ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS"

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI A1 Energiamarkkinat Puheenjohtaja: Johtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:30 Euroopan sähkömarkkinat Johtaja, markkinat Antti Paananen, Energiavirasto 9:00 Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta: Toimivatko pohjoismaiset sähkömarkkinat? Toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen, Suomen Elfi Oy 9:30 Joustavuuden arvo sähkömarkkinoilla General Manager Matti Rautkivi, Wärtsilä Power Plants 10:00 Kahvitauko 10:30 Energian kysyntäjoustot mahdollisuuksia Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 11:00 Mitä toimia tarvitaan markkinaohjauksen palauttamiseksi? Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry 11:30 Venäjän energiamarkkinat Johtaja Kari Kautinen, Fortum Oyj 12:00 Lounas

3

4 Eurooppalaiset energiamarkkinat Johtaja Antti Paananen, Energiavirasto Energiakongressi Tampere Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 2

5 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 3 Poliittinen tausta Euroopan energiapolitiikan päätavoitteet: Kilpailukykyinen energian hinta Toimitusvarmuus Ympäristöllisesti kestävä Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet: Energian sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2014 mennessä Eristyksissä olevien EU:n jäsenvaltioiden liittäminen Euroopan kaasu- ja sähköverkkoihin vuoteen 2015 mennessä 4

6 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 5 Eurooppalaisten energiamarkkinoiden integraation software Kolmas energian sisämarkkinapaketti Regulaattoreiden riippumattomuus ja tehtävät, siirtoverkonhaltijoiden eriyttäminen, ACERin ja ENTSO-E/G:n perustaminen sekä verkkosääntöjen valmistelu Energiainfrastruktuuriasetus (347/2013) Luettelot yhteistä etua koskevista ns. PCI-hankkeista PCI-hankkeiden lupaprosessin järjestäminen REMIT-asetus (1227/2011) Markkinamanipulaation ja sisäpiiritiedon väärinkäytön kiellot sekä sisäpiiritiedon julkaisemisvelvoite Sähkön transparenssiasetus FEDT (543/2013) Sähkön tuotantoa, siirtoa ja kulutusta koskevan vähimmäistiedon keruu ja julkaiseminen markkinatoimijoiden saataville 6

7 EU:n verkkosäännöt Yhteiset verkkosäännöt ovat keskeisessä asemassa EU:n energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi Verkkosäännöt ovat jäsenmaita suoraan sitovaa lainsäädäntöä Verkkosäännöt laaditaan verkkoja koskevia rajat ylittäviä ja markkinaintegraatiota koskevia kysymyksiä varten Verkkosäännöt eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä sellaisia kansallisia verkkosääntöjä, jotka eivät vaikuta rajat ylittävään kauppaan Asetuksella 714/2009 säännellään verkkosääntöjen valmistelua Valmistelu tapahtuu akselilla ACER (NRA) ENTSO-E/G (TSO) Euroopan komissio Jäsenmaat tulevat mukaan valmisteluun vasta komitologiavaiheessa 7 Sähkömarkkinoiden verkkosääntöjen valmistelutilanne Lähde: ENTSO-E 8

8 Energiainfrastruktuuriasetus ja PCIhankkeet Eurooppalaisten sähkö- ja maakaasuverkkojen parantaminen Erityisesti uusiutuvien energialähteiden liittäminen verkkoon Ei eristyksissä olevia jäsenmaita 2015 jälkeen Minkään jäsenmaan toimitusvarmuus ei saa vaarantua yhteen liitäntöjen puuttumisen takia EU:n laajuinen yhteistä etua koskevien hankkeiden (PCI) luettelo Laaditaan joka toinen vuosi Hankkeille ensisijainen asema erityisesti lupamenettelyssä Lupamenettelyn kestolle aikarajat Kustannusten jako Mahdollinen EU-rahoitus Syksyllä 2013 julkaistulle ensimmäiselle PCI-listalle hyväksyttiin 248 hanketta (136 sähkö, 104 kaasu, 6 öljy ja 2 smart grid) 9 PCI-hankkeet (sähkö) 10 Lähde: Euroopan komissio

9 PCI-hankkeet (kaasu) Lähde: Euroopan komissio 11 REMIT-asetus Tavoitteet Vahvistaa luottamusta sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaan Tukkumarkkinahinnat kuvaavat kilpailukykyistä kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta Työkalut Markkinoiden väärinkäytön kielto ja sisäpiiritiedon julkaisuvelvoitteet Liiketoimien raportointi ja EU-laajuinen markkinaseuranta Väärinkäytösten tutkinta ja seuraamusten täytäntöönpano 12

10 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 13 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkennän tilanne Ennen Nordic+Baltia (370 TWh) - CWE (1150 TWh) NWE markkinakytkentä (1840 TWh) NWE+SWE markkinakytkentä (2130 TWh) 4M MC (CZ+SV+HU+RO) erillinen hintakytkentä 11/2014 (160 TWh) Italian rajojen kytkentä (IBWT) 02/2015 (310 TWh) 14

11 Mitä markkinakytkentä tarkoittaa? Eri pörssien tarjouskirjat ja siirtoverkkojen kapasiteettitiedot laitetaan yhteen laskenta-algoritmiin Tuloksena SPOT hinnat eri tarjousalueille Tuotannon ja siirtojen optimointi ja siirtokapasiteetin implisiittinen jakaminen Sähkö tuotetaan siellä, missä se on edullisinta Sähkön siirtosuunta halvemmalta alueelta kalliimmalle Siirtokapasiteetti määrittää, syntyykö tarjousalueiden välille hintaeroja 15 Sähkön pörssikaupan (vuorokausimarkkinat) osuus EU:ssa kasvanut 16 Lähde: Euroopan komissio

12 Sähkön pörssihintojen kehitys Keski- ja Pohjois-Euroopassa Lähde: Euroopan komissio 17 Keskimääräinen hintataso markkinakytkentäalueella jälkeen 18

13 Keskimääräiset markkinakytkennän selvityshinnat Rajat ylittävän siirron osuus sähkön kulutuksesta EU:ssa on kasvanut 20 Lähde: Euroopan komissio

14 Alueiden välinen sähkön nettosiirto EU:ssa <- Tuonti Vienti -> Lähde: Euroopan komissio 21 Sähkön vienti ja tuonti EU:ssa tammihuhtikuussa

15 Yhteenveto EU:n energiamarkkinat ovat integroitumassa Yhteiset säännöt valmistelussa Käytännön integraatio on jo edennyt Hintaeroja tarjousalueiden välillä on edelleen ja siihen vaikuttavat erilaiset tuotantorakenteet ja alueiden väliset siirtoyhteydet Haasteita integraatiolle ja eurooppalaisille energiamarkkinoille Tarvittavien siirtoyhteyksien rakentaminen Markkinaehtoinen toiminta vs kansalliset intressit (omavaraisuus) Tuetun (uusiutuvan) tuotannon osuuden kasvu Kansalliset kapasiteettimarkkinajärjestelyt ja niiden yhteensopivuus/-sopimattomuus 23 Kiitos mielenkiinnostanne! Antti Paananen, puh

16

17 Suomalaisen sähkön käyttäjän näkökulmasta: Toimivatko pohjoismaiset sähkömarkkinat? Suomen ElFi Oy puolustaa sähkön käyttäjän etua sähkömarkkinoilla. ElFi vaikuttaa EU:hun Brysselissä osana IFIEC Europea.

18 Suomen ElFi Oy:n 27 omistajaa ovat merkittäviä suomalaisia yrityksiä teollisuuden, kaupan ja palvelujen aloilta. Yritykset työllistävät Suomessa noin ihmistä ja käyttävät yli 17% Suomen sähkön kulutuksesta. Suomen ElFin tehtävä on suurten sähkön käyttäjien aseman parantaminen vaikuttamisen kautta Edistetään viranomaisten ja poliittisten päättäjien ymmärrystä sähkömarkkinoilla kilpailukykyisistä markkinaehtoisista ratkaisuista, jotka edistävät suomalaisen teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä. ElFin visio Sähkön suurkäyttäjän asema Suomessa tulisi saada vähintään samalle tasolle kuin Ruotsissa.

19 Kilpailuilla markkinoilla sähkön käyttäjän näkökulmasta joille sähköllä, ja sähkön hinnalla, on liiketoimintaan merkitystä. 5 Toimitusvarmuus Markkinaehtoisuus Hinnanmuodostus on loogista ja kilpailtua. Kilpailukykyisyys Merkittää hintaeroa pääkilpailijoihin ei ole. Innovatiivisuus+ Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Pohjoismaiset sähkömarkkinat 6 Uutiset kertovat Euroopan kehityksestä. Hinnat lasketaan vuoroviikoin Oslossa, Amsterdamissa ja Pariisissa. Markkinat ovat Eurooppalaiset! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

20 Pohjoismaiset sähkömarkkinat Vieressä on kuvattu Suomen ja Ruotsin hintaalueiden yhtenäisyys eri vuosina. (lähde Fingrid) Markkinat käytännössä ovatkin tällä hetkellä Suomi+(Viro) (1-8) Miten pienempi markkinaalue mahdollisesti vaikuttaa sähkön kuluttajaan? Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Fingrid Toimitusvarmuus Perusta, jonka tulee olla kunnossa. On hyvä, että asiasta keskustellaan ja vastuut ovat jaettu asianmukaisella tavalla (Huoltovarmuuskeskus, EV ja Fingrid) Pienikin riski toimitusvarmuuden suhteen, voi saada asiakkaat miettimään uhkia pitkäaikaisiin tavaroiden/ tuotteiden toimitussopimuksiin Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

21 Markkinaehtoisuus 9 Sähkön SPOT-kaupan osuus on kasvanut, eli sähkön käyttäjät ovat markkinoilla kulutuksellaan joko suoraan tai palveluntarjoajan tai myyjän kautta. Johdannaistuotteiden hinnat reagoivat uuteen tuotantoon (tuulivoima) ja alhaisempiin hiilen- ja CO 2 -markkinahintoihin. KAIKKI ON HYVIN, ONHAN NASDAQ OMX COMMODITIES VUOSITUOTTEET Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Energiakolmio Markkinaehtoisuus 10 Suomi tuo yhä enemmän sähköä Ruotsista ja aluehinnat ovat pysyvästi eriytyneet. Aluehintatuotteet heijastavat alueellista epätasapainoa. Lähde: Energiateollisuus kuukausitilasto ALUEHINTAEROTUOTE, SYSHEL 2015 Ostajan näkökulmasta näyttää siltä, että on myyjän markkinat! Mitä tulisi tehdä? Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Montelin sivut

22 Lähde: Energiateollisuus kuukausitilasto Markkinaehtoisuus Lyhyt fundamentti-analyysi aluehintatuotteesta. Kysyntä 83,1 TWh Tarjonta 65,4 TWh Kantaverkkoyhtiöillä, poissa markkinoilta 17,7 TWh Markkinoiden rakenteellinen epätasapaino, tulee korjata! Nykytilanne maksatetaan suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä, työpaikoissa ja uusinvestoinneissa. Kantaverkkoyhtiöillä on puuttuva aluehintatarjonta, joka tulee tuoda markkinoille. Kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, tuotteen hinnan asettuminen normalisoituisi markkinaehtoisesti. Hinnanmuodostus on loogista ja kilpailtua -periaate toteutuisi 11 Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Kilpailukyky Sähköstä tuodaan noin 20% ulkomailta Hintaerot heikentävät Suomen teollisuuden ja palveluiden eurooppalaista kilpailukykyä Finanssituotteet heijastavat ja vaikuttavat tulevaan kilpailuasetelmaan suhteessa pääkilpailijamaihin, Ruotsiin ja Saksaan Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

23 Kilpailukyky : Suuren sähkönkäyttäjän ostosähkön hinta 13 /MWh 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00-10,00 CO2-kompensaatio Verot + muut maksut Siirto Sähkö Suomi Ruotsi Saksa Puola Lähde: Metsä Group Sähkön hinnat 2015 (Metsä Group esimerkkilaskelma): markkinahinnat - Tehdaskohtaisia maksuja - Sisältäen veroleikkurit, palautukset ja muut maakohtaiset vapautukset (Saksan EEG-vapautus ja osittainen vapautus siirtomaksuista) - CO 2 -kompensaatio on arvio käyttäjälle maksettavasta kompensaatiosta. Sen ansiosta nettokustannus Saksassa on noin samaa tasoa kuin Ruotsissa Kilpailukyky 14 Taulukon lähde: Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

24 Kilpailukyky Kysyntä Pysyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi suurten sähkön käyttäjien mielestä olisi: Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Systeemihinta päästökaupassa Suomeen rakennettava markkinaehtoista, alhaisen marginaalihinnan, tuotantoa! Systeemihinta Vesivoima (keskivesivuosi) Tuuli Ydinvoima CHP Tuonti Saksa/Venäjä yö Hiililauhde Tuonti Saksa/ Venäjä päivä Öljylauhde Kaasuturbiinit kyk (TW Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Millä asiat paranevat 1. Suomeen rakennettava markkinaehtoista, alhaisen marginaalihinnan, tuotantoa. 2. Toimitusvarmuus tulee kustannustehokkaasti säilyttää, eli tarpeellinen osa poistuvasta tuotannosta tehoreserviksi. 3. Aluehinnansuojaukseen tarvitaan kipeästi lisää tarjontaa (FTR/CfD tms.), joka edistää kilpailua ja alentaa kustannuksia. Kantaverkkoyhtiöillä on puuttuva volyymi! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

25 Matkalla takaisin pohjoismaisille ja eurooppalaisille sähkömarkkinoille! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen YHTEYSTIEDOT Suomen ElFi Oy Eteläranta Helsinki puh

26

27 JOUSTAVUUDEN ARVO SÄHKÖMARKKINOILLA ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA ENERGIAKONGRESSI 2014 Matti Rautkivi 1 19 / Wärtsilä Day Month Year Presentation name / Author Doc.ID: Revision: Status: Joustavuushaaste- Saksa 2013 ja 2033 Tyypillinen Heinäkuun päivä 2013 [MW] MW MW Tyypillinen Heinäkuun päivä 2033 [MW] Tuuli Tuuli Aurinko Aurinko Säädettävä kapasiteetti Säädettävä kapasiteetti Lähde: Bloomberg New Energy Finance 2 Wärtsilä

28 Kumulatiivinen tehonnostotarve Saksassa Saksa tarvitsee vähintään 33 GW lisää joustavaa kapasiteettia vastatakseen tulevaisuuden joustavuushaasteeseen Vuonna 2033 tehonnostotarve 3 tunnin aikanaon 56 GW 2033 GW Säätöpotentiaali ja joustavaa kapasiteettia on ainoastaan 23 GW saatavilla 1 hour 2 hours 3 hours 4 hours 5 hours Lähde: Bloomberg New Energy Finance Note: Edellisen kalvon 25 GW tehonnostotarve tapahtui heinäkuussa, kun 56 GW tehonnostotarve tapahtuu tyypillisesti lokakuussa 3 Wärtsilä DMI Seminar Joustavuushaaste- Espanja 2030 Case Espanja GW Tyypillinen päivä Espanjassa 2030 EU:n skenaariot 2030 PUMPPUVOIMA AURINKO 21 GW MW TUULI KAASU + Balansointi :00 02:00 04:00 06:00 BIOMASSA YDINVOIMA VESIVOIMA - JOKI Kaasu 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00

29 Jokailtainen haaste Espanjassa 25 GW 65 x 400 MW CCGT voimalaitosta käynnistyy joka ilta ja sammutetaan ennen keskiyötä 2 x Suomen sähköntuotantokapasiteetti startataan ja stopataan joka ilta 18:00 21:00 24:00 Ratkaiseeko sähkövarastot ongelman? 1 auton akku~1 kwh PUMPPUVOIMA AURINKO kwh = 250 auton akkua MW TUULI 150 GWh Tarvitaan 150 miljoonaa auton akkua Espanjan päivittäisen ongelman ratkaisemiseksi Ratkaiseeko teknologinen kehitys ongelman? :00 02:00 04:00 06:00 KAASU BIOMASSA YDINVOIMA VESIVOIMA - JOKI 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00 Espanjassa on 22 miljoonaa autoa

30 Riittääkö kysyntäjousto hoitamaan tilanteen? ~ 50% Espanjan sähköntarpeesta pitäisi joustaa illalla Miten tämä hoidetaan joka päivä? Ilmastointilaite ~ 10KW 15 miljoonaa ilmastointilaitetta Teollisuuden alasajo joka ilta? MW AURINKO TUULI KAASU BIOMASSA PUMPPUVOIMA 150 GWh YDINVOIMA 0 VESIVOIMA - JOKI 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00 Kaikkia joustavuuden lähteitä tarvitaan! Paremmat siirtoyhteydet Sähkön varastointi Affordable Reliable Power System Smart Power System Sustainable Joustava tuotantokapasiteetti Kaikkia joustavuuden lähteitä tarvitaan tulevaisuuden sähköjärjestelmissä! Kysyntäjousto

31 Teknologiavertailu joustavuusvaihtoehdoista - IEA IEA:n raportti vuodelta 2014 osoittaa, että joustava tuotantokapasiteetti on selkeästi edullisin vaihtoehto tuottaa joustavuutta sähköjärjestelmiin. 400 Joustavuuden kustannus teknologioittain IEA raportti, The power of Transformation LCOF USD/MWh SPG = Smart Power Generation SPG CCGT Coal Nuclear 50 km 100 km 250 km 500 km Water heat Al. Smelter Pum hydro CAES Generation Interconnections Demand Response Storage Li-ion LCOF = Levelized cost of flexibility Lähde: International Energy Agency, 2014, The Power of Transformation Joustavuuden arvo sähkömarkkinoilla - Kalifornia Kalifornia 2020: 33 % energiasta: Kalifornian sähköjärjestelmä on osa laajempaa integroitua aluetta Balansointi: GAS

32 Päivittäinen operointi ennen uusiutuvia Tyypillinen päivä Kaliforniassa ennen uusituvia 44,000 42,000 40,000 38,000 KYSYNT Ä [MW] 36,000 34,000 32,000 30,000 28,000 26,000 24,000 22,000 KAASU 20,000 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 0:00 KYSYNTÄ Päivittäinen operointi vuonna 2020 Tyypillinen päivä Kaliforniassa ,000 42,000 40,000 38,000 KYSYNT Ä [MW] 36,000 34,000 32,000 30,000 28,000 AURINKO JA TUULI 1.3 GW Sähkövarasto 26,000 24,000 22,000 KAASU 20,000 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 0:00 Kysyntä Nettokysyntä Lähde : Californian Independent System Operator

33 Teknologiavertailu joustavuusvaihtoehdoista - IEA IEA:n raportti vuodelta 2014 osoittaa, että joustava tuotantokapasiteetti on selkeästi edullisin vaihtoehto tuottaa joustavuutta sähköjärjestelmiin. 400 Joustavuuden kustannus teknologioittain IEA raportti, The power of Transformation LCOF USD/MWh SPG CCGT Coal Nuclear 50 km 100 km 250 km 500 km Water heat Al. Smelter Pum hydro CAES Generation Interconnections Demand Response Storage Li-ion LCOF = Levelized cost of flexibility Lähde: International Energy Agency, 2014, The Power of Transformation Joustavuuden arvo sähköjärjestelmässä - Kalifornia DNV KEMA:n raportti: How to Manage Future Grid Dynamics: Quantifying Smart Power Generation Benefits

34 ENTSO-E:n näkemys markkinavaihtoehdoista Esimerkki Teksasista Markkinaehtoinen lähestyminen ,000 MW tuulivoimaa 10% tuotannosta 20,000 MW vuoteen 2017 mennessä Markkina ei toimi Ei uusia investointia joustavaan kapasiteettiin Valitse kehityspolku Ei kapasiteettimekanismia Inkrementaalisia muutoksia markkinarakenteeseen esim. Rajoita TSOn roolia ja nosta hintakattoa Investoijien luottamus Kasvava investointihalukkuus Yli 8,000 MW uutta joustavaa kapasitteettia 8% kysyntäjoustoa huipputehosta Markkinaehtoiset investoinnit Markkinalähtöinen lähestyminen luo investointeja

35 Kun markkina toimii niin 17 Day Month Year Presentation name / Author Yhteenveto Uusiutuva tuuli-ja aurinkovoimakapasiteetti lisää joustavuuden tarvetta sähköjärjestelmissä Sähkövarastot tai kysyntäjousto eivät yksin riitä uutta joustavaa tuotantokapasiteettia tarvitaan Joustavuudella on merkittävä arvo tulevaisuuden sähköjärjestelmissä Markkinaehtoinen lähestyminen luo investointeja uuteen joustavaan kapasiteettiin niin kysyntäjousto- kuin tuotantokapasiteettiin 18 Wärtsilä DMI Seminar

36 WARTSILA.COM Matti Rautkivi

37

38 Energian kysyntäjoustot - mahdollisuuksia Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Energiakongressi, Tampereen messu- ja urheilukeskus Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset: sähkömarkkinat tasapainottavat hintamekanismin avulla Keskimääräinen viikkokulutus ja tuotanto MW Tunnin sisäiset kulutuksen muutokset: kantaverkkoyhtiöt tasapainottavat Jukka Ruusunen Vuorokausisäädön toteutus: - vesivoima 40 % - tuonti Pohjoismaista 30 % - lauhde 15 % - muut 15 % Kulutus (toteutunut) Suunniteltu tuotanto ja vienti/tuonti 5:00 5:30 6:00 6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00

39 3 Miten tasapaino saavutetaan? Tuotanto Kulutus Rajayhteydet Jukka Ruusunen 4 Eilen: vuodenajasta ja vesitilanteesta riippuvia muutoksia energia! Huomenna: päivittäisiä ja tunneittaisia muutoksia teho! vesi- ja tuulivoimaa vesivoimaa lämpö-, vesi-, tuulivoimaa lämpövoimaa Jukka Ruusunen lämpö- ja tuulivoimaa, aurinkovoimaa

40 5 Tuotantokapasiteetin kehitys: lisää energiaa huonompi säätökyky Suomi: Lisää ydinvoimaa Lisää tuulivoimaa Vähemmään säädettävää lauhdekapasiteettia Pohjoismaat: MW tuulivoimaa! Lähde: TVO Jukka Ruusunen 6 Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti Olkiluoto 3 myöhässä järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa Sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW. Tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä. Joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleen Seuraukset: Sähkön aluehintanäkymä Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa Järjestelmän säätökyky huonompi, kun siirtoyhteydet täynnä Järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynyt Pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen! Jukka Ruusunen

41 7 Vahvat rajayhteydet auttavat Sähkön saannin turvaaminen kulutushuipuissa Tuulivaihteluiden tasaaminen suuremmalla alueella Norjan ja Ruotsin vesivoiman säätökyvyn hyödyntäminen koko Itämeren alueella Vaihtosähköyhteydet välittävät suuren synkronijärjestelmän hyödyt esim. suuremman inertian myötä Kulutushuipputunnilla 2014 oli tuontia naapurimaista yhteensä MWh/h Ruotsin tuonti oli kaupallisesti täynnä Tuontia Venäjältä ja Baltiasta olisi voinut lisätä Jukka Ruusunen Tuontimahdollisuus 8 Kysynnän jousto - kolmas lenkki järjestelmän joustavuudessa Kysynnän joustot sähkömarkkinoilla Energia Investoinnit energiatehokkuuteen Teho Aktiivinen toiminta sähkömarkkinoilla: spot, Elbas Kulutushuiput! Kysynnän joustot säätösähkömarkkinoilla ja reservinä Lähes reaaliaikaisuus käyttötunnilla Mahdollisuus osallistua spot-kaupankäynnin jälkeen - osallistuminen mahdollista useammalle markkinalle Jukka Ruusunen

42 9 Pitkästä aikavälistä reaaliaikaan: Sähkömarkkinoiden tuotteet Finanssituottet Sähköpörssi Fyysiset tuotteet Järjestelmävastaava Reservimarkkinat Futuurit/ Forvardit/ Optiot ELSPOT ELBAS Tase- Säätösähkömarkkinatsähkö Tasesähkö 6 vuotta eteenpäin Tämä viikko ja tulevat viikot" Päivää ennen Huominen Tunti Tänään ja huomenna, yksi tunti ennen käyttötuntia 45 min. Toimitus Jukka Ruusunen 10 Tehotasapaino käyttötunnilla ylläpidetään reservein ja säätösähkömarkkinoiden avulla Taajuusohjattu käyttöreservi Säätösähkömarkkinat Säätää koko ajan: Pyörivät Pohjoismaiset voimalaitokset Osto Venäjän ja Viron tasasähkölinkien välityksellä Käytetään 70 % tunneista: Pohjoismaiset voimalaitokset ja tuontia Kulutus tulossa mukaan laajemmin, nyt MW (noin 20% koko markkinan volyymista Suomessa) Taajuusohjattu häiriöreservi Nopea häiriöreservi Korjaa automaattisesti taajuutta häiriötilanteissa: Pyörivät Pohjoismaiset voimalaitokset Kulutus: irtikytkettävät kuormat, yhteensä 68 MW Suomessa vuonna 2014 (noin 25% koko reservin määrästä) Aktivoidaan manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi: Kotimaiset varavoimalaitokset Kulutus: irtikytkettävät kuormat, 385 MW vuonna 2014 (noin 25% koko reservin määrästä) Hz 50,1 50,0 49, Jukka Ruusunen

43 11 Kysynnän joustopotentiaalia löytyy! Energiaintensiivinen teollisuus Edelläkävijä markkinoilla ja reservien tarjonnassa Esim. taajuusohjattu häiriöreservi 68 MW, nopea häiriöreservi 385 MW Pieni ja keskisuuri teollisuus Potentiaalia markkinoiden käyttöön ja reserveiksi Vain pieni osa potentiaalista käytössä Esim. kauppojen kylmälaitteet, pakastevarastot Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna 2014 Kotitaloudet "Pienet purot" markkinoille - sähkölämmitys ja veden lämmitys pääosassa Järjestelmän kannalta huippukulutustilanteet tärkeitä Tuntilukevat mittarit ja tunneittainen hinnoittelu yhdistettynä kodin automaatioon edesauttavat Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna Jukka Ruusunen 12 Kysyntäjouston kehitys etenee monella rintamalla Poliittinen tahtotila Euroopassa energiatehokkuus ja kysyntäjouston lisääminen Tutkimus ja kehitystyö Yliopistot, useita tutkimushankkeita, esimerkiksi: Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) Pohjoismaisen säätösähkömarkkinan kehitys Tekniikan kehittyminen tuntiluettavat energiamittarit, kiinteistöjen automatiikkaratkaisut, etäohjattavat pistorasiat Markkinoiden toiminta paranee tuntihinnoittelu ja -laskutus, useita markkinoita erityyppisille kohteille, markkinoilletulon esteet vähenevät Uutta liiketoimintaa syntymässä Jukka Ruusunen

44 Hyötyykö kuluttaja? Kulutuksen ajoittaminen päivän halvimmille spot-tunneille n. 15% säästö sähkönhankintakuluissa Infoa vuosilta 2012/13 13 Tämän lisäksi mahdollisuus osallistua parhaiten soveltuvalle markkinalle, esimerkkejä: Taajuusohjattu käyttöreservi, kulutus säätää jatkuvasti taajuuden mukaan, esim. pumput, ilmanvaihtokojeet jne n. 30% säästö sähkönhankintakuluissa Taajuusohjattu häiriöreservi, kulutus pienenee muutaman kerran vuodessa muutamaksi minuutiksi taajuuden laskiessa, esimerkiksi sähkölämmitys, valaistus jne. n. 7 % säästö sähkönhankintakuluissa Säätösähkömarkkinat, kulutusta pienennetään haluttuina tunteina, kuluttajan tarjouksen perusteella mahdollisuus myydä jo hankittu sähkö huomattavasti korkeammalla hinnalla, kertainen hintataso hankintahintaan verrattuna kertaa vuodessa Jukka Ruusunen 14 Tuntihinta -mobiilisovellus sähkön hintatiedoista Tavoitteena on lisätä pienkuluttajien hintatietoisuutta ja kiinnostusta kysyntäjoustoon hälytys aluehinnan ylittäessä käyttäjän asettaman hintarajan Edellytykset, että pienkuluttaja saa täyden hyödyn: tuntikohtainen mittaus pörssihinnoiteltu sopimus ja tuntikohtainen laskutus sähkönmyyjän kanssa Ladattavissa ilmaiseksi Windows Phone, Android ja IPhone puhelimiin Tuhansia latauksia vuoden 2014 aikana, :n latauksen raja vielä rikkomatta Jukka Ruusunen

45 15 Pilotti 1: Pakastevaraston hyödyntäminen taajuusohjatuksi käyttöreserviksi Pilotissa selvitetään yhdessä KWH Freeze Oy:n ja SEAM Groupin (aggregaattori) kanssa pakastevaraston hyödyntämistä taajuusohjattuna käyttöreservinä. Pakastevarasto on kooltaan m 3 ja sijaitsee Vantaalla. Pilotissa muokataan ohjattavien kohteiden, kuten kylmäkoneiden, höyrystimien ja lauhduttimien, ohjausautomaatiota reagoimaan taajuuden muutoksiin ja säätämään laitteiden tehoa sen perusteella. Kohteen ominaisuuksia testataan taajuusohjatun käyttöreservin tuntimarkkinoille. Kohteen maksimiteho on 3 MW. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Pohjoismaissa kulutusta testataan taajuusohjatun käyttöreservin markkinoille. Kansainvälisestikin pilotti on uraauurtava Jukka Ruusunen 16 Pilotti 2: Pienten varavoimakoneiden ja UPS-järjestelmien hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilotissa selvitetään yhdessä Energiakolmio Oy:n kanssa pienten (tyypillisesti 0,5 1MW), eri osapuolten omistamien ja maantieteellisesti hajautettujen varavoimakoneiden ja UPS-järjestelmien aggregoimista riittävän isoiksi yksiköiksi osallistuakseen markkinoille. Energiakolmio Oy toimii aggregaattorina. Pilotissa testataan kolmea erilaista toiminnallisuutta: Kohteissa joissa on UPS-varmennus (akkuvarmennus), kuormat ohjataan kytkeytymään automaattisesti taajuuden laskiessa UPS:ien perään (varavoimakoneet varmennuksena). Kohteissa, missä ei ole UPSeja ja varavoimakoneet ovat riittävät nopeita käynnistymään 30 sekunnin kuluessa, testataan niiden suoraa starttia taajuuden laskiessa. Nämä molemmat testit liittyvät toimintaan taajuusohjattuna häiriöreservinä. Lisäksi testataan hitaampien varavoimakoneiden osallistumismahdollisuuksia säätösähkömarkkinoille Jukka Ruusunen

46 17 Tulevaisuus? Joustava tuotantokapasiteetti vähenee ja hintaan reagoimaton tuotanto lisääntyy Kaikki tuotannon ja kulutuksen teknistaloudellisesti järkevät joustomahdollisuudet hyödynnettävä Pohjoismainen vesivoimakapasiteetti voi turvata sähkömarkkinoiden päivittäisen toiminnan Mutta miten saadaan aikaan markkinaehtoisia investointeja? Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen Kysyntäjousto potentiaalinen ja edullinen tapa tasapainottaa kulutusta ja tuotantoa Joustopotentiaalia olemassa, mutta onko liiketaloudellisesti perusteltua? Itämeren alueen markkinaintegraatio etenee Toimivat siirtoyhteydet naapurimaihin auttavat tehotasapainon ylläpidossa vuorokausi- ja tuntitasolla Pohjoismainen synkronijärjestelmä tärkeä toimitusvarmuuden kannalta Pohjoismaiset reservimarkkinat? Jukka Ruusunen Fingrid välittää. Varmasti.

47

48 Energiapäivä Mitä toimia tarvitaan markkinaohjauksen palauttamiseksi? Juha Naukkarinen Energia- ja ilmastopaketti vuoteen hyväksyttiin 2008 Pohjana päätöksille 2008: - hyvä pitkän ajan talouskehitys - liuskekaasusta ei tietoa - EU:ssa vahva usko ilmastosopimukseen - RES ratsasti aallon harjalla, ei kritiikkiä - Fukushimasta ja Ukrainan kriisistä ei tietoa - EU:n integraatio vauhdissa, solidaarisuutta löytyi Tilanne täysin toinen 2013 BKT-kehitys (2002 = 100) Lähde: Eurostat (Real GDP growth rate)

49 Tavoitteet toteutuneet heikosti Ilmasto Päällekkäisillä tavoitteilla ei ole mitään ilmastollista vaikutusta päästökauppasektorilla Lisäävät vain kustannuksia Lähes kaikki tuki on kuitenkin suunnattu päästökauppatoimijoille Omavaraisuus Tuen vaikutukset kyseenalaisia, jopa negatiivisia Vaihteleva aurinko- ja tuulivoima pikemminkin lisäävät riippuvuutta naapurimaista Työllisyys Tuet ovat tulleet erittäin kalliiksi laskettuna uutta uusiutuvan energian työpaikkaa kohti Yksi uusi tuettu työpaikka maksaa jopa euroa vuodessa Kansantalous Tukijärjestelmät varsin kalliita Uusiutuvien tuet ovat osin vuotaneet naapurimaihin, Tanskassa arvioitu, että jopa puolet tuista menee naapurimaihin Sitovilla kansallisilla RES-tavoitteilla haitallisia vaikutuksia Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet ja kansalliset ohjauskeinot hajauttavat markkinat erillisiksi jäsenmaakohtaisiksi ratkaisuiksi Tuettu energia laskee sähkön markkinahintaa Kasvavat kokonaiskustannukset kerätään markkinoiden ulkopuolelta Heikentänyt kaikkien muiden kuin tuettujen tuotantomuotojen kannattavuutta ja samalla myös investointiedellytyksiä. Tuettu uusiutuva energia vähentää päästöoikeuksien kysyntää ja laskee hintaa Heikentää markkinaehtoisesti toimivan päästökaupan ohjausvaikutusta ja toimivuutta. Kustannustehokkaita päästövähennystoimia jää käyttämättä Suosii kaikkein likaisimpia eli eniten päästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja ja toimintoja

50 Sitovilla kansallisilla RES-tavoitteilla haitallisia vaikutuksia Vaihteleva uusiutuva tuotanto (aurinko- ja tuulivoima) lisää markkinoiden volatiliteettia eli vaihtelevuutta Lyhentää perinteisten tuotantomuotojen käyttöaikoja ja heikentää niiden kannattavuutta Tarvitsee rinnalleen muuta tuotantokapasiteettia ja/tai lisää siirtoyhteyksiä Kustannukset kasvavat Lisää toiminnan riskitasoa Kasvattaa uusilta investoinneilta vaadittavaa tuottotasoa Kasvattaa myös ulkopuolisen rahoituksen kustannuksia Rakenteilla kallis energiajärjestelmä asiakkaat maksavat sähköstään liikaa

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen

Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015 Digitice Road Show Kokkola Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients 10.11.2015 Vattenfall 2 Power price development since 2005 Nordic front year base contract

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta

Fingridin palvelut markkinoille. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta Fingridin palvelut markkinoille Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 2 Asikastyytyväisyys Fingrid tekee marraskuussa-11 kyselyn asiakastyytyväisyydestä Markkinatoimijoille osoitettava kysely koskee Fingridin

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne

Hiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Nykyisen markkinamallin toimivuus. Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj

Nykyisen markkinamallin toimivuus. Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj Nykyisen markkinamallin toimivuus Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj Sähkömarkkinoiden markkinamalli - johdantoa Markkinoiden peruskonsepti (market design): markkinoiden organisointitapa ja

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Energiateollisuuden operaatiotutkija avoimilla sähkömarkkinoilla

Energiateollisuuden operaatiotutkija avoimilla sähkömarkkinoilla Energiateollisuuden operaatiotutkija avoimilla sähkömarkkinoilla TkT Jukka Ruusunen Vice President, Business Development and Analysis Fortum Portfolio Management and Trading Dosentti TKK ja HKKK FORS 30-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Tapio Kuula Toimitusjohtaja Verkställande direktörens översikt Tapio Kuula Verkställande direktör Toimitusjohtajan katsaus Toimintaympäristö Strategia Investoinnit Suomen sähköverkkoliiketoiminnan

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013

Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 17.12.2013 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Euroopan sähkömarkkinaintegraatio

Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Euroopan sähkömarkkinaintegraatio Sähkönkäyttäjän näkökulma Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 18.3.2010 1 Sisällysluettelo 1) Suomalaisen sähkönkäyttäjän näkymä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin uutisia. Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin uutisia Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2009 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Päivän uutiset Syöttötariffit jäihin? Yksi hinta-alue riittää Suomessa Tehotasapainon hallinta tulevaisuudessa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen 1 Ajankohtaista Tasevastaavapäivä Hartwall Areena 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle?

Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle? Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle? Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Lissabonin sopimus voimaan 1.12.2009 Sopimus vahvistaa ensimmäistä kertaa eurooppalaiset energiatavoitteet

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina

Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina Tapio Kuula, toimitusjohtja, Fortum Oyj 10.11.2009 Pohjoismaat ja Venäjän markkinat Pohjola-Norden Johtava pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö

Lisätiedot

Avaus: Ajankohtaista EU:sta

Avaus: Ajankohtaista EU:sta Avaus: Ajankohtaista EU:sta ylijohtaja Riku Huttunen Energiamarkkinavirasto Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä, Helsinki 27.11.2012 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot