PIHTIPUTAAN KUNTA NIEMENHARJUN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PIHTIPUTAAN KUNTA NIEMENHARJUN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29954

2 Paananen / Järvinen Sisällysluettelo 1 n tarkoitus Suunnittelualue Lähtökohdat ja Tavoitteet Tason alue Kortteli Niemenharjun alue (entinen leirialue+ tanssilavan alue) Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus... 7 Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Tason alue Kortteli Niemenharjun alue Selvitykset ja suunnitelmat Vaikutusten arviointi Osalliset Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessi ja osallistuminen Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe tammi - helmikuu Ehdotusvaihe huhti kesäkuu Hyväksymisvaihe elo - syyskuu Tiedottaminen Yhteystiedot Pihtiputaan kunta

3 1 (17) NIEMENHARJUN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS (OAS) on lakisääteinen (MRL 63 ) suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä ja sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:ssa kuvataan kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoituksen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. OAS:ia täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on saatavilla kunnantalolta asemakaavan valmistelun ajan. 2 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue koostuu kolmesta osasta; Tason alueesta, entisen leirintäalueentanssilavan alueesta sekä korttelista 521. Kaikki osa-alueet sijoittuvat Pihtiputaan kunnan keskustan eteläpuolelle, pääasiassa Niemenharjuntien ja Koliman väliselle alueelle. Muutoskohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 17,4 ha. Kortteli 521 Taso Niemenharju Kuva 1 Kaavamuutoskohteiden sijainti suhteessa Pihtiputaan keskustaan (Kartta: Karpalo) Kaavamuutos koskee kortteleita 506 ja 521 sekä kiinteistöjä: (Niemenharjuntie)

4 2 (17) 3 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Tason alue Kuva 2: Vasemmalla alueen topografia ja rakennukset, oikealla ortoilmakuva. Alueen asemakaava on vanhentunut. Tavoitteena on kaavalla muuttaa loma-asuntotontit (RH) vakituiseen asumiseen (AO), koska alueella on valmiina vesijohto ja viemäri ja koska se sijaitsee osana taajamaa. Uusia rakennuspaikkoja ei alueelle olla sijoittamassa. Kuva 3 Tason alueen rakennuskantaa.

5 3 (17) 3.2 Kortteli 521 Kortteli 521 sijoittuu Viitasaarentien ja Harjukadun risteykseen Niemenharjun matkailukeskuksen välittömään tuntumaan. Korttelissa sijaitsee yksi asuinrakennus talousrakennuksineen. Suurin osa alueesta on viljeltyä peltoa. Kuva 4: Vasemmalla alueen topografia ja rakennukset, oikealla ortoilmakuva Tavoitteena on päivittää korttelin rakennusoikeutta ja -alaa siten, että ne huomioivat tulevat uudet liikennejärjestelyt, olevat melusuojausrakenteet ja pohjavesialueen. Kuva 5: Yllä kuva korttelista 501 ennen meluvallin rakentamista (Googlemaps), alla kuva meluvallista 2018.

6 4 (17) 3.3 Niemenharjun alue (entinen leirialue+ tanssilavan alue) Entinen leirintäalue sijoittuu Niemenharjun alueelle, Koliman rantaan. Alueella sijaitsee leirintään liittyvää tiestöä ja mökkejä. Metsäpohja on monin paikoin kulunut ja osin heinittynyt. Alueen eteläosaan sijoittuu lomarakennuksia sekä käytössä oleva tanssilava. Tanssilavan läheisyydessä Pakarinniemessä sijaitsee asuinrakennus ulkorakennuksineen. Kuva 6: Vasemmalla alueen topografia ja rakennukset, oikealla ortoilmakuva. Entisen leirintäalueen osalta kaavamuutoksen tavoitteena on luoda puitteet alueen kehittämiselle osana Niemenharjun matkailukeskuksen palveluita. Kaavamuutoksen on tarkoitus mahdollistaa tasokkaiden loma-asuntojen ja niihin liittyvien saunojen ja huoltorakennusten rakentaminen alueelle. Tavoitteena on myös luoda puitteet tanssilavan alueen monipuoliselle kehittämiselle ja lisärakentamiselle. Kaavalla tutkitaan myös mahdollisuudet yleisön käytössä olevan saunan, venelaiturin ja alueen yleisen paikoituksen sijoittamiseen. Kuva 7 Näkymä tanssilavalle sekä entiselle leirintäalueelle

7 5 (17) 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Uudet valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä sekä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehokas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Uusiutumiskykyinen energiahuolto Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta:

8 6 (17) Tätä asemakaavan muutosta koskevat erityisesti seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.

9 7 (17) 4.2 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä sen tulemaan voimaan. Kuva 8: Ote maakuntakaavan tarkistuksesta, suunnittelualueet rajattu punaisella Kaava-alueita koskevat tai sivuavat merkinnät: Matkailupalvelujen alue, kohde Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue (Niemenharju) Rakentamismääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. Monipuolinen työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan monipuolinen teollisuus- ja/tai työpaikka-alue (Ruppo). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.

10 8 (17) Kulttuuriympäristön vetovoima -alue Merkinnällä osoitetaan maakunnan kulttuuriympäristön monimuotoiset aluekeskittymät. Suunnittelumääräys: Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. Alueilla metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Matkailun ja virkistyksen vetovoima -alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeät matkailu- ja virkistyskäytössä olevat tai siihen soveltuvat alueet. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa turvataan toimivat reitistöt ja virkistysalueet ja niiden maisema- ja ympäristöarvot sekä matkailullinen hyödyntäminen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura verkoston perusteena olevia luonnonarvoja. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Koko maakuntaa koskevat suunnittelumääräykset Koko maakuntaa koskevista maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä suunnittelukohdetta koskevat: Uusiutuva energia Asuin-, kauppa-, teollisuus-, työpaikka- tai vapaa-ajan alueita suunniteltaessa on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä geoenergian ja puun hyödyntämismahdollisuudet. Kulttuuriympäristö Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon tunnetut muinaisjäännökset ja maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet sekä arvokkaat perinnemaisemat. Ajantasainen tieto on tarkistettava museoviranomaiselta ja perinnemaisemien osalta toimivaltaiselta viranomaiselta. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa. Luonnonvarat Pohjavesiluokituksen mukaisia alueita koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila ei niiden vaikutuksesta heikkene. Pohjavesiluokituksen alueet on esitetty maakuntakaavan alueluettelossa.

11 9 (17) 4.3 Yleiskaava Pihtiputaan keskustan osayleiskaava (kv. hyv ) on oikeusvaikutukseton ja sisällöltään osittain vanhentunut. Yleiskaavassa Tason alueelle on osoitettu matkailupalvelujen - ja lähivirkistysaluetta. Pohjoispuolella on yhdyskuntateknisen huollon alue. Entiselle leirintäalueelle on yleiskaavassa osoitettu telttailu- ja leirintäalue (RT), lähivirkistysaluetta (VL) sekä loma-asuntoaluetta (RA). Tanssilavan alue on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Taso Kortteli 521 Niemenharju Kuva 9: Ote Pihtiputaan yleiskaavasta 1991 (oikeusvaikutukseton). Alustavat suunnittelualueet on rajattu kuvaan punaisella.

12 10 (17) 4.4 Asemakaava Pihtiputaan kirkonseudun asemakaava kattaa Pihtiputaan keskusta-alueen. Kaavaan on tehty vuosien saatossa useita päivityksiä. Tason alue Tason alueella suunnittelualue käsittää neljä retkeily- ja loma-alue korttelia (RH), käyttöveden ottopaikka (EK) sekä luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Suunnittelualueen kaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kuva 10: Ote Pihtiputaan kirkonseudun asemakaavasta. Tason suunnittelualue on osoitettu kuvaan punaisella rajauksella.

13 11 (17) Kortteli 521 Kuva 11 Kortteli 521. Kaavamuutos koskee AO/ke aluetta. Suunnittelualueen kaava on hyväksytty valtuustossa

14 12 (17) Niemenharjun alue Kuva 12 Ote Pihtiputaan kirkonseudun asemakaavasta. Entisen leirintäalueen ja tanssilavan alueen kaavamuutosalue on osoitettu likimääräisesti kuvaan punaisella rajauksella. Entinen leirintäalue sekä tanssilavan alue on osoitettu kaavassa retkeily- ja leiriytymisalueena (RR) sekä luonnontilassa säilytettävänä puistoalueena (PL). Suunnittelualueen kaava on hyväksytty valtuustossa

15 13 (17) 5 SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Kaavan lähtötietoina käytetään seuraavia laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia: Pihtiputaan taajamayleiskaavan kaupallinen selvitys 2018 (FCG Oy) Pihtiputaan taajamayleiskaavan meluselvitys 2018 (Sitowise Oy) Suomentähtimökartoitus, FCG 2017 Niemenharjun matkailualueen kehittämissuunnitelmat, Arkkitehtitoimisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy (2016) Taajaman osayleiskaava Linnusto-, liito-orava- ja luontotyyppiselvitys, FCG 2015 Niemenharjun alueen maisemaselvitys, FCG 2015 Niemenharjun alueen luontoselvitys, FCG 2015 Pihtiputaan Ilosjoen ja Niemenharjun rakennetun ympäristön selvitys, (FCG 2015) Pihtipudas 2015 taajaman osayleiskaavan arkeologinen inventointi, Keski- Pohjanmaan Arkeologipalvelu. Pihtiputaan taajaman kehittämishanke tausta-aineistoineen (maisema, liikenne, kaupalliset palvelut), FCG Pihtiputaan rakennusinventoinnin päivitys 2007 (K-Suomen museo, Juuso Väisänen) Pihtiputaan kulttuuriympäristöohjelma. POTKU-hanke. K-S ympäristökeskus, Saija Silen, 2007 Täydentävien selvityksiä laaditaan tarpeen vaatiessa. Lisäselvitysten tarve ratkaistaan kaavaprosessin aikana.

16 14 (17) 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaprosessin aikana arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ) selvityksiin ja muuhun kaavoitustyön aikana saatuun tietoon pohjautuen. Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin ajan kestävä menettely ja se perustuu riittävään lähtötilanteen tietojen selvittämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutusarvioinnin kohteet: ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella ennakoidaan suunnitelman toteuttamisen kannalta merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi.

17 15 (17) 7 OSALLISET Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat olla: kaavan vaikutusalueen asukkaat ja loma-asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat alueen muut toimijat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset o o o o o o Pihtiputaan kalastuskunta Vattenfall/ Elenia Pihtiputaan Vesi- ja Lämpö Oy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Pihtiputaan Tuisku Ry Niemenharjun matkailukeskuksen yrittäjät Viranomaiset: 7.1 Viranomaisyhteistyö Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Alustava OAS on saatettu aikanaan tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Viitasaaren tekniselle lautakunnalle. MRL 66 ja MRA 26 mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Neuvottelusta on laadittu muistio. Asemakaavaluonnos toimitetaan viranomaisille tiedoksi mahdollista kommentointia varten. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. Vastineet lausuntoihin esitetään kaavaselostuksessa tai tarvittaessa liiteraporttina. Tarvittaessa, kun asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskeva palaute on saatu, järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä viranomaisten kanssa myös kaavaprosessin aikana.

18 16 (17) 8 KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN 8.1 Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituspäätös on tehty khall "Niemenharjun alueen kaavoituksen käynnistäminen", asianro 697/502/2012. Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kunnanviraston ilmoitustaululla, kunnan internetsivuilla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan 14 päivän ajaksi nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia tiedotetaan kirjeitse. OAS saatetaan tiedoksi Keski-Suomen ELY-keskukselle. a päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia. 8.2 Luonnosvaihe tammi - helmikuu 2019 Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. 8.3 Ehdotusvaihe huhti kesäkuu 2019 Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu. 8.4 Hyväksymisvaihe elo - syyskuu 2019 Asemakaavan hyväksymisestä päättää Pihtiputaan kunnanvaltuusto. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Valitusaika kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on päivää siitä, kun pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asemakaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei ole valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kun päätös on saanut lainvoiman, kaavan voimaantulosta kuulutetaan 1. Asemakaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Jos kunnanhallitus on maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla määrännyt kaavan osan tulemaan voimaan ennen kuin hyväksymispäätös on saanut lainvoiman, kuuluttaminen voidaan tehdä välittömästi määräyksen antamisen jälkeen. 1 MRA 93.2

19 17 (17) 9 TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireille tulosta, OAS:n sekä kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan Pihtiputaan kunnan ilmoitustaululla, Kotiseudun Sanomissa ja kunnan internetsivulla OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus pidetään nähtävillä Pihtiputaan kunnanvirastolla ja kunnan internetsivuilla. Kaavan mielipiteet (luonnosvaihe) ja muistutukset (ehdotusvaihe) osoitetaan Pihtiputaan kunnanhallitukselle, osoitteeseen Keskustie 9, Pihtipudas. 10 YHTEYSTIEDOT Pihtiputaan kunta Keskustie 9, Pihtipudas Helena Raatikainen, aluearkkitehti, YKS 413 puh Martti Junikka, kartoittaja puh etunimi.sukunimi@pihtipudas.fi Puistokatu 2 A, Jyväskylä Projektipäällikkö Tuomo Järvinen, arkkitehti Puh: tuomo.jarvinen@fcg.fi