POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2040

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. VALMISTELUPROSESSI 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUUNNITTELUPROSESSI TAVOITEKUVAMME KEHITTÄMISEMME ARVOT TAVOITELTU KEHITYKSEMME TAVOITTEELLINEN ALUERAKENTEEMME Kansainväliset ja valtakunnalliset linjaukset Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät ja aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne STRATEGISET PAINOTUKSET TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TL 1 KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TL 2 HYVINVOINTI TL 3 ALUERAKENNE, SAAVUTETTAVUUS JA YMPÄRISTÖ KÄRKITEEMAT RAHOITUSSUUNNITELMA SEURANTA JA TOIMEENPANON EDISTÄMINEN... 53

3 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaa on iso erilaisten alueitten maakunta ja se on kehittynyt kokonaisuutena varsin hyvin, mutta erot pääkeskuksen ja muiden alueiden välillä ovat suuret. Siksi olennainen osa maakunnan kehittämisessä painottaa aluenäkökulmaa. Viime aikoina Pohjois-Suomi on menettänyt ihmisiä muuttoliikkeen mukana ja esillä onkin kysymys pohjoisen uskottavuudesta. Monet pohjoisen lähtökohdat antavat kuitenkin vahvoja perusteita sille, että täällä voidaan rakentaa tulevaisuutta tasavertaisesti muun maan ja maailman kanssa. Maakuntasuunnitelmassa etsimme vastausta kysymykseen, millaisen maakunnan me pohjoispohjalaiset haluamme ja maakuntaohjelmassa miten haluttuun päämäärään voidaan edetä. Vastaukset kiteytyvät maakuntasuunnitelman visiossa ja maakuntaohjelman toimintalinjoissa. Maakuntasuunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen 2040, joten siihen mennessä moni asia muuttuu ympärillämme ja myös maakunnan sisällä. Olemme pyrkineet tunnistamaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja myös tulevaisuuden muutosvoimia, jotta voimme löytää mahdollisuutemme sekä väistää tai purkaa esteitä halutulta tieltä. Suurena haasteenamme on saada maakunta ja sen eri alueet riittävän kilpailukykyisiksi. Maakuntaohjelma on askel tämän päämäärän konkreettiseen toteutukseen. Kaiken lähtökohtana on myönteinen ja yhteistyöhakuinen kehittämisen ilmapiiri maakunnassamme. Yhteistyönä rakennettuna maakuntasuunnitelma ja ohjelma antavat luontevan pohjan eri tahojen samansuuntaiselle työlle kehittää maakuntaamme. Maakunnan kehittäminen perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen yhteistyö- ja asiantuntijatahojen kanssa. Tulevina vuosina tulee luoda riittävät valmiudet, jotta tulevaisuuden haasteista selvitään ja Pohjois-Pohjanmaa kehittyy positiivisella uralla. Tulevissa aluepoliittisissa ratkaisuissa tälle tulee luoda parhaat mahdolliset edellytykset. Päämääränä on alueiden pohjalle rakentuva maakunta. Tuloksellinen yhteistyö on maakunnalle tyypillistä ja sen jatkuva kehittäminen yli alue- ja sektorirajojen on haastava mahdollisuus. Oulussa kesäkuussa 2014

4 1. VALMISTELUPROSESSI 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Suomen maakuntaliitot päättivät aikaistaa maakuntaohjelmaprosessia yhdellä vuodella (Pohjois- Pohjanmaalla maakuntahallituksen päätös ) siten, että ohjelmavalmistelu alkoi maakunnassa vuoden 2013 alussa. Ohjelma on hyväksymiskäsittelyssä maakuntavaltuustossa kesäkuussa Samalla päivitämme pidemmän aikajänteen maakuntasuunnitelman. Laatimisaikataulun aikaistamisella olemme pyrkineet varmistamaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamisen. Maakunnan uusien kehittämislinjausten valmistelua on ollut järkevää tehdä yhtä aikaa EU:n rahastokauden valmistelun kanssa. Tuleva EU-ohjelmakausi jakautuu sopivasti kahteen maakuntaohjelmakauteen eli ja Toisaalta maakuntaohjelmatyön aientamisella maakuntaliiton ja kuntien uudet luottamushenkilöt ovat päässeet heti kautensa alussa aktiiviseen aluekehittämiseen eli laatimaan maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelmien kaudet ja valtuustokaudet ovat myös tällä menettelyllä jatkossa samat. Maakuntasuunnitelman tarkistaminen tukee myös maakuntaohjelman ja EU:n ohjelmatyön valmistelua ja luo suuntaviivoja pidemmän aikajakson kehittämiselle. Ohjelmaprosessin suunnittelussa ja ohjelman laatimisessa olemme huomioineet 2014 voimaan astuneen lain, jossa alueiden kehittämisestä säädetty laki ja rakennerahastolaki on yhdistetty. Lisäksi olemme huomioineet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisen. Aluekehitysjärjestelmää remontoidaan kansallisesti ja alueellisesti. Lainsäädännön uudistukset vaikuttavat maakuntaohjelman suuntaan, sisältöön ja toteutukseen (aluekehittämislaki, rakennerahastolaki, yritystukilaki, kuntarakennelaki, kuntalaki, valtionosuusuudistus, sote-uudistus, ALKU). Maakuntien perusroolitukseen ei ole tulossa suurta muutosta: maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja siinä tehtävässä vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä. Maakunnallisen ohjelmatyön kannalta kriittinen tekijä on kansallisen ja alueellisen tasojen välisen vuoropuhelun toimivuus. 1.2 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Nykyinen aluekehittämisjärjestelmä on suhteellisen vakiintunut eikä tammikuussa 2014 voimaan astuneessa laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista ole suunnittelujärjestelmän osalta olennaisia muutoksia. Maakuntaliiton toimivallan keskeisimmät välineet ovat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Kaikki muut maakunnan kehittämisen suunnitelmat ovat näiden johdannaisia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman tavoiteaika on vuosi Maakuntasuunnitelman visiosta ja strategisista painopisteistä on selvä 1

5 polku maakuntaohjelman tavoitteisiin ja toimenpidekokonaisuuksiin sekä alueidenkäytön kehittämiseen ja edelleen maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelmaan. Maakuntaohjelma vuosille sisältää yhteistyössä rakennetun näkemyksen Pohjois- Pohjanmaan kehittämisestä, kehittämisen tavoitteet ja keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet ohjelmakaudella. Lisäksi ohjelma sisältää suunnitelman toimenpide-esitysten rahoittamiseksi. Uudistetun aluekehityslain myötä Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) ja Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) yhdistetään Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi. Tämä tuo toivottavasti jatkossa myös TOTSU:n rooliin vahvistusta ja systemaattisuutta rahoituksen ohjaamisessa ja sen myötä myös selkeyttä seurantaan. 1.2 SUUNNITTELUPROSESSI Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laatiminen koostuu seuraavista vaiheista 1. Ennakoiva vaihe: vuonna 2012 seudullisten elinkeinostrategioiden päivitys 2. Valmistelu ja aloitusvaihe, kevät 2013: Lähtökohta-aineistot Aloitusseminaari helmikuu 2013 Seutukierrokset uusille valtuutetuille tammi-helmikuu 2013 Nuorten kuuleminen nuorisofoorumissa helmikuu 2013 Maakuntaohjelman jälkiarviointi maalis-kesäkuu 2013 Alueiden kuuleminen huhtikuu 2013 SOVA-työryhmän järjestäytyminen Aluetilaisuudet (Ylivieska, Oulu, Taivalkoski) touko-kesäkuu Työryhmien vaihe syksy Maakuntasuunnitelma ja -ohjelmaluonnos (1) marraskuu Luonnoksen tarkistus ja lausuntovaihe: tammi-maaliskuu Ehdotuksen laatiminen huhti-toukokuu Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma: maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittely kesäkuussa 2014 Maakuntahallitus on ohjannut työtä sen eri vaiheissa. Maakuntavaltuustolle järjestettiin infotilaisuus 2013 kevätvaltuuston yhteydessä. Maakuntavaltuutetuille, maakuntahallitukselle sekä alueen kansanedustajille järjestettiin erillinen maakuntaohjelmaseminaari tammikuussa Maakuntasuunnitelmaa on työstetty laajana ja vuorovaikutteisena yhteistyönä mm. Oppiva Pohjois-Suomi-hankkeessa yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa, Tulevaisuus - Ennakoinnin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen työpajoissa sekä laajasti toteutettuina webropol-kyselyillä. 2

6 Osana ohjelman valmistelua on arvioitu sen toteuttamisen vaikutukset SOVA-lain (200/2005) mukaisesti ja laadittu ympäristöselostus. Vaikutusten arviointia varten koottiin SOVA-ryhmä, joka on kommentoinut ohjelmaluonnosta ja vaikutusten arviointia valmistelun eri vaiheissa. Maakuntaohjelmat kokoava työ: Pohjois-Suomi strategia, syksy 2013 syksy POHJOIS-POHJANMAA TAVOITEKUVAMME Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa on osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, pohjoisen suurin keskus. Pohjois-Pohjanmaa on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Vision arvolähtökohtana on ihminen, yksilönä ja yhdessä sekä luottamus ja sen rakentaminen kaikessa toiminnassa. Luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksen perustekijä. Kun ihmiset voivat luottavasti rakentaa omaa ja yhteistä tulevaisuuttaan, ovat maakunnan parhaat voimavarat käytössä ja yhteinen tavoite luo työlle suunnan ja päämäärän. Kansainvälinen Pohjois-Pohjanmaa toimii pohjoisten alueitten veturina yli valtakunnan rajojen. Alueen saavutettavuus on hyvä maa-, vesi- ja ilmateitse. Oulu on kansainvälisen liikenteen solmupiste. Maakunnan vahva osaaminen ja monipuolinen kehitystoiminta Oulun kaupunkiseutu kärkenään vahvistaa Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen merkitystä kansallisesti ja Euroopan laajuisesti. Pohjoispohjalaiset toimijat ovat arvostettuja ja aktiivisia kumppaneita kansainvälisissä alueellista lisäarvoa rakentavissa verkostoissa. Pohjois-Pohjanmaa on yrittäjyyden maakunta. Alueen korkean osaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä on vahva verkostoitunut maakunta, jossa koulutus, tutkimus, elinkeinot ja viranomaiset luovat yhteistyössä kansainvälisesti aktiivisen ja menestyvän alueen. Talouden painopiste on siirtynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka luovat suuren osan työpaikoista ja hyvinvoinnista. Tuotannollista perustaa vahvistaa energian tuotannon monipuolistuminen ja vahvistuminen maakunnassa. Ihmisen hyvinvointi on kehittämisen lähtökohtana. Huolehdimme kunnostamme ja teemme terveyttä edistäviä valintoja. Välitämme läheisistämme ja lisäämme yhteisöllisyyttä. Parannamme viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. Olemme edelläkävijöitä kansallisesti terveyden edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä ja omahoitoratkaisuissa. Kansainvälisesti edelläkävijyys ilmenee valituilla tutkimusalueilla sekä liiketoimintapotentiaalin hyödyntämisessä. 3

7 Pohjois-Pohjanmaan monimuotoinen luonto Kalajoen hiekkadyyneiltä Kuusamon vaaramaisemiin on maakunnan erityinen valtti, vetovoimaiset kaupungit ja maaseutuympäristöt luovat viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuurin arvostus sekä erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri rakentavat henkistä ilmapiiriä sekä tervettä itsetuntoa. Pohjoispohjalaiset arvostavat elinympäristöään sekä luontoa että kulttuuriympäristöä. Maakunta osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutuu muutokseen hyvissä ajoin. Pohjois-Pohjanmaan visio on erittäin haasteellinen ja tavoitetilan saavuttamiseen eivät riitä tavanomaiset keinot. Aluekehitysosaamisen parantaminen on välttämättömyys sekä maakunnan että koko maan kannalta. Tarvitsemme myös innovatiivisuutta ja rohkeita ratkaisuja sekä niiden tuloksena läpimurtoja eri aloilla. Oleellista on kaikkien eri alojen ja alueiden toimijoiden samansuuntainen ja motivoitunut työ. Päämääränä on alueiden pohjalle rakentuva maakunta ja identiteetti. Tuloksellinen yhteistyö on maakunnalle tyypillistä ja sen jatkuva kehittäminen yli alue- ja sektorirajojen on haastava mahdollisuus. 2.2 KEHITTÄMISEMME ARVOT Luottamus Aluekehittäjien, yritysten ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittymisen edellytys on vahva luottamus. Keskinäinen luottamus antaa hyvän pohjan kehittää maakuntaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rohkeus Rohkeus on päämäärätietoista ja innovatiivista työtä Pohjois-Pohjanmaan hyväksi. Se pitää sisällään osaamista, asiantuntemusta, tahtoa, intohimoa ja ennakkoluulotonta asennetta. Tarvitaan rohkeutta yrittää epäonnistumisen riskin uhalla. Pohjois-Pohjanmaan menestys ja hyvinvointi on lopulta alueella toimivien yritysten käsissä. Vastuullisuus Vastuullisuus on vastuunkantoa ihmisten elinmahdollisuuksista, luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kannamme vastuuta myös koko Pohjois-Suomen kehittämisestä. Tasa-arvoisuus Tasa-arvoisuus ilmenee Pohjois-Pohjanmaalla sosiaalisena, alueellisena sekä sukupuolten ja - polvien välisenä tasa-arvona. Sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamista eri väestöryhmille. Alueellinen tasa-arvo tarkoittaa muun muassa samantasoisien palvelujen toteutumista maakunnan eri alueilla. Elinkeinoja ja työmarkkinoita kehitettäessä otetaan huomioon eri-ikäisten ja eri sukupuolten mahdollisuudet osallistua työelämään. 4

8 2.3 TAVOITELTU KEHITYKSEMME POHJOIS-POHJANMAAN VÄKILUKUTAVOITE VUODELLE 2040 Maakunnan väestötavoite vuodelle 2040 on asukasta. Väestötavoite on reilut alhaisempi kuin Tilastokeskuksen omavaraisennuste, mutta suurempi kuin Tilastokeskuksen virallinen väestöennuste. Maakunnan väestötavoitteen mukaan väestö kasvaa edelleen Oulun seudulla, missä asuu asukasta vuonna Muualla maakunnassa väestönkehitys pysyy vakaana ja väestömäärä on asukkaan tasolla vuonna asukasta TKn omavaraisennuste 2012 Pohjois-Pohjanmaan väestötavoite TKn väestöennuste vuosi Kuva: Pohjois-Pohjanmaan väestön kehitystavoite vuoteen Pohjois-Pohjanmaan maakunta on ollut luvulla niitä harvoja maakuntia joiden väkiluku on kasvanut joka vuosi. Maakunnan väkimäärä on lisääntynyt vuosittain keskimäärin asukkaalla. Hyvän väestökehityksen taustalla on ollut korkea luonnollinen väestönlisäys ja positiivinen kokonaismuutto. Myös tulevaisuudessa luonnollinen väestönlisäys säilyy maakunnassa väestönkasvun päätekijänä. Kuntien välisen nettomuuton ennakoidaan tasapainottuvan niin maakunnan sisällä kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja muun maan välillä. Nettomaahanmuuton merkitys väestönkasvun osatekijänä tulee myös kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. TYÖLLISYYSTAVOITE 2040 Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2040 väestötavoitteen mukainen työikäisen väestön määrä on henkilöä. Työvoiman määräksi 72 prosentin työvoimaosuudella muodostuu noin Työllisyyden tavoitteellinen taso 68,5 prosentin työllisyysasteella on työllistä, jolloin työttömyysaste on 5,8 prosenttia. Yli lisätyöpaikan syntymisen edellytyksenä on maakunnan elinkeinorakenteen monipuolistuminen ja maakunnalle tärkeiden toimialojen uudistuminen. Tulevan 5

9 kehityksen kannalta merkittävää on maakunnan pohjoinen sijainti ja hyvä saavutettavuus, kun pohjoisen mahdollisuudet realisoituvat. Taulukko: Pohjois-Pohjanmaan väestötavoite ja työvoima vuoteen Pohjois-Pohjanmaa 2040 Väestötavoite Työikäinen väestö (15 64 v.) Työvoima (15 74 v.) asukasta, josta Oulun kaupunkiseutu muu maakunta Nykyistä huomattavasti korkeampi työvoimaosuus ja työllisyysaste on mahdollista saavuttaa työn ja työllisyyden uudelleen määrittämisen kautta. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamisessa auttaa myös rakennemuutos, sillä töiden fyysisen kuormittavuuden väheneminen ja väestön terveydentilan kohentuminen sekä koulutustason parantuminen lisäävät työhön osallistumista. Korkeamman työhön osallistumisasteen saavuttamiseksi työelämää on myös kehitettävä niin, että osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät voivat osallistua siihen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. 2.4 TAVOITTEELLINEN ALUERAKENTEEMME 2040 Aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaaajan alueiden, näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin sekä luonnonvarojen sijoittumista sekä näiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Nykyinen aluerakenne on syntynyt ja muovautunut pitkälti taloudellisen toiminnan seurauksena. Näin ollen on luontevaa, että Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne rakentuu alueen lähtökohdista ja tarpeista, mutta maakunnallisen suunnittelujärjestelmän luonteesta johtuen keskeisessä asemassa on suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja toimintaympäristössä käynnissä oleviin moninaisiin muutosvoimiin Kansainväliset ja valtakunnalliset linjaukset Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksynyt Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (European Spatial Development Perspective, ESDP). Tavoitteena on luoda tasapainoinen ja monikeskuksinen kaupunkijärjestelmä sekä uudistaa kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Monikeskuksinen aluerakenne ja aluekehitys painottavat tasapainoisen yhdyskuntarakenteen merkitystä sekä kaupunkien keskinäistä ja keskusten välistä verkostomaista yhteistyötä. Tavoitteena on myös keskuskaupunkien ja kehyskuntien yhteistyön ja aluelähtöisten edellytysten kehittäminen. Euroopan unionin reuna-alueiden kehittämisen keskeinen edellytys ovat toimiva liikennejärjestelmä ja tietoliikenneyhteydet. Keskeinen tavoite on tehostaa nykyisen infrastruktuurin tehokkaampaa hyödyntämistä eri kuljetusmuotojen kuljetusketjuissa tukeutuen tavaraliikenteessä erityisesti rautateiden ja vesiliikenteen kehittämiseen. Suuntaviivat painottavat luonnon ja kulttuuriperinnön merkitystä taloudellisen kehityksen perustana. Tavoitteena on laatia kulttuurimaisemien vaalimiseen ja ympäristöltään herkkien alueiden turvaamiseen tähtäävät alueelliset kehittämisohjelmat. 6

10 Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat sisällöltään ja painotuksiltaan samansuuntaisia ESDP-asiakirjan kanssa. VAT:ien lähtökohtana on, että aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti koko maassa hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Tavoitteena on monikeskuksinen, verkottuva ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuva aluerakenne. Toimiva aluerakenne pohjautuu ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukemiseen sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutukseen. Maaseudun kehittämisessä tavoitellaan elinkeinojen monipuolistamista sekä asutuksen ja palveluiden tukeutumista nykyiseen kyläverkostoon. Valtakunnallisissa linjauksissa painopiste on entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa - alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen kestävyyttä. Tavoitteena on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen sekä kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttäminen. Merkitys korostuu kasvavilla keskusalueilla. Taajamien eheytyminen parantaa myös elinympäristön laatua. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmää ja alueidenkäyttöä sovitetaan yhteen siten, että voidaan vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja parantaa ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä huomioiden myös tulevien sukupolvien tarpeet. Suurin potentiaali on maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Soiden käytön linjauksia on tarkennettu valtioneuvoston periaatepäätöksellä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Kansallista kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä sekä niiden alueellisesti vaihtelevaa luonnetta edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät ja aluerakenne Pohjois-Suomen kasvuun vaikuttaa naapurimaiden kehitys Barentsin ja Itämeren talousalueella sekä Koillisväylän mahdollinen laajamittaisempi avautuminen kansainvälisten merikuljetusten käyttöön. Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun seudulla on keskeinen asema valtakunnallisena ja Arktisen alueen kansainvälisenä keskuksena. Barentsin alueen öljy-, kaasu- ja mineraalivaroilla on suuri vaikutus alueen merkityksen kasvuun geopoliittisesti ja taloudellisesti. Luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet ja logistiikka. Itämeren alueesta kehitetään yhtenäistä talousaluetta, jonka kehitystä tukevat Botnian käytävän ja Itämeren meriyhteyksien kehittäminen osana Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa. Botnian käytävä yhdistää Pohjois-Pohjanmaan entistä vahvemmin Euroopan nykyisille ja uusille markkina-alueille, kun käytävää kehitetään vastaamaan TEN-T-ydinverkon yhteisen liikennepolitiikan tavoite- ja palvelutasoa. Johtoajatus on vahvistaa unionin globaalia kilpailukykyä ja tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa rakentamalla rajat ylittävä ja eri liikennemuodot yhdistävä tavoitteellinen liikenneverkko koko Eurooppaan. Uudistetussa TEN-T-verkossa on kaksi tasoa ydinverkko ja kattava verkko. Ydinverkko on Euroopan liikennejärjestelmän selkäranka. Siinä ovat mukana Euroopan laajuiset valtaväylät ja logistiikan solmupisteet, jotka ovat tärkeitä liikenteelle ja kuljetuksille sisämarkkinoiden 7

11 toimivuuden ja EU:n ulkorajojen kannalta. Uutena osana ydinverkossa on Botnian käytävä. Tähän Pohjanlahden rannikon kiertävään käytävään kuuluu Suomen puolella Päärata Helsingistä Tornioon ja valtatie 4 Helsinki Oulu Kemi-Tornio. Botnian käytävä yhdistyy Etelä-Suomessa Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Merellistä kilpailukykyä vahvistaa Itämeren moottoritie, joka vahvistaa Perämeren satamien asemaa vientisatamina. Eurooppalaiseen eri liikennemuodot yhdistävään verkkoon kuuluva kattava verkko (mm. valtatiet 8 ja 22, Vartiuksen ja Iisalmen radat, Oulun ja Raahen satamat sekä Oulun ja Kuusamon lentoasemat) rakentuu kansallisista liikenneverkoista. Toiminnallisesti kattava verkko tukee ja vahvistaa ydinverkon toimivuutta. Pohjoinen akseli ulottuu Narvikista Perämerenkaaren kautta Vartiuksen raja-asemalle, josta on yhteydet Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin. Vartiuksen raja-aseman kautta on olemassa oleva raideyhteys Suomen ja Venäjän välillä. Tavoitteena on palvella elinkeinoelämää ja transitoliikennettä kilpailukykyisellä infrastruktuurilla ja logistiikkapalveluilla, joiden toteuttamiseksi on suunniteltu oikorata Arkangelin alueen ja Trans Siperian radan välille. Uusista mahdollisista kansainvälisistä kuljetusreiteistä suurin potentiaali on Koillisväylän kautta kulkevalla pohjoisen merireitillä ja satamien kautta avautuvilla yhteyksillä Jäämerelle. Pohjoinen merireitti lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa. Jään sulamisesta on erilaisia ennusteita, mutta niitä yhdistävä tekijä on, että Koillisväylän purjehduskausi pitenee tulevina vuosikymmeninä kesäkuukausina. Koillisväylän käytössä on epävarmuustekijöitä mm. navigoinnin, jää- ja ilmastoolosuhteiden, jäänmurtopalveluiden, liikenteen ohjauksen ja valvonnan sekä hallinto- ja turvapalveluiden vuoksi. Todennäköisesti Koillisväylä täydentää nykyisiä kuljetusreittejä toimimalla konttiliikenteen sijasta vaihtoehtona öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden kuljetuksille. Ensivaiheessa käytössä ovat lähellä rannikkoa kulkevat merialueet, mikä rajoittaa aluskokoja. Reitin tulevan kilpailukyvyn kehittämisen kannalta olennaisia tekijöitä on parantaa luotettavuutta, palvelutasoa, turvallisuutta, ympärivuotista käytettävyyttä ja kustannustasoa. Kuva: Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät. Pohjois-Suomen keskusverkko rakentuu Oulun, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Kokkolan ja Kajaanin kaupunkikeskuksista, joissa sijaitsevat yliopistojen ja korkeakoulujen päätoimipaikat muodostavat perustaa vahvalle ja laajemmalle osaamisen rakenteelle sekä yrityksiä palvelevalle innovaatiotoi- 8

12 minnalle. Oulun kaupunkiseutu on väestön määrän ja palvelujen suhteen Pohjois-Suomen kansainvälinen keskus Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kehittämisen pitkän aikavälin linjaukset on johdettu ja konkretisoitu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (kts. taustaaineisto). Tavoitteissa painottuvat maakunnan lähtökohdat sekä toimintaympäristön tarpeet ja erityispiirteet. Maakunnan kehittämisen näkökulmia tavoitteissa ovat yrittäminen, innovaatiot ja osaaminen, tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, hyvä ympäristö ja vahva kulttuuri. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaavat ja kuvaavat tavoitteet jäsentyvät toimivan aluerakenteen, yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön, kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen sekä toimiviin yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon liittyviin tavoitteisiin. Toimivan aluerakenteen tavoitteissa painottuvat Oulun kaupunkiseudun ja koko maakunnan tasapainoinen kehitys siten, että Oulun kansainvälistä asemaa vahvistetaan kehittämällä liikenneväyliä sekä vahvistamalla maakunnan erikoistuneita alueita ja keskuksia ja ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä. Tavoitteena on kuntarajoista riippumaton tasapainoinen palvelurakenne. Monikeskuksista aluerakennetta täydennetään kehittämällä matkailukeskuksia ja -vyöhykkeitä. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevat tavoitteet kiteytyvät eheän, toimivan ja hyvinvointia edistävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Siihen liittyvät energiatehokkuus ja hiilineutraalien yhdyskuntien kehittäminen, kestävä liikkuminen ja liikennemuodot sekä lähivirkistäytymisen mahdollisuudet. Kulttuuri- ja luonnonperinnön alueidenkäyttötavoitteilla vahvistetaan maakunnan kulttuuriympäristöjä ja luontoarvoja vetovoimatekijöinä. Esimerkiksi kansallispuistoilla on kasvava merkitys matkailun kehittämisen ja maakunnan väestön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta. Luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuu maakunnalle tärkeän turpeen vastuullinen käyttö ja soiden eri käyttömuotojen edistäminen ja yhteensovittaminen. Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena kestävä liikennejärjestelmä, jonka avulla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä ja alueellista elinvoimaa. Oulun kaupunkiseutua kehitetään Pohjois-Suomen logistisena keskuksena ja maakunnan keskusten logistiikkapalveluja tehostetaan hyödyntämällä myös älyliikenteen mahdollisuuksia. Ympäristö- ja ilmastovastuullisessa energiantuotannossa tärkeä asema on ydinvoimalla, vesivoimalla, bioenergialla ja tuulivoimalla sekä niiden tarvitseman säätövoiman kehittämisellä. Pohjois-Pohjanmaalla on maakunnan mittakaavassa monikeskuksinen aluerakenne, jolle on tyypillistä Oulun kaupunkiseudun asukasluvun, asuntotuotannon ja tuotannollisen volyymin voimakas kasvu sekä muiden alueiden väestömäärän säilyminen suhteellisen vakaana. ICT- ja ohjelmistoalan yritystoiminta on keskittynyt pääasiassa Ouluun. Oulun kaupunkiseutu on kansainvälinen keskus ja sitä täydentävät laajempaa asukaspohjaa palvelevat keskukset, joissa on tarjolla julkisia ja yksityisiä palveluita vaikutusalueen asukkaille. Kuntakeskukset täydentävät palveluvarustusta. Tiivis maaseutuasutus sijoittuu nauhamaisesti jokilaaksoihin (kuva). Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään alueen keskuksia yhdistäviä ja tasapainottavia ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä. Alueen toimijoiden lähtökohdista kehitettäviä ja vakiintuneita kehittämisvyöhykkeitä ovat: Perämerenkaari, jonka osana on Meripohjola-kasvuvyöhyke Oulu Kajaani Arkangel -vyöhyke, jonka osana on OuKa-kehittämisvyöhyke 9

13 valtateihin 4 ja 20 perustuvat matkailu- ja logistiikkakäytävät Edellä mainittujen ohella kehitetään maakunnan eteläiselle alueelle suunniteltua kehittämisvyöhykettä yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa. Liikennejärjestelmän ja logistiikan kehittämisellä parannetaan Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois- Suomen liikenteellistä saavutettavuutta. Tavoitteena on edistää liikennejärjestelmän perustavoitteita, joita ovat toimivat matka- ja kuljetusketjut sekä eri liikennemuotoja yhdistävät logistiikkatoiminnot. Painopiste on pääliikenneverkoilla ja kaupunkiseutujen sisäisessä liikenteessä. Saavutettavuutta täydentää valokuituun perustuva laajakaistaverkko, jonka tavoitteena on yhdistää runkoverkolla kyläverkot toisiinsa kattavaksi ja toimintavarmaksi verkoksi. Aluerakenteen kehitystä ohjaa luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen sekä suunnitellut suurhankkeet. Liikenteeseen vaikuttaa merkittävimmin suurten kaivosten käynnistyminen ja muiden hankkeiden investointipäätökset. Erityisesti Perämerenkaarella sijaitsee perusteollisuutta sekä kaivosteollisuutta palvelevia arvoketjuja. Metalli-, metsä- ja paperiteollisuus ovat Pohjois- Pohjanmaan kasvualoja. Rannikkoalueen teollinen rooli vahvistuu energiatuotannon suuntaan Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalan sekä vireillä olevien manner- ja merituulivoimahankkeiden ja biojalostamon toteutuessa. Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu LAGUNA-hanke ja säätövoiman tuotantoon suunniteltu energia-alan hanke synnyttävät toteutuessaan merkittäviä aluetaloudellisia ja -rakenteellisia vaikutuksia. Matkailuelinkeinolla ja sitä tukevilla palvelualoilla on tärkeä rooli koko Pohjois-Suomelle. Matkailun trendi ovat kansainvälistyvät matkailukeskukset ja - alueet. 10

14 Kuva: Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne

15 2.5 STRATEGISET PAINOTUKSET Maakunnan kehittämistä ohjaavat strategiset painopisteet on johdettu maakuntasuunnitelman visiosta ja arvoista. Taustalla ovat myös tunnistetut tulevaisuuden muutosvoimat, joihin pyrimme valinnoilla vastaamaan. Strategiset painopisteet ohjaavat maakuntaohjelman valintoja ja suuntaavat konkreettisia kehittämisen toimenpiteitä. Pohjois-Pohjanmaan strategisina painopisteinä on: löytää ja ottaa käyttöön uusia keinoja ja uskottavuutta sille, että nuoret kokevat kotiseutunsa ja Pohjois-Pohjanmaan hyväksi vaihtoehdoksi myös tulevaisuuden kotipaikkana kehittää kansainvälistymistä ja monikulttuurista toimintaa edistäviä verkostoja, toimintamalleja ja -ympäristöjä varautua maakunnassa ja lähialueilla (Pohjois-Suomi, Barents alue) tiedossa oleviin suurhankkeisiin ja niiden aktiiviseen edistämiseen vaikuttaa siihen, että toimijat eri aloilla ja alueilla ovat sisäistäneet yrittäjyyden erityispiirteet ja sen lisäämisen tuomat mahdollisuudet luoda yrityksille hyvät edellytykset kasvaa ja kansainvälistyä sekä kääntää yrityskehitys selkeään nousuun kaventaa hyvinvointi-, terveys- ja sivistyseroja tukea koko alueen elinvoimaisuutta edistämällä maakunnan luonnonvarojen monipuolista ja vastuullista hyödyntämistä luoda edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle kehittää maailmanluokan osaamiseen pohjautuvaa innovaatiotoimintaa Maakunnan kehittämisen edellytys on toimiva liikennejärjestelmä ja logistiikka sekä tasapainoinen aluerakenne. Monimuotoinen luonto ja kulttuuriympäristö ovat vetovoimatekijöitä. Kuva: Maakunnan kehittämisen strategiset painopisteet. 12

16 3. MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TL 1 KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn ja työllisyyden painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Kansainvälistyminen on yhä tärkeämmässä roolissa haettaessa uusia markkinoita, mutta myös työvoimaa ja uusia osaajia. Tässä maakuntaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vientialojen vahvuuksien tunnistamiseen, vientituloon rinnastettavaan tulonmuodostukseen sekä niiden mahdollisuuksien vahvistamiseen. Ohjelma kannustaa toimijoita tekemään rohkeita avauksia uusien mahdollisuuksien nostamiseksi - riskejä kaihtamatta. Pohjois-Pohjanmaalla on vahvaa ja kansainvälisesti tunnustettua kylmään ja arktisiin olosuhteisiin sovellettavaa erityisosaamista ICT-alan ratkaisuissa, luonnonvarojen, työturvallisuuden ja terveyden kestävässä ja vastuullisessa hallinnassa, hyvinvoinnin kehittämisessä sekä infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa. Oululla on sijaintinsa, resurssiensa ja yhteistyöverkostojensa puolesta hyvät mahdollisuudet toimia arktisen osaamisen ja kehitystoiminnan keskuksena. Kuntien rooli yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä on keskeinen. Yritysten toimintaedellytykset ovat hyvin usein riippuvaisia kunnan tekemistä päätöksistä ja siksi on tärkeää, että kunnissa kehitetään yritysvaikutusten arviointia, kun kunta päättää koulutus-, hankinta- ja kaavoitusasioista tai kunnan investoinneista. Pohjoispohjalaiset ovat hyvän työkokemuksen omaavia ja korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Ikääntyvässä Suomessa Pohjois-Pohjanmaan erityinen valttikortti on maan nuorin ja tasapainoisin väestörakenne. Nuorten työllisyyden lisääminen on ehdottoman tärkeä asia, jotta maakunnan vahvuus voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Uusien työpaikkojen arvioidaan syntyvän jatkossakin pääsääntöisesti pk-yrityksiin (kuva). Innovatiiviset toimintaympäristöt ovat välttämättömiä laadukkaalle tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Pohjois-Pohjanmaa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkialueita Euroopassa, mikä näkyy innovaatiotoiminnan jatkuvana aktiivisuutena ja uudistumisena. Pohjois-Pohjanmaan innovaatioympäristö on kasvanut monipuoliseksi ja uusiin suuntiin eteneväksi. Lähivuosien tehtävänä on edistää alueellisten osaamiskeskittymien yhteistyötä ja hyödyntää viimeisintä tutkimustietoa paitsi maakunnan alueella myös kansallisesti. 13

17 Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärän muutokset kokoluokittain vuosina % 40,0 25,3 17,9 20,0 14,1 11,2 5,4 0,1 0,0-20,0-4,8-40,0-23,4 alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Kuva: Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärän muutokset kokoluokittain vuosin A. YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Alkavan yritystoiminnan edistäminen Vuosien aikana Pohjois-Pohjanmaalla syntyi paljon uusia yrityksiä. Merkittävä osa uusista yrityksistä on syntynyt korkean teknologian yrityksiin. Kehityksessä osatekijänä ovat olleet uudet yrityskiihdyttämöt, jotka palvelevat eri toimialojen alkavia yrityksiä. Yrityskiihdyttämöiden tehtävänä on myös rakentaa uusien yritysten yhteisöjä, joissa yritysten tukevat toisiaan ja ostavat tai vaihtavat palveluja. Perinteisempiä yritysten neuvontapalveluita on menestyksellisesti kehitetty eri puolilla maakuntaa. Jatkossa yritysten neuvontapalveluita kootaan aikaisempaa tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi, huomioiden toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Toimintaympäristön muutos on kuitenkin niin nopea, että uusia malleja yritystoiminnan edistämiseen on etsittävä jatkuvasti. Pohjois-Pohjanmaan yritysten kasvun turvaamiseksi toimenpiteitä suunnataan alueen yritysten rahoituksen saatavuuden edistämiseen. Pk-yritysten vientiedellytysten kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla tunnistettu jo pitkään. Suomen ja maakunnan kotimarkkinat ovat useille yrityksille liian pienet, jolloin vienti on monille yrityksille ainoa mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiseen. Uusien yritysten liiketoiminta-alueet ovat usein niin kapeita, että markkinat löytyvät pienistä kohderyhmistä eri puolilta maailmaa. Sama koskee myös suuremmille kohderyhmille suunnattuja tuotteita ja palveluja, toiminnan laajentaminen edellyttää kansainvälisille markkinoille menoa. Erikoistumisen ja korkean osaamisen tuotteille ja palveluille on löytynyt hyvin markkinoita Suomen ja maakunnan ulkopuolelta. Tätä kehitystä jatketaan koulutuksella, verkottumisella ja kokemusten vaihdolla. Pohjois-Pohjanmaan toimijat voivat osana kansallista kehitys- ja vientitoimintaa ottaa vahvan roolin arktisen alueen erityisosaajana rakentamisen, teknologian, tuotekehityksen ja liiketoiminnan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin, palveluiden, tutkimuksen sekä pohjoisuuteen nojaavien tuotteiden jalostuksessa. Huomioitava on myös jatkuvasti kasvavan tiedon jalostaminen liiketoiminnaksi. Konkreettisia liiketoiminnan ja viennin mahdollisuuksia on tarjolla suunnitteilla olevissa suurhankkeissa, kuten investoinneissa öljy- ja kaasuteollisuuteen sekä kaivoksiin. Palveluvienti on lähtenyt 14

18 kasvuun, maakunnalla on hyvät mahdollisuudet olla tässä virrassa mukana mm. ICT- ja hyvinvointiosaamisen avulla. Osaaminen on muutettava vientivetoiseksi liiketoiminnaksi ja rohkeiksi avauksiksi. Yritysten rahoitus Rahoituksen saatavuus on keskeinen yritysten kasvuun vaikuttava seikka uusille ja jo kauemmin markkinoilla toimineille yrityksille. Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti Oulun seudulle on syntynyt lukuisa joukko uusia, kasvuhaluisia yrityksiä. Yritysten perustaminen on huomattavasti halvempaa ja nopeampaa kuin aiemmin. Samaan aikaan alkuvaiheen yritysten rahoitus on käynyt läpi voimakkaan muutoksen. Uusien rahoitusta hakevien yritysten määrän kasvu, teknologian kehittyminen ja vanhojen rahoittajien vetäytyminen on johtanut yritysten uusien rahoitusmallien tarpeeseen ja syntyyn. Sijoituksia tekevän rahaston tulee auttaa sijoituskohdetta kansainvälistymään ja hakemaan seuraavaa rahoituskierrosta Suomen rajojen ulkopuolelta kotimaisen kasvurahoituksen puuttuessa. Kansainvälisten sijoitusten saaminen on haasteellista, mutta samalla se kansainvälistää yrityksiä. Investointien edistäminen ja julkiset hankinnat Elinkeinorakenteen ja yrityspohjan monipuolistamista on mahdollista edistää kannustamalla Pohjois-Pohjanmaalle tehtäviä investointeja. Maakunnan ulkopuolisten ja ulkomaalaisten yritysten sijoittuminen ja investoiminen alueelle edistää työpaikkojen luomista, pääomien tuomista alueelle sekä kansainvälisen liiketoimintaympäristön ja yhteyksien kehittymistä. Tämä vaatii laaja-alaista alueen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamista ja toimintaympäristön kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaalle ja lähialueille on lähivuosina toteutumassa mittavia teollisuusinvestointeja. Pyhäjoelle rakennettava Hanhikivi 1 ydinvoimalaitos, tuulivoimarakentaminen sekä kaivoshankkeet avaavat alueen yrityksille erinomaiset mahdollisuudet päästä osalliseksi hankkeiden laajaan palvelutarjontaan. Hankintoihin ja alihankintaketjuihin kiinni pääsemistä edistetään välittämällä tietoa tulevien suurhankkeiden tarjoamista mahdollisuuksista ja toimittajiin kohdistuvista vaatimuksista sekä tukemalla toimialaverkostojen kokoamista. Yrityskonsortioiden kokoaminen parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia. Suurhankkeiden tarvitseman osaamisen lisäämiseksi verkostot ja koulutusorganisaatiot tukevat ajantasaisen tiedon välitystä yrityksille ja varmistavat parhaan osaamisen saatavuuden. Investointiaste (kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen) on ollut Pohjois- Pohjanmaalla koko 2000 luvun niin kansallisesti kuin kansainvälisesti korkealla tasolla. Investointiaste on ollut keskimäärin yli 26 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla. Keskimäärin kiinteitä investointeja on tehty vuosittain 2,4 miljardia euroa, josta yksityisen sektorin osuus on ollut keskimäärin 86 prosenttia. Palveluiden (G-T) osuus investoinneista on ollut suurin noin kolme neljäsosaa, jalostustoimialojen (B-F) noin 20 prosenttia ja maa-, metsä- ja kalatalouden (A) noin kuusi prosenttia. Tulevaisuudessa investointien arvioidaan pysyvän samalla tasolla. 15

19 Kuva: Kiinteän pääoman bruttomuodostus sekä T&K-menot Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien hankinnat olivat vuonna 2012 noin 2,3 miljardia euroa. Julkisia hankintamenettelyjä kehittämällä voidaan luoda toimintaympäristö, jossa julkinen kysyntälähtöisyys luo yritysten tuotteille ja palveluille tuotekehitysympäristön ja referenssimarkkinat. Samalla julkinen sektori voi kehittää ja tehostaa omaa palvelutuotantoaan yritysten t&k osaamista hyödyntäen. Pk-yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kehittämistarpeisiin liittyvällä vuoropuhelulla on mahdollista lisätä molempien tahojen ymmärrystä tarjolla olevista mahdollisuuksista. Hankintamenettelyjä kehittämällä voidaan edistää pk-yritysten tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille. Toimenpiteet: a. Mikro- ja pk- yritysten vientiedellytysten parantaminen ja verkottumisen edistäminen b. Palveluviennin kehittäminen c. Uudenlaisten yrittäjyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja yrityskiihdyttämöjen kehittäminen d. Yritysneuvontapalveluiden tehostaminen e. Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistäminen f. Julkisen sektorin innovatiivisten hankintamenettelyjen kehittäminen g. Suurhankkeiden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen h. Arktisuuteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen ympäristön kannalta kestävällä tavalla i. Pyritään kasvattamaan naisvaltaisten alojen ja naisten projektien osuutta myönnettävistä hankerahoituksista tavoitteena hankerahojen tasaisempi jakautuminen sukupuolten välillä B. INNOVAATIOTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN Innovaatiotoiminnan painopiste on ollut tiedepohjaisten innovaatioiden tukemisessa, mutta tämän rinnalla on löydettävä keinoja käytännön innovaatioiden synnyttämiseksi. On myös kehitettävä käytäntöjä, joiden avulla tutkimustulokset saadaan nopeammin tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatioissa tulee edetä kohti suurempia kokonaisuuksia, mikä ei välttämättä tarkoita suurempia hankkeita. 16

20 Suuremmat kokonaisuudet voivat muodostua eri toimi- tai tieteenalojen hankkeille, joilla on sama päämäärä tai tavoite. Innovaatiotoiminnassa ratkaisukeskeisyys ja käyttäjäkokemus korostuvat entistä enemmän, mikä on ollut maakunnan innovaatiotoiminnan puutteita. Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö on ollut usein hyvin onnistunutta. Tätä yhteistyötä on edelleen kehitettävä. Kehittämishankkeissa on korostettava tuotteistamista, konkreettisia tuloksia ja kaupallistamista. Yritysten mukaantulo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa parantaa mahdollisuutta kaupallistaa tutkimustuloksia. Joskus myös tutkimusryhmän sisältä ryhdytään yrittäjäksi, vaikka vaatimukset näissä rooleissa ovatkin erilaisia. Aina ei tarvitse kehittää täysin uutta teknologiaa, myös prosessien tai palvelun parantaminen on osa innovaatiotoimintaa. Myyntiosaaminen on ollut Pohjois- Pohjanmaan innovaatiotoiminnan heikkous. Tutkimuksen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen merkitystä koko innovaatioprosessissa tulee entisestään korostaa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan käytännön toimenpiteet ovat usein alueellisia, mutta tutkimuksen viitekehys on kansainvälinen. Pääosa ohjelmien sisällöistä rakennetaan toimialojen ja tutkijayhteisöjen aktiivisempien osallistujien toimesta. Tämän vuoksi tutkijoiden ja tutkimuksen kansainvälisiin verkostoihin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää, kun vaikutetaan eurooppalaiseen tutkimuspolitiikkaan. Mikro- ja pk-yrityksistä puuttuu usein tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan erikoistuneita henkilöitä. Yritysten t&k toiminnan tehokkuutta voidaan lisätä julkisten tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden toimilla sekä resurssien yhteiskäytöllä. EU:n Horisontti ohjelma jatkaa tutkimuksen puiteohjelmien sarjaa vuosille Ohjelma on eurooppalaisen tutkimuksen ja innovaatioyhteistyön keskeinen rahoitusohjelma, jonka rakenne muuttuu teemapohjaiseksi. Teemat ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. On tärkeää, että maakunnan tutkimuslaitokset, muut julkisen sektorin organisaatiot sekä yritykset hyödyntävät Horisontti ohjelman sisältöä, yhteistyötä ja hankerahoitusta. Kuitenkin yhtä tärkeää on olla vaikuttamassa ja määrittelemässä alaohjelmien ja hakujen sisältöjä. Tällöin olemme eurooppalaisen tutkimuspolitiikan ytimessä. Toimenpiteet: a. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jatkuva kasvattaminen b. Tutkimuksen nopeampi hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa c. Eurooppalaisiin teema-, toimiala- ja tutkimusverkostoihin ja hankkeisiin osallistuminen d. Eurooppalaisen tutkimuksen ja rahoitusohjelmien hakujen sisältöihin vaikuttaminen e. Kansainvälisten markkinoiden tunnistaminen ja markkinoinnin kehittäminen f. Houkuttelevien ja yhteiskäyttöisten tutkimus- ja innovaatioympäristöjen luominen C. OSAAMINEN Osaamista kehittämällä lisää pätevyyttä ja pitempiä työuria Koulutustasoltaan Pohjois-Pohjanmaa on maan kolmen parhaan maakunnan joukossa. Kaikista maan seutukunnista on koulutustaso noussut selvästi nopeimmin Oulun kaupunkiseudulla. Se on seurausta laaja-alaisesta ja monipuolisesta korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarjonnasta. Siitä tulee huolehtia myös tulevaisuudessa. Jo vuosia jatkunut talouden rakennemuutos ja jatkuvasti muuttuvat työelämän vaatimukset asettavat haasteita työvoiman osaamisen jatkuvalle, elinikäiselle kehittämiselle ja uusien asioiden oppimiselle. Tämä koskee niin koulutuksen järjestäjiä kuin työnantajiakin. Vastuullinen työnantaja huo- 17

21 lehtii työntekijöiden osaamisen, työtaitojen ja työhyvinvoinnin pitämisestä ajan tasalla. Tulevaisuuden työssä pitää huomioida työn tekemisen muutokset ja työn monimuotoistuminen. Maakunnan tulevan menestyksen kannalta on erityisen tärkeää, että koulutuksesta siirrytään mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti työuralle ja koulutus on laadukasta ja vastaa työelämän tarpeita. Koulutuksessa on huomioitava myös erityisryhmiin (ml. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset) kuuluvien koulutusvaihtoehtojen kehittäminen. Laadukkaalla ja oikein kohdistetulla koulutuksella voidaan myös vastata kasvu- ja rakennemuutosalojen jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Painopisteen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Tällä hetkellä liian moni pohjoispohjalainen nuori keskeyttää opintonsa ja jää ilman perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Tavoitteena on, että alle 25-vuotiaille nuorille järjestetään polkuja koulutukseen ja edistetään vasta valmistuneiden alle 30-vuotiaiden pääsyä työuralle. Toimenpiteiden avulla edistetään ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Kouluttautumiseen vaikuttavia erityispiirteitä Pohjois-Pohjanmaalla ovat pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytynyt kouluttautuminen. Harvaan asuttujen alueiden ja syrjäisten seutujen elinkeinojen säilyminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen alueelle edellyttävät riittävän osaamispohjan varmistamisen lisäksi segregoitumisen purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Työelämässä olevien henkilöiden tai työttömien osaamista ja sopeutumiskykyä työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on jatkossa parannettava. Koulutustarjonnan osuvuuden ja laadun varmistamiseksi on kehitettävä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä. Tähän tarvitaan oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän välistä yhä tiiviimpää ja systemaattisempaa yhteistyötä. Kuva: Väestön koulutustaso. Koulutustasoindeksillä (VKTM) tarkoitetaan perusasteen jälkeistä korkeimman koulutuksen pituutta henkeä kohti. Lähde: Tilastokeskus, koulutus. 18

22 Osaamisen ennakointi Yritysten ja muiden organisaatioiden osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Koulutuksenjärjestäjät ovat omalta osaltaan ennakoineet tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehneet osaamiskartoituksia omista lähtökohdistaan käsin. Osa koulutuksen järjestäjistä on resursoinut merkittävästi laadullisen ja määrällisen osaamisen ennakoinnin kehittämiseen ja myös Opetushallitus on edistänyt laadullista ennakointia valtakunnallisesti. Ennakoinnin maakunnallista yhteistyön pohjatyötä on tehty alueellamme jo usean vuoden ajan ja tulevina vuosina on panostettava erityisesti laadullisen osaamisenennakoinnin kehittämiseen. Suurimmat haasteet ovat aikuis- ja jatkokoulutuksen ennakoinnin kehittämisessä. Ennakointimenetelmissä ja prosesseissa on koulutuksenjärjestäjien välillä eroavaisuuksia. Osa oppilaitoksista tekee osaamiskartoituksia yrityshaastattelujen, osassa oppilaitoksissa osaamistarpeita selvitetään opettajien työelämäjaksojen avulla. Alueella on kuitenkin tarve laajemmalle, maakunnalliselle yhteistyölle ja kokemusten vaihdolle, jotta työelämässä tarvittava osaaminen pystytään ennakoimaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Uuden tiedon tarve vaikuttaa luonnollisesti myös opettajien valmiuksiin. Yrittäjyysosaamisella tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpi rooli oppilaitosten antamassa koulutuksessa. Tähän mennessä yrittäjyyskoulutusta on järjestetty maakunnassa vaihtelevasti. Osa koulutuksenjärjestäjistä on antanut yrittäjyyskoulutusta jo pitkään, osa ei ole vielä aloittanutkaan. Yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta onkin tarpeellinen, kuten myös uusien mallien ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Toimenpiteet: a. Maakunnallisen ennakointiyhteistyön vahvistaminen. Nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmien ja synergian kehittäminen. Koulutustarjonnan osuvuuden parantaminen kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin b. Tuotteistamis-, kaupallistamis- ja myyntiosaamisen kehittäminen c. Vahvistetaan erikoistumiseen liittyvää osaamista ja parannetaan innovaatiovalmiuksia. d. Yrittäjyyskasvatuksen yhtenäistäminen ja yrittäjyysosaamisen kehittäminen e. Kehitetään elinikäisen ohjauksen menetelmiä ja palveluja f. Lisätään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta muun muassa oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla. g. Kehitetään erityisryhmien koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksen tasa-arvoa koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista. D. POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Työllisyys lisää hyvinvointia. Yksi alueemme tämän hetken suurimmista ratkaisua vaativista kysymyksistä on, miten vastata väestön ikääntymisestä aiheutuvaan poistumaan työvoimasta ja toisaalta monia toimialoja koettelevan rakennemuutokseen mutta myös kasvualojen työvoimatarpeisiin. Maakunnan tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi alueellamme tarvitaan jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä kaikkien toimijoiden (kunnat, valtio, yksityinen ja kolmas sektori) välillä ja jo olemassa olevien välineiden tehokkaampaa hyödyntämistä, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua, työuria pidennettyä ja työttömyysjaksoja lyhennettyä. 19

23 Nuorten voimavarat käyttöön Pohjois-Pohjanmaan nuori ja tasapainoinen väestörakenne turvaa osaavan työvoiman saatavuuden pitkälle tulevaisuuteen. Heikko talouskehitys on vaikeuttanut varsinkin nuorten pääsyä työmarkkinoille. Maakunnassamme on tulevina vuosina keskityttävä erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllisyystilanteen parantamiseen. Nuorten ja vastavalmistuneiden työllisyystilanteen parantaminen on yksi valtakunnan tason tämänhetkisistä kärkiteemoista. Pohjois-Pohjanmaalle tämä teema on erityisen tärkeä. Maakunnassa on saatava mukaan kaikki työnantajatahot, niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta tarjoamaan kesä-, harjoittelu- ja muita työpaikkoja nuorille, jotta he voivat kartuttaa työkokemustaan. Nuorten pääsyä työelämään on helpotettava myös heille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen avulla. Työllisyysasteen nostaminen Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on työllisyysastetta kyettävä nostamaan nykytasosta tulevina vuosina. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varmistettava kaikille työhön kykeneville mahdollisuus osallistua työelämään. Työvoimapotentiaalia löytyy esimerkiksi osatyökykyisten, ikääntyvien, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien ja maahanmuuttajien joukosta. Heidän pääsyään avoimille työmarkkinoille edistetään muun muassa erilaisilla räätälöidyillä työvoimapoliittisilla tukitoimenpiteillä. Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla parannetaan mm. kieli- ja ammattikoulutuksen avulla. Työllisyystilanteen parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi maakuntaan tarvitaan lisää työpaikkoja. Uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi tarvitaan rohkeita, ennakkoluulottomia ja innovatiivisia, alueen omista tarpeista nousevia kokeiluja ja malleja. Niiden avulla helpotetaan muun muassa mikro- ja pienyritysten sekä kasvualojen työvoiman saatavuutta sekä alennetaan työn ja tekijän välistä kohtaantokynnystä. Pohjois-Pohjanmaata viime vuosina kohdanneet rakennemuutokset ovat heikentäneet varsinkin miesvaltaisten teollisuusalojen työllisyyttä. Työmarkkinoiden sukupuoliperusteisen eriytymisen korjaamiseksi alueellamme tarvitaan toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja esimerkiksi kouluttamalla miehiä naisvaltaiselle sote-alalle ja naisia kasvaville teollisuusaloille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös naisten yrittäjyyden lisäämiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Työvoiman liikkuvuus Työvoiman liikkuvuuteen on maakunnassa kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota. Harva asutus ja kasvavat väestön muuttovirrat Oulun seudulle ja muutamiin muihin kasvukeskuksiin vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoiden toimivuuteen. Työvoiman saatavuudessa on kahtiajakautunut tilanne; toisaalta työttömyysongelma varsinkin Oulun seudulla ja toisaalta maakunnan harvaanasutuilla reuna-alueilla on odotettavissa pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen epätasapainon korjaamiseksi tarvitaan työperäisen maahanmuuton lisäksi myös ratkaisuja, joilla työn perässä muuttamista tuetaan esimerkiksi niin, että työmahdollisuuksia voidaan tarjota myös muuttajan mukana tuleville muille perheenjäsenille. Uusia työmahdollisuuksia voi olla tarjolla myös maakunnan lähialueilla. Euroopan pohjoisten osien taloudellisen merkityksen arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Eri maissa pohjoisella alueella vireillä olevat hankkeet voivat avata suuren mittaluokan mahdollisuuksia myös Pohjois- Pohjanmaalle. Maakunnassa tuleekin lisätä työhakijoiden tietoutta pohjoisen lähialueen mahdollisuuksista, edistää osaajien ja työnantajien kohtaamista ja vähentää työllistymisen esteitä esimerkiksi parantamalla työnhakijoiden kielitaitoa. Ruotsin kielen merkitys on kasvanut. 20

24 Toimenpiteet: a. Tuetaan kuntien työllisyysohjelmien toteutusta b. Tuetaan nuorten työelämäosallisuutta mm. nuorille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen avulla c. Kannustetaan työnantajia järjestämään nuorille ja vastavalmistuneille työpaikkoja d. Edistetään työvoiman täyskäyttöä mm. kohdentamalla työvoima-, elinkeino- ym. tukipalveluita heikossa työmarkkina-asemassa ja työvoiman ulkopuolella oleviin henkilöihin e. Kehitetään maahan muuttaneiden henkilöiden vastaanoton palveluita ja tuetaan kotouttamistoimenpiteitä f. Kehitetään toimintatapoja, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja sekä tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä g. Kehitetään malleja, joilla madalletaan työn ja tekijän välistä kohtaantokynnystä ja joilla luodaan maakuntaan uusia työpaikkoja esim. etsimällä piilo- ja tekemättömän työn paikkoja h. Tuetaan innovatiivisten, pohjoisen työvoiman liikkuvuutta edistävien ja kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallien luomista maakuntaan E. POHJOIS-POHJANMAAN TOIMIALOJEN JATKOKEHITTÄMINEN Vaikea globaali taloustilanne edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan talouskasvua ja työllisyyden kehittymistä useilla toimialoilla. Pohjois-Pohjanmaan talouskasvun ja työllisyyden turvaamiseksi on kuitenkin tärkeää tunnistaa elinkeinojen erikoistumisessa suurinta vienti- ja kasvupotentiaalia omaavat alat. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa maakunnan kärkiosaamisalueiden tunnistamista eurooppalaisessa viitekehyksessä. Näillä osaamisalueilla on Pohjois-Pohjanmaalla vahvat ja monipuoliset toimijat. Älykästä erikoistumista edistetään tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla ja toimijoiden yhteistyötä edistämällä. Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiset painoalat: ICT- ja ohjelmistoala, ml. integroituminen eri toimialojen liiketoimintaan perusteollisuuden arvoketjut: kaivos- ja metalliteollisuus sekä puuraakaaineen jalostaminen Puhtaat teknologiat, ml. energia Terveys- ja hyvinvointiala ICT ja uusi aika Oulun ICT -keskittymä on merkittävä klusteri, jolla on vaikutusta koko maahan ja jolla on edelleen vahva rooli ICT:n kansainvälisessä kehityksessä. Maakunnan ICT:n kärki on ollut tietoliikenne- ja matkapuhelinjärjestelmissä, jotka ovat edelleen kehittyviä alueita. Mm. energia-, ja prosessiteollisuus sekä kaivosala ovat ICT- palveluliiketoiminnan alihyödyntäjiä. Avainteknologia-alueet liittyvät ICT-ekosysteemiin (langaton tiedonsiirto, mobiililaitteet ja ohjelmistot, painettava älykkyys, 3D Internet, tietoturva, jokapaikan tietotekniikan T&K kaupunkitilassa ja tietojärjestelmiin). Maakunnan eteläosassa on panostettu palvelutoimintaa tukevien langattomien ratkaisujen ja digitaalisten valmistusprosessien kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaalla ICT klusteri työllisti enimmillään lähes henkilöä ja sen osuus vientituloista oli ylivoimaisesti suurin. ICT mukaan lukien ohjelmistoala on edelleen vahvasti kasvuala ja yksi maakunnan menestystekijöistä, vaikka se on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Alan rooli on muuttunut veturista palveluksi ja se integroituu osaksi pienten toimialojen ja yritysten digitaalisia ratkaisuja. 21

25 Maakunnan ICT- klusterin tulevaisuuteen vaikuttaa nopeasti tapahtuvat teknologiset muutokset. Yksi keskeisimmistä kehityskuluista on ns. internet of things eli keskenään kommunikoivien laitteiden ja esineiden verkko. IOT mahdollistaa palveluiden rakentamisen, esim. energiankulutuksen hallintaan tai kotihoidon seurantaan. Myös ympäristön tilan mittaaminen ja uudet energiajärjestelmät lisäävät kysyntää kehittyneille tietoliikennejärjestelmille. Tietoliikenteen kasvun myötä kyberturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti ja Oulussa toimii useita kasvavia tietoturvayrityksiä. Ihmisen mittaamiseen liittyvä teknologinen kehitys (esim. puettava tietotekniikka) on merkittävä kehitystrendi, mikä mahdollistaa pilvi- ja mobiiliteknologian hyödyntämisen terveysinnovaatioiden kehittämisessä. Terveys- ja hyvinvointitiedon merkittävä kasvu ja sen jalostaminen, tiedon turvallinen siirto laitteelta toiselle on merkittävä innovaatioiden lähde. Tiedon jalostaminen yksilöä tukevaksi palveluksi vauhdittuu digitaalisten palvelu/innovaatioalustojen kehittämisen turvin. ICT- klusterin uudistuminen on voimakkaan murroksen vaiheessa. Sen uudet erikoistumisalat sisältävät laajan pk -yritysten joukon ja vahvan kansainvälisen tason osaamispotentiaalin. Pohjois- Pohjanmaan kilpailukyvylle on tärkeää, että ICT:n mahdollistamaa tuottavuuden lisäämistä voidaan hyödyntää eri toimialoilla. Alan uusiutuminen tapahtuu pienten yritysten kautta. Uudet yritykset syntyvät ICT- osaamista hyödyntäville aloille, kuten digitaalisiin palveluihin ja pelialalle. Luovien alojen nousu vahvistaa maakunnan ICT- klusteria ja samalla monipuolistaa koko maakunnan toimialarakennetta. Toimenpiteet: a. ICT:n hyödyntäminen kaikilla toimialoilla b. 5G- tutkimusohjelman suunnittelun aloittaminen c. Internetin jatkokehityksen tukeminen d. Sosiaalisen median ja pelialan mahdollisuuksien hyödyntäminen e. Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistäminen Terveys- ja hyvinvointiala Terveys- ja hyvinvointiala on voimakkaassa muutoksessa, jossa organisaatiolähtöinen kehittäminen muuttuu kansalaiskeskeiseksi. Kehittämisen painopiste siirtyy entistä enemmän sairauksien hoidosta ennaltaehkäisevien palveluratkaisujen kehittämiseen. Teknologinen kehitys on mahdollistanut kansalaisen omaehtoisen terveyden seurannan, esim. mobiililaitteen ja sovelluksen avulla. Alueen vahva osaaminen langattoman tiedonsiirron, internet-, pilvi- ja mobiiliteknologian osalta antaa mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuden hyvinvointi-innovaatioita aivan uudelta pohjalta. Uusien innovaatioiden käyttöönoton ja kaupallistumisen varmistamiseksi tarvitaan vahvaa digitaalisten palvelujen kehittämisosaamista sekä uusien liiketoimintamallien ja arvoketjujen tuntemusta. Terveystiedon merkittävä kasvu ja siitä syntyvän liiketoimintapotentiaalin kasvu on tunnistettava ja luotava edellytyksiä mm. tiedon analysoinnin, prosessoinnin ja varastoinnin osalta. Maakuntaan on syntynyt runsaasti terveys- ja hyvinvointiteknologian yrityksiä, joiden tähtäin kansanvälisillä markkinoilla. Yritykset tuottavat entistä enemmän tuotteita ja palveluja ennaltaehkäisevään ja ylläpitävään terveydenhuoltoon. Tämä kehitys vaatii osaamisen nostoa erityisesti digitaalisten ja mobiilipalveluiden ja tuotteiden liiketoiminnan kehittämisestä. Alan toimijoiden koordinointi, aktivointi ja yhteistyö tapahtuu Oulu Health- ekosysteemin kautta. Alan TKI-toiminnan strateginen yhteistyö rakentuu Centre for Health and Technology (CHT) innovaatiokeskuksen kautta. CHT on osa Oulun innovaatioallianssi-konseptia. Oulun kaupunki on kansallisen INKA -ohjelman vastuukaupunki Tulevaisuuden terveys teemassa. INKA -ohjelman avulla Oulua kehitetään kansainvälisesti verkottuneeksi huipputeknologian keskit- 22

26 tymäksi, tähtäin kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuuden terveys teeman kärkihankkeita ovat tulevaisuuden omahoitoratkaisut sekä kasvuyritysten startup ekosysteemi. Tulevaisuuden omahoitoratkaisuissa tuotetaan sähköisiä itsehoitopalveluita (omahoito) kansalaisille, joissa painotus on erityisesti mobiili- ja internetpohjaisten ratkaisujen hyödyntämisessä, niiden yhdistämisessä uusiin diagnostisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin sekä tietoturvan varmistamisessa. Palvelujen ja tuotteiden kehittäminen tukeutuu vahvasti alueen vahvaan osaamiseen erityisesti bioalalla, lääketieteessä, terveystieteissä ja käyttäytymistieteissä. Toimenpiteet: a. Aktivoidaan uutta yritystoimintaa b. Tuetaan yritysten omien tuotteiden ja palvelujen kehitystä c. Edistetään julkisen terveyspalveluja tuottavien tahojen ja yritysten välistä yhteistyötä d. Edistetään terveys- ja hyvinvointi-innovaatioiden kaupallistumista, erityisesti digitaalisen palvelukehityksen ja liiketoiminnan synnyttämiseksi, ml. palveluvienti e. Edistetään ekosysteemiyhteistyön toimintamallien kehittämistä f. Edistetään tutkimuksen ja yritysten kansainvälistymistä Metalli- ja konepajateollisuus elää erikoisteräksistä ja projektiviennistä Nivala-Haapajärven-, Oulun-, Raahen ja Ylivieskan seutukuntien alueella on noin 380 metallialan pkyritystä, jotka tuottavat lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Metalliteollisuuden yrityksistä useat ovat myös kansainvälistyneet joko suoraan tai päämiestensä kautta. Teräs- ja metalliteollisuuden palveluksessa on suoraan lähes 9000 työntekijää ja välillisesti ala työllistää arviolta henkilöä. Perämerenkaari on pohjoismaisen terästeollisen ydinaluetta, missä sijaitsevat Suomen ja Ruotsin tärkeimmät teräksen tuotantolaitokset sekä mittavasti jatkojalostusteollisuutta, kuten konepajoja. Toimiala on myös tärkein teollinen työllistäjä. Alueella sijaitseva terästeollisuus uskoo menestyvänsä kansainvälisessä kilpailussa erikoistumalla entistä enemmän erikoisterästen valmistamiseen sekä alueen omiin raaka-ainevarantoihin. Pohjois-Pohjanmaalla on erikoisosaamista uusissa erikoisteräksissä. Erikoisteräksien odotetaan tuovan merkittäviä kasvumahdollisuuksia koko Suomen konepaja- ja metalliteollisuudelle. Erikoisteräksistä valmistetut uuden sukupolven tuotteet kilpailevat keveydellä, lujuudella, kestävyydellä ja näiden argumenttien tuomalla energian säästöllä ja oleellisesti pienemmillä hiilidioksidipäästöillä. Pk-sektorilla on valtavaa liiketoimintapotentiaalia niiden lähtiessä hyödyntämään uuden sukupolven teräsraaka-aineita tuotannossaan. Soveltavan materiaalintutkimuksen sekä valmistustoiminnan osaamisen kautta on mahdollista hakea konepajateollisuuden kilpailukykyä, sovittamalla yhteen koulutusta, pk-yritysten toimintaa tukevaa tutkimusta sekä osaamisen siirtoa. Oulu on kumppanialue INKA-ohjelman uudistuva teollisuus teemassa. Kilpailukykyisen ja laadukkaan valmistuksen perusedellytys on, että tuotteet voidaan valmistaa teollisissa olosuhteissa, joissa työn korkea laatu voidaan taata. Pohjois-Pohjanmaan tärkeimpiä kilpailukyvyn takaajia ovat osaaminen ja korkea ammattitaito. Pohjoisen teräs- ja konepajateollisuuden kilpailukykyä heikentävät vuoden 2015 alusta voimaan astuva rikkidirektiivi sekä heikot maakuljetusyhteydet Barentsin alueelle. Toimenpiteet: a. Verkostomaisen metalli- ja konepajateollisuuden huippuosaamiskeskittymän kehittäminen Soveltavan terästutkimuksen tukeminen maakunnan kattavassa verkostossa 23

27 Konepajaosaamisen sekä laatu- ja tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen Terästen käyttöön liittyvän suunnitteluosaamisen kehittäminen Yritysverkostojen vahvistaminen sekä kansainvälisten verkostojen ja vientimahdollisuuksien sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen Tutkimus- ja oppilaitosten vuorovaikutuksen kehittäminen teollisuuden kanssa Kaivosteollisuus tulevaisuuden mahdollisuus Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomesta tulee kestävän kaivannaisteollisuuden kärkimaa maailmassa. Kaivosteollisuuteen liittyy koko Pohjois- ja Itä-Suomessa suuret odotukset alueen elinvoimaisuuden turvaajana. Pohjois-Pohjanmaalla on kehitystyön alla useita uusia kaivoksia ja maakunta on edelleen yksi tärkeimmistä kaivosalueista Suomessa. Hankkeiden painottuminen Pohjois-Suomeen korostaa alueen roolia ja mahdollisuuksia alan eteenpäin viemisessä. Alueen maakuntien yhteisenä tavoitteena onkin tiivistää yhteistyötä kestävän kaivannaisalan kehittämiseksi. Kysymys ei ole vain kaivoksista vaan kaivannaisalan koko klusterin ja sen arvoketjujen kehittämisestä. Oulun yliopisto on saavuttanut johtavan aseman Suomessa kaivosalan tiedelähtöisenä kouluttajana ja tutkijana. Yliopiston asema vahvistuu entisestään, kun kaivos- ja vuorialan tiedekunnan toiminta käynnistyy vuoden 2014 aikana. Oulu Mining Schoolin verkostot sekä moderni innovatiivinen tutkimusympäristö on nostanut sen halutuksi kansainväliseksi yhteistyökumppaniksi. Koulutuksen lähtökohtana on alusta alkaen ollut elinkaarimallimalmion etsimisestä kaivoksen sulkemiseen saakka. Osaaminen geologiassa, prosessiteollisuudessa, ympäristöteknologiassa sekä metallurgiassa antaa sille erinomaiset mahdollisuudet menestyä jatkossakin. Tavoitteena on kehittää tiedekunnasta kansainvälisesti johtava kaivannaisalan tutkimus- ja opetusyksikkö. Barentsin alueen kaivosteollisuus tarvitsee vuoteen 2020 mennessä kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä, joista korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden osuus on merkittävä. Jo alkavalla ohjelmakaudella pohjoiset työmarkkinat yhdistyvät ja kulkuyhteyksien parantuessa työssäkäynti eri maiden välillä lisääntyy. Tavoitteena on kestävä kaivannaisteollisuus, minkä vuoksi taloudellisten hyötyjen ohella korostuvat toiminnan ympäristöllinen kestävyys ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Olennaista on kaivoshankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen siten, ettei synny sovittamatonta ristiriitaa ympäristön tai muun alueidenkäytön kanssa. Alan toimintaedellytysten turvaamisessa korostuvat aiempaa vahvemmin vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa sekä ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien haittavaikutusten vähentäminen ja riskien hallinta. Toimenpiteet: a. Tutkimuslaitosten ja yritysten kaivannaisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukeminen, ml. tutkimusympäristöjen rakentaminen ja uusien menetelmien pilotointi b. Alan pk-yritysverkostojen ja teollisuuden arvoketjujen kehittäminen c. Kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen ja kv-hankkeiden aktivointi d. Alan kehittämistä tukevien kv-verkostojen kehittäminen ja kansainvälisen liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen e. Kaivannaisalan ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen 24

28 Kuva: Suomen kaivosvisio 2020 (Lähde: Suomen mineraalistrategia) Kilpailukykyä ja hyvinvointia energiasta Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan maakunnan energiatalouden kehittämistä ohjaavat kaksi ylätason päämäärää: energiatoimiala tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä, alueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja asukkaiden elämänlaatua sekä kehitys kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennessä. Maakuntaohjelmakaudella on tärkeää jatkaa alueen energiavarojen monipuolista hyödyntämistä, huolehtia kilpailukykyisen energian saatavuudesta teollisuuden ja yhdyskuntien tarpeisiin sekä tarttua aktiivisesti alan tarjoamiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Panostamalla alueen energiavarojen hyödyntämiseen tuetaan maakunnan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja alueen energiaomavaraisuutta. Pohjois-Pohjanmaan tärkeänä kilpailukykytekijänä on energiahuolto, joka nojaa vahvasti paikallisten polttoaineiden varaan. Lähienergian hyödyntäminen tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja koko alueen hyvinvointia. Alueen omia energialähteitä hyödyntävät paikalliset energialaitokset ovat esimerkkejä paitsi kilpailukykyisistä myös ekologisista ratkaisuista. Puun osuutta energiantuotannossa on mahdollista kasvattaa edelleen merkittävästi, mutta sen käytön lisäämiseen liittyy myös haasteita. Turpeella on oleellinen osa energiantuotantokokonaisuudessa huoltovarmuuden ja aluetalouden näkökulmasta. Turpeen energiakäytön osalta maakuntaohjelman tavoitteena on sen saatavuuden varmistaminen sekä tuotannon ympäristöllisen ja sosiaalisen hyväksyttävyyden parantaminen eri toimenpitein. Maakunnan energiaomavaraisuuden ja myönteisten aluetalousvaikutusten vuoksi maakuntaohjelmakaudella on tärkeää varmistaa, että turve säilyy jatkossakin kilpailukykyisenä polttoaineena erityisesti suhteessa kivihiileen. 25

29 Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla sähkön tuotantoon liittyviä suurinvestointeja, joilla olisi toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia alueen yrityselämään, työllisyyteen ja aluetalouteen laajemminkin. Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen toteutumisen edistäminen ja siihen varautuminen on yksi maakuntaohjelmakauden kärkitehtävistä. Erityisesti maakunnan rannikkoseudulla on vireillä lukuisia teollisen mittakaavan tuulivoimahankkeita. Lähivuosina on tarpeen edistää näiden hankkeiden toteutumista ja varmistaa investointien positiivisten vaikutusten kohdentuminen mahdollisimman suurelta osin maakuntaan. Tuulipuistojen toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota haittavaikutusten minimoimiseen. Maakunnalla on hyvät lähtökohdat lisätä uusiutuvan energian käyttöä, kehittää alan osaamista ja luoda edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Energiatalouden muutos avaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teknologiakehityksessä, energiapalveluissa ja hajautetun energiantuotannon ratkaisuissa. Uusiutuvalla energialähteillä nykyistä pienemmissä yksiköissä tuotetun energian osuuden kasvattamisessa maakunnalla on mahdollisuus olla edelläkävijä ja kehittää tästä uusia kasvuala. Paikallisen energiantuotannon kehittäminen vaatii vielä jatkossa enemmän panostuksia. Metsäenergian lisäksi myös maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä energian tuotannossa on perustelua viedä edelleen vahvasti eteenpäin. Uutena avauksena edistetään geoenergian aiempaa laajamittaisempaa hyödyntämistä erityisesti osana suurkiinteistöjen ja teollisuuden lämmitys- ja viilennysratkaisuja. Lupaavia osaamisalueita ovat älykkääseen rakennettuun ympäristöön liittyvät teknologiat ja palvelut, mm. asumisen uudet energiaratkaisut sekä ICT:n rooli energian tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa. Näiden teknologioiden kysyntä vahvistuu jatkuvasti. Sähkön ja lämmöntuotannon ohella merkittäviä kehittämismahdollisuuksia liittyy nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. Edellytyksiä on korsimassaan perustuvan bioetanolin, puupohjaisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoon. Pohjois-Pohjanmaalla pyritään näiden energiajalosteiden tuotannon laajamittaiseen käynnistämiseen. Toimenpiteet: a. Hyödynnetään alueen lähienergiavaroja monipuolisesti ja tehokkaasti sekä varmistetaan niiden saatavuus b. Edistetään merkittävien energiainvestointien saamista maakuntaan, mm. Pyhäjoen ydinvoimalahanke, tuulivoimarakentaminen ja biojalostamot c. Kehitetään hajautettua lähienergiatuotantoa ja energiayrittäjyyttä d. Vahvistetaan alueen energiaosaamista ja liiketoimintaa e. Kehitetään erityisesti pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta Biotaloudesta uutta kasvuvoimaa Biotalouden visiossa 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä luovaan osaamiseen. Tavoitteena on, että uusiutuvista luonnonvaroista jalostetaan vahvaan osaamiseen perustuvia korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita, jolloin samalla vähennetään öljyriippuvuutta, luodaan kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Maakuntaohjelmakaudella keskeistä on määritellä biotalouden kehittämisen painopisteet ja muodostaa yhteinen tahtotila biotalouden kehittämiseksi. Korkean osaamisen ja arvonlisän biotalous on perusteltua nostaa osaksi Oulun ja koko Pohjois-Pohjanmaan brändiä. Biotalous mahdollistaa merkittävän uuden liiketoiminnan syntymisen muun muassa olemassa olevan metsäteollisuuden ympärille, minkä ohella biojalostuksen kehittäminen avaa uusille prosesseil- 26

30 le, tuotteille ja palveluille täysin uutta liiketoimintaa. Mahdollisuuksia on esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä, bioenergiatuotannossa sekä uusien biokemikaalien ja - materiaalien kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan kärkiosaamisalat, etenkin ICT, biotieteet, cleantech, korkealuokkainen alkutuotanto sekä arktisen ympäristön tuntemus, ovat avaintekijöitä alueellisen biotalouden kannalta. EU:n tutkimuksen kehittämisen uudessa puiteohjelmassa Horisontti 2020:ssa suunnataan rahoitusta teollisiin investointeihin tähtäävän biojalostuksen kehittämiseen, jonka tavoite on synnyttää uusi biotalouden aikakausi Eurooppaan. Biotalouden kansainväliseen tutkimustrendiin on reagoitava vahvasti ja suunnattava resursseja syntyvään tutkimus- ja kehityskilpailuun. Monipuoliset biovarannot ja niiden kestävä hyödyntäminen muodostavat pohjan biotalouden kehittämiselle. Puu on merkittävin biotalouden raaka-aine, mutta potentiaalia on myös suo- ja peltobiomassojen, teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisessä. Kasvavat metsävarat antavat mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. Metsänomistuksen pirstoutuminen, turvemaiden suuri osuus sekä tarpeet nuorten metsien hoitoinvestointeihin asettavat haasteita käytännön metsätaloudelle. Nuorten etääntyminen metsistä sekä metsäalan leimautuminen hitaasti kehittyväksi toimialaksi vaikeuttaa työvoiman saantia metsäalan töihin. Metsien hyödyntämisessä ollaan siirtymässä aiempaa monipuolisempaan biotalouteen. Kehittämishaasteena on puuraaka-aineen korkean jalostusasteen ja arvonlisän turvaaminen myös jatkossa. Puun ekologinen imago on hyvä kilpaileviin raaka-aineisiin nähden, ja uusia kehitysnäkökulmia on avautumassa puun käytön monipuolistuessa ja monimuotoisen metsäluonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden arvostuksen kasvaessa. Toimenpiteet: a. Maakunnallisen biotalousstrategian laatiminen (biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja Pohjois-Pohjanmaan osaamiskärkien valitseminen) b. Biotalouden osaamispohjan vahvistaminen panostamalla alan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan c. Biotalouden kasvua tukevat pilotointi- ja demonstraatiohankkeet d. Varmistetaan uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus sekä niiden käytön kestävyys e. Pohjois-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman toteuttaminen Kuva: Biotuotteiden jalostusarvopyramidi (TEM 06/2011, muokattu Metsäteollisuus ry:n kuvasta) 27

31 Puurakentamisesta elinvoimaa maakuntaan Puurakentamisella on maakunnan elinvoiman vahvistamisessa merkittävä rooli, sillä se perustuu selkeästi maakunnan omiin tuotantotekijöihin. Puurakentaminen tukeutuu pääosin paikalliseen osaamiseen, raaka-aineeseen, jatkojalostukseen, teolliseen valmistukseen, logistiikkaan ja paikan päällä tehtävään asennustyöhön. Pohjois-Pohjanmaa on puutalo- ja hirsitaloteollisuuden johtava maakunta. Merkittävä osa tuotannosta menee vientiin. Puumateriaali on noussut ilmastotavoitteiden myötä yhä halutummaksi rakennusmateriaaliksi. Puu on ekologinen, paikallinen ja uusiutuva materiaali. Puutuotteilla on ilmastovaikutusten kannalta edullinen elinkaari, ja tutkimusten mukaan puurakentamisella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Puurakentaminen myös työllistää paikallisesti arvoketjun joka vaiheessa, lähtien liikkeelle metsätaloudesta. Puun osuus pääraaka-aineena vapaa-ajan rakentamisessa on Suomessa 99 prosenttia ja pientalojen rakentamisessa 85 prosenttia, joten näiltä osin tilanne on suotuisa myös jatkoa ajatellen. Kerrostaloasuntojen uustuotannosta vain yksi prosentti on puurakenteisia, vaikka nykyinen normisto hyväksyisi jopa kahdeksankerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Puurakentamisen lisäyspotentiaalia on suurissa julkisissa rakennuksissa sekä halli- ja siltarakentamisessa. Potentiaalisia vienti-alueita ovat erityisesti Barentsin alue sekä Aasian maanjäristyskriittiset alueet sekä asuin- että julkisten rakennusten osalta. Parhaat tulokset saavutetaan, kun toteutuksen lähtökohtana on yrityslähtöinen elinkaarimalli, jossa suunnittelijat ja toteuttajat ja osin käyttäjät ovat mukana laatimassa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, eri elämän tilanteisiin soveltuvaa yhteisöä. Yksittäisten talojen sijasta on tavoiteltava suurempia, jopa korttelikohtaisia kokonaisuuksia. Alan kehittämisessä ja kilpailukyvyn nostamisessa tarvitaan toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteenliittymiä. Rakennuspuusepänteollisuuden tuotteet: ovet, ikkunat, portaat, sisustusmateriaalit, lattiat, katot jne. ovat tärkeä ja kiinteä osa rakentamisen laatua ja lopputulosta. Kotimaisten referenssien merkitys alan viennille ovat ratkaisevan tärkeitä. Pudasjärven kaupungin hirsiasuinkorttelin sekä koulu- ja päiväkodin toteuttaminen hirsirakenteina ovat rohkeita ja kannustavia esimerkkejä onnistuneista kohteista, joilla on annettavaa koko Suomen puurakentamisen toimialalle. Vastaavia referenssejä on alueelle sijoittuneilla talotehtailla. Toimenpiteet: a. Rakennustuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen b. Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen c. Rakennusteollisuuden suurien vientimahdollisuuksien edistäminen d. Puurakentamisen osaamisen ja suunnittelun tason nosto e. Rakennusalan korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen 28

32 Taulukko: Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus maakunnittain vuonna Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Puutalojen valmistus (TOL 16231) Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto Toimipaikat Henkilöstö (1000 euroa) (1000 euroa) Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Uusimaa Etelä-Savo Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Etelä-Karjala 2 13 Ahvenanmaa Koko maa Maa- ja elintarviketalouden kehittäminen Maatalous Maatalouden ja sitä lähellä olevien toimintojen kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan omia vahvuuksia kestävällä tavalla tuottajien, ympäristön ja eläinten hyvinvointi sekä tuotteiden laatu huomioiden. Maakunnan tuotannon alueelliset vaihtelut ja tarpeet huomioidaan eri seuduilla. Pohjois-Pohjanmaan maatalouden keskeisten tuotantoalojen suhteellinen osuus valtakunnan tasoon verrattuna kasvaa edelleen tulevalla ohjelmakaudella. Keskeisiä tavoitteita ovat kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen. Tavoitteena ovat elinvoimaiset maatilat ja puhtaiden elintarvikkeiden tuottaminen. Luomutuotannon kehittäminen liittyy yhtenä osana tähän tavoitteeseen. Tuotannon kehittämisessä huomioidaan suurten tuotantoyksiköiden ohessa pienimuotoinen tuotanto. Lisäksi tuetaan tuotteiden markkinointia vaihtoehtoisten jakelukanavien kautta. Elintarviketalous Maakuntamme elintarvikeyrittäjyyttä tulee tehdä tunnetuksi ja näkyväksi. Toimialan tulee verkostoitua yhä enemmän esimerkiksi yhteismarkkinoinnin kehittämiseksi ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Maatalous- ja elintarvikealan toimijoiden tietämystä uusimmista innovaatioista ja teknologian kehittymisestä sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista oman maakuntamme olosuhteissa lisätään. Tiedon hankkimiseen panostetaan ja tiedon välittämiseen otetaan käyttöön uusia, ajasta ja paikasta riippumattomia tekniikoita. Alueemme elintarviketuotannon vahvuusalojen perunantuotannon ja maidon tuotannon kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Myös lähiruokateemaa kehitetään arkipäivän käytännöiksi. Lisäksi maaseudun viihtyvyyteen ja elinkeinojen monipuolistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjelman toteutuksessa tuetaan alueemme luonnonvaratutkimuksen vahvistamista painottaen 29

33 alueemme luontaisia vahvuuksia. Huomiota kiinnitetään myös maaseutuyritysten rakenteellisen kehityksen tukemiseen. Alueella huolehditaan erityisesti paikallisesti tärkeiden alkutuotantoalojen, esim. porotalous ja kalatalous, kehittämisestä. Pohjois-Pohjanmaalla käytetään tähän tarkoitukseen Euroopan rakennerahastojen, maaseudun kehittämisohjelman ja elinkeinokalatalouden suomat mahdollisuudet tehokkaasti ja tuloksellisesti alueiden aloitteiden mukaisesti. Toimenpiteet: a. Kehitetään maatilayritysten johtamista, omistajajärjestelyjä, yrittäjien jaksamista ja toimintojen ulkoistamisen mahdollistamista b. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista lisäävät toimenpiteet c. Uuden teknologian ja tutkimustiedon hyödyntämisen edistäminen d. Elintarvikeyritysten markkinointi- ja kilpailuosaamisen lisääminen; mm. toimialojen välinen yhteistyö e. Luomu- ja lähiruuan hankinta-, jakelu- ja markkinointiketjujen kehittäminen Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana monipuolistaa aluetaloutta Suomen matkailustrategiassa samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa matkailun kansainvälistyminen on selkeä kärkitavoite. Pohjois-Pohjanmaan markkinaosuus Suomen matkailusta on koko 2000-luvun ajan ollut kasvusuunnassa. Suomen tavoite ei ole massamatkailussa, vaan pikemminkin yksilö- ja ryhmämatkailussa, jonka vetovoimana on suomalainen eksotiikka, kansallispuistot ja matkailukeskukset. Matkailun keskeisiä toimenpiteitä ovat imagon rakentaminen ja markkinoinnin tehostaminen potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Se vaatii koko Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen kattavaa yhteistyötä. Yksittäisten alueiden mahdollisuudet ostaa medianäkyvyyttä kansainvälisiltä markkinoilta ovat rajalliset, joten kustannustehokas toimintamalli on kehittää yhteistyössä myyntikanavia suuralueittain. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Vienan Karjalan yhteistyö tuo konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia kiinnostavuuden lisäämiseksi, myynnin tehostamiseksi ja erilaisten matkustamismuotojen hyödyntämiseksi. Koillismaan Lappi brändityö on vahvistanut koko alueen matkailullista imagoa eksoottisena hyvät palvelut tarjoavana luonto- ja elämysmatkailukohteena. Kansainvälisen tason urheilutapahtumat profiloivat aluetta talvikauden alkuna. Kisojen ja tapahtumien hyödyntäminen mahdollistaa koko maakunnan mielikuvan vahvistamisen elinvoimaisena matkailumaakuntana. Kansallispuistojen merkitys on tärkeä. Unescon suojeluksessa toimivan globaalin Geoparkverkoston suomalaisesta, maailman pohjoisimmasta kohteesta, on tullut yksi Pohjois-Suomen potentiaalisimmista kohteista ja laaja kansainvälinen verkosto tukee sen markkinointia ja myyntiä tehokkaasti. Vuoden 2015 Geoparkkien Eurooppa-konferensin järjestelyvastuu on Rokua Geoparkilla. Pohjois-Pohjanmaan vahvoja kesä- ja tapahtumamatkailualueita ovat Oulun kaupunkiseutu, Hailuoto, Kalajoki ja Keskipisteen alue. Kulttuuri- ja urheilutapahtumat vahvistavat Oulun asemaan Pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailu perustuu vahvasti aktiviteetteihin ja tapahtumiin sekä matkailukeskuksen ympärivuotisuuden kehittämiseen. Kaikilla alueen matkailukeskuksilla on tarvetta kehittää ympärivuotista matkailua. Matkailukeskusten ja -palveluiden kehittämisessä keskeinen työkalu ovat alueen lähtökohdista ja elinkeinoelämän tarpeista lähtevät masterplan-suunnitelmat. Suunnitelmat on toteutettu maakunnan suurimmissa matkailukeskuksissa, mutta lähivuosina suunnitelmat on tarpeen uudistaa vastaamaan kansainvälisyyden ja uusien asiakassegmenttien tarpeita. Matkailukeskusten kehittämisen avulla voidaan tukea ja vahvistaa alueen palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. 30

34 Toimenpiteet: a. Kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen vahvistamalla vientimarkkinointia tehostamalla myyntiä kotimaassa ja kv markkinoilla kehittämällä tuote- ja palveluosaamista kehittämällä matkailu- ja lähiruokatoimijoiden yhteistyötä b. Matkailukeskusten kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen c. Matkailuyrittäjyyden ja yrittäjäosaamisen jatkuvuuden turvaaminen sekä yrittäjien jaksamisen tukeminen d. Matkailualan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen e. Matkailukeskusten saavutettavuuden ja perusinfrastruktuurin kehittäminen. Matkaketjujen kehittäminen osana saavutettavuutta. f. Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian päivittäminen Luovien alojen kasvun tukeminen Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta luovilla aloilla ja kulttuurilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa. Kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkitys kasvaa erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille tuotetuissa sisällöissä. Luovat alat tarvitsevat kehittyäkseen keskittymän, joka mahdollistaa aidon kansainvälisen vuorovaikutuksen, vireän kulttuurielämän ja erilaisuutta sallivan elämäntyylin. Pohjois- Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet luoda toimijoiden välisellä yhteistyöllä luovien alojen toimintaympäristö, joka hyödyntää paitsi luovia aloja ja kulttuurialoja, myös muita toimialoja. Pohjois-Pohjanmaalla on kasvava, kansainvälisille markkinoille pyrkivä ja kansainvälisillä markkinoilla jo toimiva yritysjoukko. Näillä yrityksillä on huomattava kasvupotentiaali sekä viennin lisäämisen että työllistämisen näkökulmasta. Yritysten liikevaihdosta huomattava osa muodostuu vientituloista ja tällaisten yritysten määrä on vahvassa kasvussa. Nämä yritykset ovat myös kyenneet vakuuttamaan pääomasijoittajat kasvun mahdollisuuksista. Yritykset toimivat peli- ja designalalla, mainonnassa ja viestinnässä sekä markkinointiviestinnässä. Pohjois-Pohjanmaalla toimivista luovien alojen yrityksistä suurin osa on yrittäjävetoisia, 1-5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Monet yrittäjät työllistävät itsensä ja osa-aikainen yrittäjyys on yleinen tapa tuottaa luovan talouden palveluita. Vahvojen toimialarakenteiden puuttuessa tulee alan sisällölliseen kehittämiseen soveltaa hieman erilaisia ratkaisuja kuin perinteisesti yrityspalveluissa on totuttu tekemään. Pohjois-Pohjanmaalla parannetaan luovien alojen kilpailukykyä kehittämällä luovien alojen yrittäjyyttä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Kulttuurin ja luovien alojen osaajilla on erityisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuudessa muun muassa palvelumuotoilun toimivuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Luovat alat - erityisesti muotoilu, mainonta ja markkinointiviestintä, arkkitehtuuri ja tapahtumatuotantoon liittyvä osaaminen - voivat auttaa niin matkailua, teollisuutta, kauppaa kuin palvelutoimintaakin kehittämään ja parantamaan omia tuotteitaan tai palveluitaan ja näin kasvattamaan näiden yritysten liikevaihtoa. Toimenpiteet: a. Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen b. Luovien alojen ja muiden liiketoiminta-alojen välisen yhteistyön edistäminen osaamisen, tuotteiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi c. Luovien- ja kulttuurialojen tuotteistamis- ja tuottajaosaamisen kehittäminen 31

35 TL 2 HYVINVOINTI Pohjoispohjalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointi- ja koulutuserojen lisäksi eroja ilmenee myös alueellisesti ja sukupuolten ja polvien välillä. Hyvinvointi-, terveys- ja koulutuserojen kaventaminen on maakunnan tavoite. Kaventamalla väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia, parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kaventamistyössä on pohjimmiltaan kysymys tasa-arvosta ja sillä on merkitystä alueen kilpailukykyyn. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ( ) toimeenpano jatkuu ja sen toteutukseen liittyvä maakunnallinen, uudistettu hyvinvointisopimus allekirjoitettiin keväällä 2013 kaikkien maakunnan kuntien toimesta. Jatkamme meneillään olevien toimenpiteiden toteuttamista, mutta toisaalta hyvinvointiohjelman sisältö yhteen sovitetaan tämän maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Poikkileikkaavia kehitysteemoja ovat hyvinvoinnin johtaminen ja ohjaus, hyvien käytäntöjen levittäminen, arviointi ja vaikuttavuus sekä verkostoyhteistyö. Tarvitsemme pidemmälle viedyn verkosto- ja vastuumallin maakunnallisen hyvinvoinnin johtamisen, kehittämisen ja ohjauksen osalta. A. Lapsiperheiden tuki; Voimavaroja lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa nuorille monelta osin laadukkaan elinympäristön, mutta maakunnassa on myös paljon haasteita: etäisyydet ovat pitkät, haja-asutusalueilla on paljon nuoria palveluiden ulottumattomissa, osa nuorista kokee olevansa ulkopuolisia yhteiskunnasta sekä asutuskeskuksissa että maakunnassa, nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta ja osalle nuorista on tunnusomaista eräänlainen näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Tutkimusten mukaan se, miten nuori selviää nuoruuden haasteista voittajana, hyvinvoivana, aktiivisena toimijana aikuisuuteen, on seurausta siitä, onnistutaanko nuoren läheisissä kasvu- ja kehitysympäristöissä (koti, koulu, kaverit, harrastukset) vahvistamaan nuori terveellä itsetunnolla, aktiivisella toimijuudella, rakentavilla vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilla sekä uskolla tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointiongelmat näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa, eikä ole mahdollista ennustaa, ketkä pärjäävät ja ketkä eivät. Siksi on olennaista kehittää ja tarjota alueellisesti räätälöityjä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia, jotka tavoittavat universaalisti mahdollisimman monia perheitä, lapsia ja nuoria myös niitä, joilla ei ole nähtävillä selkeää syrjäytymisuhkaa tai arjenhallintaan liittyvää problematiikkaa. Toimenpiteet: a. Vanhemmuuden, perheiden sekä kehitysympäristöjen systemaattinen tukeminen siihen tarkoitetuilla hyvillä käytännöillä b. Nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen sekä oman aktiivisuuden ja toimijuuden/osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen mm. edistämällä lasten ja nuorten kulttuuria c. Kouluhyvinvoinnin edistäminen d. Perheiden oman aktiivisuuden tukeminen edistämällä kolmannen sektorin työn ja toimintamallien näkyväksi tekemistä sekä toimintaedellytyksien turvaamista 32

36 KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaa on sisäisesti monin tavoin voimakkaasti eriytynyt ja eriytyvä maakunta. Maakunnan moninaisuus on otettava huomioon toiminnassa: harvan asutuksen alueilla haasteet ja ongelmat näyttäytyvät erityyppisinä kuin esimerkiksi Oulun kaupungissa ja vaativat näin ollen myös erilaisia ratkaisuja. Kuntien toiminnallinen ja taloudellinen vastuu nuorten ja pitkään työttömänä ol- POHJOIS- POHJANMAA B. Nuoren elämän punainen lanka Tavoitteena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä edistämällä osallisuutta sekä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä. Kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, erityisesti koulupudokkaat ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Lisäksi kohderyhmänä ovat muut heikossa elämäntilanteessa olevat henkilöt, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työelämään ja heillä on ongelmia elämänhallinnassa. Nämä väestönosat ovat monella tavalla haurainta ja herkintä tippumaan aktiivisen toiminnan ulkopuolelle ja heidät myös usein unohdetaan. Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta silti tiedetään, että pahoinvointi kasautuu. Nuorilla miehillä on nuoria naisia enemmän vaikeuksia, vaikkakin huonommin voivista yhä enenevämpi osa alkaa olla nuoria naisia. Vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti kertoi. Taantuma iskee miehiin ylipäänsä naisia enemmän, ja usein työttömyys kirpaisee miestä vielä syvemmältä. Työttömien miesten itsemurhakuolleisuus on naisia suurempaa, Kuntoutussäätiön tutkimus osoittaa. Myös alkoholi on miehillä paljon naisia yleisempi kuolinsyy. Oulun yliopiston tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama stressi vanhentaa nuoria miehiä. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löydetty. Työttömien nuorten sukupuolijakauma Naiset alle 25 Miehet alle 25 Naiset alle 25 Miehet alle %-osuus alle 25 v. työttömistä työnhakijoista Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Kuva: Työttömien nuorten sukupuolijakauma vuosina 2011 ja Laadukas koulutusjärjestelmä on tuonut viime vuosina Suomelle runsaasti kansainvälistä huomiota ja mainetta OECD:n suorittamien oppimistuloksia arvioivien PISA -tutkimusten ansiosta. Suomi menestyi kansainvälisissä vertailuissa korkeaan koulutustasoon yltäneenä koulutusyhteiskuntana. Maassamme oli onnistuttu luomaan tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, joka takasi tasavertaiset opiskelumahdollisuudet oppilaan taustasta, asuinpaikasta tai vanhempien varallisuudesta riippumatta. Uusin PISA -havainnot ja kansalliset arviointitutkimukset ovat kuitenkin muuttaneet kuvaa koulutuksemme tilasta: koulujen väliset erot ovat kasvaneet, harvaanasuttujen seutujen kouluolot ovat heikommat kuin kasvukeskusten ja kaupunkimaisten kasvukeskusten sisälle on syntynyt koulutuksellisia periferioita tai/ja koulutusvastaisia alakulttuureja. Lisäksi vanhempien sosioekonominen asema ohjaa yhä voimakkaammin koulutusuria. 33

37 leiden työllisyysasioissa on tällä hetkellä merkittävä ja se kasvaa edelleen lähivuosina. Kunnilla on tällä hetkellä rahoitusvastuu yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta ja vastuuta ollaan hallituksen kehysriihen päätöksen mukaisesti laajentamassa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin vuoden 2015 alusta lähtien. Myös työvoiman palvelukeskuksien toimintaa ollaan tekemässä lakisääteiseksi ja kunnat ovat niiden toiminnassa mukana. Tutkimusten mukaan ongelmat näyttävät kasautuvan liiaksi samoihin perheisiin yli sukupolvien. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ilmenee erityisesti pitkäaikaistyöttömyytenä, nuorisotyöttömyytenä ja toimeentulon ongelmina. Nuorille on luotava eri toimijoiden yhteistyöllä vaihtoehtoisia koulutusja työväyliä. Yhdessä nuorten kanssa luodaan erilaisia tukitoimia, joiden avulla koulutuksellista syrjäytymistä vähennetään ja työelämään kiinnittymistä vahvistetaan. On tärkeää panostaa kokeelliseen toimintaan ja pilotointiin. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa tulisi edeltää vaikuttavuuden arviointi. Tähän tulee olla nykyistä paremmin resursseja. Toimenpiteet: a. Nuorten kasvun, osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen sekä nuorten yhteisöjen vahvistaminen. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. b. Osallisuutta vahvistavien paikallisten toimintamallien kehittäminen c. Nuorten syrjäytymistä katkaisevat toimenpiteet ja toimintamallien kehittäminen. Varhainen yksinäisyyden ja syrjään jäämisen ehkäiseminen. d. Harvaan asuttujen alueiden kouluopetuksen järjestämismallin kehittäminen e. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevien toimintamallien ja tapojen kehittäminen f. Matalan kynnyksen ja yhden oven palveluiden järjestäminen g. Syrjäytymisen tutkimuksen, ennakoinnin ja seurannan kehittäminen h. Nuorille soveltuvien kuntoutusmallien kehittäminen i. Nuorten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ehkäisyssä hyödynnetään kaikki jo tuotettu sukupuolisensitiivinen tutkimustieto ja raportit, jotka nostavat esiin naisten ja miesten erityisongelmat ja pahoinvoinnin oireet C. Hyvä työelämä pohjoisessa Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisena takaisin. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Useat kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, miten mm. erilaiset terveydenedistämisohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutaman vuoden ohjelman jälkeen. Henkilöpääoma on avainasemassa tuottavuutta ja toisaalta kansantuloa ja elintasoa kasvatettaessa. Aikaisemmin henkilöpääoma on liitetty lähinnä osaamiseen ja koulutukseen. Nykyisin myös terveys ja hyvinvointi nähdään yhä tärkeämpänä osana henkilöpääomaa. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan etenkin hyvän johtamisen seurauksena. Heikkoon työhyvinvointiin katoaa Suomessa noin 30 miljardia euroa vuosittain. Tuosta 30 miljardin euron summasta suurin osa, noin 24 miljardia euroa, koostuu ennenaikaisista eläkkeelle jäämisistä ja niitä seuraavista työpanosten menetyksistä. Sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin kuluu yhteensä reilut viisi miljardia euroa. Lisälaskua syntyy siitä, että työssään huonosti viihtyvä tekee hommiaan puoliteholla eikä ole kiinnostunut työnsä kehittämisestä. 34

38 Työhyvinvoinnin kehittämistyöhön panostaminen on tärkeää erityisesti kunta-alan niukkenevien resurssien ja kuntalaisten palvelutarpeiden lisääntymisen olosuhteissa. Tähän liittyen tarvitaan systemaattista kehittämistyötä. % Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Lappi Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa tuki- ja liikuntaelinsairaudet mielenterveyden häiriöt muut Kuva: Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista uusista eläkkeistä tautiryhmittäin ja maakunnittain vuonna Toimenpiteet: a. Johtaminen ja esimiestyön tukeminen ja kehittäminen, erityisesti ikäjohtaminen (kokeiluja Pohjois-Pohjanmaalla) b. Yrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen c. Oma vastuu, erityisesti nuoret työyhteisötaitojen lisääminen työelämävalmiuksien parantaminen d. Työn tuottavuus ja työhyvinvointi; vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista e. Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen liikunnan, terveysvalmennuksen ja kuntoutuksen avulla D. Ikääntyvien hyvä elämä Ikääntyvien hyvän elämän turvaaminen on tärkeää sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Keskeistä on ikääntyvän ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä vaikutusmahdollisuudet arjen hallintaan mahdollisimman pitkälle. Maakunnan kehittämisessä ja ratkaisuissa huomioidaan ikääntyvien ihmisten omat koko elämän varrelta kertyneet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat, jotka auttavat häntä elämään itsenäistä elämää niin pitkään kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ikääntyvät ihmiset nähdään maakunnassa voimavarana ja arvokkaina yksilöinä, 35

39 jotka voivat vielä työurien jälkeen toimia erilaisissa yhteisöissä alueen elinvoiman ja hyvän elämän rakentajina. Aktiivisten senioreiden kokemusta ja hiljaista tietoa hyödynnetään uudenlaisten kohtaamisten kautta. Ikääntyvän itsenäistä asumista voidaan tukea paitsi hyvinvointipoliittisilla ratkaisuilla, myös poikkihallinnollisella yhteistyöllä esim. kaavoituksen, liikenteen, kaupan ja kulttuuritoimen kanssa. Ikääntyvien näkeminen resurssina ja voimavarana on kaikkien toimijoiden tehtävä ja vaatii ajattelutavan ja asenteiden muutosta. Hyvän ja arvokkaan elämän toteutuminen kotona tai muussa turvallisessa ympäristössä edellyttää palveluiden järjestämistä niin, että kotona asuvalle taataan täysipainoinen, turvallinen ja taloudellisesti turvattu elämä, jossa toteutuu tasavertaisuus ja osallisuus yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Suurimmat haasteet ikääntyvien hyvän elämän toteutumisessa ja jatkumisessa ovat yksinäisyys, mielekkään tekemisen puute, turvallisuus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Nämä seikat korostuvat erityisesti maakunnan harvaanasutuilla ja pitkien välimatkojen alueilla. Toimenpiteet: a. Lisätään ikääntyvien omaa aktiivisuutta hyvinvointinsa edistämiseksi, luodaan toimivat tekniset ratkaisut myös syrjäseuduille ja kehitetään sosiaalisia verkostoja (virtuaaliset ja fyysiset) b. Ikääntyvien fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen uusilla teknisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla c. Kehitetään ja kokeillaan toimintamalleja ja tietoteknisesti tuettuja palvelualustoja vanhuksille kohdentuvien palveluiden yhteistuotantoon julkissektorin, palveluyritysten ja kolmannen sektorin voimin d. Asumisen, lähiympäristön ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen e. Luodaan eri sukupolvien kohtaamisia ja erityisesti kohtaamispaikkoja f. Kannustetaan ikääntyviä osallistumaan työelämään ja järjestötoimintaan uudenlaisten kokeilujen kuten mentori- ja kummitoiminnan kautta g. Ikääntyvät ihmiset huomioidaan, heitä kuullaan ja osallistetaan maakunnan kehittämisessä E. Kuntalaiset parempaan kuntoon Panostaminen terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on Pohjois-Pohjanmaalla perusteltua, sillä väestön sairastavuusluvut ovat valtakunnallista tasoa selvästi korkeammat. Lisäksi terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat selvät. Terveyden edistämisessä liikunnalla on keskeinen sija, sillä liikunnalla on merkitystä useiden sairauksien, oireyhtymien ja oireiden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on tutkimuksissa todettu olevan pienempi sairastumisriski kuin fyysisesti passiivisilla. Hyvä ravitsemus edistää hyvinvointia. Fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi ruokaan liittyy olennaisesti sosiaalinen hyvinvointi, yhteisöllisyys, kulttuuri- ja tapakasvatus, kestävä kehitys, elämänlaatu ja arjen hallinta. Lihavuuden ja sen seurauksien on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Koko väestössä monien sairauksien riskiä olisi mahdollista alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, mikä merkitsisi noin prosentin alenemista nykyisestä sairastavuudesta. Väestöpohjaan suhteutettuna maakunnan alueella on vähän ravitsemusterapeutteja, jolloin väestötason ruokatottumuksiin vaikuttamisen keinot ja pitkäjänteisen työn mahdollisuudet ovat muuta maata heikommat. Päiväkodit, koulut, työpaikat ja hoitolaitokset ovat liian vähän hyödynnettyjä terveyden edistämisen areenoja. 36

40 Toimenpiteet: a. Fyysisen terveyden vahvistaminen ja liikkuvan elämäntavan edistäminen b. Päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja hoitolaitosten nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen terveellisten ruokatottumusten edistämisessä c. Lihavuuden ehkäisy ja hoito d. Maakunnallisen terveysliikunta- ja ravitsemusohjelman laatiminen e. Perheiden liikkumisen aktivointi ja tukeminen f. Yksilöllinen, omaehtoinen terveystiedon hallinta elämäntapojen muutoksessa g. Toimintakyvyn vahvistaminen työikäisten ja ikääntyneiden osalta F. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäävät osallisuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Teemaa on lähestytty alueellisten toimintamallien ja rakenteiden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, julkisten hyvinvointipalveluiden sekä työhyvinvoinnin näkökulmista. Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus perustuu yhdeltä osaltaan sosiaaliseen osallistumiseen, hyvinvointia lisäävään yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekeminen ja kokeminen estävät syrjäytymistä ja sen lieveilmiöitä. Kulttuurin yhteisöllisistä hyvinvointivaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia, esimerkiksi kuoromusiikin yhteisöllisen luonteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Myös rakennettu ympäristö voi arkkitehtuurinsa kautta rakentaa yhteisön hyvinvointitekijöitä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä taiteen ja kulttuurin keinoin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa on aktiivisesti tuettu lähinnä erilaisten hankkeiden avulla. Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä, uudenlainen yhdessä tekeminen on herättänyt maakunnassa kiinnostusta. Näkökulmaa halutaan laajentaa koskemaan laajemmin julkista palvelujärjestelmää. Myös elinkeinoelämä halutaan entistä vahvemmin mukaan yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan. Taiteella ja kulttuurilla on myös työhyvinvoinnilliset vaikutukset. Toimenpiteet: a. Verkostojen ja yhteistyökulttuurin luominen ja roolien selkiyttäminen b. Kehitetään alueellisia yhteistyömalleja ja rakenteita kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi; selvitetään maakunnallisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teemavuoden organisoiminen c. Kunnissa asetetaan strategisia tavoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kulttuurin ja taiteen keinoin. Tavoitteet kirjataan osaksi kuntastrategiaa. d. Kannustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden sekä yritysten, järjestöjen, varhaiskasvatuksen, koulujen ja muiden laitosten toimijoita monipuoliseen yhteistoimintaan kulttuurialan toimijoiden kanssa e. Edistetään taiteen ja kulttuurin merkitystä ja vaikutuksia työkyvyn, työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäjänä huomioiden monikulttuurisuus; mm. osana Osaava ohjelman toimeenpanoa ja opetushenkilöstön täydennyskoulutusta f. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten arvioinnin ja tutkimuksen edistäminen G. Vireyttä luonnosta Luontoalueet ja vihreät ympäristöt ovat tärkeä osa maakunnan hyvinvoinnin perustaa ja tarjoavat uusia ratkaisuja haasteisiin ja hyvinvointiongelmiin. Luonnon hyvinvointi ja ekosysteemipalvelujen toimivuus ovat myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Maakunnan asukkaan näkökulmasta luontoalueet muodostavat jatkumon kaupunkien viheralueista kansallispuistoihin ja maakunnan muihin erämaihin. Luonto on korvaamaton voimavara opetuksessa sekä monilla tervey- 37

41 denhuollon osa-alueilla, kuten sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi vetovoimaiset luontoalueet luovat hyvinvointia luontomatkailun toimintaympäristönä ja matkailualueiden imagon kärkenä. Luontoalueiden merkitys kansalaisten terveyden edistäjänä ja hyvinvointisektorin palvelutuotannon toimintaympäristönä korostuu kaupunkiympäristöissä. Luonnon tuottamilla hyödyillä ja ihmisten vahvalla luontosuhteella on terveyden epätasa-arvoa vähentävä vaikutus. Maakunnan harvaanasutuilla seuduilla korostuvat luontoalueiden tarjoamat mahdollisuudet monipuoliseen hyvinvointimatkailun elinkeinotoimintaan, minkä lisäksi hyvät mahdollisuudet luonto- ja eräharrastuksiin vahvistavat vetovoimaisuutta asuinalueena. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella hyvinvointi lisääntyy, kun luonto saadaan ihmisten ulottuville ja ihmiset luontoon. Luonto tarjoaa maakunnan osaajille uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Luontoa hyödyntävät hyvinvointipalvelut ovat pohjoisen Suomen erityisosaamista. Toimenpiteet: a. Luontoalueiden käyttäjälähtöinen kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Erityinen painotus lapsissa ja nuorissa kävijäryhmänä, saavutettavuudella ja kärkikohteilla (Oulun seudun ulkoilukohteiden verkosto, Rokua Geopark, kansallispuistot). b. Maakunnan asukkaiden aktivoiminen luontoalueiden käyttöön: viestintäkampanja, erityisryhmien palvelujen kehittäminen, vapaaehtoistoiminta/ystäväyhdistykset. Erityinen painotus väestöryhmillä, joiden luontoalueiden käyttö on vähäistä. c. Kansainvälinen verkostoituminen ja luonnon hyvinvointihyötyjen edistämisen ja todentamisen hyvien käytäntöjen jakaminen. Maakunta kansainväliseen kärkeen teeman osalta. Toteutus kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa. d. Luonnonelementtejä ja luonnonmateriaaleja tuodaan osaksi rakennettua ympäristöä ja julkisia sisätiloja (esim. sairaalat, koulut ja vanhusten asuinympäristöt). Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointivaikutuksia. Toimenpiteinä koulutus, viestintä ja käytännön pilotit. e. Luontokasvatuksen osuutta varhaiskasvatussuunnitelmissa vahvistetaan ja vanhempien sekä isovanhempien osallistumista ympäristökasvatukseen tuetaan. Toimenpiteinä kampanja ja pysyvän toiminnan juurruttaminen. f. Kehitetään ympäristökasvatuksen roolia opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa g. Luonnossa liikkumista tukevien ja luonnonkohteita esittelevien tietotekniikkaratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen TL 3 ALUERAKENNE, SAAVUTETTAVUUS JA YMPÄRISTÖ A. Kohti tasapainoista aluerakennetta Pohjois-Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteessa on kaksi samanaikaista ja toisiaan vahvistavaa trendiä aluerakenteen keskittyminen sekä toisaalta rakenteen laajeneminen ja hajautuminen. Tämä asettaa erilaisia ja osin vaikeasti hallittavia haasteita maankäytön suunnittelulle erilaisilla ja erilaistuvilla alueilla. Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään monikeskuksisena kokonaisuutena, jossa korkealuokkaisten liikenneyhteyksien varaan perustuvat kehittämisvyöhykkeet yhdistävät eritasoisia ja erikoistuneita keskuksia verkostomaisesti. Oulun kaupunkiseutu on Pohjois-Suomen kehityksen veturi, jonka vaikutusalue ulottuu koko Pohjois-Suomeen ja yli valtakunnan rajojen. Menestyksen kulmakiviä ovat osaava työvoima, kasvuyrittäjyys sekä toimivat palvelut ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kaupunkiseudulla tavoittee- 38

42 na on Oulun keskusta-alueen kehittäminen sekä maakunnan muiden keskusten suunnitelmallinen palvelurakenne ja -verkko. Tasapainoinen ja kehittyvä aluerakenne edellyttää kaupunkiseudun lisäksi alueellisten keskusten vetovoiman vahvistamista sekä monipuolista kaupunki maaseutu-vuorovaikutusta. Maakunnan aluerakennetta täydentää kuntakeskuksiin perustuva palveluverkko, joka takaa palveluiden saatavuuden koko maakunnassa. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kattavat julkiset ja yksityiset peruspalvelut asukkaille. Harvaan asutun maaseudun asutus- ja palvelurakenteen turvaaminen on haastavaa. Edellytys on aktiivinen elinkeinojen kehittäminen ja uudenlaiset yhteistoiminnan muodot. Maaseudulla aluerakennetta ja asutusta ohjaavat luonnonvarojen käyttö ja palvelutuotanto, erityisesti matkailutoimiala ja hyvinvointiyrittäjyys, sekä väljyyden ja viihtyisyyden esiintuominen kyläasutuksen kautta. Tulevaisuudessa yhä merkittävämpi on valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistan rakentaminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueiden erilaiset lähtökohdat ja sovitettava yhteen asumisen, liikenteen ja maankäytön tarpeet yhdyskuntarakennetta eheyttäen. Konkreettisia kehittämistoiminnan painopisteitä ovat mm: toimivan liikennejärjestelmän kehittäminen, laajakaistainfrastruktuurin ja sähköisten palveluiden kehittäminen, keskusten ja maaseudun vetovoiman ja vuorovaikutuksen vahvistaminen, yhdyskuntien toimintakyvyn, palveluiden saatavuuden sekä hyvän ja turvallisen ympäristön kehittäminen kasvavilla ja supistuvilla alueilla, kyläverkoston kehittäminen sekä ekotehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä luonnon ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja sen hyödyntäminen vetovoimatekijänä. Kehittämisvyöhykkeet Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke yhdistää toiminnallisesti Suomen ja Ruotsin kaupunkiseudut Perämeren rannikolla. Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan Botnian käytävän (Pohjanmaan rata ja valtatie 4) myötä Oulun kaupunkiseutua kehitetään kansainvälisen kauttakulkuliikenteen ja logistiikan solmupisteenä. Keskeistä on kehittää rajat ylittäviä kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja Perämeren satamien toimintaedellytyksiä Euroopan laajuisen Merten moottoritien osana. Logistiikan lisäksi Perämerenkaaren yhteistoiminnalla tavoitellaan osaamisen, teollisuuden sekä energiatuotannon ja palveluiden kehittämistä. Meripohjola-kasvuvyöhykkeen toimijoiden tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaa Perämerenkaaren alueen toimijoiden kanssa. Kehityspotentiaali perustuu Pohjois-Suomen suuralueen vahvimpaan väestö-, asutus-, työpaikka- ja osaamistihentymään. Kehitystoimintaa ohjaa strategia-asiakirja, jossa on tunnistettu kehittämisen kärkitoimialat ja toimintamallit. Tarkoitus on vahvistaa toimijoiden verkostoja ja toteuttaa konkreettista elinkeinolähtöistä kehitystoimintaa voimistamalla alueen luontaisesti vahvaa yrittäjyyttä. Keskeiset toimenpiteet liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen turvaamiseen ja hyödyntämiseen sekä alueen suurhankkeiden, matkailukeskusten ja biotalouden kehittämiseen. Oulu Kajaani Arkangel -kehittämisvyöhyke on osa Narvikista Oulun ja Vartiuksen rajaaseman kautta Arkangelin alueelle ulottuvaa kansainvälistä liikennekäytävää, jonka tavoitteena on kehittää kansainvälistä tavaraliikennettä palveleva käytävä Euroopasta Kaukoitään. Kehittämisvyöhykkeen Suomen puoleinen osa on Oulu Kainuu - 39

43 kehittämisvyöhyke (OuKa). OuKa-vyöhykkeelle ovat leimallisia pitkät etäisyydet ja harva asutus Oulun ja Kajaanin kaupunkiseutujen ulkopuolella. Vyöhykkeen kehittämisessä painopistealueita ovat saavutettavuuden parantaminen valtatiellä 22 sekä yritystoiminnan edellytysten kehittäminen hyvinvointi-, ympäristö- ja matkailutoimialoilla. Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä suunnataan Tervan tie -matkailutien tuotteistamiseen ja kehittämiseen. Toimenpiteet: a. Oulun kaupunkiseudun ja alueellisten keskusten kehittäminen ja profiloituminen b. Kehittämisvyöhykkeiden yhteistoiminnan syventäminen ja tiiviimpi linkittyminen olemassa oleviin kansainvälisiin vyöhykkeisiin ja verkostoihin c. Kehittämisvyöhykkeiden toiminnan vahvistaminen ja konkretisoiminen aluelähtöisesti, ml. maakunnan eteläiselle alueelle esitetyn kehittämisvyöhykkeen edellytysten selvittäminen d. Maaseutuasutuksen ja maaseudun toimialojen monipuolistaminen, mm. HARVA-toimintamalli e. Matkailun vetovoimavyöhykkeiden ja matkailuteiden tuotteistaminen ja kehittäminen B. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu voimavaroina Laadukas elinympäristö asuinalueineen, liikenneyhteyksineen, palveluineen ja vapaaajanviettoympäristöineen on yksi tärkeimmistä alueiden menestystekijöistä. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö mahdollistaa sujuvan arjen ja on perustana väestön viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kehittämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa: mm. keskustojen ja asuinalueiden kehittäminen, toimivan liikennejärjestelmän luominen sekä elinympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Asuminen ja siihen liittyvät vaihtoehdot nähdään yhä enemmän alueiden tärkeänä kilpailukykytekijänä. Monipuolisen asumisen mahdollisuuksien turvaamisessa kuntien maapolitiikka ja kaavoitus ovat tärkeässä roolissa, mutta myös aktiivista kehittämistä ja uusia avauksia tarvitaan asumiseen muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi. Oulun kaupunkiseudulla asuu yli puolet maakunnan asukkaista, joten sen vetovoimaisuuden vahvistaminen Pohjois-Suomen keskuksena on koko maakunnan kehittämisen kannalta tärkeää. Kaupunkiseudulla korostuu eheän ja toimivan kaupunkirakenteen kehittämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Keskeisenä lähtökohtana on maankäytön suunnittelu yhdessä liikennejärjestelmän ja palveluverkon kanssa. Maakunnan kaupungeissa ja pienemmissä kuntakeskuksissa sekä maaseudulla on omia erityispiirteitä ja vahvuuksia, joita on vahvistettava suunnittelussa ja kehittämisessä. Rakennetun ympäristön laadun ja toiminnallisuuden kehittäminen on tärkeää alueiden elinvoiman kannalta. Mahdollisuudet liittyvät kaupunkikuvan kehittämiseen, olemassa olevien asuin- ja muiden alueiden täydentämiseen sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hyödyntämiseen. Keskeisenä kehittämistavoitteena on keskustojen vetovoimaisuuden kasvattaminen. Haasteita syntyy väestömäärältään supistuvilla alueilla, joilla liike- ja muita tiloja uhkaa jäädä tyhjilleen myös keskustoissa. Luonnonläheisyys on maaseudun keskeinen vetovoimatekijä; toisaalta lähiluonnon merkitys elämys- ja virkistysalueena korostuu kaupungeissa ja niiden lähialueilla. Pohjois-Pohjanmaalla on mahdollisuus profiloitua edelläkävijäksi ekotehokkaan, vähähiilisen yhdyskunnan kehittämisessä. Tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin muun muassa kehittämällä yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta sekä panostamalla uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen energiantuotannossa sekä laajemmin osana biotaloutta. Samalla lisätään työ- ja elinkeinomahdollisuuksia ja turvataan tasapuolista alueellista kehitystä. Ratkaisuja on etsit- 40

44 tävä paikallisista lähtökohdista käsin; esim. maaseudulla uusiutuvan energian entistä monipuolisempi käyttö on merkittävä mahdollisuus. Toimenpiteet: a. Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sovittamalla yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen tarpeet b. Kaupunkikeskustojen ja maaseudun keskuksien vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen, mm. taajama-hankekonsepti c. Vähähiilisten yhdyskuntien kehittäminen (ks. laatikko alla) d. Asumisen vaihtoehtojen monipuolistaminen, esim. yksilöllisten ja ekologisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ja pilotointi e. Lähiluonnon laadun, saavutettavuuden ja palveluiden kehittäminen Vähähiiliset kunnat Pohjois-Pohjanmaan kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa pyrittäessä kohti energiatehokasta ja vähähiilistä maakuntaa. Vähähiilisen yhdyskunnan kehittäminen edellyttää kaavoitukselta, liikennesuunnittelulta ja rakentamisen ohjaukselta uusia toimintatapoja. Kunnat voivat toisaalta elinkeino- ja hankintapolitiikallaan olla aktiivisesti mukana luomassa vähähiilisyyteen nojaavaa kasvua ja edelläkävijämarkkinoita muun muassa avaamalla asumisen tai liikenteen investointeja uusien innovaatioiden esittelyä ja testaamista varten. Energiatehokkaan rakentamisen toteuttamisessa maakunnalla on mahdollisuus profiloitua valtakunnallisena osaajana. - Julkinen sektori toimii edelläkävijänä energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotossa, kuntakohtaisten toimenpideohjelmien laatiminen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi - Tuetaan kaupunkialueiden vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja, selvityksiä sekä kehittämishankkeita - Paikallisen uusiutuvan energian käyttöön ottoa tukevat selvitykset, esimerkiksi alueen geoenergiapotentiaalin selvittäminen - Energianeuvonnan ja -viestinnän keinoja rakentajille, yrityksille ja asukkaille monipuolistetaan ja tehostetaan. - Luodaan kansainvälisesti kiinnostavia ja monistettavia ekoalueita, joissa hyödynnetään energiatehokkaita ratkaisuja, uusiutuvan energian tuotantoa ja älykästä sähköverkon hallintaa - Yhdyskuntasuunnittelussa edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä uusia alueita suunniteltaessa - Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja sekä liikkumisen ohjausta - Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen - Puurakentamisen ja hiilisidonnan toimenpiteet C. Saavutettavuus ja liikennejärjestelmä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksenä Kansainväliset liikennekäytävät Suuryritysten ja pk-yritysten kansainvälistyminen ja toimintaympäristön globalisoituminen edellyttävät toimivia kansainvälisiä yhteyksiä lähialueille ja Euroopan markkina-alueille. Jatkossa rahoitusta suunnataan erityisesti Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon kehittämiseen ns. verkkojen väline - rahoitusinstrumentin kautta. Rahoituksen painopiste on suunnattu yhteysvälien (valtatie 4 ja Pohjanmaan rata) pullonkaulojen poistamiseen sekä rajat ylittävän liikenteen kehittämiseen rajanyli- 41

45 tyspaikkojen kautta. Tavoitteena on parantaa Kuusamon ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien toimivuutta sekä Tornio-Haaparannan kautta tapahtuvan raideliikenteen kehittämistä Luulajan ja Oulun välillä. Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmän ja logistiikan suunnittelussa ja kehittämisessä on perusteltua tarkastella pohjoisia alueita kokonaisuutena, koska sen avulla voidaan parhaiten tunnistaa kansainväliset ja valtakunnalliset tarpeet ja mahdollisuudet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen yhteydessä määritetään tarkemmin myös maakuntien sisäiset ja seudulliset hankkeet. Käynnissä oleva Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on tärkeä koko Pohjois-Suomelle ja näyttää suuntaa liikennejärjestelmän uudistamiselle. Jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantamisen perusta on maankäytön suunnittelu. Eheä yhdyskuntarakenne lyhentää matkojen pituuksia ja mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn kulkumuotoosuuden kasvamisen. Kaavoituksella voidaan kehittää toimivia jalankulun ja pyöräilyn ratkaisuja. Houkuttelevuuden parantaminen edellyttää yhtenäistä, turvallista, esteetöntä ja hoidettua jalankulku- ja pyöräilyverkkoa. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parantaa myös autoliikenteen rajoittaminen taajama-alueilla ja ajonopeuksien hillitseminen. Matkaketjujen toimivuuden parantamisessa toimenpiteet voidaan kohdentaa joukkoliikenneterminaalien jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien ja pysäköinnin kehittämiseen. Nykyiset kevyen liikenteen väylät on pidettävä myös käyttäjiä houkuttelevassa kunnossa. Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet kohdennetaan reiteille, joilla on matkustajapotentiaalia. Merkittävin kasvupotentiaali on Oulun kaupunkiseudun liikenteessä ja kaukoliikenteessä. Joukkoliikenteen tavoite on palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä. Maakunnassa on tarkoituksenmukaista turvata peruspalvelutaso alueellisessa joukkoliikenteessä ja kehittää liityntäyhteyksiä esimerkiksi Oulun lentoasemalle ja suurimmille rautatieasemille kutsutaksiliikenteen avulla. Haja-asutusalueilla pyritään turvaamaan joukkoliikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen rahoitusta voidaan henkilöliikennejärjestelmän sisällä suunnatta siten, että yksittäisten kuljetusten sijaan rahoitusta kohdennetaan kaikkia palvelevan liikenteen rahoitukseen. Muita kehittämistoimenpiteitä ovat imagon parantaminen, reaaliaikaisen tiedon saamisen edistäminen eri päätelaitteissa ja lipputuotteiden kehittäminen. Oulun lentoaseman liikenneyhteydet kehitetään monipuoliseksi kotimaan ja kansainvälisessä liikenteessä. Selkeä tavoite on kehittää Oulun lentoasemaa kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana, jolloin se palvelee Pohjois-Suomen kohteisiin, Pohjois-Norjaan, Venäjälle ja Euroopan kaupunkeihin suuntautuvaa liikennettä. Lentoaseman laajentamisen yhteydessä on toteutettu kansainvälisen lentoaseman palvelurakenne ja mitoitus vastaamaan kasvavaa liikennettä. Matkustajamäärien kasvattaminen edellyttää panostusta mm. ulkomailta saapuviin tilauslentoihin sekä kansainväliseen reittiliikenteeseen. Kansainvälisen liikenteen markkinointia kehitetään sidosryhmien yhteistyönä. Kuusamon lentoaseman kehittämisen tavoitteena on ensisijaisesti turvata riittävän tiheä ja ympärivuotinen vuorotarjonta Helsinkiin suuntautuvalle reittiliikenteelle sekä lisätä tilauslentoja. Kuusamon lentoasema kuuluu Lapland Airports -konseptiin ja palvelee alueen kansainvälistyvää matkailuelinkeinoa ja suurten tapahtumien järjestämistä sekä laajemminkin vaikutusalueen elinkeinoelämää ja asukkaita. Lentomatka on osa matkaketjua, joten lentoasemien kehittämisen ohella keskeistä on joukkoliikenteen liityntäyhteyksien suunnittelu ja kehittäminen perustuen asiakkaiden tarpeisiin. Syöttöliikenne voi toimia joustavasti kutsutaksilla esimerkiksi suurimpien matkailukeskusten ja Oulun lentoaseman välillä. Myös raideliikenteen edellytysten ja potentiaalin mahdollisuudet selvitetään osana liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelua. 42

46 Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen merkitys on suurin kaupunkiseuduilla, erityisesti Oulun kaupunkiseudulla, missä tapahtuu runsasta uudisrakentamista. Maaseutumaisilla alueilla rakentaminen on vähäisempää, jolloin myös maankäytön vaikutukset liikenteeseen ovat vähäisemmät. Maankäytön muutokset vaikuttavat hitaasti ja nopeita ratkaisuja vaativat ongelmat voidaan hoitaa liikenteeseen kohdistuvilla toimenpiteillä. Liikenteen merkittävimmät ympäristöhaasteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, liikenteen meluhaittojen vähentäminen, pohjavesien suojelu sekä luonnonympäristön ja maiseman suojelu. Väylähankkeiden edistäminen ja toteutus Pohjoisen kasvavat elinkeinoalat, erityisesti kaivostoiminta ja jalostava teollisuus, matkailuelinkeino sekä energia- ja ympäristötoimialat, synnyttävät kasvavaa liikennetarvetta erityisesti päätieverkolla. Pohjois-Pohjanmaalla maantieverkon suurimmat vuorokausiliikennemäärät ovat kaupunkiseuduilla, erityisesti Oulun kaupunkiseudun pääväylillä. Suurimmat raskaan liikenteen määrät ovat maakuntakeskuksiin johtavilla pääväylillä, erityisesti valtateillä 4 ja 8. Oulussa ongelma on sisääntuloväylien ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Muutoin pääteiden palvelutaso on kohtuullinen eräitä tiejaksoja lukuun ottamatta. Valtatien 22 yhteysvälihanke toteutetaan vuonna Mikäli autoliikenteen määrät kasvavat pääteillä valtakunnallisten ennusteiden mukaisesti on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä liikenteen sujuvuusongelmien lisääntymistä pidemmillä jaksoilla. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta keskeisin investointi on valtatien 4 kehittäminen välillä Oulu Kemi. Tiejakson liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi on suunniteltu Oulun kohdan moottoritien lisäkaistojen rakentaminen sekä ohituskaistajärjestelyjen toteuttaminen yksiajorataisella osuudella Iin ja Simon välillä. Valtatiellä 8 sujuvuusongelmia on Limingan, Raahen ja Kalajoen kohdilla. Toteutuessaan Pyhäjoen ydinvoimala lisää raskaita kuljetuksia ja erikoiskuljetuksia valtatiellä 8 erityisesti laitoksen rakentamisen aikana. Rataverkolla on käynnissä Seinäjoki Oulu ja Ylivieska Iisalmi Kontiomäki kehittämishankkeet. Kuitenkin pullonkaulaksi uhkaavat muodostua tavara- ja henkilöratapihat Oulussa sekä Ylivieskassa. Äänekosken biotuotetehtaan investoinnin käynnistyessä on tarpeellista edistää myös Haapajärvi- Äänekoski ratayhteyden kehittämistä. Toimivat tavarakuljetukset ja kasvava aluskoko edellyttävät Perämeren satamien (Oulu, Raahe ja Kalajoki) ja kuljetusketjujen kehittämistä. Oulun sataman kehittämiseksi on suunnitteilla satamaan johtavan meriväylän syventäminen 12 metriä syväksi sekä satamaan johtavien raide- ja tieyhteyksien kehittäminen vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Elinkeinoelämän toimintaa palvelee eri liikennemuotoja yhdistävien multi- ja intermodaalien logistiikkakeskusten kehittäminen ja laajentaminen. Alueen kilpailukykyä tukevat myös pienet liikenneinvestoinnit ja alemman tieverkon suunnitelmallinen kehittäminen resurssien mukaisesti. Eniten tarpeita syntyy kasvavilla alueille asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemista liikennejärjestelyistä ja liikennevirtojen paikallisen muuttumisen vuoksi. Alemman tieverkon kehittämisellä on tärkeä rooli erityisesti kaivos, turve- ja puukuljetusten turvaamisessa. Maakunnallisesti merkittävä tavoite on myös Hailuodon kiinteän yhteyden suunnittelu ja toteuttaminen. Tavoitteena on myös tieluokkien muutoksia; Liikennevirastossa on esitys, että valtakunnallisia aluekeskuksia Oulua ja Kuopiota yhdistävä kantatie 88 välillä Iisalmi-Pulkkila nostetaan valtatieluokkaan. Liikennejärjestelmän kehittäminen ja erityisesti tiestön kunnon turvaaminen vaativat lisärahoitusta, jotta luonnonvarojen kestävä käyttö on mahdollista ja jotta ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet voidaan täyttää. Perustienpidon valtakunnallinen määräraha edellyttää selkeää tasokorotusta ja 43

47 vuosittaisia ostovoiman korjauksia. Näköpiirissä oleva niukkeneva rahoituskehys ja muut kannattavien investointien toteuttamisen esteet voidaan parhaiten kompensoida ottamalla käyttöön uudenlaisia rahoitusmalleja, kuten infrarahasto. Toimenpiteet: a. Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen b. Joukkoliikenteen palvelutaso - palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä sekä tason nostaminen houkuttelevaksi Oulun kaupunkiseudulla joukkoliikenteen laatukäytävissä - peruspalvelutason turvaaminen ja liityntäyhteyksien kehittäminen lento-, rautatie- ja linja-autoasemille c. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana ja Kuusamon lentoaseman vuorotarjonnan kehittäminen d. Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen sitoutuminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi e. Perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen - päätieverkon kunnon pitäminen hyvällä tasolla - pienten alueellisten investointien toteuttaminen - alemman tieverkon moniongelmaisten ja liikenteellisesti merkittävien tiejaksojen suunnitelmallinen parantaminen - talvimerenkulun turvaaminen - elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen f. Väylähankkeet - Valtatie 4, Lusi Haaparanta-yhteysväli Oulu Kemi kehittäminen Oulu Jyväskylä kehittäminen - Valtatie 8, Oulu Vaasa-yhteysväli Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät investoinnit Oulu Vaasa-yhteysvälin kehittäminen - Oulun sataman sisääntuloväylän syventäminen ja uusi linjaus 12 metrin syväykseen - Oulun tavara- ja henkilöratapihojen sekä Ylivieskan henkilöratapihan kehittäminen g. Liikennejärjestelmän kärkihankkeet - Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden toteuttaminen - Poikkimaantien kehittäminen välillä Oulun satama valtatie 4 valtatie 22 - Valtatien 20 Oulu Kuusamo (Korvenkylä Kiiminki) ja valtatien 27 (Ylivieskan kohta) kehittäminen - Yhdistettyjen kuljetusten ja junaliikenteen tarjonnan kehittäminen Pohjanmaan radalla, Oulu Kajaani Kouvola-radalla sekä Raahe Tuomioja radan kehittämisen tarveselvitys - Matkailukeskusten liikennejärjestelmien kehittäminen sekä matkailuteiden tuotteistaminen, mm. Pohjanlahden rantatie ja Tervan tie - Valtatien 22 toteuttaminen suunnitellusti Oulun ja Kajaanin välillä vuonna 2015 Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut Kiinteään valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen on keskeinen edellytys maakunnan kehitykselle. Luotettava, toimiva ja kattava valokuituverkko edistää alueellista elinvoimaa luomalla uusia työpaikkoja ja kohentamalla asumisen viihtyisyyttä sekä vaikuttaa myönteisesti ihmisten turvallisuuteen ja palveluiden saatavuuteen. Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena kaikille avoin (open access -periaatteen mukainen) ja kattava kiinteävalokuituverkko, joka yhdistää kyläverkot toisiinsa runkoverkon välityksellä. Laajakaistaverkon rakentamisen lisäksi on kehitettävä julkisten ja yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin palveluiden sähköistämistä, koska 44

48 niiden kautta voidaan turvata toimivat ja kaikkien saatavilla olevat lähipalvelut riippumatta palvelurakenteiden muutoksista. Julkisen palvelutuotannon kustannushyödyt tietoliikenteen ja - teknologian avustuksella ovat merkittävässä asemassa lähitulevaisuudessa. Etenkin maaseutukuntien asukkaille luotettava ja toimiva kiinteä laajakaistayhteys mahdollistaa palveluiden käyttämisen ja tasavertaisen yhteiskuntaan osallistumisen. Toimenpiteet: h. Valokuitu tekniikkaan perustuvan kiinteän laajakaistaverkon suunnittelu ja rakentaminen, mm. Laajakaistan kaikille 2015 i. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien sähköisten palveluiden kehittäminen D. Ympäristö ja kestävä luonnonvaratalous laatutekijöiksi Puhdas ja monimuotoinen luonto on alueellisen kehittämisen tärkeä perusta. Alueen kehittämisessä keskeinen haaste ympäristön kannalta on luonnonvarojen hyödyntäminen vastuullisesti, ympäristöhaittoja ja -riskejä minimoiden. Tavoitteena on maakunnan luonnonympäristön vaaliminen ja hyödyntäminen hyvinvoinnin ja vetovoiman lähteenä. Ympäristön hyvän tilan saavuttaminen edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä vaurioalueiden ennallistamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty viime vuosina merkittäviä toimenpiteitä, mm. suojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonarvojen entistä kattavampi huomioon ottaminen muussa maankäytössä. Vesienhoidossa haasteena on ollut vesien hyvän tilan saavuttaminen. Pääosa suurista järvistä on hyvässä kunnossa, mutta jokivesistä vain noin puolet. Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjen vähennyttyä on maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen merkitys korostunut. Vesien kunnostukselle ja muun muassa kalateiden rakentamiselle on selkeä tarve, mutta ongelmana on käytettävissä olevien julkisten resurssien vähäisyys. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi kunnostukseen tarvitaankin uudenlaisia toimintamalleja ja mukaan uusia toimijoita. Kestävän luonnonvaratalouden näkökulmasta kehittämistarpeita liittyy tuotannon ympäristövaikutusten hallintaan ja ekotehokkuuden lisäämiseen. Luonnonvaroja hyödyntävät toimet on tärkeä sovittaa yhteen muiden luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen kanssa. Ympäristön hyvän tilan säilymisen lisäksi haasteeksi nousee toiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Tavoitteena on luonnonvarojen käytön kokonaisvaltainen suunnittelu ja kohdentaminen huomioiden käytön taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset. Luonnonympäristöön ja sen tuottamiin palveluihin kohdistuu paineita muun muassa kehittyvän kaivosteollisuuden, alueen vahvan turvetalouden sekä uusiutuvaan energiaan liittyvien tavoitteiden (metsäenergia, tuulivoima) myötä. Panostus uusiutuvaan energiaan aiheuttaa osin uudenlaisia ympäristövaikutuksia, muun muassa tuulivoimarakentamisen maisema- ja meluvaikutukset. Tuulivoimapuistojen toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota haittavaikutusten minimoimiseen. Lisäksi tavoitteena on kehittää entistä vastuullisempaa turvetaloutta. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi- Kainuun suo-ohjelmassa on määritelty painopisteet soiden kestävän käytön kehittämiseksi (ks. laatikko seuraavalla sivulla). Elinympäristön turvallisuuden ja yhdyskuntien toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää muuttuviin ilmasto-oloihin ja ympäristöriskeihin varautumista. Tulevalla ohjelmakaudella ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää varautumista muun muassa tulvariskeihin ja tulvatorjuntaan sekä valumaalueelta tulevan kuormituksen hallintaan ja vesihuollon toimivuuteen. Ympäristövahinkoihin varaudutaan riskilähtöisellä suunnittelulla ja resurssien oikealla kohdentamisella. Erityisesti pitkällä täh- 45

49 Toimenpiteet: täimellä on olennaista kyetä ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja alueen luonnonolosuhteisiin perustuviin elinkeinoihin. Tulvadirektiivin ja kansallisen lainsäädännön nojalla on nimetty Suomessa merkittävät tulvariskialueet, joista Pohjois-Pohjanmaalla on Iijoella Pudasjärven keskusta ja Kalajoella Alavieska-Ylivieska väli. Pyhäjoki ja Siikalatvan Mankilan alue ovat muita tulvariskialueita. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia seurauksia ja edistää varautumista tulviin. Tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ja käyttö. Toimenpiteiden toteuttamiseksi laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat tulvaryhmissä. a. Kehitetään ja otetaan käyttöön ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä ratkaisuja luonnonvarojen käytön kestävyyden tukemiseksi b. Eri maankäyttömuotoja ja -intressejä yhteen sovittavat kehittämishankkeet c. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eri toimialoilla d. Edistetään vesienhoitoa ja vesivarojen kestävää käyttöä Vesistöjen kunnostamisen kehittäminen: uudet toimintamallit, toimijat ja resurssit Tulvariskialueille laaditaan koko vesistöalueen kattavat tulvariskien hallintasuunnitelmat Toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Oulu- ja Iijoen kalatiehankkeiden toteuttamisen edistäminen Pohjavesien suojelun ja kiviainesten oton yhteensovittaminen Pohjois-Pohjanmaan vesihuoltostrategian laatiminen ja valtakunnallisen viemäröintiohjelman toimeenpano Oulun vedenhankinnan varmistaminen e. Maakunnallisen suo-ohjelman toteuttaminen (ks. laatikko alla) 46

50 Vastuullisella soiden käytöllä tunnetuksi kosteikkomaakunnaksi Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoluonto käsittää soina puolet maakunnasta, arvokkaita lintuvesiä ja lisääntyvästi rakennettuja kosteikkoja. Suot ja muut kosteikot tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluja, ja niiden vastuullinen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia aluekehitykselle. Nykytilanteeseen nähden tämä vaatii sekä kosteikkoluontoa turvaavia toimenpiteitä että soita muuttavan käytön harkittua kohdentamista ja toimintatapojen kehittämistä. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät edellytykset kehittyä kansainvälisesti tunnetuksi kosteikkomaakunnaksi kärkenään Liminganlahti, joka toimii Suomessa maailmanlaajuisen Ramsar-sopimuksen mukaisena kosteikkokeskuksena. Maakuntaohjelmakauden keskeisiä toimenpiteitä ovat: - Kosteikkojen (suot, lintuvedet) tunnettuuden ja matkailukäytön lisääminen. Olvassuon alueen kehittäminen kohti kansallispuistotasoista luontomatkailukohdetta. - Turpeen tuotanto- ja jalostustapojen kehittäminen, tavoitteina tuotantovarmuuden ja ympäristöhyväksyttävyyden parantaminen sekä jalostuspohjan laajentaminen: kohdentaminen ojitetuille soille, energiaturpeen tuotannon vesiensuojelu- ja tuotantotekniikan parantaminen, turpeen uudet käyttömuodot - Turvemaiden metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, polttolaitostuhkan saattaminen turvemaiden metsätalouden ravinnekiertoon - Turvetuotannon suopohjien jälkikäytön edistäminen suunnitteluhankkeilla, joilla tavoitellaan monipuolisia ympäristö- ja tuotantohyötyjä jälkikäyttökeskittymissä - Edistetään muuttuneiden metsätaloudellisesti kannattamattomien soiden ennallistamista luonnonarvo- ja riistatalouskohteilla. E. Monimuotoisen kulttuurin maakunta Vahvan ja monimuotoisen kulttuuriperinnön ja -elämän pohjalle on hyvä luoda hyvinvointia ja taloudellista menestystä. Monipuolista kulttuuria tarjoavat alueet houkuttelevat ihmisiä ja pääomaa resurssit ja kyvyt hakeutuvat sinne, missä on kriittistä massaa. Vetovoimaisista keskuksista ja niiden kyvystä houkutella luovia ja aktiivisia ihmisiä on tullut merkittävä tekijä alueiden välisessä kilpailussa. Kulttuurin merkitys on tässä merkittävä. Kulttuuriperintö ja -ympäristöt kertovat alueen perinteistä, elinkeinoista ja asutuksesta. Monien alueiden imago rakentuu kulttuurilähtöisesti kuuluisan henkilön, tapahtuman tai paikan mukaan. Kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä kunnan identiteetin rakentamisessa, mutta myös kulttuurimatkailun ja luovien alojen sisältöjen luomisessa. Kulttuurikohteiden säilyttäminen edellyttää kunnilta ja alueen asukkailta tietoa ja aktiivista toimintaa. Kulttuuripalvelujen saatavuuden osalta haasteena ovat muun muassa pitkät välimatkat, minkä vuoksi huomiota tulee kiinnittää palveluiden tuotanto- ja jakotapojen kehittämiseen. Kulttuuripalveluita on perusteltua kehittää alueelliset veturit edellä ja pyrkiä kasvattamaan kulttuurin tarjontaa ja laatua kuntien, yhdistysten ja yrittäjien yhteistyönä. Samalla kulttuuritoiminnan strategisen suunnittelun tarve kunnissa kasvaa. Oulussa kriittisen massan kasvu on jo nykyisellään mahdollistanut uudenlaisten palveluiden tuottamismenetelmien kehittämisen. 47

51 Kulttuuritapahtumat ovat elinvoimaisen alueen piirre. Perinteisesti ne ovat olleet kunnan järjestämiä, mutta nykyisin tapahtumia järjestetään hyvin erilaisista lähtökohdista käsin: ammattimaisesti tai kansalaislähtökohdista sekä erilaisia verkostoja ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Tulevaisuudessa kulttuuritapahtumia tuotettaessa tulisi suurten tapahtumien lisäksi pyrkiä tukemaan myös asukkaista lähtöisin olevia tapahtumia ja lähikulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja. Toiminta ilmentää vahvasti uudenlaista kaupunkikulttuuria. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimintatilojen muodossa. Vastavuoroisesti kuntien näkökulmasta järjestöt ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääjiä. Kunta toimii voimavarojen kokoajana ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli itsenäisenä toimijana. Toimenpiteet: a. Kulttuurimatkailun sisältöjen kehittäminen ja kulttuuriverkostojen synnyttäminen maakunnan kansainvälisesti vahvojen ominaispiirteiden ympärille b. Kulttuuriympäristöjen inventointi, hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä c. Tuetaan kulttuuritapahtumien järjestämistä Tuetaan maakunnan keskeisiä festivaaleja alueimagon ja -talouden kehittäjinä Edistetään lähikulttuurin tuottamista tukemalla vuorovaikutteisia ja luovia asukaslähtöisiä tapahtumia d. Osaaminen ja kulttuuripalveluiden uudet tuottamistavat Kehitetään uusia tuottamisen malleja eri toimijoiden yhteistyönä, kulttuuripalveluinnovaatioiden maakunnallinen hyödyntäminen Edistetään yhdistysten ja järjestöjen valmiuksia tuottaa palveluja kuntalaisille sekä kunnan tilojen käytön kehittäminen tarvelähtöisesti e. Turvataan kulttuurialan koulutuksen säilyminen maakunnan alueella F. Maakunnan palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen vaatii kunnilta jatkuvasti kasvavia taloudellisia resursseja. Samaan aikaan kunnat kamppailevat pienenevien verotulojen ja valtionosuuksien kanssa. Voidakseen turvata asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, on kuntien vääjäämätöntä etsiä tapoja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja sekä muuttaa nykyistä palvelurakennetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista tullaan säätelemään valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Keväällä 2014 on tiedossa poliittinen linjaus, jonka mukaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan valtakunnassa järjestämään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalue kattaa neljä pohjoisinta maakuntaa. Uudistuksen lähtökohtana on täydellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio. Tavoitteena on, että uudet sosiaali- ja terveysalueet aloittavat toimintansa Palvelujen järjestämisen siirtyessä maakuntaa laajemmalle alueelliselle toimijalle, painottuu maakunnan alueella tapahtuva kehittämistyö erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenteisiin ja prosesseihin. Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue, jonka sisältä löytyy sekä toiminnallisesti yhtenäistä kaupunkiseutua että harvaan asuttuja, pitkien etäisyyksien alueita. Sosi- 48

52 aali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja laadun sekä saavutettavuuden turvaamiseksi tuleekin löytää erilaisia ratkaisuja eri osassa maakuntaa. Alueen erikoissairaanhoidon palveluverkko poikkeaa oleellisesti muista pohjoisten maakunnista samoin kuin sosiaali- ja perusterveydenhuollon organisoituminen erilaisiin yhteistoimintarakenteisiin. Pohjois-Pohjanmaalla tulee rakentaa paikallisista olosuhteista lähtevä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantomalli, joilla tuotetaan sekä kustannustehokkaita että korkeatasoisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koko maakunnan alueella. Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeää, että alueella syntyy uudenlaisia palveluinnovaatioita ja tuotannon rakenteet sekä prosessit kehittyvät. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (korkeakoulut ja toisen asteen ammatillinen koulutus) ja kehittämisrakenteet tulee pystyä turvaamaan myös muuttuvissa tulevaisuuksissa. Toimenpiteet: a. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan monimuotoisuuden huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja rakenteiden kehittämisessä b. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatioiden ja tuotannon rakenteiden kehittämiseen panostaminen c. Turvataan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakoulu- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus d. Turvataan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteet Osaamisen rakenteet ja verkostot Valtion tulevien vuosien säästöt koulutuksessa ja tavoite koulutuksen järjestäjien määrän supistamisesta tulevat muuttamaan Pohjois-Pohjanmaan osaamisrakenteita ja koulutuksen järjestäjien toimilupia. Maantieteellisesti laajassa maakunnassa on tärkeää, että koulutuksen tarjonta on riittävä ja toimipaikkoja ja yksikköjä on kattavasti eri puolella maakuntaa. Erityisesti toisen asteen koulutuksen tarjonta tulee olla lähellä nuoren kotipaikkaa. Taloudellisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää koulutuksen järjestäjien ja myös maakunnan eri alueiden aktiivista yhteistyötä ja koordinaatiota koulutusohjelmien aikatauluista ja sisällöistä. Voimakkaan murroksen aikana myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on tiivistettävä ja löydettävä uusia käytäntöjä. Rakennemuutoksen aikana uusimman tiedon hyödyntämisen merkitys kasvaa erityisesti aikuiskoulutuksessa. On löydettävä uusia käytäntöjä ja pyrittävä löytämään ne keinot, joilla työttömäksi tai lomautetuksi joutuneet saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Korkea-asteen ja tutkimuksen kehittämisessä rakennetaan maakunnallista verkostoa, johon kuuluvat tutkimuslaitokset, oppilaitokset ja yritykset. Uusien verkostojen ja keskittymien taustana toimii maakunnassa tehty älykkään erikoistumisen strategia, jonka valintojen onnistumisen eteen maakunnan eri osat joutuvat tekemään yhteistyötä. Erityisesti perusteollisuuden arvoketjun ja ICT:n soveltamisessa Oulun ja muu maakunnan verkostoista syntyy sellaista lisäarvo, jota yksittäiset toimijat eivät voi saada aikaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöt ovat jo vaikuttaneet koulutuksen tarjontaan. Aloituspaikkoja on leikattu runsaasti ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Syynä on ollut nuorisoikäluokkien pieneneminen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2016 myös Pohjois-Pohjanmaalta leikattiin merkittävästi aloituspaikkoja, vaikka nuorisoikäluokkakehitys on maan positiivisinta. Seuraavalla kehittämissuunnitelmakaudella näin ei saa käydä, vaan koulutuksen tarjonta tulee noudattaa ikäluokkakehitystä. 49

53 Centria -ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö on keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan koulutusjärjestelmää. Ylivieskan yksikkö tarjoaa kattavasti korkeakouluopetusta maakunnan eteläosassa. Centria on myös maakunnan eteläosan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeä solmukohta, jolla on tiivis ja käytännönläheinen yhteistyösuhde alueen yritysten kanssa. Nuorisoikäluokkien koko ja alueen yritysten ja julkisten organisaatioiden työvoimantarve ovat merkittäviä perusteita Centrian Ylivieskan yksikön ja Oulun ammattikorkeakoulun terveysalan Oululaisten alueyksikön jatkolle ja kehittymiselle. Toimenpiteet: a. Koulutuksen tarjonnan varmistaminen koko nuorisoikäluokalle b. Koko maakunnan kattavan ja tasapainoisen koulutuksen verkoston turvaaminen c. Kehitetään oppilaitosten yhteistyötä ja tehostetaan resurssien käyttöä osaamisen jakamisella oppilaitosten kesken d. Kehitetään koulutusväyläajattelua, joka mahdollistaa sujuvan siirtymisen toisen asteen oppilaitoksesta korkeakouluun e. Monipuolisen ja ajantasaisen aikuiskoulutuksen turvaaminen f. Maakunnallisten osaamisverkostojen ja -keskittymien tukeminen 50

54 3.2 KÄRKITEEMAT Nuorten koulutus ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen: - koulutuksen aloituspaikat vastaamaan alueen tarvetta - ammatillisen koulutuksen joustavuus ja työelämävastaavuus - kuntien ja järjestöjen työllisyystoimenpiteiden ja ohjelmien tukeminen - nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus Maakunnan tasapainoinen ja kilpailukykyinen korkeakoulurakenne ja verkostoyhteistyö - Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Kansainvälinen huippuosaaminen sekä T&K investointien kaupallistaminen Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä Suurhankkeiden edistäminen ja niihin varautuminen, mm. LAGUNA, Hanhikivi 1 sekä kaivos- ja tuulivoimahankkeet Suurteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimialojen uudistaminen PK-yritysten kasvun tukeminen Pohjoisen alueen työmarkkinoiden yhtenäistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen Hyvinvointiohjelman järjestelmällinen toteuttaminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Euroopan laajuisen TEN-T -ydinverkon (valtatien 4 sekä Pohjanmaan radan ja ratapihojen) pullonkaulojen ja rajat ylittävän liikenteen kehittäminen Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Kiinteiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen ja palveluiden digitalisoiminen Maakunnan monimuotoisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön vahvistaminen 51

55 3.3 RAHOITUSSUUNNITELMA 52