KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2011) 1563 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS vuosina toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta {KOM(2011) 884 lopullinen} {SEK(2011) 1562 lopullinen}

2 1. TIIVISTELMÄ 1.1. Ongelman määrittely On tärkeää ja merkityksellistä kannustaa kansalaisia olemaan laajemmin mukana Euroopan unioniin ja sen edustamiin asioihin liittyvässä toiminnassa ja helpottaa heidän osallistumistaan. Olisi lisättävä kansalaisten osallistumista ajankohtaisiin tapahtumiin ja varmistettava, että he ymmärtävät paremmin unionin historian ja sen syntyvaiheet kahden hirvittävän maailmansodan jälkimainingeissa. Edellisissä kansalaisohjelmissa on tartuttu näihin haasteisiin menestyksekkäästi, ja tätä työtä on jatkettava EU:n tasolla näiden kysymysten käsittelemiseksi. Ongelma, johon ohjelmalla puututaan, on kansalaisjärjestöjen (yleishyödyllisten järjestöjen, monentyyppisten hallituksesta riippumattomien järjestöjen, sidosryhmiä edustavien järjestöjen, erilaisten välittäjien ryhmien) kyvyttömyys käynnistää ja/tai edistää paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sellaista aitoa keskustelua EU:hun liittyvistä kysymyksistä, joka voidaan siirtää yleiseurooppalaiseen viitekehykseen. Niin kauan kuin tilanne jatkuu, kansalaiset eivät tunne tarvetta laajentaa sitoutumistaan ja osallistua demokratian periaatteiden toteuttamiseen Euroopan tasolla. Kun kansalaiset saavat enemmän tietoa EU:hun liittyvistä kysymyksistä, tuntevat unionin historiallisen perustan ja arvot ja ymmärtävät, miten EU:n politiikat vaikuttavat heidän päivittäiseen elämäänsä, he pystyvät hyödyntämään täysimittaisesti EU:n kansalaisuuden tarjoamia etuja ja ymmärtämään, mikä unionin tehtävä on. Haasteena on pyrkiä välittäjien kautta tavoittamaan ne laajat kansalaisryhmät, jotka eivät yleensä hakeudu vaikuttamaan tai osallistumaan EU:n asioihin, ja auttaa heitä tulemaan mukaan EU:hun liittyvään toimintaan heidän oman maansa rajojen yli tai yleiseurooppalaisissa puitteissa. Tässä tarvitaan horisontaalista lähestymistapaa, jolla ei pyritä korvaamaan aihepiirikohtaisia vuoropuheluja tai kuulemisprosesseja EU:n tasolla, vaan saamaan kansalaiset liikkeelle paikallistasolla keskustelemaan Euroopan etuja koskevista konkreettisista kysymyksistä. Nykyinen vuosien Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on tärkeä väline, joka muodostaa puitteet kansalaisten vilkkaammalle osallistumiselle EU-asioihin. Sitä on kuitenkin laajennettava lisätoimin, jotta se tarjoaisi kansalaisille kimmokkeen osallistua EU-asioihin ja todellisen kannustimen Euroopan kansalaisjärjestöille osallistua aktiivisemmin EU:hun liittyvään toimintaan. Uudessa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa aiotaan käydä kolmiosaisen haasteen kimppuun ja (1) kehittää kansalaisyhteiskunnan valmiuksia osallistua EU:n politiikan laadintaprosessiin; (2) luoda tukirakenteita, joiden kautta tällaisten keskustelujen tulokset kanavoidaan asianomaisen tason päätöksentekijöille; ja (3) tarjota kansalaisille tilaisuuksia osallistua keskusteluihin ja väittelyihin EU:hun liittyvistä kysymyksistä, myös historian näkökulmasta. FI 2 FI

3 Ohjelmalla pyritään täyttämään tarve saada aikaan aidompaa keskustelua EU:hun liittyvistä kysymyksistä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, mistä se voidaan siirtää laajempaan eurooppalaiseen viitekehykseen. Ohjelma pyrkii saavuttamaan laajan joukon kansalaisia sen, joka ei yleensä hakeudu vaikuttamaan tai osallistumaan EU:n asioihin monien eri järjestöjen kautta siten, että ihmiset ottaisivat ensimmäisen askeleen ja tulisivat mukaan toimintaan. Toiminnan (EU:hun liittyvä) sisältö ja muoto voivat olla millaisia tahansa, kunhan niillä on ylikansallinen tai eurooppalainen ulottuvuus. Ohjelman lähestymistapa on horisontaalinen, eikä sen tarkoituksena ei ole korvata muita aloitteita eikä aiheuttaa kaksinkertaista kuulemisprosessia EU:n tasolla, vaan saada kansalaiset liikkeelle ruohonjuuritasolla keskustelemaan Euroopan etua koskevista konkreettisista kysymyksistä ja olemaan tiiviimmin mukana EU-asioissa. Ohjelman perustana on nykyisen Kansalaisten Eurooppa -ohjelman ( ) vahvuuksien ja heikkouksien analyysi, jonka pohjalta suunnitellaan tulevan ohjelman rakenne, kohderyhmä, laajuus ja näkyvyys yhteiskunnallisessa ja maantieteellisessä mielessä, vaikutusten analyysi ja hyödyntämis- ja levittämismekanismit Rahoituskehys Ehdotetut rahoituspuitteet määritettiin 29. kesäkuuta 2011, kun Euroopan komissio antoi ehdotuksensa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi Tulevan Kansalaisten Eurooppa -ohjelman alustava budjetti on 203 miljoonaa euroa, josta jaetaan vuosittain arviolta 29 miljoonaa euroa Toissijaisuusperiaate Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että EU:n toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla. Samassa artiklassa viitataan toimielinten velvollisuuteen käydä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja komission velvoitteeseen suorittaa sidosryhmien laajamittaisia kuulemisia sekä otetaan käyttöön kansalaisaloite. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklassa kuvataan lisäksi unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeudet. EU:n parempi ymmärtäminen on tärkeä ennakkoedellytys sille, että kansalaiset voisi hyödyntää näitä oikeuksia täysimääräisesti. Asianmukaisista keinoista näiden perussopimusten määräysten toteutumiseksi on säädettävä. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on yksi näistä keinoista, ja toinen on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011 kansalaisaloitteesta. Perussopimuksissa EU:ta kehotetaan antamaan kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla ja käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Monenlaisilla eri ohjelmilla ja EU:n käytännöillä taataan vuoropuhelu eri politiikanaloilla, kun taas Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tarjoaa tämän mahdollisuuden horisontaalisella tasolla. Näin ohjelma noudattaa toissijaisuusperiaatetta. Nämä tehtävät voidaan toteuttaa ainoastaan EU:n toimilla, ei jäsenvaltioiden tasolla. Ehdotus on myös suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ohjelma (toisin kuin suositus) on joustava väline ja avoin kaikille toimijoille tasapuolisin edellytyksin, se kasvattaa valmiuksia ja mukautuu muuttuvaan poliittisen tilanteeseen. FI 3 FI

4 1.3. Aloitteen tavoitteet Tulevan ohjelman yleistavoitteena on vahvistaa muistiperintöä ja lisätä kansalaisten osallistumisvalmiuksia EU:n tasolla. Ohjelmalla vastataan tarpeeseen saada aikaan aitoa, todellista keskustelua unionin liittyvistä kysymyksistä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, mistä se voidaan siirtää yleiseurooppalaiseen viitekehykseen. Ohjelmalla vastataan myös tähän liittyvään tarpeeseen luoda tukirakenteita, joiden kautta keskustelujen tulokset voidaan kanavoida asianomaisten tasojen päätöksentekijöille. Tätä varten ohjelmalla on tarkoitus parantaa kansalaisjärjestöjen valmiuksia saada jäsenensä ja laaja yleisö osallistumaan demokraattiseen toimintaan EU:ssa. Erityistavoitteina on (1) virittää muistiperintöä, EU:n yhdentymistä ja historiaa koskevaa keskustelua, pohdintaa ja yhteistyötä; (2) parantaa kansalaisten ymmärrystä ja valmiuksia osallistua EU:n politiikan laadintaprosessiin ja luoda lisää tilaisuuksia toimia yhteisvastuullisesti ja osallistua kansalaisyhteiskuntaan ja vapaaehtoistoimintaan EU:n tasolla Toiminnalliset tavoitteet Koska uuden ohjelman ehdotettuja erityistavoitteita on supistettu (katso edellä), on määriteltävä uudet toiminnalliset tavoitteet. Ne parantavat komission valmiuksia asettaa vakaampia indikaattoreita, joiden avulla edistyminen ja vaikutukset voidaan mitata objektiivisemmin ja yksityiskohtaisemmin. (1) Autetaan järjestöjä edistämään muistiperintöä, eurooppalaisia arvoja ja historiaa koskevaa keskustelua ja toimintaa; (2) Autetaan Euroopan yleisen edun mukaisia järjestöjä, ylikansallisia kumppanuuksia ja verkostoja edistämään kansalaisten vuorovaikutusta EU:hun liittyvissä asioissa; (3) Horisontaalinen ulottuvuus: hankkeen tulosten analyysi, levittäminen ja hyödyntäminen sisäisin ja ulkoisin toimin Toimintavaihtoehdot (4) Ensimmäisen, 22. kesäkuuta 2010 pidetyn sidosryhmätapaamisen jälkeen ja ennen vaikutustenarviointiraportin valmistumista analysoitiin joukko erilaisia vastauksia kohdassa 1 määriteltyyn ongelmaan. Niistä valittiin kolme perustoimintavaihtoehtoa ja niihin kuuluvat alavaihtoehdot, joita pohdittiin perusteellisemmin: (1) Jatketaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa sen nykyisessä muodossa; (2) Jatketaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa muutetussa, parannellussa muodossa. Tässä on harkittu neljää alavaihtoehtoa: Yhdistetty lähestymistapa Tuki vain suurille avustuksille Laajempi maantieteellinen peitto FI 4 FI

5 Kuulemisväline (3) Hajautetaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, jolloin nykyisen ohjelman päättyessä 31. joulukuuta 2013 ei tulisikaan uutta EU:n laajuista ohjelmaa. Tässä on harkittu neljää vaihtoehtoista hajautettua lähestymistapaa: Jäsenvaltiolähtöinen lähestymistapa Pelkkään tiedottamiseen perustuva lähestymistapa Alakohtainen lähestymistapa Yhdistäminen muihin ohjelmiin 1.5. Vaihtoehtojen vertailu Näistä kolmesta vaihtoehdosta ja niiden alavaihtoehdoista on tehty vertaileva arviointi. Tulokset esitetään jäljempänä Jatketaan ohjelmaa sen nykyisessä muodossa Tämä vaihtoehto katsotaan todennäköisesti riittämättömäksi, kun otetaan huomioon komission sitoumus asettaa kansalaiset unionin yhdentymiskehityksen ytimeen, Lissabonin sopimuksella käyttöönotetut uudet demokraattiset periaatteet ja nykyisen ohjelman vajavaisia keinoja koskeva kritiikki. Ohjelman jatkaminen ilman rakenteellista muutosta, joka johtaisi parempaan tehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja kestävyyteen, ei helpottaisi nykyistä tilannetta, jossa ei kyetä vastaamaan kysyntään eikä saavuttamaan synergiaetuja Parannellun ohjelman hyväksyminen Vaihtoehdossa 2 esitetään muutettu ohjelma. Muutos toteutettaisiin tehokkaamman ohjelmarakenteen ja tulosten paremman hyödyntämisen avulla. Uuteen rakenteeseen kuuluisi kaksi lohkoa Muistiperintö ja Euroopan kansalaisuus ja Demokraattiseen toimintaan osallistuminen ja kansalaisvaikuttaminen joilla erilaisten osallistujajärjestöjen synergioita voitaisiin hyödyntää paremmin ja hakijoilla olisi enemmän joustoa hanke- tai aloiteehdotusten laatimisessa (nykyisen ohjelman neljään toimeen perustuva lähestymistapa siis hylättäisiin). Uudella koko ohjelman läpi leikkaavalla toimella Tulosten hyödyntäminen vastattaisiin tulosten optimointia koskevaan yleiseen, kaikkia osa-alueita koskevaan huoleen. Tässä on harkittu neljää alavaihtoehtoa: Alavaihtoehto 1 Yhdistetty lähestymistapa asettaisi tulokset etusijalle siten, että (4) vähennetään kertaluonteisten ystävyyskaupunkihankkeiden määrä minimiin ja muunnetaan ystävyyskaupunkihankkeet hankkeiksi, joihin osallistuu useita kumppaneja ja joilla on selkeä aihe, jonkin verran poliittista vaikutusta ja jotka ovat voimassa pitkään; (5) valtavirtaistetaan innovatiivisia kansalaishankkeita ja tuetaan ohjelman yleisessä, useita kumppaneja käsittävien hankkeiden osassa toteutettavia toimenpiteitä; FI 5 FI

6 (6) löydetään sopiva tasapaino ajatushautomoille ja EU:n kansalaisyhteiskunnan järjestöille myönnettävien toiminta-avustusten lukumäärässä ja annettujen tukien tasossa; (7) lisätään kansalaisyhteiskunnan hankkeiden strategista painotusta valitsemalla suurempia ja pitkäaikaisempia hankkeita, joista odotetaan konkreettisia tuloksia ja joissa varmistetaan konkreettisten ideoiden syöttäminen päätöksentekoprosessiin; (8) lisätään muistiperintöön liittyville hankkeille tarkoitettuja resursseja (ja laajennetaan tällä alalla toteutettavien toimien kenttää) ja tarjotaan mahdollisuuksia toteuttaa EU:n arvoihin ja EU:n yhdistymishistoriaan liittyviä hankkeita; (9) kehitetään näkyvyys- ja hyödyntämistoimia koko ohjelman läpi leikkaavana toimena. Alavaihtoehto 2 Tuki vain suuriin avustuksiin ( euroa/hanke) toisi mittakaavaetuja ja mahdollistaisi strukturoidummat työohjelmat, mutta sillä on yksi merkittävä miinus: harvoilla järjestöillä on tarvittavat tekniset ja hallinnolliset valmiudet pyörittää suuria hankkeita. Alavaihtoehto 3 Laajempi maantieteellinen peitto laajentaisi keskustelua yleismaailmallisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin, ja mukaan kutsuttaisiin myös naapurimaita. Tässä alavaihtoehdossa on kaksi haittapuolta: se vaatisi huomattavasti suuremman budjetin, ja yleismaailmalliset arvot ja ihmisoikeudet saattaisi olla niin laaja aihe, että erityistavoitteita ei pystyttäisi enää määrittämään. Alavaihtoehdossa 4 Kuulemisväline ohjelmaa käytettäisiin testausvälineenä EU:n tärkeitä politiikkoja ja/tai haasteita varten, esimerkiksi perustamalla ja rahoittamalla kansalaispaneeleja, joissa kommentoidaan tiettyjä kysymyksiä. Tällä tavalla EU:n toimielimet saisivat paremman käsityksen pinnalla olevista kysymyksistä ja oppisivat viestimään paremmin aikomuksistaan kansalaisille. Kuulemisväline tarjoaisi myös konkreettisen linkin ohjelman ja politiikan laadinnan välille. Haittapuolena on, että se joko vaatisi huomattavasti suuremman budjetin tai imisi muiden osallistumiskanavien resursseja Vaihtoehto 3: Ohjelman hajauttaminen Verrattuna vaihtoehtoihin 1 ja 2 vaihtoehdolla 3 Ohjelman hajauttaminen olisi vähiten vaikutuksia kohdassa 1 mainittuihin tarpeisiin. Useita alavaihtoehtoja on analysoitu ja sitten hylätty. Alavaihtoehto 1: Jäsenvaltiolähtöinen lähestymistapa jättäisi jäsenvaltioiden itsensä tehtäväksi kehittää yhteisiin EU-arvoihin perustuvaa kansalaisten osallistumista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä tarkoittaisi täydellistä hajauttamista ja yksinkertaistamista EU-hallinnon näkökulmasta. Se merkitsisi myös mahdollisuutta räätälöidä EU-aiheinen keskustelu täysin kansallisten huolenaiheiden ja näkökulmien mukaan. Mutta se aiheuttaisi myös suuren riskin keskustelun rajoittumisesta asioihin, joilla on vain kansallista merkitystä. EU:n toimielimet eivät enää saisi aineksia politiikan muotoiluun EU:n laajuisista kattojärjestöistä ja EU:n tasolla järjestetyistä ajatushautomoista. Myöskään mahdollisuutta virittää EU:n laajuista keskustelua ei enää olisi. FI 6 FI

7 Alavaihtoehto 2 Pelkkään tiedottamiseen perustuva lähestymistapa merkitsisi yleistavoitteen rajoittamista pelkään tiedottamiseen, eli tietojen levittämiseen EU:n tehtävästä ja politiikoista, ja jättäisi osallistumiseen liittyvät asiat paikallistasolle. Tällä lähestymistavalla olisi rajallinen vaikutus EU:n talousarvioon. Samalla se uhkaisi johtaa poliittisten kysymysten kansallistumiseen eikä vastaisi tarpeeseen luoda osallistuvampi lähestymistapa, jossa panoksia annetaan alhaalta ylöspäin, jolloin kansalaisten tarpeet tulevat paremmin täytetyiksi. Alavaihtoehto 3: Alakohtainen lähestymistapa tarkoittaisi, että tiedotus- ja kuulemistavoitteet voitaisiin edelleen saavuttaa ainoastaan alakohtaisin vuoropuheluin, joissa yksittäiset pääosastot kuulevat sidosryhmiään. Keskustelu painottuisi alakohtaisiin kysymyksiin kaikilla politiikan aloilla. Koska horisontaalinen väline puuttuisi, EU:n laajuisten kattojärjestöjen ja EU:n tasolla järjestettyjen ajatushautomojen panokset EU-politiikkaan olisivat tässä vaihtoehdossa rajalliset. Valmiuksien luomista kansalaisosallistumiselle voitaisiin tukea vain rajallisesti, ja Euroopan historian merkittäviä vaiheita koskevan EU:n laajuisen keskustelun tukemiseen ei olisi mahdollisuuksia lainkaan. On huomattava, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on horisontaalinen väline, jolla ei pyritä korvaamaan olemassa olevia vuoropuhelun ja kuulemisen muotoja, vaan täydentämään niitä. Alavaihtoehto 4: Yhdistäminen muihin ohjelmiin. Ohjelman yhdistämistä PO JUST:n oikeudelliset ja kansalaisuusasiat kattavan tulevan ohjelman kanssa on tutkittu, mutta tämä vaihtoehto hylättiin asianomaisten kahden pääosaston suorittaman perusteellisen tarkastelun jälkeen, koska näyttöä mahdollisista synergiaeduista ei erilaisten tavoitteiden ja kohderyhmien vuoksi löytynyt. Vaikka ohjelman hajauttamisvaihtoehtoa ei olekaan automaattisesti hylätty, on painotettava, että hajauttamisella olisi hintansa ja että se olisi vuosien monivuotista rahoituskehystä koskevan komission päätöksen vastaista. Hajauttamista vastustavat voimakkaasti eri sektorit, ja se jättäisi tyhjiön kansalaisosallistumisen ja osallistavan kansalaisuuden edistämiseen Euroopan tasolla. Hajauttaminen merkitsisi tärkeän välineen menettämistä kansalaisosallistumisen edistämisessä, sillä olemassa ei ole vastaavaa horisontaalista välinettä näistä tarpeista huolehtimiseksi. Useilla muilla välineillä kyllä pyritään mahdollistamaan vuoropuhelu EU:n toimielinten ja kansalaisten välillä, mutta ne rajoittuvat omiin alakohtaisiin politiikkoihinsa. Päätelmänä on, että paras vaihtoehto on vaihtoehto 2 Paranneltu ohjelma ja sen alavaihtoehto 1 Yhdistetty lähestymistapa Vaikutusten arviointi Ohjelman kustannusvaikutukset Euroopan komissio esitti 29. kesäkuuta 2011 monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi Tulevan Kansalaisten Eurooppa -ohjelman alustava budjetti on 203 miljoonaa euroa, 1 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppa strategiaa tukeva talousarvio, Osa I, KOM(2011) 500/I; Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppa strategiaa tukeva talousarvio, Osa II: Politiikan alat, KOM(2011) 500/II. FI 7 FI

8 josta jaetaan vuosittain arviolta 29 miljoonaa euroa. Tämä on hieman vähemmän kuin nykyisessä ohjelmassa (215 miljoonaa euroa). Määrissä ei oteta huomioon indeksikorjauksia Menoihin liittyvät tulokset Ohjelman tuotokset kattavat hankeavustukset (noin 600 avustusta vuodessa, arvioitu kustannus 15 miljoonaa euroa vuodessa), toiminta-avustukset (noin 90 avustusta vuodessa, arvioitu kustannus 10 miljoonaa euroa vuodessa) ja palveluhankintasopimukset (noin 5 sopimusta vuodessa, arvioitu kustannus 1 miljoona euroa vuodessa). Suurin syy ehdottaa tuotosten tasaista jakamista koko ohjelmakaudelle ( ) on se, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on valmis ohjelma ilman tiedossa tai odotettavissa olevia kustannushuippuja. Tarve saada kansalaisia osallistumaan EU-asioihin on pysyvä. Arvioitu 29 miljoonan euron vuosisumma kattaa myös ohjelman hallinnointiin tarvittavat toimeenpanoviraston hallinnolliset kustannukset (noin 3 miljoonaa euroa vuodessa) Vaikutukset henkilöstöön Nykyisen Kansalaisten Eurooppa -ohjelman perusteella arvioidaan, että uusi väline edellyttää 9 virkamiestä tai väliaikaista toimihenkilöä 1 kansallisen asiantuntijan. Toimien hallinnointiin osoitettaisiin siis yhteensä 10 henkilöä Yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen Yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää jo nykyisessä ohjelmassa, ja uudessa ohjelmassa sitä painotetaan vielä lisää. Toimeenpanoviraston käyttämisellä koko ohjelmakauden ajan säästetään huomattavasti jo hallinto- ja henkilöstöresursseissa. Lisäksi käyttämällä kertakorvauksia, kiinteämääräistä rahoitusta, yksikkökustannuksia ja sähköisiä hakemuksia ja tehostamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kokoamalla saman alueen järjestöihin tehtävät käynnit yhteen vähennetään hallinnollista taakkaa entisestään ja saadaan aikaan todellisia määrärahasäästöjä. Ecorysin toteuttamassa välivaiheen arvioinnissa (s. 39) todetaan, että edunsaajien ja sidosryhmien haastatteluissa tuli esiin näyttöä siitä, että toimeenpanovirasto hoitaa ohjelmaa tehokkaasti ja tekee merkittäviä menettelyllisiä parannuksia rahoituksen, tukikelpoisuuskriteerien, prosessien yhdenmukaistamisen ja sähköisten hakemusten kehittämisen suhteen. Arvioinnissa myös korostetaan synergiaetuja muiden toimeenpanoviraston hallinnoimien ohjelmien kanssa Seuranta ja arviointi Ohjelman yleistavoitteen muistiperinnön vahvistaminen ja kansalaisten osallistumisvalmiuksien lisääminen unionin tasolla saavuttamista mitataan kansalaisjärjestöjen edistämien niiden aloitteiden lukumäärällä ja laadulla, jotka 1) vaikuttavat EU:n politiikan laadintaprosessiin, 2) vahvistavat yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa ja 3) parantavat EU:n roolin ymmärtämistä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan paremmat valmiudet vaikuttaa EU:n yhdentymiseen. Välitavoitteita voivat olla henkinen työ tai toiminta Euroopan teemavuosien hyväksi, jotta teemavuodet saadaan liitetyksi paikallisiin ja alueellisiin realiteetteihin, sekä toiminta poliittisilla foorumeilla valmistauduttaessa FI 8 FI

9 Euroopan parlamentin vaaleihin kautta varten. On määritettävä perustaso, sillä ohjelman yleistavoite on uusi. Erityistavoitteita on kaksi: 1) virittää muistiperintöä, EU:n yhdentymistä ja historiaa koskevaa keskustelua, pohdintaa ja yhteistyötä ja 2) parantaa kansalaisten ymmärrystä ja valmiuksia osallistua EU:n politiikan laadintaprosessiin ja luoda lisää tilaisuuksia toimia yhteisvastuullisesti ja osallistua kansalaisyhteiskuntaan ja vapaaehtoistoimintaan EU:n tasolla. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamista mitataan hankkeiden määrällä ja tulosten laadulla ja ensikertalaisten edunsaajien prosenttiosuudella. Toisen tavoitteen saavuttamista mitataan suoraan osallistujien lukumäärällä, osallistuvien järjestöjen lukumäärällä sekä ylikansallisten kumppanuuksien ja verkostojen määrällä, toiminnan maatieteellisellä kattavuudella ja ensikertalaisten edunsaajien prosenttiosuudella. Uudessa ohjelmassa on määritettävä perustaso useille näistä tulosindikaattoreista. Ensimmäinen kertomus laaditaan kolme vuotta ohjelman alkamisen jälkeen (viimeistään 31. joulukuuta 2016). Kertomuksen tavoitteena on ohjelman puoliväliin mennessä saatujen tulosten alustava arviointi, jotta kaikki tarpeellisiksi katsotut muutokset ja mukautukset voidaan tehdä ohjelman jälkimmäistä puoliskoa varten (viimeistään 31. joulukuuta 2017). Toiminnan vaikutusten jälkiarviointikertomus laaditaan seitsenvuotisen ohjelman lopussa (1. heinäkuuta 2023). Tämän kertomuksen tavoitteena on tukimekanismien vertailevien tulosten arviointi ohjelman tavoitteiden valossa. Arviointitoimenpiteet suoritetaan ulkoisten ja sisäisten tutkimusten ja kyselytutkimusten, arviointikäyntien ja kokousten avulla. Näihin toimenpiteisiin liittyvät kustannukset ovat vakiokustannuksia EU-ohjelmassa, ja ne katetaan tulevan ohjelman hallintobudjetista. FI 9 FI