ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS"

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI A1 Energiamarkkinat Puheenjohtaja: Johtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:30 Euroopan sähkömarkkinat Johtaja, markkinat Antti Paananen, Energiavirasto 9:00 Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta: Toimivatko pohjoismaiset sähkömarkkinat? Toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen, Suomen Elfi Oy 9:30 Joustavuuden arvo sähkömarkkinoilla General Manager Matti Rautkivi, Wärtsilä Power Plants 10:00 Kahvitauko 10:30 Energian kysyntäjoustot mahdollisuuksia Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 11:00 Mitä toimia tarvitaan markkinaohjauksen palauttamiseksi? Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry 11:30 Venäjän energiamarkkinat Johtaja Kari Kautinen, Fortum Oyj 12:00 Lounas

3

4 Eurooppalaiset energiamarkkinat Johtaja Antti Paananen, Energiavirasto Energiakongressi Tampere Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 2

5 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 3 Poliittinen tausta Euroopan energiapolitiikan päätavoitteet: Kilpailukykyinen energian hinta Toimitusvarmuus Ympäristöllisesti kestävä Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet: Energian sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2014 mennessä Eristyksissä olevien EU:n jäsenvaltioiden liittäminen Euroopan kaasu- ja sähköverkkoihin vuoteen 2015 mennessä 4

6 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 5 Eurooppalaisten energiamarkkinoiden integraation software Kolmas energian sisämarkkinapaketti Regulaattoreiden riippumattomuus ja tehtävät, siirtoverkonhaltijoiden eriyttäminen, ACERin ja ENTSO-E/G:n perustaminen sekä verkkosääntöjen valmistelu Energiainfrastruktuuriasetus (347/2013) Luettelot yhteistä etua koskevista ns. PCI-hankkeista PCI-hankkeiden lupaprosessin järjestäminen REMIT-asetus (1227/2011) Markkinamanipulaation ja sisäpiiritiedon väärinkäytön kiellot sekä sisäpiiritiedon julkaisemisvelvoite Sähkön transparenssiasetus FEDT (543/2013) Sähkön tuotantoa, siirtoa ja kulutusta koskevan vähimmäistiedon keruu ja julkaiseminen markkinatoimijoiden saataville 6

7 EU:n verkkosäännöt Yhteiset verkkosäännöt ovat keskeisessä asemassa EU:n energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi Verkkosäännöt ovat jäsenmaita suoraan sitovaa lainsäädäntöä Verkkosäännöt laaditaan verkkoja koskevia rajat ylittäviä ja markkinaintegraatiota koskevia kysymyksiä varten Verkkosäännöt eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä sellaisia kansallisia verkkosääntöjä, jotka eivät vaikuta rajat ylittävään kauppaan Asetuksella 714/2009 säännellään verkkosääntöjen valmistelua Valmistelu tapahtuu akselilla ACER (NRA) ENTSO-E/G (TSO) Euroopan komissio Jäsenmaat tulevat mukaan valmisteluun vasta komitologiavaiheessa 7 Sähkömarkkinoiden verkkosääntöjen valmistelutilanne Lähde: ENTSO-E 8

8 Energiainfrastruktuuriasetus ja PCIhankkeet Eurooppalaisten sähkö- ja maakaasuverkkojen parantaminen Erityisesti uusiutuvien energialähteiden liittäminen verkkoon Ei eristyksissä olevia jäsenmaita 2015 jälkeen Minkään jäsenmaan toimitusvarmuus ei saa vaarantua yhteen liitäntöjen puuttumisen takia EU:n laajuinen yhteistä etua koskevien hankkeiden (PCI) luettelo Laaditaan joka toinen vuosi Hankkeille ensisijainen asema erityisesti lupamenettelyssä Lupamenettelyn kestolle aikarajat Kustannusten jako Mahdollinen EU-rahoitus Syksyllä 2013 julkaistulle ensimmäiselle PCI-listalle hyväksyttiin 248 hanketta (136 sähkö, 104 kaasu, 6 öljy ja 2 smart grid) 9 PCI-hankkeet (sähkö) 10 Lähde: Euroopan komissio

9 PCI-hankkeet (kaasu) Lähde: Euroopan komissio 11 REMIT-asetus Tavoitteet Vahvistaa luottamusta sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaan Tukkumarkkinahinnat kuvaavat kilpailukykyistä kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta Työkalut Markkinoiden väärinkäytön kielto ja sisäpiiritiedon julkaisuvelvoitteet Liiketoimien raportointi ja EU-laajuinen markkinaseuranta Väärinkäytösten tutkinta ja seuraamusten täytäntöönpano 12

10 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 13 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkennän tilanne Ennen Nordic+Baltia (370 TWh) - CWE (1150 TWh) NWE markkinakytkentä (1840 TWh) NWE+SWE markkinakytkentä (2130 TWh) 4M MC (CZ+SV+HU+RO) erillinen hintakytkentä 11/2014 (160 TWh) Italian rajojen kytkentä (IBWT) 02/2015 (310 TWh) 14

11 Mitä markkinakytkentä tarkoittaa? Eri pörssien tarjouskirjat ja siirtoverkkojen kapasiteettitiedot laitetaan yhteen laskenta-algoritmiin Tuloksena SPOT hinnat eri tarjousalueille Tuotannon ja siirtojen optimointi ja siirtokapasiteetin implisiittinen jakaminen Sähkö tuotetaan siellä, missä se on edullisinta Sähkön siirtosuunta halvemmalta alueelta kalliimmalle Siirtokapasiteetti määrittää, syntyykö tarjousalueiden välille hintaeroja 15 Sähkön pörssikaupan (vuorokausimarkkinat) osuus EU:ssa kasvanut 16 Lähde: Euroopan komissio

12 Sähkön pörssihintojen kehitys Keski- ja Pohjois-Euroopassa Lähde: Euroopan komissio 17 Keskimääräinen hintataso markkinakytkentäalueella jälkeen 18

13 Keskimääräiset markkinakytkennän selvityshinnat Rajat ylittävän siirron osuus sähkön kulutuksesta EU:ssa on kasvanut 20 Lähde: Euroopan komissio

14 Alueiden välinen sähkön nettosiirto EU:ssa <- Tuonti Vienti -> Lähde: Euroopan komissio 21 Sähkön vienti ja tuonti EU:ssa tammihuhtikuussa

15 Yhteenveto EU:n energiamarkkinat ovat integroitumassa Yhteiset säännöt valmistelussa Käytännön integraatio on jo edennyt Hintaeroja tarjousalueiden välillä on edelleen ja siihen vaikuttavat erilaiset tuotantorakenteet ja alueiden väliset siirtoyhteydet Haasteita integraatiolle ja eurooppalaisille energiamarkkinoille Tarvittavien siirtoyhteyksien rakentaminen Markkinaehtoinen toiminta vs kansalliset intressit (omavaraisuus) Tuetun (uusiutuvan) tuotannon osuuden kasvu Kansalliset kapasiteettimarkkinajärjestelyt ja niiden yhteensopivuus/-sopimattomuus 23 Kiitos mielenkiinnostanne! Antti Paananen, puh

16

17 Suomalaisen sähkön käyttäjän näkökulmasta: Toimivatko pohjoismaiset sähkömarkkinat? Suomen ElFi Oy puolustaa sähkön käyttäjän etua sähkömarkkinoilla. ElFi vaikuttaa EU:hun Brysselissä osana IFIEC Europea.

18 Suomen ElFi Oy:n 27 omistajaa ovat merkittäviä suomalaisia yrityksiä teollisuuden, kaupan ja palvelujen aloilta. Yritykset työllistävät Suomessa noin ihmistä ja käyttävät yli 17% Suomen sähkön kulutuksesta. Suomen ElFin tehtävä on suurten sähkön käyttäjien aseman parantaminen vaikuttamisen kautta Edistetään viranomaisten ja poliittisten päättäjien ymmärrystä sähkömarkkinoilla kilpailukykyisistä markkinaehtoisista ratkaisuista, jotka edistävät suomalaisen teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä. ElFin visio Sähkön suurkäyttäjän asema Suomessa tulisi saada vähintään samalle tasolle kuin Ruotsissa.

19 Kilpailuilla markkinoilla sähkön käyttäjän näkökulmasta joille sähköllä, ja sähkön hinnalla, on liiketoimintaan merkitystä. 5 Toimitusvarmuus Markkinaehtoisuus Hinnanmuodostus on loogista ja kilpailtua. Kilpailukykyisyys Merkittää hintaeroa pääkilpailijoihin ei ole. Innovatiivisuus+ Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Pohjoismaiset sähkömarkkinat 6 Uutiset kertovat Euroopan kehityksestä. Hinnat lasketaan vuoroviikoin Oslossa, Amsterdamissa ja Pariisissa. Markkinat ovat Eurooppalaiset! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

20 Pohjoismaiset sähkömarkkinat Vieressä on kuvattu Suomen ja Ruotsin hintaalueiden yhtenäisyys eri vuosina. (lähde Fingrid) Markkinat käytännössä ovatkin tällä hetkellä Suomi+(Viro) (1-8) Miten pienempi markkinaalue mahdollisesti vaikuttaa sähkön kuluttajaan? Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Fingrid Toimitusvarmuus Perusta, jonka tulee olla kunnossa. On hyvä, että asiasta keskustellaan ja vastuut ovat jaettu asianmukaisella tavalla (Huoltovarmuuskeskus, EV ja Fingrid) Pienikin riski toimitusvarmuuden suhteen, voi saada asiakkaat miettimään uhkia pitkäaikaisiin tavaroiden/ tuotteiden toimitussopimuksiin Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

21 Markkinaehtoisuus 9 Sähkön SPOT-kaupan osuus on kasvanut, eli sähkön käyttäjät ovat markkinoilla kulutuksellaan joko suoraan tai palveluntarjoajan tai myyjän kautta. Johdannaistuotteiden hinnat reagoivat uuteen tuotantoon (tuulivoima) ja alhaisempiin hiilen- ja CO 2 -markkinahintoihin. KAIKKI ON HYVIN, ONHAN NASDAQ OMX COMMODITIES VUOSITUOTTEET Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Energiakolmio Markkinaehtoisuus 10 Suomi tuo yhä enemmän sähköä Ruotsista ja aluehinnat ovat pysyvästi eriytyneet. Aluehintatuotteet heijastavat alueellista epätasapainoa. Lähde: Energiateollisuus kuukausitilasto ALUEHINTAEROTUOTE, SYSHEL 2015 Ostajan näkökulmasta näyttää siltä, että on myyjän markkinat! Mitä tulisi tehdä? Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Montelin sivut

22 Lähde: Energiateollisuus kuukausitilasto Markkinaehtoisuus Lyhyt fundamentti-analyysi aluehintatuotteesta. Kysyntä 83,1 TWh Tarjonta 65,4 TWh Kantaverkkoyhtiöillä, poissa markkinoilta 17,7 TWh Markkinoiden rakenteellinen epätasapaino, tulee korjata! Nykytilanne maksatetaan suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä, työpaikoissa ja uusinvestoinneissa. Kantaverkkoyhtiöillä on puuttuva aluehintatarjonta, joka tulee tuoda markkinoille. Kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, tuotteen hinnan asettuminen normalisoituisi markkinaehtoisesti. Hinnanmuodostus on loogista ja kilpailtua -periaate toteutuisi 11 Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Kilpailukyky Sähköstä tuodaan noin 20% ulkomailta Hintaerot heikentävät Suomen teollisuuden ja palveluiden eurooppalaista kilpailukykyä Finanssituotteet heijastavat ja vaikuttavat tulevaan kilpailuasetelmaan suhteessa pääkilpailijamaihin, Ruotsiin ja Saksaan Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

23 Kilpailukyky : Suuren sähkönkäyttäjän ostosähkön hinta 13 /MWh 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00-10,00 CO2-kompensaatio Verot + muut maksut Siirto Sähkö Suomi Ruotsi Saksa Puola Lähde: Metsä Group Sähkön hinnat 2015 (Metsä Group esimerkkilaskelma): markkinahinnat - Tehdaskohtaisia maksuja - Sisältäen veroleikkurit, palautukset ja muut maakohtaiset vapautukset (Saksan EEG-vapautus ja osittainen vapautus siirtomaksuista) - CO 2 -kompensaatio on arvio käyttäjälle maksettavasta kompensaatiosta. Sen ansiosta nettokustannus Saksassa on noin samaa tasoa kuin Ruotsissa Kilpailukyky 14 Taulukon lähde: Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

24 Kilpailukyky Kysyntä Pysyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi suurten sähkön käyttäjien mielestä olisi: Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Systeemihinta päästökaupassa Suomeen rakennettava markkinaehtoista, alhaisen marginaalihinnan, tuotantoa! Systeemihinta Vesivoima (keskivesivuosi) Tuuli Ydinvoima CHP Tuonti Saksa/Venäjä yö Hiililauhde Tuonti Saksa/ Venäjä päivä Öljylauhde Kaasuturbiinit kyk (TW Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Millä asiat paranevat 1. Suomeen rakennettava markkinaehtoista, alhaisen marginaalihinnan, tuotantoa. 2. Toimitusvarmuus tulee kustannustehokkaasti säilyttää, eli tarpeellinen osa poistuvasta tuotannosta tehoreserviksi. 3. Aluehinnansuojaukseen tarvitaan kipeästi lisää tarjontaa (FTR/CfD tms.), joka edistää kilpailua ja alentaa kustannuksia. Kantaverkkoyhtiöillä on puuttuva volyymi! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

25 Matkalla takaisin pohjoismaisille ja eurooppalaisille sähkömarkkinoille! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen YHTEYSTIEDOT Suomen ElFi Oy Eteläranta Helsinki puh

26

27 JOUSTAVUUDEN ARVO SÄHKÖMARKKINOILLA ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA ENERGIAKONGRESSI 2014 Matti Rautkivi 1 19 / Wärtsilä Day Month Year Presentation name / Author Doc.ID: Revision: Status: Joustavuushaaste- Saksa 2013 ja 2033 Tyypillinen Heinäkuun päivä 2013 [MW] MW MW Tyypillinen Heinäkuun päivä 2033 [MW] Tuuli Tuuli Aurinko Aurinko Säädettävä kapasiteetti Säädettävä kapasiteetti Lähde: Bloomberg New Energy Finance 2 Wärtsilä

28 Kumulatiivinen tehonnostotarve Saksassa Saksa tarvitsee vähintään 33 GW lisää joustavaa kapasiteettia vastatakseen tulevaisuuden joustavuushaasteeseen Vuonna 2033 tehonnostotarve 3 tunnin aikanaon 56 GW 2033 GW Säätöpotentiaali ja joustavaa kapasiteettia on ainoastaan 23 GW saatavilla 1 hour 2 hours 3 hours 4 hours 5 hours Lähde: Bloomberg New Energy Finance Note: Edellisen kalvon 25 GW tehonnostotarve tapahtui heinäkuussa, kun 56 GW tehonnostotarve tapahtuu tyypillisesti lokakuussa 3 Wärtsilä DMI Seminar Joustavuushaaste- Espanja 2030 Case Espanja GW Tyypillinen päivä Espanjassa 2030 EU:n skenaariot 2030 PUMPPUVOIMA AURINKO 21 GW MW TUULI KAASU + Balansointi :00 02:00 04:00 06:00 BIOMASSA YDINVOIMA VESIVOIMA - JOKI Kaasu 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00

29 Jokailtainen haaste Espanjassa 25 GW 65 x 400 MW CCGT voimalaitosta käynnistyy joka ilta ja sammutetaan ennen keskiyötä 2 x Suomen sähköntuotantokapasiteetti startataan ja stopataan joka ilta 18:00 21:00 24:00 Ratkaiseeko sähkövarastot ongelman? 1 auton akku~1 kwh PUMPPUVOIMA AURINKO kwh = 250 auton akkua MW TUULI 150 GWh Tarvitaan 150 miljoonaa auton akkua Espanjan päivittäisen ongelman ratkaisemiseksi Ratkaiseeko teknologinen kehitys ongelman? :00 02:00 04:00 06:00 KAASU BIOMASSA YDINVOIMA VESIVOIMA - JOKI 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00 Espanjassa on 22 miljoonaa autoa

30 Riittääkö kysyntäjousto hoitamaan tilanteen? ~ 50% Espanjan sähköntarpeesta pitäisi joustaa illalla Miten tämä hoidetaan joka päivä? Ilmastointilaite ~ 10KW 15 miljoonaa ilmastointilaitetta Teollisuuden alasajo joka ilta? MW AURINKO TUULI KAASU BIOMASSA PUMPPUVOIMA 150 GWh YDINVOIMA 0 VESIVOIMA - JOKI 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00 Kaikkia joustavuuden lähteitä tarvitaan! Paremmat siirtoyhteydet Sähkön varastointi Affordable Reliable Power System Smart Power System Sustainable Joustava tuotantokapasiteetti Kaikkia joustavuuden lähteitä tarvitaan tulevaisuuden sähköjärjestelmissä! Kysyntäjousto

31 Teknologiavertailu joustavuusvaihtoehdoista - IEA IEA:n raportti vuodelta 2014 osoittaa, että joustava tuotantokapasiteetti on selkeästi edullisin vaihtoehto tuottaa joustavuutta sähköjärjestelmiin. 400 Joustavuuden kustannus teknologioittain IEA raportti, The power of Transformation LCOF USD/MWh SPG = Smart Power Generation SPG CCGT Coal Nuclear 50 km 100 km 250 km 500 km Water heat Al. Smelter Pum hydro CAES Generation Interconnections Demand Response Storage Li-ion LCOF = Levelized cost of flexibility Lähde: International Energy Agency, 2014, The Power of Transformation Joustavuuden arvo sähkömarkkinoilla - Kalifornia Kalifornia 2020: 33 % energiasta: Kalifornian sähköjärjestelmä on osa laajempaa integroitua aluetta Balansointi: GAS

32 Päivittäinen operointi ennen uusiutuvia Tyypillinen päivä Kaliforniassa ennen uusituvia 44,000 42,000 40,000 38,000 KYSYNT Ä [MW] 36,000 34,000 32,000 30,000 28,000 26,000 24,000 22,000 KAASU 20,000 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 0:00 KYSYNTÄ Päivittäinen operointi vuonna 2020 Tyypillinen päivä Kaliforniassa ,000 42,000 40,000 38,000 KYSYNT Ä [MW] 36,000 34,000 32,000 30,000 28,000 AURINKO JA TUULI 1.3 GW Sähkövarasto 26,000 24,000 22,000 KAASU 20,000 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 0:00 Kysyntä Nettokysyntä Lähde : Californian Independent System Operator

33 Teknologiavertailu joustavuusvaihtoehdoista - IEA IEA:n raportti vuodelta 2014 osoittaa, että joustava tuotantokapasiteetti on selkeästi edullisin vaihtoehto tuottaa joustavuutta sähköjärjestelmiin. 400 Joustavuuden kustannus teknologioittain IEA raportti, The power of Transformation LCOF USD/MWh SPG CCGT Coal Nuclear 50 km 100 km 250 km 500 km Water heat Al. Smelter Pum hydro CAES Generation Interconnections Demand Response Storage Li-ion LCOF = Levelized cost of flexibility Lähde: International Energy Agency, 2014, The Power of Transformation Joustavuuden arvo sähköjärjestelmässä - Kalifornia DNV KEMA:n raportti: How to Manage Future Grid Dynamics: Quantifying Smart Power Generation Benefits

34 ENTSO-E:n näkemys markkinavaihtoehdoista Esimerkki Teksasista Markkinaehtoinen lähestyminen ,000 MW tuulivoimaa 10% tuotannosta 20,000 MW vuoteen 2017 mennessä Markkina ei toimi Ei uusia investointia joustavaan kapasiteettiin Valitse kehityspolku Ei kapasiteettimekanismia Inkrementaalisia muutoksia markkinarakenteeseen esim. Rajoita TSOn roolia ja nosta hintakattoa Investoijien luottamus Kasvava investointihalukkuus Yli 8,000 MW uutta joustavaa kapasitteettia 8% kysyntäjoustoa huipputehosta Markkinaehtoiset investoinnit Markkinalähtöinen lähestyminen luo investointeja

35 Kun markkina toimii niin 17 Day Month Year Presentation name / Author Yhteenveto Uusiutuva tuuli-ja aurinkovoimakapasiteetti lisää joustavuuden tarvetta sähköjärjestelmissä Sähkövarastot tai kysyntäjousto eivät yksin riitä uutta joustavaa tuotantokapasiteettia tarvitaan Joustavuudella on merkittävä arvo tulevaisuuden sähköjärjestelmissä Markkinaehtoinen lähestyminen luo investointeja uuteen joustavaan kapasiteettiin niin kysyntäjousto- kuin tuotantokapasiteettiin 18 Wärtsilä DMI Seminar

36 WARTSILA.COM Matti Rautkivi

37

38 Energian kysyntäjoustot - mahdollisuuksia Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Energiakongressi, Tampereen messu- ja urheilukeskus Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset: sähkömarkkinat tasapainottavat hintamekanismin avulla Keskimääräinen viikkokulutus ja tuotanto MW Tunnin sisäiset kulutuksen muutokset: kantaverkkoyhtiöt tasapainottavat Jukka Ruusunen Vuorokausisäädön toteutus: - vesivoima 40 % - tuonti Pohjoismaista 30 % - lauhde 15 % - muut 15 % Kulutus (toteutunut) Suunniteltu tuotanto ja vienti/tuonti 5:00 5:30 6:00 6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00

39 3 Miten tasapaino saavutetaan? Tuotanto Kulutus Rajayhteydet Jukka Ruusunen 4 Eilen: vuodenajasta ja vesitilanteesta riippuvia muutoksia energia! Huomenna: päivittäisiä ja tunneittaisia muutoksia teho! vesi- ja tuulivoimaa vesivoimaa lämpö-, vesi-, tuulivoimaa lämpövoimaa Jukka Ruusunen lämpö- ja tuulivoimaa, aurinkovoimaa

40 5 Tuotantokapasiteetin kehitys: lisää energiaa huonompi säätökyky Suomi: Lisää ydinvoimaa Lisää tuulivoimaa Vähemmään säädettävää lauhdekapasiteettia Pohjoismaat: MW tuulivoimaa! Lähde: TVO Jukka Ruusunen 6 Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti Olkiluoto 3 myöhässä järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa Sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW. Tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä. Joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleen Seuraukset: Sähkön aluehintanäkymä Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa Järjestelmän säätökyky huonompi, kun siirtoyhteydet täynnä Järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynyt Pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen! Jukka Ruusunen

41 7 Vahvat rajayhteydet auttavat Sähkön saannin turvaaminen kulutushuipuissa Tuulivaihteluiden tasaaminen suuremmalla alueella Norjan ja Ruotsin vesivoiman säätökyvyn hyödyntäminen koko Itämeren alueella Vaihtosähköyhteydet välittävät suuren synkronijärjestelmän hyödyt esim. suuremman inertian myötä Kulutushuipputunnilla 2014 oli tuontia naapurimaista yhteensä MWh/h Ruotsin tuonti oli kaupallisesti täynnä Tuontia Venäjältä ja Baltiasta olisi voinut lisätä Jukka Ruusunen Tuontimahdollisuus 8 Kysynnän jousto - kolmas lenkki järjestelmän joustavuudessa Kysynnän joustot sähkömarkkinoilla Energia Investoinnit energiatehokkuuteen Teho Aktiivinen toiminta sähkömarkkinoilla: spot, Elbas Kulutushuiput! Kysynnän joustot säätösähkömarkkinoilla ja reservinä Lähes reaaliaikaisuus käyttötunnilla Mahdollisuus osallistua spot-kaupankäynnin jälkeen - osallistuminen mahdollista useammalle markkinalle Jukka Ruusunen

42 9 Pitkästä aikavälistä reaaliaikaan: Sähkömarkkinoiden tuotteet Finanssituottet Sähköpörssi Fyysiset tuotteet Järjestelmävastaava Reservimarkkinat Futuurit/ Forvardit/ Optiot ELSPOT ELBAS Tase- Säätösähkömarkkinatsähkö Tasesähkö 6 vuotta eteenpäin Tämä viikko ja tulevat viikot" Päivää ennen Huominen Tunti Tänään ja huomenna, yksi tunti ennen käyttötuntia 45 min. Toimitus Jukka Ruusunen 10 Tehotasapaino käyttötunnilla ylläpidetään reservein ja säätösähkömarkkinoiden avulla Taajuusohjattu käyttöreservi Säätösähkömarkkinat Säätää koko ajan: Pyörivät Pohjoismaiset voimalaitokset Osto Venäjän ja Viron tasasähkölinkien välityksellä Käytetään 70 % tunneista: Pohjoismaiset voimalaitokset ja tuontia Kulutus tulossa mukaan laajemmin, nyt MW (noin 20% koko markkinan volyymista Suomessa) Taajuusohjattu häiriöreservi Nopea häiriöreservi Korjaa automaattisesti taajuutta häiriötilanteissa: Pyörivät Pohjoismaiset voimalaitokset Kulutus: irtikytkettävät kuormat, yhteensä 68 MW Suomessa vuonna 2014 (noin 25% koko reservin määrästä) Aktivoidaan manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi: Kotimaiset varavoimalaitokset Kulutus: irtikytkettävät kuormat, 385 MW vuonna 2014 (noin 25% koko reservin määrästä) Hz 50,1 50,0 49, Jukka Ruusunen

43 11 Kysynnän joustopotentiaalia löytyy! Energiaintensiivinen teollisuus Edelläkävijä markkinoilla ja reservien tarjonnassa Esim. taajuusohjattu häiriöreservi 68 MW, nopea häiriöreservi 385 MW Pieni ja keskisuuri teollisuus Potentiaalia markkinoiden käyttöön ja reserveiksi Vain pieni osa potentiaalista käytössä Esim. kauppojen kylmälaitteet, pakastevarastot Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna 2014 Kotitaloudet "Pienet purot" markkinoille - sähkölämmitys ja veden lämmitys pääosassa Järjestelmän kannalta huippukulutustilanteet tärkeitä Tuntilukevat mittarit ja tunneittainen hinnoittelu yhdistettynä kodin automaatioon edesauttavat Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna Jukka Ruusunen 12 Kysyntäjouston kehitys etenee monella rintamalla Poliittinen tahtotila Euroopassa energiatehokkuus ja kysyntäjouston lisääminen Tutkimus ja kehitystyö Yliopistot, useita tutkimushankkeita, esimerkiksi: Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) Pohjoismaisen säätösähkömarkkinan kehitys Tekniikan kehittyminen tuntiluettavat energiamittarit, kiinteistöjen automatiikkaratkaisut, etäohjattavat pistorasiat Markkinoiden toiminta paranee tuntihinnoittelu ja -laskutus, useita markkinoita erityyppisille kohteille, markkinoilletulon esteet vähenevät Uutta liiketoimintaa syntymässä Jukka Ruusunen

44 Hyötyykö kuluttaja? Kulutuksen ajoittaminen päivän halvimmille spot-tunneille n. 15% säästö sähkönhankintakuluissa Infoa vuosilta 2012/13 13 Tämän lisäksi mahdollisuus osallistua parhaiten soveltuvalle markkinalle, esimerkkejä: Taajuusohjattu käyttöreservi, kulutus säätää jatkuvasti taajuuden mukaan, esim. pumput, ilmanvaihtokojeet jne n. 30% säästö sähkönhankintakuluissa Taajuusohjattu häiriöreservi, kulutus pienenee muutaman kerran vuodessa muutamaksi minuutiksi taajuuden laskiessa, esimerkiksi sähkölämmitys, valaistus jne. n. 7 % säästö sähkönhankintakuluissa Säätösähkömarkkinat, kulutusta pienennetään haluttuina tunteina, kuluttajan tarjouksen perusteella mahdollisuus myydä jo hankittu sähkö huomattavasti korkeammalla hinnalla, kertainen hintataso hankintahintaan verrattuna kertaa vuodessa Jukka Ruusunen 14 Tuntihinta -mobiilisovellus sähkön hintatiedoista Tavoitteena on lisätä pienkuluttajien hintatietoisuutta ja kiinnostusta kysyntäjoustoon hälytys aluehinnan ylittäessä käyttäjän asettaman hintarajan Edellytykset, että pienkuluttaja saa täyden hyödyn: tuntikohtainen mittaus pörssihinnoiteltu sopimus ja tuntikohtainen laskutus sähkönmyyjän kanssa Ladattavissa ilmaiseksi Windows Phone, Android ja IPhone puhelimiin Tuhansia latauksia vuoden 2014 aikana, :n latauksen raja vielä rikkomatta Jukka Ruusunen

45 15 Pilotti 1: Pakastevaraston hyödyntäminen taajuusohjatuksi käyttöreserviksi Pilotissa selvitetään yhdessä KWH Freeze Oy:n ja SEAM Groupin (aggregaattori) kanssa pakastevaraston hyödyntämistä taajuusohjattuna käyttöreservinä. Pakastevarasto on kooltaan m 3 ja sijaitsee Vantaalla. Pilotissa muokataan ohjattavien kohteiden, kuten kylmäkoneiden, höyrystimien ja lauhduttimien, ohjausautomaatiota reagoimaan taajuuden muutoksiin ja säätämään laitteiden tehoa sen perusteella. Kohteen ominaisuuksia testataan taajuusohjatun käyttöreservin tuntimarkkinoille. Kohteen maksimiteho on 3 MW. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Pohjoismaissa kulutusta testataan taajuusohjatun käyttöreservin markkinoille. Kansainvälisestikin pilotti on uraauurtava Jukka Ruusunen 16 Pilotti 2: Pienten varavoimakoneiden ja UPS-järjestelmien hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilotissa selvitetään yhdessä Energiakolmio Oy:n kanssa pienten (tyypillisesti 0,5 1MW), eri osapuolten omistamien ja maantieteellisesti hajautettujen varavoimakoneiden ja UPS-järjestelmien aggregoimista riittävän isoiksi yksiköiksi osallistuakseen markkinoille. Energiakolmio Oy toimii aggregaattorina. Pilotissa testataan kolmea erilaista toiminnallisuutta: Kohteissa joissa on UPS-varmennus (akkuvarmennus), kuormat ohjataan kytkeytymään automaattisesti taajuuden laskiessa UPS:ien perään (varavoimakoneet varmennuksena). Kohteissa, missä ei ole UPSeja ja varavoimakoneet ovat riittävät nopeita käynnistymään 30 sekunnin kuluessa, testataan niiden suoraa starttia taajuuden laskiessa. Nämä molemmat testit liittyvät toimintaan taajuusohjattuna häiriöreservinä. Lisäksi testataan hitaampien varavoimakoneiden osallistumismahdollisuuksia säätösähkömarkkinoille Jukka Ruusunen

46 17 Tulevaisuus? Joustava tuotantokapasiteetti vähenee ja hintaan reagoimaton tuotanto lisääntyy Kaikki tuotannon ja kulutuksen teknistaloudellisesti järkevät joustomahdollisuudet hyödynnettävä Pohjoismainen vesivoimakapasiteetti voi turvata sähkömarkkinoiden päivittäisen toiminnan Mutta miten saadaan aikaan markkinaehtoisia investointeja? Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen Kysyntäjousto potentiaalinen ja edullinen tapa tasapainottaa kulutusta ja tuotantoa Joustopotentiaalia olemassa, mutta onko liiketaloudellisesti perusteltua? Itämeren alueen markkinaintegraatio etenee Toimivat siirtoyhteydet naapurimaihin auttavat tehotasapainon ylläpidossa vuorokausi- ja tuntitasolla Pohjoismainen synkronijärjestelmä tärkeä toimitusvarmuuden kannalta Pohjoismaiset reservimarkkinat? Jukka Ruusunen Fingrid välittää. Varmasti.

47

48 Energiapäivä Mitä toimia tarvitaan markkinaohjauksen palauttamiseksi? Juha Naukkarinen Energia- ja ilmastopaketti vuoteen hyväksyttiin 2008 Pohjana päätöksille 2008: - hyvä pitkän ajan talouskehitys - liuskekaasusta ei tietoa - EU:ssa vahva usko ilmastosopimukseen - RES ratsasti aallon harjalla, ei kritiikkiä - Fukushimasta ja Ukrainan kriisistä ei tietoa - EU:n integraatio vauhdissa, solidaarisuutta löytyi Tilanne täysin toinen 2013 BKT-kehitys (2002 = 100) Lähde: Eurostat (Real GDP growth rate)

49 Tavoitteet toteutuneet heikosti Ilmasto Päällekkäisillä tavoitteilla ei ole mitään ilmastollista vaikutusta päästökauppasektorilla Lisäävät vain kustannuksia Lähes kaikki tuki on kuitenkin suunnattu päästökauppatoimijoille Omavaraisuus Tuen vaikutukset kyseenalaisia, jopa negatiivisia Vaihteleva aurinko- ja tuulivoima pikemminkin lisäävät riippuvuutta naapurimaista Työllisyys Tuet ovat tulleet erittäin kalliiksi laskettuna uutta uusiutuvan energian työpaikkaa kohti Yksi uusi tuettu työpaikka maksaa jopa euroa vuodessa Kansantalous Tukijärjestelmät varsin kalliita Uusiutuvien tuet ovat osin vuotaneet naapurimaihin, Tanskassa arvioitu, että jopa puolet tuista menee naapurimaihin Sitovilla kansallisilla RES-tavoitteilla haitallisia vaikutuksia Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet ja kansalliset ohjauskeinot hajauttavat markkinat erillisiksi jäsenmaakohtaisiksi ratkaisuiksi Tuettu energia laskee sähkön markkinahintaa Kasvavat kokonaiskustannukset kerätään markkinoiden ulkopuolelta Heikentänyt kaikkien muiden kuin tuettujen tuotantomuotojen kannattavuutta ja samalla myös investointiedellytyksiä. Tuettu uusiutuva energia vähentää päästöoikeuksien kysyntää ja laskee hintaa Heikentää markkinaehtoisesti toimivan päästökaupan ohjausvaikutusta ja toimivuutta. Kustannustehokkaita päästövähennystoimia jää käyttämättä Suosii kaikkein likaisimpia eli eniten päästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja ja toimintoja

50 Sitovilla kansallisilla RES-tavoitteilla haitallisia vaikutuksia Vaihteleva uusiutuva tuotanto (aurinko- ja tuulivoima) lisää markkinoiden volatiliteettia eli vaihtelevuutta Lyhentää perinteisten tuotantomuotojen käyttöaikoja ja heikentää niiden kannattavuutta Tarvitsee rinnalleen muuta tuotantokapasiteettia ja/tai lisää siirtoyhteyksiä Kustannukset kasvavat Lisää toiminnan riskitasoa Kasvattaa uusilta investoinneilta vaadittavaa tuottotasoa Kasvattaa myös ulkopuolisen rahoituksen kustannuksia Rakenteilla kallis energiajärjestelmä asiakkaat maksavat sähköstään liikaa

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Nykyisen markkinamallin toimivuus. Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj

Nykyisen markkinamallin toimivuus. Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj Nykyisen markkinamallin toimivuus Varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen Fingrid Oyj Sähkömarkkinoiden markkinamalli - johdantoa Markkinoiden peruskonsepti (market design): markkinoiden organisointitapa ja

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Avaus: Ajankohtaista EU:sta

Avaus: Ajankohtaista EU:sta Avaus: Ajankohtaista EU:sta ylijohtaja Riku Huttunen Energiamarkkinavirasto Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä, Helsinki 27.11.2012 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011

Ajankohtaiskatsaus. Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Ajankohtaiskatsaus Juha Kekkonen Markkinatoimikunta 6.10.2011 Pohjoismainen tasepalvelu NBS-projektin tilanne keväällä EN.dk jättäytyi taka-alalle hankkeesta lausuntokierroksen perusteella mallia ja design

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari

Sähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen 1 Ajankohtaista Tasevastaavapäivä Hartwall Areena 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013 Fortumin vuosikertomus 2013 Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj

Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö. Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj Keskustelutilaisuus ENTSO-E pitkän aikavälin siirtokapasiteetin jakamisen verkkosääntö Ritva Hirvonen, Fingrid Oyj 6.5.2013 Markkinoihin liittyvät verkkosäännöt taustaa... Eurooppa-neuvoston päätös 4.2.2011:

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka

Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Asta Sihvonen-Punkka Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Rovaniemi Sähkömarkkinoiden tulevaisuus mitä on älykäs muutos? Sähkömarkkinoiden haasteet Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Älyverkoista Kilpailuetua, Tulevaisuuden älykkäät yhteisöt. Jan Segerstam, Kehitysjohtaja, Empower IM Oy

Älyverkoista Kilpailuetua, Tulevaisuuden älykkäät yhteisöt. Jan Segerstam, Kehitysjohtaja, Empower IM Oy Älyverkoista Kilpailuetua, Tulevaisuuden älykkäät yhteisöt Jan Segerstam, Kehitysjohtaja, Empower I Oy 12.12.2016 Author 14.12.2016 1 Älyverkoista kilpailuetua Energiajärjestelmä on murroksessa Älyverkko

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc

Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Business definitions Nordea Mortgage Bank Plc Return on equity Net profit for the year excluding non-controlling interests as a percentage of average equity for the year. Average equity including net profit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002

Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Tulostiedotus 3/2002 Vantaa, 22.10.2002 Jyri Luomakoski, talousjohtaja Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2002 Liikevaihto toimialoittain 1-9 Change 1-9 1-12 MEUR 2002 Y/Y

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

ENTSO-E s Ten Year Network Development Plan. Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj

ENTSO-E s Ten Year Network Development Plan. Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj ENTSO-E s Ten Year Network Development Plan Jussi Jyrinsalo Fingrid Oyj Neuvottelukunta 16.12.2014 The Ten-year Network development plan at a glance Identification of all challenges in building the necessary

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015

NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015 NPS:n toinen huutokauppa (2 nd auction) Markkinatoimikunta 10.2.2015 Nykyinen käytäntö Mikäli ensimmäisellä kierroksella ei saada muodostettua hintaa, niin 1. muutetaan blokkitarjoukset tuntitarjouksiksi

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat. Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta

Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat. Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta Eurooppalaisen siirtoverkon suunnittelun lähtökohdat Jussi Jyrinsalo Neuvottelukunta 2.2.203 2 Sisältö Eri tason verkkosuunnitelmat Eurooppalaiset tuotanto- ja kulutusvisiot Miten visioista johdetaan siirtotarpeet

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina?

Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Energia- ja ilmastostrategian sähkömarkkinatilaisuus - 27.1.2016 Simon-Erik Ollus, pääekonomisti, Fortum Mihin

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko

Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja. Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Nykyisiä ja tulevia uusiutuvan energian tukimuotoja Aurinkoenergiaa Suomessa -seminaari 12.10.2016 Hallitusneuvos Anja Liukko Hallituksen kärkihanke: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

pohjoismainen sähkömarkkina

pohjoismainen sähkömarkkina Fortumin energiakatsaus Kuinka rakennetaan tehokas pohjoismainen sähkömarkkina Sergey Ilyukhin 8.12.2016 Haluamme Fortumin energiakatsauksella saada sidosryhmämme mukaan keskusteluun tulevasta kehityssuunnasta

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot