ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

Transkriptio

1 2014 ENERGIAKONGRESSI TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS

2 ENERGIAKONGRESSI A1 Energiamarkkinat Puheenjohtaja: Johtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:30 Euroopan sähkömarkkinat Johtaja, markkinat Antti Paananen, Energiavirasto 9:00 Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta: Toimivatko pohjoismaiset sähkömarkkinat? Toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen, Suomen Elfi Oy 9:30 Joustavuuden arvo sähkömarkkinoilla General Manager Matti Rautkivi, Wärtsilä Power Plants 10:00 Kahvitauko 10:30 Energian kysyntäjoustot mahdollisuuksia Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 11:00 Mitä toimia tarvitaan markkinaohjauksen palauttamiseksi? Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry 11:30 Venäjän energiamarkkinat Johtaja Kari Kautinen, Fortum Oyj 12:00 Lounas

3

4 Eurooppalaiset energiamarkkinat Johtaja Antti Paananen, Energiavirasto Energiakongressi Tampere Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 2

5 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 3 Poliittinen tausta Euroopan energiapolitiikan päätavoitteet: Kilpailukykyinen energian hinta Toimitusvarmuus Ympäristöllisesti kestävä Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet: Energian sisämarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2014 mennessä Eristyksissä olevien EU:n jäsenvaltioiden liittäminen Euroopan kaasu- ja sähköverkkoihin vuoteen 2015 mennessä 4

6 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 5 Eurooppalaisten energiamarkkinoiden integraation software Kolmas energian sisämarkkinapaketti Regulaattoreiden riippumattomuus ja tehtävät, siirtoverkonhaltijoiden eriyttäminen, ACERin ja ENTSO-E/G:n perustaminen sekä verkkosääntöjen valmistelu Energiainfrastruktuuriasetus (347/2013) Luettelot yhteistä etua koskevista ns. PCI-hankkeista PCI-hankkeiden lupaprosessin järjestäminen REMIT-asetus (1227/2011) Markkinamanipulaation ja sisäpiiritiedon väärinkäytön kiellot sekä sisäpiiritiedon julkaisemisvelvoite Sähkön transparenssiasetus FEDT (543/2013) Sähkön tuotantoa, siirtoa ja kulutusta koskevan vähimmäistiedon keruu ja julkaiseminen markkinatoimijoiden saataville 6

7 EU:n verkkosäännöt Yhteiset verkkosäännöt ovat keskeisessä asemassa EU:n energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi Verkkosäännöt ovat jäsenmaita suoraan sitovaa lainsäädäntöä Verkkosäännöt laaditaan verkkoja koskevia rajat ylittäviä ja markkinaintegraatiota koskevia kysymyksiä varten Verkkosäännöt eivät rajoita jäsenvaltioiden oikeutta määritellä sellaisia kansallisia verkkosääntöjä, jotka eivät vaikuta rajat ylittävään kauppaan Asetuksella 714/2009 säännellään verkkosääntöjen valmistelua Valmistelu tapahtuu akselilla ACER (NRA) ENTSO-E/G (TSO) Euroopan komissio Jäsenmaat tulevat mukaan valmisteluun vasta komitologiavaiheessa 7 Sähkömarkkinoiden verkkosääntöjen valmistelutilanne Lähde: ENTSO-E 8

8 Energiainfrastruktuuriasetus ja PCIhankkeet Eurooppalaisten sähkö- ja maakaasuverkkojen parantaminen Erityisesti uusiutuvien energialähteiden liittäminen verkkoon Ei eristyksissä olevia jäsenmaita 2015 jälkeen Minkään jäsenmaan toimitusvarmuus ei saa vaarantua yhteen liitäntöjen puuttumisen takia EU:n laajuinen yhteistä etua koskevien hankkeiden (PCI) luettelo Laaditaan joka toinen vuosi Hankkeille ensisijainen asema erityisesti lupamenettelyssä Lupamenettelyn kestolle aikarajat Kustannusten jako Mahdollinen EU-rahoitus Syksyllä 2013 julkaistulle ensimmäiselle PCI-listalle hyväksyttiin 248 hanketta (136 sähkö, 104 kaasu, 6 öljy ja 2 smart grid) 9 PCI-hankkeet (sähkö) 10 Lähde: Euroopan komissio

9 PCI-hankkeet (kaasu) Lähde: Euroopan komissio 11 REMIT-asetus Tavoitteet Vahvistaa luottamusta sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaan Tukkumarkkinahinnat kuvaavat kilpailukykyistä kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutusta Työkalut Markkinoiden väärinkäytön kielto ja sisäpiiritiedon julkaisuvelvoitteet Liiketoimien raportointi ja EU-laajuinen markkinaseuranta Väärinkäytösten tutkinta ja seuraamusten täytäntöönpano 12

10 Sisältö Miksi eurooppalaisia energiamarkkinoita integroidaan? Miten sääntelyllä edistetään markkinaintegraatiota? Miltä markkinaintegraation eteneminen näyttää? 13 Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkennän tilanne Ennen Nordic+Baltia (370 TWh) - CWE (1150 TWh) NWE markkinakytkentä (1840 TWh) NWE+SWE markkinakytkentä (2130 TWh) 4M MC (CZ+SV+HU+RO) erillinen hintakytkentä 11/2014 (160 TWh) Italian rajojen kytkentä (IBWT) 02/2015 (310 TWh) 14

11 Mitä markkinakytkentä tarkoittaa? Eri pörssien tarjouskirjat ja siirtoverkkojen kapasiteettitiedot laitetaan yhteen laskenta-algoritmiin Tuloksena SPOT hinnat eri tarjousalueille Tuotannon ja siirtojen optimointi ja siirtokapasiteetin implisiittinen jakaminen Sähkö tuotetaan siellä, missä se on edullisinta Sähkön siirtosuunta halvemmalta alueelta kalliimmalle Siirtokapasiteetti määrittää, syntyykö tarjousalueiden välille hintaeroja 15 Sähkön pörssikaupan (vuorokausimarkkinat) osuus EU:ssa kasvanut 16 Lähde: Euroopan komissio

12 Sähkön pörssihintojen kehitys Keski- ja Pohjois-Euroopassa Lähde: Euroopan komissio 17 Keskimääräinen hintataso markkinakytkentäalueella jälkeen 18

13 Keskimääräiset markkinakytkennän selvityshinnat Rajat ylittävän siirron osuus sähkön kulutuksesta EU:ssa on kasvanut 20 Lähde: Euroopan komissio

14 Alueiden välinen sähkön nettosiirto EU:ssa <- Tuonti Vienti -> Lähde: Euroopan komissio 21 Sähkön vienti ja tuonti EU:ssa tammihuhtikuussa

15 Yhteenveto EU:n energiamarkkinat ovat integroitumassa Yhteiset säännöt valmistelussa Käytännön integraatio on jo edennyt Hintaeroja tarjousalueiden välillä on edelleen ja siihen vaikuttavat erilaiset tuotantorakenteet ja alueiden väliset siirtoyhteydet Haasteita integraatiolle ja eurooppalaisille energiamarkkinoille Tarvittavien siirtoyhteyksien rakentaminen Markkinaehtoinen toiminta vs kansalliset intressit (omavaraisuus) Tuetun (uusiutuvan) tuotannon osuuden kasvu Kansalliset kapasiteettimarkkinajärjestelyt ja niiden yhteensopivuus/-sopimattomuus 23 Kiitos mielenkiinnostanne! Antti Paananen, puh

16

17 Suomalaisen sähkön käyttäjän näkökulmasta: Toimivatko pohjoismaiset sähkömarkkinat? Suomen ElFi Oy puolustaa sähkön käyttäjän etua sähkömarkkinoilla. ElFi vaikuttaa EU:hun Brysselissä osana IFIEC Europea.

18 Suomen ElFi Oy:n 27 omistajaa ovat merkittäviä suomalaisia yrityksiä teollisuuden, kaupan ja palvelujen aloilta. Yritykset työllistävät Suomessa noin ihmistä ja käyttävät yli 17% Suomen sähkön kulutuksesta. Suomen ElFin tehtävä on suurten sähkön käyttäjien aseman parantaminen vaikuttamisen kautta Edistetään viranomaisten ja poliittisten päättäjien ymmärrystä sähkömarkkinoilla kilpailukykyisistä markkinaehtoisista ratkaisuista, jotka edistävät suomalaisen teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä. ElFin visio Sähkön suurkäyttäjän asema Suomessa tulisi saada vähintään samalle tasolle kuin Ruotsissa.

19 Kilpailuilla markkinoilla sähkön käyttäjän näkökulmasta joille sähköllä, ja sähkön hinnalla, on liiketoimintaan merkitystä. 5 Toimitusvarmuus Markkinaehtoisuus Hinnanmuodostus on loogista ja kilpailtua. Kilpailukykyisyys Merkittää hintaeroa pääkilpailijoihin ei ole. Innovatiivisuus+ Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Pohjoismaiset sähkömarkkinat 6 Uutiset kertovat Euroopan kehityksestä. Hinnat lasketaan vuoroviikoin Oslossa, Amsterdamissa ja Pariisissa. Markkinat ovat Eurooppalaiset! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

20 Pohjoismaiset sähkömarkkinat Vieressä on kuvattu Suomen ja Ruotsin hintaalueiden yhtenäisyys eri vuosina. (lähde Fingrid) Markkinat käytännössä ovatkin tällä hetkellä Suomi+(Viro) (1-8) Miten pienempi markkinaalue mahdollisesti vaikuttaa sähkön kuluttajaan? Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Fingrid Toimitusvarmuus Perusta, jonka tulee olla kunnossa. On hyvä, että asiasta keskustellaan ja vastuut ovat jaettu asianmukaisella tavalla (Huoltovarmuuskeskus, EV ja Fingrid) Pienikin riski toimitusvarmuuden suhteen, voi saada asiakkaat miettimään uhkia pitkäaikaisiin tavaroiden/ tuotteiden toimitussopimuksiin Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

21 Markkinaehtoisuus 9 Sähkön SPOT-kaupan osuus on kasvanut, eli sähkön käyttäjät ovat markkinoilla kulutuksellaan joko suoraan tai palveluntarjoajan tai myyjän kautta. Johdannaistuotteiden hinnat reagoivat uuteen tuotantoon (tuulivoima) ja alhaisempiin hiilen- ja CO 2 -markkinahintoihin. KAIKKI ON HYVIN, ONHAN NASDAQ OMX COMMODITIES VUOSITUOTTEET Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Energiakolmio Markkinaehtoisuus 10 Suomi tuo yhä enemmän sähköä Ruotsista ja aluehinnat ovat pysyvästi eriytyneet. Aluehintatuotteet heijastavat alueellista epätasapainoa. Lähde: Energiateollisuus kuukausitilasto ALUEHINTAEROTUOTE, SYSHEL 2015 Ostajan näkökulmasta näyttää siltä, että on myyjän markkinat! Mitä tulisi tehdä? Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Lähde: Montelin sivut

22 Lähde: Energiateollisuus kuukausitilasto Markkinaehtoisuus Lyhyt fundamentti-analyysi aluehintatuotteesta. Kysyntä 83,1 TWh Tarjonta 65,4 TWh Kantaverkkoyhtiöillä, poissa markkinoilta 17,7 TWh Markkinoiden rakenteellinen epätasapaino, tulee korjata! Nykytilanne maksatetaan suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä, työpaikoissa ja uusinvestoinneissa. Kantaverkkoyhtiöillä on puuttuva aluehintatarjonta, joka tulee tuoda markkinoille. Kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, tuotteen hinnan asettuminen normalisoituisi markkinaehtoisesti. Hinnanmuodostus on loogista ja kilpailtua -periaate toteutuisi 11 Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Kilpailukyky Sähköstä tuodaan noin 20% ulkomailta Hintaerot heikentävät Suomen teollisuuden ja palveluiden eurooppalaista kilpailukykyä Finanssituotteet heijastavat ja vaikuttavat tulevaan kilpailuasetelmaan suhteessa pääkilpailijamaihin, Ruotsiin ja Saksaan Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

23 Kilpailukyky : Suuren sähkönkäyttäjän ostosähkön hinta 13 /MWh 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00-10,00 CO2-kompensaatio Verot + muut maksut Siirto Sähkö Suomi Ruotsi Saksa Puola Lähde: Metsä Group Sähkön hinnat 2015 (Metsä Group esimerkkilaskelma): markkinahinnat - Tehdaskohtaisia maksuja - Sisältäen veroleikkurit, palautukset ja muut maakohtaiset vapautukset (Saksan EEG-vapautus ja osittainen vapautus siirtomaksuista) - CO 2 -kompensaatio on arvio käyttäjälle maksettavasta kompensaatiosta. Sen ansiosta nettokustannus Saksassa on noin samaa tasoa kuin Ruotsissa Kilpailukyky 14 Taulukon lähde: Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

24 Kilpailukyky Kysyntä Pysyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi suurten sähkön käyttäjien mielestä olisi: Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Systeemihinta päästökaupassa Suomeen rakennettava markkinaehtoista, alhaisen marginaalihinnan, tuotantoa! Systeemihinta Vesivoima (keskivesivuosi) Tuuli Ydinvoima CHP Tuonti Saksa/Venäjä yö Hiililauhde Tuonti Saksa/ Venäjä päivä Öljylauhde Kaasuturbiinit kyk (TW Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen Millä asiat paranevat 1. Suomeen rakennettava markkinaehtoista, alhaisen marginaalihinnan, tuotantoa. 2. Toimitusvarmuus tulee kustannustehokkaasti säilyttää, eli tarpeellinen osa poistuvasta tuotannosta tehoreserviksi. 3. Aluehinnansuojaukseen tarvitaan kipeästi lisää tarjontaa (FTR/CfD tms.), joka edistää kilpailua ja alentaa kustannuksia. Kantaverkkoyhtiöillä on puuttuva volyymi! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen

25 Matkalla takaisin pohjoismaisille ja eurooppalaisille sähkömarkkinoille! Suomen ElFi Oy, Pasi Kuokkanen YHTEYSTIEDOT Suomen ElFi Oy Eteläranta Helsinki puh

26

27 JOUSTAVUUDEN ARVO SÄHKÖMARKKINOILLA ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA ENERGIAKONGRESSI 2014 Matti Rautkivi 1 19 / Wärtsilä Day Month Year Presentation name / Author Doc.ID: Revision: Status: Joustavuushaaste- Saksa 2013 ja 2033 Tyypillinen Heinäkuun päivä 2013 [MW] MW MW Tyypillinen Heinäkuun päivä 2033 [MW] Tuuli Tuuli Aurinko Aurinko Säädettävä kapasiteetti Säädettävä kapasiteetti Lähde: Bloomberg New Energy Finance 2 Wärtsilä

28 Kumulatiivinen tehonnostotarve Saksassa Saksa tarvitsee vähintään 33 GW lisää joustavaa kapasiteettia vastatakseen tulevaisuuden joustavuushaasteeseen Vuonna 2033 tehonnostotarve 3 tunnin aikanaon 56 GW 2033 GW Säätöpotentiaali ja joustavaa kapasiteettia on ainoastaan 23 GW saatavilla 1 hour 2 hours 3 hours 4 hours 5 hours Lähde: Bloomberg New Energy Finance Note: Edellisen kalvon 25 GW tehonnostotarve tapahtui heinäkuussa, kun 56 GW tehonnostotarve tapahtuu tyypillisesti lokakuussa 3 Wärtsilä DMI Seminar Joustavuushaaste- Espanja 2030 Case Espanja GW Tyypillinen päivä Espanjassa 2030 EU:n skenaariot 2030 PUMPPUVOIMA AURINKO 21 GW MW TUULI KAASU + Balansointi :00 02:00 04:00 06:00 BIOMASSA YDINVOIMA VESIVOIMA - JOKI Kaasu 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00

29 Jokailtainen haaste Espanjassa 25 GW 65 x 400 MW CCGT voimalaitosta käynnistyy joka ilta ja sammutetaan ennen keskiyötä 2 x Suomen sähköntuotantokapasiteetti startataan ja stopataan joka ilta 18:00 21:00 24:00 Ratkaiseeko sähkövarastot ongelman? 1 auton akku~1 kwh PUMPPUVOIMA AURINKO kwh = 250 auton akkua MW TUULI 150 GWh Tarvitaan 150 miljoonaa auton akkua Espanjan päivittäisen ongelman ratkaisemiseksi Ratkaiseeko teknologinen kehitys ongelman? :00 02:00 04:00 06:00 KAASU BIOMASSA YDINVOIMA VESIVOIMA - JOKI 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00 Espanjassa on 22 miljoonaa autoa

30 Riittääkö kysyntäjousto hoitamaan tilanteen? ~ 50% Espanjan sähköntarpeesta pitäisi joustaa illalla Miten tämä hoidetaan joka päivä? Ilmastointilaite ~ 10KW 15 miljoonaa ilmastointilaitetta Teollisuuden alasajo joka ilta? MW AURINKO TUULI KAASU BIOMASSA PUMPPUVOIMA 150 GWh YDINVOIMA 0 VESIVOIMA - JOKI 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 00:00 02:00 04:00 06:00 Kaikkia joustavuuden lähteitä tarvitaan! Paremmat siirtoyhteydet Sähkön varastointi Affordable Reliable Power System Smart Power System Sustainable Joustava tuotantokapasiteetti Kaikkia joustavuuden lähteitä tarvitaan tulevaisuuden sähköjärjestelmissä! Kysyntäjousto

31 Teknologiavertailu joustavuusvaihtoehdoista - IEA IEA:n raportti vuodelta 2014 osoittaa, että joustava tuotantokapasiteetti on selkeästi edullisin vaihtoehto tuottaa joustavuutta sähköjärjestelmiin. 400 Joustavuuden kustannus teknologioittain IEA raportti, The power of Transformation LCOF USD/MWh SPG = Smart Power Generation SPG CCGT Coal Nuclear 50 km 100 km 250 km 500 km Water heat Al. Smelter Pum hydro CAES Generation Interconnections Demand Response Storage Li-ion LCOF = Levelized cost of flexibility Lähde: International Energy Agency, 2014, The Power of Transformation Joustavuuden arvo sähkömarkkinoilla - Kalifornia Kalifornia 2020: 33 % energiasta: Kalifornian sähköjärjestelmä on osa laajempaa integroitua aluetta Balansointi: GAS

32 Päivittäinen operointi ennen uusiutuvia Tyypillinen päivä Kaliforniassa ennen uusituvia 44,000 42,000 40,000 38,000 KYSYNT Ä [MW] 36,000 34,000 32,000 30,000 28,000 26,000 24,000 22,000 KAASU 20,000 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 0:00 KYSYNTÄ Päivittäinen operointi vuonna 2020 Tyypillinen päivä Kaliforniassa ,000 42,000 40,000 38,000 KYSYNT Ä [MW] 36,000 34,000 32,000 30,000 28,000 AURINKO JA TUULI 1.3 GW Sähkövarasto 26,000 24,000 22,000 KAASU 20,000 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 0:00 Kysyntä Nettokysyntä Lähde : Californian Independent System Operator

33 Teknologiavertailu joustavuusvaihtoehdoista - IEA IEA:n raportti vuodelta 2014 osoittaa, että joustava tuotantokapasiteetti on selkeästi edullisin vaihtoehto tuottaa joustavuutta sähköjärjestelmiin. 400 Joustavuuden kustannus teknologioittain IEA raportti, The power of Transformation LCOF USD/MWh SPG CCGT Coal Nuclear 50 km 100 km 250 km 500 km Water heat Al. Smelter Pum hydro CAES Generation Interconnections Demand Response Storage Li-ion LCOF = Levelized cost of flexibility Lähde: International Energy Agency, 2014, The Power of Transformation Joustavuuden arvo sähköjärjestelmässä - Kalifornia DNV KEMA:n raportti: How to Manage Future Grid Dynamics: Quantifying Smart Power Generation Benefits

34 ENTSO-E:n näkemys markkinavaihtoehdoista Esimerkki Teksasista Markkinaehtoinen lähestyminen ,000 MW tuulivoimaa 10% tuotannosta 20,000 MW vuoteen 2017 mennessä Markkina ei toimi Ei uusia investointia joustavaan kapasiteettiin Valitse kehityspolku Ei kapasiteettimekanismia Inkrementaalisia muutoksia markkinarakenteeseen esim. Rajoita TSOn roolia ja nosta hintakattoa Investoijien luottamus Kasvava investointihalukkuus Yli 8,000 MW uutta joustavaa kapasitteettia 8% kysyntäjoustoa huipputehosta Markkinaehtoiset investoinnit Markkinalähtöinen lähestyminen luo investointeja

35 Kun markkina toimii niin 17 Day Month Year Presentation name / Author Yhteenveto Uusiutuva tuuli-ja aurinkovoimakapasiteetti lisää joustavuuden tarvetta sähköjärjestelmissä Sähkövarastot tai kysyntäjousto eivät yksin riitä uutta joustavaa tuotantokapasiteettia tarvitaan Joustavuudella on merkittävä arvo tulevaisuuden sähköjärjestelmissä Markkinaehtoinen lähestyminen luo investointeja uuteen joustavaan kapasiteettiin niin kysyntäjousto- kuin tuotantokapasiteettiin 18 Wärtsilä DMI Seminar

36 WARTSILA.COM Matti Rautkivi

37

38 Energian kysyntäjoustot - mahdollisuuksia Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Energiakongressi, Tampereen messu- ja urheilukeskus Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset: sähkömarkkinat tasapainottavat hintamekanismin avulla Keskimääräinen viikkokulutus ja tuotanto MW Tunnin sisäiset kulutuksen muutokset: kantaverkkoyhtiöt tasapainottavat Jukka Ruusunen Vuorokausisäädön toteutus: - vesivoima 40 % - tuonti Pohjoismaista 30 % - lauhde 15 % - muut 15 % Kulutus (toteutunut) Suunniteltu tuotanto ja vienti/tuonti 5:00 5:30 6:00 6:30 7:00 7:30 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00

39 3 Miten tasapaino saavutetaan? Tuotanto Kulutus Rajayhteydet Jukka Ruusunen 4 Eilen: vuodenajasta ja vesitilanteesta riippuvia muutoksia energia! Huomenna: päivittäisiä ja tunneittaisia muutoksia teho! vesi- ja tuulivoimaa vesivoimaa lämpö-, vesi-, tuulivoimaa lämpövoimaa Jukka Ruusunen lämpö- ja tuulivoimaa, aurinkovoimaa

40 5 Tuotantokapasiteetin kehitys: lisää energiaa huonompi säätökyky Suomi: Lisää ydinvoimaa Lisää tuulivoimaa Vähemmään säädettävää lauhdekapasiteettia Pohjoismaat: MW tuulivoimaa! Lähde: TVO Jukka Ruusunen 6 Suomi vahvasti tuontiriippuvainen Olkiluoto 3 valmistumiseen asti Olkiluoto 3 myöhässä järjestelmästä puuttuu ennusteisiin verrattuna 1600 MW perusvoimaa Sähkön tuonti Venäjältä vähentynyt merkittävästi aiemmin tuotiin perusvoimaa 1300 MW. Tilanne voi muuttua, jos Venäjä muuttaa kapasiteettimaksujärjestelmäänsä. Joustavaa lauhdekapasiteettia on poistunut Suomesta merkittävästi (Inkoo, Mussalo) ja poistuu edelleen Seuraukset: Sähkön aluehintanäkymä Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa Järjestelmän säätökyky huonompi, kun siirtoyhteydet täynnä Järjestelmä kestää sovitut mitoituskriteerit, mutta sen kyky suoriutua vakavista voimalaitos- ja verkkovioista heikentynyt Pidemmälläkään aikavälillä Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen! Jukka Ruusunen

41 7 Vahvat rajayhteydet auttavat Sähkön saannin turvaaminen kulutushuipuissa Tuulivaihteluiden tasaaminen suuremmalla alueella Norjan ja Ruotsin vesivoiman säätökyvyn hyödyntäminen koko Itämeren alueella Vaihtosähköyhteydet välittävät suuren synkronijärjestelmän hyödyt esim. suuremman inertian myötä Kulutushuipputunnilla 2014 oli tuontia naapurimaista yhteensä MWh/h Ruotsin tuonti oli kaupallisesti täynnä Tuontia Venäjältä ja Baltiasta olisi voinut lisätä Jukka Ruusunen Tuontimahdollisuus 8 Kysynnän jousto - kolmas lenkki järjestelmän joustavuudessa Kysynnän joustot sähkömarkkinoilla Energia Investoinnit energiatehokkuuteen Teho Aktiivinen toiminta sähkömarkkinoilla: spot, Elbas Kulutushuiput! Kysynnän joustot säätösähkömarkkinoilla ja reservinä Lähes reaaliaikaisuus käyttötunnilla Mahdollisuus osallistua spot-kaupankäynnin jälkeen - osallistuminen mahdollista useammalle markkinalle Jukka Ruusunen

42 9 Pitkästä aikavälistä reaaliaikaan: Sähkömarkkinoiden tuotteet Finanssituottet Sähköpörssi Fyysiset tuotteet Järjestelmävastaava Reservimarkkinat Futuurit/ Forvardit/ Optiot ELSPOT ELBAS Tase- Säätösähkömarkkinatsähkö Tasesähkö 6 vuotta eteenpäin Tämä viikko ja tulevat viikot" Päivää ennen Huominen Tunti Tänään ja huomenna, yksi tunti ennen käyttötuntia 45 min. Toimitus Jukka Ruusunen 10 Tehotasapaino käyttötunnilla ylläpidetään reservein ja säätösähkömarkkinoiden avulla Taajuusohjattu käyttöreservi Säätösähkömarkkinat Säätää koko ajan: Pyörivät Pohjoismaiset voimalaitokset Osto Venäjän ja Viron tasasähkölinkien välityksellä Käytetään 70 % tunneista: Pohjoismaiset voimalaitokset ja tuontia Kulutus tulossa mukaan laajemmin, nyt MW (noin 20% koko markkinan volyymista Suomessa) Taajuusohjattu häiriöreservi Nopea häiriöreservi Korjaa automaattisesti taajuutta häiriötilanteissa: Pyörivät Pohjoismaiset voimalaitokset Kulutus: irtikytkettävät kuormat, yhteensä 68 MW Suomessa vuonna 2014 (noin 25% koko reservin määrästä) Aktivoidaan manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi: Kotimaiset varavoimalaitokset Kulutus: irtikytkettävät kuormat, 385 MW vuonna 2014 (noin 25% koko reservin määrästä) Hz 50,1 50,0 49, Jukka Ruusunen

43 11 Kysynnän joustopotentiaalia löytyy! Energiaintensiivinen teollisuus Edelläkävijä markkinoilla ja reservien tarjonnassa Esim. taajuusohjattu häiriöreservi 68 MW, nopea häiriöreservi 385 MW Pieni ja keskisuuri teollisuus Potentiaalia markkinoiden käyttöön ja reserveiksi Vain pieni osa potentiaalista käytössä Esim. kauppojen kylmälaitteet, pakastevarastot Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna 2014 Kotitaloudet "Pienet purot" markkinoille - sähkölämmitys ja veden lämmitys pääosassa Järjestelmän kannalta huippukulutustilanteet tärkeitä Tuntilukevat mittarit ja tunneittainen hinnoittelu yhdistettynä kodin automaatioon edesauttavat Mahdollisuuksia selvitetään pilotein vuonna Jukka Ruusunen 12 Kysyntäjouston kehitys etenee monella rintamalla Poliittinen tahtotila Euroopassa energiatehokkuus ja kysyntäjouston lisääminen Tutkimus ja kehitystyö Yliopistot, useita tutkimushankkeita, esimerkiksi: Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) Pohjoismaisen säätösähkömarkkinan kehitys Tekniikan kehittyminen tuntiluettavat energiamittarit, kiinteistöjen automatiikkaratkaisut, etäohjattavat pistorasiat Markkinoiden toiminta paranee tuntihinnoittelu ja -laskutus, useita markkinoita erityyppisille kohteille, markkinoilletulon esteet vähenevät Uutta liiketoimintaa syntymässä Jukka Ruusunen

44 Hyötyykö kuluttaja? Kulutuksen ajoittaminen päivän halvimmille spot-tunneille n. 15% säästö sähkönhankintakuluissa Infoa vuosilta 2012/13 13 Tämän lisäksi mahdollisuus osallistua parhaiten soveltuvalle markkinalle, esimerkkejä: Taajuusohjattu käyttöreservi, kulutus säätää jatkuvasti taajuuden mukaan, esim. pumput, ilmanvaihtokojeet jne n. 30% säästö sähkönhankintakuluissa Taajuusohjattu häiriöreservi, kulutus pienenee muutaman kerran vuodessa muutamaksi minuutiksi taajuuden laskiessa, esimerkiksi sähkölämmitys, valaistus jne. n. 7 % säästö sähkönhankintakuluissa Säätösähkömarkkinat, kulutusta pienennetään haluttuina tunteina, kuluttajan tarjouksen perusteella mahdollisuus myydä jo hankittu sähkö huomattavasti korkeammalla hinnalla, kertainen hintataso hankintahintaan verrattuna kertaa vuodessa Jukka Ruusunen 14 Tuntihinta -mobiilisovellus sähkön hintatiedoista Tavoitteena on lisätä pienkuluttajien hintatietoisuutta ja kiinnostusta kysyntäjoustoon hälytys aluehinnan ylittäessä käyttäjän asettaman hintarajan Edellytykset, että pienkuluttaja saa täyden hyödyn: tuntikohtainen mittaus pörssihinnoiteltu sopimus ja tuntikohtainen laskutus sähkönmyyjän kanssa Ladattavissa ilmaiseksi Windows Phone, Android ja IPhone puhelimiin Tuhansia latauksia vuoden 2014 aikana, :n latauksen raja vielä rikkomatta Jukka Ruusunen

45 15 Pilotti 1: Pakastevaraston hyödyntäminen taajuusohjatuksi käyttöreserviksi Pilotissa selvitetään yhdessä KWH Freeze Oy:n ja SEAM Groupin (aggregaattori) kanssa pakastevaraston hyödyntämistä taajuusohjattuna käyttöreservinä. Pakastevarasto on kooltaan m 3 ja sijaitsee Vantaalla. Pilotissa muokataan ohjattavien kohteiden, kuten kylmäkoneiden, höyrystimien ja lauhduttimien, ohjausautomaatiota reagoimaan taajuuden muutoksiin ja säätämään laitteiden tehoa sen perusteella. Kohteen ominaisuuksia testataan taajuusohjatun käyttöreservin tuntimarkkinoille. Kohteen maksimiteho on 3 MW. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Pohjoismaissa kulutusta testataan taajuusohjatun käyttöreservin markkinoille. Kansainvälisestikin pilotti on uraauurtava Jukka Ruusunen 16 Pilotti 2: Pienten varavoimakoneiden ja UPS-järjestelmien hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilotissa selvitetään yhdessä Energiakolmio Oy:n kanssa pienten (tyypillisesti 0,5 1MW), eri osapuolten omistamien ja maantieteellisesti hajautettujen varavoimakoneiden ja UPS-järjestelmien aggregoimista riittävän isoiksi yksiköiksi osallistuakseen markkinoille. Energiakolmio Oy toimii aggregaattorina. Pilotissa testataan kolmea erilaista toiminnallisuutta: Kohteissa joissa on UPS-varmennus (akkuvarmennus), kuormat ohjataan kytkeytymään automaattisesti taajuuden laskiessa UPS:ien perään (varavoimakoneet varmennuksena). Kohteissa, missä ei ole UPSeja ja varavoimakoneet ovat riittävät nopeita käynnistymään 30 sekunnin kuluessa, testataan niiden suoraa starttia taajuuden laskiessa. Nämä molemmat testit liittyvät toimintaan taajuusohjattuna häiriöreservinä. Lisäksi testataan hitaampien varavoimakoneiden osallistumismahdollisuuksia säätösähkömarkkinoille Jukka Ruusunen

46 17 Tulevaisuus? Joustava tuotantokapasiteetti vähenee ja hintaan reagoimaton tuotanto lisääntyy Kaikki tuotannon ja kulutuksen teknistaloudellisesti järkevät joustomahdollisuudet hyödynnettävä Pohjoismainen vesivoimakapasiteetti voi turvata sähkömarkkinoiden päivittäisen toiminnan Mutta miten saadaan aikaan markkinaehtoisia investointeja? Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei näytä kykenevän vastaamaan sähkön kulutuksen tarpeeseen Kysyntäjousto potentiaalinen ja edullinen tapa tasapainottaa kulutusta ja tuotantoa Joustopotentiaalia olemassa, mutta onko liiketaloudellisesti perusteltua? Itämeren alueen markkinaintegraatio etenee Toimivat siirtoyhteydet naapurimaihin auttavat tehotasapainon ylläpidossa vuorokausi- ja tuntitasolla Pohjoismainen synkronijärjestelmä tärkeä toimitusvarmuuden kannalta Pohjoismaiset reservimarkkinat? Jukka Ruusunen Fingrid välittää. Varmasti.

47

48 Energiapäivä Mitä toimia tarvitaan markkinaohjauksen palauttamiseksi? Juha Naukkarinen Energia- ja ilmastopaketti vuoteen hyväksyttiin 2008 Pohjana päätöksille 2008: - hyvä pitkän ajan talouskehitys - liuskekaasusta ei tietoa - EU:ssa vahva usko ilmastosopimukseen - RES ratsasti aallon harjalla, ei kritiikkiä - Fukushimasta ja Ukrainan kriisistä ei tietoa - EU:n integraatio vauhdissa, solidaarisuutta löytyi Tilanne täysin toinen 2013 BKT-kehitys (2002 = 100) Lähde: Eurostat (Real GDP growth rate)

49 Tavoitteet toteutuneet heikosti Ilmasto Päällekkäisillä tavoitteilla ei ole mitään ilmastollista vaikutusta päästökauppasektorilla Lisäävät vain kustannuksia Lähes kaikki tuki on kuitenkin suunnattu päästökauppatoimijoille Omavaraisuus Tuen vaikutukset kyseenalaisia, jopa negatiivisia Vaihteleva aurinko- ja tuulivoima pikemminkin lisäävät riippuvuutta naapurimaista Työllisyys Tuet ovat tulleet erittäin kalliiksi laskettuna uutta uusiutuvan energian työpaikkaa kohti Yksi uusi tuettu työpaikka maksaa jopa euroa vuodessa Kansantalous Tukijärjestelmät varsin kalliita Uusiutuvien tuet ovat osin vuotaneet naapurimaihin, Tanskassa arvioitu, että jopa puolet tuista menee naapurimaihin Sitovilla kansallisilla RES-tavoitteilla haitallisia vaikutuksia Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet ja kansalliset ohjauskeinot hajauttavat markkinat erillisiksi jäsenmaakohtaisiksi ratkaisuiksi Tuettu energia laskee sähkön markkinahintaa Kasvavat kokonaiskustannukset kerätään markkinoiden ulkopuolelta Heikentänyt kaikkien muiden kuin tuettujen tuotantomuotojen kannattavuutta ja samalla myös investointiedellytyksiä. Tuettu uusiutuva energia vähentää päästöoikeuksien kysyntää ja laskee hintaa Heikentää markkinaehtoisesti toimivan päästökaupan ohjausvaikutusta ja toimivuutta. Kustannustehokkaita päästövähennystoimia jää käyttämättä Suosii kaikkein likaisimpia eli eniten päästöjä aiheuttavia tuotantomuotoja ja toimintoja

50 Sitovilla kansallisilla RES-tavoitteilla haitallisia vaikutuksia Vaihteleva uusiutuva tuotanto (aurinko- ja tuulivoima) lisää markkinoiden volatiliteettia eli vaihtelevuutta Lyhentää perinteisten tuotantomuotojen käyttöaikoja ja heikentää niiden kannattavuutta Tarvitsee rinnalleen muuta tuotantokapasiteettia ja/tai lisää siirtoyhteyksiä Kustannukset kasvavat Lisää toiminnan riskitasoa Kasvattaa uusilta investoinneilta vaadittavaa tuottotasoa Kasvattaa myös ulkopuolisen rahoituksen kustannuksia Rakenteilla kallis energiajärjestelmä asiakkaat maksavat sähköstään liikaa