Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella"

Transkriptio

1 OKM Lausunto /050/2018 Asia: VM057:00/2018 VM/2527/ /2017 Luonnos valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" Lausunnonantajan lausunto Kirjoittakaa luonnosta koskevat yleiset kommenttinne tähän: Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan luonnos tietopoliittisesta selonteosta on sisällöllisesti ja lähestymistavaltaan oikeansuuntainen. Siinä on onnistuneesti otettu huomioon teknologisten näkökulmien lisäksi myös tietopolitiikan eettisiä kysymyksiä sekä osaamiseen ja osallisuuteen liittyviä näkökulmia. Sivistysyhteiskunnan tietopolitiikan keskeisiä osa-alueita ovat osaamisen vahvistaminen, tietovarantojen hyödyntäminen ja palvelujen kehittäminen eettisesti kestävällä tavalla. Ministeriö katsoo, että tietopolitiikan onnistuminen edellyttää kaikkien osa-alueiden tasapainoista kehittämistä yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Luonnoksessa kuvatun tietopolitiikan kokonaisvaltaisuus kuvastaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä ottaa haltuun monitahoisia kokonaisuuksia, hallita keskinäisriippuvuutta ja rakentaa aktiivisesti kestävää tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Ministeriö pitää valmisteltavana olevaa Eettistä tietopolitikkaa tekoälyn aikakaudella selontekoa tarpeellisena ja merkittävänä. Tästä syystä ministeriö katsoo, että selonteosta tulee muodostua valtioneuvoston yhteinen ja yhtenäinen asiakirja, joka linjaa Suomen tulevaa tietopolitiikan kehittämistä. Tietopolitiikassa onnistuminen edellyttää aktiivisia toimia politikan eri sektoreilla ja kaikilla hallinnonaloilla. Selonteon valmistelu ajoittuu tilanteeseen, jossa samanaikaisesti valmistellaan ja käsitellään tietopolitiikkaan keskeisesti vaikuttavaa lainsäädäntöä. Lainsäädännöllä ja selonteosta käytävällä keskustelulla on merkittäviä vaikutuksia tietopolitiikan suuntaan ja toteutukseen. Selontekoon sisällytettäviä linjauksia tulisi vielä täsmentää ja terävöittää. Yleiselle tasolle jäävät linjaukset ovat osittain monimerkityksellisiä. Merkittävä osa linjauksista edellyttäisi myös mittavia jatkotoimia, joita ei ole selonteossa kuvattu. Esimerkiksi linjaus linjataan periaatteet tiedon maksullisuudelle ja Lausuntopalvelu.fi 1/5

2 maksuttomuudelle on olennainen tietopoliittinen kysymys, mutta sen ratkaiseminen edellyttäisi syvällistä selvitystyötä ja laaja-alaista lainsäädännön kehittämistä ja muita toimia ja sisältää yhteyksiä EU-tason politiikkaan. Luonnoksen sisällöllisenä puutteena ministeriö pitää tutkimuksen roolin vähäistä käsittelyä selonteossa. Hyvä tutkimusperusta on edellytys tiedon laajalle hyödyntämiselle, osaamisen kehittämiselle, kilpailukyvylle, tietomassojen ja datan jalostamiselle syvälliseksi tiedoksi ja ymmärrykseksi sekä käyttökelpoisiksi sovelluksiksi. Ilman omaa korkeatasoista tutkimusta ja kansainvälistä verkottumista emme kykene myöskään ottamaan käyttöön muualla tuotettua tietoa ja osaamista. Koska selonteon linjaukset koskevat laajasti koko yhteiskuntaa, yksilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, on lopullisen selonteon laajaan viestintään kiinnitettävä huomiota. Selonteolla tulee luultavasti olemaan merkittävä rooli tietopolitiikkaan liittyvien käsitteiden vakiinnuttamisessa, minkä vuoksi lopullisessa selonteossa tulisi määritellä siinä käytettävät keskeiset käsitteet. Kirjoittakaa kohtaa 1 koskevat kommenttinne tähän: Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että johdannon rakennetta muutetaan siten, että lukuun 1.2. sisällytetyt selonteon tavoitteet 1-4 erotetaan omaksi kokonaisuudekseen joko osaksi johdannon päälukua tai omaksi alaluvukseen. Kirjoittakaa kohtaa 2 koskevat kommenttinne tähän: Tässä luvussa ja muuallakin selonteossa käytetään käsitettä datatalous ilmeisesti rinnasteisesti tietotalouden käsitteen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tietotalouden käsitettä parempana ja katsoo, että sitä tulisi käyttää datatalouden asemesta aina kuin se on perusteltua. EU:n sisämarkkinoita koskevia asioita olisi parempi käsitellä omana kokonaisuutenaan. Kirjoittakaa kohtaa 3 koskevat kommenttinne tähän: Suomen tilannetta on luonnoksessa käsitelty vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien sekä eri hallinnonaloilta nostettujen esimerkkien valossa. Lisäksi aineistona on käytetty valtionvarainministeriön KPMG:ltä tilaamaa katsausta eri ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen linjauksia tietopolitiikasta ja tekoälyn hyödyntämisestä sekä keskeisistä toteutetuista tai meneillään olevista hankkeista. Kokonaisuudesta ei kuitenkaan muodostu kovin selkeää ja analyyttistä kuvaa Suomen tilanteesta. Osittain tämä johtuu siitä, että esimerkit eri hallinnonalojen toimista eivät edistä kokonaiskuvan muodostamista Suomen tilanteesta. Lisäksi luvusta puuttuu systemaattinen nykytilan kuvaus ja analysointi. Lausuntopalvelu.fi 2/5

3 Taustamuistiossa esitettyjä hallinnonalojen tilannekatsauksia pitäisi analysoida tarkemmin esimerkiksi hallinnonalojen yli ulottuvien teemojen osalta ja kehittää tapoja, joilla esitettyjen tietojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä voitaisiin lisätä. Korkea osaamistaso, laadukas tutkimus sekä kehittynyt tutkimusinfrastruktuuri on mainittu nelikentässä Suomen vahvuuksina. Tutkimusta ei kuitenkaan ole käsitelty muualla tekstissä. Opetusja kulttuuriministeriö esittää, että tekstiä täydennetään tältä osin mainiten korkealaatuinen ja pitkäaikainen tekoälytutkimus mm. tekoälymenetelmissä. Tekstiä voisi myös täydentää esimerkiksi Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus raportin pohjalta. Raportissa on kuvattu tekoälyyn liittyvän tutkimustoiminnan vahvuutta ja kehitystä eri maissa ja teknologian osa-alueilla. Raportin mukaan yritys-yliopisto (tutkimuslaitos) -yhteistyö on Suomessa keskimääräistä korkeammalla tasolla, vaikka ei ylläkään aivan huippumaiden tasolle. Tutkimuksen vaikuttavuuden näkökulmasta Suomen vahvuutena mainitaan myös kansainvälisen yhteistyön suhteellisen suuri rooli tutkimusjulkaisujen tuottamisessa. Luku 3.3. Visio: Hyvän elämän Suomi sopisi nykytilaa kuvaavaa lukua paremmin lukuun 4. Meidän tie. Kirjoittakaa kohtaa 4.1 koskevat kommenttinne tähän: Tietopoliittisen selonteon kauaskantoisuutta tukevat selonteossa esiintyvät linjaukset digitalisen tiedon ja aineistojen pitkäaikaisesta säilyttämisestä tulevaisuuden käyttöä varten. Selonteossa tiedon säilymisestä ja kriittisen tiedon yhdenmukaisesta kansallisesta käytöstä huolehtiminen nähdään olennaisena osana yhteiskunnan eettistä toimintaa ja sen jatkuvuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luonnoksen yhtenä ansiona sitä, että siinä käsitellään tasapainoisesti yhteiskunnan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tietotarpeita ja niihin vastaamiseen liittyviä kysymyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että tietoon liittyviä kysymyksiä tarkastellaan ajatellen tulevaisuutta ja tallennetun tiedon merkitystä osana ihmiskunnan muistia. Luvussa Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet tulisi tuoda selkeämmin esille tutkimustiedon avoin saatavuus. Suomi on avoimen tieteen ja tutkimuksen kehityksen eturintamassa, mutta mukana pysymien edellyttää eri toimijoilta panostuksia tarvittavien palvelujen ja infrastruktuurien kehittämiseen. Lisäksi datan ja laskennan merkitys kasvaa jatkuvasti eri tieteenaloilla ja edellyttää tätä tukevan tutkimusinfrastruktuurin pitämistä ajan tasalla. Luvun ensimmäistä keskeisiä tietovarantoja kuvaavaa virkettä tulisi muokata siten, että käytettäisiin esimerkiksi käsitteitä rakennettu ja luonnonympäristö yhteismitallistamaan yksityiskohtaisesti kuvattuja tietovarantoja. Lausuntopalvelu.fi 3/5

4 Kirjoittakaa kohtaa 4.2 koskevat kommenttinne tähän: Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää eettisten näkökulmien nostamista tietopolitiikan keskiöön välttämättömänä ja arvokkaana. Selonteko on tältä osin parempi kuin useiden muiden maiden tietopolitiikkaa käsittelevät strategiat tai ohjelmat. Luvussa eettisyyttä lähestytään ensisijaisesti datatalouden ja tietojen hyödyntämisen näkökulmasta. Tekoälyn kehittämisessä kohdattavien kysymysten oikeudelliset, eettiset ja taloudelliset kysymykset on asetettu rinnakkain. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitäisi selkeämpänä, jos tässä luvussa keskityttäisiin pelkästään eettisiin kysymyksiin. Luvun toisessa ja kolmannessa kappaleessa on todettu, että tietopolitiikan muodostamisessa keskeisiä ovat niin sanotut keskitason periaatteet kuten hyvinvointi ja ihmisarvon mukainen elämä ja että tällaisiin periaatteisiin on sitouduttu mm. lainsäädännössä. Tästä huolimatta luonnoksessa on mainittu, että niiden soveltaminen tekoälyn kysymyksiin edellyttää arvostelukykyä ja ne sallivat myös poikkeuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että arvostelukyky ja poikkeuksien salliminen ei voi ohittaa mainittuja periaatteita ja että selonteossa tulisi vahvemmin linjata, että nämä periaatteet ohjaavat tietopolitiikkaa. Kirjoittakaa kohtaa 4.3 koskevat kommenttinne tähän: Luku käsittelee pitkälti samoja asioita kuin luku Kysyntää tiedon ja tekoälyn etiikalle. Ihmisen ja koneen vuorovaikutus sisältää lähinnä eettisiä, tekoälyyn liittyviä kysymyksiä, jonka vuoksi sisältö olisi loogista yhdistää edelliseen etiikkaa käsittelevään lukuun. Kirjoittakaa kohtaa 4.4 koskevat kommenttinne tähän: Ministeriön näkemyksen mukaan selonteossa on oikealla tavalla painotettu osaamisen, osallisuuden ja luottamuksen merkitystä tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittymisen edellytyksenä. Luvussa on hyvin huomioitu väestön osaamispohja aktiivisena tietopolitikkaan vaikuttavana tekijänä. Tiedon tuottamista, ymmärtämistä ja hyödyntämistä vahvistavilla tietopoliittisilla linjauksilla ja toimenpiteillä voidaan tukea aktiivista kansalaisuutta ja edistetään demokratiaa. Selonteon tavoitteet kestävästä ja osaavasta yhteiskunnasta edellyttävät koko väestön osaamis- ja sivistyspohjan, tiedon lukutaidon sekä digitaalisten taitojen vahvistamista. Selonteon linjauksissa on onnistuneesti huomioitu myös kirjastojen merkittävä rooli tiedon hankinnan ja luovan käytön sekä omaehtoisen oppimisen ympäristöinä. Luvun linjauksiin sisältyy kaksi vaihtoehtoista linjausta henkilökohtaisesta vastuusta tietoturvallisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää laaja-alaisempaa linjausta Panostetaan ihmisten vastuullisen ja turvallisen toiminnan kehittymiseen erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä näistä parempana linjauksena. Lausuntopalvelu.fi 4/5

5 Kirjoittakaa kohtaa 4.5 koskevat kommenttinne tähän: Luvun heikkoutena ministeriö pitää sitä, ettei siinä kuvata tasapainoisesti yhteiskunnan eri toimijoiden rooleja ja osallistumista tietotalouteen. Erityisesti julkisen ja kolmannen sektorin ohut käsittely heikentää tekstiä. Tietotalouden monet ulottuvuudet ja tekijät, kuten tutkimuksen merkitys tietotalouden kilpailukyvyn vahvistamisessa, ovat jääneet käsittelemättä. Suomen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että Suomessa panostetaan pitkäjänteisesti korkeatasoiseen tekoälytutkimukseen ja -osaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että luvun sisältöä olisi näistä syistä tarpeen monipuolistaa ja sen luettavuutta parantaa. Innola Maija OKM Lausuntopalvelu.fi 5/5