JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 400 TONTIT 1 JA 2 P Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta..201_ Kaupunginhallitus..201_ Kaupunginvaltuusto..201_

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Talonrakennussuunnittelun kytkeminen kaavasuunnitteluun Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen olosuhteet Alueen yleiskuvaus Ympäristöarvot Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne Voimassa olevassa maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihekaava Nivalan yleiskaava Voimassa oleva asemakaava ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo ja nähtävillä olo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaupalliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Liitteet... 15

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 NIVALAN KAUPUNKI JYRKÄNRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nivalan keskustan asemakaavan puisto, uimaranta- ja kevyenliikenteen väylän aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 400 tontit 1 ja 2. Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman koillisosalla Haapajärventien (VT 27) ja Jyrkäntien liittymän pohjoispuolella. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on lähtenyt vireille kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Museovirasto esitti lausunnossaan OASista, että muinaismuistot tulisi selvittää alueella. Kaavaluonnoksesta saatiin 2 lausuntoa. Lausuntojen johdosta tontin 1 rakennusoikeutta pienennettiin. Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoa. Lausuntojen johdosta.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Talonrakennussuunnittelun kytkeminen kaavasuunnitteluun Kaavasuunnittelun pohjana käytettiin tontin 1 liikerakennuksen käyttösuunnitelmaa. Kaavaehdotus laadittiin tontin käyttösuunnitelman mukaisesti. 2.3 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella alueelle muodostetaan liike- ja toimistorakennusten tontti (K) ja liikerakennusten tontti (KM-1). 2.4 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen olosuhteet Alueen yleiskuvaus Ympäristöarvot Maisema ja luonnonympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee Nivalan keskustaajaman koillisosassa. Kaavaalueen pinta-ala on noin 1 ha. Kaavoitettava rajoittuu Malisjoen rantaan ja on vastikään viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Alue rajautuu Vihreä Malisjoki II hankeessa (EAKR-rahoitus) toteutettuun puistoon ja kosteikkoon. Kaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 luontoarvoja. Alueen kasvillisuus käsittää ns. ruderaattialueiden yleisiä rikkakasveja. Jokivarressa esiintyy tyypillistä vesirajan putkilokasvilajistoa ja jokivarren maisemaa on pidetty avoimena pensaikkoja raivaamalla. Kaava-alue ulottuu joen rantaan saakka pienellä osuudella Jyrkänrannan puiston länsipuolella. Tällä osuudella rannassa kasvaa iso tuomi ja matalampaa pensaikkoa. Rantakasvillisuus pellon ja joen välisellä suojavyöhykkeellä on kulttuurilajiston, suursarojen sekä kastikoiden vallitsemaa. Jokirantaan on levinnyt myös melko paljon rikkapalsamia, jonka leviämistä vesistöjen äärellä tulisi hillitä. Vihreä Malisjoki -hankkeen Malisjoen kosteikko on pohjapatona ja Jyrkänlampena toteutettu vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistävä kohde. Malisjoki on Kalajoen merkittävä sivujoki ja toteutettu kosteikko osaltaan pidättää maatalousalueilta tulevaa vesistökuormitusta. Jokirantaan on toteutettu myös puistoalue istutuksineen ja rantavyöhykettä on laajemmalta alueelta raivattu maiseman vuoksi avoimemmaksi. Kaavoitettava alue sijoittuu toteutetun puiston lounaispuolelle, Haapajärven tien ja Malisjoen väliin. Maisemalliselta arvoltaan keskusta tuntumassa oleva peltoalue edustaa tyypillistä nivalalaista pienipiirteisempää maisemaa. Joenrantapensaikon, Haapajärventien varrelle istutettujen mäntyjen sekä pohjoisessa olevien talousrakennusten vuoksi maisema ei avaudu alueella kovin kauaksi. Avoimena pidettävä Malisjokivarsi lisää maiseman arvoja. Malisjoen pohjoispuolella on edelleen viljelykäytössä olevia laajempia peltoja ja etäämmällä maatilojen tilakeskuksia. Kaavoitettavan alueen itäpuolella on pieni lohko edelleen viljelykäytössä olevaa aluetta. Kuva 1. Jyrkänrannan puistoaluetta kaava-alueen itäpuolella

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 Kuva 2. Kaavoitettava alue (vasemmalla) on nykyisin viljelykäytöstä poistunutta peltoa Kuva 3. Kaavoitettava alue on esitetty kuvassa punaisella ympyrällä.

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot Muinaisjäännösten inventointi Tekninen huolto Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kaava-alueen länsipuolella on vanha käytössä oleva omakotitalo, rakennuksilla ei katsota olevan kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaava-alueen pohjoispuolella on Jyrkänlammen reunaan rakennettu puisto sekä viljelykäytössä olevaa kaupungin omistamaa peltoa. Jyrkäntien itäpuolella on omakotitaloasutusta, osin uutta ja osin vanhaa. Eteläpuolelta alue rajoittuu valtatiehen 27 jonka takana on nykyinen keskusta-alue. Museoviraston esityksen mukaan alueella on suoritettu historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi lokakuussa Alueelta ei löytynyt arkeologisia kohteita. Raportti on liitteenä. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Kaava-alue on kaupungin omistuksessa. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava kaavan ja kaava on tul- Ympäristöministeriö on vahvistanut lut lainvoimaiseksi Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Nivalan yleiskaava Hyväksytty kv Rakennusjärjestys Voimassa alkaen Pohjakartta Nivalan kaupungin maanmittausteknikko hyv Asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty numeerista karttaaineistoa. Kartan on hyväksynyt Nivalan kaupungin maanmittausteknikko.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Voimassa olevassa maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena ja maaseudun kehittämisen kohdealueena. Kaupan suuryksikön kokoa ei ole voimassa olevassa maakuntakaavassa rajoitettu. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A) Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuurija luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 Kuva 4. Ote voimassa olevasta maakuntakaavan kartasta

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Maakuntakaavan 1. vaihekaava Maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Vaihekaavassa käsitellään MRL 71 e :n mukaisesti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoitusta ja kokoa. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C) Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräykset: Kohdemerkinnällä osoitetun keskustatoimintojen alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan rajautumiseen muuhun taajamaan nähden, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä keskusta-alueen taajamakuvaan. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnon-perintöarvot säilyvät. Alueelle saa sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suuryksiköiden enimmäismitoitus Nivalassa on kerrosalaneliömetriä. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartasta

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Nivalan yleiskaava Alueella on voimassa Nivalan yleiskaava, joka on hyväksytty Yleiskaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C-1). KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C-1). Alue varataan keskustatoiminnoille kuten kaupalle, julkiselle ja yksityiselle palvelulle ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa alueelle saa sijoittaa yhden tai useamman vähittäiskaupan suuryksikön, kuitenkin siten, että koko kaava-alueella vain yhdelle C-1 alueelle saa sijoittaa enintään yhden päivittäistavarakaupan suuryksikön. Suunnittelumääräykset: 1. Asemakaavoituksella tulee luoda viihtyisä kaupunkitiloja ja virkistävää kaupunkimiljöötä sekä kehittää nykyistä kaupunkikuvaa ja parantaa ympäristön laatua. Hyvän kaupunkikuvan kehittämiseksi tulee laatia yleiset periaatteet ja suunnitelmat. Kuva 6. Ote Nivalan voimassa olevasta yleiskaavasta

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus Voimassa oleva asemakaava Nykykaavassa alue on osoitettu puisto-, yleisen pysäköinnin ja uimarantaalueiksi sekä kevyen liikenteen alueeksi. Kuva 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 Kuva 8. Ote voimassa olevasta Jyrkäntien asemakaavasta

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet laatii asemakaavan muutoksen. Kaavakonsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimisto. Asemakaavatyön tavoitteena on laatia kaava, joka mahdollistaa sen, että liikerakennukset voidaan toteuttaa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo ja nähtävillä olo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat - tekninen lautakunta Viranomaiset (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikennevastuualueet) Alueelliset sähkö- ja teleyhtiöt Kaava oli lautakunnassa Nähtävillä olosta on julkaistu kuulutus kaupungin ilmoitustaululla ja paikallisessa lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Luonnos valmistui syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä Luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnosvaiheessa saatiin 2 lausuntoa. ELY-keskus esitti lausunnossaan että tontin 1 rakennusoikeutta tulee pienentää ja kaava-aluetta koskeva luontoselvitys tulee tehdä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Pohjois-Pohjanmaan museolta ja alueellisilta sähkö- ja teleyhtiöiltä on pyydetty lausunto kaavahankkeesta. Kaavahanketta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella alueelle muodostetaan yksi liike- ja toimistorakennusten tontti (K), ja liikerakennusten tontti (KM-1), joiden rakennustehokkuudet ovat yhteensä 3770 kem ja kerroskorkeus I. Nykykaavan yleinen paikoitusalue LP-alue muuttuu liike- ja toimistorakennusten alueeksi (K). Jyrkäntien kaavamuutoksessa on osoitettu korvaava yleinen paikoitusalue. Ks. kuva Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Uudet liikerakennukset osoitetaan kaavassa mittakaavaltaan alueen kortteleiden rakentamisen mukaisena. K Liike-ja toimistorakennusten korttelialue Tontin 2 pinta-ala on 1948 m 2 ja rakennusoikeus on 780 kem. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. KM-1 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Tontin 1 pinta-ala on m 2. Tontin 1 rakennusoikeus on 2990 kem. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tontille 1 saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja yhteensä enintään 1900 kem. Rajoitus on otettava huomioon rakennuslupaa myönnettäessä. Tekninen huolto 5.4 Kaavan vaikutukset Käynti tonteille on Jyrkäntieltä. Tontin 1 kautta on Jyrkäntieltä varattava ajoyhteys kaava-alueen länsipuoliselle kiinteistölle. Tontin 2 kautta on käynti Jyrkänpuistoon Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan mukainen rakentaminen täydentää olevaa rakennuskantaa Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tontin uudisrakennusten mittakaava on sama kuin naapuritonttien rakennuksilla. Uudisrakentaminen liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Malisjoen rantaalueen osalta valumavesien hallintaan on kiinnitettävä huomioita. Kasvipeitteinen riittävä suojavyöhyke sekä hulevesien hallinta turvaavat jokeen kohdistuvien valumien hallintaa.

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavan myötä ei poistu kulttuuri- ja luonnonperinnön kannalta arvokkaita kohteita. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön tai luonnonvaroihin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa uusi rakentaminen osoitetaan olevan rakentamisen alueelle, mikä vähentää ympäristön rasitusta verrattuna erilleen muusta rakentamisesta osoitettuun uudisrakentamiseen. Korttelin kadunvarsirakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa ja siten parantaa avointa ja jäsentymätöntä katutilaa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaupalliset vaikutukset Uuden kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä alue muuttuu luonnonoloiltaan täysin ihmisen muovaamaksi. Korttelin reunoille sijoitetut rakennukset jäsentävät alueesta katukuvaan yhtenäisen kokonaisuuden. Korttelin keskiosiin tulisi istuttaa puustoa piha-alueen viihtyisyyden ja vehreyden takaamiseksi. Puusto myös jäsentää maisemaa ja luo kontrastia rakennetulle ympäristölle. Lähimaisemassa ja kaukomaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Jyrkäntielle on laadittu vihersuunnitelma istutusten rakentamisesta kaavaalueen kohdalle. Vihersuunnitelmassa puita sijoitetaan Jyrkäntien molemmin puolin. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa hiukan kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Kunta saa välillisiä tuloja liiketilojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Uudisrakentamisen myötä liikenne alueella lisääntyy. Valtien 27, Jyrkäntien ja Pidisjärventien risteyksen liikennevalot tulee toteuttaa ennen korttelin 400 kaupallisten toimintojen aloittamista, mikä lisää liikenneturvallisuutta. Kaavalla ei heikennetä yleistä virkistyskäyttöä. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Kaavan myötä työpaikat lisääntyvät alueella. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan toteutumisen myötä alueelle saadaan lisää kaupan palveluvalikoimaa. Kaavamääräykset ovat liitteenä olevassa kaavakartassa.

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alue voidaan toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Oulussa Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakartta 3. Tontin käyttösuunnitelma 4. Seurantalomake 5. Arkeologinen inventointi Laatinut Tarkastanut Jaakko Isoherranen suunn.päällikkö, arkk. Kai Tolonen aluepäällikkö, arkk. SAFA