Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa"

Transkriptio

1 TUOTANTOTALOUDEN TIEDEKUNTA Innovaatio- ja teknologiajohtaminen Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Entrepreneurship in Finnish Society Kandidaatintyö Saara Mikkola Henna Roikonen

2 TIIVISTELMÄ Tekijä: Saara Mikkola & Henna Roikonen Työn nimi: Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Vuosi: 2014 Paikka: Lappeenranta Kandidaatintyö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tuotantotalous. 58 sivua, 6 kuvaa ja 4 taulukkoa Tarkastaja: Kirsi Kokkonen Hakusanat: Yrittäjyys, Suomi, pk-yritykset, yrityksen perustaminen, yritysmuodot, yritystuet, trendit Keywords: Entrepreneurship, Finland, SMEs, establishing an enterprise, company forms, business subsidies, trends Tässä kandidaatintyössä käsitellään yrittäjyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti yrityksen perustamisen näkökulmasta. Työn tavoitteena on tutkia yrittäjän ominaisuuksia ja yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia yrittäjyyteen sekä yrityksen perustamiseen. Lisäksi työssä käsitellään yrittäjyyteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä yrittäjyyttä tulevaisuudessa. Tutkimus tehdään ajankohtaisten kirjallisuuslähteiden pohjalta. Yrityksen perustamiseen liittyy paljon byrokratiaa ja henkilökohtaisia riskejä, mikä vaikuttaa yrittäjyyteen liittyviin asenteisiin. Yhteiskunta tarjoaa uusille ja olemassa oleville yrittäjille reilusti tukia, mutta ongelmana on tukijärjestelmän pirstaleisuus. Haasteita luovat myös yrittäjän sisäiset tekijät ja yhteiskunnassa tapahtuvat jatkuvat muutokset. Merkittävämpänä haasteena ja yrittäjyyden esteenä Suomessa voidaan nähdä yrittäjyyteen vaadittavien henkilökohtaisten ominaisuuksien ja motivaation puute yksilötasolla. Yhteiskunnassa vallitsevat trendit vaikuttavat yrittäjyyteen. Tulevaisuudessa yritysten määrän voidaan odottaa kasvavan työrakenteen murroksen myötä, ja väestön ikääntyminen aiheuttaa erityisesti nuorten yrittäjien määrän kasvua. Digitalisoituminen puolestaan luo jatkuvasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita yrittäjät voivat hyödyntää.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Työn rajaus ja tutkimusmenetelmät Työn rakenne YRITTÄJYYDEN TAUSTAA SUOMESSA YRITYKSEN PERUSTAMINEN Liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot ja perustamistoimenpiteet Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Huomioitavat lisäkulut yrittäjän näkökulmasta Yrittäjän vakuutukset ja sosiaaliturva Arvonlisävero YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN SUOMESSA TE-toimiston starttiraha ELY-keskuksen myöntämä rahoitus Finnveran rahoitus Tekesin rahoitus ja palvelut Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Neuvonta- ja tietopalvelut Kansainvälistymispalvelut EU:n toimet yrittäjyyden tukemiseksi Suomen Yrittäjien palvelut YRITTÄJYYDEN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA YRITTÄJYYDEN TULEVAISUUS TRENDIEN VAIKUTUS POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHTEET... 49

4 3 1 JOHDANTO Yrittäjyyden määritelmä on kehittynyt vuosien myötä. Eri koulukunnat määrittelevät yrittäjyyden eri tavalla riippuen määrittelyhetkestä ja koulukunnan periaatteista. Yrittäjyyden ensimmäisiä määritelmiä tehtiin 1700-luvun loppupuolella ja ne tehtiin riskiteorian näkökulmasta. Tämän jälkeen yrittäjyyden määritelmät ovat seuranneet riskiteorian ja dynaamisen teorian periaatteita 2000-luvulle asti. Riskiteorian mukaan yrittäjyys käsitteenä on moniulotteinen toiminto, johon sisältyy oman yrityksen omistaminen. (Gedeon 2010) Teorian mukaan yrittäjyyteen liittyy aina yrittäjän oma henkilökohtainen riski, jonka kautta tuottoa haetaan. Menestyvän yrittäjän ominaispiirteisiin kuuluvat riskien havainnointi ja mittaaminen sekä kyky minimoida huomatut riskit. (Palmer 1971) Palmerin mukaan halu kohdata riskejä ja kyky tehdä päätöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi mittaavat ihmisen potentiaalisuutta yrittäjyyteen. Dynaamisen teorian määritelmässä yrittäjyyteen liittyy vahvasti innovatiivisuus, ja se nähdäänkin yrittämisen lähtökohtana. Dynaamiseen teoriaan ja itävaltalaisen taloustieteen teoriaan liitetään markkinoiden tasapainon vaikutus tuottoon. (Gedeon 2010) Riskiteorioiden ja dynaamisten teorioiden lisäksi yrittäjyyttä on myöhemmin määritelty myös esimerkiksi behavioristisesta näkökulmasta. Behavioristisesta näkökulmasta yrittäjyys tarkoittaa uuden yrityksen perustamista. Yrittäjyys on prosessi, jonka myötä yritys saa alkunsa. Behavioristisen näkökulman mukaan yrittäjyys ei ole ihmisen ominaisuus, vaan lähinnä rooli, jonka henkilö ottaa luodakseen yrityksen. (Gartner 1988) Yrittäjyys on siis monisäikeinen konsepti, joka voidaan koulukunnasta riippuen määrittää eri tavalla. Vuosien saatossa kerääntyneitä teorioita yhdistäen voidaan määritellä, että yrittäjyys käsittää riskin sisältävän mahdollisuuden löytämisen, jonka avulla pyritään luomaan arvoa sidosryhmille. Yrittäjyyden termiin liitetään liiketoiminnan omistaminen, johtajana toimiminen ja toiminnan tavoitteellisuus. (Gedeon 2010) Yrittäjä on yksittäinen henkilö, joka ottaa vastuuta tehdäkseen päätöksiä, jotka vaikuttavat toiminnan toimialueeseen, toimintatapaan ja resurssien käyttöön (Hebert & Link 1989). Riskit, riskien hallinta ja vastuunkanto ovat myös tärkeänä osana yrittäjyyden määritelmää (Palmer 1971).

5 4 Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyy erilaisia vaatimuksia, joihin yhteiskunta tarjoaa tukea. Yrittäminen voidaan nähdä eri tavalla yrityksen perustajan ja yhteiskunnan näkökulmasta, mikä luo haasteita molemmille osapuolille. Haasteita on niin yrityksen perustamisvaiheessa, ylläpito- ja kehitysvaiheessa sekä tulevaisuuden suunnitelmissa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja sitä kautta myös yritystoimintaan. Yhteiskunta elää jatkuvassa muutoksessa, minkä takia muutoksia tapahtuu asenteissa, toimialarakenteessa ja trendeissä, jotka yhteisvaikutuksessa muokkaavat yritystoimintaa. 1.1 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia yrittäjyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti yrityksen perustamisen ja riskienhallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on tutkia suomalaisen yrittäjyyden ja yrityksen perustamisen ominaispiirteitä käytännön näkökulmasta. Tavoitteena on myös tarkastella yrittäjyyteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä trendien vaikutuksia suomalaiseen yrityskulttuuriin. Työn tarkoituksena on liittää toisiinsa yrityksen perustajan ja yhteiskunnan näkökulma yrittäjyyteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi työssä pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia ovat yrittäjyyden ominaispiirteet Suomessa? 2. Miten yritys perustetaan ja mitä tukia yhteiskunta tarjoaa yrittäjille? 3. Mitkä ovat yrittäjyyden keskeiset haasteet, ja miten yrittäjyys muuttuu tulevaisuudessa? 1.2 Työn rajaus ja tutkimusmenetelmät Tämä työ on rajattu yrityskoon mukaan, sillä eri kokoluokan yritysten toiminta ja kehityspolut voivat poiketa paljonkin toisistaan. Työssä keskitytään tutkimaan yrittäjyyttä pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Työ on tehty kirjallisuusmateriaalin ja laajan saatavilla olevan ajankohtaistiedon pohjalta. Teoriapohjan lähteinä on käytetty tieteellisiä artikkeleita,

6 5 yrityskirjallisuutta sekä muuta kirjallista materiaalia. Ajankohtaista tietoa on pyritty hakemaan laaja-alaisesti yrittämiseen ja yritysten tukemiseen liittyvien toimielinten tarjoamista tietolähteistä. 1.3 Työn rakenne Työ koostuu kahdeksasta pääluvusta. Ensimmäinen luku toimii työn johdantona. Toisessa luvussa määritellään työn keskeinen yrittäjyyteen liittyvä termistö, esitellään yrittäjyyden taustoja ja pohditaan yrittäjän ominaisuuksia. Luku 3 käsittelee erilaisia yritysmuotoja ja niiden perustamistoimenpiteitä. Luvussa 4 keskitytään tutkimaan laaja-alaisesti, miten yhteiskunta tukee suomalaista yrittäjää. Luku 5 esittelee yrittäjyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet, mitä seuraa luku 6, joka sisältää pohdintaa yrittäjyyden tulevaisuudesta ja trendien vaikutuksista yritystoimintaan. Luvussa 7 linkitetään aiemmat luvut yhteen ja pohditaan yrittäjyyttä ja yrityksen perustamista tehdyn tutkimuksen pohjalta. Viimeisin luku, luku 8, sisältää tiiviin yhteenvedon tehdystä kandidaatintyöstä.

7 6 2 YRITTÄJYYDEN TAUSTAA SUOMESSA Yritysten määrittely pieniksi ja keskisuuriksi yrityksiksi voi vaihdella maasta riippuen. Suomessa sovelletaan Euroopan Unionin antamaa määritelmää pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritys). Euroopan Unionin lainsäädännön (komission suositus 361/2003) mukaisesti yritys määritellään pieneksi tai keskisuureksi yritykseksi yrityksen koon sekä liikevaihdon tai taseen loppusumman mukaan. (Euroopan komissio 2014c) Määritelmä tehdään seuraavan taulukon 1 pohjalta. Taulukko 1. Pk-yritysten määritelmä. (Euroopan komissio 2014c) Yrityksen kokoluokka Henkilöstö Liikevaihto (M ) Taseen loppusumma (M ) Keskisuuri < Pieni < Mikroyritys < Taulukon mukaisesti keskisuuri yritys määritellään yritykseksi, jonka henkilöstöön kuuluu alle 250 työntekijää, ja jonka liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa, tai jonka taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Pieni yritys taas on yritys, joka työllistää alle 50 henkeä, ja jonka liikevaihto tai tase on alle 10 miljoonaa euroa. Mikroyritys on yritys, joka työllistää alle kymmenen henkeä, ja se huomioidaan pienten yritysten joukossa. (Euroopan komissio 2014c) Koska yrityksen liikevaihto on paljolti riippuvainen yrityksen toimialasta, voidaan myös taseen loppusummaa hyödyntää yrityksen määrittelyssä koon mukaan. Liikevaihtoa ja tasetta käytetään pk-yritysten määrittelyssä toisiaan tukevina, eli toisen rahamääräisen rajan saa ylittää kuuluakseen rajojen määräämään luokkaan. (Euroopan komissio 2003) Tilastokeskuksen vuoden 2012 laskelman mukaan Suomessa on yritystä pois lukien maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset. Näistä yrityksistä pienten ja keskisuurten yritysten osuus kokonaisuudessaan on 99,8 %. Valtaosa (93,4 %) yrityksistä on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. (Yrittäjät 2013b)

8 7 Yritysten määrä Suomessa on kasvanut lähes jatkuvasti vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2009 yritysten lukumäärän kasvu alkoi hidastua ja vuonna 2010 lukumäärä kääntyi 0,5 prosentin laskuun edellisvuodesta. Syynä olivat Suomeen levinneet finanssikriisin jälkivaikutukset ja yleinen taloudellinen epävarmuus. Vuonna 2011 yritysten lukumäärä alkoi kuitenkin taas nousta verrattuna edellisvuoteen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s ) Pienyrittäjyys painottuu palveluliiketoimialaan, joka on kasvanut huimasti viime vuosina. Yritysten lukumäärässä mitattuna muita suosittuja toimialoja ovat kaupanala sekä kasvava rakennusala. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012 s. 129) Kuvassa 1 on jaoteltu yritysten lukumäärä päätoimialoittain. Kuva 1. Yritykset päätoimialoittain. (Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus 2010) Tullihallituksen tilastojen mukaan pk-yrityksien viennin osuus vuonna 2012 oli vain noin 13 prosenttia suorasta tavaraviennistä. Pk-yritysbarometrin tutkimuksen mukaan kokonaisuudessaan pk-yrityksistä vajaa 30 prosenttia harjoittivat vientitoimintaa. Pkyritysbarometrissä huomioitiin suoran viennin lisäksi epäsuora vienti. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s. 115) Suhteessa koko maan yrittäjien osuuteen työllisistä, yrittäjiä oli vuonna 2012 eniten Etelä- Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Vähiten yrittäjiä suhteessa työllisiin oli Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Prosentuaalisesti yrittäjien osuus koko maassa oli 10,3 prosenttia, ja kaikki maakunnat sisältyivät 8-12,2 suhteellisen prosentin sisälle, joten

9 8 vaihtelevuus maakunnittain ei ole merkittävää. Määrällisesti yrityksiä toimi eniten Uudellamaalla, sillä määrä kattoi 27 prosenttia kaikista Suomen yrittäjistä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s. 125) Tuoreen Global Entrepreneurship Monitor -yrittäjyystutkimuksen (GEM) mukaan Suomessa on positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan, mutta ihmiset eivät ole innostuneita toteuttamaan suunnitelmiaan. Tutkimus myös osoitti, että suomalaisten yrittäjien tavoitteet ovat maltillisia, eikä toiminnassa tavoitella suurta kasvua. (Talouselämä 2014) Maltillisuudesta kertoo myös se, että Suomessa on vain vähän kansainvälistymiseen ja innovaatioihin panostavia uusia yrittäjiä, toisin kuin muissa vastaavanlaisissa talouksissa (Kokko 2014). Suomessa kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on voimissaan, sillä tutkimuksen mukaan hieman yli viisi prosenttia suomalaisista aloittelee uutta yritystoimintaa. Suomalaisyrittäjät ovat harkitsevia heti toimintansa alusta lähtien, sillä Suomessa yrittäjäksi lähtevä henkilö pohtii ideansa tarkasti läpi etukäteen ennen sen toteuttamista ja yrittäjäksi ryhtymistä. Suomessa liiketoimintamahdollisuuksia havaitaan kuitenkin hyvin verrattuna useimpiin muihin innovaatiovetoisiin talouksiin. Parhaita liiketoimintamahdollisuuksien löytäjiä näyttävät olevan korkeasti koulutetut suomalaiset. (Kokko 2014) Suomalaiset nuoret vaikuttavat olevan nykyisin erityisen avoimia yrittäjyydelle. Asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan nuorten keskuudessa on viime vuosina muuttunut, sillä GEM-tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret suhtautuvat nykyään yrittäjyyteen keskimääräistä positiivisemmin. Suomalaisissa kouluissa ja yliopistoissa on tuotu yrittäjyyttä esiin aiempaa enemmän, mikä on varmasti osaltaan vaikuttanut tapahtuneeseen muutokseen positiivisesti. (Kokko 2014) Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vuonna 2005 suorittaman tutkimuksen mukaan yrittäjyys palkkatyön sijasta oli suomalaiselle vieraampi ajatus verrattuna muuhun Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Tutkimuksen mukaan vain joka toinen suomalainen uskoi yrittäjyyden vaurastumismahdollisuuteen. Asenteellisesta näkökulmasta suomalaisia huolestuttivat ylipitkät työpäivät ja yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit. Vuonna 2005 suomalaisista joka neljäs ajatteli yrittäjyydestä aiheutuvan suhteettoman paljon vaivaa ja ajankäyttöä.

10 9 Huomionarvoista tutkimuksessa oli, että nuoret uskoivat yrittäjyyden mahdollisuuksiin jo vuonna 2005 hiukan enemmän verrattuna muuhun ikäluokkaan. (Hyytinen & Pajarinen 2005, s. 16) Suurempi positiivinen muutos nuorten asenteissa yrittäjyyttä kohtaan on ilmeisesti tapahtunut melko lyhyellä, alle kymmenen vuoden aikavälillä. Nuorten asenteissa tapahtunutta nopeaa muutosta tukee myös Haanpään ja Tuppuraisen vuosina toteutettu Liikesivistysrahaston rahoittama tutkimushanke. Hankkeessa selvisi, että yrittäjyys uravaihtoehtona kiinnosti tuolloin suomalaisia nuoria melko vähän. Tutkimuksen mukaan nuoret pitivät materiaalista hyvinvointia, pysyvyyttä ja riskittömyyttä tärkeämpinä asioina elämässä, eivätkä tämän vuoksi olleet kiinnostuneita ryhtymään yrittäjiksi mahdollisen epäonnistumisen pelossa. (Haanpää & Tuppurainen 2012) Yrittäjää kuvataan usein ihmisenä, joka hallitsee omaa elämäänsä. Itsenäiseltä yrittäjältä vaaditaan hyvää elämänhallintaa ja omatoimisuutta sekä hyviä sosiaalisia taitoja. Yrittäjä mielletään usein luovaksi ja joustavaksi ihmiseksi, joka pystyy tekemään kompromisseja ja on avoin uusille ideoille. (Raatikainen 2010, s. 21) Yrittäjyys voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäinen yrittäjyys ilmenee työskentely- ja toimintatavoissa. Työntekijät voivat toimia yrittäjämäisesti toisen yrityksen sisällä edistäen koko yrityksen toimintaa ja päämääriä. Ulkoisella yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka omistaa yrityksen ja useimmiten myös johtaa sitä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyy paljon erilaisia toimintoja, joten yrittäjältä vaaditaan monen alan hallitsemista. (Alikoski, Koponen & Viitasalo 2009, s ) Yrittäjältä vaaditaan ensisijaisesti hyvää ja suunniteltua liikeideaa, joka toteutetaan oikein. Yrittäjän oma kokemus ja ammattitaito ovat etenkin palveluliiketoiminnassa tärkeitä. Yrittäjältä vaaditaan myös halua menestyä ja riskinsietokykyä. (Yrittäjät 2014e) Yrittäjien keski-ikä on korkea suhteessa palkansaajiin. Jos ei huomioida alkutuotannon yrittäjiä, yli puolet Suomen yrittäjistä on vuotiaita, ja yli 55-vuotiaiden osuus on reilu 30 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuus yrittäjistä on 18,3 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukaan nuorten yrittäjien osuus on kuitenkin lähivuosina ollut nousussa. Nuorten yrittäjyyden lisäämisen selittää halu vaurastua, toimia vapaasti ja aito kiinnostus yrittämisen

11 10 mahdollisuuksiin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s ) Yrittäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä ja loput ovat naisia (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s. 29). Palkansaajiin verrattuna yrittäjät ovat alemmin koulutettuja. Lähes puolella yrittäjistä on keskiasteen koulutus. Ylemmän korkea-asteen koulutuksen määrä yrittäjistä on nousemassa pikkuhiljaa, kun taas pelkän perusasteen käyneiden osuus yrittäjistä on koko ajan vähenemässä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s. 127) Kuvassa 2 havainnoidaan yrittäjien ja palkansaajien jakautumista koulutusasteen mukaan. Kuva 2. Yrittäjät ja palkansaajat koulutuksen mukaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, s. 127) Tyypillinen suomalainen yrittäjä siis työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä ja työllistää alle kymmenen työntekijää. Karkeasti jaoteltuna tyypillinen yrittäjä on palvelualalla työskentelevä, yli 35-vuotias mies, jolla on keskiasteen tai alemman korkea-asteen koulutus. Seuraavassa taulukossa 2 on kuvattu tyypillistä yritystä ja yrittäjää. Prosentuaaliset osuudet kuvaavat yksinkertaistettuna suuruusluokkaa ja ne perustuvat vuosien tilastoihin.

12 11 Taulukko 2. Tyypillisen suomalaisen yrityksen ja yrittäjän ominaispiirteet. Ominaisuus Tyyppi Osuus Yritys: Yrityksen koko Mikroyritys, alle kymmenen työntekijää > 93 % Toimiala Palvelualan yritys Toimialue Kotimaa, ei epäsuoraa tai suoraa vientiä > 70 % Yrittäjä: Luonteenpiirteet Rohkeus, ammattitaito, riskinsietokyky, kyky hallita monia osa-alueita ja korkea tahdonvoima Ikä Yli 35 v > 80 % Sukupuoli Mies > 66 % Koulutus Keskiasteen koulutus (44 %) Alemman korkea-asteen koulutus (24 %) yhteensä n. 68 %

13 12 3 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisessa lähdetään liikkeelle liiketoimintasuunnitelman laatimisesta. Yritysmuodon valinta puolestaan vaikuttaa suuresti siihen, kuinka yritystä, yrittäjää ja työntekijää käsitellään esimerkiksi perustamisilmoitusten, verotuksen, vakuutusten ja sosiaaliturvan näkökulmista. Seuraavaksi esitellään yrityksen perustamista koskevat vaiheet ja tutkitaan yrittäjyyden erilaisia vaihtoehtoja suomalaisessa yhteiskunnassa. 3.1 Liiketoimintasuunnitelma Liiketoimintasuunnitelmalla tarkoitetaan kirjallisesti laadittua suunnitelmaa, jolla kuvataan aloitettavan liiketoiminnan periaatteita. Liiketoimintasuunnitelma kuvaa, kuinka liikeidea on tarkoitus toteuttaa käytännössä, ja siinä määritellään yrityksen liikeidea, sisäiset resurssit, markkinatilanne ja taloudellinen suunnitelma. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2013, s. 11) Suunnitelman pääideana on käydä läpi liiketoiminnan lähtökohdat ja lähtökohtien avulla saavutettavat tavoitteet. Hyvä liiketoimintasuunnitelma on selkeä, realistinen, ennakoiva ja huomioi myös riskit. Toimintasuunnitelma tulee tehdä huolella, sillä ulkopuoliset rahoittajat tekevät päätöksensä sen perusteella. (Teerimäki, Tähkäpää & Salokannel 2011, s. 12) Liiketoimintasuunnitelmassa määritellään liikeidea, tarjottava tuote/palvelu, asiakkaat, markkinointi, kilpailijat, yhtiömuoto, riskianalyysi, kirjanpito ja taloudellinen suunnitelma (Raatikainen 2011, s. 42). Liikeidea esitellään kertomalla, mitä tuotetta tai palvelua tarjotaan, miten tuote saadaan asiakkaan tietoon ja myydyksi sekä kenelle tuote tai palvelu on tarkoitettu. Liikeidean tulee herättää rahoittajan tai sidosryhmien huomio, ja se tulee olla huolellisesti suunniteltu. (Hesso 2013, s ) Asiakkaita ja kilpailijoita pohdittaessa voidaan apuna käyttää erilaisia ympäristöanalyysejä, joiden pohjalta voidaan tehdä strategisia päätöksiä liittyen esimerkiksi markkinointiin ja tuotekehitykseen. Kilpailijoita tutkimalla saadaan selville kilpailijoiden markkina-alueet ja erikoisosaaminen, mikä luo pohjan oman yhtiön lisäarvon ja kilpailuedun korostamiselle. Ympäristöanalyysillä ja skenaarioiden luomisella voidaan myös varautua olemassa oleviin sekä tuleviin riskeihin. (Hesso 2013, s )

14 13 Aloittavalla yrityksellä on monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Pääomarahoitus voi olla omaa tai vierasta. Omalla pääomalla tarkoitetaan perustajien omia rahan tai muun omaisuuden, kuten esimerkiksi laitteiston sijoituksia. (Raatikainen 2011, s. 118) Suurella omalla pääomalla on helpompi löytää yhtiökumppaneita ja saada ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisen rahoituksen lähteenä voivat olla esimerkiksi pankki, rahoitusyhtiöt, vakuutusyhtiöt ja valtion tarjoamat erityisrahoitukset. Toiminnan käynnistyttyä vaihtoehtona on myös tulorahoitus. (Teerimäki et al. 2011, s. 19) Rahoituksen tarve riippuu paljolti yrityksen toimintaperiaatteista. Palveluita tarjoavat yritykset vaativat vähemmän pääomaa ja niihin ei sisälly suuria riskejä. Esimerkiksi massatuotteen tuotanto puolestaan vaatii reilusti pääomaa, jolloin tulee pohtia mahdollisia vaihtoehtoja rahoitukselle. Taloudellinen suunnittelu sisältää myös muita laskelmia, kuten esimerkiksi investointilaskelman, käyttöpääomalaskelman ja tulosennusteen (Raatikainen 2011, s. 42). Laskelmat konkretisoivat yrityksen toiminnan numeroiksi, ja niiden avulla voidaan suunnitella tulevaisuutta sekä tutkia toiminnan kannattavuutta. Huolellinen suunnittelu ja budjetointi auttavat myös vähentämään ja hallitsemaan riskejä. (Hesso 2013, s ) Yrityksen tulee myös huomioida kirjanpidon suunnittelu toimintaa aloittaessaan, sillä yritykset ovat kirjanpitovelvollisia (Honkamäki & Pennanen 2010, s. 27). 3.2 Yritysmuodot ja perustamistoimenpiteet Perustettaessa yritystä tulee valita itselle sopivin yritysmuoto. Tyypillisiä yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Yleisin Suomessa käytetty yhtiömuoto on osakeyhtiö (Yrittäjät 2013a), mutta vuonna 2012 perustetuista uusista yrityksistä suurin osa olivat toiminimiä (Patentti- ja rekisterihallitus 2013). Seuraavassa osiossa on esitelty yrityksen perustamistoimenpiteet sekä verotuskehikot Yksityinen toiminimi Yksityisenä elinkeinoharjoittajana yksityishenkilö harjoittaa toimintaansa yksin tai puolisonsa kanssa. Päätösvalta sekä vastuu ovat täysin yrittäjällä, ja yrittäjä on vastuussa yrityksen

15 14 sitoumuksista koko omaisuudellaan. Yrittäjä ei voi maksaa palkkaa itselleen, vaan palkanmaksu tapahtuu yksityisottoina. (Teerimäki et al. 2011, s. 25) Toiminimen perustaminen on helppoa, sillä se ei vaadi mitään perustamismuodollisuuksia (Patentti- ja rekisterihallitus 2014d). Perustamisilmoitus on kuitenkin tehtävä seuraavissa tilanteissa: harjoitettava elinkeino on luvanvarainen toiminnan harjoittamista varten on hankittu pysyvä toimipaikka yrittäjällä on ulkopuolisia työntekijöitä (Patentti- ja rekisterihallitus 2014d) Vaikka toiminimeä perustettaessa ei ole lainmukaista velvoitetta, rekisteröiminen kannattaa tehdä kaupparekisteriin. Rekisteröinnin avulla saadaan yksinoikeus toiminimeen. (Teerimäki et al. 2011, s. 15) Rekisteröinti tehdään kaupparekisterin Y3-lomakkeella, ja käsittelymaksu vuonna 2014 on 105 euroa (Patentti- ja rekisterihallitus 2014d). Yksityisen elinkeinoharjoittajan tulos lasketaan vähentämällä veronalaisesta tulosta sen hankkimisessa aiheutuneet menot. Jäljelle jäänyt tulos verotetaan yrittäjän ansiotulona tai pääomatulona. Pääomatuloksi katsotaan määrä, joka vastaa 20 % yrityksen nettovarallisuudelle lasketusta tuotosta. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista varoista vähennyskelpoiset velat. Pääomatulon osuus verotetaan yhtiön pääomatulon suuruudesta riippuen % verokannan mukaisesti. Loppuosa tilikauden tuloksesta verotetaan progressiivisesti yrittäjän ansiotulona. (Yrittäjät 2014b) Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoimessa yhtiössä kaksi tai useampi yhtiömies tekee sopimuksen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ovat vastuussa henkilökohtaisesti koko omaisuudellaan. Jokaisella yhtiömiehellä on myös valtaa päättää itsenäisesti yhtiötä koskevia asioita, jos se sisältyy yhtiön määriteltyyn toimialaan. Yhtiösopimuksessa sovitaan tarkemmin tavoitteista sekä yhtiömiesten vastuualueista ja velvollisuuksista. Yhtiösopimuksessa määritellään toimiala, toiminimi, yhtiömiehet, paikkatiedot, yhtiömiesten panosten laajuus ja tilikauden pituus. Lisäksi sopimuksessa voi olla muita määräyksiä esimerkiksi voiton ja tappion jakamisesta, yhtiömiesten työnjaosta ja sopimuksen purkamisesta. (Yrittäjät 2014f)

16 15 Kommandiittiyhtiön periaatteet eroavat avoimesta yhtiöstä siltä osin, että yhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies, jonka velvoitteet rajataan yhtiösopimuksen osoittamaan omaisuuspanokseen. Äänetön yhtiömies antaa yhtiölle panoksen, josta saa tuoton, mutta ei muuten osallistu yhtiön toimintaan. (Yrittäjät 2014a) Avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä perustettaessa tehdään kaupparekisteriin perusilmoitus (Y2), ja sen liitteeksi tarvitaan kirjallinen yhtiösopimus. Käsittelymaksu on 225 euroa. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014a) Avoimen yhtiön tulos jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon. Voitto-osuuksien jako määritellään yhtiösopimuksessa. Verotus tapahtuu osakkaiden ansio- ja pääomatulona. Osakkaan osuus yhtiön tuloksesta luetaan pääomatuloksi korkeintaan 20 prosenttiin asti osakkaan osuudesta yhtiön nettovarallisuuteen. Pääomatulo verotetaan % verokannalla pääomatulon määrästä riippuen. Loput tulot verotetaan progressiivisen ansiotuloverokannan mukaisesti. Ansio- ja pääomatulojako koskee myös kommandiittiyhtiön äänettömiä yhtiömiehiä, ja laskentapohjana käytetään yhtiömiehen yhtiöpanosta. (Yrittäjät 2014c) Osakeyhtiö Osakeyhtiö sopii yrittäjälle, joka tarvitsee toiminnalleen pääomaa. Suhteessa muihin yritysmuotoihin, osakeyhtiö vaatii laajempaa perehtymistä lainsäädäntöön ja on hallinnollisesti raskaampi yritysmuoto. Pienyrityksissä riskin rajoittuminen pääomasijoitukseen on teoreettinen, sillä osakas, toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen joutuvat usein takaajiksi. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Osakeyhtiöt jaetaan yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin; yksityisessä osakeyhtiössä osakepääoman on oltava vähintään 2500 euroa ja julkisissa euroa. (Teerimäki et al. 2011, s. 14) Osakeyhtiön perustamiseen liittyy useampi vaihe, jotka ovat perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen, osakkeiden merkintä, pankkitilin avaaminen ja osakkeiden maksaminen. Juridisesti osakeyhtiö syntyy, kun se merkitään ja rekisteröidään kaupparekisteriin. (Holopainen 2013, s. 44) Rekisteröinti tapahtuu kaupparekisterin Y1-

17 16 lomakkeella sekä liitteellä 1, johon sisältyvät osakeyhtiön perustamissopimus alkuperäisenä, jäljennös yhtiöjärjestyksestä sekä kuitti käsittelymaksun suorittamisesta. Osakeyhtiön rekisteröimisen käsittelymaksu on 380 euroa. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014b) Osakeyhtiön perustamisesta laaditaan perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Sopimuksen allekirjoituksella osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita, eikä merkintää voi peruuttaa kaikkien osakkeiden merkinnän jälkeen ilman sopimusta. Tilintarkastajien ja johdon jäsenten toimikausi ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoituksesta. (Holopainen 2013, s. 44) Perustamissopimuksessa on aina mainittava seuraavat asiat: 1. sopimuksen päivämäärä 2. kaikki osakkeenomistajat ja osakkeenomistajien merkitsemät osakkeet 3. osakkeen merkintähinta, eli yhtiölle maksettava määrä osakkeesta 4. osakkeen maksuaika 5. yhtiön hallituksen jäsenet (Holopainen 2013, s. 44) Perustamissopimuksessa on lisäksi tarvittaessa mainittava toimitusjohtaja, hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Perustamissopimukseen tulee myös ottaa tai siihen on liitettävä yhtiöjärjestys, jossa mainitaan yhtiön toiminimi, kotipaikka, toimiala ja toiminimien jokainen ilmaisu. Osakeyhtiöllä on myös oltava hallitus, johon valitaan jäsenet. Jos hallituksessa on vähintään kaksi varsinaista jäsentä, tulee hallituksen valita puheenjohtaja. (Holopainen 2013, s ) Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jota verotetaan yhteisöverokannan mukaisesti, joka vuonna 2014 on 20 %. Tulo verotetaan osakeyhtiön tulona, eikä se vaikuta osakkaan verotukseen. Julkisesti noteeratun osakeyhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa, ja loput verovapaata siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osinko ylittää 8 prosentin matemaattisen arvon, ylimenevä osinko verotetaan jakamalla 75 prosenttia veronalaiseksi ansiotuloksi ja 25 prosenttia verovapaaksi tuloksi. Vuoden 2014 alusta

18 17 julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö. (Yrittäjät 2014c) Osinkojen tuloverotus tehdään ennakonpidätyksinä. Ennakonpidätys julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 25,5 prosenttia, ja muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 7,5 prosenttia euron rajaan asti. Rajan ylittävästä osasta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Osinkoa jakava yhtiön tulee seurata samalle saajalle maksamiensa osinkojen euron rajan ylittymistä. (Verohallinto 2013c) Osuuskunta Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme luonnollista henkilöä, yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Osuuskunnan tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinon harjoittamista taloudellisesti siten, että jäsenet osallistuvat siihen käyttämällä yhteisön palveluksia. Jäsenet kantavat riskin osuuskunnan pääomasta maksamillaan osuusmaksuilla, eivätkä ole vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan. (Teerimäki et al. 2011, s. 14) Osuuskunta syntyy juridisesti rekisteröimällä se kaupparekisteriin lomakkeella Y1 ja liitteellä, johon sisältyvät perustamissopimus, osuuskunnan säännöt, pöytäkirja hallituksen puheenjohtajasta, hallintoneuvoston pöytäkirja hallituksen valitessa jäsenet ja hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus osuuskuntalain noudattamisesta perustamisessa. (Patentti- ja rekisterihallitus 2014c) Osuuskunnalla tulee olla osuuskunnan kokouksessa valitsema hallitus, jonka tehtävät määritellään osuuskunnan säännöissä. Osuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jonka tehtävät määritellään myös säännöissä. Osuuskuntaa perustettaessa tehdään perustamiskirja, joka sisältää muun muassa osuuskunnan säännöt, perustajan tiedot, osuuskunnan tiedot, tiedot hallituksesta ja osuuskuntaan liittyvät kulut. Osuuskunnan säännöissä määritellään osuuskunnan toiminimi, toimiala, kotipaikka, osuuden nimellisarvo, suorittamisaika ja suorittamistapa sekä osuuskunnan tilikausi. (Holopainen 2013, s. 49) Osuuskunta on itsenäinen verovelvollinen ja se maksaa verotettavasta tulostaan 20 prosentin veroa. Osuuskunnan jäsenet voivat nostaa palkkaa osuuskunnan hyväksi tekemästään työstä sekä jakaa jäsenilleen voittoa esimerkiksi ylijäämänpalautuksena tai osuuspääoman korkona. Ylijäämänpalautuksen voi vähentää osuuskunnan tulosta, jos jakoperusteena ovat

19 18 osuuskunnan ostot tai myynnit tai niitä vastaavat suoritukset. Osuuskunnan jäsenilleen maksama osuuspääoman korko on saajalle euroon asti kokonaan verovapaata tuloa. Rajan ylittävästä osasta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Veronalaisesta pääomatulosta maksetaan tuloveroa 30 %, ja vuodesta 2014 alkaen pääomatulon euroa ylittävästä osasta vero on 32 %. (Verohallinto 2013a) Taulukkoon 3 on koottuna yrityksen perustamistoimenpiteet sekä yritysmuotoihin liittyvä verotus. Taulukko 3. Yrityksen perustamistoimenpiteet ja verotus yhtiömuodoittain. Yritysmuoto Perustamistoimenpiteet Verotus Toiminimi Ei vaadi perustamistoimenpiteitä Rekisteröiminen on pakollista, jos yrittäjällä on ulkopuolisia työntekijöitä, toimintaa varten on hankittu toimipaikka tai jos toiminta on luvanvaraista Lomake Y3 Käsittelymaksu 105 euroa Avoin yhtiö Perusilmoitus kaupparekisteriin ja pakollinen kommandiittiyhtiö Liitteenä kirjallinen yhtiösopimus Lomake Y2 Käsittelymaksu 225 euroa Osakeyhtiö Perustamisvaiheet: perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen laatiminen, osakkeiden merkintä, pankkitilin avaaminen ja osakkeiden maksaminen Lomake Y1 Liitteenä osakeyhtiön perustamissopimus alkuperäisenä, jäljennös yhtiöjärjestyksestä sekä kuitti käsittelymaksun suorittamisesta Käsittelymaksu 380 euroa. Osuuskunta Rekisteröitävä kaupparekisteriin Lomake Y1 Liitteenä perustamissopimus, osuuskunnan säännöt, pöytäkirja hallituksen puheenjohtajasta, hallintoneuvoston pöytäkirja hallituksen valitessa jäsenet ja hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus osuuskuntalain noudattamisesta perustamisessa Käsittelymaksu 380 euroa 20 % nettovarallisuutta vastaava määrä verotetaan pääomatulon verokannalla 30 % (jos tulos yli , verotus 32 %) Loput progressiivisesti ansiotulona Verotus voitto-osuuksien mukaan, jotka määritelty yhtiösopimuksessa Ansio- ja pääomatulona samalla tavalla kuin toiminimessä Yhtiön tulos verotetaan yhteisöverokannalla 20 % Osa osingoista verovapaana ja osa veronalaisen Osinkojen tuloverotus ennakonpidätyksinä, julkisessa osakeyhtiössä 25,5 % Muussa kuin julkisessa osakeyhtiössä 7,5 % rajaan asti, ylimenevä osuus verokannalla 27 % Verotettavasta tulosta 20 % Osuuspääomasta 1500 euron yli menevästä osuudesta verotetaan 70 % veronalaisena tulona verokannalla 30 % ylittävästä osasta vero 32 %

20 Huomioitavat lisäkulut yrittäjän näkökulmasta Yritystä perustettaessa tulee huomioida ydinliiketoimintaan liittyvien kulujen lisäksi lakien määräämistä vakuutuksista aiheutuvat kulut. Yrittäjän tulee ottaa huomioon laissa määrättyjen vakuutusten kulut sekä arvonlisäveron vaikutukset. Lain määrittämiä vakuutuksia ovat esimerkiksi yrittäjän ja työntekijöiden eläkevakuutukset Yrittäjän vakuutukset ja sosiaaliturva Laki määrittää yrittäjälle pakolliset vakuutukset. Merkittävin vakuutuskulu aiheutuu yrittäjän eläkevakuutuksesta. Yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen, jos yrittäjä on vuotias Suomessa asuva yrittäjä, yritystoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta, ja yrittäjän arvioitu työtulo ylittää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan, joka vuonna 2014 on 7430 euroa. Uusi yrittäjä saa vakuutusmaksuunsa alennuksen 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Alennusprosentti on alkaen 22 %. Vuonna 2014 alle 53-vuotias yrittäjä maksaa vakuutusta 23,3 prosenttia yrittäjän työtuloksen taloudellisesta arvosta, ja yli 53-vuotiaalla prosentti on 24,8. (Verohallinto 2014) Lain mukaan yrittäjän tulee huolehtia työntekijöidensä eläketurvan järjestämisestä (Teerimäki et al. 2011, s. 29). Yrittäjät voivat ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen tapaturmien ja ammattitautien varalta. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan vakituiset työntekijänsä tapaturmilta. Muita maksettavia vakuutuksia ovat työntekijän ryhmähenkivakuutus, työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan sairasvakuutusmaksu. (Teerimäki et al. 2011, s ) Yrittäjä on oikeutettu työttömyysturvaan sekä perusturvaan. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on yrittäjän eläkelain mukaan vakuutusvelvollinen päätoimeaan varten sekä tietyin rajaehdoin määritelty osaomistaja. Perusturvassa ja ansioturvassa päivärahan saamisen edellyttää se, että yrittäjä on täyttänyt laissa säädetyn työssäoloehdon ja viranomainen on todennut hänet työttömäksi. Työttömäksi jäädessään yrittäjän on ilmoittauduttava kotipaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. (Teerimäki et al. 2011, s )

21 20 Yrittäjillä on myös oma työttömyyskassa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan voivat liittyä kaikki työttömyysturvassa yrittäjäksi katsottavat henkilöt, joiden lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulo on vähintään 8520 euroa. (Teerimäki et al. 2011, s. 34) Arvonlisävero Arvonlisävero on kulutusvero, joka lisätään tavaran tai palvelun myyntihintaan. Myyjä perii asiakkaalta veron myynnin yhteydessä ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palveluiden myyntiä. Vero maksetaan joka kerta tavaraa tai palvelua myytäessä. Tämän takia arvonlisäverovelvollinen voi vähentää arvonlisäveron tuotteesta tai palvelusta, jonka hän on ostanut liiketoimintaansa varten toiselta arvonlisäverovelvolliselta. Tällä tavalla lopullisiin kuluttajahintoihin sisältyy vero yhdenkertaisena. Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavan yrityksen tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos tilikauden liikevaihto on yli 8500 euroa (Verohallinto 2013b). Arvonlisävero määräytyy seuraavalla jaottelulla: Yleinen verokanta, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita 24 % Elintarvikkeet, rehu, ravintola- ja ateriapalvelut 14 % Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut sekä televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset 10 % (Verohallinto 2013b)

22 21 4 YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN SUOMESSA Suomalainen yhteiskunta tarjoaa monenlaisia tukia yrittäjille. Yrittäjyyden tukeminen on myös turvattu Suomen lainsäädännössä. Suomessa on säädetty laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, joka määrää julkisesti tarjottavista yrittäjyyttä tukevista palveluista. Näillä palveluilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä sekä kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. (L 916/2012, 2 ) Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetään, että työ- ja elinkeinotoimisto (TEtoimisto), työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus sekä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tarjoavat julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Julkisina yrityspalveluina tarjotaan yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita sekä lain mukaisia tukia ja korvauksia. (L 916/2012, 2 ) ELY-keskukset sekä TE-toimistot tarjoavat siis yrittäjyyttä harkitsevalle ja yrittäjäksi ryhtyvälle mahdollisuuden hakea ja saada rahallista tukea, kuten starttirahaa, mutta myös mahdollisuuden hankkia yrittäjäosaamista erilaisilla yrittäjävalmennuksilla ja täydennyskoulutuksilla (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Lisäksi julkista rahoitusta myöntävät Finnvera ja Tekes. Myös EU:lla on omat tukensa yrittäjille. Yrittäjien tueksi toimii myös erilaisia julkisia neuvonta- ja tietopalveluita sekä kansainvälistymispalveluita. Tilastokeskuksen (2012) mukaan Suomen yrityssektorin tukijärjestelmää käyttävät eniten juuri pienet ja keskisuuret yritykset. Esimerkiksi vuonna 2010 pk-yrityksille kohdistui noin 80 prosenttia suorista yritystuista. Pk-yritysten osuus myös lainoista ja takauksista on ollut 90 prosentin vaiheilla. (Tilastokeskus 2012) 4.1 TE-toimiston starttiraha Merkittävä yrittäjyyden taloudellisen tukemisen muoto on starttiraha. Suomessa yrittäjäksi tähtäävä henkilö voi hakea ja saada starttirahaa ennen yritystoiminnan aloittamista. Starttiraha on TE-toimiston myöntämä aloittavalle yrittäjälle tarjottava tuki, joka työ- ja elinkeinoministeriön (2014a) mukaan edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä.

23 22 Starttirahan tarkoitus on turvata yrittäjän toimeentulo siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Starttirahaa yritystoiminnan aloittamiseen voi saada joko työtön työnhakija tai työssäkäyvä henkilö, joka siirtyy kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014a) Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) säätää, että starttirahan myöntämisen edellytykset ovat henkilöasiakkaan riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, ja että aiottu yritystoiminta on luonteeltaan päätoimista ja sillä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Laki sallii lisäksi, että TE-toimisto voi asettaa muitakin tarpeellisia ehtoja starttirahan saamiselle. Ennen starttirahan myöntämistä TE-toimisto selvittää, että yrittäjyys on hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Tuen saamisen edellytyksiä ovat TE-toimiston (2014a) mukaan lain määräämät päätoiminen yrittäjyys ja riittävät valmiudet sekä mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Ehtoina ovat myös tarpeellisuus toimeentulon kannalta ja yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty. Selvityksen jälkeen TEtoimisto päättää, myönnetäänkö hakijalle starttiraha. TE-toimisto ottaa päätöksessään huomioon myös muun muassa alan yritysten kilpailutilanteen sekä uuden yritystoiminnan tarpeen kyseisellä paikkakunnalla. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014a) Starttirahaa haetaan TE-toimistolta verkkopalvelussa tai työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella, jossa tulee selvittää muun muassa yrityksen toiminta- ja rahoitussuunnitelma (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014a). Hakemukseen tulee liittää myös verovelkatodistus, jossa selvitetään, onko hakijalla maksamattomia veroja (YritysHelsinki 2013, s. 25). Enimmäisaika, jolle starttirahan voi saada, on 18 kuukautta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014a). Starttiraha maksetaan myönteisen päätöksen jälkeen jälkikäteen kuukausittain. Sen voi saada niiltä päiviltä, joina starttirahaa saava henkilöasiakas työskentelee yrityksessään. (VNa /1073, 18 )

24 23 Starttiraha koostuu kahdesta osasta, jotka ovat perustuki ja lisäosa. Perustuki on vuonna ,66 euroa päivältä. Lisäosan suuruus puolestaan vaihtelee TE-toimiston harkinnan perusteella tapauksen mukaan, mutta se voi kuitenkin olla enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014a) 4.2 ELY-keskuksen myöntämä rahoitus ELY-keskus voi myöntää monenlaista rahallista tukea yrittäjyyteen. Joihinkin ELY-keskusten myöntämiin tukiin on kuitenkin tulossa muutoksia vuoden 2014 aikana, sillä uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi tulee voimaan (L9/2014, 33 ). Esimerkiksi kyläkauppatuki erillisenä tukimuotona on poistunut (ELY-keskus 2013d). ELY-keskukset voivat myöntää yrityksen kehittämisavustusta. Sitä voidaan myöntää vain pienen tai keskisuuren (L 9/2014, 6 ) yrityksen hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa, laajentaa sitä tai kehittää sitä merkittävästi. Tuettavan hankkeen tulee parantaa yrityksen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Avustusta myönnetään hankkeille, jotka ovat hyvin suunniteltuja ja täyttävät kannattavuusedellytykset. (ELY-keskus 2013h) Kehittämisavustusta ei voi kuitenkaan saada kala-, maa- tai metsätalouteen, maataloustuotteiden jalostukseen tai kaupan pitämiseen (L 9/2014, 6 ). Hankkeita, joihin tällä hetkellä voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta, ovat aineelliset ja aineettomat investoinnit, muut kehittämistoimenpiteet sekä pienessä yrityksessä uusien työntekijöiden palkkamenot. Lisäksi avustukseen voivat oikeuttaa jotkin muut toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyvät menot. (ELY-keskus 2013h) Vuoden 2014 heinäkuussa voimaan tulevan lain myötä kehittämisavustusta ei kuitenkaan enää myönnetä työntekijöiden palkkamenoihin (L 9/2014, 7 ). Yrityksen kehittämisavustusta tulee hakea ennen hankkeen aloittamista, joten jo hankkeen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijaan. Mikäli tuki myönnetään, se maksetaan jälkikäteen erillisen maksuhakemuksen perusteella. (ELY-keskus 2013h)

25 24 ELY-keskus myöntää myös toimintaympäristön kehittämisavustusta. Sitä voidaan myöntää, mikäli suunnitellulla hankkeella on merkittävä vaikutus alueen pienten ja keskisuurten yritysten perustamiseen, laajentamiseen tai kehittämiseen. Sitä voivat saada voittoa tavoittelemattomat julkiset ja yksityiset yhteisöt sekä säätiöt hankkeisiin, joiden tarkoitus on parantaa yritysten toimintaympäristöä tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehitys sekä yritysten ja oppilaitosten tai muiden yhteisöjen välisen yhteistyön edistäminen. (ELY-keskus 2013f) Toimintaympäristön kehittämisavustusta voi hakea ennen hankkeen aloittamista. Hakemus osoitetaan sen ELY-keskuksen yritysosastolle, jonka alueella hanke toteutetaan. Tämäkin tuki maksetaan jälkikäteen maksatushakemuksen perusteella. (ELY-keskus 2013f) Pk-yritykset voivat saada ELY-keskukselta harkinnanvaraista valmistelurahoitusta haasteellisten tutkimus- ja kehityshankkeiden valmisteluun. Valmistelurahoitus auttaa edistämään yrityksen aikaansaaman lupaavan kehitysidean edellyttämiä toimenpiteitä. Se mahdollistaa myöhemmin toteutettavan tutkimus- ja kehittämishankkeen valmistelun. (ELYkeskus 2013g) ELY-keskuksen myöntämä kuljetustuki vähentää pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia kustannuksia ja auttaa ylläpitämään harvaan asuttujen alueiden pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Kuljetustukea on tarkoitus jatkaa vuoden 2017 loppuun niiden kuljetusten osalta, jotka ovat alkaneet jälkeen. Tällöin otetaan huomioon voimaan tulevat EU:n yritystukia koskevat valtiontukisäännöt. (ELY-keskus 2013c; VNa 949/2013) Kuljetustuen piirissä olevia alueita ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat, Saarijärven-Viitasaaren seutukunta, Kaustisen seutukunta sekä entinen Ullavan kunnan alue ja näillä alueilla sijaitsevien pkyritysten valmistamien tuotteiden kuljetukset. Kuljetustukea haetaan ELY-keskukselta puolivuosittain. (ELY-keskus 2013c)

26 Finnveran rahoitus Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA), joka tarjoaa rahoitusta yrittäjyyden alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Finnveralta voi saada lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia. Lisäksi Finnvera tarjoaa vientitakuita, jotka suojaavat yrityksiä vientikauppaan liittyviltä riskeiltä. (Finnvera 2014) Yritys voi hakea lainaa Finnveralta, jos rahoitus ei ole järjestynyt markkinaehtoisilta rahoittajilta. Pääsääntöisesti Finnvera ei voi yksin rahoittaa koko hanketta, vaan jakaa riskin muiden rahoittajien kanssa. (Yritys-Suomi 2014e) Yrityksen perustamisvaiheessa Finnvera voi myöntää lainaa alkuvaiheen hankintoihin, investointeihin ja käyttöpääoman tarpeeseen. Finnvera voi antaa takauksia pk-yrityksien pankeilta ja rahoitus- ja vakuutusyhtiöiltä saamille luotoille sekä muille maksusitoumuksille. Aikaisen vaiheen innovatiiviset yritykset voivat saada Finnveralta myös suoria pääomasijoituksia. (Finnvera 2013) Finnvera palvelee lähes kaikkien toimialojen yrityksiä, paitsi varsinaisen maatalouden tai metsätalouden yrityksiä tai rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. Finnvera tekee rahoitusta hakevasta yrityksestä yleensä ensin yritystutkimuksen, joka arvioi menestymisen mahdollisuuksia. (Yritys-Suomi 2014e) Finnveran mukaan sen toiminta vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Toiminnan tavoitteita ovat esimerkiksi yritystoiminnan aloittamisen lisääminen, pk-yritysten muutostilanteiden rahoituksen mahdollistaminen sekä yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistäminen. (Finnvera 2014) Keväällä 2014 toteutetun Pk-yritysbarometrin mukaan yritykset ovat kokeneet Finnveran rahoituspalvelun hyväksi, sillä yli 65 prosenttia Finnveran rahoitusta hakeneista yrityksistä ilmoitti, että palvelu vastasi niiden tarpeita hyvin tai erinomaisesti (Malinen & Lemmelä 2014, s. 33). 4.4 Tekesin rahoitus ja palvelut Innovaatiorahoituskeskus Tekes tukee yrittäjiä tarjoamalla rahoitusta tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaan. Tekesin merkittävin kohderyhmä ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka tavoittelevat kansainvälistä kasvua. Yritykset voivat hakea rahoitusta Tekesiltä

27 26 esimerkiksi liiketoiminnan suunnitteluun, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä kansainväliseen kasvuun. (Tekes 2014a) Tekesiltä saatu rahoitus on joko avustusta tai lainaa, joka kattaa osan kehitysprojektiin liittyvistä kustannuksista. Yrityksen itsensä on siis pystyttävä rahoittamaan itse osa hankkeesta, joten omarahoitusosuuden täytyy olla kunnossa. Tekesin rahoituspalvelut ovat maksuttomia. (Yritys-Suomi 2014b) Rahoituksen lisäksi Tekes tarjoaa yrityksille myös erilaisia palveluja. Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuja ovat erityisesti Tekesin vaihtuvat kampanjat, joihin liittyy esimerkiksi rahoitushakuja ja tapahtumia. Tekes tarjoaa myös rahoitus- ja asiantuntijapalveluita 3-6 vuotta kestävien ohjelmien muodossa, sekä kansainvälistymiseen tähtääviä palveluita, joiden kautta voi päästä mukaan esimerkiksi kansainvälisiin tutkimus- ja innovaatioprojekteihin ja tätä kautta verkostoitua ulkomailla. (Tekes 2014b) 4.5 Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Yrittäjä tarvitsee rahoituksen ja ammattiosaamisen lisäksi myös yrittäjyystaitoja, joiden hankkimista tuetaan Suomessa monin tavoin. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöllä on aloittaville yrittäjille ja pk-yrityksille tarkoitettu liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma, APAKE. Lisäksi se ohjaa ELY-keskusten pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluja. (Työja elinkeinoministeriö 2013b). ELY-keskus ja TE-toimisto voivat tuottaa tai hankkia yritystoiminnan kehittämispalveluina koulutuspalveluja ja asiantuntijapalveluja pk-yrityksille. Palvelujen tarkoitus on arvioida pkyrityksen kehittämistarpeita, laatia kehittämissuunnitelmia ja tukea suunnitelmien toteuttamista sekä pk-yritysten verkostoitumista. Nämä yritystoiminnan kehittämispalvelut ovat kuitenkin maksullisia yrityksille, ja valtion rahoittama osuus on de minimis -tukea, joka on työ- ja elinkeinoministeriön (2011, s. 7) mukaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on korkeintaan euroa per yritys nykyisen ja kahden edellisen verovuoden ajanjaksolla. (L 916/2012, 8 luku, 5 ) Yrittäjäksi aikoville sopivia kursseja järjestävät TE-

28 27 toimiston ja ELY-keskuksen lisäksi myös monet oppilaitokset (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014a). TE-toimisto antaa tietoa koulutuksista, jotka on suunnattu yrittäjäksi aikoville. TE-toimiston kautta voi osallistua yrittäjyyden uravalmennukseen tai yrittäjäkoulutukseen. Uravalmennus tarjoaa mahdollisuuden tutustua yrittäjyyteen palkkatyön vaihtoehtona. TE-toimiston järjestämän yrittäjäkoulutuksen voi yhdistää joustavasti starttirahan kanssa, eli koulutuksen voi esimerkiksi aloittaa samaan aikaan kun saa starttirahaa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014b) TE-toimisto järjestää myös maksuttomia kursseja aloittaville yrittäjille työvoimakoulutuksena. Tällainen yrittäjäkoulutus antaa perustietoa yrittäjyydestä, yrityksen perustamisesta ja yritystoiminnan eri alueista, kuten rahoituksesta, markkinoinnista, verotuksesta ja viestinnästä. Yrityksen perustamiskoulutus puolestaan mahdollistaa vielä laajemman perehtymisen ja syventymisen yrityksen perustamiseen liittyviin toimenpiteisiin ja esimerkiksi riskeihin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014b) Myös ELY-keskus tarjoaa yrityksille rahoituksen lisäksi koulutusta ja palveluita. Aloittava yrittäjä voi osallistua ELY-keskuksen järjestämille valmennuksille, joilla käsitellään yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä osa-alueita. ELY-keskus toteuttaa myös pk-yritysten liikkeenjohdolle suunnattuja valmennusohjelmia, jotka on suunniteltu pk-yritysten tarpeisiin sopiviksi. Koulutusta tarjotaan myös työssä olevan henkilöstön osaamistason kehittämiseksi. Tällaista koulutusta voidaan toteuttaa yhteishankintakoulutuksena. (ELY-keskus 2013b) ELY-keskus on aikaisemmin tarjonnut yritystoiminnan kehittämiseen suunnattuja tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, eli konsultointia, mutta kyseiset palvelut ovat poistuneet valikoimasta. Vuoden 2014 aikana otetaan kuitenkin porrastetusti käyttöön lakisääteisiä yritystoiminnan kehittämispalveluita. (ELY-keskus 2013a)

29 Neuvonta- ja tietopalvelut Suomessa toimii monia virallisia tahoja, jotka tarjoavat yrittäjyyteen liittyvää tietoa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Yritys-Suomi, TE-toimistot, ELY-keskukset sekä Toimialapalvelu. (ELY-keskus 2013e) Yritys-Suomi on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima palvelukokonaisuus, johon on koottu perustietoa suomalaisille yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Palvelu tarjoaa mittavan määrä tietoa esimerkiksi yrityksen perustamisesta, kehittämisestä ja kansainvälistymisestä. Yritys-Suomi-verkostoon kuuluvat Suomen valtakunnalliset julkisen sektorin toimijat ja noin 70 seudullista yrityspalvelua. Yritys-Suomen tavoite on helpottaa yritysten perustamista ja yrittäjien arkea tekemällä tiedon ja palveluiden löytämisen vaivattomammaksi. Yritys-Suomi palvelee verkossa ja puhelimitse sekä kasvokkain eri puolella Suomea sijaitsevissa palvelupisteissä. (Yritys-Suomi 2014c) Alueelliset TE-toimistot tarjoavat henkilökohtaista yritysneuvontaa. ELY-keskusten asiantuntijat puolestaan auttavat yrittäjiä hyödyntämään rahoitus- ja kehittämispalveluita sekä muita julkisia yrityspalveluita. (ELY-keskus 2013e) Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka julkaisee toimialaraportteja, alueellisia kehitysnäkymiä ja rahoitusnäkemyksiä sekä ylläpitää tilastokantaa. Toimialapalvelun tarkoitus on tarjota tietoa yritysten päätöksenteon avuksi sekä tukea yrityksiä menestymisessä, kasvamisessa ja kansainvälistymisessä. (TEM Toimialapalvelu 2014) Talousapu on yrittäjille suunnattu neuvontapalvelu, joka antaa neuvoja esimerkiksi taloudellisen tilanteen kartoittamisessa, maksuvaikeuksissa, yrityksen talouden terveyttämisessä, lisärahoituksessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Talousavun neuvonta on maksutonta. (Yritys-Suomi 2014d) Perustietoa yrityksistä, joilla on Y-tunnus, voi hakea YTJtietopalvelusta, eli yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelusta. YTJ-tietopalvelusta voi tarkastaa esimerkiksi yhteystiedot, toimialan tai rekisterit, joihin yritys on merkitty. (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä 2014)

30 Kansainvälistymispalvelut Enterprise Europe Network (EEN) on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä verkosto, joka tarjoaa pk-yrityksille maksuttomia kansainvälistymispalveluita. Verkostolla on asiantuntijoita yli 50 maassa. EEN:n kautta saa esimerkiksi yleistä neuvontaa kansainvälistymiseen ja lakiin liittyvistä aiheista, apua sopivan EU-rahoituksen etsimiseen sekä palveluita kansainvälisten yhteistyökumppaneiden etsintään. (Yritys-Suomi 2014a) Finpro puolestaan on suomalainen organisaatio, joka pyrkii edistämään suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, ja tätä kautta kasvua ja menestystä. Myös ulkomaisten investointien hankkiminen Suomeen kuuluu Finpron työnkuvaan. Finpro auttaa asiakasyrityksiään olemaan oikeaan aikaan oikeilla markkinoilla kilpailukykyisillä tuotteilla ja palveluilla. Finpron perustivat suomalaiset yritykset vuonna 1919, ja nykyään siihen kuuluu noin 550 suomalaista yritystä. (Finpro 2014) 4.8 EU:n toimet yrittäjyyden tukemiseksi Euroopan komissio on ilmoittanut haluavansa tukea yrittäjyyttä ja itsenäistä ammatinharjoittamista. Se keskittyy tukemaan erityisesti työttömien ja muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden perustamia uusia yrityksiä, itsenäisten ammatinharjoittajien ja mikroyritysten kestävyyttä sekä sosiaalisia yrityksiä. (Euroopan komissio 2014a) EU auttaa yrittäjää rahoitukseen liittyvissä asioissa sekä auttaa hankkimaan yhteistyökumppaneita ja kansainvälistymään (Euroopan komissio 2014b). Euroopan komissio ei myönnä suoria avustuksia tai lainoja yksittäisille yrityksille, vaan EU:n lainoilla ja takuilla on paikallisia välittäjiä. EU:n yrittäjyyteen liittyvien ohjelmien hyödyntämismahdollisuuksista eri tapauksissa saa parhaiten tietoa ja neuvontaa paikallisen Yritys-Eurooppa-verkoston yhteyspisteestä. (Euroopan komissio 2013) EU:lla on runsaasti erilaisia tukimahdollisuuksia ja ohjelmia yrittäjille. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto ESR tarjoaa rahoitusta ja tukipalveluita yrityksille. ESR myöntää kohdennettua tukea naisyrittäjille, vähäosaisille ja vammaisille. (Euroopan komissio 2014a)

31 30 ESR on osittain rahoittanut esimerkiksi ELY-keskusten pk-yritysten kehittämispalveluja (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013b). Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja mikroyritysten perustamisen tukemiseen on olemassa eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely. Lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto tukee yrittäjyyttä erilaisten hankkeiden kautta. (Euroopan komissio 2014a) EU on helpottanut palveluihinsa liittyvän tiedon löytämistä ja koonnut nimenomaan pkyrittäjille tarjoamansa tiedon erityiseen pk-yritysportaaliin. Portaali sisältää esimerkiksi käytännön neuvoja ja aiheeseen liittyviä poliittisia kysymyksiä. (Euroopan komissio 2014b) Pk-yritysportaali sisältää kattavan määrän tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja muista yrittäjyyden tukipalveluista. Lisäksi portaalissa on tietoja yrityksen kansainvälistymiseen liittyvistä ohjelmista. (Euroopan komissio 2013) Euroopan komissiolla on erityinen pk-yritysten politiikkaan liittyvä ohjelma, Small Business Act (SBA), joka määrittelee periaatteet pk-sektorin toiminnan kehittämiseksi jäsenvaltioissa. Ohjelman tavoitteena on ollut esimerkiksi vähentää yrittäjien hallinnollista rasitetta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014c) Suomen Yrittäjien (2014) mukaan Suomessa onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota lainsäädännön yritysvaikutuksiin. SBA:n myötä käytännön tiedotustyö, erilaiset palvelut ja kannustus yrittäjyyteen ovat tehostuneet. Kampanjan näkyvin osio on Euroopan komission organisoima vuosittainen pkyritysviikko, jolla jaetaan palkintoja yrittäjille ja nostetaan esiin yrittäjyyden edistämiseen ja tukemiseen liittyviä asioita. Suomalaiset ovat menestyneet yrittäjyyden edistämiseen liittyvissä kilpailuissa hyvin. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014c) 4.9 Suomen Yrittäjien palvelut Suomen Yrittäjät on Suomen suurin elinkeinoelämän keskusjärjestö, johon kuuluu yli yritystä. Järjestö on toiminut vuodesta 1996 lähtien. Jäseninä on kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialojen yrityksiä, eli rakenne vastaa hyvin suomalaista yritysrakennetta. Puolet jäsenistä on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä.

32 31 Suomessa toimivista työnantajayrityksestä kuuluu Suomen Yrittäjiin. (Yrittäjät 2014g) Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen kokonaisvaltaista edunvalvontaa ja erilaisia jäsenpalveluita sekä vaikutuskanavan kunnalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen ja toimialakohtaiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon (Yrittäjät 2014g). Järjestön tarjoamat palvelut voidaan jaotella neuvontaan, koulutukseen, viestintään, verkostoihin sekä monipuolisiin jäsenetuihin. Tärkeä jäsenetu on esimerkiksi jäsenille maksuton puhelinneuvonta, joka tarjoaa apua esimerkiksi yritysjuridiikkaa, verotusta tai sopimusoikeuksia koskevissa kysymyksissä. (Yrittäjät 2014h) Suomen Yrittäjien tavoitteena on lisätä menestyvien yrittäjien määrää sekä parantaa yrittäjien taloudellista ja sosiaalista asemaa. Se haluaa toiminnallaan parantaa yrittämisen edellytyksiä ja rakentaa parempaa yhteiskuntaa. (Yrittäjät 2014g) Suomalainen yhteiskunta tarjoaa kokonaisuudessaan mittavan tukiverkoston pk-yrittäjille. Seuraavaan taulukkoon 4 on koottu yhteenvetona joitakin tärkeimpiä tukielimiä sekä tukia, jotka ovat suomalaisen yrittäjän ulottuvilla.

33 32 Taulukko 4. Yrittäjille tarjottavia tukia Suomessa. Myöntäjä Tuki/tuet Kohde TE-toimisto starttiraha aloittava yrittäjä koulutus ja valmennus tietotaito yrittäjille ELY-keskus yrityksen kehittämisavustus pk-yrityksen hanke toimintaympäristön kehittämisavustus yhteisön hanke valmistelurahoitus pk-yrityksen hanke kuljetustuki kuljetuskustannukset koulutus ja valmennus osaamisen kehittäminen asiantuntijapalvelut toiminnan kehittäminen Finnvera lainat alun investoinnit takaukset pankkilainat pääomasijoitukset innovaatiot vientitakuut vientikaupan riskit Tekes avustus tai laina tutkimus-, kehitys-, tai kampanjat, rahoitus- ja innovaatiotoiminta asiantuntijapalvelut erityisesti pk-yritykset Yritys-Suomi, TE-toimisto, neuvonta- ja tietopalveluita yrittäjyyteen liittyvän tiedon haku ELY-keskus, Toimialapalvelu, Talousapu, YTJ Enterprise maksuttomat yleinen neuvonta, apu Europe Network kansainvälistymispalvelut EU-rahoituksen etsintään Finpro apu kansainvälistymiseen vienti ja kansainvälisyys ulkomaisten investointien hankinta EU runsaasti tukimahdollisuuksia erityisesti uudet yritykset rahoitus tukipalvelut pk-yritysportaali Small Business Act Suomen Yrittäjät kokonaisvaltainen edunvalvonta jäsenpalvelut kanava vaikuttamiseen ja päätöksentekoon kansainvälistyminen pk-yritysten toiminnan kehitys pk-yritykset

34 33 5 YRITTÄJYYDEN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Suomen Yrittäjien (2014h) mukaan yrittäjyys on mahdollisuus elää hyvä, kiinnostava ja onnellinen työelämä. Yritystoiminnassa on monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka voivat olla joko yrityksen sisäisiä tai ulkoisia. Haasteet ja mahdollisuudet ovat osittain tietysti sidoksissa jokaisen yrityksen omaan toimialaan, mutta myös joitakin yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia voidaan määritellä yleisellä tasolla. Yrittäjyys avaa ihmiselle monia henkilökohtaisia ja lähiympäristöön liittyviä mahdollisuuksia. Ensinnäkin yrittäjyys antaa mahdollisuuden menestyä taloudellisesti. Vaikka yrittäjyys vaatii paljon, yrittäjä saa täyden vapauden toteuttaa itseään sekä päättää esimerkiksi työajoistaan ja työtehtävistään. Yrittäjyyden mahdollisuuksiin lukeutuu myös työpaikkojen lisääminen. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2013, s. 6) Yrittäjällä on mahdollisuus nauttia menestymisen ansioista ja kasvattaa toimintaansa haluamaansa suuntaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kansainvälistymisen kautta. Mahdollisuuksia ovat myös uusien tuotteiden ja palvelujen kehitys sekä uusien markkinaalueiden haltuunotto. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2013, s. 16) Mahdollisuuksina yrittäjälle voidaan nähdä esimerkiksi tietyt toimialat, joihin yrittäjällä on osaamista, tai vaikkapa asiantuntijuus, joka ei vaadi suuria investointeja yritystoiminnan aloittamiseen. Tällöin korostuvat kuitenkin yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet. Yksi merkittävimmistä yrityksen menestystä määrittävistä tekijöistä on yrittäjä itse. Yrittäjyys vaatii vahvaa ja kestävää halua, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä voittaa vaikeudet. Yrittäjän on myös tunnettava oma alansa hyvin, jotta voi onnistua sen kaupallistamisessa. Toisaalta, vaikka yrittäjä olisi ammattitaitoinen, kokenut ja pitkäjänteinen, raskas työtahti voi johtaa uupumukseen. Yrittäjän on siis myös pystyttävä tunnistamaan omat rajansa ja huolehtimaan omasta jaksamisestaan. (Keskuskauppakamari 2009, s. 54) Varsinkin niillä aloilla, joilla syntyy paljon uusia yrityksiä, myös lopettavia yrityksiä on paljon. Liikeidean epäonnistumisen voidaan siis karusti todeta olevan todennäköisempää kuin sen onnistumisen. Epäonnistumiseen voi olla useita syitä. Joitakin yritystoiminnan

35 34 onnistumiselle haasteita asettavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi liikeidean osien epätasapaino, väärät johtopäätökset saaduista markkinatiedoista, liika tai liian vähäinen erikoistuminen, huono ajankohta tai sijainti, riittämätön tai liiallinen markkinointi, rohkeuden puute, kilpailijoiden aliarvioiminen tai liian suurien riskien ottaminen. (Raatikainen 2011, s. 172) Yrityksen riskit voidaan jaotella liikeriskeihin, omaisuusvahinkoihin, rikoksiin, keskeytys- ja riippuvuusvahinkoihin, henkilöriskeihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin (Raatikainen 2011, s. 102). Suomessa yrittäjyyden haasteina koetaan usein tiedon puute yrittäjiä rajoittavasta ja velvoittavasta lainsäädännöstä, verotuksesta ja sopimusten tekemisestä (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2013, s. 6). Haasteita tuottavat myös yleisesti korkeat tuotantokustannukset ja verotuksen korkeus (Hyrsky 2012). Yleinen taloustilanne aiheuttaa haasteita yritysten maksukyvykkyydelle. Pk-yrityksistä peräti noin prosentilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisten reilun kolmen vuoden ajan. (Malinen & Lemmelä 2014, s. 32) Talouden haasteiden vuoksi useat yritykset voivat joutua tekemään sopeutustoimenpiteitä, kuten lomauttamisia ja muita työaikajärjestelyitä tai irtisanomisia. Toisaalta sopeutus voi tarjota mahdollisuuden oman toiminnan vahvistamiseen, sillä sopeutustoimenpiteitä ovat myös ydinliiketoimintaan keskittyminen ja muiden toimintojen ulkoistaminen. (Malinen & Lemmelä 2014, s. 5) Merkittävä yrittäjyydelle haasteita ja mahdollisuuksia asettava tekijä on ulkopuolinen toimintaympäristö. Lainmuutokset ja poliittinen tilanne voivat luoda yrittäjille uusia haasteita. Ulkopuolelta tuleva uhka on myös mahdollinen kilpailutilanteen kiristyminen. (Suomen Uusyrityskeskukset ry 2013, s. 16) Suomella on yrittäjyyden toimintaympäristönä joitakin pysyviä heikkouksia, jotka aiheuttavat ulkoisia haasteita yritystoiminnalle. Heikkouksina voidaan nähdä, että Suomen kotimarkkinat ovat pienet, asutus on harvaa, sijainti on syrjäinen, ja esimerkiksi tuotantokustannukset ja verotus ovat korkeita. (Hyrsky 2012) Toisaalta taas voidaan ajatella, että esimerkiksi Suomen laaja tukijärjestelmä avaa mahdollisuuksia yrittäjyydelle.

36 35 Seuraava kuva 3 kokoaa yhteen joitakin sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka luovat suomalaiselle yrittäjyydelle haasteita ja mahdollisuuksia. Sisäisiä - Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet - Liikeidea - Vapaus - Henkilöstö - Liiketoimet Ulkoisia - Sidosryhmät - Ajankohta - Sijainti - Suomi liiketoimintaympäristönä - Lainsäädäntö - Yleinen taloustilanne - Kansainvälisyys - Trendit Kuva 3. Tekijöitä, jotka luovat haasteita ja mahdollisuuksia yrittäjälle.

37 36 6 YRITTÄJYYDEN TULEVAISUUS TRENDIEN VAIKUTUS Erilaisilla yhteiskunnassa vallitsevilla trendeillä on vaikutusta myös yrittäjyyteen. Trendit voivat tuoda yrittäjille uusia mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös uusia haasteita. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran uusimman trendilistan mukaan Suomen kannalta merkittävimpiä trendejä ovat globaali kohtalonyhteys, joka kuvaa modernin ihmiskunnan riippuvaisuutta toisistaan, Euroopan uudistuskyvyttömyys, data, superseniorit, kamppailu luonnonvaroista, länsimaisen työn radikaali murros, älyteknologia, vallan uusjako, oirehtiva talousjärjestelmä, polarisaatio, megakaupungit, korostuvat sosiaaliset ja henkiset tarpeet sekä ilmaston lämpeneminen (Kiiski Kataja 2013a). Sitran trendilistan pohjalta voidaan ajatella, että ehkäpä merkittävimpiä suomalaiseen yrittäjyyteen lähitulevaisuudessa vaikuttavia trendejä ovat ainakin työn ja talouden muutokset, globalisoituminen, väestön ikääntyminen sekä digitalisoituminen. Kaikki trendit ovat jollain tavalla yhteyksissä toisiinsa ja heijastuvat omalta osaltaan kaikkiin yhteiskunnan osaalueisiin, eli myös yrittäjyyteen. Yrittäjyydelle mahdollisesti tärkeimpiä trendejä ja niiden yhteyttä toisiinsa havainnollistetaan alla kuvassa 4. Digitalisoituminen Väestön ikääntyminen Globalisaatio Talouden muutokset Kuva 4. Tärkeimpiä suomalaisen yrittäjyyden tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä.

38 37 Kevään 2014 Pk-yritysbarometrin mukaan maailmantalouden elpyminen ja Euroopan talouskehitys ovat vaikuttaneet pk-yritysten toiveikkaiksi kääntyneisiin odotuksiin tulevaisuuden suhdannekehityksestä. Toisaalta taas kotimaisen finanssipolitiikan kiristyminen veronkorotusten vuoksi on osaltaan vähentänyt odotusten toiveikkuutta. Odotukset ovat positiivisimmat erityisesti nuorien ja kasvuhakuisten yritysten keskuudessa, sekä kaikkein pienimpien ja toisaalta suurimpien pk-yritysten keskuudessa. (Malinen & Lemmelä 2014, s. 10) Toiveikkaista odotuksista huolimatta talouden epävarmuus ja heikko suhdannetilanne ovat kuitenkin tuottaneet vaikeuksia suomalaisille yrityksille viime aikoina. Noin kolmannes Suomen pk-yrityksistä on joutunut turvautumaan sopeutustoimiin taloustilanteen vuoksi, ja kun mukaan otetaan sopeutustoimia suunnittelevat yritykset, luku nousee 45 prosenttiin. Maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen aiheuttaa sopeuttamistoimenpiteiden tarvetta yleisemmin yrityksissä, jotka toimivat laajoilla markkinoilla. Lisäksi talouden epävarmuus näyttää aiheuttavan toimenpiteitä sitä yleisemmin, mitä suurempi yritys on. (Malinen & Lemmelä 2014, s. 29) Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Kimmo Hyrsky on esittänyt (2012), että pkyritysten rooli työllistäjänä kotimaassa korostuu, ja vienti sekä kansainvälistyminen tulevat yhä tärkeämmiksi, kun globaali kilpailu kiristyy ja liiketoimintaympäristö muuttuu. Yhteiskunta on käymässä läpi rakennemuutosta kohti yrittäjyysyhteiskuntaa taloustaantuman vuoksi. Globalisaation myötä suuret yritykset siirtävät kehittyviin maihin tuotantoa ja hankintaa, ja pk-yritykset voivat puolestaan hyödyntää ja tasapainottaa tätä kehitystä kotimaassa. (Hyrsky 2012) Myös Sitran johtavan asiantuntijan Teppo Turkin mukaan tuotannon siirtyminen halvempiin maihin aiheuttaa murrosta länsimaisessa työrakenteessa, sillä itään menetetyt työpaikat eivät ole tulossa takaisin länteen. Murroksen vuoksi yhä useamman täytyy itse keksiä ja myydä työnsä sen sijaan että etsisi perinteisen valmiin työn. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Anu Järvensivu on puolestaan todennut, että tämän vuoksi yhä useampi ryhtyy yksinyrittäjäksi ja toteuttaa unelmiaan, mikä puolestaan johtaa samalla myös uusien kimppafirmojen ja yritysverkostojen syntymiseen. Hänen mukaansa tulevaisuuden työelämä

39 38 on hajanaista ja jatkuvassa muutoksessa, mikä taas vaatii uudenlaisia työelämätaitoja. (Kiiski Kataja 2013b) Muutosta Suomen työrakenteessa aiheuttaa osaltaan myös väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyminen on yksi merkittävästi yrittäjyyteen vaikuttava trendi, jonka merkitys tulee kasvamaan Suomessa tulevina vuosikymmeninä erityisesti suurten ikäluokkien poistumisen myötä. Suomessa ikääntyneiden yrittäjien lukumäärä on tällä hetkellä suuri väestön ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Toinen syy on, että yrittäjyys on myös tähän mennessä ollut yleisesti tavallisempaa keski-ikäisillä ja vanhemmilla ikäryhmillä kuin nuorten keskuudessa. (Tilastokeskus 2011) Suomen väestön ikääntyminen tulee olemaan voimakasta myös tulevina vuosikymmeninä, mistä seuraa työikäisen väestön vähenemistä edelleen (OECD 2014, s. 37). Tämän voidaan todeta heijastuvan tietysti myös yrittäjiin. Yritysten omistajanvaihdokset ovat siis ajankohtaisia monille yrittäjille, ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän nuoria yrittäjiä jatkamaan eläkkeelle siirtyvien yrittäjien työtä ja perustamaan uusia yrityksiä. Yrittäjien ikäpolvenvaihdokseen liittyy toki haasteita. Työministeri Lauri Ihalaisen (2013) mukaan yrityksen omistajanvaihdossa haasteita aiheuttavat esimerkiksi jatkajan löytäminen, omistajanvaihdoksiin liittyvän osaamisen puute, arvonmäärityksen ongelmat, rahoituksen ongelmat, osaamisen siirto jatkajalle, verotus ja haltuunotto. Omistajanvaihdoksen erikoistapaus on sukupolvenvaihdos, jossa jatkaja löytyy omasta perheestä tai lähipiiristä. Tällöin voidaan tietyin ehdoin saada verohuojennuksia. (Kurki 2012) Sukupolvenvaihdoksen verotukseen liittyvät kysymykset voivat koskea tuloverotusta, perintöja lahjaverotusta, varainsiirtoveroa sekä arvonlisäverotusta ja voivat kohdistua yrityksestä luopuvaan, luovutuksensaajaan tai yhtiöön itseensä. Sukupolvenvaihdos voi tapahtua monella eri tavalla yrittäjän elinaikana, ja toteutustapa vaikuttaa aiheutuviin veroseuraamuksiin. Yrittäjän kuoleman jälkeinen sukupolvenvaihdos tapahtuu joko perintönä tai testamentilla. Sukupolvenvaihdosten verotukseen on olemassa huojennussäännökset tuloverolaissa sekä perintö- ja lahjaverolaissa. (Määttä & Salminen 2013)

40 39 Vaikka omistajanvaihdokseen liittyy haasteita, toisaalta se onnistuessaan mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen, yrityskannan uusiutumisen, työpaikkojen säilymisen ja lisääntymisen sekä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn luomisen (Ihalainen 2013). Myöskään OECD:n (2014, s. 37) mukaan väestön ikääntymistä Suomessa ei pitäisi nähdä taakkana, vaan mahdollisuutena uusille innovaatioille, markkinoille ja teollisuuksille. Nuoret yrittäjät luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti teknologian kautta. Helmikuussa 2014 ensimmäistä kertaa julkaistun, Etlatiedon tuottaman Digibarometrin mukaan valtaosa Suomen talouden harvoista kasvumahdollisuuksista liittyy digitaalisuuteen tai sen hyödyntämiseen (DIGILE, Teknologiateollisuus ja Verkkoteollisuus 2014, s. 3). Tekes puolestaan kannustaa erityisesti ei-digitaalisella alalla toimivia pk-yrityksiä tekemään digiloikan (Nordgren 2014). Digitalisoituminen automatisoi työelämää, ja fyysinen asiakaspalvelu korvautuu tekniikalla. Työroolit muuttuvat digitalisoitumisen myötä, ja digitaaliset kommunikaatiokanavat mahdollistavat laajan verkoston ylläpidon ja asiantuntemuksen jakamisen yritysten välillä. Sähköiset ja reaaliaikaiset liiketoimintaprosessit niin yritysten sisällä kuin yritysten välillä tekevät liiketoiminnasta jatkuvasti nopeampaa ja tehokkaampaa. (Nortio 2014) Esimerkiksi tekstiili- ja sisustusalan yritys Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner on todennut Tekesille, että suurimmat sähköiset muutokset tehdään Vallilan sisäisissä prosesseissa, joilla helpotetaan sekä tavaran että tiedon käsittelyä ja liikkumista. Lisäksi Berner totesi digitalisoitumisen tuovan uusia mahdollisuuksia brändin vahvistamiseen. (Nordgren 2014) Digitaalisuus mahdollistaa tuottavuuden parantamisen lisäksi myös uusiin mahdollisuuksiin tarttumisen. Digitaalisuudesta voi olla paljon hyötyä erityisesti palveluliiketoiminnalle. (DIGILE et al. 2014, s. 3) Viimeaikainen kehitys on laskenut kynnystä uusien liikeideoiden toteuttamiseen ja avannut runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi pilvipalvelujen, sovelluskauppojen ja sosiaalisen median ansiosta (DIGILE et al. 2014, s. 8).

41 40 Suomessa erityisesti yrityssektori on kuitenkin tällä hetkellä jäljessä digitaalisuuden hyödyntämisessä, sillä edellytykset ja käyttö ovat epäsuhdassa. Mikäli kehitys pysyy samanlaisena, tämä voi olla suuri uhka tulevaisuudessa, erityisesti kun otetaan huomioon digitaalisuus ja työhön tuleva murros, sillä nykyisen hyvinvoinnin ylläpito voi vaikeutua huomattavasti. (DIGILE et al. 2014, s. 5) Digitaalisella murroksella on useita epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaan, minkä vuoksi yritysten on tärkeää huomioida sen merkitykset liiketoiminnassaan. Digitalisoitumisen myötä kuluttajat ovat siirtyneet nettikauppoihin. Yritykset, jotka eivät ymmärrä tämän laajempia merkityksiä, jäävät kehityksessä jälkeen, sillä muutos ei merkitse yrityksille ainoastaan markkinoinnin ja myynnin siirtämistä verkkoon. Perinteinen mainonta ei ole enää toimiva ratkaisu, vaan erilaiset verkostot, suosittelut, sosiaalisen median keskustelut ja erilaiset pisteytys- ja arviointipalvelut ovat tärkeässä roolissa. Yritysten tulisikin osata hyödyntää tehokkaammin kaikkea tätä kuluttajakäyttäytymisestä kertovaa dataa. Esimerkiksi kaupan alan yritykset keräävät etukorttien avulla paljon tietoa asiakkaidensa käyttäytymisestä, mutta eivät kuitenkaan juuri hyödynnä sitä tehokkaasti. (Nortio 2014) Internet on kokonaisuudessaan yksi pk-yrityksien suurista mahdollisuuksista, mutta se voi myös tuottaa haasteita. Käytännössä jokaisella aktiivisesti toimivalla yrityksellä on omat kotisivut. Pk-yritysten internetsivujen taso on parantunut, ja niiden sisältö on aiempaa monipuolisempaa ja asiakaslähtöisempää. Mikäli verkkosivut ovat hyvät, voivat ne parhaimmillaan toimia ovena uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Yritysten hienot verkkosivut aiheuttavat kuitenkin haasteen vastata lupauksiin. Sekä sivujen ylläpito että niiden kautta tulleisiin yhteydenottoihin vastaaminen vaativat yritykseltä osaamista ja resursseja. (Keskuskauppakamari 2013) Sosiaalinen media on tärkeä osa nykyajan digitaalista maailmaa ja yhä suuremmassa määrin myös yritysten toimintaa. Yrityksiltä kyseltiin sosiaalisen median käytöstä Suomessa Tilastokeskuksen toimesta ensimmäisen kerran keväällä Kyselyssä tutkittiin yli 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, joista 38 prosenttia käytti sosiaalista mediaa. Selvästi eniten sosiaalista mediaa käyttivät informaation ja viestinnän alan yritykset, ja vähiten rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin toimialan yritykset henkilöä työllistävistä yrityksistä

42 41 sosiaalista mediaa käytti 34 prosenttia, kun taas yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä näin teki 57 prosenttia. (Tilastokeskus 2013, s. 14) Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan siis todeta, että pienet yritykset käyttävät sosiaalista mediaa jonkin verran vähemmän kuin suuremmat yritykset. Syy pienten yritysten vähäisempään sosiaalisen median käyttöön voi olla sen vaikea omaksuminen. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin apulaisjohtaja Tomi Kohtanen on todennut Keskuskauppakamarin haastattelussa (2013), että pk-yritysten voi olla vaikeaa ottaa haltuun sosiaalista mediaa, sillä sen ottaminen osaksi markkinointiviestintää vaatii aikaa ja työtunteja. Tämän vuoksi moni pk-yritys on halunnut keskittyä ydintoimintoihin. (Keskuskauppakamari 2013) Tulevaisuudessa sosiaalisen median käytön voidaan kuitenkin olettaa lisääntyvän jatkuvasti muun maailman tahdissa myös pk-yritysten keskuudessa.

43 42 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yrittäjien määrä Suomessa on pieni. Syy yrittäjyyden vähyyteen ei näyttäisi johtuvan niinkään koulutuksen ja osaamisen puutteesta, vaan ennemminkin suhtautumistavasta. Suomalaiset tuntuvat arvostavan talouden turvaamista ja vastuun jakamista enemmän kuin vapautta. Suomessa ei myöskään näytetä olevan valmiita ottamaan suuria riskejä tai haluta panosta ylimääräistä aikaa omaan yritykseen. Yrittäjälle ominaiset luonteenpiirteet ja niiden puutos tulevat usein pinnalle pohdittaessa yrittäjyyden vähäisyyttä Suomessa. Muutaman viime vuoden sisällä asenteissa on havaittu muutosta. Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on lisääntynyt, ja yrittäjyys on lisääntynyt myös akateemisella koulutustasolla. Kiinnostuksen lisääntymiseen on vaikuttanut moni asia. Suomalaisten peliyritysten menestys, sivutoimisen yrittäjyyden mahdollisuudet, uudet teknologiat, yrittäjyyden tukeminen ja helpottunut tiedonsaanti ovat ilmeisemmin vaikuttaneet asenteisiin. Näitä johtopäätöksiä tulkittaessa tulee ottaa huomioon lähdekriittisyys, sillä tutkimuksessa selvinneet asenteisiin liittyvät tiedot perustuvat pitkälti populaarilähteisiin. Populäärilähteistä saadut tiedot eivät kata suurta tutkimusotantaa, eikä niillä ole varsinaista tieteellistä pohjaa, mikä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Toisaalta ne antavat kuitenkin ajankohtaisen näkökulman yrittäjyyden asenteisiin, joita on muutoin hankala tutkia. Suomessa on mahdollista perustaa erilaisia yhtiömuotoja. Käytännössä yrittäjyys ja yrityksen perustaminen vaativat laajaa perehtymistä byrokratiaan, mikä voi myös vaikuttaa suomalaisten innokkuuteen perustaa yrityksiä. Toiminimi yritysmuotona on helpoin ja halvin tapa perustaa yritys, ja se voi mitä ilmeisimmin olla yksi syy siihen, miksi se on viime vuosina ollut suosittu yritysmuoto. Korkea verotus voi vaikuttaa innokkuuteen perustaa yritys. Pienestä aloittavan yksityisyrittäjän tulee tehdä paljon töitä saadakseen riittävää voittoa toiminnastaan ja pitääkseen hinnat kilpailukykyisenä. Verotuksen lisäksi yrittäjän tulee huolehtia työeläkevakuutuksista ja muista lain velvoittamista vakuutuksista, mikä lisää perustamiseen liittyvää työmäärää ja samalla jatkuvia kuluja. Liiketoiminnan kasvattaminen on haasteellista, sillä uusia työntekijöitä palkattaessa tulee yrittäjälle mittavat lisäkulut.

44 43 Konkurssitapauksissa yritysmuodolla on suuri merkitys. Vaikka toiminimen ja avoimen yhtiön perustamiseen ei liity suurempaa byrokratiaa, yrittäjä on näissä yhtiömuodoissa vastuussa toiminnasta omalla omaisuudellaan. Tämä nähdään suurena riskinä, minkä takia investointeja vaativia yrityksiä saatetaan perustaa heikommin toiminimelle. Tästä luultavasti johtuu se, että toiminimillä toimivat yrittäjät tarjoavat useimmiten palveluita, joihin ei liity omaisuuden menettämisen riski. Seuraavassa aikajanassa (Kuva 5) On koottu yrityksen eri vaiheisiin liittyviä haasteita. Yrityksen perustaminen Henkilökohtaiset ominaisuudet Asenteet Byrokratia Rahoitus Riskit Kasvu Työntekijöiden palkkaamisesta aiheutuvat kulut ja niihin liittyvä työ Omat tavoitteet, päämäärä ja kunnianhimo Ylläpito Korkea tuloverotus Arvonlisäverosta johtuva hintataso Oman toiminnan sovittaminen markkinoiden ja trendien muutoksiin Toiminnan lopettaminen Omistajanvaihdokseen liittyvät korkeat verot Oman omaisuuden menetys ja velkaantuminen Epäonnistujaksi leimaantuminen Kuva 5. Yrityksen eri vaiheisiin liittyvät riskit ja haasteet. Yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät vaiheet ovat yllä olevan kuvan mukaisesti yrityksen perustaminen, kasvu, ylläpito ja toiminnan lopettaminen. Ylläpitovaiheen haasteet näkyvät myös muissa vaiheissa. Toiminnan lopettaminen ei koske sellaisia yrityksiä, joiden toiminta on jatkuvaa, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa viimeinen vaihe on usealle yritykselle mahdollinen. Yrittäjyyttä tuetaan suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin. Suomen lainsäädännössä on määrätty julkisesti tarjottavista yrittäjille suunnatuista tuista ja palveluista. Yrittäjille on tarjolla tukia niin yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen, kuin kansainvälistämiseenkin. Suomessa yrittäjä voi hakea ja saada erilaista rahoitusta vaihteleviin

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ MÄÄRÄYS OHJE Päivämäärä Nro 23.10.2007 AKE 92/2007 Sisältöalue Ajoneuvojen rekisteröinti Toimivallan säädösperusta Laki Ajoneuvohallintokeskuksesta 2 Kohderyhmät Rekisteröintitehtävien suorittajat Voimassaoloaika

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 yritystuet

Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 yritystuet Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014 2020 yritystuet Perustamistuki Varsinais-Suomen ELY-keskus Sivu 1 Perustamistuki (Komission asetus (EU) N:o 702/2014 maa- ja metsätalousalan ryhmäpoikkeusasetus ) tarkoitettu

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

Yritysmuodon valintaan

Yritysmuodon valintaan Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä Sisällysluettelo Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä...3 Ei valmista patenttiratkaisua...3 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä...3 Henkilöluku...3

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ kalvosarja www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com 1 Mitä yrittäminen on? Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen

Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015. Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Osuuskuntien ylijäämänjaon veromuutokset 2015 Pellervon Päivä 2015 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Mitä on ylijäämän jako? erä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Kuntamarkkinat 16.9.2010 16.9.2010 Marjo Öhmann, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Yritys-Suomi puhelinpalvelu mikä? Yritys-Suomi puhelinpalvelu on työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallinen

Lisätiedot

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä

PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Viranomaisen merkintöjä / PERUSTAMISILMOITUS Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja verotusyhtymä Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

HETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012

HETKY seminaari. Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 HETKY seminaari Asianajaja, osakas Katia Duncker 12.6.2012 Eri yritysmuodot Yritystoiminnan muodon valintaan vaikuttaa monesti verotukselliset syyt Eri yritysmuotoja ovat Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen 30.10.2015 TUKIKELPOISUUS Kehittämislain tavoitteet (1 ) 1) Elinkeinotoiminta monipuolistaa, uudistaa, lisätä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana Green Care Viva Etelä-Karjala, Joutseno Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä Ohje 1 (5) Antopäivä: 13.2.2013 Voimaantulopäivä: 13.2.2013 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen AKE 92/2007 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015

Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015 Yritys-Suomi-puhelinpalvelu Yritys-Suomi-seminaari 5.5.2015 Marjo Öhmann, Yritys-Suomi-puhelinpalvelu, TE aspa Olen perustamassa yritystä. Mistä pitäisi lähteä liikkeelle, mitä kaikkia asioita täytyy huomioida

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Osuuskunta / osuuspankki

Perustamisilmoitus Liite lomakkeeseen Y1 Osuuskunta / osuuspankki TOIMINIMI PERUSTAMISSOPIMUKSEN PÄIVÄMÄÄRÄ OSUUS, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET SEKÄ MUUTA JÄSENYYTEEN LIITTYVÄÄ ILMOITETTAVAA (täytä tarvittaessa) Osuus Osuuden nimellisarvo (jos on) Osakepääoma ja osakkeet

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Suomen Fysioterapeutit Katri Partanen Suomen Fysioterapeutit Fysioterapia-alalla on vankka perinne yrittäjänä toimimisesta Liitossa lähes 2000 yrittäjäjäsentä:

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot