Tutkimukseen perustuvaa tietoa pitkäkestoisten ihmissuhteiden merkityksestä nuoren kotoutumiselle ja osallisuudelle Lastensuojelupäivät 2018, Turku

Transkriptio

1 Tutkimukseen perustuvaa tietoa pitkäkestoisten ihmissuhteiden merkityksestä nuoren kotoutumiselle ja osallisuudelle Lastensuojelupäivät 2018, Turku Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto

2 Sisältö Yksin tulleiden tilanne Euroopassa ja Suomessa tällä hetkellä Sosiaalisen tuen kehittäminen TRUST-hankkeen tuloksien valossa Toimijuuden kulmakivet Yhdessä-konsepti Selkeyttäminen-konsepti Tiekartta Yksin tulleiden alaikäisten maahanmuuttajien kuulumisen tunteen tukeminen ja sosiaalisen tuen kehittäminen Tutkimustiedon jalkauttaminen TRUST-hankkeessa 1

3 Yksin tulleiden tilanne Euroopassa ja Suomessa Vuosi 2015: yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa Eurooppaan Vuosi 2016: yksin tullutta Eurooppaan Vuonna 2015: 3024 yksin tullutta alaikäistä Suomeen Vuonna 2016: 401 Vuonna 2017: 135 Pääsääntöiset lähtömaat: Afganistan, Irak, Somalia ja Syyria Vastaanottopalvelut oli mitoitettu ennen vuotta 2015 n. 200 alaikäisen ilman huoltajaa saapuvan vastaanottoon Vuonna 2015 alaikäisyksiköiden määrä nousi 8 yksiköstä 68 ja käyttöön otettiin laajamittaisesti myös tukiasumisyksiköt ja kansanopistomajoitus. (huom! henkilökuntamitoituksen ongelmat) Nyt asumisyksiköitä vastaanottovaiheessa 8. 2

4 Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikkahakemukset ( ) * 2018* toukokuun loppuun mennessä 21 hakemusta migri.fi/tilastot 3

5 Maahanmuuttopolitiikan vaikutukset Lyhyet ja määräaikaiset oleskeluluvat Kielteisten oleskelulupien huomattava yleistyminen 2016 lähtien Yksin tulleiden maasta poistamiset täysi-ikäistymisen jälkeen Epävarmuuden ilmapiiri siirtyy vastaanottovaiheesta kotoutumisvaiheeseen Nuorten psykologisen tuen tarve lisääntynyt (vakauttava tuki, jatkohoito) Nuorten lisääntyvän oireilun ja haasteellisen käytöksen vuoksi yksiköiden henkilökunnan jaksaminen tiukilla. 4

6 Toimijuuden kulmakivet/ 1 Asumisen monimuotoisilla ratkaisuilla tuetaan nuorten omaa toimijuutta. Tämä edellyttää nuorten kuulemista ja erilaisten vaihtoehtojen selkeyttämistä. Väliaikaisista asumisratkaisuista tulisi päästä eroon. Asumisen yksiköitä tulisi sijoittaa paikkakunnille, jossa niille taataan riittävät edellytykset toimia, saatavilla on koulutettua henkilökuntaa ja nuorille on tarjolla erilaisia koulutus- ja harrastusmahdollisuuksia. Asuminen jatkumona vastaanottovaiheesta kotoutumiseen: ryhmäkodit ja perheryhmäkodit samoille paikkakunnille, itsenäiseen asumiseen vaiheittain sisältäen sosiaalisen tuen. Perhehoito todellisena vaihtoehtona Suomeen. 5

7 Toimijuuden kulmakivet/ 2 KOULUTUSPOLUT Valmistavan opetuksen haaste erityisesti tavalliseen perusopetukseen suuntautuva liian hidas integraatio Nivelvaiheen nuorten (17-18 v.) yhtäläinen mahdollisuus päästä opintoihin kiinni Opintojen ohjaukseen tarvitaan lisäresurssia kouluihin ja työllisyyspalveluihin Yksilöllisten voimavarojen, resurssien ja taitojen tunnistaminen ilman peruskoulun päättötodistusta (OKM:ssä tekeillä kehitystyötä tämän suhteen) Nuoren omista toiveista lähtevä koulutuspolun ja työmarkkina-aseman vahvistaminen nuorten maahanmuuttajien osalta tärkeää. Paras tae kotoutumiselle, kuulumiselle, itsenäistymiselle ja työllistymiselle 6

8 Toimijuuden kulmakivet/ 3 SOSIAALISET SUHTEET Ystävystyminen suomalaisten nuorten kanssa, vertaissuhteiden ja samasta kulttuuritaustasta olevien ystävien sekä aikuisten merkitys Koulussa integraatio yleisopetukseen mahdollisimman pian Monikulttuurinen nuorisotyö, etsivä nuorisotyö (tukea ja kannustusta hakeutua mukaan asioihin) Vaiheittaisen itsenäistymisen tukeminen asumisen ja jälkihuollon palveluiden ja sosiaalisen tuen yhdistäminen! (esim. sosiaalityöntekijä mukaan jälkihuoltoon) Pysyvyyden ja kuulumisen tunteen luominen: lisää luotettavia aikuisia, huolien kuuntelua, pysähtymistä ja läsnäoloa arkeen. 7

9 8

10 9

11 10

12 11

13 12

14 13

15 SELKEYTTÄMINEN PROSESSINA ALKUKARTOITUS* Tausta- ja perustiedot nuoren hyvinvoinnista SYVENTÄVÄ KARTOITUS* Traumatisoivien tapahtumien ja traumaattisen stressin tunnistaminen Syventävät haastattelut nuoren elämäntilanteesta TUEN SELKEYTTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja voimavarat Psykososiaaliset tarpeet Sosiaalipedagoginen tuki ja voimavarat Asumisen erilaiset vaihtoehdot Turvapaikkaprosessin selkeyttäminen TUKITOIMIEN ALOITTAMINEN *Yksintulleet-projekti, Lapsen etu ensin

16 15

17 16

18 Arjen kuulumisen tukeminen Kuuluminen on hauras prosessi, jonka rakentumista on tuettava ja vahvistettava. Nuorten toimintamahdollisuuksien tukeminen: oman tulevaisuuden suunnittelu, kannustaminen monikielisyyteen, ystävyyksien mahdollistaminen. Ystävyys kotoutumisen edistäjänä Ylikulttuuriset sosiaaliset verkostot Arjen kohtaamiset Monikielisyys arjen voimavarana Äidinkieli, S2-opetus, monikielisyys yhteiskunnan hyväksymänä käytäntönä 17

19 Palvelut nuorten arjen tukipilareina Palveluja kehitettäessä on tärkeää kuulla nuoria oman elämänsä asiantuntijoina. Palvelupolkujen rakentamista ja koordinointia (esim. asuminen, koulutus, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät tuki- ja ohjauspalvelut) Asuminen arkeen kiinnittymisenä Oikean asumismuodon ja sosiaalisen tuen yhdistäminen Nivelvaiheen nuorten parempi tukeminen itsenäistymisessä Psykologinen tuki ja arjen vakauttaminen Matalan kynnyksen vakauttava tuki kaikkiin asumisen yksiköihin, TASAryhmämalli (Kirsi Peltonen ja tutkimusryhmä, TaY) 18

20 Suuntaviivoja tulevaisuuden politiikkaohjaukseen Suomeen tulisi luoda lapsiystävällinen integraatiopolitiikka. Kokemustiedon hyödyntäminen tarpeiden kartoittamisessa ja palveluiden yhteiskehittäminen Moniammatillinen yhteistyö ja tiedonkulun lisääminen 19

21 Tutkimustiedon jalkauttaminen TRUSThankkeessa 20

22 Älä sure minua 21

23 Kiitos yhteistyötahoille Lapsiasiavaltuutetun toimisto Lastensuojelun keskusliitto Sanomalehtien liitto Ofelia nukketeatteri Tiuku ry. Etu ry. Suomen Akatemian kärkihankerahoitus Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu TRUST-tiimi: Jaakko, Kristiina, Mari, Dragana, Mervi 22

24 23