ESTEETTÖMYYSKARTOITUS- RAPORTTI. Kontiolahden kunnantalo, päärakennus. Käyttäjäarviointi Kontiolahden kunta, Vammaisneuvosto

Transkriptio

1 ESTEETTÖMYYSKARTOITUS- RAPORTTI Kontiolahden kunnantalo, päärakennus Käyttäjäarviointi Kontiolahden kunta, Vammaisneuvosto Örn Seija

2 1 Sisällys Esteettömyyskartoitusraportti Reitti pääsisäänkäynnille Sisäänkäynnin esteettömyys, kulkuväylä... 2 Huomiot ja ehdotukset Sisäänkäynti, ulko-ovi... 4 Huomiot ja ehdotukset Tasoero kerrosten välillä... 6 Huomiot ja ehdotukset Aulatilat... 8 Huomiot ja ehdotukset Asiakaspalvelu, kunnan kassa Huomiot ja ehdotukset Monistamo Huomiot ja ehdotukset Esteetön WC- tila Huomiot ja ehdotukset Miesten wc Naisten wc Kokoontumistilat, valtuustosali Huomiot ja ehdotukset Lähteet LIITE 1 Esteettömyyskartoitus, kartoituslomake LIITE 2 Esteettömyyskartoitus, käyttäjäarvioinnin osallistujat... 26

3 2 Kontiolahden kunta Vammaisneuvosto Esteettömyyskartoitusraportti 1. Reitti pääsisäänkäynnille Kunnanviraston päärakennusta lähinnä olevat liikkumisesteisille varatut autopaikat ovat merkittyjä ja sijaitsevat ovelta katsoen vasemmalla pihaalueella. Autopaikan on oltava vähintään millimetriä leveä ja vähintään millimetriä pitkä ja se on merkittävä liikkumisesteisen henkilön tunnuksella. Kunnantalon edessä on kolme erikoismerkittyä autopaikkaa ja ne on merkitty liikennemerkillä. Kulkureitti sisäänkäynnille on tasainen ja riittävän leveä sekä valaistu. Saattoliikenteen pysähtymispaikka sijaitsee aivan sisäänkäynnin edessä. 2. Sisäänkäynnin esteettömyys, kulkuväylä Rakennukseen johtava kulkuväylä on leveä, helposti havaittava ja pinnaltaan tasainen. Sisäänkäynnin yhteydessä on kaksiportainen sisääntulotasanne. Kompensoitava korkeusero sisääntulotasanteen ja pihan välillä on 270 mm. Kulkuväylällä sijaitseva tasoero (porras) on kompensoitu kiinteällä betonilaatasta rakennetulla luiskalla. Luiska on pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton, leveydeltään se on 1400 mm ja pituudeltaan 1200 mm. Toiselta reunaltaan luiska rajautuu kiinteästi seinärakenteeseen. Luiskan alaosassa on myös apuvälineillä siirtymiseen tarvittava tila ja yläosassa on tasanne. Luiskassa ei ole lumensulatusjärjestelmää.

4 3 Huomiot ja ehdotukset Ulkotiloissa luiskan enimmäiskaltevuus tulisi olla 8 %. Jotta toivottu kaltevuus saavutetaan kun kompensoitava tasoero on 270 mm, on luiskan pituuden oltava vähintään 3400 mm. Luiskan leveys voi olla kuten nykyisessä luiskassa, niin että vapaa kulkureitti on minimissään leveydeltään 900 mm. Luiskan sisäreunaan (rakennuksen seinän puolelle) sekä luiskan ulkoreunaan tulee lisätä teräskaiteet, jotka upotetaan/kiinnitetään ylätasolla tasanteeseen ja alatasolla asfaltin tasoon. Johteen profiiliksi kaksi päällekkäistä halkaisijaltaan 40 mm pyöreää terästankoa, alin 700 mm ja ylempi 900 mm korkeudella luiskan mukaisesti. Luiskan materiaalina hierretty betoni ja hoito-ohjeena liukkauden torjunta sekä lumen/jään poisto. Sisäänkäynnin yhteyteen suositellaan lisättäväksi ainakin kesäaikana penkki/istuin.

5 4 3. Sisäänkäynti, ulko-ovi Sisäänkäynti on katettu, mutta kattorakenteen korkeudesta johtuen oviympäristö on avoin. Tasanne sekä portaat on varustettu lumensulatusjärjestelmällä. Sisäänkäyntinä on kaksi 1000 mm metalliprofiilista lasiovea, jotka toimivat pariovina. Ulommissa ovissa on ovensulkimet (ovipumput), jotka voidaan asettaa auki-asentoon. Tuulikaapista sisään mentäessä sisemmät ovet voidaan asettaa aukiasentoon kytkemällä ne kiinnitinlenkillä lattiassa olevaan aukipitotappiin. Oven yhteydessä ei ole tasoeroa tai mainittavaa kynnystä.

6 5 Huomiot ja ehdotukset Kartoituksessa on kiinnitetty huomiota varsinkin liikuntaesteisen pääsyyn itsenäisesti kunnanvirastolle. Ongelmana todettiin, että ovea on hankala avata esim. pyörätuolista käsin, koska uloimman oven ovensuljin pyrkii sulkemaan oven liian aikaisin kun pyörätuolilla kulkija on vielä oviaukossa. Tuulikaapissa ovi avautuu myös tulijaa vasten ja sitä on hankala avata omatoimisesti. Esteettömän sisäänpääsyn toteuttamiseksi kunnanviraston pääovet ehdotetaan muutettavan automaattisiksi ovenavausjärjestelmän avulla. Järjestelmäksi esitetään kääntöovikoneistoa. Painonappien ja muiden käsin kosketeltavien ohjauslaitteiden sopiva asennuskorkeus on mm. Oviautomatiikalla varustetun oven on pysyttävä auki vähintään 25 sekuntia ja se tulee varustaa tarpeellisella turvalaitteistolla, joka estää ovien sulkeutumisen kulkijan päälle. Ovikellojen ja -puhelinten painikkeet on erotettava myös tunnon perusteella painikkeeksi (koholla olevat painikkeet), Ulko-oven ympäristö on valaistava hyvin häikäisysuojatuilla valaisimilla.

7 6 4. Tasoero kerrosten välillä Kontiolahden kunnanviraston toiminnot ovat sijoitettu päärakennuksessa kahteen kerrokseen. Virastotalon ensimmäiseen kerrokseen on varsin esteetön kulku ja liikkuminen on mahdollista esim. valtuustosaliin alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee myös pyörätuolikäyttöön soveltuva yleisöwc. Kunnantalon yläkertaan, jossa sijaitsevat viranhaltioiden työhuoneet esim. kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja ja viestintäsihteeri ei ole mahdollista päästä esteettömästi. Lisäksi yläkerrassa sijaitsee mm. myös työllisyyspalvelujen toimistot sekä palkanlaskenta. Toisessa kerroksessa on myös kunnanhallituksen kokoushuone. Käynti yläkertaan on toteutettu oikealle kaartuvilla avoportailla. Huomiot ja ehdotukset Uusi asetus rakennuksen esteettömyydestä on hyväksytty ja on astunut voimaan Asetuksessa on nyt huomioitu YK:n vammaisyleissopimuksen vaatimukset. Jos muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa oleva tasoero on pienempi kuin rakennuksen kerroskorkeus, tasojen välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko luiskalla taikka hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella. Jos tasoero on yhtä suuri kuin kerroskorkeus tai sitä suurempi, yhteys tasojen välillä on järjestettävä hissillä. Yläkertaan ei ole mahdollisuutta päästä esim. pyörätuolilla tai lastenrattaiden/- vaunujen kanssa. Suositellaan, että hankitaan kerrosten väliin julkisiin tiloihin

8 7 tarkoitettu jälkiasennushissi. Hissi palvelisi myös esim. siivoushenkilöstöä ja tavaroiden siirtämistä kerrosten välillä. Hissille pitää olla esteetön kulkuyhteys. Sen on oltava riittävän suuri, jotta myös apuvälineiden kanssa liikkuva voi sitä käyttää. Hissilavan koko tulisi olla 1000 x 1500 jolloin se olisi soveltuva myös pyörätuoli- ja saattajakäyttöön. Hissin paikasi esitetään ulko-oven läheisyydessä olevaa tuulikaapin viereistä tilaa jossa nyt on asiakastietokone. Jälkiasennushissi voidaan asentaa lattiaan tehtyyn 50 mm upotukseen, mutta ellei tämä ole teknisesti mahdollista voidaan hissi asentaa myös nykyisen lattian päälle. Tällöin hissi ei laskeudu ihan lattiatasoon vaan tuo 50 mm tasoero korjataan luiskaamalla. Välikattoon tarvitaan asennusaukko hissikuilua varten. Yläkerrassa hissi vie kokonsa verran tilaa. Tila toisessa kerroksessa on tällä hetkellä avoin ja helposti järjestettävissä tyhjäksi. Hissin paikaksi voidaan valita vaihtoehtoisesti ulkotila rakennuksen sisäänkäynnin vieressä sisääntulotasanteella.

9 8 5. Aulatilat Pääsisäänkäynnistä saavutaan aulatilaan. Oikealla on valtuustosalin sisäänkäynti, vaatesäilytys sekä wc tiloja. Ovesta tultaessa suoraan edessä on miehille osoitettu wc- tila. Vaatesäilytyksen vierestä on käynti käytävälle jossa sijaitsee kunnan monistamo sekä perheneuvolan psykologien vastaanottotilat. Vasemmalla on kunnan virallinen ilmoitustaulu sekä käynti neuvontapisteeseen/asiakaspalveluun (kunnan kassa) ja käytäville, jossa sijaitsevat mm. sosiaalityöntekijöiden toimipisteet sekä varhaiskasvatuksen toimistot. Ulkovaatteiden vaatesäilytys esimerkiksi valtuustosalia käyttäville sekä perheneuvolan asiakkaille on toteutettu naulakkoratkaisulla joka toimii kävellen asioiville normaalipituisille aikuisille. Naulakon käyttökorkeus on nyt 1700 mm. Naulakkokaluste on sijoitettu niin, että se ei aiheuta törmäysvaaraa.

10 9 Kulkuväylien leveydet ovat aulatiuloissa riittäviä jolloin kulkeminen pyörällisillä apuvälineillä onnistuu muun henkilöliikenteen rinnalla. Huomiot ja ehdotukset Suositellaan aulasta sosiaalitoimen käytävälle vievän sisäoven käytettävyyden parantamista apuvälineillä liikkuvien osalta oven aukipitolaitteen asentamisella. Pyörätuolin käyttäjälle soveltuvan naulakon korkeus on mm. Sokkelittomaan naulakkoon on helpompi ulottua pyörätuolista kuin sokkelilla varustettuun. Naulakon yhteydessä olisi hyvä olla myös laskutaso tavaroita varten. Sopiva tason korkeus on mm. Ehdotetaan että osa naulakoista muutetaan sellaisiksi että niihin on mahdollista ulottua pyörätuolissa istuen ja ne ovat myös lasten käyttökorkeudella. Aulassa oleva ilmoitustauluun kootaan kunnan kuulutukset eli viralliset ilmoitukset. Uuden kuntalain mukaan kuntalaisten katsotaan saaneen tiedon kuulutuksesta, kun se on julkaistu julkisessa tietoverkossa. Ilmoitustaulu ei enää ole kuntalain mukaan enää pakollinen ilmoitusväylä. Kuntalaki 29 Viestintä Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. Kuntalain 108 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapidosta muuta johdu sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Tämä koskee myös viranhaltijapäätöksiä, jos niihin on kunnallisvalitusoikeus. Ilmoitustaulu ei enää ole pakollinen. Laki velvoittaa ottamaan viestinnässä huomioon eri asukasryhmien tarpeet. Tämä tarkoittaa eri ikäryhmiä, asuinalueita, kieliryhmiä, erilaisia yhteisöjä sekä näkö-, kuulo- ja muita vammaisia. Ilmoitustaulun käytössä ollessa sen esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota. Teksti on nyt tavallista konekirjoitustekstiä ja valaistus aiheuttaa lasipinnalle heijastuksia. Ilmoitustaulun korkeus on myös kriittinen tekijä. Kun pienikokoinen henkilö tai

11 10 esim. pyörätuolin käyttäjä yrittää lukulaseilla lukea tiedotteita, se ei välttämättä onnistu. Ehdotetaan, että ilmoitustaulun käytettävyyttä ja tiedonsaannin esteettömyyttä parannetaan. Kunnan viestintäsihteerin kanssa voisi miettiä viestinnän tehostamista kokonaisuudessaan erityisryhmille. Myös sähköisessä viestinnässä on tärkeä huomioida esim. uuden graafisen ilmeen soveltuvuus vaikkapa puna-vihersokeille ja uusien nettisivujen luettavuus ruudunlukuohjelmilla. 6. Asiakaspalvelu, kunnan kassa Neuvontapiste, palvelutiski/ kunnan kassa sijaitsee käytävän päässä toimistohuoneessa. Pisteessä palvellaan yksittäistä kuntalaista; esim. palvelupisteessä on mahdollista maksaa mm. kunnan palveluista aiheutuneita laskuja.

12 Sisäänkäyntinä on 800 mm ovi ja siinä on kynnys. Palvelutiski sijaitsee heti oven edessä sisään tultaessa. Palvelutiski soveltuu tällä hetkellä vain seisoen asioiville henkilöille. Maksupääte sijaitsee palvelutiskin päällä. 11

13 12 Huomiot ja ehdotukset Asiakaspalvelupisteen sisäänkäynti on ahdas ja tiskin ja oviaukon välissä on vain vähän tilaa, eikä siihen mahdu esteettömästi pyörätuolilla. Palvelutiski ja sen maksupääte eivät sovellu istuen asioiville henkilöille. Paikkojen, joissa täytyy asioida henkilökohtaisesti, on tärkeä olla helposti saavutettavia. Palvelutiskin korkeus 1100 mm, palvelupisteen leveys vähintään 900 mm. Madallettu palvelutiskin osa tai tiskin läheisyydessä oleva erillinen pöytä istuen asioiville; korkeus 750 mm mm, jalkatilan pyörätuolimitoitus, syvyys vähintään 600 mm, soveltuen myös käsinojalliselle tuolille, hyvä ja häikäisemätön valaistus, riittävä liikkumis- ja kääntymistila pyörätuolille Induktiosilmukka tulisi olla vakiovarusteena julkisissa palvelupisteissä ja merkittynä induktiosilmukka-symbolilla. 7. Monistamo Monistamoon tullaan vaatesäilytyksen vierestä lähtevältä käytävältä jonka lattia on 400 mm monistamon lattiatasoa ylempänä. Ovi on 800 mm leveä joten oviaukon vapaa leveys on 760 mm. Käytävän ja monistamon tasoero on kompensoitu kahdella porrasaskelmalla ja oviaukossa on 20 mm kynnys. Portaikon viereisellä seinällä on käsijohde. Oviaukon vieressä on opaste: Neuvonta, Monistamo.

14 13 Huomiot ja ehdotukset Asiointi monistamossa on liikuntaesteiselle ja apuvälineitä käyttäville erittäin haastavaa tai mahdotonta tasoeron ja portaiden vuoksi. Vanhentunut opastekyltti tulee poistaa/vaihtaa koska asiakaspalvelu toteutuu pääsääntöisesti kunnan kassapisteeltä ja tämän toimitilan palveluna ovat monistuspalvelut.

15 14 8. Esteetön WC- tila Liikuntaesteiselle henkilölle soveltuva wc- tila löytyy valtuustosalin oven vierestä pääaulasta. Käyttäjän ja avustajan sukupuoli ei vaikuta mahdollisuuteen käyttää tätä tilavaa wc:tä. Wc on merkitty liikkumisesteisen tunnuksella sekä pienen lapsen hoitoa esittävällä tunnuksella. Ovi ja avauspainike ovat kevyet käyttää. Wc:ssä ei ole valokatkaisijaa, vaan valot syttyvät automaattisesti liiketunnistimen avulla kun tilaan astutaan. Kiinteät kalusteet on sijoitettu vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Lisäksi wc-istuimen kummallakin puolella on vapaata tilaa pyörätuolista siirtymiseen ja/tai avustajalle. Wc-tila on varustettu liikkumisesteiselle henkilöä palvelevaksi; mm. istuimen molemmin puolin on seinäkiinnitteiset, alas laskeutuvat tukikaiteet ja wcpaperi on sijoitettu lähelle tukikaiteeseen. Peili on sijoitettu niin että siitä näkee itsensä myös istuen. Wc- tilassa on turvahälytysyhteys, joka on toteutettu niin, että hälytysnarusta vedettäessä wc:n oven ulkopuolella oleva punainen hälytysvalo syttyy ja henkilökunnan on mahdollista reagoida siihen. Huomiot ja ehdotukset Wc- tila on nykyisellään varsin toimiva. Oven havaittavuutta voitaisiin parantaa näkövammaisen kannalta niin, että esim. karmit maalattaisiin tummiksi. Ehdotetaan lisättäväksi pystysuuntainen tukikahva (30 cm) oven viereen wcistuinta vastapäätä. Tällöin avustettava henkilö voi ottaa tukea seisoessaan eli avustajan kädet jäävät vapaaksi pukeutumisen/riisumisen avustamiseen.

16 Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi vaakasuuntainen vedin mahdollisimman lähelle ovilehden saranapuolta, jotta oven sulkeminen sisään tultaessa pyörätuolista käsin helpottuu. Seuraavassa havainnekuvat vaakavetimestä: 15

17 16 Pesualtaiden ja bideesuihkun käyttäminen suoraan wc- istuimelta käsin ei nykyisellään ole mahdollista. Hanan ja bide-suihkun sijainnin sekä mallin tulisi olla sellainen, että hanaa ei joudu avaamaan ennen wc- istuimelle asettumista. Käsisuihkun etäisyys wc-istuimelta suositellaan olevan korkeintaan 300 mm. Tässä wc.ssä pienemmän pesualtaan voisi vaihtaa varren avulla säädettävään/siirrettävään malliin, joka mahdollistaisi vesikalusteeseen ulottumisen istuimelta käsin. Istuimen vierestä vapautuu tilaa avustajalle, kun allas siirretään pois. Havainnekuvina kuvat esteettömästä wc:stä Joensuun Tiedepuistossa: Esim. Swing-allas (kuva vasemmalla) kääntyy lähelle kun istutaan wcistuimella, ja se voidaan työntää tieltä pois lähdettäessä. Varsi kääntyy 180 astetta, samoin kuin itse allas. Lisätietoja ja suunnitteluohjeita: Apu-Tuote Oy, Jyrki Allonen, gsm Miesten wc Pääaulassa sijaitsee esteettömän wc:n lisäksi kaksi muuta wc- tilaa. Näiden käyttö ja osin varustelu on eroteltu sukupuolen mukaan. Miesten wc- tilan lattia on alemmalla tasolla verrattuna aulan lattiaan ja heti oven takana on

18 17 yhteensä 180 mm:n tasoero. Ovessa on tasoerosta varoittava opaste varo kynnystä. Tumma ovi erottuu selkeästi muusta seinän värityksestä ja on siten helppo hahmottaa/löytää. Myös opaste on asianmukainen. 10. Naisten wc Naisten wc- tila sijaitsee esteettömän wc:n vieressä. Wc toimii kävellen asioiville henkilöille.

19 Kokoontumistilat, valtuustosali Käynti valtuustosaliin on ala-aulasta pariovista. Tila toimii myös muuna kokous- ja tapahtumatilana sekä esimerkiksi äänestyspaikkana. Äänestämistä varten on varattu sekä seisoen että esim. pyörätuolissa istuen käytettäviä äänestyskoppeja. Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä (kuntalaki 101 ). Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus päästä seuraamaan valtuuston julkista kokousta. Kuntalain mukaan kokouksen julkisuus on turvattava pitämällä se paikassa, johon kunnan asukkaat voivat vaivattomasti saapua.

20 19 Kontiolahden kunnan valtuustosalin varsinaiset yleisöpaikat sijaitsevat parvella, jonne kulku on toisesta kerroksesta. Sinne ole nykyisellään mahdollista päästä apuvälineillä ja esim. pyörätuolilla liikkuen. Varsinaisessa valtuustosalissa (alakerrassa, valtuutettujen istumapaikkojen takana) on järjestettävissä paikka myös apuvälineillä liikkuvalle. Tilan muokkaamista vaikeuttaa painavat ja hankalasti siirrettävät huonekalut. Induktiosilmukkajärjestelmä on kuulovammaisten apuvälineenä käyttämä laite, joka siirtää äänen sähkömagneettisen kentän välityksellä kuulolaitteen vastaanotinkelaan. Se voi olla yhden huoneen tai sen osan käsittävä asennus tai suuren salin tai auditorion kattava, useammasta vahvistimesta ja silmukasta koostuva järjestelmä. Valtuustosaliin on asennettu induktiosilmukka, jonka toiminta-alue on sekä valtuustosalissa että parvella. Huomiot ja ehdotukset Induktiosilmukan toimivuus yhdessä äänentoistolaitteiden ja mikrofonin kanssa tulisi testata. Lisäksi nykyisellään kuulovammainen henkilö ei tiedä että järjestelmä on olemassa, sillä induktiosilmukasta kertovia opasteita ei ole. Kunnanviraston henkilöstöä tulisi ohjata/valmentaa järjestelmän käytönopastukseen. Valtuuston puhetta johdetaan salin etuosassa olevalta korokkeelta pöydän takaa. On siis huomioitava että mikäli valtuuston puheenjohtajistossa olisi; vaikkapa vain tilapäisesti, liikuntarajoitteisia henkilöitä, olisi puheenjohtajakorokkeelle siirtyminen hankalaa. Valtuuston kokoukset ovat yleisölle avoimia ja niitä pitäisi pystyä seuraamaan esteettömästi paikan päällä tai verkossa suorana lähetyksenä tai jälkitallenteena.

21 20 Lähteet Esteetön rakennus ja ympäristö suunnitteluopas. Hansio I (toim.). Rakennustietosäätiö RTS, Esteetön asuinrakennus. Könkkölä M. Invalidiliiton julkaisuja 0.16, FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamisma arayskokoelma/esteettomyys Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017. Suomen säädöskokoelma. Julkaistu SuRaKu, Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas (pdf, 8,7 Mt)

22 21 Kontiolahden kunta Vammaisneuvosto Keskuskatu Kontiolahti seija.orn@kontiolahti.fi LIITE 1 Esteettömyyskartoitus, kartoituslomake Esteettömyyskartoituksen tarkoituksena on selvittää kunnan toimitilojen soveltuvuutta kaikille, erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisille asiakkaille. Esteettömyyskartoitus toteutetaan käyttäjäarviointina, jossa liikkumis- ja toimimisesteisistä henkilöistä koottu ryhmä arvioi rakennusta tai ympäristöä omista lähtökohdistaan. Esteettömyys kartoitetaan mittaamalla, havainnoimalla ja arvioimalla ympäristön esteettömyyden nykytilanne. Erityisesti aistiympäristön kartoittaminen edellyttää joiltakin osin tuntuman arviointia. Tarkemmat mittaukset, kuten esimerkiksi valaistus- tai äänitason mittaukset, eivät sisälly tähän esteettömyyskartoitukseen. Esteettömyyskartoituksesta laaditaan kartoitusraportti, jossa kerättyä tietoa verrataan voimassa oleviin rakentamismääräyksiin ja esteettömyysohjeisiin. Havaitut yksityiskohdat dokumentoidaan tämän lomakkeen avulla sekä valokuvaamalla. 1 MILLAINEN ON TOIMIPISTEEN PIHA 1.1 Ovatko kulkureitit pihalla tasaisia ja helppokulkuisia? Kulkureitin pinta on kovaa materiaalia esimerkiksi asfalttia tai laatoitus 1.2 Onko pihalla riittävästi levähdysmahdollisuuksia? Penkkejä on riittävän tiheästi 1.3 Hoidetaanko lumi- ja hiekoitustyöt talvella asianmukaisesti? 1.4 Onko pihan valaistus niin hyvä, että myös pimeällä on turvallista kulkea? 1.5 Sujuuko kulku pihalta ulko-ovelle esteettömästi? Kulkureitillä ei ole portaita eikä jyrkkiä nousuja Kyllä Ei Ei aiheellinen

23 22 2 MITEN TOIMIPISTEEN TAVOITTAA AUTOLLA 2.1 Onko vammaisille henkilöille tarkoitettuja autopaikkoja? Autopaikan leveys vähintään 360 cm ja pituus vähintään 500 cm 2.2 Onko vammaisen autopaikka/-paikat merkitty pyörätuolimerkillä ja asfaltissa on pysäköintiruutu? Pyörätuolimerkki eli ISA-tunnus on tolpassa tai seinässä ja maalattu pysäköintiruutuun asfalttiin 2.3 Aurataanko vammaisen autopaikka/autopaikat talvella aina tarpeen mukaan? 2.4 Onko vammaisen autopaikka/autopaikat lähellä sisäänkäyntiä? Autopaikan/autopaikkojen etäisyys sisäänkäynnistä enintään 10 metriä 2.5 Sujuuko kulku pihalta ulko-ovelle esteettömästi? Jalkakäytävän reunakivet on luiskattu Kyllä Ei Ei aiheellinen 2.6 Pääseekö autolla lähelle sisäänkäyntiä esimerkiksi saattoliikenne/taksi? 3 TOIMIPISTEEN SISÄÄNKÄYNTI JA OPASTUS 3.1 Onko sisäänkäynti katettu? Kyllä Ei Ei aiheellinen 3.2 Onko sisäänkäynnissä tasoeroja? 3.3 Jos pääsisäänkäynnissä on tasoeroa, onko se kompensoitu asiakasta palvelevaksi? 3.4 Ovatko opasteet selkeitä? Opasteen tekstit ovat heikkonäköiselle riittävän suuret ja teksti erottuu selvästi taustasta 3.5 Ohjaavatko opasteet asiakkaan perille asti? Opastus alkaa jo piha-alueelta ja jatkuu yhtenäisesti asiointitilaan/asiointipisteeseen

24 23 4 MILLAINEN ULKO-OVI ON RAKENNUKSESSA, JOSSA TOIMIPISTE SIJAITSEE 4.1 Onko ulko-oven avaamiseen riittävästi tilaa? Ulko-oven edessä on riittävän suuri tasanne ja vapaan tilan halkaisija on vähintään 1500 mm 4.2 Onko ulko-ovi kevyt avata tai avautuuko se automaattisesti? 4.3 Onko ulko-ovella käytettävissä tarvittaessa ovikello? 4.4 Ovatko lasiovet ja muut suuret lasipinnat merkitty tarroilla törmäämisen estämiseksi? 4.5 Onko tuulikaappi riittävän tilava? Vapaan tilan halkaisija on vähintään 1500 mm 4.6 Onko ovi-aukko riittävän leveä? Oviaukon leveys on vähintään 850 mm 4.7 Ovatko kynnykset matalat? Kynnykset korkeintaan 20 mm korkeita Kyllä Ei Ei aiheellinen 4.8 Onko sisäänkäynnin valaistus riittävä? 5 MILLAISET OVAT KÄYTÄVÄT JA ODOTUSTILAT 5.1 Onko mahdollisuus käyttää lainapyörätuolia? 5.2 Ovatko käytävät riittävän leveitä? Käytävillä mahtuu liikkumaan myös pyörätuolilla, eikä käytävillä ole esteitä, joihin näkövammainen voisi törmätä 5.3 Ohjataanko liikkumista käytävillä erivärisillä materiaaleilla? Ovet erottuvat selvästi seinistä ja lattian väritys ohjaa liikkumista 5.4 Ovatko kynnykset matalat tai niitä ei ole? Kynnykset korkeintaan 20 mm korkeita 5.5 Ovatko ovet helppokulkuisia? Ovet ovat kevyitä avata ja oviaukot ovat vähintään 850 mm leveitä 5.6 Ovatko vaatenaulakot sopivalla korkeudella kaikille käyttäjille? Vaatenaulakoita ja -koukkuja on eri korkeuksilla niin, että ne soveltuvat myös lapsille ja lyhytkasvuisille 5.7 Onko odotustilassa riittävästi tilaa liikkumiseen? liikkumiseen on riittävästi tilaa esimerkiksi lastenrattaille ja pyörätuolille 5.8 Onko sopivia istuimia erilaisille käyttäjille? Istuimia on erikorkuisia ja ainakin osassa istuimia on selkänoja ja käsinojat Kyllä Ei Ei aiheellinen 6 MILLAISET OVAT ASIOINTITILAT Kyllä Ei Ei aiheellinen

25 Palvelupiste on helposti havaittavissa sisäänkäynniltä tai kulku palvelupisteelle on opastettu 6.2 Ovatko asiointitilat riittävän avarat? Liikkumiseen on riittävästi tilaa esimerkiksi lastenrattaille ja pyörätuolille 6.3 Ovatko asiointitiskit soveltuvia erilaisille käyttäjille? On käytettävissä asiointitiski, jonka korkeus on noin 800 mm ja asiointitiskin alla tulee olla polvitila pyörätuolinkäyttäjälle 6.4 Onko asioiminen asiointitiskillä mahdollista induktiosilmukalla ja kuuloapuvälineillä? 6.5 Onko asiointitilassa sopivia istuimia erilaisille käyttäjille? Istuimia on erikorkuisia ja ainakin osassa istuimia on selkänoja ja käsinojat 6.4 Onko valaistus asiointitiskillä hyvä? 7 MITEN PALVELUTILANNE TOIMII 7.1 Onko henkilökuntaa opastettu palvelemaan erilaisia asiakkaita? Henkilökunta osaa palvella esimerkiksi kuulo-, näköja puhevammaisia henkilöitä 7.2 Onko palvelutoiminta/tuotteet esteettömästi esillä tai saatavilla? Ulottuminen pyörätuolista tai henkilökunta on auttamassa 7.3 Ovatko tuotteiden tiedot ja hinnat selkeästi esillä? Tiedot ja hinnat on merkitty isolla fonttikoolla, onko materiaalia pistekirjotuksella tai kuvasymboleilla 7.4 Saako henkilökunnan apua tarvittaessa kutsupainikkeella? 7.5 Onko korttimaksulaite kaikkien käyttäjien tavoitettavissa? 7.6 Onko Internet-asioinnissa huomioitu näkövammaiset, selkokieltä ja viittomakieltä tarvitsevat? 7.7 Onko puhelinpalvelulle huomioitu tekstiviesti- ja/tai sähköpostitoiminto kuulovammaiset huomioiden? Kyllä Ei Ei aiheellinen 8 ESTEETÖN WC JA SEN OMINAISUUDET 8.1 Onko asiakkailla käytettävissä esteetön wc? 8.2 Löytyykö esteetön wc helposti? Wc on merkitty pyörätuolisymbolilla, joka on seinässä oven avautumispuolella mm lattiasta 8.3 Onko kulkeminen wc:n ovesta helppoa? Oven sisäpuolella on vaakasuuntainen lankavedin, oven vapaa kulkuaukko vähintään 850 mm ja kynnys korkeintaan 20 mm korkea 8.4 Onko wc:n peilistä mahdollista nähdä istuen? Kyllä Ei Ei aiheellinen

26 Onko wc:hen saatavilla apua hätätilanteessa? 9 MITEN TASONVAIHDOT ON JÄRJESTETTY 9.1 Ovatko portaat helppokulkuisia? Tasaiset askelmat, ei kierreportaita 9.2 Onko porrasaskelmissa kontrastiraidat? Porrasaskelmien etureunat merkitään taustasta selvästi erottuvalla kontrastiraidalla, sisätiloissa esimerkiksi liukuestenauha 9.3 Ovatko käsijohteet molemmin puolin portaita ja ylettyvät portaiden yli ylhäällä ja alhaalla? 9.4 Onko portaiden valaistus riittävä? 9.5 Onko asiakkailla käytettävissä hissiä? Kyllä Ei Ei aiheellinen 10 MUITA HUOMIOITA

27 26 LIITE 2 Esteettömyyskartoitus, käyttäjäarvioinnin osallistujat Esteettömyyskartoitus Kontiolahti, kunnantalo päärakennus osallistujat: Arja Kauppinen Matti Kauppinen Juhani Nevalainen Kauko Riikonen Elsa Soikkeli Hannu Lehikoinen Seija Örn