KOSTEUDENHALLINTAOHJE HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN KOULU, C-osa

Transkriptio

1 KOSTEUDENHALLINTAOHJE HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN KOULU, C-osa

2 Sisällys 1. YLEISTÄ Asiakirjan tavoitteet ja käyttö KVR-urakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät Kosteudenhallinnan toteutuksen seuranta ja dokumentointi Kosteudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen KOSTEUDENHALLINNAN PÄÄKOHDAT Rakennuskohde ja sen erityispiirteet Rakentamisajankohta ja aikataulu Rakenteet ja materiaalivalinnat Kuivumisaika-arviot Perustusvaihe Runkovaihe Ulkovaippa Sisärakennusvaihe RAKENNUSTARVIKKEIDEN KULJETUS, VARASTOINTI JA SUOJAUS Suojaus kuljetuksen aikana Suojaus varastoinnin aikana Puolivalmiin rakenteen suojaus Valmiin rakenteen suojaus SUOJAAMINEN JA KASTUMISEN MINIMOINTI Suojaustarpeet ja -periaatteet Veden ohjailu Lumi Työmenetelmät Kastuneet materiaalit ja rakenteet sekä niiden dokumentointi KUIVATTAMINEN JA OLOSUHDEHALLINTA Kuivumisolosuhteet Osastointi KOSTEUSMITTAUKSET JA LAADUNVARMISTUS Kosteusmittaajan pätevyys Mittaussuunnitelma Raportointi Takuuajan jälkiseuranta KVR-URAKOITSIJAN JA URAKOITSIJAN TERVE TALO- VASTAAVAN TEHTÄVÄT

3 1. YLEISTÄ 1.1. Asiakirjan tavoitteet ja käyttö Tämän asiakirjan tavoitteena on ohjata rakennustöiden toteuttamista siten, että rakennuksen rakenteiden kosteudesta ei ole haittaa rakennuksen terveellisyydelle, turvallisuudelle tai pitkäikäisyydelle. Asiakirjan tarkoituksena on myös varmistaa, että rakennuttajan laatuvaatimukset täyttyvät vastaanotettavan rakennuksen puhtaudesta ja sisäilman laadusta. Ohje on toimintaa ohjaava ja velvoittava ja sen noudattamista edellytetään rakentamisen jokaisessa vaiheessa KVR-urakoitsijan ja muiden urakoitsijoiden vastuut ja tehtävät Tässä asiakirjassa urakoitsijalla ja pääurakoitsijalla tarkoitetaan KVR-urakoisijaa. Suunnittelijalla tarkoitetaan KVR-urakoitsijaan sopimussuhteessa olevia suunnittelijoita tai konsultteja. Urakoitsija ja suunnittelija vastaavat tämän kosteudenhallinta-asiakirjan räätälöinnistä kohdekohtaiseksi siten, että kosteudenhallinnassa on otettu huomioon rakennushankkeen erityispiirteet ja niiden vaatimukset turvallisten ja puhtaiden tilojen toteutumiseksi. Urakoitsija laatii ennen rakennustöiden aloitusta kosteudenhallintasuunnitelman. Suunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä ja rakennustöiden aikana. Urakoitsija laatii kosteudenhallintasuunnitelman omalle asiakirjapohjalle siten, että tässä asiakirjassa esitetyt ohjeet ja tavoitteet on esitetty suunnitelmassa. Urakoitsijan kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee huomioida mm. RT Terveen talon toteutuksen kriteerit. Suunnittelijoiden tulee huomioida suunnittelussa kosteudenhallinnan merkittävät riskikohdat. Suunnittelun loppuvaiheessa suunnittelijat arvioivat yhdessä rakennuttajan, urakoitsijan ja tilaajan kosteudenhallinta-asiantuntijoiden kanssa, ovatko suunnitelmat käytännössä toteuttamiskelpoisia riskikohtien osalta. Kosteudenhallintasuunnitelma toimitetaan rakennuttajalle hyväksyttäväksi. Kaikkien työmaalla toimivien urakoitsijoiden tulee sitoutua noudattamaan suunnitelmaa. Urakoitsijan tulee nimetä työmaan kosteudenhallinnasta vastaava, joka vastaa kosteudenhallintasuunnitelman ylläpitämisestä ja päivittämisestä ja huolehtii, että työmaalla noudatetaan kosteudenhallinnan ohjeita Kosteudenhallinnan toteutuksen seuranta ja dokumentointi KVR-urakoitsija määrittelee kosteudenhallintasuunnitelmassaan kosteudenhallintatoimenpiteiden seurannan, dokumentointiperiaatteet ja toiminnanohjauksen. Dokumentointi tulee tehdä kosteudenhallintatoimenpiteiden osalta siten, että tehdyt toimenpiteet ovat myöhemminkin selvitettävissä. Dokumentit luovutetaan vastaanotossa rakennuttajalle. 3

4 1.4. Kosteudenhallinnasta tiedottaminen ja perehdyttäminen Työmaajohdon on huolehdittava työntekijöidensä työhön opastamisesta ja perehdyttämisestä myös kosteudenhallinnan osalta. KVR-urakoitsija vastaa myös muiden urakoitsijoiden, käyttäjien edustajien ja muiden rakennushankkeen vaikutuspiirissä olevien hankekohtaisten vaatimusten ja velvollisuuksien tiedottamisesta. Urakoitsija sisällyttää kosteudenhallintaa koskevat vaatimukset työmaan työntekijänperehdytysoppaaseen. KVR-urakoitsija vastaa kosteudenhallintaan liittyvien asioiden käsittelystä esim. urakoitsijapalavereissa, aikataulupalavereissa sekä työmaakokouksissa koko rakennushankkeen ajan. KVR-urakoitsijan on velvoitettava urakoitsijat laatimaan ilmoitukset merkittävistä kosteudenhallintaan vaikuttavista työsuorituksistaan, työvaiheistaan ja huomioistaan KVRurakoitsijalle. Kaikkien urakoitsijoiden on osallistuttava KVR-urakoitsijan järjestämiin kosteudenhallintaa koskeviin tiedotus- ja perehdytystilaisuuksiin urakkaan kuuluvana. 2. KOSTEUDENHALLINNAN PÄÄKOHDAT 2.1. Rakennuskohde ja sen erityispiirteet Rakennuskohde, Ryttylän koulu, sijaitsee Hausjärven kunnassa. Rakennusalueen maasto ja pohjasuhteet on esitetty perustamistapalausunnossa. Rakennusaikaisten pintavesien ja mahdollisten valumavesien ohjaus tulee suunnitella siten, ettei vesistä aiheudu haittaa. Myös rakennusaikainen ja lopullisen rakennuksen kattovesien poisjohtaminen tulee suunnitella hallituksi Rakentamisajankohta ja aikataulu Kosteudenhallintasuunnitelmassa on huomioitava mihin vuodenaikaan ja minkälaisiin olosuhteisiin mikin rakentamisen vaihe ajoittuu. Sateen mahdollisuuteen on varauduttava kaikissa vaiheissa. Aikataulun tarkentuessa tarkistetaan, että kuivumisajat ovat riittävät. Työaikatauluun on määriteltävä kosteudenhallinnan kannalta kriittiset ajankohdat, kuten vesikaton ja vaipan umpeen saanti sekä lämmityksen aloittaminen. Aikatauluun on varattava riittävästi aikaa rakenteiden kuivumiselle ja niiden päällystettävyydelle Rakenteet ja materiaalivalinnat Kohteen ratkaisuista, rakenteista ja materiaalivalinnoista on määriteltävä suunnittelun edetessä kosteustekniset riskit. Kriittiset rakenneosat on tunnistettava ja niihin liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot on määriteltävä. Kaikki rakenteet on käsiteltävä kosteudenhallinta huomioiden 4

5 (kosteusherkkyys, kosteuden haittavaikutukset ja kuivumiskyky). Materiaalivalinnoissa on suosittava kosteutta kestäviä materiaaleja ja rakenneratkaisuja. Materiaalien ja rakenteiden kuivumiskyvyn edellytyksenä on rakenteeseen pääsevän veden ja kosteuden poisjohtuminen. Suunnittelijan on tarkistettava rakenneratkaisujen kuivumiskyky esim. tarvittaessa laskennallisesti. Mikäli jokin rakenneratkaisu on tässä suhteessa erityisen herkkä, on kastumisen estäminen ja mahdollisesti tarvittava kuivumisen tehostaminen määriteltävä selkeästi kosteudenhallinnan vaatimuksissa. Riskit kootaan listaksi ja riskeille laaditaan toimintaohjeet Kuivumisaika-arviot Urakoitsijan on laadittava betonirakenteiden kuivumisaika-arviot perustuen Suomen Betonitieto Oy:n julkaisemiin oppaisiin Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi (2002) ja Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (2007). Kuivumisaika-arvioiden lähtökohtana on, että betonirakenteet saavuttavat niille asetetut pinnoituskelpoisuuden raja-arvot siten, että rakenteet voidaan pinnoittaa hyvää rakennustapaa ja oikeita työjärjestyksiä noudattaen. Päällystettävyysarvot eivät saa olla suurempia kuin julkaisun Betonirakentamisen laatuohjeet BY kohdassa määritellyt arvot. Kuivumisajat on otettava huomioon hankkeen yleisaikataulua laadittaessa ja laskelmat on esitettävä kosteudenhallintasuunnitelman liitteenä. Kuivumisaika-arviossa tulee huomioida päällystettävyyden raja-arvojen saavutettavuus ilman koneellista kuivatusta tai muita tehostavia toimenpiteitä. Jälkihoidon aikana rakenteen ei voida katsoa kuivuvan lainkaan, mikä on otettava huomioon kuivumisaikaa arvioitaessa. Lisäksi on huomioitava vuodenaikojen vaikutus kuivumisolosuhteisiin. Arvioidut kuivumisajat, mittausajankohdat ja pinnoitustöiden aloitusajankohdat esitetään seuraavassa taulukkomuodossa: Rakennetyyppi Esim. AP1, maanvarainen alapohja, kuivat tilat Laskennallinen kuivumisaika [vko] Rakenteen kosteusmittaus (kerroksittain/ lohkoittain eriteltynä) Pinnoitusmittaus (kerroksittain/ lohkoittain eriteltynä) Pinnoitustöiden aloitus (kerroksittain/ lohkoittain eriteltynä) 2.5. Perustusvaihe Perustusvaiheessa varmistetaan, että maakosteudesta tai rakennuksen vierustalle johtuvasta sadevedestä ei aiheudu kosteusteknisiä ongelmia rakenteille missään rakennuksen elinkaaren vaiheessa. Kosteudenhallintasuunnitelmassa on määriteltävä rakenteiden toimivuuden kannalta tärkeimmät tarkistuspisteet ja niihin liittyvät laadunvarmistustoimenpiteet. Vettä ei esimerkiksi saa jäädä perustus/ kellarinseinärakenteiden eristetiloihin, vaan vedellä tulee olla toimiva poistumisreitti 5

6 rakenteesta. Lisäksi on suunniteltava rakennuspohjan kuivana pidon ja vedenpoiston järjestelyt keskeneräisissä rakenteissa ja erityisesti huolehtia siitä, että minnekään ei jää kohtia, joista vesi ei pääse salaojaverkostoon Runkovaihe Runkovaiheessa riskipaikkoja ovat esimerkiksi kerroksellisten rakenteiden välitilat (eristetilat) sekä ontelolaattojen ontelot. Runkovaiheessa asennetaan usein täydentäviä rakenneosia, jolloin huomioitavien riskipaikkojen määrä kasvaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi eristetilat aikaisin asennettujen ikkunoiden yläpuolella ja kantavan rungon rakentamisen mukana asennetut kevyet seinärakenteet, joiden riittävä kosteudenhallinta on aina suunniteltava huolellisesti. Monikerroksisissa rakennuksissa ylempi välipohja suojaa alempaa, mikä edellyttää välipohjan aukkojen nopeata/ väliaikaista umpeen laittoa ja sadeveden hallittua pois johtamista (tämä tulee huomioida rakentamisen aikana). Tässä täytyy huomioida myös, että vesi ei saa ohjautua välipohjalta ulkoseinien eristeisiin. Ontelolaattojen saumat valetaan huolella ja tiivistetään, jotta välipohjista saadaan vedenpitävät. KVR-urakoitsijan on järjestettävä jokaiseen kerrokseen vesi-imuri, jonka sijainti tiedotetaan kaikille urakoitsijoille. KVR-urakoitsija huolehtii imurien huollosta. Vesi-imurit pidetään työmaalla myös runkovaiheen päättymisen jälkeen. Mikäli holveilla havaitaan vettä, se imuroidaan välittömästi pois Ulkovaippa Kosteudenhallinnan yksi päätavoitteista on ulkovaipan (ulkoseinien ja vesikaton) mahdollisimman aikainen vesitiiviiksi saaminen lopullisilla rakenteilla. Aukot, joihin ei tule nopeasti lopullista rakennetta, suljetaan väliaikaisin rakentein kohdan 4 mukaisesti. Mahdollisten julkisivurappausten ajoituksessa on huomioitava alustan kosteus-, sää- ja rappausolosuhteet, jotta saavutetaan hyvä rappauksen tartunta ja vältytään pinnan suolakerrostumilta Sisärakennusvaihe Sisärakennusvaiheessa suuri osa käytettävistä materiaaleista ja rakenteista ei kestä vettä eikä edes korkeampaa ilmankosteutta. Siksi perustavoitteena on aloittaa sisärakennusvaihe vasta, kun rakennusvaippa on ummessa ja työmaalla on sen verran lämpöä, että ilmankosteus ei ole äärimmäisen korkea. Poikkeamat tästä täytyy suunnitella erityisen huolellisesti. Sisärakennusvaiheen kosteudenhallinnan suunnittelussa on käsiteltävä rakenteiden riittävän kuivumisen varmistamista, hyvien kuivumisolosuhteiden luomista, vesivahinkojen estämistä ja niihin varautumista sekä rakenteiden päällystämistä huomioiden erilaiset tilat ja niiden materiaalit. 6

7 3. RAKENNUSTARVIKKEIDEN KULJETUS, VARASTOINTI JA SUOJAUS 3.1. Suojaus kuljetuksen aikana Urakoitsijat huolehtivat, että materiaalit kuljetetaan siten, että ne eivät kuljetuksen aikana pääse kastumaan tai likaantumaan. Mikäli työmaalle toimitettava materiaali on kastunutta tai likaantunutta, sitä ei oteta vastaan vaan se palautetaan välittömästi tavarantoimittajalle. Kuljetuskaluston pitää täyttää seuraavat vaatimukset: - materiaalit ovat kuormattuna suojassa kosteudelta ja vedeltä - materiaalit ovat kuormattuna suojassa lialta - materiaalit ovat asianmukaisesti kiinnitettyinä kuormassa - materiaalit on turvallista purkaa kuormasta työmaalla 3.2. Suojaus varastoinnin aikana Urakoitsijoiden on ajoitettava materiaalihankintansa siten, että materiaalien välivarastointi työmaalla jää mahdollisimman lyhyeksi. Rakennuttajalla on oikeus poistattaa haitallisesti kastuneet ja vahingoittuneet rakennustarvikkeet. Ulkona varastoiminen Urakoitsijat vastaavat työmaalla tarvitsemiensa materiaalien oikeaoppisesta suojauksesta ja varastoinnista työmaa-alueella. KVR-urakoitsija osoittaa työmaalta varastointialueet, joita työmaalla toimivat urakoitsijat ovat velvoitettu noudattamaan. Varastointia varten järjestetään tarvittava määrä kontteja, joihin herkästi vaurioituvat materiaalit voidaan välivarastoida. Ulkona varastoitaessa materiaalit sijoitetaan kuormalavalle tai muulle korokkeelle, joka nostaa materiaalit irti maaperästä. Jos on olemassa riski, että kuormalavan korkeus ei riitä, on kuormalavan alla käytettävä tarkoituksen mukaisia ja turvallisia lisäkorokkeita. Kaikkien varastoitavien materiaalien pakkausten on oltava kauttaaltaan ehjiä. Kaikki materiaalit suojataan vähintään pressuin. Peitteiden pitää olla ehjiä. Materiaaleja peitettäessä peite ei saa päästä esimerkiksi tuulenvaikutuksesta irtoamaan materiaalien päältä. Kosteudelle herkkien materiaalien varastointi järjestetään ensisijaisesti sisätiloihin rakennukseen tai tehdasvalmisteiseen sääsuojaan ulkona. Sääsuojassa tulee olla katto ja seinä. Sisällä varastoiminen Sisälle varastoitaessa materiaalien alle järjestetään riittävä ilmarako. Holvirakenteesta peittoon jäävä pinta-ala pidetään mahdollisimman pienenä, jotta rakenteiden kuivuminen saadaan varmistettua varastoinnin aikana. Tämä varmistetaan käyttämällä varastoitujen materiaalien alla kuormalavoja tai muita vastaavia korokkeita, joiden kosketuspinta-ala holvirakenteeseen on mahdollisimman pieni. Myös LVI-putket tulee varastoida irti maasta ja siivouksen helpottamiseksi liikuteltaviin putkitelineisiin 7

8 Ennen materiaalin sisälle kuljettamista pakkauksista puhdistetaan lika ja kosteus (mahdollinen lumi tai vesi), jotta sisätiloihin ei kulkeudu kosteutta. Materiaalien väliin jätetään riittävät raot, jotta ilma pääsee virtaamaan kaikkialla tiloissa mahdollisimman tehokkaasti, sillä ilmavirtaus on yksi osa rakenteiden kuivattamista. Kaikki varastoitavat materiaalit pidetään omissa, ehjissä tehdaspakkauksissaan asennukseen asti. Jos pakkaus avataan, eivätkä kaikki pakkauksessa olleet materiaalit mene asennukseen saman päivän aikana, suojataan jäljelle jääneet materiaalit puhtaalla peitteellä huolellisesti. Ilmanvaihdon osat siirretään pakkauksen avaamisen jälkeen kannella suljettavaan, umpinaiseen ja pyörillä varustettuun jäteastiaan, joka merkitään selkeästi IV-osien varastointiin tarkoitetuksi. Materiaalien suojauksen toteutustapa on: - ensisijaisesti omissa, avaamattomissa tehdaspakkauksissaan - peitettynä erikseen puhtailla pressuilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla peitteellä - selkeästi erillään jätteistä ja lialta suojattuna - kuormalavoille tai muille korokkeille, jotta materiaalien alla liikkuu ilma - tavaroiden välissä selkeät 500 mm laajuiset kulkuväylät kaikilla puolilla; seiniin ja muihin rakenteisiin etäisyyttä vähintään 500 mm 3.3. Puolivalmiin rakenteen suojaus Kaikessa suojaamisessa on erityisesti huolehdittava, että suojaus ei johda vettä paikkoihin, joissa siitä voi olla haittaa muille rakenteille. Suojaukset eivät myöskään saa heikentää tai estää suojattavan rakenteen kuivumismahdollisuuksia mikäli suojattavan rakenteen on kuivuttava johonkin tiettyyn tavoitetasoon ennen seuraavaa työvaihetta. Puolivalmiin rakenteen suojaamisella varmistetaan, että rakenteeseen ei pääse sellaisia kosteusmääriä, joiden riittävän nopea poistuminen on epävarmaa. Suunnittelija määrittelee tarpeellisella tasolla suojaamisen / kastumisen estämisen vaatimukset (esim. huputus) ja urakoitsija suunnittelee ja huolehtii toteutuksen. Suojaustoimet tulee esittää kosteudenhallintasuunnitelmassa yksityiskohtaisesti. Kokonaan sääsuojassa tehtävistä työvaiheista tulee olla näkyvä maininta suunnitelmissa, esimerkiksi nimiön yläpuolella. Suunnittelijan on aina tarkoin arvioitava yhteistyössä rakennuttajan kanssa, mikä työvaihe edellyttää huputusta. Kosteudenhallintasuunnitelmassa on esitettävä toimintamalli tilanteisiin, joissa rakenteet ovat päässeet suojaustoimenpiteistä huolimatta kastumaan. Rungon pysytys on tehtävä siten, ettei työvaiheiden/pystytystoimenpiteiden päättymisen jälkeen rungon ja rakenteiden osat (mm. lämmöneristys) pääse kastumaan. Tämä tarkoittaa pystyelementtien ja vaakaelementtien jatkuvaa sääsuojausta rungon kuljetusvaiheessa, mahdollisessa välivarastointivaiheessa, pystytysvaiheessa ja myös rungon pystytysvaiheen 8

9 päättymisen jälkeen Valmiin rakenteen suojaus Suunnittelija ja rakennuttaja määrittelevät suunnitteluvaiheessa suojattavat rakenteet Talvitöissä käytetään aina tuplapressua. Suojausten suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava suojaustoimien vaikutukset muille rakenteille ja suojattavalle rakenteelle itselleen. Erityisesti on suunniteltava huputuksen avattavuus ja poistumistiet. Mikäli valmis rakenne ei ole tarkoitettu säänkestäväksi, ei sitä saa päästää kastumaan. Tällaisia rakenteita ovat mm. kaikki kuivien sisätilojen valmiit rakenteet. Suojaustoimet on esitettävä kosteudenhallintasuunnitelmassa yksityiskohtaisesti. Suunnittelija määrittelee kosteusteknisesti kriittiset rakenteet, jotta urakoitsija suunnittelee ja huolehtii toteutuksen oikein. 4. SUOJAAMINEN JA KASTUMISEN MINIMOINTI 4.1. Suojaustarpeet ja -periaatteet Pääperiaatteet ovat rakentaminen sääsuojassa tai rakenneosan peittäminen suojapeitteellä silloin, kun ei rakenneta tai on vaarana haitallinen veden kulkeutuminen muilta pinnoilta rakenteeseen. Sääsuojauksen tavoitteena tulee olla rakennuksen pysyminen kuivana koko rakentamisen ajan ja lopputulos on sama kuin huputettuna rakennettuna. Työmaalle tuodut rakennustarvikkeet suojataan tarvikkeen ominaisuudet ja valmistajan ohjeet huomioon ottaen siten, että niiden laatu ja ominaisuudet säilyvät. Keskeneräiset ja valmiit rakennusosat on suojattava tai eristettävä siten, etteivät ne vahingoitu rakennustyön aikana eivätkä työn ollessa pysähdyksissä Töiden tekeminen sääsuojassa mahdollistaa rakenteiden täyden kastumattomuuden. Sääsuojan toimittajan on laadittava ja toimitettava työmaalle sääsuojan käyttö- ja hoito-ohjeet lujuuslaskelmineen. Tehtäessä rakennustöitä sääsuojan sisällä tulee sääsuojan toimittajan varmistaa suojan toimivuus kaikissa olosuhteissa lumi- ja tuulikuormia vastaan. Pelastautumiseen ja pelastamiseen tulee olla pelastuslaitoksen hyväksymät suunnitelmat. Suojapeitteellä peittämiseen liittyy oleellisesti riittävän kestävän suojausmateriaalin valinta ja peitteen kiinnitys niin, että se pysyy paikoillaan vaativissakin sääoloissa. Kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee määritellä milloin työt tulee keskeyttää ja rakenteet peittää kastumiselta. Peitteet eivät saa ohjata vettä haitallisesti muihin rakenteisiin, eivätkä estää rakenteen vaadittavaa kuivumista. Tarvittaessa suojapeitteen on läpäistävä vesihöyryä kuivumisen mahdollistamiseksi. 9

10 Suojausten suunnittelussa on määriteltävä suojausten toimivuuden varmistaminen ja seuranta. Vettä ei saa päästä seinäeristeen yläreunan tai ikkuna-aukon kautta eristekerrokseen tai eristeen ja runkorakenteen väliin. Suojauksia ei milloinkaan saa jättää valvomatta Veden ohjailu Veden ohjailulla varmistetaan, että sade- tai muu vesi ei kulkeudu hallitsemattomasti paikkoihin, joista siitä on haittaa. Suunnittelua tarvitaan koko rakennuksen mittakaavassa sekä rakenneosien ja detaljien edellyttämin yksilöllisin periaateratkaisuin. Vedenohjailua edellyttävät tilanteet on ennakoitava kosteudenhallintasuunnitelmassa ja keinot määriteltävä tarkasti Lumi Rakenteiden tai suojausten päälle kertynyttä lunta ei saa sulattaa, vaan se poistetaan mekaanisesti. Kevyt tuiskulumi saattaa kulkeutua voimakkaalla tuulella jopa vettä herkemmin rakenteisiin Työmenetelmät Työjärjestykset suunnitellaan siten, että ensin rakennetaan kosteutta kestävät rakenteet ja niiden suojassa kosteusherkät. Veden käyttöä vaativissa työvaiheissa, kuten timanttiporauksissa ja -sahauksissa sekä laastinsekoittamisessa käytetään vesi-imuria mahdollisten vuotovesien sekä työvaiheesta aiheutuvien työstövesien poistamiseen. Työskentelyalueet suojataan huolellisesti kastumiselta ja esimerkiksi timanttiporauksessa liete imuroidaan välittömästi pois, eikä sitä jätetä kuivumaan rakennepinnoille. Urakoitsijat vastaavat omaan työsuoritukseensa tarvittavien vesiletkujen eheydestä. Eheys tarkastetaan päivittäin vuotojen varalta. Liitokset tehdään esimerkiksi sangon sisällä tai muulla vastaavalla tavalla, jolloin tihkuvuoto ei pääse kastelemaan liittimen ympäristöä. Työvaiheen päätyttyä rakenteiden suojaukset poistetaan, jotta rakenteet pääsevät kuivumaan. Näkyvä vesi suojauksen alta poistetaan välittömästi vesi-imurilla. KVR-urakoitsija vastaa laastiasemien rakentamisesta ja niiden sijainti on esitettävä työmaasuunnitelmassa. Laastiasemia rakennetaan enintään yksi kappale kerrosta kohden. Laastiasema toteutetaan siten, että: - holvin ja laastiaseman väliin jää n. 100 mm korkea ilmarako (asema perustettu esim. kuormalavalle) - lattiarakenne on vedenpitävä kaukalo, joka estää roiske- ja valumavesien pääsy holville - asemassa on seinät ja katto, jotka osastoivat sen erilleen muista tiloista - laastiasema on alipaineistettu erillisellä alipaineistuslaitteistolla 10

11 Laastiasemaa käyttävät työntekijät vastaavat siitä, että aseman rakenteet säilyvät ehjinä ja asemasta ei pääse vuotamaan vesiä holveille Kastuneet materiaalit ja rakenteet sekä niiden dokumentointi Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritellään mitkä rakenteet eivät saa kastua ja mitkä ovat kuivatettavissa. Kastumisasteen määrittelylle annetaan kriteerit, kuten kastumisen laajuuden aistinvarainen arviointi ja kosteuden mittaaminen. Kastumisen perusteella tehtävät toimenpiteet täytyy ilmoittaa valvojalle ja dokumentoida. Toimenpiteiden riittävyys todetaan sopijapuolten välisellä katselmuksella. Dokumentointi suoritetaan valokuvin ja kirjauksin havainnoista: - pohjakuviin merkitään kastuneet alueet havaintopäivämäärineen ja laajuuksineen - tapahtuman kuvaus - korjaavat toimenpiteet Mikäli havaittu kastunut alue on laaja tai kastuminen tapahtuu sellaisessa työvaiheessa, että kastuvat rakenteet sisältävät kosteudelle herkkiä rakenteita (esim. sisärakennusvaiheessa kipsilevyväliseinät) teetetään alueelle kosteuskartoitus. Raportti tallennetaan työmaapäiväkirjaan ja toimitetaan välittömästi myös kohteen valvojille sekä tilaajalle. Kartoitusta täydennetään tarvittaessa tilaajan ja valvojien ohjeiden mukaisilla mittauksilla. Tällaisen vaurion yhteydessä korjaavat toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä valvojien, rakennesuunnittelijan sekä kosteusmittaajan kanssa. Korjaustoimenpiteet dokumentoidaan digitaalisin valokuvin sekä muistiolla, jossa selvitetään kaikki korjauksessa tehdyt toimenpiteet. KVR-urakoitsijan tulee korjata viipymättä rikkoutuneet suojaukset. Väärin suojattua/ varastoitua materiaalia ei saa käyttää ilman sen kelpoisuuden varmistamista. Tarvittaessa urakoitsija ja rakennuttajan asiantuntija selvittävät kastumisen laajuuden ja vakavuuden. Suunnittelija määrittelee voidaanko rakenne tai rakennusmateriaali kuivattaa sen menettämättä ominaisuuksiaan, vai joudutaanko materiaaleja / rakenteita uusimaan. Tästä rakennuttajalle aiheutuvat kustannukset peritään urakoitsijalta. 5. KUIVATTAMINEN JA OLOSUHDEHALLINTA 5.1. Kuivumisolosuhteet Työmaan lämpötilaa ja ilmankosteusolosuhteita on seurattava, jotta ilmanvaihtuvuutta voidaan tarpeen mukaan parantaa. Olosuhdeseurantamittaukset voivat olla hetkellisiä sisäilman lämpötilan ja kosteuden mittauksia. Mittauksiin voidaan myös käyttää jatkuvatoimisia mittalaitteita (loggereita), joiden taltioimista tuloksista voidaan myöhemminkin tarkastella esimerkiksi syytä jollekin ongelmalle. Tarkasteluun voidaan joskus käyttää myös pintalämpömittareita sekä lämpökameraa. 11

12 KVR-urakoitsijan on varmistettava, että sisäilman kosteuspitoisuus on aina riittävän alhainen vastaanottamaan rakenteista tulevan kosteuden. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus määräytyvät ulkoilman kosteuspitoisuuden, sisäilman lämpötilan, rakenteiden ja työmaan kosteustuoton sekä ilmanvaihtuvuuden perusteella. Kylmään vuodenaikaan riittävän alhainen kosteuspitoisuus saavutetaan yleensä pelkästään nostamalla sisäilman lämpötilaa ja varmistamalla, että tiloissa tapahtuu ilmanvaihtuvuutta. Lämpimään ja erityisesti kosteaan vuodenaikaan pelkkä lämmittäminen ei välttämättä riitä, vaan tarvittaessa sisäilman kuivattamista tehostetaan koneellisesti. Lämmitys- ja ilmanvaihtokalusto on määriteltävä kosteudenhallintasuunnitelmassa. Lämmittimien energiantarpeeseen on varauduttava. Kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee määritellä ajankohdat, jolloin työmaalla on oltava oikeat olosuhteet eri työvaiheiden suorittamiselle sekä keinot olosuhteiden saavuttamiseksi. Vaatimukset voivat olla selvästi tässä asiakirjassa mainittuja perustavoitteita tarkempia. Olosuhdehallinnalla varmistetaan myös materiaalien vaatimien käyttölämpötilojen toteutuminen Osastointi Osastoinnilla mahdollistetaan tavoiteolosuhteiden saavuttaminen halutulla alueella. Osastoinnilla tarkoitetaan väliaikaisia ratkaisuja kuten suojaseiniä, sääsuojia (suojahuputus) ja aukkojen ummistamiskeinoja. Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritellään osastoitavat alueet ja osastointi-menetelmät. Lisäksi määritellään milloin osastoinnin pitää olla lämpöä eristävä (esimerkiksi ilmankosteuden tiivistymisen ehkäisemiseksi) ja milloin riittää esim. pelkkä muovi. Osastointirakenteet määritellään sellaisella tasolla, että tarvittavat materiaalit pystytään hankkimaan ja kiinnitykset varsinaisiin rakenteisiin toteuttamaan hyvällä tiiviydellä ja kiinnipysyvyydellä. Osastoinnin pitää kestää tiiviinä kaikki työmaan rasitukset (esim. aukoista kulkeminen) ja kaikissa sääoloissa. Osastointien ehjänä pysymistä tulee valvoa. 6. KOSTEUSMITTAUKSET JA LAADUNVARMISTUS 6.1. Kosteusmittaajan pätevyys Ennen rakenteiden päällystämistä mitataan betonirakenteiden kosteus. KVR-urakoitsija vastaa rakenteiden kosteuden mittaamisesta tässä asiakirjassa annettujen ohjeiden mukaan. Kosteusmittaajalla tulee olla voimassa oleva henkilösertifiointi kosteusmittausten tekemiseen. Kosteusmittauksia suorittava yritys tulee hyväksyttää rakennuttajalla. 12

13 6.2. Mittaussuunnitelma Kosteusmittaaja laatii yhteistyössä KVR-urakoitsijan kosteudenhallinnasta vastaavan kanssa kohteeseen kosteusmittauksista erillisen suunnitelman, joka hyväksytetään rakennuttajalla ennen mittausten aloittamista. Mittaussuunnitelmassa esitetään mittauspisteiden alustava sijainti, määrä, mittaussyvyydet, mittausten aloitusajankohta ja datan siirtovälit. Kosteuden mittauslaitteena käytetään valuun jätettäviä antureita, joiden virtalähteenä on paristo. Mittaustulokset siirretään pilvipalveluun, jossa ne ovat kaikkien osapuolten nähtävissä tarpeen mukaan. Kaikki betonirakenteiden kosteusmittausten varmistukset suoritetaan porareikä- tai näytepalamenetelmää käyttäen RT-kortin mukaan. Kussakin mittauskohdassa ja - syvyydessä kosteus mitataan kahdesta, toisistaan mm etäisyydellä olevasta reiästä. Mittauspisteen tulos ilmoitetaan näiden reikien tulosten keskiarvona. Betonirakenteiden päällystettävyysmittaukset on tehtävä riittävän aikaisin, jotta tulosten perusteella on vielä mahdollista tehdä toimenpiteitä ennen päällystystä. Betonirakenteen suhteellinen kosteus määritetään kussakin mittauspisteessä arviointisyvyydeltä (A) ja lisäksi mitataan rakenteen pinnan (tasoitteen) ja pintaosien kosteus. Kosteusmittaussyvyydet määritellään julkaisun Betonirakentamisen laatuohjeet BY liitteen 4 mukaan. Mittauskohtien lukumäärän on oltava vähintään: - kuivien tilojen maanvaraisista alapohjista (AP 1) 2 kpl - märkätilojen maanvaraisista alapohjista (AP 2) 1 kpl - kuivien tilojen välipohjasta (VP 1) 12 kpl - märkätilojen välipohjasta (VP 2) 5 kpl Seinärakenteista kosteuksia mitataan pistokoeluonteisesti, kuitenkin vähintään yksi piste jokaisessa kerroksessa ulkoseinistä ja yksi piste väliseinistä. Urakoitsijan on lisäksi mitattava betonin kosteus pintakosteudenosoittimella jokaisesta tilasta (huoneesta) vähintään neljästä kohdasta juuri ennen pintamateriaalin asennusta; tulokset merkitään pohjapiirustuksiin. Mikäli jossain tilassa havaitaan rakenteissa selkeästi kastunut alue tai työmaalla tapahtuu dokumentoitu vesivahinko, tulee vahinkoalueen jokaisesta rakenteesta mitata kosteudet sellaisella tarkkuudella, että rakenteiden voidaan osoittaa olleen pinnoituskelpoisia Raportointi RT-kortissa esitetään, että mittaustulokset on esitettävä siten, että raportin lukija ymmärtää, millä menetelmällä, millaisesta rakenteesta, miltä syvyydeltä ja milloin mittaus on suoritettu. Ulkoilman ja sisäilman olosuhdemittaustulokset on liitettävä mukaan, koska ne muodostavat reunaehdot rakenteiden toiminnan analysoimiselle sekä mittaustarkkuustarkastelulle. 13

14 Mittausraportin tulee sisältää: 1. Mittauskohdetiedot (osoite, yhteyshenkilö yhteystietoineen) 2. Mittaajan yhteystiedot 3. Kohteen kuvauksen (rakennus, rakenneratkaisu, betonilaatu, valupäivä jne.) 4. Piirroksen tai valokuvia mittauskohdasta, joiden perusteella mittauskohta on jäljitettävissä tarpeen mukaan myöhemminkin. Yksiselitteisin tapa on esittää pohjapiirroksessa mittapisteiden paikat etäisyystietoineen valmiistakin rakennuksesta löytyvine etäisyystietoineen. 5. Käytetyt mittalaitteet (laitetyyppi, mittapään numero, kalibrointiajankohta) 6. Menetelmäkuvauksen (porauspäivä, mittausreiän puhdistus- ja tiivistystoimenpiteet, mittapäiden asennushetki, tasaantumisajat, lukemien ottohetki) 7. Sisä- ja ulkoilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 8. Mittaussyvyydet 9. Mittaustulokset (RH (materiaalin huokosilman suhteellinen kosteus) ja T (lämpötila) sekä tarpeen mukaan vesihöyrynsisältö, Abs (absoluuttinen kosteus)) 10. Mittaustarkkuustarkastelun (mittaukseen liittyvät virhetekijät) 11. Tulosten tulkinnan ja johtopäätökset Takuuajan jälkiseuranta Betonirakenteiden 2007 päällystysohjeessa esitetään, että päällystämisen onnistuminen voidaan, ja on usein syytä, todentaa 0,2 2 vuotta päällystämisen jälkeen tehtävillä päällysteen alapuolisen suhteellisen kosteuspitoisuuden mittauksilla. Hyvinkin pienellä mittausotannalla voidaan osoittaa päällysteen alle tasaantunut kosteuspitoisuus (onko riittävän alhainen) ja siten päällysteiden moitteeton toiminta. KVR-urakkaan tulee sisältyä jälkiseuranta takuuaikana. Jälkiseuranta on olosuhteiden mittaamista ja rakenteiden kosteuspitoisuuden mittaamista betonivaluun ja rakenteisiin jätettävillä loggereilla. Urakoitsija vastaa, että pilvipalvelun käyttö jatkuu takuuaikana. 7. KVR-URAKOITSIJAN JA URAKOITSIJAN KOSTEUDENHALLINNASTA VASTAAVAN TEHTÄVÄT KVR-urakoitsija: - Organisoi kosteudenhallinnan seurannan ja valvonnan. - Kartoittaa kohteen kosteusriskit. - Tarkkailee koko työmaata päivittäin ja dokumentoida havainnot niin, että kaikkiin oleellisiin työmaan kosteustapahtumiin, puutteisiin ja poikkeamiin voidaan reagoida. - Järjestää rakenteille hyvät kuivumisolosuhteet. - Laatii suojaussuunnitelman kohde- / työvaihekohtaisesti. - Huolehtii, että kaikki kosteudenhallintasuunnitelmassa esitetyt asiat toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja raportoi poikkeamista rakennuttajalle ja muille urakoitsijoille. Sama koskee aliurakoitsijoita. 14

15 - Laatii suunnitelmat rakentamisen aikaisten vesivahinkojen jälkeen tehtävistä toimenpiteistä, seurannasta ja dokumentoinnista. - Laatii kosteusmittaussuunnitelman, hyväksyttää suunnittelijalla ja rakennuttajalle. - Määrittelee Terve Talo -vastaavan. Kosteudenhallinnasta vastaava: - Tarkkailee työmaata päivittäin ja dokumentoi havainnot niin, että työmaan kosteustapahtumat muistetaan. - Huolehtii, että kosteudenhallintasuunnitelmasta huomioon otettaviksi sovitut asiat toteutetaan ja raportoi poikkeamista. - Seuraa työmaan olosuhteita ja hankkii tarvittavat lämmittimet ja kuivattimet. - Varmentaa, että suojaukset ja vedenohjailut toimivat suunnitellusti. Järjestää tarvittaessa paremmat ratkaisut ja korjauttaa puutteet. - Koordinoi vesivahingon jälkeen tarvittavat toimenpiteet. - Pyytää tarvittaessa konsultin/ mittaajan paikalle ja tilaa tarvittavat tutkimukset. - Määrittelee rakenteiden päällystettävyyskriteerit ja laatii kuivumisaika-arviot. - Koordinoi sääsuojien rakentamisen kosteusriskien minimoimiseksi. - Vaatii työmaalla toimivilta henkilöiltä kosteudenhallinnan huomiointia. - Vaatii kaikilta toimijoilta keskinäistä tiedottamista havaitsemistaan puutteista tai poikkeamista. Lähdeaineisto: 1. Sahlstedt, Satu & Koskenvesa, Anssi, Mittaviiva Oy 2016: KUIVANA RAKENTAMINEN - opas rakentamisen kosteudenhallintaan, Talonrakennusteollisuus ry, 2016, ISBN by 45, BLY 7 Betonilattiat 2014, Suomen Betoniyhdistys ry, 2014, 3. painos, ISBN RT : Betonin suhteellisen kosteuden mittaus, Rakennustieto Oy, YM asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 6. RT Terveen talon toteutuksen kriteerit 7. Kuivaketju10 -toimintamalli