitys vain kasvaa.

16 Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kiinteistöjohtaja Esko Eriksson laskeskelee, että kaupungilla on noin 400 rakennusta ja noin neliötä rakennuskantaa. Nyt kiinnostavia hankkeita ovat kolmen haja-asutusseudun koulun lämmitysmuodon vaihto öljylämmityksestä maalämpöön. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on merkittävä osa energiatehokkuussopimusta. Raportoitu säästö on jo tavoiteltua parempi Jyväskylän kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia. Kaupunki on päässyt energiatehokkuussopimuksen mukaiseen tavoitteeseen ja hieman petrannutkin siitä. Teksti ja kuva: Jaana Larsson Kun Jyväskylän kaupungin tavoite oli säästää vuonna 2012 energiaa MWh, on raportoitu säästö tavoitetta parempi, kaikkiaan MWh. Energiatehokkuussopimuksen tuomat laskennalliset säästöt ovat Jyväskylän kaupungin energia-asiantuntija Tero Hirvelän mukaan hieman alle miljoonan euron luokkaa vuodessa. Jyväskylän kaupunki on pärjännyt keskimäärin muita kaupunkeja paremmin. Kaupungin energia-asiantuntija Hirvelä sanoo, että raportoinnin ja vertailun tarkoitus ei ole tuoda kilpailua kaupunkien välille, vaan kannustusta ja uusia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Jyväskylän kaupunki on tehnyt energiansäästöön tähtäävän toimenpideohjelman yhdessä Energiakolmion kanssa. Toimintasuunnitelmaa on noudatettu ja seurattu vuosittain, samoin sitä tarkennetaan aika ajoin. Kaikkiaan listalla on 50 erilaista toimenpidettä. Konkreettinen esimerkki toimenpiteiden vaikutuksista ovat ilmastointia koskevat uudistukset. Aiemmin puoli- tai täydellä teholla toimivat ilmastointijärjestelmät on nyt ohjattu taajuusmuuttajiin. Nyt vaihtoehtoja säädöille ei ole enää kaksi, vaan voimme säätää useimmissa kohteissa ilmastoinnin moniportaisesti rakennuksen käytön mukaan nollasta sataan, sanoo Jyväskylän kaupungin kiinteistöjohtaja Esko Eriksson. Kun monessa kiinteistössä on aikaisemmin pienennetty ilmanvaihtoa viikonlopuksi, on se aiheuttanut joissakin tiloissa sisäilmaongelmia. Uusi tekniikka ja taajuusmuuntajat ovat vähentäneet alipaineistuksesta syntyneitä sisäilmaongelmia ja tarkempi hienosäätö säästää 16 Energiakolmion sidosryhmälehti

17 myös kustannuksia. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteeseen pääseminen on vaatinut kaupungilta myös investointeja, mutta osa investoinneista on rahoitettu ns. Esco-rahoituksella. Tällaisissa hankkeissa Tilapalvelu maksaa investointia energiakustannuksista saatavilla säästöillä. Muun muassa Hipposhallin kylmälaitteiden modernisointi ja ilmanvaihdon uudistus on toteutettu Esco-rahoituksella. Isoista kohteista syntyy isoimmat säästöt Suurimpia säästöjä kaupunki on saanut ulkovalaistusten uusimisesta. Joissain tapauksissa laskelmat osoittavat, että uudistus ei maksa itseään takaisin. Pelkät rahalla mitattavat hyödyt eivät aina kuitenkaan ole päätavoite. Liikenne- ja viheralueiden vastuualueen hoitama katuvalaistuksen uudistus on kuitenkin ollut sellainen projekti, josta kannattaa olla ylpeä ja se on ollut kannattavaa, Hirvelä sanoo. Jyväskylän kaupunki teki Energiakolmion kanssa myös energia-analyysin, jossa kartoitettiin, kuinka paljon säästöpotentiaalia kaupungin rakennuksista voisi löytyä. Karkean arvion mukaan Tilapalvelu voisi vielä saada energiasäästöjä maksimissaan puolitoista miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vaatisi 7,5 miljoonan euron investoinnit rakenteisiin, koneisiin ja laitteisiin. Nyt mietimme lähdemmekö hakemaan konkreettisia kohteita vielä syvemmältä tasolta. Ajatuksenamme on, että selvittäisimme tarkasti isoimpien kohteiden mahdollisuudet, sillä niistä syntyvät isoimmat säästöt, Hirvelä kertoo. Jyväskylässä seurataan säännöllisesti EnerKeyn palveluiden kautta rakennuskohteiden kulutusta ja erityisesti top 10 -listaa. Tarkastelemme lukemia, jotka ovat kääntyneet joko hyvään tai huonompaan suuntaan. Tällä seurannalla voimme päästä kiinni käyttömuutoksiin, Hirvelä kertoo. Enerkeystä saatavilla kulutusmuutoshälytyksillä pyritään huomaamaan viat, esimerkiksi vesivuodot, päivittäin. Energiaomavaraisuutta kuntien uusiutuvan energian katselmoinneilla Uusiutuvan energian kuntakatselmointi kannattaa, sillä parhaimmillaan se vähentää kunnan hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja luo uusia työpaikkoja. Teksti: Annukka Ollitervo Katselmoinnin tavoitteena on saada käsitys kunnan energiankäytön ja -tuotannon nykytilasta, arvioida käytössä olevat uusiutuvat energiavarat sekä paikantaa lisää uusiutuvan energiankäytön mahdollisuuksia, listaa Jukka Akselin, Energiakolmion energiatehokkuusliiketoiminnasta vastaava johtaja. Pyrimme myös tunnistamaan kohteita, joissa fossiilisen energian käyttöä voidaan kannattavasti korvata uusiutuvalla energialla. Kunnille katselmointien suurin anti pidemmällä aikavälillä on kustannussäästöt. Raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset tehostavat usein myös alueellista Kuntien uusiutuvan energian katselmoinnit yritystoimintaa ja parantavat työllisyyttä, esimerkiksi oman lämpövoimalan muodossa. Eikä tietenkään voi unohtaa ympäristövaikutuksia, Akselin muistuttaa. Kuntien energiaohjelmaan (KEO) tai Kuntien energiatehokkuussopimuksiin (KETS) liittyneiden kuntien olisi tehtävä uusiutuvan energian kuntakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Jukka Akselin patistelee kuntapäättäjiä puhelimen ääreen. Nyt ollaan jo myöhässä, ja ohjelmassa mukana olevien kuntien kannattaakin aktivoitua pikimmiten katselmointien tekemiseksi loppuvuodesta ja ensi vuoden aikana. Energiakolmiolla on viisi kuntien uusiutuvan energian katselmointiin pätevöitynyttä asiantuntijaa. Lisätietoja katselmoinnista antaa johtaja Jukka Akselin, ja asiakaspäällikkö Markku Korpilauri, p Uusiutuvan energian kuntakatselmus on työ- ja elinkeinoministeriön tukema menettely, jossa kartoitetaan kiinteistökannan lämmityksen energiataseet, sekä arvioidaan kunnan käytettävissä olevat uusituvan energian varat. Menettelytavoiltaan muita energiakatselmuksia muistuttavassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa etsitään taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia korvata muiden energiamuotojen käyttöä uusiutuvalla energialla. Raportissa listataan myös konkreettisia jatkotoimenpide-ehdotuksia. Ministeriö tukee katselmointia 60 prosentin osuudella. Energiakolmion sidosryhmälehti 17

18 Energiatodistus edistää energiansäästöä Viime aikoina runsaasti keskustelua ja kritiikkiä herättänyt energiatodistus on todellisuudessa mainio työkalu kiinteistön energiatehokkuuden nykytilan selvittämiseen ja omien kulutustottumusten tarkastelemiseen. Teksti Elli Ikonen kuva Annukka Ollitervo Tärkein uudistus energiatodistuksessa on laskennan muuttuminen toteutuneesta laskennalliseksi energiankulutukseksi. Toteutunut energiankulutus riippuu paljolti rakennuksen käytöstä ja käyttäjistä, joten se ei suoraan kerro kiinteistön todellisesta energiatehokkuudesta. Kun todistuksessa esitetään sekä laskennallinen energiantarve että toteutunut kulutus, lukija pystyy arvioimaan omien käyttötottumustensa vaikutusta rakennuksen energiankulutukseen. Jos esimerkiksi toteutunut kulutus on paljon teoreettista kulutusta suurempi, on energiaa mahdollista säästää kohtuullisella vaivalla. Kiinteistön ostajille ja vuokraajille energiatodistus on avuksi energiakustannusten arvioinnissa. Energiatodistus voi nostaa myyntihintaa Koska uudessa energiatodistuksessa energiatehokkuusluvun laskentatapa on muuttunut, vanhan todistuksen E-luku ei ole vertailukelpoinen uuden E-luvun kanssa. Energiamuodon vaikutus huomioidaan nyt erityisellä kertoimella, johon vaikuttaa energiantuotannon primäärienergian eli polttoaineen kulutus. E-luvun lisäksi energiatodistus sisältää paljon arvokasta tietoa kiinteistön energiankäytöstä: mm. rakennuksen energiankulutuksen jakautumisen ja ostoenergian määrän. Energiatodistukseen sisältyvien toimenpidesuositusten hyöty tulee esiin tulevia korjauksia ja investointeja suunniteltaessa. Muualla Euroopassa energiatodistuksen on todettu vaikuttavan kiinteistöjen myyntihintoihin. Suomessakin todistus on parantanut uudisrakentamisen energiatehokkuutta. Energiatodistus on jatkossa yksi keskeinen myyntivaltti ja merkki siitä, että kiinteistön omistaja kiinnittää huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen. 18 Energiakolmion sidosryhmälehti

19 Energiakolmio pähkinänkuoressa ENERGIAMARKKINA- PALVELUT SÄHKÖMARKKINAPALVELUT Kulutus- ja tuotantosalkkujen hallinta Fyysisen sähkötaseen hallinta & valvomo Salkkuraportointi Meklaripalvelut Kilpailutuspalvelu IFRS-suojauslaskentapalvelu PÄÄSTÖOIKEUSMARKKINAPALVELUT ALKUPERÄTAKUUT JA VIHREÄT SERTIFIKAATIT ENERGIATEHOKKUUS- PALVELUT RAPORTOINTIPALVELUT Energiaraportointi Kustannusraportointi Hälytyspalvelu Energiaikkuna Energiatodistukset syksyn huipputapahtuma! Nordic ENErgy MaNagEMENt Finlandia-talo, helsinki klo 9 16 Seminaarin jälkeen buffet ja verkostoitumista. Mihin suuntaan energiaalan regulaatio kehittyy? Miten yritykset pysyvät mukana yhä kiihtyvässä muutoksessa? Markkinaehtoisuus vai tukipolitiikka? Energiatehokkuusdirektiivi (EED) säästöä vai kustannuksia yrityksille? ELINKAARIPALVELUT Elinkaarikonsultointi Energiatehokkuus- ja ESCO-sopimukset Energiakatselmukset, -analyysit ja -todistukset LEED-konsultointipalvelut Energiatehokkuuden hallinta Näistä ja monista muista mielenkiintoisista kysymyksistä keskustellaan syksyn ajankohtaisimmassa tapahtumassa Nordic Energy Management -seminaarissa. Mukana alan osaavin kärkikaarti niin talouden, tieteen kuin liikkeenjohdon saralta. LASKUNHALLINTA Energialaskujen hallintapalvelu AlaMi-laskunjakopalvelu ilmoittaudu mukaan! energiakolmio.fi nordicenergymanagement.fi KONSULTOINTI JA KOULUTUS Energiakolmion sidosryhmälehti 19 energiakolmio_90x297.indd

20 Nimitysuutisia KTM Kati Mauno on nimitetty Account Manage riksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Energiakolmiolla tuotepäällikkönä. DI Elli Ikonen on nimitetty Energy Specialistiksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Metso Paperilla. Myyntijohtajaksi on nimitetty Marko Lirkki. Hän on aiemmin työskennellyt myynnin johtotehtävissä Mandatum Lifessa ja Pohjolassa. Tietotekniikan insinööri Ari Repo on nimitetty projektipäälliköksi. Hän on aikaisemmin työskennellyt Ixonoksella ja Nokialla. Service Specialisteiksi energiamarkkinapalveluihin on nimitetty MMM Kari Aarnos, tradenomiopiskelija Tanja Haaranen, tradenomi Erkki Hautala, TkK Valtteri Myllymäki sekä kauppat.yo Heikki Vierimaa. Ilmoittaudu nyt! Finlandia-talo Tilaisuudessa puhumassa: Pirjo-Liisa Koskimäki, Directorate-General for Energy, Euroopan Komissio Esa Härmälä, ylijohtaja, TEM Lauri Uotila, ekonomisti, Danske Bankin neuvonantaja Juha Kekkonen, varatoimitusjohtaja, Fingrid Oyj Satu Viljainen, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kristoffer Uppheim, senior analyst in the Nordic Power team, Point Carbon/Thomson Reuters Heli Kotilainen, toimitusjohtaja, Green Building Council Finland Jari Kostama, johtaja, Energiateollisuus Jarek Kurnitski, professori, Tallinn University of Technology Martti Kätkä, ryhmäpäällikkö, Teknologiateollisuus Jari Suominen, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys Simon-Erik Ollus, pääekonomisti, Fortum Oyj Mikko Rintamäki, toimitusjohtaja, ElFi Oy Nordic Energy Managment 2013