virallinen lehti C 324 Euroopan yhteisöjen Tiedonantoja ja ilmoituksia Suomenkielinen laitos Ilmoitusnumero Sisältö Sivu

Transkriptio

1 virallinen lehti C 324 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia ISSN X C vuosikerta 20. marraskuuta 2001 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu I Tiedonantoja Tilintarkastustuomioistuin 2001/C 324/01 Erityiskertomus nro 14/2001 BSE-tautia koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 19/98 seurannasta, sekä komission vastaukset 1 FI [ ]

2 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/1 I (Tiedonantoja) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN ERITYISKERTOMUS nro 14/2001 BSE-tautia koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 19/98 seurannasta, sekä komission vastaukset (annettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla) (2001/C 324/01) SISÄLLYS Kohdat Sivu TIIVISTELMÄ... I-VII 2 TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ERITYISKERTOMUKSEN KESKEISET PÄÄTELMÄT VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ VASTAAVAN VIRANOMAISEN SUOSITUKSET SEURANTAKERTOMUKSEN SOVELTAMISALA BSE-TAUDIN SYYT JA SEURAUKSET BSE-tautitapausten määrä KOMISSION BSE-STRATEGIA Komission BSE-strategian pääkohdat EU:n tähän mennessä toteuttamia BSE-toimenpiteitä koskeva oikeusperusta Epidemiologinen valvonta Erikseen määritellyt riskiainekset (SRM) Renderointimenetelmät ja rehua koskeva säätely Nisäkäsperäistä lihaluujauhoa (MBM) koskeva rehukielto Eläinten liikkuminen ja tunnistus Seuranta ja täytäntöönpano Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) toimittamat tarkastukset Jäsenvaltioiden BSE-strategian täytäntöönpanon arviointi EU:n BSE-strategian täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet PÄÄTELMÄT SUOSITUKSET LIITE 1 Tieteellisen ohjauskomitean lausunto BSE:n maantieteellisestä riskistä (GBR) LIITE 2 BSE-valvonta jäsenvaltioissa FVO:n ilmoittamia aiheita koskeva yleiskatsaus vuosilta LIITE 3 Erikseen määriteltyjä riskiaineksia (SRM) koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvät viivästykset Komission vastaukset

3 C 324/2 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti TIIVISTELMÄ I. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 19/98 todettiin, että BSE-taudin seurauksena toteutettuja rahoitustoimenpiteitä ei pantu täytäntöön jäsenvaltioissa riittävän kurinalaisesti ja johdonmukaisesti ja että kieltoa nisäkäsperäisen lihaluujauhon (MMBM) käyttämisestä märehtijöiden ruokinnassa ei valvottu asianmukaisella tavalla (ks. kohta 2). Lisäksi kertomuksessa todettiin, että EU:n on tarpeen suunnitella BSE:tä koskeva strategia ja että kattavien ja luotettavien eläinrekisterien perustaminen on tärkeätä. II. EU:lle BSE-toimenpiteiden toteuttamisesta vuoden 1996 BSE-kriisin jälkeen aiheutuneet kustannukset olivat korkeat (4,7 miljardia euroa) (ks. kohta 1). Suurin saaja oli Yhdistynyt kuningaskunta, jossa oli todettu 99 prosenttia BSE-tapauksista (ks. kohta 9). III. Tilintarkastustuomioistuimen seurannassa arvioitiin EU:n toimia, jotka se toteutti selviytyäkseen BSE:n aiheuttamasta vaarasta eläinten ja ihmisten terveydelle (ks. kohta 5). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission BSE-strategia on yleisesti ottaen kunnossa ja perustuu saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon, mutta sen vaikuttavuutta on haitannut puutteellinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa sekä komission käytettävissä olevien sellaisten tehokkaiden toimenpiteiden puuttuminen, joilla jäsenvaltioita voitaisiin saada toteuttamaan korjaavia toimia (ks. kohdat 44 46). BSE-valvontatoimenpiteiden täytäntöönpano oli heikkoa ja EU:sta puuttui erikseen määriteltyjen riskiainesten (SRM) laaja määritelmä (ks. kohdat 25 27), ja nämä seikat yhdessä altistivat kuluttajat ja eläimet eriasteisille BSE:n vaaroille jäsenvaltioissa. IV. Komission yksiköitä on järjestelty uudelleen siten, että kuluttajien terveys ja kuluttajien suojelu on selkeästi erotettu naudanlihan markkinajärjestelyistä (ks. kohta 12.a). Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) henkilöstöä lisättiin (ks. kohta 40), mutta henkilöstön suuri vaihtuvuus on aiheuttanut ongelmia (ks. kohta 41), ja BSE:hen liittyvien tarkastusten määrää voitaisiin lisätä (ks. kohta 42). Myös neuvoa-antavia tiedekomiteoita on järjestelty uudelleen (ks. kohta 12.b) ja BSE:hen liittyvään tutkimukseen on myönnetty lisää rahoitusta (ks. kohta 12.c). V. Vaikka tärkein BSE:n torjumista koskeva lainsäädäntö annettiin ennen vuoden 1996 BSE-kriisin puhkeamista, eräiden komission myöhemmin ehdottamien toimenpiteiden hyväksyminen jäsenvaltioissa oli vaikeaa, varsinkin erikseen määriteltyjen riskiainesten poistaminen (ks. kohdat 24 27). Lisäksi lainsäädännön hyväksymismenettelyt toimielimissä aiheuttivat viivästymisiä (ks. kohdat 17 18). VI. BSE-tapausten määriä on luultavasti ilmoitettu aiemmin liian vähän. Paremman valvonnan vuoksi viime aikoina on ilmoitettu enemmän BSE-tapauksia, koska pakollinen epidemiologinen valvonta otettiin käyttöön vuonna 1998 (ks. kohta 20) ja koska BSE:n taudinmäärityksen pikatestit otettiin käyttöön (ks. kohta 19). Vuonna 1994 asetetun nisäkäsperäisestä lihaluujauhosta tehdyn rehun käyttökiellon jälkeen syntyneet eläimet, joilla on BSE-tauti, ovat osoituksena siitä, että kieltoa ei ole pantu täytäntöön ja valvottu asianmukaisesti, ja FVO:n tarkastuksissa on saatu todisteita siitä, että lihaluujauhon kaupan valvonnassa on puutteita. Vaikka lihaluujauhon turvalliseen hankintaan, jalostukseen, käyttöön ja ristikontaminaatioon liittyvät ongelmat ovat olleet tiedossa vuodesta 1996, ja vaikka kahdella jäsenvaltiolla (Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta) on ollut tuotantoeläinten rehussa olevan nisäkäsperäisen lihaluujauhon käyttöä koskevat kansalliset kiellot, komissio kielsi eläinperäisten proteiinien käytön kaikkien tuotantoeläinten ruokinnassa koko EU:n alueella vasta 1. tammikuuta 2001, koska puutui testi, joka kykenisi erottamaan eri lajien proteiinit toisistaan (ks. kohta 31). VII. Tilintarkastustuomioistuimen seurantakertomuksessa kiinnitetään huomiota muihin seikkoihin, kuten nykyaikaiseen karjatuotantoon ja kaupan pitämiseen sekä yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti annettavaan tukeen. Näitä ovat muun muassa seuraavat seikat: a) vaarat, jotka liittyvät nisäkäsperäisen lihaluujauhon käyttöön märehtijöiden rehussa; b) laajaperäisen kasvatuksen ja ruokinnan edistäminen;

4 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/3 c) vasikan- ja naudanliha-alan tukien uudelleen suuntaaminen pois tuotannosta kunnioittaen kuitenkin samalla tarvetta taata viljelijöille kohtuullinen elintaso (ks. kohta 16); d) eläinten hyvinvointia koskevat näkökohdat, erityisesti elävien eläinten kuljetus EU:ssa ja siitä johtuva eläintautien leviämisen vaara. VIII. Seurantakertomuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, olisiko komissiolla oltava lisävaltuuksia saattaa voimaan toimia sellaisia jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät noudata asiaankuuluvaa lainsäädäntöä (ks. kohta 51), ja onko sille annettava erityisiä lisävaltuuksia siltä varalta, että jäsenvaltiot eivät hyväksy eläinten ja ihmisten terveyteen ja suojeluun liittyviä ehdotuksia (ks. kohta 50). TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN ERITYISKERTOMUKSEN KESKEISET PÄÄTELMÄT 1. Tilintarkastustuomioistuin antoi vuonna 1998 BSE-tautia (Bovine Spongiform Encephalopathy, naudan spongiforminen enkefalopatia) ( 1 ) koskevan erityiskertomuksen nro 19/98, jossa käsitellään pääasiassa EU:n tulotukeen liittyviä toimenpiteitä ja Yhdistyneen kuningaskunnan erityisiä toimenpiteitä niiden eläinten hävittämiseksi, joilla on BSE:n riski. EU:n talousarviosta varattiin näille markkinatoimenpiteille, mukaan lukien julkiset toimenpiteet ja yksityinen varastointi, miljoonaa euroa ajanjaksolle (ks. kaavio 1), josta miljoonaa euroa ajanjaksolle Näihin määriin ei sisälly jäsenvaltioiden itse maksamia kustannuksia eikä kulutuksen vähentymisestä tai markkinamenetyksistä johtuvaa tulonmenetystä. Yhdistynyt kuningaskunta oli suurin edunsaaja, sen osuus menoista oli 43,7 prosenttia (ks. kaavio 2). 2. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen keskeiset päätelmät olivat seuraavat: a) EU:n on kiireellisesti suunniteltava ja otettava käyttöön strategia voidakseen käsitellä tällaista kriisiä ( 2 ) (ks. kohta 11); b) toimenpiteiden toteutus jäsenvaltioiden sisällä ja välillä ei ole ollut tarpeeksi kurinalaista ja johdonmukaista ( 3 ); c) rehukiellon riittävässä valvonnassa ( 4 ) (ks. kohdat 29 33) on epäonnistuttu; d) on tärkeää luoda kattavat ja luotettavat eläinrekisterit jäsenvaltioissa ( 5 ) (ks. kohdat 36 39). ( 1 ) Erityiskertomus nro 19/98 yhteisön rahoituksesta toimille, joita on toteutettu BSE-taudin aiheuttaman kriisin vuoksi (EYVL C 383, ). ( 2 ) Erityiskertomus nro 19/98, kohta 96. ( 3 ) Erityiskertomus nro 19/98, kohta 93. ( 4 ) Erityiskertomus nro 19/98, kohta 92. ( 5 ) Erityiskertomus nro 19/98, kohta 91.

5 C 324/4 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Kaavio 1 BSE:hen liittyvät EMOTR:n menot vuosina (yhteensä milj. EUR) Vasikoiden aikaistettua markkinoille saattamista koskeva palkkiojärjestelmä 4,4 % Vasikoiden valikoiva teurastus (B, F, NL) 1,1 % Yksityinen varastointi 0,4 % Julkinen interventio 1 386,7 milj. EUR 29,5 % Suora tulotuki 1 309,9 milj. EUR 27,9 % Valikoiva teurastus (D, F, IRL, P, UK) 2,5 % Vasikoiden prosessointipalkkiojärjestelmä 326,6 milj. EUR (F, IRL, P, UK) 7 % Lähde: Yli 30 kuukauden ikäisten nautojen teurastusjärjestely (UK) 1 275,4 milj. EUR 27,2 % Tilintarkastustuomioistuimen selonteko maatalouden pääosaston toimittamien tietojen perusteella. Kaavio 2 BSE:hen liittyvät EMOTR:n menot vuosina jäsenvaltioittain B 1,5 % DK 1,1 % D 720,4 milj. EUR 15,3 % ES 3,3 % UK 2 058,4 milj. EUR 43,7 % F 741,8 milj. EUR 15,8 % A 1,8 % NL 3,2 % IT 3,5 % IRL 427 milj. EUR 9,1 % Lähde: EL, L, P, FIN, SW 1,9 % Tilintarkastustuomioistuimen selonteko maatalouden pääosaston toimittamien tietojen perusteella.

6 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/5 VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMISESTÄ VASTAAVAN VIRANOMAISEN SUOSITUKSET 3. Neuvosto suositteli vuoden 1997 vastuuvapausmenettelyssä ( 1 ), että komission olisi laadittava BSE-strategia. Parlamentti huomautti ( 2 ), että komissio oli noudattanut suurinta osaa sen antamista suosituksista ( 3 ). Se kuitenkin vaati, että komission oli perittävä täysimääräisesti takaisin voimassa olevien säännösten rikkomisesta maksettavat summat sekä jatkettava työtään kattavan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän luomiseksi. 4. Yhdistyneessä kuningaskunnassa otettiin vuonna 1996 käyttöön yli 30 kuukauden ikäisten nautojen teurastusjärjestely (Over Thirty Months Scheme, OTMS) kyseisenlaisten nautojen poistamiseksi ihmisten ja eläinten ravintoketjusta. Koska näiden eläinten hävittämistä ei pystytty valvomaan eikä siitä ilmoitettu asianmukaisesti, komissio päätti toukokuussa 1999 ( 4 ) jättää yhteisörahoituksen ulkopuolelle 32,7 miljoonan euron menot elokuuta 1997 edeltävältä ajalta (4. heinäkuuta 1996 mennessä tuen piiriin ilmoitettuja eläimiä koskevia määrärahoja leikattiin 10 prosenttia ja 4. heinäkuuta elokuuta 1996 tuen piiriin ilmoitettuja eläimiä koskevia määrärahoja 5 prosenttia). Loppumaksun yhteydessä on tarkoitus suorittaa noin 8 miljoonan euron lisäkorjaus (määrärahoja leikataan 5 prosenttia). Noin puolelle BSE-taudista ilmoittaneista muista jäsenvaltioista on ehdotettu pienempiä rahoituskorjauksia BSE-kriisin tuloksena käyttöön otettujen tulotukijärjestelmien täytäntöönpanossa esiintyneiden puutteiden vuoksi. BSE-TAUDIN SYYT JA SEURAUKSET 6. BSE ( 5 ) on yksi lukuisista tarttuvista spongiformisista enkefalopatioista (TSE). Se on aivosairaus, jolle on tunnusomaista prioninimisen proteiinin epänormaali ilmentymä. BSE-tauti havaittiin ensimmäisen kerran naudoissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna Vaikka sen alkuperää ei tiedetä, se ei ole tavanomaisessa mielessä tarttuva. Tämänhetkisen tieteellisen todistusaineiston perusteella oletetaan, että eläimet saavat tartunnan syötyään lihaluujauhoa (MBM, Meat and Bone Meal) sisältävää rehua, jossa on taudinaiheuttaja, ja että taudin siirtyminen emästä jälkeläiseen on alhainen (alle 10 prosenttia tapauksista). 7. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoitti vuonna 1996, että BSE-tauti ja Creutzfeldt-Jacobin taudin uusi muunnos (NvCJD), joka on ihmisillä kuolemaan johtava aivoja rappeuttava tauti ja vastaa nautojen BSE-tautia ja lampaiden kutkatautia (scrapie), saattavat olla yhteydessä toisiinsa. Nykytiedon mukaan ( 6 ) BSEtauti tarttuu todennäköisimmin syömällä tartunnan saaneen naudan lihaa, vaikka voi olla olemassa muita, vielä tuntemattomia tartuntaväyliä. Huhtikuussa 2001 EU:ssa oli 99 vahvistettua tai epäiltyä Creutzfeldt-Jacobin taudin tapausta ( 7 ), joista suurin osa nuorilla ihmisillä. 8. Kaavio 3 osoittaa, että ihmisravinnoksi teurastettuja eläimiä hyödynnetään monin tavoin. Sivutuotteita ja eläinjätettä käytetään eri tarkoituksiin monissa eri tuotteissa, mutta teurastettujen eläinten useimmat osat päätyvät joko välittömästi tai välillisesti ihmisen ravintoketjuun. SEURANTAKERTOMUKSEN SOVELTAMISALA 5. Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli vuonna 2001 uudelleen EU:n käyttöön ottamia ja toteuttamia BSE-toimenpiteitä, jotta se voisi tunnistaa BSE-riskin ja hallita sen esiintymistä, leviämistä sekä sen ihmisten ja eläinten terveydelle aiheuttamaa vaaraa. Tarkastelu koski komission yksiköistä pääasiassa terveys- ja kuluttajaasioiden pääosastoa ja maatalouden pääosastoa. Tarkastuskäyntejä ei ole tehty yhteenkään jäsenvaltioon. ( 1 ) Asiakirja 5911/99 FIN 34 PE L 12. ( 2 ) Asiakirja PE , ( 3 ) BSE-tautia käsittelevä Euroopan parlamentin tilapäinen tutkimusvaliokunta, joka perustettiin heinäkuussa 1996 pian ensimmäisen BSEkriisin puhkeamisen jälkeen, suhtautui kriittisesti sekä komission että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten BSE-tautia koskevaan vastaukseen. Tutkimusvaliokunnan helmikuussa 1997 antamaan kertomukseen (Euroopan parlamentin asiakirja A4-0020/97) sisältyi joitakin suosituksia, jotka koskivat lähinnä BSE-taudin kansanterveydellisiä vaikutuksia sekä komission päätöksentekomenettelyä ja hallintoa. Euroopan parlamentti perusti tämän jälkeen seurantavaliokunnan (BSE-tautia koskevat tutkimussuositukset) (EYVL C 150, ), joka antoi lopullisen kertomuksen marraskuussa Seurantavaliokunta ilmoitti, että komissio oli noudattanut suurinta osaa sen suosituksista. ( 4 ) Komission päätös 1999/350/EY, tehty 4 päivänä toukokuuta 1999 (EYVL L 133, , s. 60). BSE-tautitapausten määrä 9. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 31. toukokuuta 2001 mennessä yhteensä vahvistettua tapausta, kun muissa EU-valtioissa ilmoitettiin samana ajanjaksona tapausta ja muualla maailmassa tapausta. Yhdistyneen kuningaskunnan tapausten määrä oli huipussaan vuonna 1992 ja on sen jälkeen laskenut. BSE-tautitapausten määrä on lisääntynyt muualla EU:ssa vuodesta 1996 alkaen. Vuonna 2000 Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti tapausta verrattuna muiden jäsenvaltioiden ilmoittamaan 482 tapaukseen; vuoden 2001 tammikuun ja toukokuun välisenä aikana tilanne kääntyi päinvastaiseksi, ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 246 tapausta verrattuna muiden jäsenvaltioiden ilmoittamaan 323 tapaukseen (ks. kaavio 4). Jos tämä suuntaus jatkuu, tämä merkitsee, että ilmoitettujen BSEtautitapausten määrä on muissa jäsenvaltioissa jyrkässä nousussa. ( 5 ) Tämän jakson teknisiä yksityiskohtia koskevat lähteet: tieteellisen ohjauskomitean useat lausunnot ja erityiskertomus nro 19/1998. ( 6 ) Lähde: Tieteellisen ohjauskomitean huhtikuuta 2000 antama lausunto Oral exposure of humans to the BSE agent: infective dose and species barrier. ( 7 ) Kaikki tapaukset ovat esiintyneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa lukuun ottamatta kolmea tapausta Ranskassa ja yhtä tapausta Irlannissa.

7 Rasvat Luut Rasvattomaksi leikatut luut gelatiinia varten Leikkaaminen Ruhoista leikatut rasvat Rasvat Eläinrasvan sulatusjäte Elintarvikkeet Rehu ( 1 ) Lemmikkieläinten ruoka Farmaseuttinen Kosmeettinen Tekninen Kaavio 3 Ihmisravinnoksi teurastettujen nautaeläinten käyttö Eläimet Teurastamo Ante mortem -tarkastus Teurastus Post mortem -tarkastus Liha ja sisälmykset Liha Lihatuotteet Jalostetut eläinvalkuaiset Nahat ja vuodat Nahka ( 1 ) Valkuaisten osalta 133 C, 20 minuutin ajan, 3 baarin paineessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Rasvojen osalta ultrafiltraation jälkeen. ( 2 ) Muu kuin non-food/teollinen käyttötarkoitus. Gelatiini Kollageeni Hydrolysoidut valkuaiset Elintarvikkeet Rehu Lemmikkieläinten ruoka Farmaseuttinen Kosmeettinen Tekninen ( 2 ) Veri Verituotteet Ihmisravinnoksi soveltumattomat eläimet BSE-pikatestissä positiivisen tuloksen antaneet eläimet Ihmisravinnoksi soveltumattomat osat Erikseen määritelty BSE-riskiaines Tuhoaminen C 324/6 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Lähde: Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto.

8 Maa 1987 mennessä Kaavio 4 BSE:n esiintyminen 31. toukokuuta 2001 mennessä ( 1 ) Yhteensä Yhdistynyt kuningaskunta Saksa ( 2 ) 0 3( 2 ) 0 0 2( 2 ) Belgia Tanska ( 2 ) Espanja Ranska ( 3 ) Irlanti ( 3 ) 14( 3 ) 17( 3 ) 18( 3 ) 16 19( 3 ) 16( 3 ) Italia ( 2 ) Luxemburg Alankomaat Portugali ( 2 ) 1( 2 ) 1( 2 ) 3( 2 ) ( 3 ) Yhteensä, lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa EU yhteensä Mansaari, Jersey, Guernsey Liechtenstein Sveitsi Muut ( 4 ) Koko maailma yhteensä ( 1 ) Viimeisimpien tapausten vahvistamispäivät vuonna 2001: Saksa (29. toukokuuta), Belgia (23. toukokuuta), Tanska (23. helmikuuta), Espanja (25. toukokuuta), Ranska (30. toukokuuta), Irlanti (25. toukokuuta), Italia (30. toukokuuta), Alankomaat (2. toukokuuta), Yhdistynyt kuningaskunta, Mansaari, Jersey ja Guernsey (alustavat tiedot 25. toukokuuta), Sveitsi (alustavat tiedot 31. toukokuuta), Portugali (alustavat tiedot 31. toukokuuta). ( 2 ) Tuotu tapaus. ( 3 ) Sisältää tuodut tapaukset: Irlanti: viisi vuonna 1989, yksi vuonna 1990, kaksi vuosina 1991 ja 1992, yksi vuosina 1994 ja 1995, Ranska: yksi vuonna 1999, Portugali: yksi vuonna ( 4 ) Vuonna 1989 kirjatut tuodut tapaukset (Falklandin saaret: yksi; Oman: kaksi) ja vuonna 1993 (Kanada: yksi). Lähteet: Komissio, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto Vuoden 1996 loppuun asti: OIE kaikkien maiden osalta. Vuoden 1996 jälkeen: Eläintautien ilmoittamisjärjestelmä jäsenvaltioille sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Portugalin kuukausittaiset BSE-kertomukset sekä testitulokset; OIE muiden maiden osalta FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/7

9 C 324/8 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Vuoden 2001 maaliskuuhun mennessä BSE-taudista oli ilmoitettu kaikissa paitsi neljässä jäsenvaltiossa eli Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa, jotka tieteellinen ohjauskomitea on luokitellut maiksi, joissa BSE-tauti on epätodennäköistä, mutta sen mahdollisuutta ei ole suljettu ulkopuolelle, sekä Kreikassa, jossa ei ole BSE:n maantieteellistä riskinarviointia (ks. kohta 23 ja liite 1). KOMISSION BSE-STRATEGIA Komission BSE-strategian pääkohdat 11. Komission BSE-strategiaan kuuluvat seuraavat kohdat: a) BSE-taudin alkuperää ja leviämistä koskeva tutkimus riskien tunnistamiseksi ja asianmukaisten riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamiseksi; b) epidemiologinen valvonta sellaisten eläinten tunnistamiseksi, jotka saattavat saada tai ovat saaneet BSE-tartunnan; c) erikseen määriteltyjen riskiainesten käsittelyä koskevat standardit sen varmistamiseksi, että BSE-tartunnan saaneet eläimet ja BSE-taudinaiheuttajaa todennäköisimmin sisältävät kudokset eivät päädy ihmisten ja eläinten ravintoketjuun; d) riittävät standardit sen varmistamiseksi, että kaikkea eläinjätettä käsitellään asianmukaisesti tartuntavaaran minimoimiseksi; e) rehukielto sen varmistamiseksi, että naudat eivät altistu muiden tasojen laiminlyöntien tapauksessa BSE-taudinaiheuttajalle syömällä saastunutta rehua; f) eläinten tunnistusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että eläimen alkuperä ja tilat, joissa eläintä on pidetty, voidaan jäljittää, jos BSE-tauti diagnosoidaan; g) järjestelmä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot valvovat ja toteuttavat tehokkaasti edellä mainittuja toimenpiteitä. 12. Tähän mennessä toteutettujen BSE-toimenpiteiden tarkoituksena on ollut poistaa BSE-taudin mahdollisesti saastuttamat ainekset eläinten tai ihmisten ravintoketjusta ( 1 ). Komission toteuttamat tai sen jäsenvaltioiden toteuttamaksi ehdottamat BSE-toimenpiteet on esitetty yhteenvetona kaaviossa 5. Näiden erityisten BSEriskinhallintatoimenpiteiden lisäksi komissio on järjestänyt uudelleen yksiköitään ja ryhtynyt seuraaviin toimenpiteisiin: a) Elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinlääkärintarkastuksia koskeva vastuu on erotettu selkeästi maatalouden pääosaston markkinajärjestelystä vastaavasta yksiköstä erilliseen pääosastoon, joka vastaa terveyden ja kuluttajien suojelusta. b) Eri neuvoa-antavat tiedekomiteat on yhdistetty terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoon. On perustettu tieteellinen ohjauskomitea (SSC, Scientific Steering Committee) kuluttajien terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien aiheiden valvomiseksi, ja sitä avustaa BSE-tautia käsittelevä tilapäinen komitea. c) Komissio on myöntänyt noin 50 miljoonaa euroa tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) tutkimukseen. Jäsenvaltioissa on tämän lisäksi meneillään tutkimushankkeita. d) Komissio on ehdottanut Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamista ( 2 ) ja asetusta, jossa luetellaan eläinperäisten sivutuotteiden, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, käsittelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä asetusta, jossa säädetään BSE-strategian toimenpiteitä koskevan kehyksen luomisesta (ks. kohta 18). e) Komissio on noudattanut avointa politiikkaa julkaisemalla tieteelliset lausunnot ja kertomukset sekä elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastuskertomukset (jäsenvaltioiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen) Internetissä. ( 1 ) Sitä vastoin sovelletaan poikkeuksia, jotka koskevat naudasta peräisin olevien ainesten käyttöä lääkkeissä ja farmaseuttisissa tuotteissa. Tämä teollisuuden ala on itsesääntelevää, koska siihen sovelletaan hyvän käytännön säännöstöä, jossa suositellaan raaka-aineiden hankkimista turvallisesta lähteestä. Käytetyn raaka-ainemateriaalin tarkistaminen on vaikeaa lopputuotteen luonteen vuoksi, eikä ole olemassa mitään lainsäädännöllistä vaatimusta sen tarkistamiseksi, että turvallista lähdettä tai prosessia on tosiasiassa sovellettu. ( 2 ) Valkoinen kirja elintarvikkeiden turvallisuudesta KOM(1999) 719 lopull.,

10 Lähde: Tarkeimmät tapahtumat BSE:n valvonta Erikseen määritellyt riskiainekset (SRM) Renderointimenetelmät Lihaluujauhon käyttö rehuna kielletään Kaavio 5 Tärkeimmät BSE:tä koskevat tapahtumat /86: BSE havaittiin Yhdistyneessä 8 kuningaskunnassa 7/88: märehtijöistä peräisin olevan lihaluujauhon käyttö märehtijöiden rehuna kielletään Yhdistyneessä kuningaskunnassa 7/89: EU:n kielto viedä Yhdistyneestä kuningaskunnasta ennen 7/1988 syntynyttä elävää karjaa 2/90: EU:n kielto viedä Yhdistyneestä kuningaskunnasta yli 6 kk:n ikäistä elävää karjaa; nuorempia vasikoita voidaan viedä vain, jos teurastettu ennen 6 kk:n ikää 4/90: BSE:stä ilmoitettava 4/90: EU:n vientikielto Yhdistyneen kuningaskunnan erityisille naudan riskiaineksille (SBM) 11/90: Yhdistyneessä kuningaskunnassa SBM:n käyttö rehuna kielletään ja SBM: ää sisältävän rehun vientikielto 90/91: märehtijöistä peräisin olevan lihaluu jauhon käyttö märehtijöiden rehuna kielletään 7 jäsen valtiossa 7/94: EU:n käyttö kieltoa Yhdistyneen kuningaskunnan erikseen määriteltyjen naudan sivutuotteiden osalta laajennetaan 7/94: komission päätöksessä 94/382 asetetaan 1/1/95 alkaen noudatettavat renderointivaatimukset 6/94: EU kieltää nisäkäsperäisen lihaluujauhon käyttämisen märehtijöiden rehuna 2/95: parametrit renderointijärjestelmien panosprosesseille (komission päätös 95/29) Tilintarkastustuomioistuimen BSE-lainsäädäntöä koskeva tutkimus ja komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston asiakirjat. 3/96: Yhdistyneen kuningaskunnan OTMS alkaa 3/96: Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittaa BSE:n ja NvCJD:n välisestä yhteydestä; Yhdistyneelle kuningaskunnalle vientikielto 10/96: SVC suosittelee SRM:ien poistamista ihmisten ja eläinten ravintoketjusta maissa, joissa on BSE-riski 12/96: neuvosto hylkää komission ehdotukset SRM:n poistamisesta 7/96: parametrit lihaluujauhon keittämiselle paineessa (komission päätös 96/449) 8/96: Yhdistynyttä kuningaskuntaa kielletään käyttämästä lihaluujauhoa tuotantoeläinten rehuna sekä lihaluu jauhon käyttökielto 6/97: SSC toteutti elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston uudelleenjärjestelyn 7/97: komission päätös 534/97 SRM:iden käyttökiellosta 1/98 alkaen. 12/97: päätöksen 534/97 täytäntöönpano siirretään 4/98 10/97: lihaluujauhon renderointia koskeva vaatimus 7/97: SSC:n lihaluujauhon käyttöä ja turvallisuutta koskeva kokous 10/97: EU:n lihaluujauhon kauppaa koskevat rajoitukset 8/98: Pohjois-Irlannin vienti aloitetaan uudelleen 11/98: Portugalin vientikielto 4/98: EU:ssa otetaan käyttöön vuotuinen eläinten TSE:iden seuranta 7/98: SSC aloittaa BSE:n maantieteellisen riskin arvioinnin (GBR) Yhdistyneessä kuningaskunnassa 3/98: päätöksen 534/97 täytäntöönpano siirretään 1/98 12/98: päätöksen 534/97 täytäntöönpano siirretään 12/99 9/98: SSC:n kertomukset lihaluujauhon turvallisuudesta 8/99: Yhdistyneen kuningaskunnan vienti aloitetaan uudelleen 12/99: päätöksen 534/97 täytäntöönpano siirretään 6/00 7/99: uudet talin ja lihaluujauhon tuotantovaatimukset (komission päätös 99/534) 10/00: Ranskassa myytiin BSE-tartunnan saanutta lihaa 7/00: SSC tekee GBR:n kaikissa jäsenvaltioissa Kreikkaa lukuun ottamatta talvi/00: Espanja, Saksa, Italia: ensimmäiset BSEtapaukset kotimaisessa karjassa 6/00: valvontaohjelma kehittyy: pikatestien ja testiprotokollan käyttöönotto 11/00: kaikille yli 30 kk:n ikäisille kulutukseen tarkoitetuille eläimille ja riskieläimille tehdään BSE-testi (1/01) 6/00: päätös 534/97 kumotaan ja korvataan komission päätöksellä 418/00; SRM:n määritelmää laajennetaan 12/00: SRM-luetteloa laajennetaan 12/00: EU kieltää lihaluujauhon käytön tuotantoeläinten rehuna 1/01 6/ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/9

11 C 324/10 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti Vuoden 1998 ja nykyisen kriisin alkamisajankohdan vuoden 2000 lopun välisenä aikana ei ole otettu käyttöön muita markkinatoimenpiteitä kuin tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa kuvatut toimenpiteet. Naudan- ja vasikanlihamarkkinat tointuivat vuoden 2000 puoliväliin mennessä vuosien BSE-kriisistä paljon odotettua nopeammin ( 1 ). Vuoden 2000 puoliväliin mennessä kulutus oli tosiasiassa suurempi kuin ennen kriisiä, hinnat olivat korkeimmillaan viiteen vuoteen, eikä ollut olemassa interventiovarastoja. 16. Komissio on laskenut, että on edullisempaa hävittää eläimiä hävittämistä varten luodun ostojärjestelmän avulla (yhteisön talousarviolle koituvat kustannukset ovat euroa tonnilta) kuin ostaa niitä interventiovarastoon (yhteisön talousarviolle koituvat kustannukset ovat ( 4 ) euroa tonnilta). BSE-kriisin kokonaiskustannukset ovat joka tapauksessa korkeat. EU on korvannut arviolta hävitettäväksi määrättyä eläintä sekä varastoon prosessoitua eläintä usean vuoden ajan erilaisten naudanlihapalkkiojärjestelmien avulla. Eläimestä tulee myyntiin kelpaamaton, mutta tuottaja ei menetä tuloja kyseisen eläimen tapauksessa, koska jäsenvaltioiden korvaus perustuu eläimen markkina-arvoon ennen kriisiä ja EU:n rahoitusosuus on korvauksesta 70 prosenttia. BSE-kriisin vuoksi herää kysymys siitä, kuinka naudan- ja vasikanliha-alan tukimaksut voitaisiin suunnata pois tuotannosta kunnioittaen samalla kuitenkin tarvetta taata kohtuullinen elintaso viljelijöille. 14. Toinen kriisi puhkesi syksyllä 2000 ensiksi Ranskassa, jossa ilmoitettujen BSE-tautitapausten määrä kasvoi laajan BSEtestauksen vuoksi (ks. kohta 19). Sekä naudanlihan kulutus että hinnat romahtivat nopeasti. Jäsenvaltiot ilmoittivat uuden käyttöönotetun BSE-testausohjelman myötä useammista BSEtapauksista, ja kuluttajien luottamusta vähensivät entisestään Espanjassa, Saksassa ja Italiassa ilmoitetut ensimmäiset kotimaista karjaa koskevat tapaukset. Yksittäiset jäsenvaltiot määräsivät nopeasti elävien nautojen ja naudanlihatuotteiden yksipuolisia tuontikieltoja niistä maista, joissa tautia oli havaittu. Kolmannet maat ja jotkut EU:n ehdokasvaltiot toimivat pian tämän jälkeen samalla tavoin. Ennen suu- ja sorkkataudin puhkeamista naudanlihan hinnat laskivat tammikuuhun 2001 mennessä yli 25 prosenttia lokakuuhun 2000 verrattuna ( 2 ). 15. Komissio ehdotti kriisin vuoksi eläinlääkintätoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli tehostaa kansanterveyden suojelua ja palauttaa kuluttajien luottamus (ihmisravinnoksi tarkoitettujen yli 30 kuukauden ikäisten eläinten testaus, tilapäinen lihaluujauhon käyttökielto kaikkien tuotantoeläinten ruokinnassa). Se ehdotti myös markkinatoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli vähentää naudanlihan tuotantoa ja tukea tuottajia. Näiden toimenpiteiden tavoitteena oli poistaa 1,3 miljoonaa tonnia naudanlihaa markkinoilta vuonna 2001 interventiovarastoinnin, hävittämistä varten tehtyjen ostojen tai varastointijärjestelmien avulla. Näistä toimenpiteistä on arvioitu koituvan EU:n talousarviolle miljoonan euron nettokustannukset ajanjaksolla ( 3 ). EU:n tähän mennessä toteuttamia BSE-toimenpiteitä koskeva oikeusperusta 17. Komissio oli jo hyväksynyt tärkeimmän BSE-taudin ehkäisyä koskevan lainsäädännön ennen ensimmäisen BSE-kriisin puhkeamista vuonna 1996 ( 5 ) (ks. kaavio 5). Kaikki nykyiset BSEtoimenpiteet perustuvat eläinlääkintäalaa koskeviin suojalausekkeisiin, joiden olisi normaalisti oltava tilapäisiä ja perustuttava tieteellisiin kriteereihin. Komissio hyväksyy ne neuvoston sille myöntämin valtuuksin. 18. Saadakseen BSE-toimenpiteille asianmukaisen oikeusperustan komissio jätti tammikuussa 1999 tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita (TSE) koskevan asetusehdotuksen ( 6 ), jossa annetaan puitteet tähän mennessä toteutetuille BSE-toimenpiteille sekä kauppaa, jalostettuja tuotteita, BSE-taudin hävittämistä ja kaikkia muita esiin tulevia TSE-tauteja koskevat säännöt. Kun neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet asetuksen yhteispäätösmenettelyssä, se korvaa nykyiset toimenpiteet. Pääasiallinen ero nykyiseen lainsäädäntöön on, että toimenpiteet riippuisivat jäsenvaltioiden ja EU:hun tuovien maiden BSE-asemasta (ks. liite 1). Asetusten hyväksyminen yhteispäätösmenettelyssä on kuitenkin hidasta kyseisissä toimielimissä tapahtuneiden viivästymisien vuoksi asetus allekirjoitettiin toukokuussa 2001 ( 7 ), 27 kuukautta sen jälkeen, kun ehdotus esitettiin ensimmäisen kerran. Epidemiologinen valvonta 19. Valvonnan tarkoituksena ( 8 ) on määrittää BSE-tautitapausten määrä ja tartuntariskiryhmään kuuluvat eläimet sen varmistamiseksi, että asianmukaisia riskinhallintamenettelyjä noudatetaan. ( 1 ) Erityiskertomus nro 19/98, kohdat Päivitetty tilanne on maatalouden pääosaston marraskuussa 2000 antamasta kertomuksesta Prospects for Agricultural markets ( 2 ) Hintojen lasku vuoden 2000 viikon 42 (lokakuu) ja vuoden 2001 viikon 5 (tammikuun loppu) välisenä aikana: AR3-laatuluokan nuorten mullien liha 27 prosenttia, DO3-laatuluokan nautojen 28 prosenttia, hiehojen 16 prosenttia ja CR3-luokkaan kuuluvien nuorten härkien 2 prosenttia. Lähde: Maatalouden pääosaston valmisteluasiakirja naudanlihan ja elävien eläinten markkinatilanne. ( 3 ) Arvioidut kustannukset : miljoonaa euroa. Naudanlihan tuotannon vähentämistoimenpiteistä koituvat arvioidut säästöt: miljoonaa euroa. Arvioidut nettokustannukset: miljoonaa euroa. ( 4 ) Komission laskelmassa oletetaan, että tällaista naudanlihan interventiomäärää ei ole mahdollista myydä tulevaisuudessa. Tämä on lisännyt interventiovarastoinnin arvioituja kustannuksia 800 euroa tonnilta. ( 5 ) BSE-taudin ehkäisyä koskeva tärkein lainsäädäntö oli vuonna 1994 annettu nisäkäsperäisen lihaluujauhon käytön kielto märehtijöiden ruokinnassa ja vuosien lainsäädäntö eläinjätteen käsittelystä infektiivisyyden vähentämiseksi. ( 6 ) KOM(1998) 623 lopull. C4-0025/ /0323 (COD) (EYVL C 45, , s. 2). ( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, , s. 1). ( 8 ) Passiivinen valvonta tarkoittaa ilmoitettujen epäilynalaisten BSEtautitapausten valvontaa eli nautoja, joista on ilmoitettu BSE-tautia vastaavien kliinisten oireiden vuoksi. Aktiivinen valvonta tarkoittaa sellaisten nautojen testausta, joiden ei ole ilmoitettu olevan epäilyksenalaisia BSE-tautitapauksia, mutta jotka kuuluvat riskialttiiseen alapopulaatioon.

12 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/11 BSE-tauti voidaan nykyisin vahvistaa vasta eläimen kuoleman jälkeen. Ennen kuin yli 30 kuukauden ikäisiä eläimiä koskevat kolme post mortem pikatestiä taudin määrittämiseksi ( 1 ) otettiin käyttöön vuonna 1999, BSE-tauti voitiin vahvistaa vain suhteellisen hankalalla aivojen laboratorioanalyysilla. Komission mukaan näiden pikatestien avulla ei pystytä havaitsemaan BSE-tartunnan saaneita eläimiä itämisajan alkuvaiheessa eikä yksittäisen eläimen testauksesta saadulla negatiivisella tuloksella voida taata BSEtaudinaiheuttajan puuttumista ( 2 ). 20. Komissio otti vasta vuonna 1988 käyttöön kaikkia eläinperäisiä TSE-tauteja ( 3 ) koskevan pakollisen epidemiologisen valvonnan, joka perustuu Maailman eläintautijärjestön (OIE) suosittamiin vähimmäisvaatimuksiin. Aluksi vain pieneltä määrältä eläimiä testattiin aivot. Sen jälkeen kun taudinmäärityksen pikatestit hyväksyttiin vuonna 1999, valvontaohjelmia tehostettiin kesäkuussa 2000 riskiryhmään kuuluvien eläinten laajaksi testaamiseksi ( 4 ), kansallisten vertailulaboratorioiden perustamiseksi ja OIE:n suositusten mukaisten testauskäytänteiden vahvistamiseksi ( 5 ). Nämä toimet oli määrä toteuttaa tammikuussa 2001, mutta kriisin puhkeamisen vuoksi testausohjelmaa laajennettiin. Tammikuun 2001 tilanteen mukaan kaikki ihmisravinnoksi teurastetut yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet (lukuun ottamatta Itävaltaa, Suomea ja Ruotsia ja vain niiden kansallisille markkinoille tarkoitettujen nautojen osalta) tai hätäteurastuksen piiriin kuuluvat nautaeläimet on testattava. Lisäksi maatilalla kuolleita yli 30 kuukauden ikäisiä nautaeläimiä on testattava pistokokein ( 6 ). EU:ssa tehtiin tammi- ja helmikuussa 2001 yli pikatestiä. 21. Kaikkia aikaisempia BSE-tapauksia ei todennäköisesti ole ilmoitettu, koska passiivisen valvonnan ( 7 ) avulla ei välttämättä voida tunnistaa ja testata epäiltyjä tapauksia. FVO:n tarkastuksissa on havaittu, että epidemiologinen valvonta on kaikissa käynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa heikkoa (ks. kaavio 6 ja liite 2). Sen päätelmän mukaan BSE-tautia on todennäköisesti esiintynyt jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä olleet ilmoittaneet yhdestäkään tapauksesta (Saksa, Italia, Espanja) ( 8 ), ja että toisissa jäsenvaltioissa BSE-tapausten todellinen määrä oli todennäköisesti korkeampi kuin toimivaltaisten viranomaisten ilmoittama määrä. FVO katsoi ennen uuden testausohjelman käyttöönottoa tammikuussa 2001, että useiden jäsenvaltioiden (Belgian, Tanskan, Saksan, Kreikan, Espanjan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Itävallan) oli tehostettava valvontapyrkimyksiään ( 9 ). 22. Jäsenvaltioiden ilmoittamien BSE-tapausten määrän äskettäinen kasvu (ks. kaavio 4) johtuu osaksi lisääntyneestä ja paremmasta epidemiologisesta valvonnasta. Komissio katsoo, että Saksassa, Espanjassa ja Italiassa äskettäin ilmoitettuja tapauksia ei luultavasti olisi muuten havaittu. Lisäksi tieteellisen ohjauskomitean suorittaman BSE:n maantieteellisen riskinarvioinnin ( 10 ) mukaan Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Espanjassa voi esiintyä useampia BSEtapauksia (ks. liite 1). 23. Tieteellinen ohjauskomitea aloitti tiettyjä maita koskevan BSE:n maantieteellisen riskinarvioinnin (GBR, geographical BSE risk assessment) vuonna Sen tavoitteena on, että tulevaisuudessa sovellettavat BSE-toimenpiteet heijastaisivat maiden BSEasemaa ( 11 ). Arviointi on suoritettu kaikkien jäsenvaltioiden osalta lukuun ottamatta Kreikkaa, ( 12 ) joka ei toimittanut asianmukaisia tietoja, ja 32:n muun valtion osalta (ks. liite 1 ja kohta 10). ( 1 ) Hyväksyttyjä post mortem -testejä taudin määrittämiseksi ovat Prionics, Enfer ja CEA. Niiden avulla voidaan todistaa BSE-taudinaiheuttajan esiintyminen taudin itämisvaiheen lopussa eli eläimissä, jotka ovat jo kliinisesti sairaita. Näiden testien avulla ei voida havaita esikliinisiä tautitapauksia varhaisessa itämisvaiheessa. Testien käyttö on hyväksytty yli 30 kuukauden ikäisten eläinten kohdalla, eikä niiden luotettavuutta voida taata nuorempien eläinten osalta. ( 2 ) Lähde: komission päätös 2000/764/EY, tehty 29 päivänä marraskuuta 2000, nautojen testauksesta naudan spongiformin enkefalopatian (BSE:n) esiintymisen varalta ja tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden epidemiologisesta valvonnasta tehdyn päätöksen 98/272/EY muuttamisesta, johdanto-osan 4 kappale. ( 3 ) Komission päätös 98/272/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 1998, tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden epidemiologisesta valvonnasta ja päätöksen 94/474/EY muuttamisesta (EYVL L 122, , s. 59). ( 4 ) Maatilalla kuolleella karjalla tarkoitetaan maatilalla kuolleita eläimiä, hätäteurastukseen tuotuja eläimiä ja/tai eläimiä, joilla on neurologisia ja/tai käytösoireita. ( 5 ) Komission päätös 2000/374/EY, tehty 5 päivänä kesäkuuta 2000, tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden epidemiologisesta valvonnasta tehdyn päätöksen 98/272/EY muuttamisesta (EYVL L 135, , s. 27). ( 6 ) Komission päätös 2000/764/EY, tehty 29 päivänä marraskuuta 2000, nautojen testauksesta naudan spongiformin enkefalopatian (BSE:n) esiintymisen varalta ja tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden epidemiologisesta valvonnasta tehdyn päätöksen 98/272/EY muuttamisesta (EYVL L 305, , s. 35). ( 7 ) Passiivinen valvonta tarkoittaa ilmoitettujen epäilynalaisten BSEtautitapausten valvontaa eli nautoja, joista on ilmoitettu BSE-tautia vastaavien kliinisten oireiden vuoksi. Aktiivinen valvonta tarkoittaa sellaisten nautojen testausta, joiden ei ole ilmoitettu olevan epäilyksenalaisia BSE-tautitapauksia, mutta jotka kuuluvat riskialttiiseen alapopulaatioon. ( 8 ) Lähde: Saksa: LUONNOS tarkastuskäynti 1129/ ; Italia: LUONNOS tarkastuskäynti 1306/ ; Espanja: LUONNOS tarkastuskäynti 1305/ ( 9 ) Lähde: FVO:n viiteasiakirja D33459, ( 10 ) Tieteellisen ohjauskomitean 6. heinäkuuta 2000 antama lopullinen lausunto BSE:n maantieteellisestä riskistä (GBR), liite II, jakso 3, valtiot, joiden nykyinen GBR-taso on III. ( 11 ) Komissio on tähän mennessä (huhtikuu 2001) viitannut BSE:n maantieteelliseen riskiin, kun se on säännellyt erikseen määriteltyjen riskiainesten tuontia kolmansista maista, hyväksynyt Itävaltaa, Ruotsia ja Suomea koskevat erityiset testausohjelmat sekä antanut jäsenvaltiolle mahdollisuuden soveltaa erilaisia BSE-valvontatoimenpiteitä TSE:tä koskevassa asetusehdotuksessaan. ( 12 ) BSE:n maantieteellinen riskinarviointi on laadittu jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella komission 22 päivänä heinäkuuta1998 antaman suosituksen 98/447/EY mukaisesti. Kreikan viranomaiset toimittavat nämä tiedot sen jälkeen kun neuvoston ja parlamentin TSE:n tunnistamista ja valvontaa koskeva asetus on hyväksytty.

13 BSE-valvonta BSE:n puutteellinen valvonta ja merkittävä riski, että tapauksia on ilmoitettu liian vähän Puutteellinen BSE:n seuranta tai testausohjelma Valvontahenkilöstön puutteellinen koulutus Rehuna käytettävän lihaluujauhon (MBM) kielto Merkittävä märehtijöiden rehuun liittyvä tartuntavaara, jos käytetään nisäkäsperäistä lihaluujauhoa Lihaluujauhon kaupan puutteellinen valvonta Rehusta puuttui asianmukainen merkintä, joka ilmaisee, että se sisältää lihaluujauhoa Märehtijöiden rehun puutteellinen tarkastus Rehun puutteelliset viralliset tarkastukset Renderointivaatimukset Puutteelliset renderoinnin hallinnolliset tarkastukset Puutteelliset renderoinnin prosessointivaatimukset Erikseen määritellyt riskiainekset Päätöksen 2000/418/EY puutteellinen täytäntöönpano Huomautus: Kaavio 6 Yhteenveto elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) havaitsemista keskeisistä puutteista vuosina Belgia Tanska Saksa Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Punaisella merkityt puutteet ovat erityisen vakavia, sillä ne osoittavat, että BSE:n esiintyminen on ilmoitettua suurempaa ja että karjaa on saatettu ruokkia nisäkäsperäisellä lihaluujauholla. Lähde: FVO:n tarkastuskertomuksia koskeva tilintarkastustuomioistuimen tutkimus, Yhdistynyt kuningaskunta C 324/12 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

14 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C 324/13 Erikseen määritellyt riskiainekset (SRM) 27. Lainsäädäntömenettely aiheuttaa kohtuuttomia viivästyksiä tilanteissa, joissa tarvitaan nopeita toimia, mutta jäsenvaltiot eivät hyväksy komission ehdotuksia. Komissio ei voi määrätä jäsenvaltioita toimimaan ihmisten ja eläinten terveyttä koskevissa asioissa. Onkin pohdittava, olisiko komissiolle myönnettävä lisävaltuuksia tällaisia tilanteita koskevia erityisiä hätätapauksia varten. 24. SSC:n mukaan kudosten infektiivisyys oli eriasteista, mutta ei ollut kuitenkaan järkevää etsiä BSE-taudinaiheuttajan esiintymistä tai puuttumista tartunnan saaneen eläimen jostain tietystä kudoksesta ( 1 ). Koska jotkin kudokset sisältävät toisia kudoksia todennäköisemmin BSE-taudinaiheuttajan (etenkin aivo- ja keskushermostokudokset), on tärkeää varmistaa, että nämä kudokset eivät päädy ihmisten ja eläinten ravintoketjuun ja että käytetään asianmukaisia teurastusmenettelyjä lihan saastumisen estämiseksi. 25. Näiden erikseen määriteltyjen riskiainesten (SRM, specified risk materials) poistamista ravintoketjusta koskevien komission ehdotusten hyväksyminen ja täytäntöönpano on kestänyt kauan (ks. liite 3). Neuvosto hylkäsi joulukuussa 1996 komission jäsenvaltioille antaman ensimmäisen ehdotuksen EU:n laajuisten tarkastusten käyttöönottamisesta erikseen määriteltyjä riskiaineksia sisältävien tiettyjen kudosten poistamiseksi. Ehdotukset esitettiin jäsenvaltioille uudelleen heinäkuussa 1997, ja koska neuvosto ei hylännyt niitä yksinkertaisella enemmistöllä, komissio teki päätöksen erikseen määriteltyjen riskiainesten poistamisesta jatkoprosessoinnista ja niiden sulkemisesta jatkoprosessoinnin ulkopuolelle ( 2 ). Päätös oli määrä panna täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa 1. tammikuuta 1998 alkaen, mutta sitä lykättiin neljä kertaa, kunnes se kumottiin ja korvattiin kesäkuussa 2000 ( 3 ). Renderointimenetelmät ja rehua koskeva säätely 28. Hyväksyttyjen standardien ( 5 ) mukaisesti suoritettu renderointi vähentää merkittävästi infektiivisyyttä, mutta ei poista erikseen määritellyissä riskiaineksissa olevaa BSE-taudinaiheuttajaa (ks. kohta 24). Komission päätöksissä on määritelty renderointimenetelmät BSE-taudin infektiivisyyden vähentämiseksi, kun tartunnan saaneesta eläimestä peräisin olevasta jätteestä prosessoitua lihaluujauhoa käytetään tuotantoeläinten ruokinnassa ( 6 ), sekä renderointilaitosten ja rehun tuottajien tarkastukset ja hyväksynnät. FVO:n tarkastuksissa on havaittu ongelmia useimmissa jäsenvaltioissa ( 7 ), joissa yhteisön sääntöjä on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä myöhässä. Ongelmia on esiintynyt myös renderointilaitoksia koskevissa hyväksymismenettelyissä ja asianmukaisten prosessointistandardien soveltamisen takaamisessa (ks. kaavio 6 ja liite 2). Erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa ei ollut erikseen määriteltyjä riskiaineksia koskevaa kansallista kieltoa ( 4 ), renderoinnin avulla ei ole todennäköisesti pystytty hävittämään BSE-taudinaiheuttajaa. 26. EU:ssa ei oltu yksimielisiä erikseen määriteltyjen riskiainesten koostumuksesta ( 4 ). Komission ehdotusten hyväksyminen erikseen määriteltyjen riskiainesten poistamiseksi kesti lähes neljä vuotta siitä, kun erikseen määriteltyjä riskiaineksia koskevia EU:n laajuisia sääntöjä ehdotettiin ensimmäisen kerran tieteellisen ohjauskomitean neuvosta. ( 1 ) Tieteellisen ohjauskomitean joulukuussa 1997 antama lausunto erikseen määriteltyjen riskiainesten turvallisuudesta. ( 2 ) Komission päätös 1997/534/EY, tehty 30 päivänä heinäkuuta 1997, riskiaineksen käytön kieltämisestä tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden vuoksi (EYVL L 216, , s. 95). ( 3 ) Komission päätös 2000/418/EY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 2000, tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden vuoksi riskin aiheuttavan aineksen käytöstä ja päätöksen 94/474/EY muuttamisesta (EYVL L 158, , s. 76). ( 4 ) Tieteellisen ohjauskomitean 10. joulukuuta 1999 antaman ihmisten terveyden vaarantamista koskevan lausunnon mukaan Belgia, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta poistivat erikseen määritellyt riskiainekset. Itävalta, Tanska, Saksa, Kreikka, Suomi ja Ruotsi eivät poistaneet erikseen määriteltyjä riskiaineksia. Italia ja Espanja poistivat erikseen määritellyt riskiainekset vain eläimistä, jotka ovat peräisin niistä maista, joissa esiintyy BSEtautia. Nisäkäsperäistä lihaluujauhoa (MBM) koskeva rehukielto 29. Vaikka BSE-taudin syytä ei varmuudella tiedetä, tauti tarttuu todennäköisimmin märehtijöiden syödessä saastunutta ainesta. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset kielsivät vuonna 1988 märehtijäperäisen lihaluujauhon syöttämisen märehtijöille, ja myös ( 5 ) Nisäkäsperäisen eläinjätteen käsittelyä koskevat vähimmäisarvot ovat seuraavat: partikkelin enimmäiskoko 50 mm, lämpötila vähintään 133 celsiusastetta, 20 minuuttia ilman keskeytystä vähintään 3 baarin paineessa. ( 6 ) Komission päätös 94/382/EY, tehty 27 päivänä kesäkuuta 1994, märehtijöistä peräisin olevan eläinjätteen käsittelyssä BSEtaudinaiheuttajien inaktivoimiseksi käytettävien vaihtoehtoisten lämpökäsittelyjärjestelmien hyväksymisestä (EYVL L 172, , s. 25); komission päätös 95/29/EY, tehty 13 päivänä helmikuuta 1995, päätöksen 94/382/EY muuttamisesta (EYVL L 38, , s. 17); komission päätös 96/449/EY, tehty 18 päivänä heinäkuuta 1996 (EYVL L 184, , s. 43); komission päätös 97/735/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 1997, tietynlaisella nisäkäsperäisellä eläinjätteellä käytävää kauppaa koskevista tietyistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 294, , s. 7); neuvoston päätös 1999/534/EY, tehty 19 päivänä heinäkuuta 1999, eläinjätteen prosessoimisessa sovellettavista toimenpiteistä tarttuvilta spongiformisilta enkefalopatioilta suojaamiseksi ja komission päätöksen 97/735/EY muuttamisesta (EYVL L 204, , s. 37). ( 7 ) Belgia, Tanska, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Itävalta, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

15 C 324/14 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti seitsemän muuta jäsenvaltiota otti käyttöön samanlaiset rehukiellot pian Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen ( 1 ). EU:n laajuinen kielto käyttää nisäkkäiden kudoksista saatuja proteiineja märehtijöiden rehuna otettiin käyttöön vuonna 1994 ( 2 ). Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Portugalissa esiintyi melko paljon BSE:tä. Tämän vuoksi ja ristikontaminaation välttämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset kielsivät vuonna 1996 nisäkäsperäisen lihaluujauhon käytön kaikkien tuotantoeläinten ruokinnassa ( 3 ), ja Portugali otti käyttöön samanlaisen kiellon vuonna Muualla EU:ssa nisäkäsperäisen lihaluujauhon käyttö sallittiin edelleen muiden tuotantoeläinten ruokinnassa ( 4 ), jos vähimmäisprosessointia koskevat standardit oli otettu käyttöön (ks. kohta 28). Vuonna 1997 järjestetyssä lihaluujauhoa koskevassa kansainvälisessä tiedekonferenssissa arvioitiin, onko tarpeen antaa EU-lainsäädäntöä varmistamaan, että lihaluujauhon raaka-aineet on hankittu turvallisista lähteistä, (toisin sanoen poistaa maatilalla tai kuljetuksen aikana kuolleet eläimet sekä kaikki kielletyt ainekset eläinten ravintoketjusta, jotta vain ihmisravinnoksi kelpaavaa ainesta voitaisiin käyttää rehun tuotannossa). Asiaankuuluva lainsäädäntö, joka koski BSE-riskin mahdollisesti sisältävien eläinkudosten poistamista ihmisten ja eläinten ravintoketjusta, tuli voimaan vasta lokakuussa 2000 ( 5 ). Lainsäädäntö tiloilla tai kuljetuksen aikana kuolleiden eläinten ja ruumiiden poistamisesta eläinten ravintoketjusta tuli voimaan maaliskuussa 2001 ( 6 ). 30. Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1996 puhjennut kriisi osoitti, että koska vuonna 1988 annettua rehukieltoa ei sovellettu asianmukaisesti, Yhdistyneen kuningaskunnan kiellon jälkeen syntyneiden eläinten joukosta löydettiin (ilmoitettua) BSE-tapausta (erityiskertomuksen nro 19/98 julkaisemisen aikoihin). Kaikki BSE-tapauksista ilmoittaneet jäsenvaltiot Luxemburgia lukuun ottamatta ovat nyt ilmoittaneet EU:n vuonna 1994 antaman kiellon jälkeen syntyneitä eläimiä koskevia tautitapauksia. 31. FVO:n tarkastuksissa on toistuvasti ilmoitettu rehukiellon puutteellisesta täytäntöönpanosta kaikissa jäsenvaltioissa (ks. kaavio 6 ja liite 2). FVO:n mukaan jopa sen vuosina suorittamissa tarkastuksissa eli kuusi vuotta kiellon ensimmäisestä käyttöönotosta yhdeksässä jäsenvaltiossa oli olemassa merkittävä märehtijöiden rehun tartuntariski nisäkäsperäisen lihaluujauhon vuoksi ( 7 ). Lisäksi useimmat jäsenvaltiot (lukuun ottamatta Tanskaa, Alankomaita ja Irlantia) sallivat tietyn tartunta-asteen huolimatta siitä, että yhteisön lainsäädännössä ei sallita tällaista toleranssia ( 8 ). FVO:n vuosina suorittamissa tarkastuksissa havaittiin myös puutteita lihaluujauhon kaupan valvonnassa useimmissa jäsenvaltioissa (ks. kaavio 6). Neuvosto kielsi joulukuussa 2000 tilapäisesti ristikontaminaatioepäilyjen ja tieteellisen ohjauskomitean lausunnon ( 9 ) vuoksi eläinproteiinien käytön kaikkien tuotantoeläinten ruokinnassa ( 10 ). ( 1 ) Yhdistynyt kuningaskunta kielsi märehtijäperäisen lihaluujauhon käytön nautojen ruokinnassa vuonna Muut jäsenvaltiot ottivat käyttöön rehukiellot seuraavasti: Itävalta (nisäkäsperäiset proteiinit märehtijöille joulukuussa 1990); Tanska (märehtijäperäiset proteiinit märehtijöille kesäkuussa 1990); Suomi (nisäkäsperäiset proteiinit märehtijöille maaliskuussa 1995); Ranska (nisäkäsperäiset proteiinit nautaeläimille heinäkuussa 1990; nisäkäsperäiset proteiinit kaikille märehtijöille joulukuussa 1994 ja kaikki eläinperäiset proteiinit maitoa ja kaloja lukuun ottamatta märehtijöille heinäkuussa 1997); Irlanti (märehtijäperäiset proteiinit märehtijöille elokuussa 1990); Alankomaat (märehtijäperäiset proteiinit märehtijöille elokuussa 1989); Ruotsi (märehtijäperäinen lihaluujauho märehtijöille joulukuussa 1990 ja märehtijäperäiset proteiinit kaikille eläimille joulukuussa 1997); jäsenvaltiot, jotka eivät ottaneet käyttöön nisäkäsperäisten proteiinien syöttämistä märehtijöille koskevaa rehukieltoa ennen EU:n laajuista kieltoa vuonna 1994: Belgia, Saksa, Kreikka, Italia, Luxemburg ja Espanja. Lähde: Maatalouden pääosaston tarkastuskertomukset vuodelta ( 2 ) Komission päätös 94/381/EY, tehty 27 päivänä kesäkuuta 1994, nisäkkäiden kudoksista saatujen valkuaisaineiden käyttökiellosta märehtijöiden ruokinnassa, sellaisena kuin se on muutettuna, tullut voimaan 4. heinäkuuta 1994 (EYVL L 172, , s. 23). ( 3 ) Yhdistynyttä kuningaskuntaa kiellettiin viemästä ennen 1. tammikuuta 1995 valmistettua nisäkäsperäistä lihaluujauhoa, ja sen sallittiin viedä tämän päivämäärän jälkeen valmistettua lihaluujauhoa vain, jos se oli noudattanut suositeltuja prosessointistandardeja. Yhdistynyttä kuningaskuntaa kiellettiin vuodesta 1996 alkaen kokonaan viemästä lihaluujauhoa. ( 4 ) Ranska kielsi marraskuussa 2000 kaikkien eläinperäisten proteiinien (lukuun ottamatta maitoa, munia ja eräitä muita proteiineja) syöttämisen tuotantoeläimille. ( 5 ) Komission päätös 2000/418/EY, tehty 19 päivänä kesäkuuta 2000, TSE:iden vuoksi riskin aiheuttavan aineksen käytöstä. ( 6 ) Komission päätös 2001/25/EY, tehty 27 päivänä joulukuuta 2000, tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttökiellosta eläinrehussa. 32. Komissio oli Yhdistyneen kuningaskunnan kokemuksen perusteella tietoinen ristikontaminaation vaarasta rehutehtaissa ja siitä, että erikseen määriteltyjä riskiaineksia ei poistettu järjestelmällisesti kaikissa jäsenvaltioissa, lihaluujauhon valmistukseen käytetyn eläinjätteen alkuperästä ei ollut varmuutta ja lihaluujauhon käyttökielto vain märehtijöiden ruokinnassa ei ollut täysin varma. Yhteisön lainsäädännössä on annettu rehutehtaita koskevia vähimmäisstandardeja. EU:n lainsäädännössä ei säädetä rehutehtaiden erikoistamisesta, joka kuitenkin olisi vähentänyt merkittävästi ristikontaminaation vaaraa. ( 7 ) Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Portugali (heinäkuuhun 1999 asti) ja Suomi. ( 8 ) Lähde: komission yksiköiden työasiakirja, huhtikuu 2001, viite SANCO/ 1531/2001 tark.1 Jalostettujen eläinproteiinien käyttö eläinperäisessä rehussa. ( 9 ) Tieteellisen ohjauskomitean marraskuussa 2000 antama lausunto 27/28 tieteellisestä perustasta, joka koskee eläinproteiinin käytön kieltoa kaikkien tuotantoeläinten ruokinnassa, mukaan luettuina siat, siipikarja, kalat ja lemmikkieläimet. ( 10 ) Neuvoston päätös 2000/766/EY, tehty 4 päivänä joulukuuta 2000, tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita ja eläinperäisten proteiinien käyttöä ruokinnassa koskevista tietyistä suojatoimenpiteistä tilapäinen kielto 1. tammikuuta 30. kesäkuuta 2001 (EYVL L 306, , s. 32).