Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma Luonnos

2 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. VALMISTELUPROSESSI 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUUNNITTELUPROSESSI MAAKUNTASUUNNITELMA: POHJOIS-POHJANMAA TAVOITEKUVAMME KEHITTÄMISEMME ARVOT TAVOITELTU KEHITYKSEMME TAVOITTEELLINEN ALUERAKENTEEMME Kansainväliset ja valtakunnalliset linjaukset Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät ja aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne STRATEGISET PAINOPISTEET POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TL 1 POHJOIS-POHJANMAAN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TL 2 HYVINVOINTI TL 3 ALUERAKENNE, SAAVUTETTAVUUS JA YMPÄRISTÖ KÄRKITEEMAT RAHOITUSSUUNNITELMA SEURANTA JA TOIMEENPANON EDISTÄMINEN TAUSTA-AINEISTO POHJOIS-POHJANMAAN SKENAARIOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AIKAISEMPIEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN MAAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (MAT)... 95

3 JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma on laadittu yhteisellä prosessilla. Maakuntasuunnitelmassa 2040 määritellään maakunnan visio ja tahtotila. Maakunnan tulevaisuutta on luodattu kokoamalla aineistoa maakunnan kehittämiseen vaikuttavista trendeistä, arvoista, muutosvoimista ja heikoista signaaleista. Kootun aineiston pohjalta on laadittu neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa. Nämä vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat sijaitsevat tämän raportin tausta-aineistossa. Suurena haasteenamme on saada maakunta ja sen eri alueet riittävän kilpailukykyisiksi. Maakuntaohjelma on askel tämän päämäärän konkreettiseen toteutukseen. Kaiken lähtökohtana on myönteinen ja yhteistyöhakuinen kehittämisen ilmapiiri maakunnassamme. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttaminen on verkostoyhteistyötä, jossa tarvitaan kuntien, valtion, yritysten ja kolmannen sektorin panosta. Maakunnan kehittäminen on yhteinen tavoite, jossa kullakin toimijalla on oma merkittävä roolinsa. Yhteistyönä rakennettuna maakuntasuunnitelma ja ohjelma antavat luontevan pohjan eri tahojen samansuuntaiselle työlle kehittää maakuntaamme. Maakunnan kehittäminen perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen yhteistyö- ja asiantuntijatahojen kanssa. Tulevina vuosina tulee luoda riittävät valmiudet, jotta tulevaisuuden haasteista selvitään ja Pohjois-Pohjanmaa kehittyy positiivisella uralla. Tulevissa aluepoliittisissa ratkaisuissa tälle tulee luoda parhaat mahdolliset edellytykset.

4 1. VALMISTELUPROSESSI 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA Suomen maakuntaliitot päättivät aikaistaa maakuntaohjelmaprosessia yhdellä vuodella (Pohjois- Pohjanmaalla maakuntahallituksen päätös ) siten, että ohjelmavalmistelu alkoi maakunnassa vuoden 2013 alussa. Ohjelma on hyväksymiskäsittelyssä maakuntavaltuustossa kesäkuussa Samalla päivitämme pidemmän aikajänteen maakuntasuunnitelman. Laatimisaikataulun aikaistamisella olemme pyrkineet varmistamaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittamisen. Maakunnan uusien kehittämislinjausten valmistelua on ollut järkevää tehdä yhtä aikaa EU:n rahastokauden valmistelun kanssa. Tuleva EU-ohjelmakausi jakautuu sopivasti kahteen maakuntaohjelmakauteen eli ja Toisaalta maakuntaohjelmatyön aientamisella maakuntaliiton ja kuntien uudet luottamushenkilöt ovat päässeet heti kautensa alussa aktiiviseen aluekehittämiseen eli laatimaan maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelmien kaudet ja valtuustokaudet ovat myös tällä menettelyllä jatkossa samat. Maakuntasuunnitelman tarkistaminen tukee myös maakuntaohjelman ja EU:n ohjelmatyön valmistelua ja luo suuntaviivoja pidemmän aikajakson kehittämiselle. Ohjelmaprosessin suunnittelussa ja ohjelman laatimisessa olemme huomioineet 2014 voimaan astuneen lain, jossa alueiden kehittämisestä säädetty laki ja rakennerahastolaki on yhdistetty. Lisäksi olemme huomioineet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisen. Aluekehitysjärjestelmää remontoidaan kansallisesti ja alueellisesti. Lainsäädännön uudistukset vaikuttavat huomattavasti maakuntaohjelman suuntaan, sisältöön ja toteutukseen (aluekehittämislaki, rakennerahastolaki, yritystukilaki, kuntarakennelaki, kuntalaki, valtionosuusuudistus, soteuudistus, ALKU). Maakuntien perusroolitukseen ei ole tulossa suurta muutosta. Maakuntaliitot ovat edelleen aluekehittämisviranomaisia ja ELY-keskukset toteuttavat valtionhallinnon edustajina niitä tehtäviä, joita niille on annettu. Alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen jälkeen tehdyt ministeriöiden aluestrategiat synkronoidaan yhdeksi prosessiksi. Maakunnallisen ohjelmatyön kannalta on hyvin olennaista kansallisen ja alueellisen tasojen välisen vuoropuhelun toimivuus. Tavoitteena on ollut, että maakuntaliittojen toimivaltaa aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena vahvistetaan, mutta edelleen valtion aluehallinnon ja maakuntaliittojen työnjaossa on kirkastamisen tarvetta. 1.2 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Nykyinen aluekehittämisjärjestelmä on suhteellisen vakiintunut eikä tammikuussa 2014 voimaan astuneessa laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista ole suunnittelujärjestelmän osalta olennaisia muutoksia. Maakuntaliiton toimivallan keskeisimmät välineet ovat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisessa. Kaikki muut maakunnan kehit- 1

5 tämisen suunnitelmat ovat näiden johdannaisia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman tavoiteaika on vuosi Maakuntasuunnitelman visiosta ja strategisista painopisteistä on selvä polku maakuntaohjelman tavoitteisiin ja toimenpidekokonaisuuksiin sekä alueidenkäytön kehittämiseen ja edelleen maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelmaan. Maakuntaohjelma vuosille sisältää yhteistyössä rakennetun näkemyksen Pohjois- Pohjanmaan kehittämisestä, kehittämisen tavoitteet ja keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet ohjelmakaudella. Lisäksi ohjelma sisältää suunnitelman toimenpide-esitysten rahoittamiseksi. Uudistetun aluekehityslain myötä Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) ja Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) yhdistetään Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi. Tämä tuo toivottavasti jatkossa myös TOTSU:n rooliin vahvistusta ja systemaattisuutta rahoituksen ohjaamisessa ja sen myötä myös selkeyttä seurantaan. 1.3 SUUNNITTELUPROSESSI Maakuntasuunnitelman ja ohjelman laatiminen koostuu seuraavista vaiheista 1. Ennakoiva vaihe: vuonna 2012 seutujen elinkeinostrategioiden päivitys 2. Valmistelu ja aloitusvaihe, kevät 2013: Lähtökohta-aineistot Aloitusseminaari helmikuu 2013 Seutukierrokset uusille valtuutetuille tammi-helmikuu 2013 Nuorten kuuleminen nuorisofoorumissa helmikuu 2013 Maakuntaohjelman jälkiarviointi maalis-kesäkuu 2013 Alueiden kuuleminen huhtikuu 2013 SOVA-työryhmän järjestäytyminen Aluetilaisuudet (Ylivieska, Oulu, Taivalkoski) touko-kesäkuu Työryhmien vaihe syksy Maakuntasuunnitelma ja -ohjelmaluonnos (1) marraskuu Luonnoksen tarkistus ja lausuntovaihe: tammi-maaliskuu Ehdotuksen laatiminen huhti-toukokuu Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma: maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittely kesäkuussa 2014 Maakuntahallitus on ohjannut työtä sen eri vaiheissa. Maakuntavaltuustolle järjestettiin infotilaisuus 2013 kevätvaltuuston yhteydessä. Maakuntavaltuutetuille, maakuntahallitukselle sekä alueen kansanedustajille järjestettiin erillinen maakuntaohjelmaseminaari tammikuussa Maakuntasuunnitelmaa on työstetty laajana ja vuorovaikutteisena yhteistyönä mm. Oppiva Pohjois-Suomi-hankkeessa yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa, Tulevaisuus - 2

6 Ennakoinnin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla hankkeen työpajoissa sekä laajasti toteutettuina webropol-kyselyillä. Osana ohjelman valmistelua on arvioitu sen toteuttamisen vaikutukset SOVA-lain (200/2005) mukaisesti ja laadittu ympäristöselostus. Vaikutusten arviointia varten koottiin SOVA-ryhmä, joka on kommentoinut ohjelmaluonnosta ja vaikutusten arviointia valmistelun eri vaiheissa. Kokoava työ: Pohjois-Suomi strategia syksy 2013-kevät POHJOIS-POHJANMAA TAVOITEKUVAMME Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa on osaava, kansainvälinen ja elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, pohjoisen suurin keskus. Pohjois-Pohjanmaa on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Vision arvolähtökohtana on ihminen, yksilönä ja yhdessä sekä luottamus ja sen rakentaminen kaikessa toiminnassa. Luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksen perustekijä. Kun ihmiset voivat luottavasti rakentaa omaa ja yhteistä tulevaisuuttaan, ovat maakunnan parhaat voimavarat käytössä ja yhteinen tavoite luo työlle suunnan ja päämäärän. Kansainvälinen Pohjois-Pohjanmaa toimii pohjoisten alueitten veturina yli valtakunnan rajojen. Alueen saavutettavuus on hyvä maa-, vesi- ja ilmateitse. Oulu on kansainvälisen liikenteen solmupiste. Maakunnan osaaminen Oulun seudun johdolla tulee korostamaan Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen merkitystä niin Euroopassa kuin globaalistikin. Pohjoispohjalaiset toimijat ovat arvostettuja kumppaneita kansainvälisissä alueen kehitykselle lisäarvoa tuovissa yhteistyöverkostoissa. Pohjois-Pohjanmaa on yrittäjyyden ihannemaakunta. Alueen korkean osaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä on vahva verkostoitunut maakunta, jossa koulutus, tutkimus, elinkeinot ja viranomaiset luovat yhteistyössä kansainvälisesti aktiivisen ja menestyvän alueen. Talouden painopiste on siirtynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka luovat suuren osan työpaikoista ja hyvinvoinnista. Ihmisen hyvinvointi on kehittämisen lähtökohtana. Huolehdimme kunnostamme ja teemme terveyttä edistäviä valintoja. Välitämme läheisistämme ja lisäämme yhteisöllisyyttä. Parannamme viihtyisyyttä ja esteettömyyttä. Olemme edelläkävijöitä kansallisesti terveyden edistämisessä, syrjäy- 3

7 tymisen ehkäisyssä ja omahoitoratkaisuissa. Kansainvälisesti edelläkävijyys ilmenee valituilla tutkimusalueilla sekä liiketoimintapotentiaalin hyödyntämisessä. Pohjois-Pohjanmaan monimuotoinen luonto Kalajoen hiekkadyyneiltä Kuusamon vaaramaisemiin on maakunnan erityinen valtti, vetovoimaiset kaupungit ja maaseutuympäristöt luovat viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Kulttuurin arvostus sekä erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri rakentavat henkistä ilmapiiriä sekä tervettä itsetuntoa. Pohjoispohjalaiset arvostavat elinympäristöään sekä luontoa että kulttuuriympäristöä. Maakunta osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutuu muutokseen hyvissä ajoin. Pohjois-Pohjanmaan visio on erittäin haasteellinen ja tavoitetilan saavuttamiseen eivät riitä tavanomaiset keinot. Aluekehitysosaamisen parantaminen on välttämättömyys sekä maakunnan että koko maan kannalta. Tarvitsemme myös innovatiivisuutta ja rohkeita ratkaisuja sekä niiden tuloksena läpimurtoja eri aloilla. Oleellista on kaikkien eri alojen ja alueiden toimijoiden samansuuntainen ja motivoitunut työ. Päämääränä on alueiden pohjalle rakentuva maakunta ja identiteetti. Tuloksellinen yhteistyö on maakunnalle tyypillistä ja sen jatkuva kehittäminen yli alue- ja sektorirajojen on haastava mahdollisuus. 2.2 KEHITTÄMISEMME ARVOT Luottamus Aluekehittäjien, yritysten ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittymisen edellytys on vahva luottamus. Keskinäinen luottamus antaa hyvän pohjan kehittää maakuntaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Rohkeus Rohkeus on päämäärätietoista ja innovatiivista työtä Pohjois-Pohjanmaan hyväksi. Se pitää sisällään osaamista, asiantuntemusta, tahtoa, intohimoa ja ennakkoluulotonta asennetta. Tarvitaan rohkeutta yrittää epäonnistumisen riskin uhalla. Pohjois-Pohjanmaan menestys ja hyvinvointi on lopulta alueella toimivien yritysten käsissä. Vastuullisuus Vastuullisuus on vastuunkantoa ihmisten elinmahdollisuuksista, luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristöstä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kannamme vastuuta myös koko Pohjois-Suomen kehittämisestä. Tasa-arvoisuus Tasa-arvoisuus ilmenee Pohjois-Pohjanmaalla sosiaalisena, alueellisena sekä sukupuolten ja - polvien välisenä tasa-arvona. Sosiaalinen tasa-arvo tarkoittaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamista eri väestöryhmille. Alueellinen tasa-arvo tarkoittaa muun muassa samantasoisien palvelujen toteutumista maakunnan eri alueilla. Elinkeinoja ja työmarkkinoita kehitettäessä otetaan huomioon eri-ikäisten ja molempien sukupuolten mahdollisuudet osallistua työelämään. 4

8 2.3 TAVOITELTU KEHITYKSEMME POHJOIS-POHJANMAAN VÄKILUKUTAVOITE VUODELLE 2040 Maakunnan väestötavoite vuodelle 2040 on asukasta. Väestötavoite on reilut alhaisempi kuin Tilastokeskuksen omavaraisennuste, mutta suurempi kuin Tilastokeskuksen virallinen väestöennuste. Maakunnan väestötavoitteen mukaan väestö kasvaa edelleen Oulun seudulla, missä asuu asukasta vuonna Muualla maakunnassa väestönkehitys pysyy vakaana ja väestömäärä on asukkaan tasolla vuonna asukasta TKn omavaraisennuste 2012 Pohjois-Pohjanmaan väestötavoite TKn väestöennuste vuosi Kuva: Väestön kehitystavoite Pohjois-Pohjanmaan maakunta on ollut luvulla niitä harvoja maakuntia joiden väkiluku on kasvanut joka vuosi. Maakunnan väkimäärä on lisääntynyt vuosittain keskimäärin asukkaalla. Hyvän väestökehityksen taustalla on ollut korkea luonnollinen väestönlisäys ja positiivinen kokonaismuutto. Myös tulevaisuudessa luonnollinen väestönlisäys säilyy maakunnassa väestönkasvun päätekijänä. Kuntien välisen nettomuuton ennakoidaan tasapainottuvan niin maakunnan sisällä kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja muun maan välillä. Nettomaahanmuuton merkitys väestönkasvun osatekijänä tulee myös kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. TYÖLLISYYSTAVOITE 2040 Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2040 väestötavoitteen mukainen työikäisen väestön määrä on henkilöä. Työvoiman määräksi 72 prosentin työvoimaosuudella muodostuu noin Työllisyyden tavoitteellinen taso 68,5 prosentin työllisyysasteella on työllistä, jolloin työttömyysaste on 5,8 prosenttia. Yli lisätyöpaikan syntymisen edellytyksenä on maakunnan elinkeinorakenteen monipuolistuminen ja maakunnalle tärkeiden toimialojen uudistuminen. Tulevan 5

9 kehityksen kannalta merkittävää on maakunnan pohjoinen sijainti ja hyvä saavutettavuus, kun pohjoisen mahdollisuudet realisoituvat. Pohjois-Pohjanmaa 2040 Väestötavoite Työikäinen väestö (15-64 v.) Työvoima (15 74 v.) asukasta, josta Oulun seutu muu maakunta Nykyistä huomattavasti korkeampi työvoimaosuus ja työllisyysaste on mahdollista saavuttaa työn ja työllisyyden uudelleen määrittämisen kautta. Korkeamman työllisyysasteen saavuttamisessa auttaa myös rakennemuutos, sillä töiden fyysisen kuormittavuuden väheneminen ja väestön terveydentilan kohentuminen sekä koulutustason parantuminen lisäävät työhön osallistumista. Korkeamman työhön osallistumisasteen saavuttamiseksi työelämää on myös kehitettävä niin, että osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät voivat osallistua siihen kykyjensä mukaan nykyistä joustavammin. 2.4 TAVOITTEELLINEN ALUERAKENTEEMME 2040 Aluerakenteella tarkoitetaan väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotannon, palvelujen ja vapaaajan alueiden, näitä toimintoja yhdistävän liikennejärjestelmän ja muun infrastruktuurin sekä luonnonvarojen sijoittumista sekä näiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Nykyinen aluerakenne on syntynyt ja muovautunut pitkälti taloudellisen toiminnan seurauksena. Näin ollen on luontevaa, että Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne rakentuu alueen lähtökohdista ja tarpeista, mutta maakunnallisen suunnittelujärjestelmän luonteesta johtuen keskeisessä asemassa on suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja toimintaympäristön laajempiin muutosvoimiin Kansainväliset ja valtakunnalliset linjaukset Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksynyt Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (European Spatial Development Perspective, ESDP). Tavoitteena on luoda tasapainoinen ja monikeskuksinen kaupunkijärjestelmä sekä uudistaa kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Monikeskinen aluerakenne ja aluekehitys painottavat tasapainoisen yhdyskuntarakenteen merkitystä ja kaupunkien välistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös keskuskaupunkien ja kehyskuntien yhteistyön ja aluelähtöisten edellytysten kehittäminen. Euroopan unionin reuna-alueiden kehittämisen keskeinen edellytys ovat toimiva liikennejärjestelmä ja tietoliikenneyhteydet. Keskeinen tavoite on tehostaa nykyisen infrastruktuurin tehokkaampaa hyödyntämistä eri kuljetusmuotojen kuljetusketjuissa tukeutuen tavaraliikenteessä erityisesti rautateiden ja vesiliikenteen kehittämiseen. Suuntaviivat painottavat luonnon ja kulttuuriperinnön merkitystä taloudellisen kehityksen perustana. Tavoitteena on laatia kulttuurimaisemien vaalimiseen ja ympäristöltään herkkien alueiden turvaamiseen tähtäävät alueelliset kehittämisohjelmat. 6

10 Suomen aluerakenteen kehittämisen tavoitteet eivät poikkea merkittävästi eurooppalaisista suuntaviivoista. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat sisällöltään ja painotuksiltaan samansuuntaisia ESDP-asiakirjan kanssa. VAT:ien lähtökohtana on, että aluerakennetta kehitetään tasapainoisesti koko maassa hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Tavoitteena on monikeskuksinen, verkottuva ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuva aluerakenne. Toimiva aluerakenne pohjautuu ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukemiseen sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutukseen. Maaseudun kehittämisessä tavoitellaan elinkeinojen monipuolistamista sekä asutuksen ja palveluiden tukeutumista nykyiseen kyläverkostoon. Uudistetuissa valtakunnallisissa linjauksissa painopiste on entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Tavoitteiden mukaisesti alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen kestävyyttä. Pyrkimys on olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisessä sekä kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttämisessä. Tavoite on erityisen korostunut voimakkaasti kasvavilla keskusalueilla. Taajamien eheytyminen parantaa myös elinympäristön laatua. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edellytyksiä. Alueidenkäytöllä on edistettävä luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Tavoitteissa painottuu luonnonvarojen sijainti ja hyödyntäminen. Suurin potentiaali on maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Soiden käytön linjaukset määritetään erityistavoitteissa ja niitä on tarkennettu valtioneuvoston periaatepäätöksellä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Kansallista kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä sekä niiden alueellisesti vaihtelevaa luonnetta edistetään alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät ja aluerakenne Pohjois-Suomen kasvuun vaikuttaa naapurimaiden kehitys Barentsin ja Itämeren talousalueella sekä Koillisväylän mahdollinen laajamittaisempi avautuminen kansainvälisten merikuljetusten käyttöön. Pohjois-Pohjanmaalla ja erityisesti Oulun seudulla on keskeinen asema valtakunnallisena ja Arktisen alueen kansainvälisenä keskuksena. Barentsin alueen öljy-, kaasu- ja mineraalivaroilla on suuri vaikutus alueen merkityksen kasvuun geopoliittisesti ja taloudellisesti. Luonnonvarojen hyödyntämisen edellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet ja logistiikka. Itämeren alueesta kehitetään yhtenäistä talousaluetta, jonka kehitystä tukevat Botnian käytävän ja Itämeren meriyhteyksien kehittäminen osana Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa. Pohjois-Pohjanmaan toimijat ovat aktiivisesti mukana suuralueiden kehittämisessä sekä rajat ylittävissä toimija- ja yhteistyöverkostoissa. Botnian käytävä yhdistää Pohjois-Pohjanmaan entistä vahvemmin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, kun käytävää kehitetään vastaamaan TEN-T-ydinverkon yhteisen liikennepolitiikan tavoite- ja palvelutasoa. Johtoajatus on vahvistaa unionin globaalia kilpailukykyä ja tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa rakentamalla rajat ylittävä ja eri liikennemuodot yhdistävä tavoitteellinen liikenneverkko koko Euroopan alueelle. Uudistetussa TEN-T-verkossa on kaksi tasoa ydinverkko ja kattava verkko. 7

11 Ydinverkko on Euroopan liikennejärjestelmän selkäranka. Siinä ovat mukana Euroopan laajuiset valtaväylät ja logistiikan solmupisteet, jotka ovat tärkeitä liikenteelle ja kuljetuksille sisämarkkinoiden toimivuuden ja EU:n ulkorajojen kannalta. Uutena osana ydinverkossa on Botnian käytävä. Tähän Pohjanlahden rannikon kiertävään käytävään kuuluu Suomen puolella Päärata Helsingistä Tornioon ja valtatie 4 Helsinki Oulu Kemi. Botnian käytävä yhdistyy Etelä-Suomessa Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Merellistä kilpailukykyä vahvistaa Itämeren moottoritie, joka linkittää Perämeren satamat Keski- ja Länsi-Euroopan markkina-alueisiin. Eurooppalaiseen verkostoon kuuluva kattava verkko (mm. valtatiet 8 ja 22, Vartiuksen ja Iisalmen radat, Oulun ja Raahen satamat sekä Oulun ja Kuusamon lentoasemat) rakentuu kansallisesti merkittävistä liikenneverkoista. Toiminnallisesti kattavan verkon tarkoituksena on tukea ydinverkkoa. Pohjoinen akseli ulottuu Narvikista Perämerenkaaren kautta Vartiuksen raja-asemalle, josta on yhteydet Luoteis-Venäjälle ja Arkangeliin. Vartiuksen raja-aseman kautta on olemassa oleva raideyhteys Suomen ja Venäjän välillä. Tavoitteena on palvella elinkeinoelämää ja transitoliikennettä kilpailukykyisellä infrastruktuurilla ja logistiikkapalveluilla, joiden toteuttamiseksi on suunniteltu oikorata Arkangelin alueen ja Trans Siperian radan välille. Uusista mahdollisista kansainvälisistä kuljetusreiteistä suurin potentiaali on Koillisväylän kautta kulkevalla pohjoisen merireitillä ja satamien kautta avautuvilla yhteyksillä Jäämerelle. Pohjoinen merireitti lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa. Jään sulamisesta on erilaisia ennusteita, mutta niitä yhdistävä tekijä on, että Koillisväylän purjehduskausi pitenee tulevina vuosikymmeninä kesäkuukausina. Koillisväylän käytössä on epävarmuustekijöitä mm. navigoinnin, jää- ja ilmastoolosuhteiden, jäänmurtopalveluiden, liikenteen ohjauksen ja valvonnan sekä hallinto- ja turvapalveluiden vuoksi. Todennäköisesti Koillisväylä täydentää nykyisiä kuljetusreittejä toimimalla konttiliikenteen sijasta vaihtoehtona öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden kuljetuksille. Ensivaiheessa käytössä ovat lähellä rannikkoa kulkevat merialueet, mikä rajoittaa aluskokoja. Reitin tulevan kilpailukyvyn kehittämisen kannalta olennaisia tekijöitä on parantaa luotettavuutta, palvelutasoa, turvallisuutta, ympärivuotista käytettävyyttä ja kustannustasoa. 8

12 Kuva: Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät. Pohjois-Suomen keskusverkko muodostuu Oulun, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Kokkolan ja Kajaanin kaupunkikeskuksista, joissa sijaitsevat yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset muodostavat perustan vahvalle koulutuksen rakenteelle ja yrityksiä palvelevalle innovaatiotoiminnalle. Oulun seutu on väestön määrän ja palvelujen suhteen Pohjois-Suomen kansainvälinen keskus Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kehittämisen pitkän aikavälin linjaukset on johdettu ja konkretisoitu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (kts. taustaaineisto). Tavoitteissa painottuvat maakunnan lähtökohdat sekä toimintaympäristön tarpeet ja erityispiirteet. Maakunnan kehittämisen näkökulmia tavoitteissa ovat yrittäminen, innovaatiot ja osaaminen, tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, hyvä ympäristö ja vahva kulttuuri. Maakunnan alueiden käyttöä ohjaavat ja kuvaavat tavoitteet jäsentyvät valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti toimivan aluerakenteen, yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön, kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen sekä toimiviin yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon liittyviin tavoitteisiin. Toimivan aluerakenteen tavoitteissa painottuvat Oulun seudun ja muun maakunnan tasapainoinen kehitys siten, että Oulun kansainvälistä asemaa vahvistetaan kehittämällä liikenneväyliä sekä vahvistamalla maakunnan alueellisia keskuksia ja ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä. Tavoitteena on kuntarajoista riippumaton tasapainoinen palvelurakenne. Monikeskuksista aluerakennetta täydennetään kehittämällä matkailukeskuksia ja -vyöhykkeitä. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevat tavoitteet kiteytyvät eheän, toimivan ja hyvinvointia edistävän yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Siihen liittyvät energiatehokkuus ja hiilineutraalien yhdyskuntien kehittäminen, kestävä liikkuminen ja liikennemuodot sekä lähivirkistäytymisen mahdollisuudet. 9

13 Kulttuuri- ja luonnonperinnön alueidenkäyttötavoitteilla vahvistetaan maakunnan kulttuuriympäristöjen ja luontoarvojen merkitystä vetovoimatekijöinä. Luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuu maakunnalle tärkeän turpeen kestävä käyttö ja soiden eri käyttömuotojen edistäminen ja yhteensovittaminen. Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena kestävä liikennejärjestelmä, jonka avulla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa. Oulun seutua kehitetään Pohjois-Suomen logistisena keskuksena ja alueellisten keskusten logistiikkapalveluja tehostetaan hyödyntämällä myös älyliikenteen mahdollisuuksia. Maakunnan omiin energialähteisiin perustuvassa ympäristö- ja ilmastovastuullisessa energiantuotannossa tärkeä asema on vesivoimalla, bioenergialla ja tuulivoimalla sekä niiden tarvitseman säätövoiman edistämisellä. Kansainvälistyvässä toimintaympäristössä toimiva aluerakenne, tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka, kehittyneet sähköiset palvelut sekä energian saatavuus ovat keskeisiä edellytyksiä eri toimialojen kehitykselle. Aluerakenne muotoutuu elinkeinojen, palvelujen, väestön ja liikennejärjestelmän muutosten kautta. Ennakoitavissa on, että ne alueet vahvistuvat, jotka voivat kehitystoiminnassaan hyödyntää verkostoja ja hallinnolliset rajat ylittäviä alueellisia yhteistyösuhteitaan. Pohjois-Pohjanmaalla on tunnistettavissa maakunnan mittakaavassa monikeskuksinen aluerakenne, jolle on tyypillistä Oulun seudun asukasluvun ja tuotannollisen volyymin voimakas kasvu ja muiden alueiden väestömäärän säilyminen suhteellisen vakaana. Myös ICT- ja ohjelmistoalan yritystoiminta on keskittynyt pääasiassa Oulun seudulle. Maakunnan aluerakenteessa Oulun seutu on kansainvälinen keskus ja sitä täydentävät laajempaa asukaspohjaa palvelevat aluekeskukset, joissa on tarjolla julkisia ja yksityisiä palveluita vaikutusalueen asukkaille. Maakunnan aluerakenteen runko muodostuu alueellisten keskusten verkostosta ja niitä yhdistävistä ylimaakunnallisista kehittämisvyöhykkeistä. Tiivis maaseutuasutus sijoittuu nauhamaisesti jokilaaksoihin (kuva). Alueelliset keskukset ovat: Oulun kaupunkiseutu Koillismaa, Raahen seutu/meripohjola ja Oulun Eteläinen Oulunkaari on osa alueellisten keskusten verkostoa Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellisessa aluerakenteessa kehitetään alueen toimijoiden lähtökohdista kehittämisvyöhykkeitä. Vakiintuneita vyöhykkeitä ovat: Perämerenkaari, jonka osana on Meripohjola-kasvuvyöhyke Oulu Kajaani Arkangel -vyöhyke, jonka osana on OuKa-kehittämisvyöhyke valtateihin 4 ja 20 perustuvat matkailu- ja logistiikkakäytävät Liikennejärjestelmän ja logistiikan kehittämisellä parannetaan Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois- Suomen liikenteellistä saavutettavuutta. Tavoitteena on edistää liikennejärjestelmän perustavoitteita, joita ovat toimivat matka- ja kuljetusketjut sekä eri liikennemuotoja yhdistävät logistiikkatoiminnot. Painopiste on pääliikenneverkoilla ja seutujen sisäisessä liikenteessä. Saavutettavuutta täydentää valokuituun perustuva laajakaistaverkko, jonka tavoitteena on yhdistää runkoverkolla kyläverkot toisiinsa kattavaksi ja toimintavarmaksi verkoksi. Aluerakenteen kehitystä ohjaa luonnonvarojen hyödyntäminen ja jalostaminen sekä suunnitellut suurhankkeet. Liikenteeseen vaikuttaa merkittävimmin suurten kaivosten käynnistyminen ja suurhankkeet. Sen sijaan muiden hankkeiden liikennevirrat ovat paikallisia. Erityisesti Perämerenkaarella sijaitsee perusteollisuutta sekä kaivosteollisuutta palvelevia arvoketjuja. Metalli-, metsä- ja paperiteollisuus ovat Pohjois-Pohjanmaan kasvualoja. Luonnonvaroja hyödynnetään monipuolisesti myös energiantuotannossa. Rannikkoalueen teollinen rooli vahvistuu energiatuotannon suuntaan 10

14 Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalan sekä vireillä olevien tuulivoimahankkeiden ja biojalostamon toteutuessa. Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu LAGUNA-hanke ja säätövoiman tuotantoon suunniteltu energia-alan hanke synnyttävät toteutuessaan merkittäviä aluetaloudellisia ja - rakenteellisia vaikutuksia. Matkailuelinkeinolla ja sitä tukevilla palvelualoilla on tärkeä rooli koko Pohjois-Suomelle. Matkailun trendi on kansainvälistyvät matkailukeskukset ja -alueet. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan tavoitteellinen aluerakenne

15 2.5 STRATEGISET PAINOPISTEET Maakunnan kehittämistä ohjaavat strategiset painopisteet on johdettu maakuntasuunnitelman visiosta ja arvoista. Taustalla ovat myös tunnistetut tulevaisuuden muutosvoimat, joihin pyrimme valinnoilla vastaamaan. Strategiset painopisteet ohjaavat maakuntaohjelman toimintalinjojen valintaa ja suuntaavat konkreettisia kehittämisen toimenpiteitä. Pohjois-Pohjanmaan strategisina painopisteinä on: löytää ja ottaa käyttöön uusia keinoja ja uskottavuutta sille, että nuoret kokevat kotiseutunsa ja Pohjois-Pohjanmaan hyväksi vaihtoehdoksi myös tulevaisuuden kotipaikkana kehittää kansainvälistymistä ja monikulttuurista toimintaa edistäviä verkostoja, toimintamalleja ja -ympäristöjä vaikuttaa siihen, että toimijat eri aloilla ja alueilla ovat sisäistäneet yrittäjyyden erityispiirteet ja sen lisäämisen tuomat mahdollisuudet luoda yrityksille hyvät edellytykset kasvaa ja kansainvälistyä sekä kääntää yrityskehitys selkeään nousuun kaventaa hyvinvointi-, terveys- ja sivistyseroja edistää maakunnan luonnonvarojen monipuolista, vastuullista ja tehokasta hyödyntämistä luoda edellytyksiä toimivalle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle kehittää maailmanluokan osaamiseen pohjautuvaa innovaatiotoimintaa Kehitystoiminnan edellytyksenä on toimiva liikennejärjestelmä ja logistiikka sekä tasapainoinen aluerakenne. Kuva: Maakunnan kehittämisen strategiset painopisteet. 12

16 3. MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TL 1 POHJOIS-POHJANMAAN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS Pohjois-Pohjanmaan imago maakuntana on hyvä. Se on pärjännyt ja se uudistuu, se tunnetaan nuorten maakuntana. Vastoinkäymiset eivät ole sitä lannistaneet, vaan tahto menestyä on avannut uusia mahdollisuuksia. Kehitystoiminnan painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Jatkossa kansainvälistyminen on yhä tärkeämmässä roolissa haettaessa uusia markkinoita, mutta myös työvoimaa ja uusia osaajia. Tässä maakuntaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vientialojen vahvuuksien tunnistamiseen sekä niiden mahdollisuuksien vahvistamiseen. Ohjelmassa tehdään myös rohkeita avauksia uusien mahdollisuuksien toimialojen nostamiseksi riskejä kaihtamatta. Kuntien rooli yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä on keskeinen. Yritysten toimintaedellytykset ovat hyvin usein riippuvaisia kunnan tekemistä päätöksistä ja siksi on tärkeää, että kunnissa kehitetään yritysvaikutusten arviointia, kun kunta päättää koulutus-, hankinta- ja kaavoitusasioista tai kunnan investoinneista. Terävyyttä innovaatiotoimintaan Innovatiiviset toimintaympäristöt ovat välttämättömiä laadukkaalle tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Pohjois-Pohjanmaa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkialueita Euroopassa, mikä näkyy innovaatiotoiminnan jatkuvana aktiivisuutena ja uudistumisena. Pohjois-Pohjanmaan innovaatioympäristö on kasvanut monipuoliseksi ja uusiin suuntiin eteneväksi. Talouden muutokset ovat kuitenkin voimakkaasti vaikuttamassa innovaatioympäristön rakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Vuonna 2011 panostukset innovaatiotoimintaan olivat yli miljardi euroa. Vuosien 2013 ja 2014 tavoitteena on pitää tämä taso ja sen jälkeen maltillisesti kasvattaa panostuksia ja edelleen monipuolistaa niitä tutkimuksen aloja, joista on mahdollista kasvattaa uutta liiketoimintaa. Painopiste on ollut tiedepohjaisten innovaatioiden tukemisessa, mutta tämän rinnalla on löydettävä keinoja käytännön innovaatioiden synnyttämiseksi. On myös kehitettävä käytäntöjä, joiden avulla tutkimustulokset saadaan nopeammin tuotteiksi ja palveluiksi. Innovaatioissa tulisi edetä kohti suurempia kokonaisuuksia, mikä ei välttämättä tarkoita suurempia hankkeita. Suuremmat kokonaisuudet voivat muodostua eri toimi- tai tieteenalojen hankkeille, joilla on sama päämäärä tai tavoite. Innovaatiotoiminnassa ratkaisukeskeisyys ja käyttäjäkokemus korostuvat entistä enemmän, mikä on ollut maakunnan innovaatiotoiminnan puutteita. Kehittämishankkeissa on korostettava tuotteistamista ja kaupallistamista. Myös markkinointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. 13

17 Luonnonvarojen uusi aika Panostamalla entistä vahvemmin alueen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen kaivannaisalalla, energiantuotannossa sekä laajemmin osana biotaloutta, lisätään samalla työ- ja elinkeinomahdollisuuksia ja turvataan tasapuolista alueellista kehitystä. Viime vuosina muun muassa kaivosteollisuuden vahvistuva rooli on muuttanut kuvaa alueen kehittämismahdollisuuksista. Uusia kaivoksia on avattu ja suunnitteilla on lukuisia uusia hankkeita erityisesti alueen metallimalmivarojen hyödyntämiseksi. Monipuoliset biovarannot ja niiden kestävä hyödyntäminen muodostavat pohjan aiempaa monipuolisemman biotalouden kehittämiselle. Kasvavat metsävarat antavat mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. Alueen tärkeänä kilpailukykytekijänä on energiahuolto, joka nojaa vahvasti paikallisten polttoaineiden varaan. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet löytää älykkäästä ja vastuullisesta luonnonvarataloudesta lähivuosien keskeinen kehitysvoima. Kestävässä luonnonvarataloudessa kasvua, työtä ja hyvinvointia luodaan niin, että ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja. Talouskasvua ja työpaikkojen syntyä edistetään luonnonvarojen ja energian tehokkaammalla käytöllä sekä uusilla teknologioilla ja nykyisen teknologian uudenaikaistamisella. Arktisen alueen laajuudesta on erilaisia määritelmiä. Suomen talouden näkökulmasta arktinen alue on lähellä sijaitseva kasvumarkkina, jossa Suomella on luontaiset edellytykset olla aktiivinen ja menestyä. Tätä korostavat niin maantieteelliset, kulttuuriset kuin osaamiseen liittyvät seikat. Pohjois- Pohjanmaalla on vahvaa ja kansainvälisesti tunnustettua kylmään ja arktisiin olosuhteisiin sovellettavaa erityisosaamista ICT-alan ratkaisuissa, luonnonvarojen, työturvallisuuden ja terveyden kestävässä ja vastuullisessa hallinnassa, hyvinvoinnin kehittämisessä sekä infrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa. Oululla on sijaintinsa, resurssiensa ja yhteistyöverkostojensa puolesta hyvät mahdollisuudet toimia arktisen osaamisen ja kehitystoiminnan keskuksena. Pohjois- Pohjanmaan toimijat voivat osana kansallista kehitys- ja vientitoimintaa ottaa vahvan roolin arktisen alueen erityisosaajana rakentamisen, teknologian, tuotekehityksen ja liiketoiminnan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin, palveluiden, tutkimuksen sekä pohjoisuuteen nojaavien tuotteiden jalostuksessa. Osaaminen on muutettava vientivetoiseksi liiketoiminnaksi. Konkreettisia liiketoiminnan ja viennin mahdollisuuksia on tarjolla suunnitteilla olevissa suurhankkeissa, kuten investoinneissa öljy- ja kaasuteollisuuteen sekä kaivoksiin. Arktisuuteen liittyvien mahdollisuuksien optimaalinen hyödyntäminen edellyttää toimialakohtaisten yritysten ja tutkimuslaitosten yhteenliittymien sekä yhteistyöorganisaatioiden muodostamista. Työllisyyden kehittäminen Pohjoispohjalaiset ovat hyvän työkokemuksen omaavia ja korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Ikääntyvässä Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi käytettävissään erityinen valttikortti, maan nuorin ja tasapainoisin väestörakenne. Nämä lähtökohdat antavat maakunnan menestykselliselle kehittämiselle hyvät lähtökohdat. Tällä hetkellä nuorten työttömyys on yksi maakunnan suurimmista ratkaisua odottavista ongelmista. Nuorisotyöttömyyteen puuttuminen on ehdottoman tärkeä asia, jotta maakunnan vahvuus voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Maakunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi on huolehdittava siitä, että osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman resurssit saadaan nykyistä paremmin käyttöön. Työurien pidentämiseksi tarvitsemme alueellamme rohkeita, ennakkoluulottomia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotta työllistämisestä ja työllistymisestä saataisiin nykyistä yksinkertaisempaa ja kannustavampaa. Työmarkkinoiden sujuvoittamisen lisäksi alueellamme tarvitaan myös lisää työpaikkoja. Uusien työpaikkojen arvioidaan syntyvän jatkossakin pääsääntöisesti pk-yrityksiin (kuva). 14

18 % 40,0 20,0 0,0-20,0-40,0 25,3 Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärän muutokset kokoluokittain vuosina ,9 14,1 11,2 5,4-23,4 alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri 0,1 Pohjois-Pohjanmaa -4,8 Koko maa A. YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pk-yritysten vientiedellytysten kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön merkitys on Pohjois-Pohjanmaalla tunnistettu jo pitkään. Maakunnan yrityksillä on pitkä historia kansainvälisessä liiketoiminnassa, eri tuotteiden valtakausineen. Vuonna 2008 alkanut taantuma on vain korostanut kansainvälisen yhteistyön ja viennin merkitystä. Suomen ja maakunnan kotimarkkinat ovat useille yrityksille liian pienet, jolloin vienti on monille yrityksille ainoa mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiseen. Uusien yritysten liiketoiminta-alueet ovat usein niin kapeita, että markkinat löytyvät pienistä kohderyhmistä eri puolilta maailmaa. Sama koskee myös suuremmille kohderyhmille suunnattuja tuotteita ja palveluja, toiminnan laajentaminen edellyttää kansainvälisille markkinoille menoa. Strategisen kumppanuuden ja arvoketjun hahmottaminen ovat tärkeitä asioita, koska maakunnan yritykset ovat kansainvälisillä markkinoilla usein pieniä. Erikoistumisen ja korkean osaamisen tuotteille ja palveluille on löytynyt hyvin markkinoita Suomen ja maakunnan ulkopuolelta. Tätä kehitystä jatketaan koulutuksella, verkottumisella ja kokemusten vaihdolla. Suomi on ja on ollut projektiviennin suurvalta aina sotakorvausten toimituksista alkaen. Toimitusten kirjo on ollut laaja: laivoja, tehtaita, asuntoja, pientaloja, erilaisia koneistoja, siltoja jne. Päämarkkina-alueita ovat olleet Venäjä (Neuvostoliitto), Ruotsi, Kiina, Saksa, Lähi-Itä jne. Suomalaisilla on edelleen hyvä maine. Projektivientihankkeissa hyvin usein priimusmoottorina on kokonaisvastuuperiaatteella toiminut rakentaja pääurakoitsija, joka on koonnut ympärilleen tarvittavan määrän eri alojen urakoitsijoita ja asiantuntijoita, joiden kanssa yhteistyössä hanke toteutettiin. Nyt vastaavat ryhmät ovat useimmiten kansainvälisiä ja toteuttajat voivat tulla mistä päin maapalloa tahansa. Kilpailu on muuttunut globaaliksi. Suomalainen prosessiosaaminen on maailman huippua ja siihen liitettynä oikein oivallettu ICT sekä cleantech laajentavat markkinapotentiaalia ja markkinoita voimakkaasti esim. kaivos-, energia-, lannoite-, ja biotalouden piirissä. Infran rakentaminen on oma juttunsa ja myös siinä suomalaisilla on hyvät näytöt maailmalta. Yritysten rahoitus Rahoituksen saatavuus on keskeinen yritysten kasvuun vaikuttava seikka sekä uusille että jo kauemmin markkinoilla toimineille yrityksille. Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti Oulun seudulle on syn- 15

19 tynyt lukuisa joukko uusia, kasvuhaluisia yrityksiä. Yritysten perustaminen on huomattavasti halvempaa ja nopeampaa kuin aiemmin. Samaan aikaan alkuvaiheen yritysten rahoitus on käynyt läpi voimakkaan muutoksen. Lainarahoituksen saaminen alkuvaiheen yrityksille on vaikeutunut. Toisaalta suuria, Suomen markkinoilla toimineita ja aiemmin alkuvaiheen yrityksiinkin sijoittaneita rahastoja on lopettanut toimintansa. Uutena ilmiönä markkinoille on syntynyt uudenlaisia pääomasijoittajia, joiden sijoittamat summat ovat aikaisempaa pienempiä. Uusien rahoitusta hakevien yritysten määrän kasvu, teknologian kehittyminen ja vanhojen rahoittajien vetäytyminen on johtanut yritysten uusien rahoitusmallien tarpeeseen ja syntyyn. Sijoituksia tekevän rahaston tulee auttaa sijoituskohdetta kansainvälistymään ja hakemaan seuraavaa rahoituskierrosta Suomen rajojen ulkopuolelta kotimaisen kasvurahoituksen puuttuessa. Kansainvälisten sijoitusten saaminen on haasteellista ja lisäksi ulkomaisten sijoittajien mukana olo tuo riskin kasvuyrityksen hyötyjen valumisesta pois Suomesta. Rahoituksen saatavuudesta voi muodostua kasvun este. Pohjois-Pohjanmaan yritysten kasvun turvaamiseksi toimenpiteitä suunnataan alueen yritysten rahoituksen saatavuuden edistämiseen. Investointien edistäminen ja julkiset hankinnat Elinkeinorakenteen ja yrityspohjan monipuolistamista on mahdollista edistää kannustamalla Pohjois-Pohjanmaalle tehtäviä investointeja. Maakunnan ulkopuolisten ja ulkomaalaisten yritysten sijoittuminen ja investoiminen alueelle edistää työpaikkojen luomista, pääomien tuomista alueelle sekä kansainvälisen liiketoimintaympäristön ja yhteyksien kehittymistä. Tämä vaatii laaja-alaista alueen tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamista ja toimintaympäristön kehittämistä. Investointimahdollisuuksia etsivien yritysten tunnistamisessa hyödynnetään kansallisia verkostoja Team Finland -hengessä. Pohjois-Pohjanmaalle ja lähialueille on lähivuosina toteutumassa mittavia teollisuusinvestointeja. Pyhäjoelle rakennettava Hanhikivi 1 ydinvoimalaitos, tuulivoimarakentaminen sekä kaivoshankkeet avaavat alueen yrityksille erinomaiset mahdollisuudet päästä osalliseksi hankkeiden laajaan palvelutarjontaan. Hankintoihin ja alihankintaketjuihin kiinni pääsemistä edistetään välittämällä tietoa tulevien suurhankkeiden tarjoamista mahdollisuuksista ja toimittajiin kohdistuvista vaatimuksista sekä tukemalla toimialaverkostojen kokoamista. Yrityskonsortioiden kokoaminen parantaa pienten yritysten mahdollisuuksia. Kuntien, mukaan lukien kuntien liikelaitokset, ja kuntayhtymien tekemät hankinnat olivat Suomessa v arvioilta 27,7 mrd. euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien hankinnat olivat noin 2,3. Julkisilla hankinnoilla on siis suuri taloudellinen merkitys. Julkisia hankintamenettelyjä kehittämällä voidaan luoda toimintaympäristö, jossa julkinen kysyntälähtöisyys luo yritysten tuotteille ja palveluille tuotekehitysympäristön ja referenssimarkkinat. Samalla julkinen sektori voi kehittää ja tehostaa omaa palvelutuotantoaan yritysten t&k osaamista hyödyntäen. Pk-yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kehittämistarpeisiin liittyvällä vuoropuhelulla on mahdollista lisätä molempien tahojen ymmärrystä tarjolla olevista mahdollisuuksista. Hankintamenettelyjä kehittämällä voidaan edistää pk-yritysten tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille. Alkavan yritystoiminnan edistäminen ICT- alan muutokset näkyvät maakunnassa monin tavoin, mutta vaikutukset ovat tuntuneet voimakkaimmin Oulussa. Työttömyyden kasvusta huolimatta, muutoksella on ollut myös useita positiivisia vaikutuksia. ICT- klusteri on lähtenyt uudistumaan pienten yritysten kautta. Tietoturvan, digitaalisten palvelujen ja internetin jatkokehittämisen liiketoiminnassa maakunnan yritykset ovat saamassa hyvän jalansijan. 16

20 Tärkeä osa ICT- alan uusiutumista ovat start up- yritykset ja niiden tueksi perustetut yhteisöt. Nämä ekosysteemit tuottavat uusille yrityksille niiden tarvitsemia palveluja ja osaamista liiketoiminnan kehittämiseksi ja samalla uudet yrittäjät voivat jakaa kokemuksia ja tällä tavoin tukea toisiaan. Tähän mennessä start up- ekosysteemit ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja niiden toimintaa tulee entisestään kehittää. Vuoden 2012 lopulla uusia yrityksiä syntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudenmaalla; 2,2 prosenttia yrityskannasta. Samanaikaisesti ICT- klusterin rakennemuutoksen kanssa maakuntaan on syntynyt lukuisia uudenlaisia yrityskiihdyttämöjä, jotka palvelevat eri toimialojen alkavia yrityksiä. Yrityskiihdyttämöiden yksi tehtävä on rakentaa uusien yritysten yhteisöjä, joissa yritysten tukevat toisiaan ja ostavat tai vaihtavat palveluja. Perinteisempiä yritysten neuvontapalveluita on menestyksellisesti kehitetty eri puolilla maakuntaa. Jatkossa yritysten neuvontapalveluita kootaan aikaisempaa tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi, huomioiden toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Toimintaympäristön muutos on kuitenkin niin nopea, että uusia malleja yritystoiminnan edistämiseen on etsittävä jatkuvasti. Uudet yritykset eivät voi työllistää kaikkia irtisanottuja ja oppilaitoksista valmistuneita. Tämän lisäksi tarvitaan perinteisten alojen uudistumista. Keskeistä muutosvaiheessa on, että eri alojen osaajat voivat halutessaan pysyä maakunnassa eikä ole pakottavaa tarvetta muuttaa muualle. Toimenpiteet: a. Projektiviennin edistäminen b. Mikro- ja pk- yritysten vientiedellytysten parantaminen ja verkottumisen edistäminen c. Myyntiosaamisen kehittäminen d. Uudenlaisten yrittäjyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja yrityskiihdyttämöjen kehittäminen e. Yritysneuvontapalveluiden tehostaminen f. Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistäminen g. Julkisen sektorin innovatiivisten hankintamenettelyjen kehittäminen h. Suurhankkeiden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen i. Yritysten tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen j. Arktisuuteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen B. INNOVAATIOTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet vastata innovaatioiden kehittämiseen liittyviin haasteisiin, mutta useilla osa-alueilla tarvitaan terävöittämistä. Tieteellisen tutkimuksen määrä kasvaa jatkuvasti, mutta sen tehokkaampaan hyödyntämiseen tulee löytää uusia malleja. Erityisesti soveltavassa tutkimuksessa tulisi huomioida entistä paremmin innovaatiopotentiaali. Yritysten mukaantulo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa parantaa mahdollisuutta kaupallistaa tutkimustuloksia. Joskus myös tutkimusryhmän sisältä ryhdytään yrittäjäksi, vaikka vaatimukset näissä rooleissa ovatkin erilaisia. Aina ei tarvitse kehittää täysin uutta teknologiaa, myös prosessien tai palvelun parantaminen on osa innovaatiotoimintaa. Tutkimustiedon tuotteistamista ja kaupallistamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan ja kehittämään. Myyntiosaaminen on ollut Pohjois-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan heikkous. Myynnin merkitystä koko innovaatioprosessissa tulee entisestään korostaa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan käytännön toimenpiteet ovat usein alueellisia, mutta tutkimuksen viitekehys on kansainvälinen. Pääosa ohjelmien sisällöistä rakennetaan toimialojen ja tutkijayh- 17

21 teisöjen aktiivisempien osallistujien toimesta. Tämän vuoksi tutkijoiden ja tutkimuksen kansainvälisiin verkostoihin osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää, kun vaikutetaan eurooppalaiseen tutkimuspolitiikkaan. EU:n Horisontti ohjelma jatkaa tutkimuksen puiteohjelmien sarjaa vuosille Ohjelma on eurooppalaisen tutkimuksen ja innovaatioyhteistyön keskeinen rahoitusohjelma, jonka rakenne muuttuu teemapohjaiseksi. Teemat ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. On erittäin tärkeää, että maakunnan tutkimuslaitokset, muut julkisen sektorin organisaatiot sekä yritykset hyödyntävät Horisontti ohjelman sisältöä, yhteistyötä ja hankerahoitusta. Kuitenkin yhtä tärkeää on olla vaikuttamassa ja määrittelemässä alaohjelmien ja hakujen sisältöjä. Tällöin ollaan eurooppalaisen tutkimuspolitiikan ytimessä. Toimenpiteet: a. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jatkuva kasvattaminen b. Tutkimuksen nopeampi hyödyntäminen c. Tuotteistamis- ja kaupallistamisosaamisen kehittäminen d. Eurooppalaisiin toimiala- ja tutkimusverkostoihin osallistuminen e. Eurooppalaisen tutkimuksen ja rahoitusohjelmien hakujen sisältöihin vaikuttaminen f. Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen C. OSAAMINEN Osaamista kehittämällä lisää pätevyyttä ja pitempiä työuria Koulutustaso on Pohjois-Pohjanmaalla kolmen parhaan maakunnan joukossa. Koulutustaso on noussut Oulun seudulla selvästi nopeimmin verrattuna maan muihin seutukuntiin. Talouden taantuma saavutti Pohjois-Pohjanmaan monia muita maakuntia myöhemmin, mutta talouden rakennemuutos on silti myllertänyt maakunnan tuotantorakennetta voimakkaasti. Jatkuvasti muuttuvat työelämän vaatimukset asettavat haasteita työvoiman osaamisen jatkuvalle, elinikäiselle kehittämiselle ja uusien asioiden oppimiselle. Vastuullinen työnantaja huolehtii työntekijöiden osaamisen ja työtaitojen ajantasaisuudesta. Maakunnan tulevan menestyksen kannalta on erityisen tärkeää, että koulutuksesta siirrytään mahdollisimman sujuvasti ja joustavasti työuralle ja koulutus on laadukasta ja vastaa työelämän tarpeita. Laadukkaalla ja oikein kohdistetulla koulutuksella voidaan myös vastata kasvu- ja rakennemuutosalojen jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. Painopisteen erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret. Tällä hetkellä liian moni pohjoispohjalainen nuori keskeyttää opintonsa ja jää ilman perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Toimenpiteet voivat kohdistua työttömiin, työssä käyviin, opiskelijoihin tai aikuisopiskelijoihin. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa järjestää alle 25-vuotiaille nuorille polkuja koulutukseen ja edistää vasta valmistuneiden alle 30-vuotiaiden pääsyä työuralle. Toimenpiteillä edistetään ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamista ja työmarkkinoille kiinnittymistä. Toimenpiteiden tavoitteina on parantaa työelämässä olevien henkilöiden tai työttömien osaamista ja sopeutumiskykyä muuttuviin osaamistarpeisiin. Koulutustarjonnan osuvuuden ja laadun varmistamiseksi kehitetään myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä. Toimenpiteillä vahvistetaan oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän systemaattista yhteistyötä. 18

22 Kuva: Väestön koulutustaso. Koulutustasoindeksillä (VKTM) tarkoitetaan perusasteen jälkeistä korkeimman koulutuksen pituutta henkeä kohti. Lähde: Tilastokeskus, koulutus. Osaamisen ennakointi Yritysten ja muiden organisaatioiden osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Oppilaitokset ovat omista lähtökohdistaan tehneet osaamiskartoituksia ja ennakoineet tulevaisuuden osaamistarpeita. Osa koulutuksen järjestäjistä on resursoinut merkittävästi osaamiskartoituksiin ja myös Opetushallitus on edistänyt laadullista ennakointia valtakunnallisesti. Ennakoinnin maakunnallinen yhteistyön pohjatyötä on tehty usean vuoden ajan ja erityisesti laadullisen ennakoinnin kehittämiseen tulee panostaa entistä voimakkaammin. Osa oppilaitoksissa tekee osaamiskartoituksia yrityshaastattelujen kautta, osassa oppilaitoksissa osaamistarpeita selvitetään opettajien työelämäjaksojen avulla. On kuitenkin tarve maakunnalliselle yhteistyölle ja kokemusten vaihdolle, jotta pystyttäisiin ennakoimaan nykyistä paremmin työelämässä tarvittava osaaminen. Uuden tiedon tarve vaikuttaa luonnollisesti myös opettajien valmiuksiin. Yrittäjyysosaaminen tulee olemaan entistä tärkeämpi osa oppilaitosten antamaa opetusta. Maakuntatasolla yrittäjyyden edistäminen on haasteellista, koska eri oppilaitokset ovat antaneet opetusta yrittäjyyteen liittyen ja joissain seutukunnissa ollaan jo pitkällä, osassa oppilaitoksissa ei yrittäjyyskasvatusta ole vielä aloitettu. Yhteinen maakunnallisen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta on tarpeellinen ja samalla voidaan levittää uusia malleja ja hyviä käytäntöjä. Toimenpiteet: a. Maakunnallisen ennakointiyhteistyön vahvistaminen b. Kehitetään aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmiä ja parannetaan koulutustarjonnan osuvuutta kasvu- ja rakennemuutosalojen tarpeisiin c. Tuotteistamis-, kaupallistamis- ja myyntiosaamisen kehittäminen 19

23 d. Tuetaan älykkääseen erikoistumiseen liittyviä osaamistarpeita ja parannetaan innovaatiovalmiuksia. e. Yrittäjyyskasvatuksen yhtenäistäminen ja kehittäminen f. Yrittäjyysosaamisen kehittäminen g. Kehitetään ja vahvistetaan koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluja h. Lisätään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta muun muassa oppisopimuskoulutuksella ja opiskelijoiden työelämävalmiuksia parantamalla. i. Kehitetään erityisryhmien koulutusvaihtoehtoja ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumista. j. Työntekijöiden jatkokoulutukseen ja uudelleen sijoittumisen tukeminen D. POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Nuorten voimavarat käyttöön Pohjois-Pohjanmaan nuori ja tasapainoinen väestörakenne turvaa osaavan työvoiman saatavuuden pitkälle tulevaisuuteen. Jo vuosia jatkunut heikko talouskehitys on vaikeuttanut varsinkin nuorten pääsyä työmarkkinoille. Maakunnassamme on tulevina vuosina keskityttävä erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllisyystilanteen parantamiseen. Nuorten työllistymistä on tuettava heille suunnatun ohjauksen, koulutuksen ja tukipalvelujen keinoin. Nuoret tarvitsevat myös mahdollisuuksia kartuttaa työkokemustaan esimerkiksi kesä-, harjoittelu- ja muissa työpaikoissa. Työllisyysasteen nostaminen Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste on maan keskitasoa alhaisempi. Maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on jatkossa kiinnitettävä huomiota myös muuten heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, esimerkiksi osatyökykyisten, ikääntyvien ja miesten työurien edistämiseen. Heidän pääsyään avoimille työmarkkinoille voidaan helpottaa erilaisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä. Toimenpiteillä vahvistetaan kohderyhmien osaamista ja työmarkkinavalmiuksia. Näin saadaan jatkettua työuria ja ennaltaehkäistään työttömyyden pitkittymistä. Lisää työpaikkoja Työllisyystilanteen parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi maakuntaan tarvitaan lisää työpaikkoja. Uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi tarvitaan rohkeita, ennakkoluulottomia ja innovatiivisia, alueen omista tarpeista nousevia kokeiluja ja malleja. Niillä voidaan helpottaa muun muassa mikro- ja pienyritysten sekä kasvualojen työvoiman saatavuutta sekä alentaa työn ja tekijän välistä kohtaantokynnystä. Uusia työmahdollisuuksia voi löytyä muun muassa etsimällä piilo- ja tekemättömän työn paikkoja. Esimerkiksi kotitalouksissa on tarjolla monenlaisia työtehtäviä, jotka jäävät nyt järjestelmän monimutkaisuuden vuoksi tekemättä. Tekemätön työ ja tekijä tuleekin saada kohtaamaan toisensa nykyistä sujuvammin ja esimerkiksi osa-aikatyön ja lyhyempien työsuhteitten käytöstä tulee tehdä nykyistä helpompaa ja kaikille osapuolille kannattavaa. Pohjois-Pohjanmaata viime vuosina kohdanneet rakennemuutokset ovat heikentäneet varsinkin miesvaltaisten teollisuusalojen työllisyyttä. Työmarkkinoiden sukupuoliperusteisen eriytymisen korjaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja esimerkiksi kouluttamalla miehiä naisvaltaiselle sote-alalle ja naisia kasvaville teollisuusaloille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös naisten yrittäjyyden lisäämiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. 20

24 Työvoiman liikkuvuus Työvoiman liikkuvuuteen on maakunnassa kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota. Harva asutus ja kasvavat väestön muuttovirrat Oulun seudulle ja muutamiin muihin kasvukeskuksiin vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoiden toimivuuteen. Työvoiman saatavuudessa on kahtiajakautunut tilanne; toisaalta työttömyysongelma varsinkin Oulun seudulla ja toisaalta maakunnan harvaanasutuilla reuna-alueilla on odotettavissa pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen epätasapainon korjaamiseksi tarvitaan ratkaisuja, joilla työmahdollisuuksia voidaan tarjota niin miehille kuin naisille ja perheenjäsenet voivat muuttaa yhdessä. Uusia työmahdollisuuksia voi olla tarjolla myös maakunnan lähialueilla. Euroopan pohjoisten osien taloudellisen merkityksen arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Eri maissa pohjoisella alueella vireillä olevat hankkeet voivat avata suuren mittaluokan mahdollisuuksia myös Pohjois- Pohjanmaalle. Maakunnassa tuleekin lisätä työhakijoiden tietoutta pohjoisen lähialueen mahdollisuuksista, edistää osaajien ja työnantajien kohtaamista ja vähentää työllistymisen esteitä esimerkiksi parantamalla työnhakijoiden kielitaitoa. Toimenpiteet: a. Tuetaan nuorten työelämäosallisuutta kehittämällä uusia, innovatiivisia keinoja nuorten työllistymisen edistämiseksi. b. Kannustetaan yrityksiä ja muita työnantajia järjestämään nuorille ja vastavalmistuneille kesä-, harjoittelu- ja muita työpaikkoja. c. Kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville kohdennettaviin palveluihin. d. Kehitetään ja tarjotaan koulutusta, neuvontaa, ohjausta, mentorointia ym. toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja sekä tuetaan naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa osaamista. e. Kokeillaan malleja, joiden avulla madalletaan työn ja tekijän välistä kohtaantokynnystä ja joilla luodaan uusia ja uudentyyppisiä työpaikkoja maakuntaan. f. Tuetaan innovatiivisten, pohjoisen työvoiman liikkuvuutta edistävien ja kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallien luomista maakuntaan. E. POHJOIS-POHJANMAAN TOIMIALOJEN JATKOKEHITTÄMINEN Vaikea globaali taloustilanne edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaalla tuetaan talouskasvua ja työllisyyden kehittymistä useilla toimialoilla. Maakunnan älykkään erikoistumisen valinnoissa kuitenkin tunnistetaan maakunnan suurinta vienti- ja kasvupotentiaalia omaavat alat. Älykkään erikoistumisen strategisten painoalojen valintakriteereinä on kansainvälisen tason osaaminen, vahvat ja monipuoliset toimijaryhmät sekä potentiaali menestyä kansainvälisesti. Kaikkien painoalojen kehittämisessä on hyvät mahdollisuudet Oulun ja muun maakunnan tiiviimpään yhteistyöhön. Lähtökohtana on osaamisen kehittäminen ja soveltaminen koko maakunnan alueella. Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategisia painoaloja ovat ICT- ja ohjelmisto-ala, ml. integroituminen eri toimialojen liiketoimintaan, perusteollisuuden arvoketjut: kaivos- ja metalliteollisuus sekä puuraaka-aineen jalostaminen, puhtaat teknologiat, ml. energia sekä terveys- ja hyvinvointiteknologia. ICT- ja ohjelmistoala on paitsi vahva toimiala, myös merkittävä tuotannontekijä ja avainteknologia-alue, joka integroituu eri liiketoiminta-alueisiin. Puhtaat teknologiat ovat vastaavasti avainteknologiaa, joka ehkäisee tai vähentää eri liiketoiminta-alojen ympäristövaikutuksia. Oulun ICT -keskittymä on merkittävä klusteri, jolla on vaikutusta koko maahan ja jolla on edelleen vahva rooli ICT:n kansainvälisessä kehityksessä. Maakunnan ICT:n kärki on ollut tietoliikenne- ja matkapuhelinjärjestelmissä, jotka ovat edelleen kehittyviä alueita. ICT:n hyödyntäminen palvelu- 21

25 tuotannossa sekä soveltaminen muilla toimialoilla on kuitenkin jäänyt jälkeen verrattuna muihin kehittyneisiin maakuntiin Suomessa. Mm. energia-, ja prosessiteollisuus sekä kaivosala ovat ICTpalveluliiketoiminnan alihyödyntäjiä. Avainteknologia-alueet liittyvät ICT-ekosysteemiin (langaton tiedonsiirto, mobiililaitteet ja ohjelmistot, painettava älykkyys, 3D Internet, tietoturva, jokapaikan tietotekniikan T&K kaupunkitilassa ja tietojärjestelmiin). Kaivos- ja metalliteollisuus sekä puuraaka-aineen jalostaminen ovat maakunnan vahvoja perinteisen teollisuuden aloja. Aloilla on merkittäviä eroja, mutta myös yhteisiä haasteita. Tavoitteena on pystyä hallitsemaan alojen arvoketjuja koulutuksen ja tutkimuksen kautta mahdollisimman korkeaan jatkojalostukseen. Kehittämistarpeet ovat myös yhtenäisiä, alat ovat myös ICT:n alihyödyntäjiä. ICT:n hyödyntämisen kautta Oulun ja muun maakunnan yhteistyö lisääntyy merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet olla mukana kehittämässä korkean arvonlisän biotalouden uusia avauksia. Alueella on alan vahvaa osaamista ja pitkät perinteet puuraaka-aineen hyödyntämisestä metsä- ja puutuoteteollisuudessa sekä bioenergiana. Arvoketjussa on hyödyntämätöntä potentiaalia biomateriaalien ja -kemikaalien alueilla, joiden tuotannossa tarpeellisten teknologioihin liittyen maakunnassa on jo nyt globaalisti merkittävää osaamista. Yhdistämällä biotalouden ja tuotantoteknologioiden osaaminen ICT:n kanssa luodaan älykkäitä tuotantoratkaisuja resurssitehokkaaseen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puhtaiden teknologioiden osalta Pohjois-Pohjanmaalla on osaamista erityisesti veden ja ilman puhdistamiseen liittyen. Vesiosaaminen on erikoistunut vedenpuhdistusprosesseihin ja veden määrän ja laadun monitorointiin. Ratkaisuja sovelletaan muun muassa elintarvike-, panimo-, puunjalostus-, energia-, teräs- ja kaivosteollisuudessa, ympäristön tilan seuraamisessa sekä vedenpuhdistuslaitoksissa. Lupaavia osaamisalueita ovat älykkääseen rakennettuun ympäristöön liittyvät teknologiat ja palvelut, mm. asumisen uudet energiaratkaisut sekä ICT:n rooli energian tuotannon ja kulutuksen ohjaamisessa. Terveys- ja hyvinvointiteknologioiden valinta painoalaksi johtuu useasta tekijästä. Erityisesti lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen monipuolisuus antaa hyvät lähtökohdat toimialan kehitykselle. Oulun seudulla on myös hyvinvointiteknologian tuotekehitystä, jota tukee lisääntyvä digitaalinen palvelutuotanto. INKA- ohjelman avulla Oulua kehitetään verkottuneeksi huipputeknologian keskittämäksi, jossa tähtäin on kansainvälisillä markkinoilla. Oulu on saanut kansallisen vetovastuun teemaan Tulevaisuuden terveys. Tavoitteena on edistää hyvinvointialan asiakaslähtöisiä palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia. ICT ja uusi aika Pohjois-Pohjanmaalla ICT klusteri työllisti enimmillään lähes henkilöä ja sen osuus vientituloista oli ylivoimaisesti suurin. ICT on ymmärretty kuitenkin lähtökohtaisesti tietoliikennealaksi ja kytkennät muihin toimialoihin ovat jääneet vähäisiksi. ICT mukaan lukien ohjelmistoala on edelleen vahvasti kasvuala ja yksi maakunnan menestystekijöistä, vaikka se on voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Alan rooli on muuttunut veturista palveluksi ja se integroituu osaksi pienten toimialojen ja yritysten digitaalisia ratkaisuja. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaan ICT- klusterin kanssa kilpailee lukuisia alueita eri puolilla maailmaa ja kovassa kilpailussa täytyy tehdä valintoja. Maakunnan ICT- klusterin tulevaisuuteen vaikuttaa nopeasti tapahtuvat teknologiset muutokset. Yksi keskeisimmistä kehityskuluista on ns. internet of things, jossa koneet ja laitteet kommunikoivat keskenään ilman ihmisen suoraa läsnäoloa. Myös ympäristön tilan mittaaminen ja uudet energia- 22

26 järjestelmät lisäävät kysyntää kehittyneille tietoliikennejärjestelmille. Tietoliikenteen kasvun myötä kyberturvallisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti ja Oulussa toimii useita kasvavia tietoturvayrityksiä. Puettava tietotekniikka on lähivuosien merkittävä kehitystrendi. Maakunnassa on puettavan tietotekniikan yrityksiä ja yliopistossa alan tutkimusta. Yhteistyötä on kuitenkin tiivistettävä, jotta yritykset pääsevät omilla tuotteillaan markkinoille, kun puettavan tietotekniikan läpimurto tapahtuu. ICT- klusterin uudistuminen on voimakkaan murroksen vaiheessa. Sen uudet erikoistumisalat sisältävät laajan pk -yritysten joukon ja vahvan kansainvälisen tason osaamispotentiaalin. Pohjois- Pohjanmaan kilpailukyvylle on tärkeää, että ICT:n mahdollistamaa tuottavuuden lisäämistä voidaan hyödyntää eri toimialoilla: metalli- ja konepajateollisuudessa, rakentamisessa, palveluissa ja matkailussa. Alan uusiutuminen tapahtuu pienten yritysten kautta. Uudet yritykset syntyvät ICT- osaamista hyödyntäville toimialoille, kuten digitaalisiin palveluihin ja pelialalle. Luovien alojen nousu vahvistaa maakunnan ICT- klusteria ja samalla monipuolistaa koko maakunnan toimialarakennetta. Toimenpiteet: a. ICT:n hyödyntäminen kaikilla toimialoilla b. 5G- tutkimusohjelman suunnittelun aloittaminen c. Internetin jatkokehityksen tukeminen d. Sosiaalisen median ja pelialan mahdollisuuksien hyödyntäminen e. Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistäminen f. Toimialojen yhteistyötä edistävät toimitilat ja tapahtumat Kaivosteollisuus mainettaan parempi Pohjoisen uusi tuleminen perustuu paljolti kaivosteollisuuden luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä tulevaisuudenuskoon. Alaan liittyy koko Pohjois- ja Itä-Suomessa suuret odotukset alueen elinvoimaisuuden turvaajana. Kaivosteollisuus on suurelta osin pitkäjänteistä investointiliiketoimintaa, jossa jopa kymmenien vuosien ajan tutkitaan potentiaalista esiintymää eri tavoin. Toimintaan sitoutuu riskipääomia kaiken aikaa. Tulos saavutetaan monitieteellisellä osaamisella. Haasteena toimialalle on palauttaa luottamus toiminnan vastuullisuuteen kaikissa olosuhteissa ja osoittaa toiminnan alueille ja Suomelle tuomat hyödyt. Suomi tarvitsee kipeämmin kuin koskaan työllistävää pitkäjänteistä vientiteollisuutta - pohjoiselle se on suorastaan elinehto. Suomen hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomesta tulee kestävän kaivannaisteollisuuden kärkimaa maailmassa. Haaste on heitetty ja siihen on tartuttu Oulussa. Oulun yliopisto on saavuttanut johtavan aseman Suomessa kaivosalan tiedelähtöisenä kouluttajana ja tutkijana. Yliopiston asema vahvistuu entisestään, kun kaivos- ja vuorialan tiedekunnan toiminta käynnistyy vuoden 2014 aikana. Oulu Mining Schoolin verkostot sekä moderni innovatiivinen tutkimusympäristö on nostanut sen halutuksi kansainväliseksi yhteistyökumppaniksi. Koulutuksen lähtökohtana on alusta alkaen ollut elinkaarimallimalmion etsimisestä kaivoksen sulkemiseen saakka. Osaaminen geologiassa, prosessiteollisuudessa, ympäristöteknologiassa sekä metallurgiassa antaa sille erinomaiset mahdollisuudet menestyä jatkossakin. Tavoitteena on kehittää tiedekunnasta kansainvälisesti johtava kaivannaisalan tutkimus- ja opetusyksikkö. Pohjois-Pohjanmaalla on kehitystyön alla useita uusia kaivoksia, joista ensimmäisten käynnistyminen alkavalla ohjelmakaudella on todennäköistä. Samalla se merkitsee, että maakunta on edelleen yksi tärkeimmistä kaivosalueista Suomessa. Kaivannaisteollisuuden hankkeiden painottuminen Poh- 23

27 jois-suomeen korostaa alueen roolia ja mahdollisuuksia alan eteenpäin viemisessä. Itä- ja Pohjois- Suomen maakuntien tavoitteena onkin tiivistää yhteistyötä kestävän kaivannaisalan kehittämiseksi. On tärkeää huomata, että kysymys ei ole vain kaivoksista vaan kaivannaisalan koko klusterin ja sen arvoketjujen kehittämisestä. Barentsin alueen kaivosteollisuus tarvitsee vuoteen 2020 mennessä kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä, joista korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden osuus on merkittävä. Jo alkavalla ohjelmakaudella pohjoiset työmarkkinat yhdistyvät ja kulkuyhteyksien parantuessa pendelöinti eri maiden välillä kasvaa uudelle korkeammalle tasolle. Tavoitteena on vastuullinen kaivannaisteollisuus, mikä merkitsee taloudellisten hyötyjen ohella toiminnan ekologista kestävyyttä ja sosiaalista hyväksyttävyyttä. Olennaista on kaivoshankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen siten, ettei synny sovittamatonta ristiriitaa ympäristön tai muiden maankäyttömuotojen kanssa. Alan toimintaedellytysten turvaamisessa korostuvat aiempaa vahvemmin vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa sekä ympäristöön kohdistuvien haittavaikutusten vähentäminen ja riskienhallinta. Toimenpiteet: a. Tutkimuslaitosten ja yritysten kaivannaisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukeminen, ml. tutkimusympäristöjen rakentaminen ja uusien menetelmien pilotointi b. Alan pk-yritysverkostojen ja teollisuuden arvoketjujen kehittäminen c. Kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen d. Alan kehittämistä tukevien kv-verkostojen kehittäminen ja kansainvälisen liiketoimintapotentiaalin hyödyntäminen e. Kaivannaisalan ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaaminen Kuva: Suomen kaivosvisio 2020 (Lähde: Suomen mineraalistrategia) 24

28 Metalli- ja konepajateollisuus elää erikoisteräksistä ja projektiviennistä Perämeren pohjukka on pohjoismaisen terästeollisen ydinaluetta, missä sijaitsevat Suomen ja Ruotsin tärkeimmät teräksen tuotantolaitokset sekä mittavasti jatkojalostusteollisuutta - konepajoja. Toimiala on myös tärkein teollinen työllistäjä. Tätä ohjelmaa kirjoitettaessa globaali kilpailu realisoitui, kun ruotsalainen SSAB ja Rautaruukki ilmoittivat yhdistymisestään. Vaikka uusi yritys on yhdistymisen jälkeenkin kansainvälisesti pienehkö toimija teräsalalla, se uskoo menestyvänsä kansainvälisessä kilpailussa erikoistumalla entistä enemmän erikoisterästen valmistamiseen sekä alueen omiin raaka-ainevarantoihin. Erittäin haasteelliseksi pohjoisen teräs- ja konepajateollisuuden kilpailukyvylle on muodostunut tuotantolaitosten logistinen sijainti rikkidirektiivin voimaan tullessa sekä heikot maakuljetusyhteydet Barentsin alueelle. Konepajateollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa edellä esitetyn lisäksi oleellisesti tuotteiden, joita pääsääntöisesti ovat teollisuus- tai infrainvestointien koneet ja laitteet tuotanto-olosuhteet. Kilpailukykyisen ja laadukkaan valmistuksen perusedellytys on, että ne voidaan valmistaa teollisissa olosuhteissa, joissa työn korkea laatu voidaan taata ja tarvittavat työstökoneet ja nostokapasiteetti on käytettävissä. Tuotteiden paino voin nousta satoihin tonneihin ja fyysiset mitat voivat olla kymmeniä metrejä. Tuotteen kuljetuksen logistista ratkaisuista ja kustannuksista voi siis tulla ratkaiseva kilpailukykytekijä. Vaikka maantieteellisesti Pohjois-Pohjanmaa on lähellä Barentsin ja Arktisen alueen suuria investointikohteita, todellisuudessa olemme noin 1400 km kauempana esimerkiksi Puolan teollisuuteen verrattuna ja lisäksi Pohjoisen teollisuutta rasittaa tulevaisuudessa rikkidirektiivin voimaantulo. Kilpailutilanne on johtanut siihen, että jo nyt muutamat pohjoispohjalaiset toimijat ovat siirtäneet tuotantoaan mm. Puolaan, jonka kilpailuetuna ovat halvemmat työvoimakustannukset sekä huomattavasti parempi logistinen sijainti. Pohjois-Pohjanmaan tärkeimmiksi kilpailukyvyn takaajiksi jäävät osaaminen ja korkea ammattitaito. Toimenpiteet: a. Varmistetaan, että alueen jatkojalostajilla on käytettävissä viimeinen tietotaito erikoisterästen työstämiseen b. Tunnistetaan pahimmat maaliikenteen pullonkaulat etelässä ja pohjoisessa c. Käynnistetään yhteisen brändin rakentaminen alueen konepajoille d. Tuetaan oppilaitosten ja teollisuuden vuorovaikutusta Biotaloudesta uutta kasvuvoimaa Biotalouden visiossa 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä luovaan osaamiseen. Tavoitteena on, että uusiutuvista luonnonvaroista jalostetaan vahvaan osaamiseen perustuvia korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita, jolloin samalla vähennetään öljyriippuvuutta, luodaan kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja. Tulevalla maakuntaohjelmakaudella keskeistä on määritellä biotalouden kehittämisen painopisteet ja muodostaa yhteinen tahtotila biotalouden kehittämiseksi. Korkean osaamisen ja arvonlisän biotalous on perusteltua nostaa osaksi Oulun ja koko Pohjois-Pohjanmaan brändiä. Biotalous mahdollistaa merkittävän uuden liiketoiminnan syntymisen olemassa olevan metsäteollisuuden ympärille, minkä ohella biojalostuksen kehittäminen avaa uusille prosesseille, tuotteille ja 25

29 palveluille täysin uutta liiketoimintaa. Mahdollisuuksia on esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisessä, bioenergiatuotannossa sekä uusien biokemikaalien ja - materiaalien kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan kärkiosaamisalat, etenkin ICT, biotieteet, cleantech, korkealuokkainen alkutuotanto sekä arktisen ympäristön tuntemus, ovat avaintekijöitä alueellisen biotalouden kannalta. Näitä asioita voidaan käyttää erottumistekijöinä, joiden avulla rakennetaan uusia kumppanuuksia ja lisätään alueen houkuttelevuutta. EU:n tutkimuksen kehittämisen uudessa puiteohjelmassa Horizon 2020:ssa suunnataan rahoitusta teollisiin investointeihin tähtäävän biojalostuksen kehittämiseen, jonka tavoite on synnyttää uusi biotalouden aikakausi Eurooppaan. Biotalouden Euroopan mittakaavan tutkimuspanostus trendiin on reagoitava vahvasti ja luotava resursseja syntyvään uuteen tutkimus- ja kehityskilpailuun. Suurten puiteohjelmien ja suuryritysten tutkimukseen osallistuminen vaatii alueellisten tutkimusresurssien merkittävää vahvistamista. Tutkimuksen lisäksi tarvitaan pilotointi- ja esiteollisen mittakaavan demonstrointi- ja testausmahdollisuuksia teollisen toiminnan edellytysten toteamiseksi ja uusyritystoiminnan käynnistämisen vauhdittamiseksi. Monipuoliset biovarannot ja niiden kestävä hyödyntäminen muodostavat pohjan biotalouden kehittämiselle. Puu on merkittävin biotalouden raaka-aine, mutta potentiaalia on myös suo- ja peltobiomassojen, teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisessä. Kasvavat metsävarat antavat mahdollisuuksia lisätä ja monipuolistaa puun käyttöä. Metsäsektorin laaja-alaisen rakennemuutoksen myötä metsävarojen käyttö on osin muuttumassa, kun puuta vapautuu muuhun käyttöön. Jatkossa kehittämishaasteena on puuraaka-aineen korkean jalostusasteen ja arvonlisän turvaaminen. Alueellisen metsäohjelman mukaisesti tavoitteena on, että kasvavat hakkuumahdollisuudet hyödynnetään metsäteollisuudessa ja puualalla korkean jalostusasteen tuotteiksi sekä energiaraakaaine uusiutuvaksi energiaksi. Toimenpiteet: a. Maakunnallisen biotalousstrategian laatiminen (biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja Pohjois-Pohjanmaan osaamiskärkien valitseminen) b. Biotalouden osaamispohjan vahvistaminen panostamalla alan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan c. Biotalouden kasvua tukevat pilotointi- ja demonstraatiohankkeet d. Varmistetaan uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus sekä käytön kestävyys Kuva: Biotuotteiden jalostusarvopyramidi (TEM 06/2011, muokattu Metsäteollisuus ry:n kuvasta) 26

30 Kilpailukykyä ja hyvinvointia energiasta Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaan maakunnan energiatalouden kehittämistä ohjaavat kaksi ylätason päämäärää: 1) energiatoimiala tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä, alueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja asukkaiden elämänlaatua ja 2) kehitys kohti vähäpäästöistä energiajärjestelmää vuoteen 2050 mennessä. Tulevalla maakuntaohjelmakaudella on tärkeää jatkaa alueen energiavarojen monipuolista hyödyntämistä, huolehtia kilpailukykyisen energian saatavuudesta teollisuuden ja yhdyskuntien tarpeisiin sekä tarttua aktiivisesti alan tarjoamiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Panostamalla alueen energiavarojen hyödyntämiseen tuetaan maakunnan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja alueen energiaomavaraisuutta. Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla sähkön tuotantoon liittyviä suurinvestointeja, joilla olisi toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia alueen yrityselämään, työllisyyteen ja aluetalouteen laajemminkin. Lähitulevaisuudessa on tarpeen edistää näiden hankkeiden toteutumista ja varmistaa investointien positiivisten vaikutusten kohdentuminen mahdollisimman suurelta osin maakuntaan. Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen toteutumisen edistäminen ja siihen varautuminen on yksi maakuntaohjelmakauden kärkitehtävistä. Pohjois-Pohjanmaalla valtaosa yhdyskuntien ja teollisuuden lämpöenergian tarpeesta katetaan paikallisilla polttoaineilla. Toimivaa, alueen omiin luonnonvaroihin nojaavaa energiahuoltoa voidaan pitää yhtenä maakunnan kriittisistä menestystekijöistä. Lähienergian hyödyntäminen tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja koko alueen hyvinvointia. Alueen omia energialähteitä hyödyntävät paikalliset energialaitokset ovat esimerkkejä paitsi kilpailukykyisistä myös ekologisista ratkaisuista. Turpeella on oleellinen osa energiantuotantokokonaisuudessa huoltovarmuuden ja aluetalouden näkökulmasta. Turpeen käyttöä on viime vuosina rajoittanut sen heikentynyt saatavuus, mikä on lisännyt paineita muassa kivihiilen ja öljyn käytön lisäämiselle. Puun osuutta energiantuotannossa on mahdollista kasvattaa edelleen merkittävästi, mutta haasteina ovat muun muassa puupolttoaineiden hintakilpailukyky, tukimekanismien keskeneräisyys, metsänomistuksen pirstoutuneisuus sekä pitkät kuljetusetäisyydet. Lähivuosina on tarvetta tukea energiahuollon kannalta keskeisiä tuotantomuotoja sekä toisaalta murrosvaiheessa olevia uusia ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa tällaisiksi asiakokonaisuuksiksi tunnistettiin hajautetun energiantuotannon kehittäminen, tuulivoiman tuotannon hallittu kehittäminen ja suoluonnonvaran käytön yhteensovittaminen. Sekä tuulivoiman että soiden käytön osalta työ on käynnissä paikallisen energiantuotannon kehittäminen vaatii vielä jatkossa enemmän panostuksia. Metsäenergian lisäksi myös maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä energian tuotannossa on perustelua viedä edelleen vahvasti eteenpäin. Uutena avauksena edistetään geoenergian aiempaa laajamittaisempaa hyödyntämistä erityisesti osana suurkiinteistöjen ja teollisuuden lämmitys- ja viilennysratkaisuja. Sähkön ja lämmöntuotannon ohella merkittäviä kehittämismahdollisuuksia liittyy nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon. Edellytyksiä on korsimassaan perustuvan bioetanolin, puupohjaisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoon. Pohjois-Pohjanmaalla tulisi pyrkiä näiden energiajalosteiden tuotannon laajamittaiseen käynnistämiseen. Lupaavia osaamisalueita ovat älykkääseen rakennettuun ympäristöön liittyvät teknologiat ja palvelut, mm. asumisen uudet energiaratkaisut sekä ICT:n rooli energian tuotannon ja kulutuksen oh- 27

31 jaamisessa. Näiden teknologioiden kysyntä vahvistuu jatkuvasti. Alan vahvat toimijat ovat avaamassa infrastruktuuriaan T&K-toiminnalle, mikä luo edellytyksiä alan nopealle kehittymiselle ja eri tahojen vuorovaikutuksen lisääntymiselle. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät lähtökohdat lisätä uusiutuvan energian käyttöä, kehittää alan osaamista ja luoda edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Energiatalouden muutos avaa liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa teknologiakehityksessä, energiapalveluissa ja hajautetun energiantuotannon ratkaisuissa. Uusiutuvalla energialähteillä nykyistä pienemmissä yksiköissä tuotetun energian osuuden kasvattamisessa maakunnalla on mahdollisuus olla edelläkävijä ja kehittää tästä uusia kasvuala. Mahdollisuudet kohdistuvat sekä kaupunkeihin että maaseudulle. Toimenpiteet: a. Hyödynnetään alueen lähienergiavaroja monipuolisesti ja tehokkaasti sekä varmistetaan niiden saatavuus b. Edistetään investointeja energiantuotantoon c. Vahvistetaan alueen energiaosaamista ja liiketoimintaa d. Hajautetun lähienergiatuotannon kehittäminen e. Kehitetään pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta Puurakentamisesta elinvoimaa maakuntaan Puuraaka-aineeseen perustuvalla rakentamisella on maakunnan elinvoiman vahvistamisessa poikkeuksellisen suuri rooli, sillä perustuuhan se selkeästi maakunnan omiin tuotantotekijöihin. Perustellusti voidaan sanoa, että puurakentaminen tukeutuu pääosin paikalliseen osaamiseen, raakaaineeseen, jatkojalostukseen, teolliseen valmistukseen, logistiikkaan ja paikan päällä tehtävään asennustyöhön. Pohjois-Pohjanmaa on puutalo- ja hirsitaloteollisuuden johtava maakunta. Merkittävä osa tuotannosta menee vientiin. Puurakentaminen ja ylipäätään puun käyttö rakentamisessa on ilmastonmuutoksen estämisen kannalta noussut luonnolliseksi ja tehokkaaksi vaihtoehdoksi rakenteiden sitoessa hiilen kymmeniksi jopa sadoiksi vuosiksi. Puun osuus pääraaka-aineena vapaa-ajan rakentamisessa on Suomessa 99 % ja pientalojen rakentamisessa 85 %, joten näiltä osin tilanne on suotuisa myös jatkoa ajatellen. Kerrostaloasuntojen uustuotannosta vain 1 % on puurakenteisia, vaikka nykyinen voimassa oleva normista hyväksyisi jopa 8-kerroksisten puukerrostalojen rakentamisen. Rakentamisen esteenä kerrostalojen puukerrostalojen ja julkisten rakennusten sekä hallirakennusten toteuttamisessa on ollut lähinnä betonirakentamisen ylivoimainen markkina-asema, puutteet puurakentamisen osaamisessa sekä ennakkoluulot. Puurakenteiden mitoittamiseen kouliintunut insinöörikunta on erittäin vähälukuinen ja erityisesti Oulun tilannetta on pahentanut rakennusalan diplomi-insinöörien koulutuksen loppuminen 1990-luvulla. Lisäksi rakentamista ohjaavat normit ovat edelleen esim. palonormien osalta usein epätarkoituksenmukaisia. Oulun yliopiston Puustudio on ollut yksi keskeisimmistä modernin puurakentamisen kehittäjiä Suomessa, mutta valitettavasti sen toiminta on tällä hetkellä hiipunut hyvin vähäiseksi. Onkin tärkeää, että jatkossa Puustudiolle saadaan muodossa tai toisessa toimintaedellytykset kuntoon ja että tulevaisuudessa myös Pohjois-Suomeen saataisiin uudelleen laajoja rakentamiskohteita aikaan. 28

32 Nyt rakennusinsinöörien koulutuksen ja tutkimuksen käynnistyttyä uudelleen yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tilanteeseen on mahdollisuus saada korjaus ja siten mahdollistaa yhä vaativampi puurakentaminen ja siihen liittyvä vientitoiminta. Potentiaalisia markkina-alueita ovat erityisesti Aasian maanjäristyskriittisten alueiden sekä asuin että julkisten rakennusten osalta. Menestyminen ko. markkinoilla vaatii läsnäoloa ja alueen kulttuurin hyvää tuntemusta. Ylipäätänsä parhaat tulokset saavutetaan, kun toteutuksen lähtökohtana on elinkaarimalli, jossa suunnittelijat ja toteuttajat ja osin käyttäjät ovat mukana laatimassa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti tervettä eri elämän tilanteisiin soveltuvaa yhteisöä. Yksittäisten talojen sijasta on tavoiteltava suurempia jopa korttelikohtaisia kokonaisuuksia pitäen sisällään myös Infran rakentamisen. Alan kehittämisessä ja kilpailukyvyn nostamisessa yhteistyötä tarvitaan tuotannon kaikissa vaiheissa kannolta rakennuksen luovuttamiseen, jotta puun parhaat ominaisuudet, kauneus ja terveellisyys sekä lujuus voidaan parhainten hyödyntää. Rakennuspuusepänteollisuuden tuotteet: ovet, ikkunat, portaat, sisustusmateriaalit, lattiat, katot jne. ovat tärkeä ja kiinteä osa rakentamisen laatua ja lopputulosta. Kotimaisten referenssien merkitys alan viennille ovat ratkaisevan tärkeitä. Pudasjärven kaupungin hirsiasuinkorttelin sekä koulu- ja päiväkodin toteuttaminen hirsirakenteina ovat rohkeita ja kannustavia esimerkkejä onnistuneista kohteista, joilla annettavaa koko Suomen puurakentamisen toimialalle. Toimenpiteet: a. Puurakentamista mahdollistava kaavoitus b. Puurakentamisen suunnittelun tason nosto c. Yhteiset vienninedistämistoimet ja vientirenkaat d. T&K hankkeet e. Suomalaisen puurakentamisen brändin luominen 29

33 Puutalojen valmistus (TOL 16231) Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto Toimipaikat Henkilöstö (1000 euroa) (1000 euroa) Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Kainuu Uusimaa Etelä-Savo Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Etelä-Karjala 2 13 Ahvenanmaa Koko maa Taulukko: Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus maakunnittain vuonna Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Nykyisen käytön mukainen hakkuukertymä (1 000 m3/v) Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä vuosille (1 000 m3/v) Pohjois- Pohjois- Suomi Pohjanmaa Pohjanmaa Suomi Ainespuukertymä Tukkikertymä Kuitukertymä Energiapuukertymä Taulukko: Ainespuu- ja energiapuukertymäarviot vuosille Lähde: METLA, Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot. Matkailuelinkeino kirkastaa maakunnan imagoa ja monipuolistaa aluetaloutta Matkailuelinkeinon kehittämisessä Pohjois-Pohjanmaan tärkein viitekehys on Pohjala Arctic ja monipuolinen luonnonvetovoima. Pohjois-Pohjanmaan markkinaosuus Suomen matkailusta on koko 2000-luvun ajan ollut kasvusuunnassa. Suomen matkailustrategiassa samoin kuin Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategiassa matkailun kansainvälistyminen on selkeä kärkitavoite. Suomen tavoite ei ole massamatkailussa, vaan pikemminkin yksilö- ja ryhmämatkailussa, jonka vetovoimana on suomalainen eksotiikka ja matkailukeskukset. 30

34 Matkailun keskeisiä toimenpiteitä ovat imagon rakentaminen ja markkinoinnin tehostaminen potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Se vaatii koko Suomen kattavaa yhteistyötä. Yksittäisten alueiden mahdollisuudet ostaa medianäkyvyyttä kansainvälisiltä markkinoilta ovat rajalliset, joten kustannustehokas toimintamalli on kehittää yhteistyössä myyntikanavia suuralueittain. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Vienan Karjalan yhteistyö Pohjola Arctic tuo konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia kiinnostavuuden lisäämiseksi, myynnin tehostamiseksi ja erilaisten matkustamismuotojen hyödyntämiseksi. Erityisesti Koillismaan yhteistyö Lapin matkailuyrittäjien kanssa on vahvistanut koko alueen matkailullista imagoa eksoottisena hyvät palvelut tarjoavana luonto- ja elämysmatkailukohteena. Lukuisat kansainvälisen tason urheilutapahtumat maailman cupit profiloivat aluetta talvikauden alkuna. Kisojen ja tapahtumien hyödyntäminen mahdollistaa koko maakunnan mielikuvan vahvistamisen elinvoimaisena nuorten maakuntana. Unescon nimeämä maailman pohjoisin Geopark Rokuasta on tullut yksi Pohjois-Suomen potentiaalisimmista kohteista ja laaja kansainvälinen verkosto tukee sen markkinointia ja myyntiä tehokkaasti. Vuoden 2015 Geoparkkien Eurooppa-konferensin järjestelyvastuu on Rokua Geoparkilla. Pohjois-Pohjanmaan vahvaa kesä- ja tapahtumamatkailualueita ovat Oulunseutu, Kalajoki ja Keskipisteen alue. Kulttuuri- ja urheilutapahtumat vahvistavat Oulun asemaan Pohjoisen Scandinavian pääkaupunkina. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailu perustuu vahvasti aktiviteetteihin ja tapahtumiin (mm. loma-asuntomessut) sekä matkailukeskuksen ympärivuotisuuden kehittämiseen. Matkailukeskusten ja -palveluiden kehittämisessä keskeinen työkalu ovat alueen lähtökohdista ja elinkeinoelämän tarpeista lähtevät masterplan-suunnitelmat. Suunnitelmat on toteutettu maakunnan suurimmissa matkailukeskuksissa, mutta lähivuosina suunnitelmat on tarpeen uudistaa vastaamaan kansainvälisyyden ja uusien asiakassegmenttien tarpeita. Matkailukeskusten kehittämisen avulla voidaan tukea ja vahvistaa alueen palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Toimenpiteet: a. Kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen vahvistamalla vientimarkkinointia tehostamalla myyntiä kotimaassa ja kv markkinoilla kehittämällä tuote- ja palveluosaamista b. Matkailukeskusten kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen c. Alueen matkailuprofiilin kirkastaminen d. Tapahtumien tehokas monikanavainen markkinointi e. Matkailuyrittäjyyden ja yrittäjäosaamisen jatkuvuuden turvaaminen f. Matkailualan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen g. Matkailukeskusten saavutettavuuden ja perusinfrastruktuurin kehittäminen, mm. majoitusja palvelutarjonta, uudistamalla masterplan-suunnitelmat Terveys- ja hyvinvointiteknologia Terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoitumisen valinnoista. Terveys- ja hyvinvointiteknologia täyttää hyvin klusterin tunnusmerkit, se muodostuu useasta toimialasta ja siihen liittyy kattavaa korkeatasoista tutkimusta. Terveys- ja hyvinvointiteknologian merkityksen kasvu on luonnollinen seuraus maakunnan ICT:n klusterissa saadusta osaamisesta ja tapahtuneesta rakennemuutoksesta. 31

35 Maakuntaan on syntynyt runsaasti terveys- ja hyvinvointiteknologian yrityksiä, joiden tähtäin kansanvälisillä markkinoilla. Yritykset tuottavat entistä enemmän tuotteita ja palveluja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Alan aktivointi ja yhteistyö tapahtuu Oulu Health- ekosysteemin kautta. Oulun kaupunki on kansallisen INKA -ohjelman vastuukaupunki Tulevaisuuden terveys teemassa. Lisäksi Oulu on kumppanikaupunkina Tampereen vetämässä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa. INKA -ohjelman avulla Oulua kehitetään kansainvälisesti verkottuneeksi huipputeknologian keskittymäksi, tähtäin kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuuden terveys teeman kärkihankkeita ovat tulevaisuuden omahoitoratkaisut sekä kasvuyritysten startup ekosysteemi. Tulevaisuuden omahoitoratkaisuissa tuotetaan sähköisiä itsehoitopalveluita (omahoito) kansalaisille, joissa painotus on erityisesti (1) mobiili- ja internetpohjaisten ratkaisujen hyödyntämisessä, (2) niiden yhdistämisessä uusiin diagnostisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin sekä (3) tietoturvan varmistamisessa. Palvelujen tarjoaminen langattomasti ei pitkällä tähtäimellä yksin riitä, vaan tavoite on hyödyntää erityisesti bioalan, lääketieteen, terveystieteiden ja käyttäytymistieteiden tarjoamia mahdollisuuksia. Lähes jokainen alue on ottanut terveys- ja hyvinvointiteknologian painoalakseen. Kovassa kilpailussa Pohjois-Pohjanmaalla on useita valttikortteja, vahva ICT- osaaminen, aktiivinen yrityskenttä ja monipuolinen tutkimustoiminta. Maailmanlaajuisesti alue on kuitenkin pieni ja tämän vuoksi tarvitaan verkottumista maakunnassa, Suomessa ja kansainvälisesti. Toimenpiteet: a. Aktivoidaan uutta yritystoimintaa b. Tuetaan yritysten omien tuotteiden ja palvelujen kehitystä c. Edistetään klusterin sisäistä yhteistyötä d. Edistetään tutkimuksen ja yritysten kansainvälistymistä e. Kehitetään julkisen sektorin hankintaprosesseja Luovien alojen kasvun tukeminen Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta luovilla aloilla ja kulttuurilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa. Kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkitys kasvaa erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille tuotetuissa sisällöissä. Luovat alat tarvitsevat kehittyäkseen keskittymän, joka mahdollistaa aidon kansainvälisen vuorovaikutuksen, vireän kulttuurielämän ja erilaisuutta sallivan elämäntyylin. Pohjois- Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet luoda toimijoiden välisellä yhteistyöllä luovien alojen toimintaympäristö, joka hyödyntää paitsi luovia aloja ja kulttuurialoja, myös muita toimialoja. Luovien alojen liiketoiminta on osa teollisuus- ja palvelutoimialoja ja alaa edustaa Pohjois- Pohjanmaalla noin 2000 yrityksen joukko, peliteollisuudesta käsityöyrityksiin. Yhteistä näille kaikille toimialoille on, että yritykset tuottavat osaamista ja palveluita, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Luovien alojen kehittäminen ja edunvalvonta on moneen perinteiseen teollisuudenalaan verrattuna haasteellista, sillä luoviin aloihin sisältyy joukko toisistaan eroavia toimialoja. Kulttuuriteollisuuden ja luovien alojen toimialoilla ei perinteisesti ole johtoasemassa olevia suuria kansainvälisiä tai kansallisia yrityksiä mikä lisää kehittämishaastetta entisestään. Pohjois-Pohjanmaalla on kasvava, kansainvälisille markkinoille pyrkivä ja kansainvälisillä markkinoilla jo toimiva yritysjoukko. Näillä yrityksillä on huomattava kasvupotentiaali sekä viennin lisäämisen että työllistämisen näkökulmasta. Yritysten liikevaihdosta huomattava osa muodostuu vientituloista ja tällaisten yritysten määrä on vahvassa kasvussa. Nämä yritykset ovat myös kyenneet vakuut- 32

36 tamaan pääomasijoittajat kasvun mahdollisuuksista. Yritykset toimivat peli- ja designalalla, mainonnassa ja viestinnässä sekä markkinointiviestinnässä. Pohjois-Pohjanmaalla toimivista luovien alojen yrityksistä suurin osa on yrittäjävetoisia, 1-5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Monet yrittäjät työllistävät itsensä ja osa-aikainen yrittäjyys on yleinen tapa tuottaa luovan talouden palveluita. Vahvojen toimialarakenteiden puuttuessa tulee alan sisällölliseen kehittämiseen soveltaa hieman erilaisia ratkaisuja kuin perinteisesti yrityspalveluissa on totuttu tekemään. Pohjois-Pohjanmaalla parannetaan luovien alojen kilpailukykyä kehittämällä luovien alojen yrittäjyyttä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Kulttuurin ja luovien alojen osaajilla on erityisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tulevaisuudessa muun muassa palvelumuotoilun toimivuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Luovat alat - erityisesti muotoilu, mainonta ja markkinointiviestintä, arkkitehtuuri ja tapahtumatuotantoon liittyvä osaaminen - voivat auttaa niin matkailua, teollisuutta, kauppaa kuin palvelutoimintaakin kehittämään ja parantamaan omia tuotteitaan tai palveluitaan ja näin kasvattamaan näiden yritysten liikevaihtoa. Toimenpiteet: a. Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen, mm. maaseudun ja kaupunkien innovaatiorajapintojen kehittäminen esimerkiksi lähiruokaan ja matkailuun liittyen, yhteisten toimitilaratkaisujen edistäminen b. Osaamisverkostojen rakentaminen lähialueiden kanssa c. Luovien alojen ja muiden liiketoiminta-alojen välisen yhteistyön edistäminen osaamisen, tuotteiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi d. Luovien- ja kulttuurialojen tuotteistamis- ja tuottajaosaamisen kehittäminen Maa-, metsä- ja elintarviketalouden kehittäminen Maatalous Maatalouden ja sitä lähellä olevien toimintojen kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan omia vahvuuksia kestävällä tavalla tuottajien, ympäristön ja eläinten hyvinvointi sekä tuotteiden laatu huomioiden. Maakunnan tuotannon alueelliset vaihtelut ja tarpeet huomioidaan eri seuduilla. Pohjois-Pohjanmaan maatalouden keskeisten tuotantoalojen suhteellinen osuus valtakunnan tasoon verrattuna kasvaa edelleen tulevalla ohjelmakaudella. Keskeisiä tavoitteita ovat kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn turvaaminen. Tavoitteena ovat elinvoimaiset maatilat ja puhtaiden elintarvikkeiden tuottaminen. Luomutuotannon kehittäminen liittyy yhtenä osana tähän tavoitteeseen. Tuotannon kehittämisessä huomioidaan suurten tuotantoyksiköiden ohessa pienimuotoinen tuotanto. Lisäksi tuetaan tuotteiden markkinointia vaihtoehtoisten jakelukanavien kautta. Metsätalous Maakunnan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet lisääntyvät edelleen. Alueen vahva kemiallinen ja mekaaninen puunjalostus sekä kehittyvä puun energiakäyttö antaa perusedellytykset metsätaloudelle. Metsänomistuksen pirstoutuminen, turvemaiden suuri osuus sekä tarpeet nuorten metsien hoitoinvestointeihin asettavat haasteita käytännön metsätaloudelle. Nuorten etääntyminen metsistä sekä metsäalan leimautuminen hitaasti kehittyväksi toimialaksi vaikeuttaa työvoiman saantia metsäalan töihin. Puun ekologinen imago on kuitenkin hyvä kilpaileviin raakaaineisiin nähden, ja uusia kehitysnäkökulmia on avautumassa puun käytön monipuolistuessa ja monimuotoisen metsäluonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden arvostuksen on kasvaessa. Metsälain vuoden 2014 alusta tapahtunut uudistuminen tarjoaa metsänomistajalle ja metsäpalvelujen tuottajille mahdollisuuksia kehittää entistä monipuolisemmin metsäluonnonvaraa ja erilaista yritystoimintaa. Metsävaratiedon tuottamisen ja ajantasaisuuden kehittyminen sekä asioinnin säh- 33

37 köistyminen tuovat myös metsänomistajille hyvät toimintamahdollisuudet ja tehostavat metsäomaisuuden hallintaa ja puumarkkinoita. Elintarviketalous Maakuntamme elintarvikeyrittäjyyttä tulee tehdä tunnetuksi ja näkyväksi. Toimialan tulee verkostoitua yhä enemmän esimerkiksi yhteismarkkinoinnin kehittämiseksi ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Maatalous- ja elintarvikealan toimijoiden tietämystä uusimmista innovaatioista ja teknologian kehittymisestä sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista oman maakuntamme olosuhteissa lisätään. Tiedon hankkimiseen panostetaan ja tiedon välittämiseen otetaan käyttöön uusia, ajasta ja paikasta riippumattomia tekniikoita. Toimenpiteet: a. Kehitetään maatilayritysten johtamista, omistajajärjestelyjä ja toimintojen ulkoistamisen mahdollistamista b. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista lisäävät toimenpiteet c. Uuden teknologian ja tutkimustiedon hyödyntämisen edistäminen d. Elintarvikeyritysten markkinointi- ja kilpailuosaamisen lisääminen e. Luomu- ja lähiruuan jakelu- ja markkinointiketjujen kehittäminen f. Puun hyödyntämisessä monipuoliseen biotalouteen g. Metsäluonnon tuottamia mahdollisuuksia (ekosysteemipalvelut) ylläpidetään, niiden hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu h. Aktiiviset, toimivat metsätalousyksiköt i. Toimintaympäristö tukemaan metsien monipuolista hyödyntämistä TL 2 HYVINVOINTI Suomalaisten ja pohjoispohjalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet. Samanaikaisesti eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointi- ja koulutuserojen lisäksi eroja ilmenee myös alueellisesti ja sukupuolten ja polvien välillä. Hyvinvointi-, terveys- ja koulutuserojen kaventaminen on maakunnan tavoite. Kaventamalla väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia, parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kaventamistyössä on pohjimmiltaan kysymys tasa-arvosta ja sillä on merkitystä alueen kilpailukykyyn. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ( ) toimeenpano jatkuu ja sen toteutukseen liittyvä maakunnallinen, uudistettu hyvinvointisopimus allekirjoitettiin keväällä 2013 kaikkien maakunnan kuntien toimesta. Hyvinvointiohjelman III vaiheen toimintasuunnittelussa on linjattu, että toisaalta jatkamme nykyisen ohjelman II-vaiheen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, mutta toisaalta sisältö yhteen sovitetaan tämän maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Poikkileikkaavia kehitysteemoja ovat Hyvinvoinnin johtaminen ja ohjaus, Hyvien käytäntöjen levittäminen, arviointi ja vaikuttavuus sekä verkostoyhteistyö. Tarvitsemme pidemmälle viedyn verkosto- ja vastuumallin maakunnallisen hyvinvoinnin johtamisen, kehittämisen ja ohjauksen osalta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin kehittämisen painopisteet vuosille ovat seuraavat: 34

38 A. Lapsiperheiden tuki; Voimavaroja lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöön Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa nuorille monelta osin laadukkaan elinympäristön, mutta maakunnassa on myös paljon haasteita: etäisyydet ovat pitkät, haja-asutusalueilla on paljon nuoria palveluiden ulottumattomissa, osa nuorista kokee olevansa ulkopuolisia yhteiskunnasta sekä asutuskeskuksissa että maakunnassa, nuorten hyvinvointi on polarisoitunutta ja osalle nuorista on tunnusomaista eräänlainen näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Tutkimusten mukaan se, miten nuori selviää nuoruuden haasteista voittajana, hyvinvoivana, aktiivisena toimijana aikuisuuteen, on seurausta siitä, onnistutaanko nuoren läheisissä kasvu- ja kehitysympäristöissä (koti, koulu, kaverit, harrastukset) vahvistamaan nuori terveellä itsetunnolla, aktiivisella toimijuudella, rakentavilla vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilla sekä uskolla tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointiongelmat näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa, eikä ole mahdollista ennustaa, ketkä pärjäävät ja ketkä eivät. Siksi on olennaista kehittää ja tarjota alueellisesti räätälöityjä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia, jotka tavoittavat universaalisti mahdollisimman monia perheitä, lapsia ja nuoria myös niitä, joilla ei ole nähtävillä selkeää syrjäytymisuhkaa tai arjenhallintaan liittyvää problematiikkaa. Toimenpiteet: a. Vanhemmuuden, perheiden sekä kehitysympäristöjen systemaattinen tukeminen siihen tarkoitetuilla hyvillä käytännöillä b. Nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen sekä oman aktiivisuuden ja toimijuuden/osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen c. Kouluhyvinvoinnin edistäminen d. Perheiden oman aktiivisuuden tukeminen edistämällä kolmannen sektorin työn ja toimintamallien näkyväksi tekemistä sekä toimintaedellytyksien turvaamista B. Nuoren elämän punainen lanka Tavoitteena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä edistämällä osallisuutta sekä vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä. Aktiivista osallisuutta on tärkeää tukea monialaisesti ja moniammatillisesti yhteistyössä julkisen sektorin, työelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sodan jälkeen luotu siilomainen palvelujärjestelmä on ongelmissa. Tukitoimenpiteiden vaikuttavuus on heikkoja ja yhteistoiminta sektoreiden välillä kangertelee tiukkojen tietosuojasäännösten sekä tuloksellisuustavoitteiden vuoksi. Kohderyhmänä ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, erityisesti koulupudokkaat ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat. Lisäksi kohderyhmänä ovat muut heikossa elämäntilanteessa olevat henkilöt, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työelämään ja heillä on ongelmia elämänhallinnassa. Nämä väestönosat ovat monella tavalla haurainta ja herkintä tippumaan aktiivisen toiminnan ulkopuolelle ja heidät myös usein unohdetaan. Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta silti tiedetään, että pahoinvointi kasautuu. Nuorilla miehillä on nuoria naisia enemmän vaikeuksia, vaikkakin huonommin voivista yhä enenevämpi osa alkaa olla nuoria naisia (masennuksen lisääntyminen). Vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti kertoi. Taantuma iskee miehiin ylipäänsä naisia enemmän, ja usein työttömyys kirpaisee miestä vielä syvemmältä. Työttömien miesten itsemurhakuolleisuus on naisia suurempaa, Kuntoutussäätiön tutkimus osoittaa. Myös alkoholi on miehillä paljon naisia yleisempi kuolinsyy. Oulun yliopiston tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttama stressi vanhentaa nuoria miehiä. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei löydetty. 35

39 KOKO MAA POHJOIS- POHJANMAA Työttömien nuorten sukupuolijakauma Naiset alle 25 Miehet alle 25 Naiset alle 25 Miehet alle Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto %-osuus alle 25 v. työttömistä työnhakijoista Tutkimusten mukaan ongelmat näyttävät kasautuvan liiaksi samoihin perheisiin yli sukupolvien. Syrjäytyminen on ilmiö, jonka riski näyttää periytyvän. Tämä johtaa hankalimmillaan siihen, että nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja saattavat syrjäytyä yhteiskunnasta. Uusi ja vahvistuva piirre on sosialisaation ja motivaation puute. Työmarkkinoilta syrjäytyminen ilmenee erityisesti pitkäaikaistyöttömyytenä, nuorisotyöttömyytenä ja toimeentulon ongelmina. Nuorille on luotava eri toimijoiden yhteistyöllä vaihtoehtoisia koulutus- ja työväyliä. Yhdessä nuorten kanssa luodaan erilaisia tukitoimia, joiden avulla koulutuksellista syrjäytymistä vähennetään ja työelämään kiinnittymistä vahvistetaan. Ensimmäinen syrjäytymisen taso löytyy jo varhaislapsuudesta, toinen peruskouluasteelta. Kolmas syrjäytymisen taso on toisen asteen koulutuksessa. Myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset aiheuttavat syrjäytymistä. Erityisesti teollisuuden rakennemuutos on nähtävissä perheiden arjessa. Lapset aistivat vanhempien huolet. Osa vanhemmista kärsii työn puutteesta, osalla taas on liikaa työtä, niin että heidän voimavarana eivät riitä vastaamaan lasten hoivan tarpeeseen. Tämä näkyy ylivilkkautena ja aggressiivisena käyttäytymisenä päiväkodeissa ja koulussa. Laadukas koulutusjärjestelmä on tuonut viime vuosina Suomelle runsaasti kansainvälistä huomiota ja mainetta OECD:n suorittamien oppimistuloksia arvioivien PISA -tutkimusten ansiosta. Suomi menestyi kansainvälisissä vertailuissa korkeaan koulutustasoon yltäneenä koulutusyhteiskuntana. Maassamme oli onnistuttu luomaan tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, joka takasi tasavertaiset opiskelumahdollisuudet oppilaan taustasta, asuinpaikasta tai vanhempien varallisuudesta riippumatta. Uusin PISA -havainnot ja kansalliset arviointitutkimukset ovat kuitenkin muuttaneet kuvaa koulutuksemme tilasta: koulujen väliset erot ovat kasvaneet, harvaanasuttujen seutujen kouluolot ovat heikommat kuin kasvukeskusten ja kaupunkimaisten kasvukeskusten sisälle on syntynyt koulutuksellisia periferioita tai/ja koulutusvastaisia alakulttuureja. Lisäksi vanhempien sosioekonominen asema ohjaa yhä voimakkaammin koulutusuria, ja koulutuksesta syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Pohjois-Pohjanmaa näyttäytyy koulutuspalvelujen ja nuorten koulutusurien kannalta heterogeenisena alueena, jossa kasvukeskusten koulutuspalvelut ovat kattavia ja laadukkaita, kun taas syrjäseutujen lasten ja nuorten koulutusmahdollisuudet ovat heikentyneet. Pohjois-Pohjanmaa on sisäisesti monin tavoin voimakkaasti eriytynyt ja eriytyvä maakunta. Maakunnan moninaisuus on otettava huomioon toiminnassa: harvan asutuksen alueilla haasteet ja ongelmat näyttäytyvät erityyppisinä kuin esimerkiksi Oulun kaupungissa ja vaativat näin ollen myös 36

40 erilaisia ratkaisuja. Kuntien toiminnallinen ja taloudellinen vastuu nuorten ja pitkään työttömänä olleiden työllisyysasioissa on tällä hetkellä merkittävä ja se kasvaa edelleen lähivuosina. Kunnilla on tällä hetkellä rahoitusvastuu yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta ja vastuuta ollaan hallituksen kehysriihen päätöksen mukaisesti laajentamassa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin vuoden 2015 alusta lähtien. Myös työvoiman palvelukeskuksien toimintaa ollaan tekemässä lakisääteiseksi ja kunnat ovat niiden toiminnassa mukana. Työvoiman palvelukeskuksilla tulee olemaan merkittävä rooli pitkään töitä hakeneiden työllisyyspalveluiden rakentamisessa ja kehittämisessä. Syrjäytymisen ehkäisemisen ja katkaisemisen näkökulmasta ongelmalliseksi tilanteen tekee pahoinvoivan väestönosan ongelmien em. kasautuminen ja muuttuminen entistä monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi ns. ilkeiksi ongelmiksi. Köyhyys ja ns. ilkeät ongelmat tulevat jatkumaan mutta myös uusiutumaan. Vaikeimmillaan syrjäytymisen takana voi olla useampikin sukupolvi. Nykyisellään nuorten kuntouttamiseen ei ole riittävästi resursseja. Myös toimintamalleissa tarvitaan kehitystyötä. On tärkeää panostaa kokeelliseen toimintaan ja pilotointiin. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa tulisi edeltää vaikuttavuuden arviointi. Tähän tulee olla nykyistä paremmin resursseja. Toimenpiteet: a. Nuorten kasvun, osallisuuden ja elämänhallinnan edistäminen. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. b. Osallisuutta vahvistavien paikallisten toimintamallien kehittäminen c. Nuorten syrjäytymistä katkaisevat toimenpiteet ja toimintamallien kehittäminen. Varhainen yksinäisyyden ja syrjään jäämisen ehkäiseminen. d. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevien toimintamallien ja tapojen kehittäminen e. Matalan kynnyksen ja yhden oven palveluiden järjestäminen f. Syrjäytymisen tutkimuksen, ennakoinnin ja seurannan kehittäminen g. Nuorille soveltuvien kuntoutusmallien kehittäminen C. Hyvä työelämä pohjoisessa Hyvinvoiva henkilöstö on työpaikan tärkein voimavara. Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisena takaisin. Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Useat kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, miten mm. erilaiset terveydenedistämisohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutaman vuoden ohjelman jälkeen. Henkilöpääoma on avainasemassa tuottavuutta ja toisaalta kansantuloa ja elintasoa kasvatettaessa. Aikaisemmin henkilöpääoma on liitetty lähinnä osaamiseen ja koulutukseen. Nykyisin myös terveys ja hyvinvointi nähdään yhä tärkeämpänä osana henkilöpääomaa. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan etenkin hyvän johtamisen seurauksena. Heikkoon työhyvinvointiin katoaa Suomessa noin 30 miljardia euroa vuosittain. Tuosta 30 miljardin euron summasta suurin osa, noin 24 miljardia euroa, koostuu ennenaikaisista eläkkeelle jäämisistä ja niitä seuraavista työpanosten menetyksistä. Sairauspoissaoloihin ja työtapaturmiin kuluu yhteensä reilut viisi miljardia euroa. Lisälaskua syntyy siitä, että työssään huonosti viihtyvä tekee hommiaan puoliteholla eikä ole kiinnostunut työnsä kehittämisestä. 37

41 Työhyvinvoinnin kehittämistyöhön panostaminen on tärkeää erityisesti kunta-alan niukkenevien resurssien ja kuntalaisten palvelutarpeiden lisääntymisen olosuhteissa. Tähän liittyen tarvitaan systemaattista kehittämistyötä. % Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Lappi Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Satakunta Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Uusimaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Pohjanmaa Koko maa tuki- ja liikuntaelinsairaudet mielenterveyden häiriöt muut Kuva. Alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista uusista eläkkeistä tautiryhmittäin ja maakunnittain vuonna Toimenpiteet: a. Johtaminen ja esimiestyön tukeminen ja kehittäminen, erityisesti ikäjohtaminen (kokeiluja Pohjois-Pohjanmaalla) b. Yrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen c. Oma vastuu, erityisesti nuoret työyhteisötaitojen lisääminen työelämävalmiuksien parantaminen d. Työn tuottavuus ja työhyvinvointi; vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisoppimista ja verkostoitumista e. Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen liikunnan, terveysvalmennuksen ja kuntoutuksen avulla D. Ikääntyvien hyvä elämä Ikääntyvien hyvän elämän turvaaminen on tärkeää sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta. Keskeistä on ikääntyvän ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä vaikutusmahdollisuudet arjen hallintaan mahdollisimman pitkälle. Maakunnan kehittämisessä ja ratkaisuissa huomioidaan ikääntyvien ihmisten omat koko elämän varrelta kertyneet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voima- 38

42 varat, jotka auttavat häntä elämään itsenäistä elämää niin pitkään kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Ikääntyvät ihmiset nähdään maakunnassa voimavarana ja arvokkaina yksilöinä, jotka voivat vielä työurien jälkeen toimia erilaisissa yhteisöissä alueen elinvoiman ja hyvän elämän rakentajina. Aktiivisten senioreiden kokemusta ja hiljaista tietoa hyödynnetään uudenlaisten kohtaamisten kautta. Ikääntyvän itsenäistä asumista voidaan tukea paitsi hyvinvointipoliittisilla ratkaisuilla, myös poikkihallinnollisella yhteistyöllä esim. kaavoituksen, liikenteen, kaupan ja kulttuuritoimen kanssa. Ikääntyvien näkeminen resurssina ja voimavarana on kaikkien toimijoiden tehtävä ja vaatii ajattelutavan ja asenteiden muutosta. Hyvän ja arvokkaan elämän toteutuminen kotona tai muussa turvallisessa ympäristössä edellyttää palveluiden järjestämistä niin, että kotona asuvalle taataan täysipainoinen, turvallinen ja taloudellisesti turvattu elämä, jossa toteutuu tasavertaisuus ja osallisuus yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Suurimmat haasteet ikääntyvien hyvän elämän toteutumisessa ja jatkumisessa ovat yksinäisyys, mielekkään tekemisen puute, turvallisuus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito. Nämä seikat korostuvat erityisesti maakunnan harvaanasutuilla ja pitkien välimatkojen alueilla. Toimenpiteet: a. Lisätään ikääntyvien omaa aktiivisuutta hyvinvointinsa edistämiseksi, luodaan toimivat tekniset ratkaisut myös syrjäseuduille ja kehitetään sosiaalisia verkostoja (virtuaaliset ja fyysiset) b. Ikääntyvien fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen uusilla teknisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla c. Asumisen, lähiympäristön ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen d. Luodaan eri sukupolvien kohtaamisia ja erityisesti kohtaamispaikkoja e. Kannustetaan ikääntyviä osallistumaan työelämään ja järjestötoimintaan uudenlaisten kokeilujen kuten mentori- ja kummitoiminnan kautta f. Ikääntyvät ihmiset huomioidaan, heitä kuullaan ja osallistetaan maakunnan kehittämisessä E. Kuntalaiset parempaan kuntoon Panostaminen terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on Pohjois-Pohjanmaalla perusteltua, sillä väestön sairastavuusluvut ovat valtakunnallista tasoa selvästi korkeammat. Lisäksi terveyserot eri väestöryhmien välillä ovat selvät. Terveyden edistämisessä liikunnalla on keskeinen sija, sillä liikunnalla on merkitystä useiden sairauksien, oireyhtymien ja oireiden ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä on tutkimuksissa todettu olevan pienempi sairastumisriski kuin fyysisesti passiivisilla. Hyvä ravitsemus edistää hyvinvointia. Fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi ruokaan liittyy olennaisesti sosiaalinen hyvinvointi, yhteisöllisyys, kulttuuri- ja tapakasvatus, kestävä kehitys, elämänlaatu ja arjen hallinta. Lihavuuden ja sen seurauksien on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Koko väestössä monien sairauksien riskiä olisi mahdollista alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, mikä merkitsisi noin prosentin alenemista nykyisestä sairastavuudesta. Väestöpohjaan suhteutettuna maakunnan alueella on vähän ravitsemusterapeutteja, jolloin väestötason ruokatottumuksiin vaikuttamisen keinot ja pitkäjänteisen työn mahdollisuudet ovat muuta maata heikommat. Päiväkodit, koulut, työpaikat ja hoitolaitokset ovat liian vähän hyödynnettyjä terveyden edistämisen areenoja. 39

43 Toimenpiteet: a. Fyysisen terveyden vahvistaminen ja liikkuvan elämäntavan edistäminen b. Päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja hoitolaitosten nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen terveellisten ruokatottumusten edistämisessä c. Lihavuuden ehkäisy ja hoito d. Maakunnallisen terveysliikunta- ja ravitsemusohjelman laatiminen e. Perheiden liikkumisen aktivointi ja tukeminen f. Yksilöllinen, omaehtoinen terveystiedon hallinta elämäntapojen muutoksessa g. Toimintakyvyn vahvistaminen työikäisten ja ikääntyneiden osalta F. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäävät osallisuutta yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Teemaa on lähestytty alueellisten toimintamallien ja rakenteiden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, julkisten hyvinvointipalveluiden sekä työhyvinvoinnin näkökulmista. Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus perustuu yhdeltä osaltaan sosiaaliseen osallistumiseen, hyvinvointia lisäävään yhteisöllisyyteen. Yhdessä tekeminen ja kokeminen estävät syrjäytymistä ja sen lieveilmiöitä. Kulttuurin yhteisöllisistä hyvinvointivaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia, esimerkiksi kuoromusiikin yhteisöllisen luonteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Myös rakennettu ympäristö voi arkkitehtuurinsa kautta rakentaa yhteisön hyvinvointitekijöitä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä taiteen ja kulttuurin keinoin osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa on aktiivisesti tuettu lähinnä erilaisten hankkeiden avulla. Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä, uudenlainen yhdessä tekeminen on herättänyt maakunnassa kiinnostusta. Näkökulmaa halutaan laajentaa koskemaan laajemmin julkista palvelujärjestelmää. Myös elinkeinoelämä halutaan entistä vahvemmin mukaan yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan. Taiteella ja kulttuurilla on myös työhyvinvoinnilliset vaikutukset. Toimenpiteet: a. Verkostojen ja yhteistyökulttuurin luominen ja roolien selkiyttäminen b. Kehitetään alueellisia yhteistyömalleja ja rakenteita kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi; selvitetään maakunnallisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -teemavuoden organisoiminen c. Kunnissa asetetaan strategisia tavoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kulttuurin ja taiteen keinoin. Tavoitteet kirjataan osaksi kuntastrategiaa. d. Kannustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden sekä yritysten, järjestöjen, varhaiskasvatuksen, koulujen ja muiden laitosten toimijoita monipuoliseen yhteistoimintaan kulttuurialan toimijoiden kanssa e. Edistetään taiteen ja kulttuurin merkitystä ja vaikutuksia työkyvyn, työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden ylläpitäjänä huomioiden monikulttuurisuus; mm. osana Osaava ohjelman toimeenpanoa ja opetushenkilöstön täydennyskoulutusta f. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten arvioinnin ja tutkimuksen edistäminen G. Vireyttä luonnosta Luontoalueet ja vihreät ympäristöt muodostavat maakunnan hyvinvoinnin perustan ja tarjoavat uusia ratkaisuja haasteisiin ja hyvinvointiongelmiin. Luonnon hyvinvointi ja ekosysteemipalvelujen toimivuus ovat myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Maakunnan asukkaan näkökulmasta luontoalueet muodostavat jatkumon kaupunkien viheralueista kansallispuistoihin ja maa- 40

44 kunnan muihin erämaihin. Luonto on korvaamaton voimavara opetuksessa sekä monilla terveydenhuollon osa-alueilla, kuten sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi vetovoimaiset luontoalueet luovat hyvinvointia luontomatkailun toimintaympäristönä ja matkailualueiden imagon kärkenä. Luontoalueiden merkitys kansalaisten terveyden edistäjänä ja hyvinvointisektorin palvelutuotannon toimintaympäristönä korostuu kaupunkiympäristöissä. Luonnon tuottamilla hyödyillä ja ihmisten vahvalla luontosuhteella on terveyden epätasa-arvoa vähentävä vaikutus. Maakunnan harvaanasutuilla seuduilla korostuvat luontoalueiden tarjoamat mahdollisuudet monipuoliseen hyvinvointimatkailun elinkeinotoimintaan, minkä lisäksi hyvät mahdollisuudet luonto- ja eräharrastuksiin vahvistavat vetovoimaisuutta asuinalueena. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella hyvinvointi lisääntyy, kun luonto saadaan ihmisten ulottuville ja ihmiset luontoon. Luonto tarjoaa maakunnan osaajille uusia innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Luontoa hyödyntävät hyvinvointipalvelut ovat pohjoisen Suomen erityisosaamista. Toimenpiteet: a. Luontoalueiden käyttäjälähtöinen kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Erityinen painotus lapsissa ja nuorissa kävijäryhmänä, saavutettavuudella ja kärkikohteilla (Oulun seudun puistot, Rokua Geopark, kansallispuistot). b. Maakunnan asukkaiden aktivoiminen luontoalueiden käyttöön: viestintäkampanja, erityisryhmien palvelujen kehittäminen, vapaaehtoistoiminta/ystäväyhdistykset. Erityinen painotus väestöryhmillä, joiden luontoalueiden käyttö on vähäistä. c. Kansainvälinen verkostoituminen ja luonnon hyvinvointihyötyjen edistämisen ja todentamisen hyvien käytäntöjen jakaminen. Maakunta kansainväliseen kärkeen teeman osalta. Toteutus kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa. d. Luonnonelementtejä ja luonnonmateriaaleja tuodaan osaksi rakennettua ympäristöä ja julkisia sisätiloja (esim. sairaalat, koulut ja vanhusten asuinympäristöt). Tavoitteena on vahvistaa hyvinvointivaikutuksia. Toimenpiteinä koulutus, viestintä ja käytännön pilotit. e. Luontokasvatuksen osuutta varhaiskasvatussuunnitelmissa vahvistetaan ja vanhempien sekä isovanhempien osallistumista ympäristökasvatukseen tuetaan. Toimenpiteinä kampanja ja pysyvän toiminnan juurruttaminen. f. Luonnossa liikkumista tukevien ja luonnonkohteita esittelevien tietotekniikkaratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen TL 3 ALUERAKENNE, SAAVUTETTAVUUS JA YMPÄRISTÖ A. Tasapainoinen aluerakenne Pohjois-Pohjanmaan alue- ja yhdyskuntarakenteessa on kaksi samanaikaista ja toisiaan vahvistavaa trendiä aluerakenteen keskittyminen sekä toisaalta rakenteen laajeneminen ja hajautuminen. Tämä asettaa erilaisia ja osin vaikeasti hallittavissa olevia haasteita maankäytön suunnittelulle erilaisilla ja erilaistuvilla alueilla. Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään monikeskuksisena kokonaisuutena, jossa korkealuokkaisten liikenneyhteyksien varaan perustuvat kehittämisvyöhykkeet yhdistävät eritasoiset keskukset toisiinsa. Oulun kaupunkiseutu on Pohjois-Suomen kehityksen veturi, jonka vaikutusalue ulottuu koko Pohjois-Suomeen ja yli valtakunnan rajojen. Menestyksen kulmakiviä ovat osaava työvoima, kasvuyrittäjyys sekä toimivat palvelut ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kaupunkiseudulla tavoittee- 41

45 na on Oulun keskusta-alueen kehittäminen sekä muiden keskusten suunnitelmallinen palvelurakenne ja -verkko. Tasapainoinen ja kehittyvä aluerakenne edellyttää kaupunkiseudun lisäksi alueellisten keskusten vetovoiman vahvistamista sekä monipuolista kaupunki maaseutu-vuorovaikutusta. Maakunnan aluerakennetta täydentää kuntakeskuksiin perustuva palveluverkko, joka takaa palveluiden saatavuuden koko maakunnassa. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kattavat julkiset ja yksityiset peruspalvelut alueen asukkaille. Harvaan asutun maaseudun asutus- ja palvelurakenteen turvaaminen on haastavaa. Edellytyksenä on aktiivinen elinkeinojen kehittäminen ja uudenlaiset yhteistoiminnan muodot. Maaseudulla aluerakennetta ja asutusta ohjaavat luonnonvarojen käyttö ja palvelutuotanto, erityisesti matkailutoimiala ja hyvinvointiyrittäjyys, sekä väljyyden ja viihtyisyyden esiintuominen kyläasutuksen kautta. Tulevaisuudessa yhä merkittävämpi on valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistan rakentaminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueiden erilaiset lähtökohdat ja sovitettava yhteen asumisen, liikenteen ja maankäytön muut tarpeet. Konkreettisia kehittämistoiminnan painopisteitä ovat mm: toimivan liikennejärjestelmän kehittäminen, laajakaistainfrastruktuurin ja sähköisten palveluiden kehittäminen, keskusten ja maaseudun vetovoiman vahvistaminen, yhdyskuntien toimintakyvyn, palveluiden saatavuuden sekä hyvän ja turvallisen ympäristön kehittäminen kasvavilla ja supistuvilla alueilla, kyläverkoston kehittäminen sekä kaupunki maaseutuvuorovaikutuksen vahvistaminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, ekotehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä luonnon ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja sen hyödyntäminen vetovoimatekijänä. Kehittämisvyöhykkeet Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke yhdistää toiminnallisesti Suomen ja Ruotsin kaupunkiseudut Perämeren rannikolla. Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan Botnian käytävän (Pohjanmaan rata ja valtatie 4) myötä Oulun kaupunkiseutua kehitetään kansainvälisen kauttakulkuliikenteen ja logistiikan solmupisteenä. Keskeistä on kehittää rajat ylittäviä kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ja Perämeren satamien toimintaedellytyksiä Euroopan laajuisen Merten moottoritien osana. Logistiikan lisäksi Perämerenkaaren yhteistoiminnalla tavoitellaan osaamisen, teollisuuden sekä energiatuotannon ja palveluiden kehittämistä. Meripohjola-kasvuvyöhykkeen toimijoiden tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaa Perämerenkaaren alueen toimijoiden kanssa. Kehityspotentiaali perustuu Pohjois-Suomen suuralueen vahvimpaan väestö-, asutus-, työpaikka- ja osaamistihentymään. Kehitystoimintaa ohjaa strategia-asiakirja, jossa on tunnistettu kehittämisen kärkitoimialat ja toimintamallit. Tarkoitus on vahvistaa toimijoiden verkostoja ja toteuttaa konkreettista elinkeinolähtöistä kehitystoimintaa voimistamalla alueen luontaisesti vahvaa yrittäjyyttä. Keskeiset toimenpiteet liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen turvaamiseen ja hyödyntämiseen sekä alueen suurhankkeiden, matkailukeskusten ja biotalouden kehittämiseen. Oulu Kajaani Arkangel -kehittämisvyöhyke on osa Narvikista Oulun ja Vartiuksen rajaaseman kautta Arkangelin alueelle ulottuvaa kansainvälistä liikennekäytävää, jonka tavoitteena on kehittää kansainvälistä tavaraliikennettä palveleva käytävä Euroopasta Kau- 42

46 koitään. Kehittämisvyöhykkeen Suomen puoleinen osa on Oulu Kainuu - kehittämisvyöhyke (OuKa). OuKa-vyöhykkeelle ovat leimallisia pitkät etäisyydet ja harva asutus Oulun ja Kajaanin kaupunkiseutujen ulkopuolella. Vyöhykkeen kehittämisessä painopistealueita ovat saavutettavuuden parantaminen valtatien 22 suuntaisesti sekä yritystoiminnan edellytysten kehittäminen hyvinvointi-, ympäristö- ja matkailutoimialoilla. Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä suunnataan Tervan tie -matkailutien tuotteistamiseen ja kehittämiseen. Toimenpiteet: a. Oulun kaupunkiseudun ja alueellisten keskusten kehittäminen ja profiloituminen b. Kehittämisvyöhykkeiden yhteistoiminnan syventäminen ja tiiviimpi linkittyminen olemassa oleviin kansainvälisiin vyöhykkeisiin ja verkostoihin c. Kehittämisvyöhykkeiden toiminnan vahvistaminen ja konkretisoiminen aluelähtöisesti d. Maaseutuasutuksen ja maaseudun toimialojen monipuolistaminen, mm. HARVA-toimintamalli e. Matkailun vetovoimavyöhykkeiden ja matkailuteiden tuotteistaminen ja kehittäminen B. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Laadukas elinympäristö asuinalueineen, liikenneyhteyksineen, palveluineen ja vapaaajanviettoympäristöineen on yksi tärkeimmistä alueiden menestystekijöistä. Viihtyisä ja toimiva elinympäristö mahdollistaa sujuvan arjen ja on perustana väestön viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. Yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kehittämiseksi tarvitaan laajaa keinovalikoimaa: mm. keskustojen ja asuinalueiden kehittäminen, toimivan liikennejärjestelmän luominen sekä elinympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen. Asuminen ja siihen liittyvät vaihtoehdot nähdään yhä enemmän alueiden tärkeänä kilpailukykytekijänä. Monipuolisen asumisen mahdollisuuksien turvaamisessa kuntien maapolitiikka ja kaavoitus ovat tärkeässä roolissa, mutta myös aktiivista kehittämistä ja uusia avauksia tarvitaan asumiseen muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi. Oulun seudulla asuu yli puolet maakunnan asukkaista, joten sen vetovoimaisuuden vahvistaminen Pohjois-Suomen keskuksena on koko maakunnan kehittämisen kannalta tärkeää. Oulun seudulla korostuu eheän ja toimivan kaupunkirakenteen kehittämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Keskeisenä lähtökohtana on maankäytön suunnittelu yhdessä liikennejärjestelmän ja palveluverkon kanssa. Pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla on omat vahvuutensa, joita on tarpeen tuoda esiin ja vahvistaa eri toimenpitein. Rakennetun ympäristön laadun ja toiminnallisuuden kehittäminen on tärkeää alueiden elinvoiman kannalta. Mahdollisuudet liittyvät kaupunkikuvan kehittämiseen, olemassa olevien asuin- ja muiden alueiden täydentämiseen sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hyödyntämiseen. Keskeisenä kehittämistavoitteena on keskustojen vetovoimaisuuden kasvattaminen. Haasteita syntyy väestömäärältään supistuvilla alueilla, joilla liike- ja muita tiloja uhkaa jäädä tyhjilleen myös keskustoissa. Luonnonläheisyys on maaseudun keskeinen vetovoimatekijä; toisaalta lähiluonnon merkitys elämys- ja virkistysalueena korostuu kaupungeissa ja niiden lähialueilla. Maakunnalla on mahdollisuus profiloitua edelläkävijäksi ekotehokkaan, vähähiilisen yhdyskunnan kehittämisessä. Tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin muun muassa kehittämällä yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta sekä panostamalla uusiutuvien luonnonvarojen 43

47 hyödyntämiseen energiantuotannossa sekä laajemmin osana biotaloutta. Samalla lisätään työ- ja elinkeinomahdollisuuksia ja turvataan tasapuolista alueellista kehitystä. Ratkaisuja on etsittävä paikallisista lähtökohdista käsin; esim. maaseudulla uusiutuvan energian entistä monipuolisempi käyttö on merkittävä mahdollisuus. Toimenpiteet: a. Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sovittamalla yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen tarpeet b. Kaupunkikeskustojen ja maaseudun keskuksien vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen, mm. taajama-hankekonsepti c. Vähähiilisten yhdyskuntien kehittäminen (ks. laatikko alla) d. Asumisen vaihtoehtojen monipuolistaminen, esim. yksilöllisten ja ekologisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ja pilotointi e. Lähiluonnon laadun, saavutettavuuden ja palveluiden kehittäminen Vähähiiliset kunnat Pohjois-Pohjanmaan kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa pyrittäessä kohti energiatehokasta ja vähähiilistä maakuntaa. Vähähiilisen yhdyskunnan kehittäminen edellyttää kaavoitukselta, liikennesuunnittelulta ja rakentamisen ohjaukselta uusia toimintatapoja. Kunnat voivat toisaalta elinkeino- ja hankintapolitiikallaan olla aktiivisesti mukana luomassa vähähiilisyyteen nojaavaa kasvua ja edelläkävijämarkkinoita muun muassa avaamalla asumisen tai liikenteen investointeja uusien innovaatioiden esittelyä ja testaamista varten. Energiatehokkaan rakentamisen toteuttamisessa maakunnalla on mahdollisuus profiloitua valtakunnallisena osaajana. - Julkinen sektori toimii edelläkävijänä energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotossa, kuntakohtaisten toimenpideohjelmien laatiminen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi - Tuetaan kaupunkialueiden vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja, selvityksiä sekä kehittämishankkeita - Paikallisen uusiutuvan energian käyttöön ottoa tukevat selvitykset, esimerkiksi alueen geoenergiapotentiaalin selvittäminen - Energianeuvonnan ja -viestinnän keinoja rakentajille, yrityksille ja asukkaille monipuolistetaan ja tehostetaan. - Luodaan kansainvälisesti kiinnostavia ja monistettavia ekoalueita, joissa hyödynnetään energiatehokkaita ratkaisuja, uusiutuvan energian tuotantoa ja älykästä sähköverkon hallintaa - Yhdyskuntasuunnittelussa edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä uusia alueita suunniteltaessa - Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja sekä liikkumisen ohjausta - Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen C. Saavutettavuus ja liikennejärjestelmä Kansainväliset liikennekäytävät Suuryritysten ja pk-yritysten kansainvälistyminen ja toimintaympäristön globalisoituminen edellyttävät toimivia kansainvälisiä yhteyksiä lähialueille ja Euroopan markkina-alueille. Jatkossa rahoitusta suunnataan erityisesti Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon kehittämiseen ns. verkkojen väline - rahoitusinstrumentin kautta. Rahoituksen painopiste on suunnattu yhteysvälien (valtatie 4 ja Poh- 44

48 janmaan rata) pullonkaulojen poistamiseen sekä rajat ylittävän liikenteen kehittämiseen rajanylityspaikkojen kautta. Tavoitteena on parantaa Kuusamon ja Vartiuksen rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien toimivuutta sekä Tornio-Haaparannan kautta tapahtuvan raideliikenteen kehittämistä Luulajan ja Oulun välillä. Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmän ja logistiikan suunnittelussa ja kehittämisessä on perusteltua tarkastella pohjoisia alueita kokonaisuutena, koska sen avulla voidaan parhaiten tunnistaa kansainväliset ja valtakunnalliset tarpeet ja mahdollisuudet. Liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen yhteydessä määritetään tarkemmin myös maakuntien sisäiset ja seudulliset hankkeet. Käynnissä oleva Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on tärkeä koko Pohjois-Suomelle ja näyttää suuntaa liikennejärjestelmän uudistamiselle. Jalankulun ja pyöräilyn edellytysten parantamisen perusta on maankäytön suunnittelu. Eheä yhdyskuntarakenne lyhentää matkojen pituuksia ja mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn kulkumuotoosuuden kasvamisen. Kaavoituksella voidaan kehittää toimivia jalankulun ja pyöräilyn ratkaisuja. Houkuttelevuuden parantaminen edellyttää yhtenäistä, turvallista, esteetöntä ja hoidettua jalankulku- ja pyöräilyverkkoa. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parantaa myös autoliikenteen rajoittaminen taajama-alueilla ja ajonopeuksien hillitseminen. Matkaketjujen toimivuuden parantamisessa toimenpiteet voidaan kohdentaa joukkoliikenneterminaalien jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien ja pysäköinnin kehittämiseen. Nykyiset kevyen liikenteen väylät on pidettävä myös käyttäjiä houkuttelevassa kunnossa. Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteet kannattaa kohdentaa reiteille, joilla on matkustajapotentiaalia. Merkittävin kasvupotentiaali on Oulun kaupunkiseudun liikenteessä ja kaukoliikenteessä. Joukkoliikenteen tavoite on palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä. Maaseudulla on tarkoituksenmukaista peruspalvelutason turvaaminen alueellisessa joukkoliikenteessä ja liityntäyhteyksien kehittäminen esimerkiksi suurimmille rautatieasemille kutsutaksiliikenteen avulla. Haja-asutusalueilla pyritään turvaamaan joukkoliikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen rahoitusta voidaan henkilöliikennejärjestelmän sisällä suunnatta siten, että yksittäisten kuljetusten sijaan rahoitusta kohdennetaan kaikkia palvelevan liikenteen rahoitukseen. Muita kehittämistoimenpiteitä ovat imagon parantaminen, reaaliaikaisen tiedon saamisen edistäminen eri päätelaitteissa ja lipputuotteiden kehittäminen. Oulun lentoaseman liikenneyhteydet kehitetään monipuoliseksi kotimaan ja kansainvälisessä liikenteessä. Selkeä tavoite on kehittää Oulun lentoasemaa kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana, jolloin se palvelee syöttöliikenteen solmukohtana Pohjois-Suomen kohteisiin, Pohjois-Norjaan, Venäjälle ja Euroopan kaupunkeihin suuntautuvaa edestakaista liikennettä. Lentoaseman laajentamisen yhteydessä on toteutettu kansainvälisen lentoaseman palvelurakenne ja mitoitus vastaamaan kasvavaa liikennettä. Matkustajamäärien kasvattaminen edellyttää panostusta mm. ulkomailta saapuviin tilauslentoihin sekä kansainväliseen reittiliikenteeseen. Kansainvälisen liikenteen markkinointia kehitetään sidosryhmien yhteistyönä. Kuusamon lentoaseman kehittämisen tavoitteena on ensisijaisesti turvata riittävän tiheä ja ympärivuotinen vuorotarjonta Helsinkiin suuntautuvalle reittiliikenteelle sekä lisätä tilauslentoja. Kuusamon lentoasema palvelee alueen kansainvälistyvää matkailuelinkeinoa ja suurten tapahtumien järjestämistä sekä laajemminkin vaikutusalueen elinkeinoelämää ja asukkaita. Lentomatka on osa matkaketjua, joten lentoasemien kehittämisen ohella keskeistä on joukkoliikenteen liityntäyhteyksien suunnittelu ja kehittäminen. Syöttöliikenne voi toimia joustavasti kutsutaksilla esimerkiksi matkailukeskusten ja Oulun lentoaseman välillä. Myös raideliikenteen edellytysten ja potentiaalin mahdollisuudet selvitetään osana liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelua. 45

49 Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen merkitys on suurin kaupunkiseuduilla, erityisesti Oulun seudulla, missä tapahtuu runsasta uudisrakentamista. Maaseutumaisilla alueilla rakentaminen on vähäisempää, jolloin myös maankäytön vaikutukset liikenteeseen ovat vähäisemmät. Maankäytön muutokset vaikuttavat hitaasti ja nopeita ratkaisuja vaativat ongelmat voidaan hoitaa liikenteeseen kohdistuvilla toimenpiteillä. Liikenteen merkittävimmät ympäristöhaasteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, liikenteen meluhaittojen vähentäminen, pohjavesien suojelu sekä luonnonympäristön ja maiseman suojelu. Väylähankkeiden edistäminen ja toteutus Pohjoisen kasvavat elinkeinoalat, erityisesti kaivostoiminta ja jalostava teollisuus, matkailuelinkeino sekä energia- ja ympäristötoimialat, synnyttävät kasvavaa liikennetarvetta erityisesti päätieverkolla. Pohjois-Pohjanmaalla maantieverkon suurimmat vuorokausiliikennemäärät ovat kaupunkiseuduilla, erityisesti Oulun seudun pääväylillä. Suurimmat raskaan liikenteen määrät ovat maakuntakeskuksiin johtavilla pääväylillä, erityisesti valtateillä 4 ja 8. Oulussa ongelmana on sisääntuloväylien ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Muutoin pääteiden palvelutaso on kohtuullinen eräitä tiejaksoja lukuun ottamatta. Mikäli autoliikenteen määrät kasvavat pääteillä valtakunnallisten ennusteiden mukaisesti on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä liikenteen sujuvuusongelmien lisääntymistä pidemmillä jaksoilla, kuten valtatiellä 4 Oulun ja Kemin välillä sekä valtatiellä 8 Limingan, Raahen ja Kalajoen kohdilla. Toteutuessaan Pyhäjoen ydinvoimala lisää raskaita kuljetuksia ja erikoiskuljetuksia valtatiellä 8 erityisesti laitoksen rakentamisen aikana. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden kannalta keskeinen investointi on valtatien 4 kehittäminen välillä Oulu Kemi. Tiejakson liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi on suunniteltu Oulun kohdan moottoritien lisäkaistojen rakentaminen sekä ohituskaistajärjestelyjen toteuttaminen yksiajorataisella osuudella Iin ja Simon välillä. Rataverkolla on käynnissä Seinäjoki Oulu ja Ylivieska Iisalmi Kontiomäki kehittämishankkeet. Kuitenkin pullonkaulaksi uhkaavat muodostua tavara- ja henkilöratapihat Oulussa sekä Ylivieskassa. Toimivat tavarakuljetukset ja kasvava aluskoko edellyttävät Perämeren satamien kehittämistä. Oulun sataman kehittämiseksi on suunnitteilla satamaan johtavan meriväylän syventäminen 12 metriä syväksi sekä satamaan johtavien raide- ja tieyhteyksien kehittäminen vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Elinkeinoelämän toimintaa palvelee eri liikennemuotoja yhdistävien multi- ja intermodaalien logistiikkakeskusten kehittäminen ja laajentaminen. Alueen kilpailukykyä tukevat myös pienet liikenneinvestoinnit ja alemman tieverkon suunnitelmallinen kehittäminen olemassa olevien resurssien mukaisesti. Eniten tarpeita syntyy kasvavilla alueille asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemista liikennejärjestelyistä ja liikennevirtojen paikallisen muuttumisen vuoksi. Maakunnallisesti merkittävä tavoite on myös Hailuodon kiinteän yhteyden suunnittelu ja toteutus. Liikennejärjestelmän kehittäminen ja erityisesti tiestön kunnon turvaaminen vaativat lisärahoitusta, jotta luonnonvarojen kestävä käyttö on mahdollista ja jotta ihmisten päivittäiset liikkumistarpeet voidaan täyttää. Perustienpidon valtakunnallinen määräraha edellyttäisi selkeää tasokorotusta. Näköpiirissä oleva niukkeneva rahoituskehys ja muut kannattavien investointien toteuttamisen esteet voidaan parhaiten kompensoida ottamalla käyttöön uudenlaisia rahoitusmalleja ja esimerkiksi infrarahasto. Toimenpiteet: 46

50 a. Kaupunkiseutujen ja taajamien tärkeimpien pyöräilyn laatukäytävien määrittäminen ja toteuttaminen b. Joukkoliikenteen palvelutaso - palvelutason parantaminen kaupunkiseuduilla ja suurimpien kaupunkien välisillä runkoreiteillä sekä tason nostaminen houkuttelevaksi Oulun seudulla joukkoliikenteen laatukäytävissä - peruspalvelutason turvaaminen ja liityntäyhteyksien kehittäminen rautatie- ja linjaautoasemille haja-asutusalueella c. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana ja Kuusamon lentoaseman vuorotarjonnan kehittäminen Helsinkiin d. Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen sitoutuminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi e. Perusväylänpidon rahoituksen turvaaminen - päätieverkon kunnon pitäminen hyvällä tasolla - pienten alueellisten investointien toteuttaminen - alemman tieverkon moniongelmaisten ja liikenteellisesti merkittävien tiejaksojen suunnitelmallinen parantaminen - talvimerenkulun turvaaminen f. Väylähankkeet - valtatie 4, Oulu Kemi kehittäminen - valtatie 8, Oulu Kalajoki Vaasa (elinkeinopoliittisesti tärkeä hanke) - Oulun sataman sisääntuloväylän syventäminen 12 metriin - valtatie 4, Oulu Jyväskylä kehittäminen - valtatie 20, Oulu Kuusamo kehittäminen g. Muut liikennejärjestelmän kärkihankkeet - Oulun tavara- ja henkilöratapihojen sekä Ylivieskan ratapihan kehittäminen - Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden kehittäminen - junaliikenteen nopeuttaminen ja tarjonnan kehittäminen Pohjanmaan ja Vartiuksen radalla - matkailukeskusten liikennejärjestelmien kehittäminen sekä matkailuteiden tuotteistaminen, mm. Pohjanlahden rantatie ja Tervan tie Laajakaistainfrastruktuuri ja sähköiset palvelut Kiinteään valokuitutekniikkaan perustuvan laajakaistainfrastruktuurin rakentaminen on keskeinen edellytys maakunnan kehitykselle. Luotettava, toimiva ja kattava valokuituverkko edistää alueellista elinvoimaa luomalla uusia työpaikkoja ja kohentamalla asumisen viihtyisyyttä sekä vaikuttaa myönteisesti ihmisten turvallisuuteen ja palveluiden saatavuuteen. Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena kaikille avoin (open access -periaatteen mukainen) ja kattava kiinteävalokuituverkko, joka yhdistää kyläverkot toisiinsa runkoverkon välityksellä. Laajakaistaverkon rakentamisen lisäksi on kehitettävä julkisten ja yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin palveluiden sähköistämistä, koska niiden kautta voidaan turvata toimivat ja kaikkien saatavilla olevat lähipalvelut riippumatta palvelurakenteiden muutoksista. Julkisen palvelutuotannon kustannushyödyt tietoliikenteen ja - teknologian avustuksella ovat merkittävässä asemassa lähitulevaisuudessa. Etenkin maaseutukuntien asukkaille luotettava ja toimiva kiinteä laajakaistayhteys mahdollistaa palveluiden käyttämisen ja tasavertaisen yhteiskuntaan osallistumisen. Toimenpiteet: h. Valokuitu tekniikkaan perustuvan kiinteän laajakaistaverkon suunnittelu ja rakentaminen, mm. Laajakaistan kaikille i. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien sähköisten palveluiden kehittäminen 47

51 D. Ympäristö Toimenpiteet: Puhdas ja monimuotoinen luonto on alueellisen kehittämisen tärkeä perusta. Alueen kehittämisessä keskeinen haaste ympäristön kannalta on luonnonvarojen hyödyntäminen vastuullisesti, ympäristöhaittoja ja -riskejä minimoiden. Tavoitteena on maakunnan luonnonympäristön vaaliminen ja hyödyntäminen hyvinvoinnin ja vetovoiman lähteenä. Ympäristön hyvän tilan saavuttaminen edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä vaurioalueiden ennallistamiseksi. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty viime vuosina merkittäviä toimenpiteitä, mm. suojelualueverkoston kehittäminen ja luonnonarvojen entistä kattavampi huomioon ottaminen muussa maankäytössä. Vesienhoidossa haasteena on ollut vesien hyvän tilan saavuttaminen. Pääosa suurista järvistä on hyvässä kunnossa, mutta jokivesistä vain noin puolet. Teollisuuden ja yhdyskuntien päästöjen vähennyttyä on maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen aiheuttaman kuormituksen merkitys korostunut. Vesien kunnostukselle ja muun muassa kalateiden rakentamiselle on selkeä tarve, mutta ongelmana on käytettävissä olevien julkisten resurssien vähäisyys. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi kunnostukseen tarvitaankin uudenlaisia toimintamalleja ja mukaan uusia toimijoita. Kestävän luonnonvaratalouden näkökulmasta kehittämistarpeita liittyy tuotannon ympäristövaikutusten hallintaan ja ekotehokkuuden lisäämiseen. Luonnonvaroja hyödyntävät toimet on tärkeä sovittaa yhteen muiden luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen kanssa. Ympäristön hyvän tilan säilymisen lisäksi haasteeksi nousee toiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Tavoitteena on luonnonvarojen käytön kokonaisvaltainen suunnittelu ja kohdentaminen huomioiden käytön taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset. Luonnonympäristöön ja sen tuottamiin palveluihin kohdistuu paineita muun muassa kehittyvän kaivosteollisuuden, alueen vahvan turvetalouden sekä uusiutuvaan energiaan liittyvien tavoitteiden (metsäenergia, tuulivoima) myötä. Panostus uusiutuvaan energiaan aiheuttaa osin uudenlaisia ympäristövaikutuksia, muun muassa tuulivoimarakentamisen maisema- ja meluvaikutukset. Erityistä huomiota on tarpeen kiinnittää entistä kestävämmän turvetalouden kehittämiseksi. Pohjois- Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelmassa on määritelty painopisteet soiden kestävän käytön kehittämiseksi (ks. laatikko seuraavalla sivulla). Elinympäristön turvallisuuden ja yhdyskuntien toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää muuttuviin ilmasto-oloihin ja ympäristöriskeihin varautumista. Tulevalla ohjelmakaudella ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää varautumista muun muassa tulvariskeihin ja tulvatorjuntaan sekä valumaalueelta tulevan kuormituksen hallintaan ja vesihuollon toimivuuteen. Ympäristövahinkoihin varaudutaan riskilähtöisellä suunnittelulla ja resurssien oikealla kohdentamisella. Erityisesti pitkällä tähtäimellä on olennaista kyetä ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutukset alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja alueen luonnonolosuhteisiin perustuviin elinkeinoihin. a. Kehitetään ja otetaan käyttöön ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä ratkaisuja luonnonvarojen käytön kestävyyden tukemiseksi b. Eri maankäyttömuotoja ja -intressejä yhteen sovittavat kehittämishankkeet c. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen eri toimialoilla d. Edistetään vesienhoitoa ja vesivarojen kestävää käyttöä Vesistöjen kunnostamisen kehittäminen: uudet toimintamallit, toimijat ja resurssit Tulvariskialueille laaditaan koko vesistöalueen kattavat tulvariskien hallintasuunnitelmat 48

52 Toimenpiteet vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Oulu- ja Iijoen kalatiehankkeiden toteuttamisen edistäminen Pohjavesien suojelun ja kiviainesten oton yhteensovittaminen Alueellisen vesihuoltostrategian laatiminen ja valtakunnallisen viemäröintiohjelman toimeenpano Oulun vedenhankinnan varmistaminen e. Maakunnallisen suo-ohjelman toteuttaminen (ks. laatikko alla) Vastuullisella soiden käytöllä tunnetuksi kosteikkomaakunnaksi Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoluonto on mittava. Se käsittää soina puolet maakunnasta, arvokkaita lintuvesiä ja lisääntyvästi rakennettuja kosteikkoja. Kosteikot tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluja, ja niiden vastuullinen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia aluekehitykselle. Pohjois-Pohjanmaalla on hyvät edellytykset kehittyä kansainvälisesti tunnetuksi kosteikkomaakunnaksi. Nykytilanteeseen nähden tämä vaatii sekä kosteikkoluontoa turvaavia toimenpiteitä että soita muuttavan käytön harkittua kohdentamista ja toimintatapojen kehittämistä. Maakuntaohjelmakauden keskeisiä toimenpiteitä ovat: - Kosteikkojen (suot, lintuvedet) tunnettuuden ja matkailukäytön lisääminen - Olvassuon alueen kehittäminen kansallispuistotasoiseksi luontomatkailukohteeksi - Turpeen tuotanto- ja jalostustapojen kehittäminen, tavoitteina tuotantovarmuuden ja ympäristöhyväksyttävyyden parantaminen sekä jalostuspohjan laajentaminen: kohdentaminen ojitetuille soille, energiaturpeen tuotannon vesiensuojelu- ja tuotantotekniikan parantaminen, uusiutuvan pintaturpeen uudet käyttömuodot - Turvemaiden metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, polttolaitostuhkan saattaminen turvemaiden metsätalouden ravinnekiertoon - Turvetuotannon suopohjien jälkikäytön edistäminen suunnitteluhankkeilla, joilla tavoitellaan monipuolisia ympäristö- ja tuotantohyötyjä jälkikäyttökeskittymissä - Edistetään muuttuneiden metsätaloudellisesti kannattamattomien soiden ennallistamista luonnonarvo- ja riistatalouskohteilla. E. Monimuotoisen kulttuurin maakunta Vahvan ja monimuotoisen kulttuuriperinnön ja -elämän pohjalle on hyvä luoda hyvinvointia ja taloudellista menestystä. Monipuolista kulttuuria tarjoavat alueet houkuttelevat ihmisiä ja pääomaa resurssit ja kyvyt hakeutuvat sinne, missä on kriittistä massaa. Vetovoimaisista keskuksista ja niiden kyvystä houkutella luovia ja aktiivisia ihmisiä on tullut merkittävä tekijä alueiden välisessä kilpailussa. Kulttuurin merkitys on tässä on merkittävä. Kulttuuriperintö ja -ympäristöt kertovat alueen perinteistä, elinkeinoista ja asutuksesta. Monien alueiden imago rakentuu kulttuurilähtöisesti kuuluisan henkilön, tapahtuman tai paikan mukaan. Kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä kunnan identiteetin rakentamisessa, mutta myös kulttuurimatkai- 49

53 lun ja luovien alojen sisältöjen luomisessa. Kulttuurikohteiden säilyttäminen edellyttää kunnilta ja alueen asukkailta tietoa ja aktiivista toimintaa. Kulttuuripalvelujen saatavuuden osalta haasteena ovat muun muassa pitkät välimatkat, minkä vuoksi huomiota tulee kiinnittää palveluiden tuotanto- ja jakotapojen kehittämiseen. Kulttuuripalveluita on perusteltua kehittää alueelliset veturit edellä ja pyrkiä kasvattamaan kulttuurin tarjontaa ja laatua kuntien, yhdistysten ja yrittäjien yhteistyönä. Samalla kulttuuritoiminnan strategisen suunnittelun tarve kunnissa kasvaa. Oulussa kriittisen massan kasvu on jo nykyisellään mahdollistanut uudenlaisten palveluiden tuottamismenetelmien kehittämisen. Kulttuuritapahtumat ovat elinvoimaisen alueen piirre. Perinteisesti ne ovat kunnan järjestämiä, mutta nykyisin tapahtumia järjestetään hyvin erilaisista lähtökohdista käsin: ammattimaisesti tai kansalaislähtökohdista sekä erilaisia verkostoja ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Tulevaisuudessa kulttuuritapahtumia tuotettaessa tulisi suurten tapahtumien lisäksi pyrkiä tukemaan myös asukkaista lähtöisin olevia tapahtumia ja lähikulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja. Toiminta ilmentää vahvasti uudenlaista kaupunkikulttuuria. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimintatilojen muodossa. Vastavuoroisesti kuntien näkökulmasta järjestöt ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääjiä. Kunta toimii voimavarojen kokoajana ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli itsenäisenä toimijana. Toimenpiteet: a. Kulttuurimatkailun sisältöjen kehittäminen ja kulttuuriverkostojen synnyttäminen maakunnan kansainvälisesti vahvojen ominaispiirteiden ympärille b. Kulttuuriympäristöjen hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä c. Tuetaan kulttuuritapahtumien järjestämistä Tuetaan maakunnan keskeisiä festivaaleja alueimagon ja -talouden kehittäjinä Edistetään lähikulttuurin tuottamista tukemalla vuorovaikutteisia ja luovia asukaslähtöisiä tapahtumia d. Osaaminen ja kulttuuripalveluiden uudet tuottamistavat Kehitetään uusia tuottamisen malleja eri toimijoiden yhteistyönä, kulttuuripalveluinnovaatioiden maakunnallinen hyödyntäminen Edistetään yhdistysten ja järjestöjen valmiuksia tuottaa palveluja kuntalaisille sekä kunnan tilojen käytön kehittäminen tarvelähtöisesti F. Maakunnan palvelurakenne Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ja rakenteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen vaatii kunnilta jatkuvasti kasvavia taloudellisia resursseja. Samaan aikaan kunnat kamppailevat pienenevien verotulojen ja valtionosuuksien kanssa. Voidakseen turvata asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, on kuntien vääjäämätöntä etsiä tapoja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja sekä muuttaa nykyistä palvelurakennetta. Pohjois-Pohjanmaa on maantieteellisesti laaja alue, joten sosiaali- ja perusterveydenhuollon perustason palveluiden turvaaminen lähipalveluina edellyttää eri osissa maakuntaa erityyppisiä ratkaisuja. 50

54 Kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisen pohjana on valtakunnallisesti pidetty luonnollista asuinja työssäkäyntialuetta. Maakunnan alueella Oulun seutu muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen alueen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta se poikkeaakin muusta maakunnasta mm. taloudellisen kantokyvyn, väestön ikärakenteen ja sairastavuuden osalta. Tällä alueella on mahdollista kehittää yhteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja toisella tavalla kuin maakunnan muissa osissa. Maakunnan koillisosalle on tyypillistä harva asutus ja pitkät etäisyydet. Oulun eteläpuolen kuntien väkiluku on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta liian pieni, jääden alle asukkaan. Alueella ei ole selkeää keskuskuntaa. Tällä alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta tulee voida kehittää alueen erityispiirteistä käsin. Vaativien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen osalta maakunnassa on oleellista, että alueella järjestetään ja tuotetaan sekä kustannustehokkaita että korkeatasoisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. On perusteltua, että maakunnassa on yksi toimija, joka vastaa vaativista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on tärkeää, että alueella syntyy uudenlaisia palveluinnovaatioita ja myös tuotannon rakenteet kehittyvät. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (korkeakoulut ja toisen asteen ammatillinen koulutus) ja kehittämisrakenteet (mm. sosiaalialan osaamiskeskukset, perusterveydenhuollon kehittämisyksiköt) tulee pystyä turvaamaan myös muuttuvissa tulevaisuuksissa. Toimenpiteet: a. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan monimuotoisuuden huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja rakenteiden kehittämisessä b. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatioiden ja tuotannon rakenteiden kehittämiseen panostaminen c. Turvataan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon korkeakoulu- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus d. Turvataan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteet Osaamisen rakenteet ja verkostot Valtion tulevien vuosien säästöt koulutuksessa ja tavoite koulutuksen järjestäjien määrän supistamisesta tulevat muuttamaan Pohjois-Pohjanmaan osaamisrakenteita ja koulutuksen järjestäjien toimilupia. Maantieteellisesti laajassa maakunnassa on tärkeää, että koulutuksen tarjonta on riittävä ja toimipaikkoja ja yksikköjä on kattavasti eri puolella maakuntaa. Erityisesti toisen asteen koulutuksen tarjonta tulee olla lähellä nuoren kotipaikkaa. Taloudellisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää koulutuksen järjestäjien ja myös maakunnan eri alueiden aktiivista yhteistyötä ja koordinaatiota koulutusohjelmien aikatauluista ja sisällöistä. Voimakkaan murroksen aikana myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä on tiivistettävä ja löydettävä uusia käytäntöjä. Rakennemuutoksen aikana uusimman tiedon hyödyntämisen merkitys kasvaa erityisesti aikuiskoulutuksessa. On löydettävä uusia käytäntöjä ja pyrittävä löytämään ne keinot, joilla työttömäksi tai lomautetuksi joutuneet saadaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Korkea-asteen ja tutkimuksen kehittämisessä rakennetaan maakunnallista verkostoa, johon kuuluvat tutkimuslaitokset, oppilaitokset ja yritykset. Uusien verkostojen ja keskittymien taustana toimii maakunnassa tehty älykkään erikoistumisen strategia, jonka valintojen onnistumisen eteen maakunnan eri osat joutuvat tekemään yhteistyötä. Erityisesti perusteollisuuden arvoketjun ja ICT:n so- 51

55 veltamisessa Oulun ja muu maakunnan verkostoista syntyy sellaista lisäarvo, jota yksittäiset toimijat eivät voi saada aikaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöt ovat jo vaikuttaneet koulutuksen tarjontaan. Aloituspaikkoja on leikattu runsaasti ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Syynä on ollut nuorisoikäluokkien pieneneminen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuoteen 2016 myös Pohjois-Pohjanmaalta leikattiin merkittävästi aloituspaikkoja, vaikka nuorisoikäluokkakehitys on maan positiivisinta. Seuraavalla kehittämissuunnitelmakaudella näin ei saa käydä, vaan koulutuksen tarjonta tulee noudattaa ikäluokkakehitystä. Toimenpiteet: a. Koulutuksen tarjonnan varmistaminen koko nuorisoikäluokalle b. Koko maakunnan kattavan ja tasapainoisen koulutuksen verkoston turvaaminen c. Kehitetään koulutusväyläajattelua, joka mahdollistaa sujuvan siirtymisen toisen asteen oppilaitoksesta korkeakouluun d. Monipuolisen ja ajantasaisen aikaiskoulutuksen turvaaminen e. Maakunnallisten osaamisverkostojen ja keskittymien tukeminen 52

56 3.2 KÄRKITEEMAT Nuorten koulutus ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäisy: - koulutuksen aloituspaikat vastaamaan alueen tarvetta - ammatillisen koulutuksen joustavuus ja työelämävastaavuus - kuntien työllisyystoimenpiteiden ja ohjelmien tukeminen - nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus Suurhankkeiden edistäminen ja niihin varautuminen: mm. LAGUNA, Hanhikivi 1 sekä kaivos- ja tuulivoimahankkeet Teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen Uusien yritysten kasvun ja verkostoitumisen tukeminen Pohjoisen työmarkkinoiden yhtenäistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Korkean arvonlisän biotalous: mm. biojalostamot Kansainvälinen huippuosaaminen sekä T&K investointien kaupallistaminen Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen aluekehittämisessä Hyvinvointiohjelman järjestelmällinen toteuttaminen Euroopan laajuisen TEN-T -ydinverkon (valtatien 4 sekä Pohjanmaan radan ja ratapihojen) pullonkaulojen ja rajat ylittävän liikenteen kehittäminen Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Luotettavien ja alueellisesti kattavien kiinteiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen ja palveluiden digitalisoiminen Luonnonvarojen vastuullinen käyttö ja yhteensovittaminen alueellisesti 53

57 3.3 RAHOITUSSUUNNITELMA 54

58 3.4 SEURANTA JA TOIMEENPANON EDISTÄMINEN Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa määriteltyjen kehittämisen tavoitteiden ja painopisteiden toteuttamista, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan laadullisen ja määrällisen seurannan kautta. Laadullisessa seurannassa käydään läpi toimintalinjojen painopisteiden toteutumista. Määrällinen seuranta muodostuu mittareista, joilla mahdollisimman hyvin voidaan kuvata toimintalinjojen tavoitteiden toteutumista. Keskeisille mittareille on asetettu määrälliset ja/tai laadulliset tavoitteet. Asetettuja tavoitteita voidaan tarkistaa ja täsmentää maakuntaohjelmakauden aikana. Maakunnan kehityksestä raportoidaan maakuntavaltuustolle kerran vuodessa. Yhteisiä kokouksia ja teemaseminaareja yhteistyötahojen kesken järjestetään tarvittaessa seurannan tukemiseksi. Seurannan koordinointivastuu on maakunnan liitolla. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman toteuttaminen on verkostoyhteistyötä, jossa tarvitaan kuntien, valtion, tutkimuslaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin panosta. Kullakin toimijalla on oma merkittävä roolinsa. Maakuntaohjelman toimeenpanon edistämiseksi synnytetään verkostomainen, aluelähtöinen toimintamalli. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Indikaattori Lähtötaso Tavoite 2017 Tavoite 2040 Kuntien talous - Vuosikate 212 /asukas Kuntatalouden tasapaino - Vuosikate % poistoista (= 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset) - Lainakanta - Konsernin lainakanta Lähde: Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 64,4 % /asukas /asukas (vuosi 2012) Väestön määrä Lähde: Tilastokeskus, väestö Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus, väestö Muuttoliike - Kuntien välinen nettomuutto - Nettosiirtolaisuus - Kokonaisnettomuutto Lähde: Tilastokeskus, väestö Teollisuuden energiankäyttö, TJ - Öljy - Hiili - Turve - Puupolttoaineet - Sähkö - Lämpö - Kaikki energialähteet yhteensä Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden energiankäyttö Maakunnan investointiaste (investoinnit/arvonlisäys) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Vanhushuoltosuhde (yli 65 vuotiaat/15-64 vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, väestö (vuosi 2012) (vuosi 2012) (vuosi 2012) 8 346, , , , , , ,1 (vuosi 2012) 28,7 % (vuosi 2011) 24,6 (vuosi 2012) Lapsihuoltosuhde (alle 15 vuotiaat/15-32,2 64 vuotiaat) (vuosi 2012) Lähde: Tilastokeskus, väestö 1 POHJOIS-POHJANMAAN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS Positiivinen nettomuutto Muuta maata parempi Muuta maata parempi Indikaattori Lähtötaso Tavoite 2017 Tavoite 2040 Kaikkien toimialojen vientiliikevaihto 108 Tasainen kasvu (indeksi, 2010=100) (vuosi 2012) 55

59 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Vientiä harjoittavien yritysten toimipaikkojen Lähde: Tilastokeskus / TEM BKT/asukas (käyvin hinnoin) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Elinkeinoelämän dynamiikka, indeksi (1/3 Kasvuyritysten suhde yrityskantaan, 1/3 Aloittaneiden yritysten suhde yrityskantaan, 1/3 Vientiä harjoittavien yritysten suhde toimipaikkojen määrään) /asukas 83,8 % koko maan tasosta (vuosi 2011) Yli maan keskitason Lähde: Yrittäjyys Aloittaneet yritykset, lkm Lopettaneet yritykset, lkm Yrityskanta, lkm Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri Kasvavat yritykset (väh. 10 % liikevaihdon lisäys ja väh. 3 henk. työllistävä yritys) Lähde: Tilastokeskus / TEM Yritysten toimipaikkojen liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri Työpaikkojen määrä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot - Yritykset - Julkinen sektori - Korkeakoulusektori Lähde: Tilastokeskus, tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö - Yritykset - Julkinen sektori - Korkeakoulusektori Lähde: Tilastokeskus, tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Väestön koulutustaso, koulutustasoindeksi (VKTM) Lähde: Tilastokeskus, koulutus Tutkinnon suorittaneet 15-vuotta täyttäneistä - Yhteensä - Miehet/naiset Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus vuotiaissa - Yhteensä - Miehet / naiset Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot Työttömyys Työttömyysaste - Työttömyysaste miehet/naiset Alle 25-v. työttömiä Lähde: Työ- ja elinkeliministeriö Työllisyysaste (15 64-v.) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Klusteriseuranta (indeksi, 2010=100) - Metalli (liikevaihto / henkilöstö) - Puu (lv / hlöstö) - ICT (lv / hlöstö) - Matkailu (lv / hlöstö) - Hyvinvointi (hlöstö) - Korkea teknologia (lv / hlöstö) (vuosi 2012) 516 (vuosi 2011) 19,5 mrd 3,8 % muutos ed. vuodesta (vuosi 2012) (vuosi 2011) 745,0 milj. euroa 51,6 milj. euroa 134,9 miljoonaa euroa (vuosi 2012) henkilöä 601 henkilöä henkilöä (vuosi 2012) 341 (vuosi 2011) 70,7 % 70,0 % miehet/71,4 % naiset (vuosi 2012) 12,6 % 14,8 % / 10,1 % (vuosi 2012) 11,7 % 13,0 % /10,3 % työtöntä (vuosi 2012) 64,9 % (vuosi 2012) 107,8 / 105,0 99,2 / 98,9 105,7 / 90,7 112,2 / 108,7 109,8 / Tasainen kasvu Kasvu-uralle taantuman jälkeen Yhteensä yli 1 mrd euroa Lähtötason säilyttäminen, uusia kärkiä Tasainen kasvu Tasainen kasvu Laskeva suuntaus 8,5 % Voimakas lasku Maan keskitasoa suurempi Voimistuva kehitys Voimakas lasku Alle 6 % 66 % Yli 68 % Kasvu-uralle Tasainen kasvu 56

60 - Luovat alat (lv / hlöstö) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Sähköntuotanto, GWh - Vesivoima - Tuulivoima - Ydinvoima - CHP teollisuus - CHP kaukolämpö - Erillinen lämpövoima - Yhteensä Lähde: Energiateollisuus Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet, GWh - Kivihiili - Turve - Puu ja muu bio - Sekapolttoaineet - Teollisuuden sekundäärilämpö - Sähkö - Yhteensä Lähde: Energiateollisuus Puun energiakäyttö, m3 - Metsähake - Teollisuuden puutähdehake - Sahanpuru ja muut purut - Kuori - Kierrätyspuu - Pelletit ja briketit - Kaikki yhteensä Lähde: METLA Raakapuun käyttö, m3 - Tukkipuu - Kuitupuu - Polttopuu - Yhteensä Lähde: METLA 2 HYVINVOINTI / (vuosi 2012) (vuosi 2012) (vuosi 2012) (vuosi 2012) Indikaattori Lähtötaso Tavoite 2017 Tavoite 2040 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Voimakas lasku 24-vuotiaat / vastaavanikäistä (vuosi 2011) Lähde: HL, SOTKAnet/Tilastokeskus, koulutustilastot Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan, % - Lukiokoulutus - Ammatillinen koulutus Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot Työkyvyttömyyseläkettä saavat alle 25-vuotiaat - Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt - Yhteensä Lähde: Kela Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus kaikista asukkaista Lähde: THL, SOTKAnet Käytettävissä oleva tulo (netto), (indeksi, koko maa=100) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kansansairauksien summaindeksi, vakioitu (indeksi, koko maa=100) Lähde: Kela Kansallispuistojen, luonnonsuojelukeskusten ja palvelupisteiden kävijämäärät Kansallispuistot - Oulanka - Rokua - Syöte Asiakaspalvelupisteet - Oulanka - Syöte - Karhuntassu 4,4 % 8,7 % (lukuvuosi 2010/2011) (vuosi 2013) 6,2 % (vuosi 2011) euroa/asukas 89,4 indeksi (vuosi 2010) 138,4 (vuosi 2011) Voimistuva kehitys Aleneva kehitys Maan keskitason saavuttaminen 135 Alueellisten erojen kaventaminen Tasainen kasvu 57

61 - Kalajoki - Hailuoto - Liminganlahti Lähde: Metsähallitus (vuosi 2013) 3 ALUERAKENNE, SAAVUTETTAVUUS JA YMPÄRISTÖ Indikaattori Lähtötaso Tavoite 2017 Tavoite 2040 Taajama-aste Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot Päästöt (päästökauppaan kuulumattomat), tuhatta tonnia CO2-ekv. - Energiasektori - Kotimaan liikenne Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario Lentoliikenne Lähde:Finavia Laajakaistan kattavuus (kotitalouksista alle 2 km päässä 100 megabitin valokuitu- tai kaapeliverkosta), % Satamien ulkomaan tavaraliikenne Pohjois-Pohjanmaalla, Lähde: Merenkulkulaitos ja Suomen Satamaliitto Rautatieliikenne, henkilökilometrit (Henkilökilometri = matkustajan kulkema kilometrin matka) Lähde: Liikennevirasto Rautatieliikenne, tonnikilometrit (Tonnikilometri = tavaratonnin kilometrin pituinen kuljetusmatka) Lähde: Liikennevirasto Maakunnan keskeisten festivaalien kävijämäärät - Ilmakitara - Qstock - Jalometalli - Oulun musiikkivideofestivaalit - Päätalopäivät - Haapavesi folk (kevät, syys, päätap.) - Raahen rantajatsit - Pyhäjärven täydenkuun tanssit - Oulaisten musiikkiviikot - Rotuaaripiknik - Kuusamon Nature Foto - Kalajoen juhannus - Kärsämäen elämäntarinafestivaali - Raudasjoen kristillisen opiston kesäleiri Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto 82,4 % (vuosi 2012) (vuosi 2011) Kuusamo matkaa Oulu matkaa (vuosi 2012) Kalajoki tonnia Oulu tonnia Raahe tonnia (vuosi 2012) Oulu Kemi 65 milj. km Oulu Kontiomäki 22 milj. km Oulu Ylivieska 115 milj. km Ylivieska Kokkola 79 milj. km Ylivieska Iisalmi 5 milj. km YHTEENSÄ 286 milj. km Osuus koko maasta 9,1 % (vuosi 2012) Oulu Kemi 147 milj. km Oulu Kontiomäki 606 milj. km Kontiomäki Vartius 241 milj. km Oulu Tuomioja 207 milj. km Raahe Tuomioja 45 milj. km Ylivieska Tuomioja 313 milj. km Ylivieska Kokkola 555 milj. km Ylivieska Haapajärvi 179 milj. km Haapajärvi Pyhäsalmi 100 milj. km Pyhäsalmi Iisalmi 181 milj. km YHTEENSÄ milj. km Osuus koko maasta 27,8 % (vuosi 2012) Tasainen kasvu 58

62 4. TAUSTA-AINEISTO POHJOIS-POHJANMAAN SKENAARIOT Valmisteluprosessi Maakunnan keski- ja pitkän aikavälin kehittämisen linjaukset on laadittu laaja-alaisella ja osallistavalla valmisteluprosessilla. Maakunnan tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia on ollut ideoimassa eri alojen asiantuntijoita muun muassa maakunnan kehittäjäorganisaatioista, tutkimuslaitoksista, oppilaitoksista, kunnista ja järjestöistä. Aineistoa maakunnan tulevaisuudennäkymiin on koottu vuoden 2013 aikana järjestetyissä aluetapaamisissa, tekemällä verkkokyselyjä sekä järjestämällä tulevaisuusverstaita. Maakunnan tulevaisuutta on luodattu kuulemalla aluekehittäjien ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiä maakunnan kehittämiseen vaikuttavista arvoista, muutosvoimista ja trendeistä, vasta vireillä olevista muutosvoimista eli heikoista signaaleista sekä mahdollisista yllättävistä ja odottamattomista, radikaalisti toimintaympäristöä muuttavista muutosvoimista eli villeistä korteista. Tulevaisuuskuvissa ja skenaarioissa on käytetty lähteinä myös muualla tuotettuja määrittelyjä voimakkaasti nykyhetkeen vaikuttavista, pitkäkestoisista muutosvoimista eli megatrendeistä. Megatrendit vaikuttavat monilla elämänaloilla ja maantieteellisesti laajoilla alueilla. Pitkäkestoisina ilmiöinä ne voivat auttaa myös tulevaisuuksien luotaamisessa. Muutosvoimat Maakunnan tulevaisuuskuvien ja skenaarioiden muodostaminen vuodelle 2040 aloitettiin kokoamalla näkemyksiä maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä muutosvoimista. Aineiston keruu toteutettiin laajalevikkisenä verkkokyselynä. Kootun aineiston pohjalta tehtiin lista maakunnan keskeisimmistä tulevaisuuksiin vaikuttavista muutosvoimista. Muutosvoimien joukosta valittiin kaksi merkittävimmäksi katsottua muutosvoimaa ja niiden ääriarvoista muodostettiin nelikenttämalli tulevaisuuskuvien pohjiksi. Tulevaisuuskuvien keskeisimmiksi muutosvoimiksi valittiin muutosvoimat Pohjoisen alueen painoarvo ja Väestö ja osaaminen. Tehty valinta tukee osaltaan myös maakunnan strategisten määrällisten ja laadullisten tavoitteiden valintoja (Pohjoisuus, kansainvälisyys, nuoret ja osaaminen), jotka on esitetty tämän raportin sivulla 12. Tunnistetut muutosvoimat ovat: Poliittiset muutostekijät Kansainvälisyys Pohjoisuus Alueen kilpailukyky ja painoarvo Yleinen muutosnopeus, kompleksisuus ja keskinäisriippuvuus Aluerakenteen keskittyminen Talouden muutostekijät Suuntautuminen Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle Uudet toimialat, teknologiat ja resurssit Talouden ennustamisen vaikeus taloussuhdanteiden vaikutukset alueen kehittymiseen Muutokset kansainvälisillä markkinoilla Energian hinta 59

63 Sosiaaliset muutostekijät Työmarkkinoiden rakennemuutos ja työllisyyden kehitys Väestörakenteen kehitys Yhteisöllisyyden uudet muodot vastuunkanto Turvallisuus Ihmisten elämänarvojen ja ajankäytön muutokset Teknologiset muutostekijät Teknologian käyttäjälähtöinen kehittäminen Glokaali panostus puhtaaseen teknologiaan Teknologian laaja hyödyntäminen Ekologiset muutostekijät Ilmastomuutos Luonnonvarojen kasvava kysyntä ja riittävyys Fossiilienergian saatavuus Puhtaan elinympäristön merkityksen kasvu Tulevaisuuskuvien toiseksi muutosvoimaksi valitun Pohjoisen alueen painoarvo muodostettiin joukosta muutosvoimia, jotka ovat nousseet esille valmisteluprosessin aikana. Yhteinen piirre niillä on, että ne vaikuttavat laaja-alaisesti pohjoisen alueen painoarvoon, kehittämiseen ja kilpailukykyyn pitkällä aikavälillä. Kansallisella tasolla koko maan tasapuoliseen kehittämiseen ja pohjoisen alueen painoarvoon kohdistuu tällä hetkellä monia voimakkaita muutosvoimia. Niillä on laaja-alaista ja merkittävää vaikutusta siihen, kuinka hyvin Pohjois-Pohjanmaa ja muut pohjoiset alueet pärjäävät nyt ja tulevaisuudessa. Pohjoinen alue nähdään tässä siis Pohjois-Pohjanmaata laajempana alueena, jopa maan rajat ylittävänä käsitteenä kattaen siis myös Pohjois-Kalotin alueen. Pohjoisilla alueilla on esimerkiksi maailmanlaajuisesti tarkasteltuna merkittäviä öljy-, kaasu-, malmi- ja metsävaroja, joiden kysyntä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Luonnonvarat yhdessä alueen korkeatasoisen teknologisen ja muun osaamisen, matkailupalveluiden ym. kanssa mahdollistavat hyvät menestyksen eväät pitkälle tulevaisuuteen koko Pohjois-Kalotin alueella. Taustalla olevia megatrendejä: Raaka-aineiden väheneminen, kansainvälistyminen (globalisaatio), ilmastonmuutos, kulutuksen kasvu. Tulevaisuuskuvien toiseksi muutosvoimaksi valittu Väestö ja osaaminen on maakunnan tulevaisuuden menestyksen kannalta erittäin merkittävä muutosvoima. Pääkaupunkiseutua ja muutamaa Suomen kasvukeskusta lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaan väestörakenne on muuta maata tasapainoisempi ja se onkin keski-iältään maan nuorin maakunta. Väestöennusteiden mukaan Pohjois-Pohjanmaan väestörakenne pysyy tasapainoisena myös tulevina vuosikymmeninä. Pohjoispohjalaiset ovat myös korkeasti koulutettuja. Yhä nopeammin kansainvälistyvässä ja teknologisoituvassa maailmassa on tärkeää pitää huolta ihmisten osaamisen korkeasta tasosta ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Muuten on vaarana, että Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyky rapautuu ja maakunnasta tulee pelkkä työvoiman kasvattajaseura. Taustalla olevia megatrendejä: Teknologinen kehitys, kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen 60

64 Tulevaisuuskuvat Tulevaisuuskuvat luotiin kahden valitun muutosvoiman ääripäiden pohjalta tehdyn nelikenttämallin pohjalta. Muutosvoiman Pohjoisen alueen painoarvo ulottuvuudet olivat pohjoisen alueen painoarvo kasvaa ja pohjoisen alueen painoarvo vähenee ja vastaavasti muutosvoiman Väestö ja osaaminen ulottuvuudet väestön määrä kasvaa ja osaaminen on huipputasoa tai väestö vähenee ja osaaminen rapautuu. Nelikentän eri ulottuvuuksista muodostettiin neljä tulevaisuuden maailmaa eli tulevaisuuskuvaa: Pohjoinen sampo, akateeminen umpio, siirtomaa ja kasvattajaseura ja nälkämaan laulu. Muodostetut tulevaisuuskuvat ovat kuvauksia maakunnan mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä. Ne eivät ole ennusteita maakunnan tulevaisuuksista, vaan niiden tarkoitus on toimia alueen kehittämisen ja strategisen ajattelun inspiraation lähteinä. Tulevaisuuskuvien laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon myös maakunnan kehittämisen arvot. Tulevaisuudet voivat muodostua erilaisiksi riippuen siitä, kuinka hyvin maakunnan kehittämisen arvoiksi valittuja arvoja (luottamus, rohkeus, vastuullisuus ja tasa-arvoisuus) on kyetty maakunnassa toteuttamaan. Tulevaisuudenmaailmojen kuvauksissa on otettu huomioon myös megatrendien vaikutus. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuskuvat Pohjoinen sampo maailma Neljästä tulevaisuudenmaailmasta tämä kuvaa halutuinta tulevaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Sen ulottuvuuksia ovat pohjoisen painoarvon kasvu sekä tasapainoinen väestörakenne ja asukkaiden korkea osaamistaso. Pohjoisen alueen painoarvo kasvanut suhteessa valtakunnan tasoon, päätöksenteko omissa käsissä Pohjoisen alueen painoarvo kasvanut Pohjois-Kalotin alueella 61

65 Arvonlisäys jäänyt alueelle Vienti vetänyt Väestö kasvanut, tasapainoinen väestörakenne, myös maaseudulla Osaaminen korkeatasoista, kansainvälisyysosaamista Tie-ja rataverkosto kunnossa, kansainvälinen hubi, yhteydet etelään ja pohjoiseen kunnossa Energiaomavaraisuus, lähienergia Ympäristön tila parantunut Taustalla vaikuttavia megatrendejä: Raaka-aineiden vähentyminen, kansainvälistyminen, teknologian kehittyminen, kulutuksen kasvaminen, väestön vaurastuminen, ilmastonmuutos. Siirtomaa ja kasvattajaseura -maailma Neljästä tulevaisuudenmaailmasta tämä kuvaa globalisoitunutta tulevaisuutta Pohjois- Pohjanmaalla vuonna Sen ulottuvuuksia ovat pohjoisen painoarvon kasvu sekä heikentyvä väestörakenne ja puute osaavasta työvoimasta. Pohjoisen alueen painoarvo päätöksenteossa heikentynyt Pohjoisen alueen painoarvo kasvanut Pohjois-Kalotin alueella Elinkeinoelämä globaalien yritysten käsissä Arvonlisäys siirtynyt alueen ulkopuolelle Globalisaation negatiiviset piirteet korostuneet Väestörakenne heikentynyt, väestö keskittynyt kaupunkeihin ja varsinkin Oulun seudulle Nuoret muuttaneet muualle opiskelemaan, nuorilla ei tulevaisuudenuskoa Vain päätieverkkoa on kehitetty Ympäristön tila heikentynyt Taustalla vaikuttavia megatrendejä: Kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen Akateeminen umpio maailma Neljästä tulevaisuudenmaailmasta tämä kuvaa tulevaisuutta Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2040, joka on trendinomainen jatkumo nykytilalle business as usual -maailma. Sen ulottuvuuksia ovat pohjoisen alueen painoarvon väheneminen ja huippuosaaminen. Pohjoisen alueen painoarvo päätöksenteossa heikentynyt Pohjoisen alueen painoarvo Pohjois-Kalotin alueella heikentynyt Korkean osaamisen yrityksiä Yritykset ulkomaalaisomistuksessa Arvonlisäys siirtynyt ulkomaille Väestö keskittynyt voimakkaasti Oulun seudulle, maaseutu tyhjentynyt Urbanisoituminen Kansainvälisen tason huippuosaamista, kahtiajakautuneet työmarkkinat Tieverkko ja yhteydet kunnossa vain Oulun seudulla Ympäristönsuojelu korostunut Taustalla vaikuttavat megatrendit kaupungistuminen, teknologioiden kehittyminen, kansainvälistyminen. 62

66 Nälkämaan laulu maailma Neljästä tulevaisuudenmaailmasta tämä edustaa ehkä vähiten houkuttelevaa tulevaisuutta Pohjois- Pohjanmaalla vuonna 2040, kun koko Suomi on jäänyt globalisaation jalkoihin. Sen ulottuvuuksia ovat pohjoisen alueen painoarvon väheneminen sekä väestörakenteen heikentyminen ja osaamisen rapautuminen. Pohjoisen alueen painoarvo päätöksenteossa heikentynyt Pohjoisen alueen painoarvo Pohjois-Kalotin alueella heikentynyt Globalisaation negatiiviset vaikutukset koskettaneet rajusti koko maata Yritystoiminta pienimuotoista Arvonlisäyksen muodostus vähäistä Väestörakenne ikääntynyt, myös Oulun seutu menettänyt väestöä, samoin pääkaupunkiseutu Nuoret muuttaneet opiskelu- ja työmahdollisuuksien perässä, nuorilla ei tulevaisuudenuskoa Ympäristön tila heikentynyt Taustalla vaikuttavia megatrendejä: Kansainvälistyminen, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen POHJOIS-POHJANMAAN ALUEET OULUN SEUTU Oulun seudun muodostavat Oulun kaupunki ja Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat. Oulun seutu on Pohjois-Suomen merkittävin kehityskeskus ja työssäkäyntialue, joka luo elinvoimaa ja hyvinvointia laajasti koko valtakunnan alueelle. Oulun väestömäärä oli vuoden 2013 alussa runsaat työssäkäyntialueen väestömäärä oli Alueen väestömäärän on ennakoitu edelleen kasvavan. Pohjois-Pohjanmaan väestöstä asuu nykyisin puolet alle 23 km:n säteellä Oulun keskustasta. Oulun väestörakenne on Euroopan nuorimpia ja asukkaista lähes neljännes on alle 20 vuotiaita. Väestömäärää kasvattavat sekä luonnollinen muutos että muuttoliike. Nuori ja koulutettu väestö on Oululle voimavara mutta samalla se on velvoite työllistymisen, koulutuksen tai muun aktivoinnin järjestämiseen. Nuorisotyöttömyys on Oulussa muuta maata yleisempää. Oulun kaupungissa oli työttömiä elokuussa runsaat , joista 18,7 % oli alle 25 vuotiaita. Oulun kaupunkiseudun erityispiirteet rakentuvat älykkäästä erikoistumisesta, jossa määrittyy alueen olemassa olevat ja mahdolliset vahvuudet. Oulun innovaatioallianssiin valituilla osaamisalueilla monitieteiset Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Oulun kaupunki ja alueen yritykset toimivat aktiivisessa yhteistyössä. Oulun seudulla toiminta on vahvasti verkottunutta. Oulun seutu jatkaa alueen kehittämistä nykyisten selkeiden alueiden, kuten mm. Perämerenkaaren ja Pohjois-Norjan kanssa. Alueen elinvoima, kilpailukyky ja työllisyyden kehittyminen ovat riippuvaisia toimivista logistisista yhteyksistä. Pohjoista strategiaansa Oulu toimeenpanee tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Ruotsin (Perämerenkaari), Pohjois-Norjan (European High North) sekä Venäjän toimijoiden kanssa. Yhteistyön välineitä ovat mm. Bothnian Arc yhdistys, Northern Sparsely Populated Areas verkosto, Barentsin alueen yhteistyöorganisaatiot sekä kaupunkikumppanuudet. 63

67 Oulun kaupunkiseudun kasvulle ovat tärkeitä myös Oulu-Kajaani kehityskäytävä ja Meripohjola kehittämisalue, joilla toteutetaan konkreettisia yhteistyöhankkeita. Oulun alueen omat painopisteet ja yhteistyökohteet tukevat mm. kansallisen ja kansainvälisen Arktisen politiikan, EU:n Pohjoisen Ulottuvuuden sekä raaka-aine- ja Itämeri-strategioiden toteuttamista. Kaikki liikennemuodot kattavan Bothnian Corridorin kehittäminen Pohjoisen käytävän jatkona ja osana EU:n liikennejärjestelmien TEN-T-ydinverkkoa varmistaa pohjoisen tarjoaman kansallisen ja eurooppalaisen lisä- arvon realisoimisen. Oulu on globaalin kehityksen myötä joutunut kohtaamaan talouden rakennemuutoksen. Kolmen viime vuoden aikana on pelkästään ICT-sektorilta hävinnyt noin 3000 työpaikkaa. Oulun tavoitteena on tästä huolimatta olla Suomen paras kaupunkiseutu innovatiiviselle yrittäjyydelle ja kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. Oulun kaupunkiseudun keskeiset painopisteet kasvusopimuksessa liittyvät seuraaviin kolmeen teemaan: 1. Uusi tieto, taito ja työ (INKA ohjelma) 2. Pohjoisesta kasvua 3. Nuori väestö voimavarana INKA ohjelman osalta Oulu on myös sitoutunut kahteen Innovatiiviset kaupungit ohjelman kokonaisuuksia. Oulu on kansallisessa vetovastuussa Tulevaisuuden terveys ohjelmassa ja kumppanina Tampereen Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ohjelmassa. Kasvusopimuksen ja INKA ohjelman lisäksi Oulun seudun kunnat ovat sopineet valtionhallinnon kanssa MALPE aiesopimuksen MAL toimenpiteiden toteuttamiseksi. MALPE aiesopimukseen on sisällytetty Oulun seudun kannalta kaikista tärkeimmät maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuudet. Palveluita ja elinkeinoelämää on myös tarkasteltu aiesopimuksessa maankäytön näkökulmasta. Oulu Pohjois- Skandinavian pääkaupunki ja elinvoimaisuuden keskeiset tavoitteet Oulu on asemoitu alueen strategiaprosessissa Pohjois-Skandinavian pääkaupungiksi, mikä tarkoittaa vastuuta pohjoisen globaalista kaupungistumiskehityksestä ja toisaalta Euroopan arktisen alueen tieto ja osaamislähtöisestä kehittämisestä. Erityistä strategian jäsentelyssä on tavoitteiden kääntäminen asiakaslähtöiseksi. Keskeisinä kaupungin asiakkaina on tunnistettu kuntalaiset elämänkaaren mukaisesti (lapsiperheet, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset), yritykset ja yhteisöt ja kestävä kehitys. Oulun kaupungin strategian keskeisimmät strategiset linjaukset ja tavoitteet: a. Elinvoima, elinkeinoelämän uudistaminen ja kilpailukyky b. Kuntalaisten hyvinvointi c. Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys d. Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino e. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Lähiajan elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Merkittävä nettotyöpaikkojen kasvu 2. Ouluun Suomen paras yrittäjyysilmasto 3. Alueilla toimivien yritysten viennin merkittävä kasvu 64

68 4. Kaupunkiseudulle suuntautuvan kansallisen ja kansainvälisen investointivolyymin kasvu 5. Liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöjen uudistaminen Alueen toimijoiden yhteistyö Vuonna 2009 aloitettiin sopimuspohjainen Oulun innovaatioallianssin toiminta, jossa Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis Oyj päättävät keskeisistä strategisista linjauksista ja edistävät niiden toteutusta suuntaamalla panostusta yhteisesti määriteltyihin kohteisiin. Innovaatiokeskukset muodostettiin alkuvaiheessa seuraaville aloille: Internet -tutkimus (Center for Internet Excellence, CIE), painettava älykkyys (Printed Electronics and Optical Measurements Innovation Centre, PrintoCent), kansainvälinen liiketoiminta (Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics, MAI), ympäristöala (Center for Environment and Energy) ja hyvinvointiala (Centre for Health and Technology). OULUNKAARI Vuonna 2010 toimintansa aloittaneen Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat viisi omistajakuntaa: Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta, Vaalan kunta Kainuun maakunnasta ja vuodesta 2011 lähtien Simon kunta Lapin maakunnasta. Seudun vahvuuksiksi on tunnistettu Oulun läheisyys, matkailu, luonto ja ympäristö, innovatiiviset maaseutumaisten kuntien erityispiirteet huomioivat palvelurakenteet ja tietoverkot, luonnonvarat sekä kuntien tahtotilaan perustuva hyvä seudullinen yhteistyö. Kuntayhtymä palvelee lähes kuntalaista. Seudun merkittävin haaste jatkossa on riittävän väestömäärän ja tasapainoisen väestörakenteen säilyttäminen alueella. Työvoiman saatavuusongelmat kohdistuvat tulevaisuudessa alueen kärkiyrityksiin ja julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Odotettavissa olevaan työvoimapulaan pyritään vastaamaan kehittämällä palvelujärjestelmän toimivuutta sekä edistämällä kuntien elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Kuntayhtymän alueella on lukuisia kuntien elinvoimaan liittyviä haasteita, mutta myös lukuisia voimavaroja, kuten monimuotoiset luonnonolosuhteet, asumisen rauhaa ja elinvoimaisia yhteisöllisiä rakenteita sekä ennen kaikkea oman asuinalueensa kehittämisestä kiinnostunutta väestöä. Lähipalvelujen turvaaminen, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä erityisesti nuorten ja ikäihmisten toimijuuden ja osallisuuden edistämiseen tähtäävät tavoitteet ovat kuntayhtymän toiminnassa keskiössä. Oulunkaaren kuntayhtymän ydintehtävänä on tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntapalvelutoimiston palveluja jäsenkuntien asukkaille. Pudasjärven kaupunki on mukana kehittämässä harvaan asuttujen alueiden palvelujärjestelmiä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Hanketoiminnassa tavoitteena on kuntalaisia ja yrittäjiä palvelevat ruohonjuuritason toimivat ratkaisut ja toimintamallit. Oulunkaari tukee vahvasti alueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Elinkeinopalvelujen tavoitteena on kehittää alueen toimintaedellytyksiä ja vahvistaa seudun ydinosaamista mm. hanketoiminnalla. Kuntien elinvoiman kehittämisen näkökulmasta Oulunkaari on voimakkaiden toimintaympäristön muutosten edessä. Elinvoimaisuuden kannalta tärkeää on keskeisten toimialojen, kuten energiatuotannon, matkailun, puutuote- ja muun pk-teollisuuden voimakkaan kasvun turvaaminen. Tie- ja tietoliikenneverkon kattavuus ja toimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta alue on helposti saavutettavissa. Kaikkien keskeisten toimialojen menestys riippuu yrittäjyyden menestymisestä ja infrastruktuurin toimivuudesta. Yrittäjyyttä tuetaan aktiivisesti mm. seudullisen elinkeinoneuvonnan ja yrityskummitoiminnan avulla. 65

69 Seutukunnan elinkeinoelämää voidaan kehittää edistämällä työvoiman liikkuvuutta, kehittämällä biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa mm. uusiutuvan energian yrityskeskuksessa, tiivistämällä maakunnallista yhteistyötä sekä kehittämällä puun käyttöä rakentamisessa. Seutukunnan eri kuntien välillä on elinkeinojen kehittämisessä painopiste-eroja. Iissä on viime vuosina panostettu uusiutuvan energian yritystoiminnan ja tuotannon kehittämiseen. Pudasjärvellä taas on vahvaa ekologisen hirsirakentamisen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Matkailun merkitys seudulla on kasvanut viime vuosina. Keskeisimpiä matkailukeskuksia alueella ovat Syöte Pudasjärvellä ja Rokua Utajärvi- Vaala -alueella. Matkailualueiden ja -elinkeinojen kehittämistyössä keskeisiä kohteita ovat Syötteen matkailualueen, Iin matkailuohjelman, Rokua-Oulujärvi/Tervantie kehityshankkeiden suunnittelu ja toimeenpano sekä Rokua Geopark. Matkailua kehitetään tiiviissä yhteistyössä Oulun seudun matkailun kanssa. Oulun merkitys matkailuelinkeinolle on suuri sen keskeisen logistisen aseman vuoksi. Alueiden toimintamallin kehittämisessä tärkeässä roolissa ovat kehittämisvyöhykkeiden hankkeet sekä alueellinen verkostoituminen esim. Bothnia Arcin toiminnan kautta. Monilla seudun kehittämisalueilla tarvitaan yliseudullista ja/tai maakunnallista yhteistyötä. Oulun alueen läheisyys tulee hyödyntää monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti. Seutukunnan kehittämiseen vaikuttavat kolme kehittämisvyöhykettä: Perämerenkaari, Oulu- Kajaani-Arkangel ja Oulu-Pudasjärvi-Taivalkoski-Kuusamo (Oulu-Koillismaa) -vyöhyke. Seutukunnalla on merkittävä rooli kehittämisvyöhykkeitä yhdistävänä alueena erityisesti matkailutoimialalla. Painopistealueet: nuorten ja ikäihmisten toimijuuden ja osallisuuden edistäminen sähköisten palvelujen kehittäminen luonnonvarojen hyödyntäminen (lähienergia, lähiruoka ja raaka-aineet, matkailu, yrittäjyyskasvatus, yrityskehitys ja yritysneuvonta) yritystoiminnan kehittäminen (lähienergia, lähiruoka ja raaka-aineet, matkailu, yrittäjyyskasvatus, yrityskehitys ja yritysneuvonta) YLIVIESKAN SEUTUKUNTA Ylivieskan seutukunnan muodostavat Ylivieskan, Kalajoen ja Oulaisten kaupungit sekä Alavieskan, Merijärven ja Sievin kunnat. Seutukunta on aktiivinen yhteistyössä erityisesti Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, Oulun Eteläisen alueella, Nivalan Haapajärven, Haapaveden Siikalatvan seutukuntien kanssa. Kehittyvää ja tiivistyvää yhteistyötä tehdään Raahen, Oulun ja Kokkolan seutujen kanssa. Seutukunta on myös jäsen Suomen ja Ruotsin puolen Perämerenkaaren yhteistyöorganisaatiossa. Seutukunnan asukasluku on asukasta (12/2012). Seutukunnan vahvuus on kasvava väestö ja nuorten vahva osuus väestörakenteessa. Seutukunnan vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, menestyvä pieni- ja keskisuuri yritystoiminta. Seutukunnalla on hyvä logistinen asema liikennemäärältään kasvavilla keskeisillä seutukunnan liikenneväylillä: Pohjanmaan radalla, valtateillä 8 ja 27sekä kantatiellä 68/86. Seutukunnan saavutettavuutta parantaa lähitulevaisuudessa Pohjanmaan radan kaksoisradan ulottuminen Ylivieskaan. Seutukunnassa on myös erikoistunut Kalajoen syväsatama. Ylivieskan seutukunta kuuluu ohutlevymekaniikan, teräsrakentamisen ja rakennustoiminnan varsin kattavaan klusteriin (sahat, talotehtaat, sisustuslistat, ikkunat, kalusteet) ja maatalouskonevalmistuksen keskittymään. Ylivieskassa on vahva alueellinen keskittymiä vähittäis- ja erikoiskaupassa, joka on nostettu 2006 kaupan suuressa valtakunnallisessa vaikutusaluetutkimuksessa (TNS gallup) päämarkkainalueeksi. Kalajoella on valtakunnallisesti merkittävä matkailukeskus. Kalajoella järjestetään 2014 valtakunnalliset loma-asuntomessut. Oulaisissa on alueellisesti merkittävä terveyden- 66

70 huollon palveluiden keskittymä mm. erikoissairaanhoidon palvelut Oulaskankaan aluesairaalassa. Seutukunnan kunnissa on lukuisia erikoistuneita yrityksiä mm. kenkäteollisuudessa, informaatio- ja palvelusektorilla ja teknologiateollisuudessa. Seutukunnan positiivisia odotuksia vahvistavat lukuisat Pohjois-Suomen suurhankkeet infrasektorilla, energia- ja kaivannaisteollisuudessa. Seudulla on myös monipuolista maatalous-, turkistarhausalan yritystoimintaa. Ylivieskan seutukunta on Suomen maidon- ja lihantuotannon ydinaluetta. Seutukunnan maatalouden kilpailukyky perustuu tehokkaaseen ja nykyaikaiseen maidon, lihan ja kasvinviljelytuotteiden tuotantoon. Kasvavia tuotannonaloja ovat mm. perunan ja rehuviljan viljely. Metsätalouden asema alueella on vahva ja sen kasvuun vaikuttaa energia-alan kehittyminen. Seutukunnassa on runsaasti biomassoja energian tuotantoon ja mahdollisuudet uusiutuvan energian lisääntyvään käyttöön. Ylivieskan seutukunnassa on monipuolista teknologia- ja liiketalousalan koulutus- ja kehitystoimintaa. Yritystoimintaa tukevaa koulutusta ja huipputeknologian kansallisesti noteerattua kansainvälisesti verkottunutta tutkimus- ja kehitystyötä alueella tekevät mm. Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö ja Oulun Eteläisen instituutti, joka on Oulun yliopiston alueyksikkö. Alueen sosiaalialan koulutuksesta vastaa Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö ja terveydenhuollon sairaanhoitajien koulutusvastuu ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö on hyvinvointialan osaamista ja koulutusta koordinoinut useita vuosia Pohjois-pohjanmaan eteläosassa ja Raahen seudulla seutukuntien ja alan toimijoiden välisellä yhteistyöllä. NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA Nivala-Haapajärven seutukunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Seutukunnassa asuu noin asukasta. Sen muodostavat Haapajärven, Pyhäjärven ja Nivalan kaupungit sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnat. Seutukunnan väestön ikärakenne on suhteellisen hyvä. Teollisuus, palvelut ja alkutuotanto tarjoavat yhteensä noin70 prosenttia seudun työpaikoista. Kasvavia teollisia toimialoja seudulla ovat olleet metalli- ja puutuoteteollisuus. Metalliteollisuus on erikoistunut metallirakenteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen. Seudun elektroniikka- ja elektroniikan mekaniikkateollisuus ovat myös voimakkaasti lisänneet työvoimaansa viime vuosiin saakka. Maatalouden asema alueella on vahva. Seutukunta on Suomen tärkeimpiä maidon- ja lihantuotantoalueita. Metsätaloudella on maatalouden ohella merkittävä työllistävä vaikutus. Pyhäjärvellä ja Nivalassa sijaitsevat maakunnan ainoat vuonna 2013 toiminnassa olevat kaivokset. Uusia nousevia toimialoja ovat bioenergian tuotantoteknologioiden kehittäminen ja valmistus sekä kivituotteiden valmistus. Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista ison eurooppalaisen maan alle sijoitettavan astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi. Eurooppalainen LA- GUNA-konsortio on siirtynyt seuraavaan vaiheeseen, jossa se tekee tarkentavia selvityksiä muutamasta sijoituspaikkavaihtoehdosta. Pyhäjärvi on näissä mukana. Laboratorio toisi alueelle tutkijoita Suomesta, Euroopasta ja ympäri maailmaa. Se tarjoaisi myös monipuolisen kehittämisalustan korkean teknologian yrityksille. LAGUNA-tutkimuskeskuksella olisi myös erittäin merkittävä työllistävä vaikutus: Alustavan selvityksen mukaan rakennusaikana tämä merkitsisi jopa 2800 henkilötyövuotta, välilliset vaikutukset huomioiden yhteensä 5600 htv. Kokeen käyttöaikana työvoiman tarve olisi arviolta 100 htv/vuosi. Rakentamisen noin M :n budjetista merkittävä osa koituisi Pohjois-Pohjanmaan yritysten hyödyksi. Seutukunnan alueella järjestetään monipuolista ammatillista koulutusta. Osaavaa työvoimaa kouluttavat Kalajokilaaksonkoulutuskuntayhtymä JEDU:n oppilaitokset Nivalassa, Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Ammatillista aikuiskoulutusta seutukunnassa tarjoavat Pohjois-Suomen Aikuisopisto 67

71 (PSK-Opisto) ja JEDU, jotka osaltaan vastaavat elinkeinoelämänkoulutustarpeisiin. Nivalassa toimii Oulun Eteläisen instituutti, joka on Oulun yliopiston alueyksikkö. Se järjestää yliopistollista muuntoja täydennyskoulutusta sekä tutkimustoimintaa alueen kehittämisympäristöissä. Oulu Eteläisen Instituutti, alueella toimivat ammattikorkeakoulut sekä toisen asteenammatillista koulutusta järjestävät kuntayhtymät ovat laatineet yhteisen korkeakoulustrategian, jolla alueen työvoimanosaamistasoa pyritään nostamaan. Seudullisen kehittämisohjelman tavoitteena on edelleen lisätä aluekehittämistoimien tehoa ja vaikuttavuutta kokoamalla useidenaluekehitystoimijoiden resursseja kehittämisympäristöihin, jotka ovat ELME-Studio Nivalassa, BIO-Studio Haapajärvellä ja KIVI-Studio Pyhäjärvellä. Lisäksi ohjelman avulla edistetään Pyhäjärven LAGUNA-hanketta sekä koko seudullista innovaatioverkostoa ohjelmaaikana. HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUTUKUNTA Haapaveden-Siikalatvan seutukuntaan kuuluvat Haapaveden kaupunki sekä Siikalatvan ja Pyhännän kunnat. Seutukunnan asukasluku on vajaat asukasta. Asukasluvun säilyttäminen on seutukunnan elinvoiman kannalta tärkeää, mutta se edellyttää elinkeinojen kehittämisen lisäksi alueen vetovoimaisuuden paranemista myös palvelujen, koulutuksen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien osalta. Tämä edellyttää kunnilta hyvää ja monipuolista yhteistyötä, koska monet vetovoimaan vaikuttavat asiat ovat seudullisia. Seutukunnan elinkeinorakenne on poikkeuksellisen monipuolinen. Puutuoteteollisuus on menestynyt hyvin ja toimialalle on syntynyt myös uusia yrityksiä. Elintarviketeollisuus on investoinut ja laajentunut ja työpaikkojen määrä toimialalla on kasvanut. Myös metalliteollisuus on säilyttänyt asemansa. Maatalouden asema säilyy merkittävänä myös tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian tuotannon monipuolinen edistäminen on seutukunnan kehittämisen painopiste. Myös matkailulla on aiempaa suurempi merkitys alueen elinkeinoissa. Seutukunnan elinvoimaisuuden ja vetovoiman kannalta tie- ja tietoliikenneyhteyksien paraneminen on ratkaisevan tärkeää. Seutukunnan läpi kulkeva valtakunnallinen pääväylä E75 (Vt4) on osa eurooppalaista päätieverkkoa ja sen jatkuva kehittäminen on myös valtakunnallisesti tärkeää. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen koko seutukunnan alueelle on käynnistymässä ja työn ripeä loppuunsaattaminen on seudun kehityksen kulmakiviä. Elinkeinojen monipuolisessa kehittämisessä merkittävänä tukena ovat kehittämishankkeet, joilla on tuettu olemassa olevan yritystoiminnan ohella uusia, toimintansa aloittavia yrityksiä. Kattavat neuvonta- ja hautomopalvelut ovat tuottaneet tuloksia ja seudun työpaikkakehitys ja työpaikkaomavaraisuus ovat hyvällä tasolla. Kehittämishankkeilla on parannettu myös alueen koulutus- ja palvelutarjontaa. Seutukunnassa järjestetään korkeatasoista ammatillista koulutusta, josta vastaa pääosin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, jolla on oppilaitoksia Siikalatvalla (Piippolassa) ja Haapavedellä. Muita koulutuspalveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä Oulun Eteläisen muiden toimijoiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Oulun yliopisto ja sen alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti sekä Centria ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu. RAAHEN SEUTU/ RAAHEN TALOUSALUE Raahen seudun muodostavat Raahen kaupunki ja Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Alueen asukasluku on yhteensä noin Raahen seutu on elinkeinorakenteeltaan Suomen erikoistuneimpia aluei- 68

72 ta, jossa kone- ja metalliteollisuus on vahvaa ja jossa viime vuosina myönteisesti kehittynyt palvelutoimiala kasvaa edelleen. Rakennustoimiala ja alkutuotanto on elinvoimaista. Elinkeinoelämä on monipuolistunut viime vuosina, kun kaupan ja palveluiden ala on tarjonnut aikaisempaa laajempia työllistymismahdollisuuksia. Alueen logistinen sijainti on erinomainen, valtatie 8, kantatiet 88 ja 86 sekä raideliikenteen pääraide, Rantarata, kulkevat alueen läpi. Raahen satama on tonnimäärältään Perämeren alueen suurin syväsatama, jonka asema vahvistuu entisestään kehitys- ja laajennustöiden ansiosta. Sataman kehittämisessä huomioidaan laajasti elinkeinoelämän tarpeet. Oulun lentoasemalle on matkaa n. 75 km. Lentoasemalle on alueelta kutsutaksiyhteys neljä kertaa päivässä. Logistisen saavutettavuuden osalta alueen kärkihankkeita ovat VT 8:n parantaminen sekä Tuomioja - Raahen satama- raideyhteyden kantavuuden nosto. Energiantuotannosta on muodostumassa Raahen seudulle selkeä keskittymä; suunnitteilla on useita suuria investointihankkeita mm. ydinvoimala Pyhäjoelle sekä kymmeniä tuulivoimapuistoja rannikkoalueelle. Tavoitteena on luoda energiaklusterin osaamiskeskus, joka pitää sisällään paitsi monipuolisen energiatuotannon, myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa käynnistynyt Laivan kultakaivos on saavuttamassa tuotannolliset tavoitteensa ja kaivoksen alun perin 6 vuoden käyttöikäennustetta on voitu nostaa 8 9 vuoteen. Lisäksi uusia lupaavia kultaesiintymiä alueella tutkitaan. Alueen kehittämisen keskeisenä ohjaajana on keväällä 2009 valmistunut Raahen seutukunnan elinkeinostrategia Strategiaa päivitettiin 2012 vahvistamalla energiatoimialan merkitystä alueella. Strategia on elinkeino- ja yrittäjyyspainotteinen ja siinä huomioidaan peruspalveluiden saatavuuteen, turvalliseen asuin- ja yritysympäristöön sekä yhteiskunnan yleiseen muuttumiseen liittyvät yleiset odotukset. Elinkeinostrategian keskeiset painopisteet ovat 1) Toimintaympäristön kehittäminen, 2) Kilpailukyky ja vetovoimaisuus, 3) Kansainvälisyys sekä 4) Elinkeinojen monipuolistaminen ja Yrittäjyys. Strategian toimeenpanossa jatketaan ja edelleen vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä tarvittaessa yhdistämällä eri organisaatioiden toimintaa. Elinkeinostrategian toteutuksen kokonaiskoordinaatiovastuu on Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksella ja sen osana Raahen seudun yrityspalveluilla. Kehittämistoimenpitein edistetään ja tuetaan alueen yritysten kansainvälistymistä ja liiketoimintaosaamista, sekä haetaan ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseen viihtyisänä asuinseutuna ja erinomaisena yritystoiminnan toimintaympäristönä. Raahen seudun yrityspalvelujen vetämä seudullinen yrityspalveluverkosto tuottaa alueen yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville perusneuvontapalveluja asiantuntevasti ja tehokkaasti. Liiketoimintaympäristön kehittämisessä verkoston keskeisinä toimijoina ovat Raahen seudun yrityspalvelujen lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu sekä Raahen Porvari- ja Kauppakoulu. Alueen teknologiaosaamisen vahvistamisessa koordinaatiovastuussa on Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy ja yhteistyökumppaneina Raahen Osaamiskeskus Oy, Raahen koulutuskuntayhtymän yksiköt sekä Raahen kaupungin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun muodostama Pehr Brahe ICT-keskus. Ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämässä toimivien täydennyskoulutuksen keskeisinä toimijoina ovat alueella Raahen koulutuskuntayhtymän yksiköt, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, Raahen Aikuiskoulutuskeskus Oy ja Raahen Osaamiskeskus Oy, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston Raahen toimipiste sekä Rautaruukki Oyj:n oma Ruukin Teollisuusoppilaitos. Raahen seutukunnan alueen kehittämisessä tehdään laaja-alaista yhteistyötä kuntien, eri tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, oppilaitosten ja alueen yritysten kanssa. Aluekehittämisen yhteistyö on viime vuosina ollut tuloksekasta, kuitenkin niin, että keskeisenä tekijänä alueen elinkeinoelämän vahvistumisessa ovat olleet alueella toimivat yritykset ja niiden omat kasvuhakuiset kehittämisstrategiat. 69

73 Alueen peruspalveluiden saatavuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin liittyvissä kehittämistoimenpiteissä koordinaatiovastuu on alueen kunnilla ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymällä. KOILLISMAA Koillismaan seutukunnan muodostavat Kuusamon kaupunki ja Taivalkosken kunta. Koillismaan väkiluku on noin asukasta. Koillismaa on yksi maan tärkeimpiä matkailualueita. Sen ytimessä on Rukan matkailukeskus, mutta myös Taivalvaaran talviurheilukeskus, maaseudun laadukkaat matkailupalvelut sekä matkailun sisällöntuotanto ml. tapahtuma- ja hyvinvointimatkailu ovat kasvussa. Kesäisin alueen runsaat vesistöt, vaellusreitit ja kansallispuistot houkuttelevat kävijöitä. Kansainväliseen PAN Parks -verkostoon kuuluva Oulanka-Paanajärvi kansallispuistoalue on ainutlaatuinen luontokokonaisuus koko Euroopassa. Vuonna 2011 alueelle valmistui silloisen KOKO -ohjelman puitteissa laadittu elinkeinostrategia. Strategian painopisteitä on päivitetty vuoden 2013 tilanteen mukaisesti valmistauduttaessa ohjelmakauteen Alueen kehittämisen painopisteiksi on nostettu matkailu, metsäklusteri/puutoimiala, kaivostoimiala sekä luonnontuoteala ja elintarviketalous. Näissä huomioidaan läpileikkaavat teemat, joita ovat Venäjä, saavutettavuus ja logistiikka, perheyrittäjyys sekä ekologia ja kestävä kehitys. Seudun tärkeimmät elinkeinot perustuvatkin eri tavoin alueen vahvuutena olevien runsaiden luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Eri toimialojen toimintojen alueellinen yhteensovittaminen tulee jatkossa olemaan osittain haasteellista, joten on pyrittävä löytämään keinoja rakentaa toimivaa yhteistyötä ennakkoluulottomasti. Erityisesti luonnontuotealan ja matkailun yhteistyöltä, erilaisilta bioenergiaratkaisuilta sekä osaamisrakenteiden vahvistamiselta ja tietoteknisiin ratkaisuihin liittyviltä toimintamalleilta odotetaan uusia avauksia ja mahdollisuuksia. Paikallisten yritysten vahva sitoutuminen alueen kehittämiseen sekä alueen vahva luontoimago ovat voimavaroja, joista Koillismaalla ollaan ylpeitä. Maidon jatkojalostus ja sen myötä merkittävä määrä työpaikkoja alueella on saatu turvattua meijerin toiminnan jatkuessa Kuusamon Juuston ja sen luoman uuden tuoteperheen alla. Paikalliselle elintarviketuotannolle on kysyntää ja uuttakin tuotantoa on viriämässä alueelle. Uusia mahdollisuuksia tuo myös Kitkan viisas -nimellä tunnettu muikku, joka on lisätty Euroopan komission asetuksella niiden tuotteiden joukkoon, joilla suojattu alkuperänimitys. Puunjalostusteollisuus, joka on ollut alueen vahva tukijalka, kärsii kuljetustukien leikkaamisesta ja Itämeren rikkidirektiivin myötä tulossa olevista lisäkustannuksista, joille odotetaan tietoa kompensaatioista. Taivalkoskella valmistellaan Mustavaaran kaivoksen avaamista, jolla tulee olemaan suuri alueellinen merkitys uutena työllistäjänä. Alueelle muodostuu valtakunnallisestikin merkittävä kaivannaisalan oppimiskeskus, kun Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikkö aloittaa kivi- ja kaivosalan perustutkintokoulutuksen. Matkailun kansainvälistymiseen on panostettu voimakkaasti ja kasvua haetaan edelleen kansainvälisiltä markkinoilta. Venäjä on muodostunut tärkeäksi markkinaksi, jonka vaikutus näkyy myös kaupan alalla. Lentoyhteyksien, maantieyhteyksien ja nopeiden laajakaistayhteyksien kehittäminen sekä sisäisien yhteyksien sujuvuuden parantaminen ovat elintärkeitä edellytyksiä kaukana kasvukeskuksista sijaitsevan alueen elinkeinoelämän kehittämisen ja asumisviihtyvyyden kannalta. Myös verkostoituminen ja yhteistyö kuntien, yritysten, kehittämisorganisaatioiden, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden välillä on ehdoton edellytys alueen kehittämiselle ja kansainvälistymiselle. 70

74 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖ Pohjois-Pohjanmaan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta, mikä on 7,4 % koko maan väestöstä. Maakunta on harvaan asuttua. Keskimääräinen väestötiheys on 11 asukasta neliökilometrillä, kun se koko maassa on 18 asukasta neliökilometrillä. Maakunnan asukasluku on kasvanut vakaasti koko 2000 luvun, keskimäärin reilun henkilön vuosivauhtia eli 0,7 prosenttia vuodessa. Maakunnan väestönkasvu on ollut Manner-Suomen maakunnista kolmanneksi suurin. Myönteinen kehitys on ollut pääosin seurausta korkeasta luonnollisesta väestönlisäyksestä. Luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta Pohjois-Pohjanmaan ikärakenne on koko maan tasapainoisin. Keski-iältään maakunnan väestö on koko maan nuorin. Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan väestön keski-ikä oli 38,7 vuotta kun se koko maassa oli 41,8 vuotta Väestömuutokset Pohjois-Pohjanmaalla Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaismuutos Kuva. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Kuntien välinen nettomuutto on tietyn alueen kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. 71

75 Väestönmuutokset vuosina Väkiluku Alue Luonnollinen väestönlisäys hlöä Kuntien välinen nettomuutto hlöä Nettosiirtolaisuus hlöä Kokonaismuutos hlöä Kokonaismuutos % POHJOIS- POHJANMAA , Oulu , Ylivieska , Raahe , Nivala-Haapajärvi , Oulunkaari , Koillismaa , Haapavesi- Siikalatva , Taulukko. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Kokonaisnettomuutto on nettosiirtolaisuuden ja kuntien välisen nettomuuton summa. Kokonaismuutos on tilastovuoden ja edellisen vuoden lopun väkilukujen erotus. Käytetty vuoden 2013 aluejakoa. Väkiluvun kasvu maakunnassa jakaantuu epätasaisesti ja väestön keskittyminen Oulun seudulle jatkuu voimakkaana aikaisempien vuosien tapaan. Oulun seudun väkiluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta, mikä oli noin asukasta enemmän kuin vuoden 2010 alussa. Oulun kaupungin osuus kasvusta oli noin asukasta (83 %). Oulun seudun lisäksi asukasluku on kasvanut myös Ylivieskan seudulla, jossa väkiluku kasvoi vuodesta 2010 vuoteen asukkaalla. Muualla maakunnassa väkiluku aleni. Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Koillismaan seudulla (-680 asukasta) ja suhteellisesti eniten Haapaveden-Siikalatvan seudulla (-3,3 %). Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan väkilukua on kasvattanut maahan muutto. Nettomaahanmuutto on ollut maakunnassa viime vuosina henkilön tasolla. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on silti Pohjois-Pohjanmaalla edelleen maakuntien alhaisimpia. Ulkomaalaisia Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2012 lopussa n eli 1,6 % maakunnan väestöstä. Ulkomailla syntyneitä oli Pohjois-Pohjanmaalla kaiken kaikkiaan n henkilöä. Vuosien 2010 ja 2012 välisenä aikana maakuntien välisessä nettomuutossa Pohjois-Pohjanmaa on menettänyt väestöään asukkaan verran. Merkittävissä määrin muuttovoittoa Pohjois- Pohjanmaa on saanut Lapista ja Kainuusta. Pohjois-Pohjanmaalta on muutettu erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta merkittävässä määrin myös Keski-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle. Nettomuutto on Pohjois-Pohjanmaalle negatiivinen alle 50 -vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas yli 50 -vuotiaiden osalta tulomuutto ylittää lähtömuuton. Eniten asukkaita Pohjois- Pohjanmaa on menettänyt ja vuotiaiden ikäryhmissä, suurin muuttovoitto on ollut vuotiaiden ikäryhmässä. 72

76 Pohjois-Pohjanmaan ikäluokittainen maakuntien välinen nettomuutto vuosina Ikäryhmät Yhteensä Lappi Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Yhteensä nettomuutto positiivinen nettomuutto negatiivinen Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot yli alle -200 Taulukko. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Nettosiirtolaisuus TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMA Työllisyysaste eli vuotiaitten työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä on ollut Pohjois-Pohjanmaalla koko 2000-luvun ajan selvästi alempi kuin maassa keskimäärin. Parhaimmillaan Pohjois-Pohjanmaan työllisyysasteessa päästiin vuonna 2008, jolloin se oli 67,7prosenttia ja vastaavasti koko maassa 70,6 prosenttia. Viime vuosien alin työllisyysaste Pohjois-Pohjanmaalla on vuodelta 2010, jolloin se oli 64,1 prosenttia ja koko maassa 67,8 prosenttia. Taloustilanteen hieman parannuttua vuonna 2011 nousi myös maakunnan työllisyysaste hieman, mutta se laski jälleen seuraavana vuonna 64,9 prosenttiin ja koko maassa 69,0 prosenttiin. %-osuus 72,0 Työllisyysaste 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 60, Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 73

77 Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on ollut viime vuosina pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus on ollut viime vuosina alimmalla tasollaan taantuman kynnyksellä vuonna Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin 10,0 prosenttia työvoimasta, kun koko maan vastaava luku oli 7,6 prosenttia. Maakunnan viime vuosien korkein työttömyysaste on vuodelta 2009, jolloin Pohjois- Pohjanmaalla työttömyysaste oli keskimäärin 12,6 prosenttia ja koko maassa 9,8 prosenttia. Taloustilanteen kohenemisen myötä myös työttömyys aleni hieman vuonna 2011, mutta kääntyi jälleen nousuun seuraavana vuonna. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 11,7 prosenttia ja koko maassa 9,8 prosenttia. Työttömien osuus työvoimasta %-osuus Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Nuorten, alle 25-vuotiaitten työttömien osuus kaikista työttömistä on ollut Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina 3-4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Nuorten työttömien suhteellinen osuus kaikista työttömistä on pysytellyt Pohjois-Pohjanmaalla tasaisesti prosentin tasolla vuodesta toiseen. Alimmillaan nuorten osuus kaikista työttömistä on ollut vuonna 2008, jolloin se oli Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 15,3 prosenttia ja koko maassa 11,0 prosenttia. Nuorten työttömyys seuraa yleisen taloustilanteen kehitystä ja hieman paremman taloustilanteen aikana vuosina 2010 ja 2011 nuorten työttömyyskin aleni, mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna Vuonna 2012 oli nuorten osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 16,2 prosenttia ja koko maassa 12,7 prosenttia. %-osuus 18,0 Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6, Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 74

78 Osalla työvoimasta on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille ja heille työttömyysjaksoista voi muodostua pitkiäkin. Jo useita vuosia epävarmana jatkunut talouskehitys näkyy varsinkin pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuna. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleitten osuudet kaikista työttömistä ovat kasvaneet trendinomaisesti vuodesta 2009 lähtien niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin koko maassa. Kun vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaalla oli yli vuoden yhtäjaksoisesti olleita työttömiä kaikista työttömistä työnhakijoista 14,7 prosenttia, oli heidän osuutensa vuonna 2012 jo 21,3 prosenttia. Vastaavat prosenttiosuudet koko maan tasolla ovat olleet hieman Pohjois-Pohjanmaata korkeammat, 15,6 prosenttia vuonna 2009 ja 24,2 prosenttia vuonna Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä %-osuus 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10, Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Pohjois-Pohjanmaa Koko maa POHJOIS-POHJANMAAN TALOUSKEHITYS JA INNOVAATIOTOIMINTA Pohjois-Pohjanmaan toimialarakenne on työntekijämäärältään suhteellisen tasapainoinen ja lähellä koko maan toimialarakennetta. Myös työvoiman ammattirakenne on lähellä koko maan keskiarvoa. Bruttokansantuote puolestaan painottuu teollisuuteen, jonka on osuus 58 prosenttia, rakentamisen osuus 12 prosenttia ja palvelujen osuus 12 prosenttia. Työpaikkojen kokonaismäärä on taantumien aikana laskenut, mutta lähtenyt siitä suhteellisen nopeasti kasvuun. Näin on tapahtunut myös vuoden 2009 jälkeen. Maakunnan väestömäärä kasvaa kuitenkin työpaikkakehitystä nopeammin, mikä on lisännyt työttömyyttä erityisesti vuonna Palvelualojen, erityisesti sosiaali- ja terveysalojen, suhteellinen osuus työpaikoista on kasvanut jatkuvasti. Kasvua on ollut runsaasti myös liike-elämää palvelevassa toiminnassa. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten työpaikkoja on viime vuosina hävinnyt elektroniikkateollisuudesta ja maataloudesta. Myös informaation ja viestinnän ja kaupan alalla on tapahtunut henkilöstömäärän vähenemistä. Kaupan alalla työllisyyden kehitys voi heiketä edelleen. Yhtenä uhkana on verkkokaupan lisääntyminen, jonka osuus kaikista ostoksista nousee erittäin voimakkaasti. 75

79 Suhdannekehitys Pohjois-Pohjanmaan maakunnan teollisuuden toimialojen liikevaihdon kasvu oli vuosina lähes yhtä voimakasta kuin ennen vuoden 2009 lamaa. Hyvä kasvu kuitenkin vaihtui vuoden 2012 loppupuolella laskuun. Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla teollisuuden toimialojen liikevaihto on yhä supistunut. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Teollisuuden liikevaihto 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Suhdannekehitys on ollut erisuuntaista keskeisillä teollisuuden aloilla. Puuklusterin toimialojen liikevaihto laski yhtäjaksoisesti kaikkina vuoden 2012 vuosineljänneksinä. Vuoden 2012 aikana toimialan liikevaihto supistui 3,9 prosenttia. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kääntyi kasvuun. Vuonna 2013 puuklusterin henkilöstömäärä väheni 6,7 prosenttia edellisvuodesta, Vuoden 2013 toisella neljänneksellä henkilöstömäärä kääntyi jo kasvuun vuodentakaiseen verrattuna. Metalliklusterin liikevaihto laski vuonna 2012 yhteensä 2,8 prosenttia pitkälti heikon viimei- 76

80 sen vuosineljänneksen johdosta. Liikevaihdon alakuloinen kehitys jatkui myös vuoden 2013 alkupuoliskolla. Vuonna 2012 metalliklusterin henkilöstömäärä väheni 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta ja henkilöstömäärä on jatkanut laskuaan vuoden 2013 alkupuoliskolla. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Puu-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Metalli-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet ICT-klusterin liikevaihto kasvoi vuonna 2012 vuositasolla 4,8 prosenttia, mutta vuonna 2013 liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun. ICT -klusterin henkilöstömäärä väheni koko vuoden 2012 ajan, eikä suunta henkilöstönmäärän kehityksessä ole muuttunut vuodelle 2013 tultaessa. Sisältö ja mediaklusterin liikevaihto ja henkilöstömäärä laskivat vuoden 2012 aikana, mutta vuoden 2013 alkupuolella laskusuuntaus näyttää taittuneen. Klusterina sisältö- ja media ovat selvästi ICT:tä pienempi. 77

81 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla ICT-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Sisältö- ja media -klusteri Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Yleisestä trendistä poikkeavat maakunnan palvelualat, joiden liikevaihto on noussut huippuvuoden eli 2008 tasolle. Maakunnan matkailu- ja hyvinvointialan yritysten henkilöstömäärät kasvoivat vuonna 2012 ja kasvu jatkui edelleen vuoden 2013 puolella. Matkailualan liikevaihdon kasvu pysähtyi vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta kääntyi jälleen kasvuun toisella neljänneksellä. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Matkailu-klusteri 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet 78

82 Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvointi-klusteri Trendisarja, vuosi 2010 = Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Vienti Maakunnan viennin pääosa muodostuu metalli-, metsä- sekä elektroniikkateollisuuden tuotteista ja viennin tilanne heijastelee näiden toimialojen liikevaihdon tilannetta. Vuoden vaihteessa viennin arvosta putosi useita kymmeniä prosentteja ja oli yksi maan suurimmista pudotuksista. Vuonna 2009 vienti elpyi ripeässä tahdissa, mutta kasvu on hiipunut. Tällä hetkellä viennissä ollaan vuoden 2002 tasolla. Maakunnallisessa kehittämistoiminnassa vientitoiminnan lisääminen on ollut keskeisiä painopisteitä voimakkaan pudotuksen jälkeen. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat Pohjois-Pohjanmaalla Kaikkien toimialojen vienti 180 Trendisarja, vuosi 2010 = Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu SeutuNet Tutkimus- ja kehittämistoiminta Pohjois-Pohjanmaan kehittämistoiminnan rahallinen panostus on kasvanut 1990-luvun puolesta välistä useissa sadoilla prosenteilla. Keskeisenä syynä on ollut ICT- klusterin voimakas kasvu luvun alussa maakunnan ICT- toiminta jakautui puoliksi palvelutuotannon ja tavaratuotannon kesken. Uudelle vuosikymmenelle tultaessa palvelutuotannon osuus on noussut selvästi suuremmaksi. ICTklusterin murroksen vuoksi muiden klustereiden ja toimialojen t&k- toiminnasta tulee maakunnalle entistä tärkeämpää. 79

83 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostus laski edellisen vuoden yli miljardista eurosta vuoden 2012 noin 931 miljoonaan euroon. Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan T&k- toiminnasta oli 14 prosenttia. Asukaskohtainen t&k-panostus oli Oulun seudulla edelleen huippuluokkaa, euroa. Pohjois-Pohjanmaalla yritysten osuus t&k- menoista oli noin 80 prosenttia, mikä on muita maakuntia suurempi. Tutkimus- ja kehittämistoimen menot maakunnittain Menot (miljoonaa euroa) Korkeakoulusektori Julkinen sektori + YVT Yritykset Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi YVT = Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Lähde: Tilastokeskus/Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta SeutuNet HYVINVOINTI Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti Vastuu väestön terveyden edistämisestä on kunnilla. Sähköinen hyvinvointikertomus tuo esille kuntakohtaiset väestön ja väestöryhmien hyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden indikaattorit, mikä auttaa arvioimaan ja ohjaamaan kunnassa tehtävää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen periaatteita ovat varhainen vaikuttaminen, yhden oven periaate palvelutarjonnassa, sähköisten palveluiden laajentaminen koko alueelle ja kuntouttava ote hoidossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikutus väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen on rajallinen, joten ennaltaehkäisevään toimintaan osallistuvat kaikki kunnan toimialat, alueen yritykset, kolmas sektori ja muut toimijat. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteena on, että olemme vuonna 2017 edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa, erityisesti terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelman toteutuksessa korostuu kuntalaisnäkökulma, uusien toimintamallien käyttöönotto, hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä konkreettinen arjen hyvinvoinnin edistäminen. Kuntalaisia kannustetaan vastuulliseen ja yhteisölliseen toimintaan ja terveyskäyttäytymiseen. 80

84 Maakunnan terveystilanne Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Kelan tietojen mukaan Pohjois- Pohjanmaan väestö oli vuonna 2011 sairastavuudeltaan maan 19 maakunnan joukossa kuudenneksi tervein (102,6), kun maan sairastavuuden arvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan Pohjois- Pohjanmaan luku kasvoi arvoon 113,7 ja sen väestö oli maan sairaimpia. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon sairastavuutta, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli :lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5000 henkeä. Nuorten koettu terveydentila ja liikuntatottumukset kehittyy suotuisasti, mutta ylipaino ei Peruskoulun päättävien koululaisten koettu oma terveydentila on hieman parantunut: terveydentilansa hyväksi kokevien osuus 8. ja 9. luokan ikäryhmässä kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Nyt 84 % oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi, pojat yleisemmin kuin tytöt. Terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokee 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat esille jo ammattitutkintoon johtavassa koulutusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 21 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun lukioissa vastaava osuus on 17 %. Kouluterveyskyselyn mukaan riittävästi liikuntaa harrastavien oppilaiden osuus on kehittynyt positiivisesti: suosituksen mukaan liikkuvien osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Tällä aikavälillä liikuntaa harrastavien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 14 %:n suhteellinen kasvu. Kuitenkin noin kolmannes (32 %) peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on edelleen fyysisesti inaktiivisia eli harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa. Liikuntasuosituksen mukaan nuoren tulee liikkua 1-1½ tuntia päivässä, ja liikuntaan tulisi sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja. Koululiikunta ei riitä täyttämään tätä suositusta. Kuviossa 1 esitetään alle liikuntasuosituksen jäävien nuorten prosenttiosuus ikäluokasta. Pohjois-Pohjanmaalla fyysisesti inaktiivisten oppilaiden osuus on hieman pienempi kuin koko maassa (34 %). Koulutuksen mukaan terveyserot liikuntatottumuksissa ovat kuitenkin suuret. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 44 % liikunta jää alle suosituksen, kun lukioissa vastaava osuus on 31 %. Kuvio 1. Fyysisesti inaktiivisten peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden nuorten osuus vuosina (THL, kouluterveyskysely). 81

85 Vaikka nuorten liikuntaharrastus on lisääntynyt, nuorten painoindeksi on hieman noussut: ylipainoisten osuus on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista kasvanut 1,7 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan ylipainoisia oli Pohjois-Pohjanmaalla 14 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Peruskouluikäisillä painoindeksiin perustuva ylipainon raja määrittyy iän ja sukupuolen mukaan. Esimerkiksi 15-vuotiailla pojilla ylipainon raja on 23 kg/m2 ja tytöillä 24 kg/m2. Pohjois-Pohjanmaalla ylipainoisten oppilaiden osuus on samaa tasoa kuin koko maassa (15 %). Ylipainonkin suhteen koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat esille jo ammattitutkintoon johtavassa koulutusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 20 % on ylipainoisia, kun lukioissa vastaava osuus on 14 %. Nuorella on usein ystävä, jonka kanssa keskustella omista asioista Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla on aiempaa useammin läheinen ystävä: osuus 8. ja 9. luokan ikäryhmässä kasvoi 3,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen Tällä aikavälillä läheisen ystävän omaavien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 29 %:n suhteellinen kasvu. Nyt 91 %:lla oppilaista on ainakin yksi läheinen ystävä, tytöillä yleisemmin kuin pojilla. Nuoret voivat keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan ystävän kanssa. Kuviossa 2 esitetään ilman läheistä ystävää jäävien nuorten prosenttiosuus ikäluokasta. Pohjois- Pohjanmaalla ilman läheistä ystävää oppilaiden osuus on samaa tasoa kuin koko maassa (9 %). Myös koulutuspaikkojen vertailussa ilman ystävää olevien oppilaiden osuudet ovat yhtenevät. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 7,5 % on ilman läheistä ystävää, kun lukioissa vastaava osuus on 7,3 %. Kuvio 2. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (THL, kouluterveyskysely ). 82

86 Nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen on vähentynyt Nuorten tupakointi on vähentynyt: kerran päivässä tai useammin tupakoivien osuus on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista pienentynyt 4 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla noin 17 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista tupakoi päivittäin. Tällä aikavälillä tupakoivien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 19 %:n suhteellinen väheneminen. Väheneminen on kuitenkin hidastunut, ja Pohjois-Pohjanmaalla tupakoivien oppilaiden osuus on korkeampi kuin koko maassa (15 %). Tupakoinnin suhteen koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat vahvasti esille ammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa. Pohjois- Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41 % tupakoi päivittäin, kun lukioissa vastaava osuus on 11 %. Tupakoivien oppilaiden osuuksissa on moninkertainen ero. Savuttomuuden edistämiseen ja tupakkariippuvuuden hoitohaasteeseen onkin monessa ammatillisessa oppilaitoksessa jo tartuttu. Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt: niiden nuorten osuus, jotka käyttävät alkoholia humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa on peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista vähentynyt 5,7 prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois- Pohjanmaalla noin 13 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista käytti alkoholia humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Humalahakuisesti juovien oppilaiden osuudessa on siis tapahtunut 30 %:n suhteellinen väheneminen (Kuvio 3). Kuvio 3. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus, jotka käyttävät alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa (THL, kouluterveyskysely ). 83

87 Vaikka kehitys on myönteinen ja tilanne on hieman parempi kuin koko maassa keskimäärin, alkoholin riskikulutusta on edelleen 13 %:lla Pohjois-Pohjanmaan peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Koulutusryhmien väliset erot alkoholin riskikulutuksessa tulevat vahvasti esiin. Pohjois- Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 35 % käyttää alkoholia humalaan asti ainakin kerran kuukaudessa, kun taas lukioissa vastaava osuus on 21 %. Laittomat huumeet Laittomien huumeiden kokeilussa koulutusryhmien väliset erot ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 18 % on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, kun taas lukioissa vastaava osuus on 11 %. Tämä kouluterveyskyselyn indikaattori ilmaisee marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista. Yleisimmin kokeillaan hasista tai marihuanaa. Oppilaat täyttävät kouluterveyskyselyn opettajan valvonnassa, mutta oppilailla voi olla sosiaalisia paineita vastata liioitellen mikäli muut oppilaat pyrkivät näkemään vastauksia. Lainvastaisuuden vuoksi tilastotietoa huumausaineiden käytöstä on vaikea saada. Paikallisella tiedolla on tärkeä merkitys huumausainekysymysten seurannassa ja arvioinnissa. Siinä kannattaa hyödyntää muun muassa poliisien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietämystä. Sairastavuus Kelan sairastavuusindeksi havainnollistaa sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä pitkäaikaissairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (lääkekorvausoikeudet) ovat yleensä vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa käytetään kolmen vuoden ajanjaksoa. 84

88 Maakunnan sisäiset sairastavuuden erot ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan kunnista pieni indeksiluku oli Limingassa (69,6), Kempeleessä (73,6), Tyrnävällä (85,8), Oulussa (86,0), joiden kaikkien indeksiluku oli pienempi kuin koko maassa. Utajärvellä (172,6), Pyhäjärvellä (170,8) ja Pudasjärvellä (160,2) oli sairastavuutta eniten. Vakiointi alentaa sairaimpien, väestön ikärakenteeltaan vanhojen kuntien indeksilukua, ja väestöltään nuorempien kuntien luvut kohoavat. Kansantaudit Kelan kansantauti-indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, jotka ovat astma, diabetes, nivelreuma, psykoosit, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kelan tietojen mukaan Pohjois-Pohjanmaan väestö oli vuonna 2011 kansantautien esiintymisen suhteen maan 19 maakunnan joukossa sijalla 12 (122,4), kun koko maan kansantauti-indeksin arvo oli 100. Vakioidun indeksin mukaan Pohjois-Pohjanmaan luku oli 138,8. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon kansansairauksia, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Maakunnan sisäiset kansantauti-indeksin erot ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan kunnista pieni indeksiluku oli Limingassa (75,3), Kempeleessä (86,2), Tyrnävällä (99,1), joissa indeksiluku oli pienempi kuin koko maassa. Utajärvellä (187,2), Pyhäjärvellä (185,9), Siikalatvalla (184,5) ja Reisjärvellä (177,9) oli kansantauteja eniten. Kansantautien esiintymisessä tapahtuu koko maassa muutoksia. kansantauti-indeksissä muutokset kuitenkin peittyvät, mikäli sama trendi on koko maassa ja indeksi suhteutetaan koko maan väestön keskiarvoon. Siksi yleisimpien kansantautien esiintyvyyttä alueella on hyvä seurata erikseen. Aikuisiän diabetes lisääntyy nopeasti koko maassa Diabeteksesta on tullut verenpainetaudin jälkeen toiseksi yleisin kansantauti. Valtaosa sairastaa tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuotoa. Kelan tilaston mukaan vuonna 2011 tässä ikäluokassa Pohjois-Pohjanmaalla ainakin 8,7 % sairasti diabetesta. Kelan rekisterimuuttuja on kohtalaisen hyvä tämän sairauden yleisyyden osoitin, joskin rekisterin ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, joiden sairaus on lievä (potilas selviytyy pelkällä dieettihoidolla). Osa lääkehoidossa olevista saattaa myös olla hakematta oikeuksia, jos lääkitys ei ole erityisen kallista. Diabetes yleistyy nopeasti. Kuvio 4. Diabeteksen yleisyys 40 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä (Kelan tilasto ). 85

89 Pohjois-Pohjanmaalla erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 3,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2001 (kuvio 4). Tällä aikavälillä diabeteksen yleisyydessä tapahtui 64 %:n suhteellinen lisäys. Samaan aikaan väestön ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Ylipaino on aikuisiän diabeteksen tärkein vaaratekijä. Siksi lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa laaja-alaisesti. Joka viidennellä työikäisellä lihavuus aiheuttaa ja pahentaa sairauksia, jotka ovat ehkäistävissä elintapoja muuttamalla. Lihavuuden hoidossa ryhmäohjauksella saavutetaan sama teho kuin yksilöohjauksella: painon pysyvä pieneneminen keskimäärin 5 %:lla sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen. Pohjois-Pohjanmaan nykytila, ennakointi ja keskeiset kehittämishaasteet sosiaalisen näkökulmasta Pohjois-Pohjanmaalla on voimakas alueellinen polarisaatio, mikä näkyy maakunnassa monella tavalla, muun muassa väestön keskittymisenä muutamiin keskuksiin ja muun alueen väestön harvenemisena, ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutumisena ja erojen kärjistymisenä, elinkeino- ja talouselämän voimakkaasti kehittyvinä ja toisaalta taantuvina alueina, kansainvälistymiskehityksessä mukana olevina ja olemattomina alueina, työttömyys- ja työllisyysalueina, palveluiden keskittymisenä ja puuttumisena, sekä osaamisen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskittymisenä ja puuttumisena. Väestöllinen transitio ja nopeasti toteutuva yhteiskunnallinen rakennemuutos tuottaa edellä kuvattujen rakenteellisten erojen lisäksi myös muunlaista eriytymistä hyvinvoinnin tekijöissä ja luo häiriötiloja sosiaalisen koheesion toteutumiselle, yhteisöllisyydelle ja ihmisten välisille vuorovaikutusjärjestelmille ja turvaverkostoille. Näiden tekijöiden seurauksena väestöryhmien hyvinvointi jakaantuu voimakkaasti ja palvelutarpeiden muutos on suurta. Palvelutarpeet ja haasteet ovat eri alueilla erilaiset. Samaan aikaan palveluiden saatavuuden suhteen kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Palveluverkoston keskittämiseen sekä toimintojen eriytymiseen eri paikkoihin laajalle alueelle sisältyy syrjäytymisriski niiden kansalaisten osalta, joiden toiminta on rajoittunut pienelle yhdyskunnan areenalle etenkin haja-asutusalueilla. Erityisesti tämä koskee ikääntyneitä ja tulevaisuudessa kasvavassa määrin. Lähipalveluilla on suuri merkitys yhteisöllisyyden ylläpitäjänä haja-asutusalueilla, ja olisi varottava, ettei heikoilla materiaalisilla ja sosiaalisilla resursseilla elävien verkostoköyhien ihmisten yhteisöjä entisestään heikennetä. Eri alueilla tarvitaan erilaisia ratkaisuja ja uusia toimintamalleja kansalaisten ja alueiden tarpeista lähtien. 86

90 Hyvinvointia uhkaavat syrjäytymisen prosessit ja sosiaalisen integraation ja yhteisöllisyyden ongelmat tulevat muutoksessa entistä haasteellisemmiksi. Haasteita on elämänkaaren kaikissa vaiheissa (lapset ja lapsiperheet, nuoret, työikäiset, ikääntyneet) ja ne ilmenevät monin tavoin muun muassa erityispalveluiden, mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelupalveluiden kasvaneina tarpeina kunnissa, erilaisina psykososiaalisina ongelmina, koulutuksesta ja työelämästä pois syrjäytymisenä, päihde- ja huumeongelmina. Tällä hetkellä pula resursseista johtaa keskittymiseen korjaavaan työhön avohuollon ja ennaltaehkäisyn sijaan. Sosiaalialan näkökulmasta ennaltaehkäisevä työ tulisi nähdä nykyistä selkeämmin painopistealueena. Ehkäisevän työn resurssit ovat niukat ja sen kehittämisestä puuttuu rakenteita. Ehkäisevä toiminta edellyttää, että organisaatiotapa on avoin myös muille hallinnon aloille kuin sosiaali- ja terveystoimelle. Palvelutoiminnassa lähtökohdaksi tulee ottaa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kiinteä ja saumaton yhteistoiminta. Sosiaalihuollon muut keskeiset yhteistyösuhteet ovat kunnan palvelujärjestelmän osalta koulutoimi ja asuntotoimi. Muista julkisen sektorin toimijoista keskeisiä ovat Kela, työvoimahallinto, poliisi ja seurakunta sekä erilaiset erityispalvelujen tuottajat. Julkisten palveluiden lisäksi olisi huomioitava yksityinen sektori, järjestöt ja kansalaistoiminta. Toimivinta työnjakoa eri organisaatioiden kesken pitää pohtia. Päätöksenteossa kauttaaltaan pitäisi huomioida päätösten sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisen näkökulmasta iso haaste on osaamisen turvaaminen. Monessa kunnassa on pula pätevistä sosiaalialan työntekijöistä ja henkilökunnan poistuman seurauksena pätevän henkilöstön tarve on tulevina vuosina suuri. On ilmeistä, että pienet kunnat eivät voi ratkaista ongelmaa yksin vaan jatkossa sosiaalihuollon toiminta on kyettävä organisoimaan laajemmalla väestöpohja-alueella, jolloin osaaminen ja erikoistuminen voi eriytyä ja väestön vaativiinkin sosiaalihuollon tarpeisiin voidaan vastata. Keskeinen haaste on, että päätöksenteon ja toiminnan ohjauksen perustaksi puuttuu sosiaali- ja terveysalaa koskevaa reaaliaikaista toimintaympäristöä ja ihmisten hyvinvointia koskevaa tietotuotantoa ja tutkimustoimintaa. Tällä hetkellä toimijat ovat Pohjois-Suomessa tiedontuotannon, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan näkökulmasta hajallaan ja yksittäisiltä resursseiltaan niukasti varustettuja. Alueellisesti tulisi luoda pysyvät alueellisen tiedontuotannon ja kehittämisen rakenteet, jotka tähtäävät pitkäjänteiseen tiedontuotantoon ja tietoon perustuvaan kehittämiseen. Kehittämisen ja tiedontuotannon näkökulmasta voimavaroja on pystyttävä kokoamaan tiiviiksi yhteistyöksi kuntien, kuntayhtymien, viiden ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston, sosiaalialan osaamiskeskuksen, sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon yksiköiden, THL:n sekä valtion viranomaisten sekä muiden keskeisten toimijoiden kesken. Kehittämistoiminnan ja alueellisen tiedontuotannon organisointi ei voi jäädä yksinomaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulle, joiden resurssit ja osaaminen ovat toiminnan luonteesta johtuen riittämättömiä. Alueellista tiedontuotantoa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi koordinoida sote-ervatasolla. Kehittäminen ja tietotuotanto edellyttävät tiivistä yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen välillä. YMPÄRISTÖ JA INFRASTRUKTUURI Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaa on alueellisesti laaja, ja erot sen eri osien välillä ovat suuria. Kulttuurimaisema vaihtelee Kuusamon vaaranlakikylistä maankohoamisrannikon rantalaitumiin, maaseutukylien viljelysmaisemista kaupunkimaisemiin. Asutus sijoittuu vesistöjen äärelle, merenrannikolle ja jokilaaksoihin. Näillä alueilla luontoa on aikojen kuluessa muovattu paljon asumisen ja elinkeinojen tarpei- 87

91 siin. Väestön keskittymiskehitys Oulun seudulle ja maaseutu inen näkyvät muutoksina rakennetussa ympäristössä ja haasteina sen kehittämisessä. Maakunnalle luonteenomainen piirre ovat asutut jokilaaksot, joiden väliin rajautuvat harvaanasutut, suovaltaiset selännealueet. Asutus ja viljelyalueet tukeutuvat jokiin nauhamaisina kokonaisuuksina. Jokilaaksoissa sijaitsevat taajamat ovat ilmeeltään maaseutumaisia, ja ne liittyvät läheisesti ympäröiviin viljelyalueisiin. Paikoin hidastunut ja taantuva kehitys pyrkivät rappeuttamaan taajamakuvaa. Tilannetta on korjattu viime vuosina toteutetuilla hankkeilla, kuten Elävät ydinkeskustat Pohjois-Pohjanmaalla sekä Meidän City - hankkeet. Jokilaaksojen viljelymaisemat ovat suurelta osin maisemallisesti viehättäviä ja arvokkaita. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden päivitysinventointi valmistuu vuoden 2013 kuluessa. Oulun seutu on kaupunkimaista kasvualuetta. Oulun seudun väestöosuus on jo lähes 60 % maakunnan väestöstä. Oulun seudun keskeisiä ympäristökysymykset liittyvät mm. energiaan sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Voimakkaasta kasvusta huolimatta ovat päästöihin liittyvät ympäristöongelmat vähentyneet aiemmista vuosikymmenistä. Kaupunkirakenteen tiivistyessä elämyksiä tuottavan lähiympäristön merkitys korostuu entisestään. Pohjois-Pohjanmaan merialue on lähes avointa murtovesialuetta, jonka ekologinen tila on hyvä, lukuun ottamatta rannikon kuormittuneimpia osia. Hailuodossa luonto ja rakennettu ympäristö yhdistyvät omaleimaisella tavalla. Merialueen muut saaret ovat pieniä ja asumattomia. Pääosa saarista sisältyy Natura-ohjelmaan, ja niiden luonnon tila hyvä. Saaret ja merenranta edustavat ainutlaatuista luonnonpiirrettä, maankohoamisrannikkoa. Maankäyttö on vaikuttanut merenrannan luonnonpiirteisiin siten, että luontaista maankohoamisen jälkeistä sukkessiota on vain osalla rantaviivaa. Pohjois-Pohjanmaan alueellisesti hallitsevin luonnonpiirre on maakunnan suolakeus, joka ulottuu merenrannikolta Kainuun ja Koillismaan vaara-alueeseen saakka. Suolakeuden pohjoispohjalainen erityispiirre ovat aapasuot, vaikkakin suurin osa alueen soista on aapa- ja keidassoiden sekatyyppejä. Soiden talouskäyttö, metsätalous, turvetuotanto ja pellonraivaus ovat muuttaneet pääosaa suoluonnosta. Voimakkaimmin on muuttunut Oulujoen eteläpuoli, jossa soiden maisemallinen merkitys on vähentynyt suuresti. Oulujoen pohjoispuolella on luonnontilaisen kaltaista suoluontoa runsaasti jäljellä suojelualueilla sekä niiden ulkopuolella. Maakunnan suoluonnon kaikkein edustavimmat osat, kuten Olvassuo, Suuri Veneneva ja Litokaira, ovat luonnonsuojelun piirissä. Pudasjärven itäosasta Kuusamoon ulottuva Koillismaan vaara-alue poikkeaa muusta maakunnasta luonnon- ja maisemapiirteiltään. Erona on vaihteleva topografia, metsäpeitteisyys ja järvien suurempi määrä. Jokivarsikylien lisäksi alueella on omaleimaisia vaara- ja järvenrantakyliä. Matkailurakentaminen leimaa Kuusamon pohjois-osaa ja Syötteen aluetta. Alue on kauttaaltaan pohjoisboreaalista metsäluontoa ja sen vanhimmat osat ovat nykyisin luonnonsuojelualueina. Koillismaa on poronhoitoaluetta. Yleisesti ottaen maakunnan ympäristön tila ja sen viimeaikainen kehitys on varsin hyvä. Teollisuuden, liikenteen ja asutuksen aiheuttamakuormitus ovat supistuneet aiempiin vuosikymmeniin nähden. Suurimpana huolenaiheena ovat jokien tila ja metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuskehitys. Monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdyt merkittävät toimenpiteet ovat kuitenkin suurelta osin pysäyttäneet taantumisen: luonnonsuojelualuevarausten kokonaisala on ha ja maanomistajien vapaaehtoisia toimenpiteitä tuetaan usein eri keinoin. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävimpiä kasvihuonekaasujen aiheuttajia ovat energiantuotanto ja liikenne. Loppukäyttösektoreiden mukaan jaoteltuna eniten päästöjä aiheuttavat teollisuus, liikenne, 88

92 asuminen sekä maa- ja metsätalous. Alueen kokonaispäästöt ovat tasolla 12 milj. t CO2, josta Raahen terästehtaan osuus on noin 5 milj. t CO2. Alueen hiilidioksidipäästöt riippuvat keskeisesti energiantuotannon polttoainejakauman kehittymisestä. Siirtymä turpeesta puulle vähentää päästöjä merkittävästi. Riskinä voidaan pitää fossiilisen tuontienergian käytön lisääntymistä turpeen saatavuuden ja kilpailukyvyn heikentymisen seurauksena. Tavoiteltu rakennusten energiatehokkuuden kehittyminen leikkaisi lämmitykseen tarvittavaa energiamäärää ja siten energiasektorin päästöjä selvästi. Kaikki Oulujoen eteläpuoliset joet jäävät hyvää huonompaan ekologiseen laatuluokkaan. Samalla tämä merkitsee, että näiden jokien virkistysarvoon huomattavasti alhaisempi kuin se voisi olla. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti happamia alunamaita, jotka ovat aiheuttaneet paikallisia vedenlaatuongelmia. Vesiluonnon erityispiirteenä on arvokkaiden lintuvesien suuri määrä. Liminganlahden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla on useita kansallisesti arvokkaita lintuvesiä, joita on toistaiseksi hyödynnetty varsin vähän matkailussa. Järviluonnon niukkuuden takia on maakunnan eteläosan pienillä järvillä huomattava virkistysarvo ja samalla suojelutarve johtuen näiden järvien tilan heikentymisestä. Luonnon virkistyskäytön infra on kokonaisuutena ottaen nykyisin varsin hyvä. Retkeilyreitistöä on kehitetty eri puolilla maakuntaa, ja luontokeskusverkko on täydentynyt rannikolla. Merkittävää on Liminganlahden luontokeskuksen uudistaminen kosteikkoluontokeskukseksi, mikä parantaa kosteikkojen, lintuvesien ja soiden, virkistyskäytön kehittämisen edellytyksiä. Suoluonnon virkistys- ja matkailupotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vielä lisäpanostuksia. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriympäristö on ajallisesti kerroksellisena kokonaisuutena monipuolinen ja rikas. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on maakunnan alueella viimeisimmän, vuonna 2009 laaditun luettelon mukaan kaikkiaan 101. Arvokkaita kohteita Pohjois-Pohjanmaalla ovat mm. talonpoikasta rakentamisperinnettä edustavat kyläkokonaisuudet ja viljelymaisemat, Oulun ja Raahen porvaristalokorttelit, vanhat puukirkot ympäristöineen, höyrysahayhdyskunnat ja Oulujoen voimalaitokset. Rakennettujen kulttuuriympäristöjen hoitotaso on ollut vakiintunutta viime vuosina. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriperinnön tunnettavuuden lisäämiseksi ja tuotteistamiseksi on toteutettu useita hankkeita. Luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan maatalouden tärkeimpiä tuotantosektoreita ovat maidon- ja naudan- lihantuotanto sekä kasvinviljely. Tuotanto keskittyy jokilaaksoihin ja maakunnan eteläosaan. Maataloustuotannon yritysrakenteet ovat kehittymässä kansainvälisen kilpailutilanteen mukaisesti: tilakoko kasvaa ja maataloustuotannon perhetilapohjaisuudesta ollaan siirtymässä yritysmäiseen suuntaan. Oulun eteläiset alueet ovat maidontuotannon ydinaluetta ja rannikkovyöhykkeelle on muodostunut vahva perunanviljelyn High Grade -alue. Pinta-alallisesti hallitsevin luonnonvara ovat metsät, joissa puuntuotannon piirissä olevaa metsämaata on 2,3 milj. ha. Puuntuotantoalueiden puuston vuosikasvu noin lähes 10 milj. m3. Oleellisia piirteitä ovat nuorten metsien ja turvemaiden suuri osuus. Alueellisen metsäohjelman tavoitteena on 5,2 milj. m3/v ainespuuta ja noin 0,6 m3/v energiapuuta (rankaa, hakkuutähdettä, kantoja). Metlan MELA-ohjelmiston ennusteen mukaan kestävä hakkuumahdollisuusarvio kasvaa puuntuotannon metsämaalla vuosien aikana 30 prosenttia metsien järeytyessä. Kasvavat hakkuumahdollisuudet mahdollistavat puun hyödyntämisen monipuolisesti biotaloudessa. Alueen nykyinen kemiallinen metsäteollisuus, pk-saha- sekä hirstaloteollisuus, puuta käyttävät energialaitokset sekä puunhankinnan organisaatiot muodostavat vakaan perustan ja hyvän kehitysalustan myös uusille metsäalan innovaatioille ja niiden hyödyntämiselle alueella. Metsälainsäädän- 89

93 nön uudistamisen ja odotetaan lisäävän metsäalan aktiivisuutta. Haasteita toiminnalle asettaa suometsien suuri osuus ja metsänomistuksen pirstoutuneisuus alueella. Alempiasteisen tieverkon hyvä kunto sekä raaka-ainemassojen tehokas logistiikka terminaaleineen on kannattavan toiminnan ehto. Palveluyrittäjyys ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen metsäalalla on nousussa. Luonnonvarana metsäalueet tarjoavat hyötyjä matkailulle, asukkaiden virkistäytymiselle ja hyvinvointipalveluille. Luontoarvojen säilymistä sekä vesiensuojelua edistävät toimenpiteet ovat osa metsätalouden toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan suoluonto on monipuolinen ja runsas: nykyinen suoala on VMI 10:n mukaan ha (pl. turvetuotantoon ja maatalouteen otetut alueet). Metsätalous on hallitseva soiden käyttömuoto: soista on ojitettu metsätaloutta varten ha. Soiden turvevarat ovat suuret ja aktiivinen turvetuotantoala on noin ha. Metsätalous ja turvetuotanto ovat nykyisin soiden taloudellisesti tärkeimmät käyttömuodot; niiden tuotannon arvo on yhteensä noin 150 milj. vuodessa. Luonnonsuojelun piirissä soita on ha. Soilla harjoitetaan useita monikäyttömuotoja ja porotaloutta. Soiden käytön ristiriitoja on sovitettu yhteen kansallisessa suostrategiassa ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Käyttöä tarkastellaan nykyisin kaikkien soiden tuottamien ekosysteemipalvelujen näkökulmasta. Muuttava käyttö kohdistetaan jatkossa selkeästi ojitetuille tai luonnontilaltaan muuttuneille soilla, ja soiden erityisen luonnonarvot otetaan kohdentamisessa huomioon. Pinta-alallisesti merkittävä muutos tulee olemaan metsänkasvatuskelvottomien ojitusalueiden hidas jääminen puuntuotannon ulkopuolelle: arvio tällaisten turvemaiden määrästä on ha; toisaalta ilmaston lämpeneminen muuttaa kannattavuusrajaa. Soiden käytön vesiensuojelun (sekä pinta- että pohjavedet) merkitys korostuu, mikä heijastuu kuormitusta aiheuttaviin käyttömuotoihin. Pohjois-Pohjanmaan soiden ilmastomerkitys on erittäin suuri: esimerkiksi hiilivarasto milj. tonnia CO2 ekv. ja suometsien puuston vuotuinen hiilensidonta 3 milj. tonnia CO2ekv. Pohjois-Pohjanmaan kallioperä on varsin rikasta, kuva viereisellä sivulla. Tällä hetkellä kaivostoiminnan piirissä ovat Hituran (Nivala) ja Pyhäjärven kaivokset; Hituran tuotanto on kuitenkin ajoittain pysähdyksissä suhdanteiden mukaisesti. Alan tutkimustoiminta on viime vuosina ollut voimakasta pitkään jatkuneen metallien kysynnän ja hinnan nousun myötä. Potentiaalisia alueita on Koillismaalla, Iin pohjoisosassa ja maakunnan eteläosassa. Uusia kaivoshankkeita on vireillä mm. Taivalkoskella ja Kuusamossa. Liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikenteellinen saavutettavuus on monipuolisten liikenneyhteyksien vuoksi hyvä, vaikka alue sijaitsee etäällä päämarkkina-alueilta. Oulusta on muodostunut pohjoisen liikenteellinen ja logistinen solmukohta, jossa sijaitsee sataman ja lentoaseman lisäksi yhdistettyjen kuljetusten terminaali sekä logistiikkayrityksiä ja muita terminaaleja. Pohjois-Suomen merkittävin kansainvälinen liikennekäytävä on Euroopan laajuiseen ydinverkkoon ehdotettu Bothnian Corridor ja sitä täydentävät yhteydet Euroopan unionin ulkopuolelle. Pohjanlahden kiertävä Bothnian Corridor linkittää Pohjois-Suomen entistä vahvemmin osaksi eurooppalaista liikenne- ja kuljetusjärjestelmää. Käytävä koostuu Suomen puolella ns. Itämeren moottoritiestä, Suomen pääradasta ja valtatiestä 4. Suomen kansainvälisessä pohjoinen etelä-suuntaisessa tavara- ja henkilöliikenteessä Bothnian Corridor linkittyy Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Naapurimaiden kehitys Barentsin talousalueella sekä yhteyksien kehittäminen Luoteis-Venäjälle ja toisaalta Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan tarjoavat mahdollisuuksia kauttakulkuliikenteelle sekä avaavat nopeampia tavarakuljetusten ja henkilöliikenteen reittivaihtoehtoja. 90

94 Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä suurimmat mahdollisuudet ovat Koillisväylän kautta kulkevassa pohjoisessa merireitissä ja yhteyksissä Jäämerelle. Pohjoinen merireitti voisi tehtyjen arvioiden perusteella lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % perinteisiin kuljetusreitteihin verrattuna. Kuitenkin väylän käyttöön liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä. Todennäköisesti Koillisväylä olisi konttiliikenteen sijasta houkutteleva vaihtoehto öljy- ja kaasuteollisuuden sekä kaivosteollisuuden kuljetuksille. Kuljetusreitin kilpailukyvyn kannalta olennaisia tekijöitä ovat reitin luotettavuus, palvelutaso, turvallisuus, ympärivuotinen käytettävyys ja kustannustaso. Nykyisin suurin osa Pohjois-Pohjanmaan matkoista tehdään henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Jalankulun ja pyöräilyn rooli korostuu Oulun kaupunkialueella, jossa 40 prosenttia matkoista tehdään jalan tai pyörällä. Oulu alkaa olla kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu talvipyöräilystä. Muualla palveluverkko on harvempi, jonka vuoksi kävely- ja pyörämatkojen osuus ja suorite ovat vähäisempiä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noudattanut laskevaa trendiä ja palvelutaso vaihtelee huomattavasti alueen eri osissa. Linja-autoliikenne on merkittävin joukkoliikennemuoto. Suurin osa joukkoliikennematkoista tehdään suurimpien kaupunkiseutujen paikallis- ja seutuliikenteessä, jossa reitit kulkevat pääasiassa säteittäisesti kaupunginosista ja lähikunnista keskustaan. Oulussa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on viisi prosenttia ja kaikista Oulun keskustaan suuntautuvista matkoista reilu kymmenen prosenttia. Haasteena on joukkoliikenteen peruspalveluiden tarjoaminen väheneville käyttäjämäärille. Tavarakuljetukset tapahtuvat sekä tie- ja rataverkolla että vesiteitse ja lentäen. Tiekuljetusten vahvuus on liikenteen monipuolisuus ja joustavuus, sillä kuljetuksissa voidaan valita käytettävä kalusto, väylä ja ajankohta joustavasti tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Rautatieliikenteen etu on kustannustehokkuus varsinkin vahvoissa tavaravirroissa ja suhteellisen pitkillä matkoilla. Alueen satamat ja lentoasemat palvelevat erityisesti kansainvälistä liikennettä. Näköpiirissä on, että raskaiden kuljetusten rooli säilyy vahvana kaivostoiminnan laajentuessa ja energiasektorin hyödyntäessä metsäja turvevarantoja. Kasvava liikennemäärä näkyy tarpeena priorisoida investointeja pääliikenneverkolle sekä muiden liikenneverkkojen ja -palveluiden ylläpitämisenä edes nykyisellä tasolla. Pohjois-Pohjanmaalla on yleistä tieverkkoa noin km. Vilkkaimmin liikennöityjä ovat valtatiet, joista merkittävimmät ovat pohjois-eteläsuunnassa koko maata halkovat valtatiet 4 ja 8 sekä itälänsisuuntaiset valtatiet 20, 22 ja 27. Oulussa haasteena on sisääntuloväylien ruuhkautuminen aamu- ja iltahuipputuntien liikenteessä. Mikäli liikennemäärät kasvavat pääteillä valtakunnallisten ennusteiden mukaisesti, vuoteen 2030 mennessä liikenteen sujuvuusongelmat lisääntyvät valtatiellä 4 Oulun ja Kemin välillä sekä valtatiellä 8 erityisesti Limingan, Raahen ja Kalajoen kohdilla. Alempiasteisella maantieverkolla ei ole oletettavissa liikenteen toimivuusongelmia, mutta niillä on edelleen suuri merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille ja maaseutuasutukselle. Suomen rataverkon runko on Pohjanmaan rata Helsingistä Ouluun ja edelleen Tornion ja Rovaniemen suuntiin. Vuonna 2017 valmistuva Seinäjoki Oulu-ratahanke lisää Pohjanmaan radan tavaraliikenteen kapasiteettia ja nopeuttaa henkilöliikennettä monipuolistaen siten käytettävissä olevaa kulkutapavalikoimaa pidemmillä matkoilla. Kuitenkin kasvava kaivosliikenne synnyttää tavaraliikenteen pullonkauloja rataosilla Ylivieska Oulu Kemi ja Oulu Vartius-välillä. Välityskykyongelmat voivat tavaraliikenteen kasvun myötä pahentua ja laajentua myös muilla rataosilla. Kasvun taustalla ovat kaivoshankkeiden kuljetukset, raakapuukuljetukset, yhdistettyjen kuljetusten kysyntä sekä Kotshkoma Lietmajärvi-radan mahdollinen avaaminen kansainväliselle liikenteelle. Rataverkon palvelutason parantamiseksi tarvitaan matkakeskus ja liikenneterminaalien investointeja. Pohjois-Pohjanmaan kauppa- ja teollisuussatamat sijaitsevat Oulussa, Raahessa ja Kalajoella. Oulun ja Raahen sataman sisääntuloväylät ovat 10 metriä syviä ja Kalajoen 8,5 metriä. Oulun satama palvelee erityisesti metsä- ja kemian teollisuutta, Raahe metalliteollisuutta ja Kalajoki sahateollisuutta. Rautaruukin kuljetusten vuoksi Raahen sataman kokonaiskuljetukset ovat tonnimääriltään suurim- 91

95 mat. Kaivoskuljetukset ja transitoliikenne yhdessä kasvavan aluskoon kanssa synnyttää tarvetta kasvattaa satamien kapasiteettia ja syventää meriväyliä. Oulun satamaan ollaan parhaillaan suunnittelemassa 12 metrin väyläsyvyyttä. Toimintaympäristö voi muuttua myös satamien osakeyhtiöittämisten myötä. Lentoliikenteen tarjoamat nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen kansainväliset yhteydet ovat elintärkeitä alueen elinkeinoelämän ja matkailun kannalta. Oulun lentoasemaan on investoitu voimakkaasti viime vuosina. Matkustajamäärä on noin miljoonaa ja asema on edelleen Suomen toiseksi vilkkain. Vuorotarjonta Helsinkiin ja Tukholmaan on hyvällä tasolla, mutta uusia suora yhteyksiä on suunnitelmissa Venäjän suurkaupunkeihin ja pohjoisen kohteisiin. Lentorahti kostuu korkean jalostusasteen tuotteista ja varaosien kuljetuksista. Kuusamon lentoasema palvelee erityisesti kansainvälistyvää matkailuelinkeinoa. Matkustajamäärä on ollut noin asiakasta vuodessa. Energia Primaarienergian kokonaiskulutus on ollut noin GWh/v. Pohjoispohjalaista kohti laskettuna energiaa kuluu noin 1,4 -kertaisesti keskimääräisen suomalaisen kulutukseen nähden, mikä selittyy voimakkaalla Raahen terästeollisuudella. Maakunnan lämpö- ja sähköenergian tuotanto perustuu valtaosin omiin raaka-aineisiin: turpeeseen, vesivoimaan ja metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäyttöön. Rautaruukin energiaraaka-aineet, kivihiili ja raskas öljy ovat tuontiperäisiä kuten myös liikenteen polttonesteet. Pohjois-Pohjanmaan sähkön ja lämmön tuotantorakenteessa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Alueelle on tullut muutamia uusia pääasiassa puupolttoaineita hyödyntäviä lämpökeskusinvestointeja, mutta nykyisessä voimalaitoskapasiteetissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta investointeja jäte- ja puupolttoaineiden käyttömahdollisuuksiin. Keskitetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa turpeella ja puulla on merkittävä rooli niiden edustaessa yli 80 % käytetyistä polttoaineista. Turpeen osuus yhdyskuntien lämmöntuotannossa on yli 60 %. Merkittävimpänä muutoksena on lisääntynyt puupolttoaineiden käytön kasvu. Käyttö ylitti jo vuonna 2010 (2,5 TWh) vuoteen 2015 asetetut tavoitteet. Turpeen käyttöä on viime vuosina rajoittanut sen heikentynyt saatavuus, mikä on lisännyt muun muassa öljyn kulutusta. Kauko- ja aluelämpö on merkittävin rakennusten lämmitysmuoto Pohjois-Pohjanmaalla sen markkinaosuuden ollessa yli 40 % koko rakennuskannasta. Kaukolämmön kysyntä on kasvanut, mutta suhteessa eniten kasvua on ollut lämpöpumppuratkaisuilla. Sähkön kulutus on jatkanut kasvuaan, mutta kasvuvauhti on hidastunut, kuten muuallakin Suomessa. Liikenteen biopolttoaineiden osalta ei ole tapahtunut mainittavaa edistymistä, joskin paikalliset toimijat ovat kehittäneet siihen liittyvää teknologiaa. Biokaasun osalta maatilatason biokaasuhankkeiden yleistymisen merkittävin este on ollut niiden rajautuminen tukijärjestelmän ulkopuolelle. 92

96 AIKAISEMPIEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAOHJELMA Tämä luku pohjautuu maakuntaohjelman arviointiin keväällä Arvioinnin teki Management Design Intelligence (MDI). Maakuntaohjelmalla nähdään merkitys ja rooli alueen kehityksen suuntaajina tai ainakaan roolia ei kiistetä. Ohjelman vaikuttavuus rakennetaan jo ohjelman valmisteluvaiheessa, ja siksi on tärkeää saada eri sidosryhmät osallistumaan valmisteluprosessiin ja sitä kautta myös sitoutumaan ohjelman tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Varsinainen ohjelmadokumentti on alueellisille toimijoille jopa toisarvoinen valmisteluprosessiin verrattuna. Kansallisille toimijoille maakuntaohjelma taasen on asiakirja, jonka kautta ohjelmallista työtä ohjataan ja rahoitetaan. Maakuntaohjelma on käyttöliittymiä alueiden suuntaan ja sillä on tärkeä merkitys erityispiirteiden huomioimisessa, eri ohjelmien ja lainsäädännön valmistelussa sekä maakuntien näkökulmasta myös edunvalvonnassa. Ohjelman valmisteluprosessi on ollut onnistunut. Jatkossa tulee kuitenkin houkutella ja vietellä valmisteluun mukaan laajemmin ihmisiä myös perinteisen kehittämisen ulkokehältä. Vaarana on, että valmistelusta tulee samanmielisten nyökyttelyä. Kehittäminen tarvitsee aina jännitteitä näkemysten välillä ja positiivista haastamista. Ohjelmassa tulee uskaltaa tehdä aitoja valintoja kaikkea ei ole mahdollista tehdä. Sisällöltään lavea ohjelma on helppo saada läpi, koska siinä on jokaiselle jotain. Kehittämisen näkökulmasta leväperäinen ohjelma ei kuitenkaan osoita strategisia valintoja riittävän täsmällisesti, mikä väistämättä heikentää ohjelman vaikuttavuutta. Ohjelma tulee kohdentaa vain ja ainoastaan sellaisiin asioihin, joihin maakuntaohjelmatyöllä voidaan ylipäätään vaikuttaa. Samalla on rajattava osa toiminnasta maakuntaohjelman ulkopuolelle. 93

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2040

POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2040 POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Sisällysluettelo JOHDANTO 1. VALMISTELUPROSESSI 1.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA... 1 1.2 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot