KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2015) 8943 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täydentämisestä kolmansien maiden tiettyihin julkisiin elimiin ja keskuspankkeihin sovellettavan poikkeuksen, markkinoiden manipuloinnin indikaattorien, tietojen julkistamisen rajaarvojen, lykkäämistä koskevat ilmoitukset vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen, suljettuina ajanjaksoina sallitun kaupankäynnin sekä johtohenkilöiden ilmoitettavien liiketoimien tyyppien osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

2 PERUSTELUT 1. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA 1.1 Tausta ja tavoitteet Komissio antoi 20. lokakuuta 2011 ehdotuksen asetukseksi sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 1. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen, jäljempänä markkinoiden väärinkäyttöasetus 16. huhtikuuta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12. kesäkuuta julkaistua asetusta aletaan soveltaa 3. heinäkuuta Markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa perustetaan sisäpiirikauppoja, sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista ja markkinoiden manipulointia (markkinoiden väärinkäyttö) koskeva yhteinen sääntelykehys sekä säädetään toimenpiteistä markkinoiden väärinkäytön estämiseksi. Asetuksessa vahvistetulla sääntelykehyksellä pyritään varmistamaan unionin rahoitusmarkkinoiden eheys sekä parantamaan sijoittajansuojaa ja markkinoiden luottamusta. Tätä varten markkinoiden väärinkäyttöasetuksella päivitetään ja vahvistetaan nykyisin sovellettavaa sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) annettua direktiiviä (EY) N:o 2003/6/EY 4 ulottamalla sen soveltamisala koskemaan uusia markkinoita ja kaupankäynnin strategioita sekä ottamalla käyttöön uusia vaatimuksia, joilla pyritään estämään markkinoiden väärinkäyttö. Uuden asetuksen tavoitteena on erityisesti varmistaa, että sääntely ei jää jälkeen markkinakehityksestä, tehostaa markkinoiden väärinkäytön torjuntaa hyödykemarkkinoilla ja niihin liittyvillä johdannaismarkkinoilla, lujittaa sääntelyviranomaisten tutkintavaltuuksia ja valtuuksia määrätä hallinnollisia seuraamuksia sekä yhdenmukaistaa tiettyjä keskeisiä osia, kuten raportointi- ja ilmoitusvaatimuksia. Markkinoiden väärinkäytöstä määrättävistä rikosoikeudellisista seuraamuksista (markkinoiden väärinkäyttödirektiivi) 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/57/EU 5 täydentää markkinoiden väärinkäyttöasetusta. Direktiivissä kaikkia jäsenvaltioita edellytetään antamaan yhdenmukaiset säännökset sisäpiirikauppoihin ja markkinoiden manipulointiin liittyvistä rikoksista ja erityisesti säätämään rikosoikeudellisista enimmäisseuraamuksista, jotka määrätään kaikkein vakavimmista markkinoiden väärinkäyttöön liittyvistä rikoksista. 1.2 Oikeudellinen tausta Markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa säädettyjen vaatimusten täsmentämiseksi komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö); KOM(2011) 651 lopullinen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, , s. 1). On huomattava, että 4 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 5 artiklan 6 kohtaa, 6 artiklan 5 ja 6 kohtaa, 7 artiklan 5 kohtaa, 11 artiklan 9, 10 ja 11 kohtaa, 12 artiklan 5 kohtaa, 13 artiklan 7 ja 11 kohtaa, 16 artiklan 5 kohtaa, 17 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa, 17 artiklan 3, 10 ja 11 kohtaa, 18 artiklan 9 kohtaa, 19 artiklan 13, 14 ja 15 kohtaa, 20 artiklan 3 kohtaa, 24 artiklan 3 kohtaa, 25 artiklan 9 kohtaa, 26 artiklan 2 kohdan toista, kolmatta ja neljättä alakohtaa, 32 artiklan 5 kohtaa ja 33 artiklan 5 kohtaa sovelletaan heinäkuun 2. päivästä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EY) N:o 2003/6/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) (EUVL L 96, , s. 16), sellaisena kuin se on muutettuna. EUVL L 173, , s FI 2 FI

3 sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 290 artiklan mukaisesti ja täsmentää niissä tiettyjä seikkoja, joiden osalta lainsäädäntövallan käyttäjät ovat katsoneet tarpeelliseksi myöntää asianomaiset valtuudet Euroopan komissiolle. Tavoitteena on muun muassa helpottaa markkinoiden väärinkäyttöasetuksen soveltamista markkinatoimijoiden keskuudessa ja toimivaltaisten viranomaisten valvontatyötä erityisesti seuraavilla keskeisillä osa-alueilla: asetuksen 6 artiklan 5 kohta: lisätään markkinoiden väärinkäyttöä koskevan asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin tahoihin kolmansien maiden keskuspankit ja tietyt julkiset elimet siltä osin kuin on kyse liiketoimista, toimeksiannoista tai toiminnasta, jotka liittyvät rahapolitiikkaan, valuuttakurssipolitiikkaan tai julkisen velan hoitamista koskevaan politiikkaan; asetuksen 12 artiklan 5 kohta: täsmennetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen liitteessä I säädettyjä indikaattoreita, jotta voidaan selventää niiden osatekijöitä ja ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys; asetuksen 17 artiklan 2 kohta: vahvistetaan hiilidioksidiekvivalentin ja lämmöntuoton alaraja sovellettaessa poikkeusta velvollisuudesta julkistaa sisäpiiritietoa; asetuksen 17 artiklan 3 kohta: määritetään toimivaltainen viranomainen, jolle on ilmoitettava sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä; asetuksen 19 artiklan 13 kohta: täsmennetään olosuhteet, joissa liikkeeseenlaskija voi sallia kaupankäynnin suljetun ajanjakson aikana, mukaan lukien olosuhteet, jotka katsottaisiin poikkeuksellisiksi, sekä ne liiketoimityypit, jotka oikeuttaisivat kaupankäyntilupaan; ja asetuksen 19 artiklan 14 kohta: määritetään tietyt johtotehtävissä toimivien henkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimityypit, jotka johtaisivat velvollisuuteen ilmoittaa kyseisistä liiketoimista. Näiden keskeisten kysymysten lisäksi markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 6 artiklan 3 kohdassa säädetään poikkeuksesta, joka koskee jäsenvaltion, komission tai muun virallisesti nimetyn elimen taikka niiden puolesta toimivan henkilön toimia, jotka liittyvät päästöoikeuksiin ja jotka toteutetaan osana unionin ilmastopolitiikkaa direktiivin 2003/87/EY 6 mukaisesti. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 6 artiklan 6 kohdan mukaan komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla laajennetaan 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu poikkeus tiettyihin kolmansien maiden nimettyihin julkisiin elimiin, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen direktiivin 2003/87/EY nojalla. Tiettyihin kolmansien maiden nimettyihin julkisiin elimiin sovellettava poikkeus tarkoittaa sitä, että jos Euroopan unioni tekee kolmansien maiden kanssa yhteyksiä koskevan sopimuksen, delegoidussa säädöksessä voidaan määrittää kyseisten kolmansien maiden julkiset elimet, joihin poikkeusta markkinoiden väärinkäyttöasetuksen soveltamisesta myös sovelletaan. Tältä osin on huomattava, että direktiivissä 2003/87/EY viitataan niiden kolmansien maiden, jotka ovat ratifioineet Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan, kanssa tehtäviin sopimuksiin, joilla päästöoikeudet tunnustetaan vastavuoroisesti unionin järjestelmän ja muiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välillä. Direktiivissä viitataan myös unionin järjestelmän ja muiden sellaisten muissa maissa, osavaltioissa tai alueellisissa hallintoyksiköissä perustettujen kasvihuonekaasujen pakollisten yhteensopivien 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, , s. 32). FI 3 FI

4 päästökauppajärjestelmien, joissa päästöjen absoluuttinen määrä on rajoitettu, välisiin sopimuksiin päästöoikeuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten hyväksymishetkellä ei ole voimassa sopimuksia, joilla muodostettaisiin yhteys Euroopan unionin järjestelmän ja jonkin kolmannen maan kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän välille. Kolmansien maiden kanssa käynnissä olevat neuvottelut niiden päästökauppajärjestelmien ja unionin järjestelmän välisistä yhteyksistä eivät toistaiseksi ole johtaneet sopimuksen allekirjoittamiseen. Koska markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 6 artiklan 6 kohdan mukainen valtuutus mahdollistaa poikkeuksen laajentamisen koskemaan sellaisen kolmannen maan nimettyjä julkisia elimiä, joka on jo tehnyt yhteyksiä koskevan sopimuksen, tällaisten sopimusten puuttuminen johtaa siihen, että tähän asiaan liittyviä delegoituja säädöksiä ei voida hyväksyä tässä vaiheessa. 2. SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET Asetuksen (EU) N:o 1095/ mukaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) toimii komission riippumattomana neuvoa-antavana elimenä ja voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa komissiolle lausuntoja kaikista toimivaltaansa kuuluvista kysymyksistä. Komissiolla on markkinoiden väärinkäyttöasetukseen perustuvat valtuudet täsmentää tiettyjä asetukseen sisältyviä seikkoja delegoiduissa säädöksissä. Tämän vuoksi komissio on valtuuttanut ESMA:n antamaan teknisiä neuvontaa mahdollisista markkinoiden väärinkäyttöasetukseen liittyvistä delegoiduista säädöksistä. Komission yksiköt lähettivät 8. lokakuuta 2013 ESMA:lle teknistä neuvontaa koskevan virallisen pyynnön mahdollisista markkinoiden väärinkäyttöasetukseen liittyvistä delegoiduista säädöksistä 8. ESMA julkaisi 14. marraskuuta 2013 keskusteluasiakirjan 9 ja sai yli 50 vastausta 10. ESMA julkaisi sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella 11. heinäkuuta 2014 kuulemisasiakirjan 11, joka sisälsi kohdennettuja kysymyksiä sidosryhmille. ESMA järjesti toimitiloissaan avoimen kuulemisen 8. lokakuuta Kuulemiskierros päättyi 15. lokakuuta Vastauksia saatiin eurooppalaisilta ja kansallisilta järjestöiltä, yksittäisiltä omaisuudenhoitoyhtiöitä, pankeilta, sijoituspalveluyrityksiltä, liikkeeseenlaskijoilta, säännellyiltä markkinoilta ja kaupankäyntijärjestelmiltä sekä tutkijoilta ja kansalaisilta. Lisäksi ESMA kuuli asetuksen (EU) N:o 1095/ artiklan mukaisesti perustettua arvopaperimarkkina-alan osallisryhmää. ESMA toimitti komissiolle 2. helmikuuta 2015 työhönsä ja julkisiin kuulemisiin perustuvan loppuraportin 12, jossa käsitellään ESMA:n antamaa teknistä neuvontaa mahdollisista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta (EUVL L 331, , s. 84). ESMA:lle esitetty pyyntö antaa teknistä neuvontaa mahdollisista delegoiduista säädöksistä, jotka koskevat sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) annettua asetusta. Saatavilla osoitteessa: Saatavilla osoitteessa: abuse_regulation_0.pdf. Saatavilla osoitteessa: ESMA/2014/808. Saatavilla osoitteessa: on_mar_draft_technical_advice_0.pdf. ESMA:n loppuraportti (Final Report ESMA 2015/224). Saatavilla osoitteessa: FI 4 FI

5 delegoiduista säädöksistä, jotka koskevat markkinoiden väärinkäyttöasetusta. ESMA on antanut osana teknistä neuvontaa myös selvityksen siitä, kuinka kuulemisten tulokset on otettu huomioon laadittaessa komissiolle toimitettavia lopullisia teknisiä neuvoja. Delegoitujen säädösten keskeisistä osista keskusteltiin Euroopan arvopaperikomitean asiantuntijaryhmän kokouksissa 11. helmikuuta, 23. huhtikuuta ja 19. toukokuuta Euroopan parlamentin jäsenten kanssa on myös käyty aihekohtaisia keskusteluja. Kun komissio järjesti valmistelutyönsä aikana asiankuuluvia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla, ja valmisteli delegoituja säädöksiä, sen yksiköt varmistivat, että asianomaiset asiakirjat toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Edellä mainittua kattavaa kuulemisprosessia ja kenttätestausta täydennettiin vaikutustenarviointiraportilla. Vaikutustenarviointilautakunta antoi myönteisen lausunnon 22. toukokuuta Vaikutustenarviointiraportissa käsitellään yksityiskohtaisesti delegoidun asetuksen eri osia ja keskitytään niiden toimintavaihtoehtojen arviointiin, joilla asetuksessa (EU) N:o 596/2014 säädetty valtuutus voidaan parhaiten panna täytäntöön. Delegoidun asetuksen tavoitteena on varmistaa sijoittajansuoja, jolla estetään markkinoiden väärinkäyttö (sisäpiirikaupat, sisäpiiritiedon laiton ilmaiseminen ja markkinoiden manipulointi) ja lisätä unionin rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä, yhdentymistä ja luotettavuutta. 3.1 Kustannus-hyötyanalyysi Delegoitujen asetusten vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin toimintavaihtoehtoja asetukseen (EU) N:o 596/2014 liittyvien yksittäisten kysymysten osalta. Koska kullekin vaikutustenarvioinnissa analysoidulle kysymykselle valittiin ainoastaan yksi toimintavaihtoehto, parhaiksi valittujen vaihtoehtojen välillä on suhteellisen vähän vuorovaikutusta, päällekkäisyyttä tai häiriöitä. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin useita vaikutuksia, muun muassa kustannuksia ja hyötyjä (kustannussäästöjä), sosiaalisia vaikutuksia, vaikutuksia liikkeeseenlaskijoihin pk-yritysten kasvumarkkinoilla, vaikutuksia kolmansiin maihin ja EU:n kilpailukykyyn sekä laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi ympäristöön ja perusoikeuksiin. Analysoitujen toimintavaihtoehtojen odotetaan kaiken kaikkiaan omalta osaltaan varmistavan rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden, läpinäkyvyyden ja paremman hinnanmuodostuksen. Niillä myös rajoitetaan sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja autetaan keventämään hallinnollista rasitusta. Parhaina pidettyjen vaihtoehtojen paketin odotetaan edistävän asetuksen (EU) N:o 596/2014 tuloksellista täytäntöönpanoa. 3.2 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Euroopan komission ja EU:n oikeutta toimia analysoidaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksesta annettuun ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa. Toimien oikeusperustan muodostaa ja sitä rajaa komissiolle asetuksessa (EU) N:o 596/2014 siirretty valtaa hyväksyä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Asetuksessa edellytetään, että delegoituja säädöksiä annetaan tietyillä aloilla sen varmistamiseksi, että asetus (EU) N:o 596/2014 pannaan täytäntöön yhdenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopan unionissa. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti (SEUT-sopimuksen 5 artiklan 3 kohta) EU:n tasolla olisi toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden tai FI 5 FI

6 vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla. Analysoitaessa konkreettisia vaihtoehtoja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamiselle on harkittava tarvittavan yhdenmukaistamisen tarkka sisältöä ja laajuutta ja otettava toissijaisuusperiaate huomioon kaikissa vaiheissa. Pelkillä jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla ei kuitenkaan voitaisi ratkaista tehokkaasti ja tuloksellisesti näitä kysymyksiä rahoitusmarkkinoiden rajat ylittävän luonteen vuoksi. Tuloksena olisi sisämarkkinoiden entistä pahempi pirstaloituminen, kun jäsenvaltiot soveltaisivat rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta koskevia erilaisia sääntöjä. Tällainen kehitys olisi selvästi vastoin asetuksen (EU) N:o 596/2014 kirjainta ja henkeä. Toisin sanoen, jos sääntöjä ei määritetä tarkemmin, on olemassa vaara, että markkinoiden väärinkäyttöasetukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa kuvattuihin taustalla oleviin ongelmiin ei puututa asianmukaisesti, eikä asetuksen (EU) N:o 596/2014 mukaisten politiikkatoimien tavoitteita saavuteta. Oikeasuhteisuutta arvioidaan tässä vaikutustenarvioinnissa toimintavaihtoehtojen analysoinnin tasolla tarkastelemalla sitä, kuinka tuloksellisia ja kustannustehokkaita toimintavaihtoehdot ovat asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Näin varmistetaan, että yksittäinen vaihtoehto ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. 3. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ 4.1 II luku: Kolmansien maiden tiettyihin julkisiin elimiin ja keskuspankkeihin sovellettava poikkeus Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 1 kohdassa säädetään poikkeuksesta, jonka mukaan asetusta ei sovelleta liiketoimiin, toimeksiantoihin tai toimintaan rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitamista koskevan politiikan toteuttamiseksi, kun näiden liiketoimien, toimeksiantojen tai toiminnan toteuttajana on jäsenvaltio, Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenet, yhden tai useamman jäsenvaltion ministeriö, virasto tai erillisyhtiö tai niiden puolesta toimiva henkilö tai, jos jäsenvaltio on liittovaltio, jokin liittovaltion jäsenistä. Asetuksen 6 artiklan 5 kohdan mukaan komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla laajennetaan tämä poikkeus koskemaan tiettyjä kolmansien maiden julkisia elimiä ja keskuspankkeja. Asetuksen 6 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio valmisteli ja esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan kolmansissa maissa sellaisten julkisten elinten, joiden tehtävänä on julkisen velan hallinnointi tai jotka osallistuvat siihen, ja keskuspankkien kansainvälistä käsittelyä. Kertomus sisältää vertailevan analyysin siitä, miten kyseisiä tiettyjä elimiä ja keskuspankkeja käsitellään kolmansien maiden oikeusjärjestelmissä, sekä riskinhallintastandardit, joita sovelletaan näiden elinten ja keskuspankkien tekemiin liiketoimiin kyseisillä lainkäyttöalueilla. Kertomuksessa todetaan, että on aiheellista laajentaa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu poikkeus koskemaan myös kyseisten kolmansien maiden tiettyjä julkisia elimiä ja keskuspankkeja. Tässä delegoidun asetuksen osassa täytetään asetukseen (EU) N:o 596/2014 perustuva valtuutus määrittämällä ne kolmansien maiden julkiset elimet ja keskuspankit, joille on myönnetty poikkeus asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 1 kohdan mukaisesti. 4.2 III luku: Markkinoiden manipuloinnin indikaattorit Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 5 kohdan mukaan komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tarkennetaan liitteessä I vahvistettuja indikaattoreita niihin FI 6 FI

7 liittyvien osatekijöiden selventämiseksi ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuneen teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi. Asetuksessa (EU) N:o 596/2014 määritetään toiminnot ja toimintatavat, joita olisi pidettävä markkinoiden manipulointina, ja luetellaan esimerkkejä indikaattoreista, jotka liittyvät vääriin tai harhaanjohtaviin signaaleihin ja hinnan varmistamiseen, valetointen tai muiden vilpillisten menettelyjen tai järjestelyjen käyttöön (12 artiklan 1 3 kohta ja liite I). Tässä delegoidun asetuksen osassa täytetään asetukseen (EU) N:o 596/2014 perustuva valtuutus täsmentämällä markkinoiden manipuloinnin indikaattoreita, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I. 4.3 IV luku: Alarajat, joiden perusteella tietyille päästöoikeusmarkkinoiden toimijoille myönnetään poikkeus vaatimuksesta julkistaa sisäpiiritieto Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 2 kohdassa säädetään, että päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten on julkistettava sisäpiiritieto liiketoimintaansa liittyvistä päästöoikeuksista, mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmädirektiivissä määritetyt ilmailualan toiminnot ja laitokset. Esitettävien tietojen olisi sisällettävä tiedot niiden laitosten kapasiteetista ja käyttöasteesta, mukaan lukien tiedot näiden laitosten olemisesta poissa käytöstä. Asetuksessa (EU) N:o 596/2014 kuitenkin säädetään, että päästöoikeusmarkkinoiden toimijoiden ei katsota olevan asetuksessa määriteltyjä päästöoikeuksien markkinoilla toimivia markkinaosapuolia, jos niiden laitosten tai ilmailutoimintojen päästöt eivät ylitä hiilidioksidiekvivalentin alarajaa ja, jos ne harjoittavat polttotoimintoja, niiden lämmöntuotto ei ylitä alarajaa. Päästöoikeusmarkkinoiden toimijoihin, jotka eivät kuulu päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten määritelmän piiriin, ei sovelleta edellä mainittuja sisäpiiritiedon julkistamista koskevia vaatimuksia, koska niiden ei katsota vaikuttavan huomattavasti päästöoikeuksien ja huutokauppatuotteiden hintaan. Tässä delegoidun asetuksen osassa täytetään asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 2 kohdan kolmannen alakohtaan perustuva valtuutus ja vahvistetaan alarajat, joihin päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin sovellettava vaatimus julkistaa sisäpiiritiedot perustuu. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan ulkoisten toimeksisaajien (Europe Economics ja Norton Rose Fulbright) tekemään tutkimukseen nojautuen alarajat, jotka kattavat suurimmat päästöjen aiheuttajat, mutta samalla jättävät tiedonantovaatimusten ulkopuolelle pienemmät toimijat, joiden päästöjen ei odoteta vaikuttavan huomattavasti päästöoikeuksien tai niiden johdannaisten hintoihin. Tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2014, ja siinä suositellaan alarajaksi 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Tämä päästöjen alaraja vastaa lämmöntuoton MW:n alarajaa. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että nämä alarajat ylittää 70 yritystä (857 yritystä jää niiden alapuolelle), mikä kattaa noin 70 prosenttia vuoden 2011 kokonaispäästöistä. 4.4 V luku: Toimivaltaisen viranomaisen määrittäminen vastaanottamaan ilmoitukset sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 3 kohdassa komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritellään toimivaltainen viranomainen, jolle on ilmoitettava tapauksista, joissa sisäpiiritiedon julkistaminen on viivästynyt tai viivästyy. Asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijat ilmoittavat yleisölle mahdollisimman pian yksityiskohtaisista ei-julkisista hintaan vaikuttavista tiedoista, joilla olisi julkistettaessa huomattava vaikutus kyseisen liikkeeseenlaskijan rahoitusvälineiden FI 7 FI

8 hintoihin, jos nämä tiedot koskevat suoraan kyseistä liikkeeseenlaskijaa. Samanlaista velvoitetta sovelletaan myös päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Velvollisuudesta julkistaa tiedot välittömästi voidaan poiketa 17 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti, ja liikkeeseenlaskija tai päästöoikeuksien markkinoilla toimiva markkinaosapuoli voi omalla vastuullaan lykätä sisäpiiritiedon julkistamista. Tällöin liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle, joka määritellään 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti delegoidussa säädöksessä. Erityisesti 17 artiklan 4 kohdan mukaan liikkeeseenlaskija tai päästöoikeuksien markkinoilla toimiva markkinaosapuoli voi omalla vastuullaan lykätä sisäpiiritiedon julkistamista, jos esimerkiksi sisäpiiritiedon välitön julkistaminen todennäköisesti vaarantaisi liikkeeseenlaskijan oikeutetut edut (esimerkiksi käynnissä olevat neuvottelut, joihin tietojen julkistaminen voi vaikuttaa, tai tapaukset, joissa liikkeeseenlaskijan muun elimen on annettava hyväksyntänsä ennen kuin päätös tai sopimus tulee voimaan, minkä vuoksi tietoja ei pitäisi julkistaa ennen sitä). Tällaisissa tapauksissa, joissa liikkeeseenlaskija tai päästöoikeuksien markkinoilla toimiva markkinaosapuoli on lykännyt sisäpiiritiedon julkistamista, sen on 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle jälkikäteen sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä. Lisäksi 17 artiklan 5 kohdassa säädetään, että rahoitusjärjestelmän vakauden säilyttämiseksi liikkeeseenlaskijan on ilmoitettava etukäteen toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan lykätä julkistamista ja saatava tämän toimivaltaisen viranomaisen suostumus, jos sisäpiiritiedon julkistaminen saattaisi vaarantaa liikkeeseenlaskijan ja rahoitusjärjestelmän rahoitusvakauden. Delegoidussa säädöksessä pyritään varmistamaan, että kaikissa tapauksissa ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen viranomainen on se viranomainen, jolla on suurin intressi valvoa markkinoita, ja välttämään harkintavallan antaminen liikkeeseenlaskijalle. Päästöoikeuksien markkinoilla toimivalle markkinaosapuolelle voidaan varmuudella aina määrittää yksi toimivaltainen viranomainen valitsemalla sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa markkinaosapuoli on rekisteröity. Näin kevennetään päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten hallinnollista rasitusta varmistamalla, että niiden ei tarvitse tehdä useita rinnakkaisia ilmoituksia useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle. 4.5 VI luku: Kaupankäynti suljetun ajanjakson aikana Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 11 kohdassa kielletään organisaation johtohenkilöitä toteuttamasta liiketoimia suljetun ajanjakson aikana, joka on 30 päivää ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista kauppapaikan sääntöjen tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kielto harjoittaa liiketoimia suljetun ajanjakson aikana ei kuitenkaan ole ehdoton, ja tätä varten 19 artiklan 12 kohdassa säädetään kieltoon sovellettavasta poikkeuksesta. Liikkeeseenlaskija voi erityisesti sallia johtohenkilölle kaupankäynnin suljetun ajanjakson aikana tapauskohtaisesti siksi, että poikkeukselliset olosuhteet, kuten johtohenkilön vakavat taloudelliset ongelmat, edellyttävät osakkeiden myyntiä välittömästi. Kaupankäynti suljetun ajanjakson aikana voidaan myös poikkeuksellisesti sallia johtuen kyseisen kaupankäynnin ominaispiirteistä, kun on kyse liiketoimista, jotka tehdään esimerkiksi osana työntekijöiden omistus- tai säästöjärjestelmää, tai liiketoimista, joissa edunsaajan osuus kyseisessä arvopaperissa ei muutu. Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 13 kohdassa komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään olosuhteet, joissa liikkeeseenlaskija voi sallia kaupankäynnin suljetun ajanjakson aikana. FI 8 FI

9 Tässä delegoidun asetuksen osassa täytetään komissiolle annettu valtuutus ja täsmennetään olosuhteet, joissa liikkeeseenlaskija voi sallia kaupankäynnin suljetun ajanjakson aikana. 4.6 VII luku: Erityyppiset johtohenkilöiden liiketoimet, joista on ilmoitettava Rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyydelle annetun painoarvon vuoksi asetuksen (EU) N:o 596/ artiklassa edellytetään, että johtohenkilöt ja heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ilmoittavat osakkeisiin, vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin ja muihin rahoitusvälineisiin liittyvistä liiketoimistaan liikkeeseenlaskijalle tai toimivaltaiselle viranomaiselle. Vastaava ilmoitusvelvollisuus on päästöoikeuksien markkinoilla toimivilla markkinaosapuolilla, joiden on ilmoitettava tekemänsä päästöoikeuksiin sekä niihin perustuviin huutokauppatuotteisiin ja johdannaisiin liittyvät liiketoimet. Liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen olisi varmistettava, että ilmoitetut tiedot julkistetaan viipymättä ja viimeistään kolmen työpäivän kuluessa liiketoimesta. Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 7 kohdassa luetellaan esimerkkejä kolmentyyppisistä liiketoimista, joista on ilmoitettava: rahoitusvälineiden panttaus tai lainaus, ammattinsa puolesta liiketoimia järjestävän tai toteuttavan henkilön toteuttamat liiketoimet (mukaan lukien harkintavaltaa käytävät johtohenkilöt) ja tietyt henkivakuutukseen liittyvät liiketoimet. Tässä delegoidun asetuksen osassa täytetään asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 14 kohtaan perustuva valtuutus ja määritellään, minkä tyyppiset liiketoimet aiheuttavat ilmoitusvelvollisuuden. FI 9 FI

10 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 täydentämisestä kolmansien maiden tiettyihin julkisiin elimiin ja keskuspankkeihin sovellettavan poikkeuksen, markkinoiden manipuloinnin indikaattorien, tietojen julkistamisen rajaarvojen, lykkäämistä koskevat ilmoitukset vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen, suljettuina ajanjaksoina sallitun kaupankäynnin sekä johtohenkilöiden ilmoitettavien liiketoimien tyyppien osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 1, sekä erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan, 12 artiklan 5 kohdan, 17 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 19 artiklan 13 ja 14 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Asetuksessa (EU) N:o 596/2014 siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä useista toisiinsa läheisesti liittyvistä aiheista, jotka koskevat kolmansien maiden tietyille julkisille elimille ja keskuspankeille myönnettävää poikkeusta kyseisen asetuksen soveltamisalasta; markkinoiden manipuloinnin indikaattoreita; raja-arvoja, joiden ylittyessä päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten on julkistettava sisäpiiritietoja; sen toimivaltaisen viranomaisen määrittämistä, jolle sisäpiiritiedon viivästyneestä julkistamisesta ilmoitetaan; olosuhteita, joissa liikkeeseenlaskija voi sallia kaupankäynnin suljetun ajanjakson aikana sekä johtohenkilöiden ilmoitettavien liiketoimien tyyppejä. (2) Jäsenvaltioiden, Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsenten, yhden tai useamman jäsenvaltion ministeriöiden, muiden elinten ja erillisyhtiöiden tai unionin ja tiettyjen muiden julkisten elinten tai niiden puolesta toimivien henkilöiden toimintaa rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitoa koskevan politiikan alalla ei pitäisi rajoittaa, kunhan toimenpiteet toteutetaan yleisen edun mukaisesti ja ainoastaan näiden politiikkojen toteuttamiseksi. (3) Asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta myönnettävä poikkeus, joka koskee yleisen edun mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä, voidaan asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 5 kohdan mukaisesti laajentaa koskemaan kolmansien maiden tiettyjä julkisia elimiä, joiden tehtävänä on julkisen velan hallinnointi tai jotka osallistuvat siihen, ja keskuspankkeja, kun ne täyttävät asiaa koskevat vaatimukset. 1 EUVL L 173, , s. 1. FI 10 FI

11 Tätä varten komissio laati ja esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan kolmansien maiden sellaisten julkisten elinten, joiden tehtävänä on julkisen velan hallinnointi tai jotka osallistuvat siihen, sekä keskuspankkien kansainvälistä käsittelyä. Kertomus sisältää vertailevan analyysin siitä, miten kyseisiä tiettyjä elimiä ja keskuspankkeja käsitellään kolmansien maiden oikeusjärjestelmissä, sekä riskinhallintastandardit, joita sovelletaan näiden elinten ja keskuspankkien tekemiin liiketoimiin kyseisillä lainkäyttöalueilla. Kertomuksessa todetaan vertailevan analyysin perusteella, että olisi asianmukaista laajentaa poikkeus, joka koskee liiketoimia, toimeksiantoja ja toimintaa rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitamista koskevan politiikan toteuttamiseksi, koskemaan myös kyseisten kolmansien maiden tiettyjä julkisia elimiä ja keskuspankkeja. (4) Poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvista kolmansien maiden julkisista elimistä ja keskuspankeista olisi laadittava luettelo, jota tarkistetaan tarpeen mukaan. (5) On olennaista täsmentää asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I säädettyjä vääriin tai harhaanjohtaviin signaaleihin sekä hintojen varmistamiseen liittyviä markkinoiden manipuloinnin indikaattoreita, jotta voidaan selkiyttää niiden osatekijöitä ja ottaa huomioon tekniikan kehitys rahoitusmarkkinoilla. Tämän vuoksi kyseisistä indikaattoreista olisi laadittava ohjeellinen luettelo, johon sisältyy myös esimerkkejä käytännöistä. (6) Joidenkin käytäntöjen osalta olisi määritettävä lisäindikaattoreita, koska niillä voidaan selkiyttää ja kuvailla näitä käytäntöjä. Kyseisten indikaattorien luetteloa ei olisi pidettävä tyhjentävänä eikä lopullisena; myöskään indikaattorien suhteita yhteen tai useampaan käytännön esimerkkiin ei olisi katsottava rajoittaviksi. Käytännöistä annettavia esimerkkejä ei sinänsä tarvitse katsoa markkinoiden manipuloinniksi, vaan niitä olisi käytettävä apuna, kun markkinatoimijat ja toimivaltaiset viranomaiset tutkivat liiketoimia tai kauppaa koskevia toimeksiantoja. (7) Olisi noudatettava oikeasuhteista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon asianomaisten rahoitusvälineiden ja markkinoiden erityisluonne ja -piirteet. Esimerkkejä voidaan yhdistää ja niillä voidaan havainnollistaa yhtä tai useampaa markkinoiden manipuloinnin indikaattoria, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I. Näin ollen yksittäinen käytäntö saattaa liittyä yhteen tai useampaan asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I säädettyyn markkinoiden manipuloinnin indikaattoriin riippuen siitä, miten käytäntöä sovelletaan, ja jonkin verran päällekkäisyyttä voi esiintyä. Vastaavasti jotkin muutkin käytännöt voivat kuvata kutakin tässä asetuksessa esitettyä indikaattoria, vaikka niihin ei ole erikseen viitattu tässä asetuksessa. Näin ollen markkinatoimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon muut täsmentämättömät olosuhteet, joita voitaisiin asetuksessa (EU) N:o 596/2014 esitetyn määritelmän mukaisesti pitää potentiaalisena markkinoiden manipulointina. (8) Jotkin tässä asetuksessa esitetyt esimerkit käytännöistä kuvaavat tapauksia, jotka kuuluvat markkinoiden manipuloinnin käsitteen piiriin tai viittaavat tietyiltä osin manipuloivaan toimintaan. Toisaalta joitakin esimerkkejä käytännöistä voidaan pitää oikeutettuina, jos esimerkiksi henkilö, joka suorittaa liiketoimen tai antaa kauppaa koskevan toimeksiannon, joka voidaan katsoa markkinoiden manipuloinniksi, pystyy osoittamaan, että hänen perusteensa suorittaa kyseinen liiketoimi tai antaa kauppaa koskeva toimeksianto ovat oikeutettuja ja asianomaisilla markkinoilla hyväksytyn käytännön mukaisia. FI 11 FI

12 (9) Lueteltaessa esimerkkejä käytännöistä, jotka viittaavat markkinoiden manipuloinnin indikaattoreihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I, tämän asetuksen liitteessä II esitetyt ristiviittaukset sisältävät sekä asiaankuuluvan esimerkin käytännöstä että kyseiseen esimerkkiin liittyvän lisäindikaattorin. (10) Tässä asetuksessa esitettyjen markkinoiden manipuloinnin indikaattorien osalta viittauksella kauppaa koskeviin toimeksiantoihin tarkoitetaan kaikentyyppisiä toimeksiantoja, mukaan luettuina alkuperäiset toimeksiannot sekä niiden muutokset, päivitykset ja peruutukset riippumatta siitä, onko toimeksiannot toteutettu, ja riippumatta tavasta, jolla kauppapaikalle on päästy, liiketoimi on toteutettu tai kauppaa koskeva toimeksianto on tehty, ja riippumatta siitä, onko toimeksianto kirjattu markkinapaikan tarjouskirjaan. (11) Päästöoikeuksien markkinoilla toimivat markkinaosapuolet ovat päästöoikeusmarkkinoiden toimijoiden erityinen alaryhmä. Päästöoikeusmarkkinoiden toimijoista olisi katsottava päästöoikeuksien markkinoilla toimiviksi markkinaosapuoliksi päästöille asetetun alarajan ylittävät toimijat, ja sisäpiiritiedon julkistamista koskevaa vaatimusta olisi sovellettava ainoastaan niihin. Tämän vuoksi kyseiset alarajat olisi määriteltävä selkeästi. (12) Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 4 kohdassa esitetyn sisäpiiritiedon määritelmän mukaisesti päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen on arvioitava tapauskohtaisesti, täyttävätkö arvioinnin kohteena olevat tiedot sisäpiiritiedon kriteerit. Tämä viittaa siihen, että päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen ei odoteta julkistavan kaikkia tietoja fyysisistä toimistaan. Päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen olisi arvioitava asianmukaisesti kyseessä olevat tiedot ottaen huomioon markkinaolosuhteet ja muut ulkoiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa päästöoikeuden hintaan tiettynä ajankohtana, jolloin tiedot muodostuvat. (13) Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 2 kohdassa vahvistetulla poikkeuksella päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen määritelmän ulkopuolelle rajataan ne päästöoikeusmarkkinoiden toimijat, joiden omistuksessa, määräysvallassa tai vastuulla olevien laitosten tai ilmailutoimintojen päästöt eivät edellisenä vuonna ylittäneet hiilidioksidiekvivalentin alarajaa ja, jos ne harjoittavat polttotoimintoja, niiden lämmöntuotto ei ylittänyt alarajaa. Näin ollen alarajojen pitäisi koskea kaikkia liiketoimintoja, mukaan luettuina ilmailualan toiminnot ja laitokset, jotka ovat asianomaisen päästöoikeusmarkkinoiden toimijan, sen emoyrityksen tai sidosyrityksen omistuksessa tai määräysvallassa, tai joihin liittyvistä operatiivisista asioista asianomainen toimija, sen emoyritys tai sidosyritys vastaa joko kokonaan tai osittain. (14) Lisäksi hiilidioksidiekvivalentin ja lämmöntuoton vuosittaisia alarajoja olisi tarkasteltava kumulatiivisesti määritettäessä sitä, onko vaatimusta sovellettava. Tämä merkitsee sitä, että 17 artiklan 2 kohdan mukaista tietojen julkistamisvelvollisuutta on sovellettava, jos vähintään yksi kahdesta alarajasta ylittyy. (15) Jotta voidaan sekä parantaa markkinoiden luotettavuutta että välttää liiallista tietojen julkistamista, on aiheellista vahvistaa alarajat tasolle, jolla vapautetaan velvoitteesta yritykset, joilla ei todennäköisesti ole hallussaan sisäpiiritietoa. (16) Alarajoja olisi tarkistettava tarpeen mukaan, jotta voidaan arvioida niiden toimivuutta muun muassa suhteessa odotettuun läpinäkyvyyden lisääntymiseen päästöoikeuksien markkinoilla (mukaan luettuina ilmoitettujen tapausten lukumäärä ja syntyvä hallinnollinen rasitus), päästöoikeuksien markkinoiden kehitys- ja kypsyysasteeseen, FI 12 FI

13 päästöoikeusmarkkinoiden toimijoiden lukumäärään sekä yrityskohtaisten tietojen saatavuuteen, hintojen muodostumiseen ja investointipäätöksiin kohdistuvaan vaikutukseen päästöoikeuksien markkinoilla. (17) Seuraavien seikkojen vuoksi olisi varmistettava, että kaikissa tapauksissa ilmoituksen vastaanottava toimivaltainen viranomainen on se viranomainen, jolla on suurin intressi valvoa markkinoita, ja vältettävä harkintavallan antaminen liikkeeseenlaskijalle: asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalaa on laajennettu rahoitusvälineiden osalta; vaatimusta tehdä jälkikäteen ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle sovelletaan liikkeeseenlaskijoihin, jotka ovat pyytäneet rahoitusvälineidensä ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla jäsenvaltiossa tai hyväksyneet sen, tai jos on kyse välineistä, joilla käydään kauppaa ainoastaan monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai muissa organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, vaatimusta sovelletaan liikkeeseenlaskijoihin, jotka ovat hyväksyneet kaupankäynnin rahoitusvälineillään monenkeskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai ovat pyytäneet rahoitusvälineidensä ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä jäsenvaltiossa; ja tällaiset liikkeeseenlaskijat voivat asettaa rahoitusvälineensä kaupankäynnin kohteeksi tai pitää niitä kaupan kauppapaikoilla eri jäsenvaltioissa. Tämä menetelmä perustuu oman pääoman ehtoisten arvopaperien käsitteen käyttöön. (18) Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 4 kohdan mukaista velvollisuutta ilmoittaa sisäpiiritietojen julkistamisen lykkäämisestä toimivaltaiselle viranomaiselle sovelletaan myös päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin. Soveltamisalan osalta asetusta (EU) N:o 596/2014 sovelletaan päästöoikeuksien markkinoilla toimiviin markkinaosapuoliin niiden toimiessa päästöoikeuksien tai niihin perustuvien huutokauppatuotteiden ensimarkkinoilla (tarjousten tekeminen huutokaupoissa) ja päästöoikeuksien johdannaisten jälkimarkkinoilla. (19) Sen varmistamiseksi, että päästöoikeuksien markkinoilla toimiville markkinaosapuolille voidaan varmuudella nimetä yksi toimivaltainen viranomainen, asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 4 kohdan mukaiset ilmoitukset vastaanottavan toimivaltaisen viranomainen olisi oltava mainitun asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa päästöoikeuksien markkinoilla toimiva markkinaosapuoli on rekisteröity, eikä toimivaltainen viranomainen niillä yksittäisillä kauppapaikoilla, joilla käydään kauppaa päästöoikeuksilla. (20) Päästöoikeuksien markkinoilla toimivalle markkinaosapuolelle voidaan varmuudella aina määrittää yksi toimivaltainen viranomainen valitsemalla sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa markkinaosapuoli on rekisteröity; näin kevennetään päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten hallinnollista rasitusta varmistamalla, että niiden ei tarvitse tehdä useita rinnakkaisia ilmoituksia useammalle toimivaltaiselle viranomaiselle. (21) Liikkeeseenlaskija voi poikkeuksellisissa olosuhteissa antaa johtotehtävissä toimivalle henkilölle luvan myydä liikkeeseenlaskijan osakkeita välittömästi suljetun ajanjakson aikana. Liikkeeseenlaskijan olisi annettava lupa tapauskohtaisesti ja edellyttäen, että johtotehtävissä toimiva henkilö on ennen kaupankäyntiä pyytänyt liikkeeseenlaskijalta lupaa kaupankäyntiin ja saanut sen. Jotta liikkeeseenlaskija voi arvioida kunkin yksittäisen tapauksen erityisolosuhteet, kyseinen pyyntö olisi perusteltava, ja lisäksi olisi annettava selvitys suunnitellusta liiketoimesta ja kuvaus poikkeuksellisista olosuhteista. FI 13 FI

14 (22) Lupa kaupankäyntiin olisi myönnettävä vain niissä tapauksissa, joissa liiketoimen perusteet ovat poikkeuksellisia. Tätä poikkeusta kiellosta käydä kauppaa suljetun ajanjakson aikana olisi tulkittava suppeasti, jotta sen soveltamisalaa ei aiheettomasti laajenneta. Olosuhteiden, joissa poikkeus voidaan myöntää, pitäisi olla paitsi erittäin kiireellisiä myös odottamattomia ja pakottavia, eikä johtotehtävissä toimiva henkilö ole saanut vaikuttaa niiden syntymiseen. (23) Kun johtotehtävissä toimivat henkilöt perustelevat tilanteita, jotka ovat odottamattomia, pakottavia eivätkä heidän hallinnassaan, heidän olisi saatava myydä ainoastaan ne osakkeet, joista saadaan tarvittavat taloudelliset resurssit. Nämä tilanteet voisivat syntyä taloudellisesta sitoumuksesta, joka johtotehtävissä olevan henkilön on täytettävä, kuten oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen vaatimus, mukaan lukien tuomioistuimen määräys; lisäksi edellytetään, että johtotehtävissä oleva henkilö ei voi kohtuudella täyttää kyseistä sitoumusta ilman asianomaisten osakkeiden myyntiä. Kyseeseen voisi tulla myös tilanne, johon johtotehtävissä toimiva henkilö on joutunut ennen suljetun ajanjakson alkua (esimerkiksi verovelka), ja jossa tämä ei pysty kokonaan tai osittain rahoittamaan maksua kolmannelle osapuolelle muuten kuin myymällä liikkeeseenlaskijan osakkeita. (24) Kun on kyse liiketoimista, jotka tehdään osana työntekijöiden omistus- tai säästöjärjestelmää taikka johtoaseman edellytyksenä olevien osakkeiden tai osakkeensaantioikeuksien hankintaa tai näihin liittyen, on määritettävä, voiko liikkeeseenlaskija antaa niihin luvan. Tämän vuoksi tietyt liiketoimityypit olisi yksilöitävä selkeästi ja määriteltävä yksityiskohtaisesti. Tällaisten liiketoimien ominaispiirteet liittyvät niiden luonteeseen (esim. osto tai myynti, option tai muun oikeuden toteuttaminen), liiketoimen ajoitukseen tai ajankohtaan, jona johtotehtävissä toimiva henkilö liittyy tiettyyn järjestelmään, sekä siihen, olivatko liiketoimi ja sen ominaispiirteet (esimerkiksi toteutuspäivä ja määrä) sovittuja, suunniteltuja ja organisoituja kohtuullisen hyvissä ajoin ennen suljetun ajanjakson alkamista. (25) Lisäksi johtotehtävissä toimivan henkilön aloitteesta voidaan suorittaa liiketoimia, joissa edunsaajan osuus ei muutu, edellyttäen että kyseinen henkilö on pyytänyt ja saanut liiketoimeen luvan liikkeeseenlaskijalta ennen sen suorittamista. Tällaisen liiketoimen pitäisi liittyä ainoastaan asianomaisten rahoitusvälineiden siirtoon johtotehtävissä toimivan henkilön tilien välillä (esimerkiksi järjestelmien välillä) ilman, että siirrettävien rahoitusvälineiden hinta muuttuu. Tähän lähestymistapaan eivät sisälly rahoitusvälineiden siirto tai muut liiketoimet (kuten myynnit ja ostot) johtotehtävissä toimivan henkilön ja muun henkilön välillä, eivätkä etenkään johtotehtävissä toimivan henkilön ja hänen kokonaan omistamansa oikeushenkilön välillä. (26) Asetuksessa (EU) N:o 596/2014 velvoitetaan johtotehtävissä toimivat henkilöt sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ilmoittamaan liikkeeseenlaskijalle ja toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki heidän omaan lukuunsa tehdyt kyseisen liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin liittyvät liiketoimet. Johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden on ilmoitettava myös päästöoikeuksien markkinoilla toimiville markkinaosapuolille kaikki omaan lukuunsa tehdyt päästöoikeuksiin, niihin perustuviin huutokauppatuotteisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin liittyvät liiketoimet. (27) Liikkeeseenlaskijan tai päästöoikeuksien markkinoilla toimivan markkinaosapuolen organisaatiossa johtotehtävissä toimivien ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden FI 14 FI

15 toteuttamista liiketoimista ilmoittaminen ei ole ainoastaan arvokasta tietoa markkinatoimijoille, vaan se antaa myös toimivaltaisille viranomaisille lisäkeinon valvoa markkinoita. Tällaisten henkilöiden velvollisuus ilmoittaa liiketoimista ei rajoita niiden velvollisuutta pidättyä markkinoiden väärinkäytöstä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) N:o 596/2014. (28) Velvoite ilmoittaa johtotehtävissä toimivien ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimista koskee monenlaisia toimia ja käsittää kaikki omaan lukuun toteutetut liiketoimet. Tämän vuoksi on tarpeen laatia esimerkinomainen luettelo niistä liiketoimityypeistä, jotka olisi ilmoitettava. Näin voidaan paitsi edistää johtotehtävissä toimivien ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden suorittamien liiketoimien täyden läpinäkyvyyden saavuttamista myös pienentää ilmoitusvelvollisuuden kiertämisen riskiä yksilöimällä erityyppisiä ilmoitettavia liiketoimia. (29) Koska asetuksen 19 artiklan 14 kohdassa säädetyn valtuutuksen piiriin kuuluvien liiketoimien määrä on suuri, eikä sitä voida rajoittaa koskemaan vain 19 artiklan 7 kohdassa nimenomaisesti lueteltuja kolmea liiketoimityyppiä, on aiheellista laatia esimerkinomainen luettelo liiketoimityypeistä, jotka olisi ilmoitettava. (30) Ehdollisten liiketoimien osalta ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun yksi tai useampi liiketoimeen liittyvä ehto täyttyy eli silloin kyseinen liiketoimi tosiasiallisesti suoritetaan. Tämän vuoksi ei ole syytä velvoittaa tekemään ilmoitusta sekä ehdollisesta sopimuksesta että asianomaisten ehtojen täyttymisen seurauksena suoritettavasta liiketoimesta; tällaiset ilmoitukset aiheuttaisivat käytännössä sekaannusta erityisesti silloin, kun ehdot eivät täyty eikä liiketoimea suoriteta. (31) Asetukseen (EU) N:o 596/2014 sisältyviä asiaa koskevia säännöksiä ja valtuutuksia aletaan soveltaa vasta 3 päivänä heinäkuuta Tämän vuoksi on tärkeää, että tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan myös samasta päivästä alkaen. (32) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean asiantuntijaryhmän lausunnon mukaiset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat: 1. asetuksessa (EU) N:o 596/2014 säädetyistä velvoitteista ja kielloista myönnettävän poikkeuksen ulottamista koskemaan kolmansien maiden tiettyjä julkisia elimiä ja keskuspankkeja niiden hoitaessa tehtäviään rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitoa koskevan politiikan alalla; 2. markkinoiden manipuloinnin indikaattoreita, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I; 3. päästöjen alarajoja, joiden ylittyessä päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten on julkistettava sisäpiiritietoja; 4. toimivaltaista viranomaista, jolle on ilmoitettava sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisestä; 5. olosuhteita, joissa liikkeeseenlaskija voi sallia kaupankäynnin suljetun ajanjakson aikana; FI 15 FI

16 6. liiketoimityyppejä, jotka synnyttävät velvollisuuden ilmoittaa johtohenkilöiden liiketoimista. 2 artikla Määritelmät Tätä asetusta sovellettaessa oman pääoman ehtoisilla arvopapereilla tarkoitetaan direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan a alakohdassa mainittua siirtokelpoisten arvopapereiden lajia. 3 artikla Poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat kolmansien maiden julkiset elimet ja keskuspankit Asetusta (EU) N:o 596/2014 ei sovelleta liiketoimiin, toimeksiantoihin eikä toimintaan rahapolitiikan, valuuttakurssipolitiikan tai julkisen velan hoitamista koskevan politiikan toteuttamiseksi, jos ne toteuttavat tämän asetuksen liitteessä I luetellut kolmansien maiden julkiset elimet ja keskuspankit toimivat yleisen edun mukaisesti ja ainoastaan näiden politiikkojen toteuttamiseksi. 4 artikla Markkinoiden manipuloinnin indikaattorit 1. Asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I olevassa A jaksossa mainittujen vääriin tai harhaanjohtaviin signaaleihin sekä hintojen varmistamiseen liittyvien markkinoiden manipuloinnin indikaattorien osalta tämän asetuksen liitteessä II olevassa 1 jaksossa säädetään asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I olevan A jakson a g alakohdassa esitettyjä indikaattoreita koskevista käytännöistä. 2. Asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I olevassa B jaksossa mainittujen valetointen tai muiden vilpillisten menettelyjen tai järjestelyjen käyttöön liittyvien markkinoiden manipuloinnin indikaattorien osalta tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2 jaksossa säädetään asetuksen (EU) N:o 596/2014 liitteessä I olevan B jakson a ja b alakohdassa esitettyjä indikaattoreita koskevista käytännöistä. 5 artikla Hiilidioksidipäästöjen ja lämmöntuoton alarajat 1. Asetuksen (EU) N:o 596/ artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovellettaessa (a) (b) hiilidioksidiekvivalentin alaraja on 6 miljoonaa tonnia vuodessa; lämmöntuoton alaraja on MW. 2. Edellä 1 kohdassa säädettyjä alarajoja sovelletaan ryhmätasolla ja ne koskevat kaikkia liiketoimintoja, mukaan luettuina ilmailualan toiminnot ja laitokset, jotka ovat asianomaisen päästöoikeusmarkkinoiden toimijan, sen emoyrityksen tai sidosyrityksen omistuksessa tai määräysvallassa, tai joihin liittyvistä operatiivisista asioista asianomainen toimija, sen emoyritys tai sidosyritys vastaa joko kokonaan tai osittain. FI 16 FI