Elinkeinoelämän läpilyönti

Transkriptio

1

2 2 Navitas News 2/2014 Pääkirjoitus Tiiviillä yhteistyöllä saavutamme jatkossakin tarvittavat läpilyönnit Elinkeinoelämän läpilyönti Pesäpallo on amerikkalaisesta baseballista ja 1900-luvun alussa Suomessa pelatusta kuningaspallosta jalostettu pallopeli, jonka kehitti Lauri Tahko Pihkala 1910-luvulla. Pesäpallo on Suomen kansallispeli. Yrityselämästä ja urheilusta voidaan hyvin usein löytää samankaltaisuuksia, enkä malta olla hakematta myös tässä kirjoituksessa yhteisiä nimittäjiä talousalueemme elinkeinoelämän nykyhetken ja arvostetun kansallispelimme välillä. Varkauden alueen elinkeinoelämän uutisoinnissa on ollut kesän aikana ilahduttavan paljon positiivisia uutisaiheita. Kansallisestikin merkittävä Stora Enson investointipäätös muuntaa Varkauden tehtaiden hienopaperia tuottava PK3 kartonkia tuottavaksi linjaksi oli pitkään odotettu ja monessa mielessä tärkeä uutinen talousalueellemme. Toinen merkittävä investointiuutinen on Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoshanke, joka etenee askel askeleelta. Lopullinen investointipäätös syntynee syyskuun aikana. Edellä mainitut talousalueemme mittakaavassa merkittävät teolliset investoinnit tarjoavat monelle toimijalle mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia olipa sitten kyseessä investointiin suoraan kytkeytyvä alihankkija tai kaupan-/palvelualan toimija. Toki alueemme elinkeinoelämässä on muitakin ilonaiheita. Kansallispelimme termein voimme todeta, että elinkeinoelämän pesät täyttyivät muun muassa edellä mainittujen investointien ja niiden vaikutuksen myötä ja varsinaiset päätökset olivat läpilyönti, jolla kaikki etenijät saadaan kotipesään ja me kaikki varkautelaiset saamme iloita syntyneestä kunniajuoksusta. Kuva: Matti Tuovinen Pesäpallon historia on Suomessa hieman yli 100-vuotinen mutta talousalueemme eduksi voidaan tässä vertailussa todeta, että varkautelaisella teollisuudella tulee ensi vuonna täyteen 200 toimeliasta vuotta. Tämä jos mikä on juhlan aihe, ja siitä meidän kaikkien tulee olla ylpeitä. Ja mikäpä onkaan parempi pohja lähteä juhlavuoteen kuin se, että alueellamme on käynnissä useita samanaikaisia teollisia investointeja, joiden työllisyysvaikutus on (eritoten rakennusaikana, mutta myös sen jälkeen) alueellemme merkittävä. Pesäpallo on joukkuepeli. Joukkueen avausyhdeksikössä on menestyksen kannalta keskeiset pelaajat, joista jokaisella on oma tärkeä roolinsa. Yrityselämässä näitä avausyhdeksikön pelaajia ovat alueemme yritykset tärkeine sidosryhmineen. Nykypesäpalloon kuuluu keskeisesti myös avausyhdeksikköä täydentävät jokeripelaajat, joilla on oma tärkeä roolinsa joukkueen menestymisessä. Varkauden elinkeinoelämää ja kansallispeliämme vertailtaessa haluan pitää meitä elinkeinoyhtiöiden edustajia juuri noina jokeripelaajina, jotka eivät ole (eikä kuulukaan olla) kentällä koko ottelutapahtuman ajan, mutta heidän osaamistaan voi (ja tulee) hyödyntää silloin, kun ottelutilanne sitä edellyttää. Tiiviillä yhteistyöllä saavutamme jatkossakin tarvittavat läpilyönnit ja viemme alueemme elinkeinoelämän kehitystä oikeaan suuntaan. Terveisin Jarkko Karvinen toimitusjohtaja, Navitas kiinteistöt Julkaisija: Navitas Kehitys Oy Navitas kiinteistöt (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja Varkauden Taitotalo Oy) Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry Toimituspäällikkö: Tuula Sydänmaa / Navitas kiinteistöt Toimittaja: Matti Tuovinen Toimituskunta: Jarkko Karvinen, Piia Puotinen, Mirjam Ihalainen Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit Taitto ja paino: Mainostoimisto Luode Oy Kannen kuva: Automaattinen hitsausjärjestelmä, Sahala Works. Markku Löppönen. Sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Yhdessä samaan maaliin 4 Toimitilakysyntä taas kasvussa 5 Keskuskeittiö starttasi onnistuneesti 7 Liite: Yritystontit ja toimitilat 11 Honeywell viihtyy Navitaksessa 12 Kanavia kasvuyritysten rahoittamiseen tarvitaan lisää 13 Aina asiakkaan matkassa 15 Tarve omistajanvaihdoksiin kasvussa 16 Palvelut ja yhteystiedot

3 navitas kehitys Navitas News 2/ Yhdessä samaan maaliin Huippuosaaminen, verkostoituminen ja positiivisuus tuottavat tulosta. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtajana lokakuun alussa aloittava Jouko Laitinen korostaa verkostoitumisen merkitystä. Yksin tekeminen ei ole kannattavaa, sen sijaan tiimi tuo toimintaan lisäarvon. Yhteistyötä pitää pystyä tekemään myös maakunta- ja maan rajojen yli. Jatkossa tärkeitä asioita ovat lisäksi luovuus, asioiden uudelleen keksiminen, hän summaa. Yhteistyötä pitää pystyä tekemään myös maakunta- ja maan rajojen yli. Mahdollisuuksiin tartuttava Navitas Kehitys Oy:n johtoon Laitinen siirtyy jyväskyläläisen Tuhansien Järvien Uusiyrityskeskuksen toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän työskenteli Varkaudessa Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkyn toimitusjohtajana vuosina Leppävirralla asuvalle Laitiselle Keski-Savo on tuttu toimintakenttä. Laitinen kiinnittää huomiota seikkaan, joka Varkauden seudulla jää usein huomiotta: Alue ei ole takaiskuissa jäänyt sijoilleen makaamaan, vaan aina on keksitty uutta. On löytynyt uusia innovaatioita ja innovaattoreita. On käytetty hyväksi mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on nytkin, vaikka taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne ei olekaan niiden toteuttamiselle kaikkein suotuisin, hän sanoo. - Kun Stora Enson kartonkikonepäätös tuli julki, alkoivat suupielet selvästi jo nousta. Nyt meillä on hyvä sauma ryhtyä takomaan, ja viedä muitakin asioita eteenpäin. Positiivinen viesti kantaa Keskisuomalaisia Laitinen kiittää muun muassa positiivisen ajattelun osaamisesta. Vaikka asiat eivät Jyväskylän seudulla ole välttämättä sen paremmin kuin Varkauden seudulla, etenevät keskisuomalaiset asioissa myönteisiä puolia esille tuoden, eivät valittaen, hän sanoo. - Tällaisilla hyvien asioiden viesteillä on muualla Suomessa ja maailmalla paljon suurempi merkitys kuin negatiivisilla. Pitää olla tietynlaista uskoa itseen. Myöskään savolaisesta helmasynnistä, jahkailusta, Laitinen ei innostu. Itseään hän luonnehtii nopeaksi päätösten tekijäksi. Niin ikään hän sanoo lähtevänsä siitä, että kun päätös on yhdessä tehty, sen mukaan toimitaan. Samaan aikaan pitää silti kuunnella palautetta ja seurata tuloksia. - Jos päätös meni vähän pieleen, vaikka se tehtiin sen hetken parhaan tietämyksen mukaan, niin sitten korjataan. Ei ajatella liian pienesti Yritysten sijoittumisesta kilpailevat keskenään niin kunnat kuin valtiot. Tässä kisassa menestyvien pitää pystyä tarjoamaan yrityksille synergiaetuja, kuten osaavaa työvoimaa, palveluita, alihankkijoita ja verkostoitumisen hyötyjä, Laitinen sanoo. Ne ovat vetovoimatekijöitä, ne tukevat osaltaan yritysten kehittymistä ja menestystä. Laitinen vertaa, miten esimerkiksi Jyväskylässä satsataan yrityshankintaan tosissaan: Kehittämisyhtiö Jykes Oy:llä on erityinen sijoittumispalvelut-yksikkö, jossa työskentelee neljä henkilöä. Laitisen mielestä Suomessa ajatellaan usein liian pienesti. - Toimimme entistä kansainvälisemmillä markkinoilla. Siksi sopisi joskus pohtia esimerkiksi, millä houkuttelisimme tänne yrityksiä vaikka Espanjasta. Toisaalta ei pidä unohtaa olemassa olevia pk-yrityksiä, Laitinen muistuttaa. Niiden kasvun ja kehittymisen tukeminen on Navitas Kehitys Oy:n perustehtävä, ja nopein keino saada alueelle uusia työpaikkoja. u Jouko Laitinen Ikä: 54 Koulutus: Ylioppilas Leppävirran lukiosta, yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Perhe: Vaimo, syntyisin Varkaudesta, Jyväskylän yliopiston hallintojohtaja. Kaksospojat. Asuu: 160 vuotta vanhassa omakotitalossa Leppävirralla. Työasunto Jyväskylässä. Harrastukset: Vanhan talon kunnostaminen, metsänhoito, golf, jalkapallo, sukututkimus. Tykkää: Olla tekemisissä ihmisten kanssa, perheestä ja haasteista. Maali häämöttää tässäkin urakassa: Jouko Laitisen ykkösharrastus on 160-vuotiaan puutalon kunnostaminen. Kuva: Matti Tuovinen

4 Navitas News 2/2014 Navitas kiinteistöt B1G:n isot koneet tulostavat digijälkeä pahville, puulle, jopa betonille. Tulostajat Mirja-Liisa Tepsa ja Hanna Suhonen nostavat valmiin levyn koneelta jälkikäsittelyyn. Kuvat: Matti Tuovinen 4 Toimitilakysyntä taas kasvussa Navitas kiinteistöjen vuokralaisten määrä kasvaa taantumasta huolimatta. Mestarintie 1:n tiloista Varkauden Joutenlahdessa oli vain murto-osa vuokrattuna vielä pari vuotta sitten. Nyt tilanne on päinvastainen: noin neliön rakennuksesta löytyy enää vähän vapaata tilaa. Vuokralaisten määrä on kasvanut yhdestä yhdeksään. Työntekijöitä osoitteessa toimii lähes sata. Näinä aikoina voi kehitystä pitää huikeana, sanoo Navitas kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Karvinen. Jättikoon digikuvia Helsingissä kotipaikkaansa pitävä B1G tuli vuokralaiseksi Mestarintielle viime vuonna. Yhtiö on erikoistunut ison mittaluokan kuvatulostukseen, graafisiin mainosmateriaaleihin ja ulkomainontaan. Pääkaupungissa se on B1G investoi Varkauden yksikköön yli kolme miljoonaa euroa. toiminut 10 vuotta, Lahdessa puolenkymmentä vuotta. Varkauteen yhtiö laajensi todettuaan kaupungin hyvän sijainnin: Joensuu, Mikkeli, Jyväskylä ja Kuopio ovat kaikki noin tunnin matkan päässä. Se on asennuspalveluiden kannalta järkevä etäisyys, sanoo yhtiön perustaja, pääosakas ja toimitusjohtaja Mikko Patomeri. Varkauden yksikköön yhtiö investoi yli kolme miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koko konsernin liikevaihto. Tänä vuonna se käyttää vielä noin euroa lähinnä laitehankintoihin. Patomeren mukaan vastaavan laatutason konekantaa ei löydy Suomesta, Ruotsista eikä Baltiasta. Samaan aikaan yhtiö konvertoi Helsingin toimipaikkaa yhä enemmän palvelupisteeksi, jollainen B1G Lahti jo on. Isojen tuotteiden ja isojen määrien valmistus keskitetään Varkauteen, josta muodostuu konsernin tuotantokeskus. Syksyllä yhtiö järjestää Varkaudessa koulutusohjelman uusien työntekijöiden saamiseksi. Työvoimaa tarvitaan eritoten tuotteiden jälkikäsittelyyn. Jatkossa perustettaneen myös ompelimo ja saumaamo. Niin ikään visioi Patomeri yhteistyötä Stora Enson kanssa. Kun paperijätin kartonkikoneinvestointi valmistuu, voisi B1G toimia koelaboratoriona ja testata uusien materiaalilaatujen toimivuutta digipainamisessa, hän ehdottaa. - Siinä olisi mahdollisuus kehittää varkautelainen tuote, jolle on maailmalla taattu menekki.

5 Kuvat: Matti Tuovinen Navitas News 2/2014 Navitas kiinteistöt Sähköautomaatiota Mestarintie 1:n tiloista yli neljäsosan täyttää sähköautomaatioala. Näistä yhtiöistä Caverion on pitkäaikaisin vuokralainen. Vuosien saatossa yhtiö on lähes tuplannut käytössään olevan neliömäärän. Yksikön päällikkö Hannu Penttinen kiittää Navitas kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:tä joustavuudesta: lisäneliöitä on saatu aina tarvittaessa. - Laajentamistarve johtuu luonnollisesti asiakkaidemme parantuneesta tilauskannasta. Nyt Honeywellin projektityöntekijöitä työskentelee tiloissamme. Stora Enson kartonkikoneinvestointi tuo meille töitä laitepäivitysten muodossa. Myös Andritz ja Foster Wheeler ovat asiakkaitamme, Penttinen luettelee ja lisää, että kaikkiaan on yhteydenottojen ja tarjouspyyntöjen määrä kasvanut ilahduttavasti - jopa ilman suuria markkinointiponnistuksia. - Nyt näköpiirissä on mahdollisuuksia. Toki niiden hyödyntäminen vaatii kilpailukykyistä hinnoittelua, laadukasta työtä ja tehokasta toimintaa. Mutta lohdutonta olisi, jos näköpiirissä ei olisi mitään. Caverionin Varkauden toimipiste työllistää noin 40 henkilöä. Tuoreimmat rekrytoinnit ovat tältä vuodelta ja parhaillaankin haussa on sopiva osaaja tuotantoon. Penttisen mukaan työntekijät ovat myös sitoutuneita. Suurin osa toimipaikan työntekijöistä on toiminut tehtävässään yli 20 vuotta. Teollisuuden tarvitsemat sähkökaapit ovat Caverionin arkityötä. Sähköasentaja Matti Rissanen rakentaa keskusta asiakkaalle. Lounasta ahertajille Lounasruokalan perusti Varkauden Forumissa toimivan kahvila ja ruokaravintola Amandan yrittäjä Katri Tarvus. Hän kertoo yllättyneensä toiminnan vilkkaudesta Mestarintiellä. Lähiyritysten työntekijät ovat jo löytäneet lounasruokalan. Uutta asiakaskuntaa on tullut myös ympäristöstä. - Eläkeläiset. Joutenlahdessa ei ole ruokapaikkaa, eikä kaupasta saa kovin paljon ruokaa kymmenellä eurolla. Eläkeläisten määrä asiakaskunnasta kasvaa tasaisesti. Amandan valtteja kilpaillulla toimialalla ovat hyvä palvelu ja laadukas ruoka. Asiakkaille tarjottavat sienet ja marjat jopa kerätään itse, ja mitä ei ehditä keräämään ostetaan paikallisilta lähituottajilta. Yritys työllistää nyt kahdeksan vakituista plus ekstrat. Mestarintien Amandan avaamisen myötä kasvoi vakituinen kaarti 1-1,5 työntekijällä, Tarvus laskee. Yrittäjän itsenäiseen ja usein yksinäiseen arkeen tottunut Tarvus naurahtaa, että vuokratiloihin tulo avasi kokonaan uuden näkökulman. Navitas kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n henkilöstö on aina valmis auttamaan. Kaikkeen ei yrittäjän tarvitse itse ehtiä tai pystyä. - Se on tuonut hyvän mielen. Täällä yrittäjä ei ole yksin. Asiakkaille tarjottavat sienet ja marjat jopa kerätään itse. Nyt näköpiirissä on mahdollisuuksia. Lähiruokaa parhaimmillaan. Lounasravintola Mestarintien Amandan yrittäjä Katri Tarvus ja itse metsästä kerätyt mustikat. 5

6 Navitas News 2/2014 Navitas kiinteistöt Kuvat: Matti Tuovinen 6 Suurtalouskokki Paula Eronen annostelee makkarakeittoa kuljetusvuokiin, joissa ruoka myös jäähdytetään. Keskuskeittiö valmistui tiukalla aikataululla ja budjetilla. Saneerausosa pilkottaa vasemmalla. Keskuskeittiö starttasi onnistuneesti Tiukalla budjetilla ja aikataululla toteutettu hanke on täyttänyt tilaajan ja asiakkaiden toiveet. Täyteen tuotantovauhtiin keskuskeittiö yltää vuoden lopulla. Silloin siellä valmistetaan kaikki varkautelaisten päiväkotien, koulujen, sairaalan ja muiden laitosten ateriat, lähes ruoka-annosta joka arkipäivä. Tuotanto on tehokasta, sillä se vaatii vain noin kymmenen ihmisen työpanoksen. Tällainen Cook & Chill -periaatteella toimiva keittiö on kunnallisella puolella Suomessa vielä ainutlaatuinen. MiljoonainvestointI Navitas kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n rakennuttaman keittiön kokonaiskustannukset jäivät noin neljään miljoonaan euroon. Tiukkaan budjettiin hanke puristettiin Teollisuuskylä Oy:n asiantuntevalla suunnittelun ohjauksella. Keittiön paikka vaihdettiin kustannussyistä vertailupohja. Siksi oli tiettyjä asioita arvioitava. Kaupungin tukipalvelupäällikkö Merja Viitanen kertaa: - Miten paljon vie aikaa ruokatarvikkeiden punnitseminen kokeille? Riittääkö tunti, kaksi, vai tarvitaanko kokonainen päivä? Miten tarvikkeet pakataan? Pakkaako työntekijä sata ruoka-annosta kymmenessä minuutissa? Ei ollut mistä ottaa ohjetta. Arviot osuivat lähes nappiin. Ensimmäisenä keskuskeittiölle siirtyi sairaalan keittiöllä tehtyjen aterioiden tuotanto. Sen jälkeen mukaan otettiin uusia toimituspisteitä lähes viikoittain. Tällä haavaa enää Kuoppakankaan koululla tehdään lämmintä ruokaa. Sen toiminnan alasajoa selvitetään syksyn aikana. Lasten viesti oli, että ruoan laatu on parantunut. Lehtoniemestä Joutenlahteen, Mestarintie 1:n tontin päätyyn. Paikalla sijainnut vanha lämpölaitos saneerattiin keittiön ilmastointikonehuoneeksi. Uudisosan rakennetta ja ilmettä yksinkertaistettiin. Neliöitä kiinteistöön tuli Keskuskeittiön piti päästä aloittamaan ruokatuotanto maaliskuussa. Uudelleen suunnittelu veti aikataulun todella tiukaksi, mutta tavoitteessa pysyttiin, sanoo Teollisuuskylä Oy:ssä hanketta vetänyt rakennuttajainsinööri Jari Tulikanto tyytyväisenä. Säästöistä huolimatta keittiön tulevien käyttäjien toiveita pyrittiin kuuntelemaan mahdollisimman pitkälle. Nämä puolestaan ymmärsivät säästötarpeet, eivätkä toivoneet mahdottomia, Tulikanto kiittää. Logistinen haaste Keskuskeittiön toiminnan käynnistäminen oli iso logistinen haaste. Koska aivan samanlaista kunnallista yksikköä ei Suomessa ole, puuttui Säästöjä luvassa Nyt keskuskeittiö toimii kymmenellä työntekijällä ja kahdessa vuorossa, kertoo ruokapalveluesimies Katri Gabel. Ruokien vastaanottopäissä on keittiöhenkilökunnan määrää voitu jo vähentää. Suunnitelmien mukaan ruokapalvelun henkilöstön määrä laskee 60:sta 44:ään. Viitasen mukaan uudistuksen tuomia rahallisia säästöjä ei ole vielä voitu laskea, koska siirtymävaihe on yhä käynnissä. Lukuja saadaan ensi vuoden alkupuolella. Sekä Viitanen että Gabel ovat silti jo tyytyväisiä. - Sain juuri koulun rehtorilta palautetta, että ruoka on hyvää, Gabel sanoo. Viitanen lisää: - Itse olin vieraana alakoulujen oppilaiden lastenparlamentissa. Siellä lasten viesti oli, että ruoan laatu on parantunut.

7 tontti- ja n e d u a k r a V 2014 toimitilaliite

8 Parhaat paikat yrittämiselle Varkaus on Itä-Suomen kansainvälisen teollisuuden keskus Varkaus tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön yrittämiselle. Tarvitsitpa modernia toimitilaa oheispalveluineen, tuotantoneliöitä kansainvälisen teollisuuden kupeesta, tai toimiston arvokkaasta satavuotiaasta puutalomiljööstä, se on Varkaudessa. Yrittäminen Varkaudessa on ainutlaatuista siksikin, että yritystilat sijoittuvat kaupungin keskustaan ja sen tuntumaan, monipuolisten palveluiden ääreen. Kaiken viimeistelee järvimaisema, joka saa yrityksesi vieraat haukkomaan henkeään. Toimisto- ja tuotantotilat Toimitilatarjonnan kärjen muodostavat Navitas-rakennukset 1 ja 2. Keskustaan sijoittuvissa rakennuksissa toimii jo kymmeniä kotimaisia ja kansainvälisiä yri- korkeatasoiset kokous- ja koulutustilat, aula-, kopiointi- ja ravintolapalvelut. Navitakseen on helppo tulla. Erikokoisia toimitiloja parinkymmenen neliön pikkutoimistosta useiden satojen neliöiden kokonaisuuksiin löytyy myös muualta keskusta-alueelta, erilaisin palveluvarustuksin. Tarjolla on toimitilakokonaisuuksia jopa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa tehdasalueen vanhassa puutalomiljöössä. Useimmat tilat on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tuotantotilojakin Varkaus tarjoaa laajan kirjon, noin sadan neliön pienpajasta aina usean tuhannen neliön halleihin. Jos olemassa olevasta rakennusmassasta ei löydy yrityksellesi sopivia tiloja, ne rakentaa Navitas Kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Yhtiöllä on valmiudet vaativienkin rakennuskokonaisuuksien toteuttamiseen. tyksiä. Navitas-rakennusten palvelutarjonta sisältää kaiken, mitä yritys tarvitsee: Kuvansinjoen teollisuusalue Varkauden keskustan lounaispuolella. Alueella toimii jo korkean teknologian yrityksiä. Havainnekuva esittää alueen tulevaisuutta täyteen rakennettuna. Valtatie 23 Valtatie 5 Keskusta Rautatieyhteys Satamava

9 Vapaat teollisuustontit Varkaudessa: Tonttitarjonta 1 5 Vt Vt 23 Vt Copyright Varkauden kaupunki, Maankäyttö 2014 Lupa 11 / 2014 avalmius Teknologiakeskus Navitas Vt 5 Kuvitteellinen rakennus 1 Leijukuja / Kiertotie (Varkauden kaupunki) 2 Hasinmäen alue (Varkauden kaupunki) 3 Luttila (Ahlström Oy) 4 Miilunniemi (Stora Enso Oyj) 5 Kuvansinjoen alue (Varkauden kaupunki) 6 Akonniemi 2 km (Varkauden kaupunki) 6 Pohjakartta Varkauden kaupunki, Maankäyttö 11 / 2014 Tontteja yritystoimintaan on Varkaudessa tarjolla usealla eri alueella. Teollisuustontteja löytyy jopa keskustasta. Kaupungin yritystonttien koot vaihtelevat noin neliöstä noin neliöön. Tonttien rakennusoikeus on suhteutettu pinta-alaan, tehokkuusluvut vaihtelevat välillä 0,4-0,7. Teollisuustonttien hintahaarukka on 3,5-5 euroa neliöltä, liiketonttien euroa rakennusoikeusneliöltä. Joustavuus jatkuu kaupungin maatarjonnassa: tontin koko tai muoto ovat neuvoteltavissa. Niin ikään kaupunki pyrkii yhä väljentämään kaavoja ja määräyksiään, jotta uuden yrityksen tulo Varkauteen kävisi mahdollisimman helposti. Uusin teollisuusalue on valtateiden ja rautatien läheisyyteen sijoittuva Kuvansinjoen alue (kuvassa). Siellä toimii jo useita korkean teknologian yrityksiä. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös suurteollisuutta. Nyt se on noin puoliväliin rakennettu. Aivan kaupungin keskustassa Stora Enson ja Ahlströmin omistamilla maa-alueilla on tarjolla teollisia tontteja aina 20 hehtaariin asti.

10 Korkean teknologian osaamista Varkauden seudulla sijaitsee ainutlaatuinen teollinen keskittymä. Kehittyvän puunjalostusteollisuuden ohella osaaminen keskittyy energiateknologiaan, konepajatuotantoon sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmiin. Näillä aloilla huipputekniikkaa suunnitellaan, valmistetaan ja sovelletaan tuotantoon. Ainutlaatuinen verkosto Kansainvälistä kone- ja energiateknologiaa Varkaudessa edustavat Foster Wheeler Energia Oy ja Andritz Oy. Yhtiöt toimittavat energiaratkaisuja voimalaitos- ja teollisuuskattiloihin sekä niiden kunnossapitoon ja huoltoon. Aikawa Fiber Technologies (AFT) Oy tunnetaan puolestaan muun muassa paperinvalmistusprosessin laitteiden valmistajana. Honeywell Oy:n huippuosaaminen keskittyy informaatioteknologiaan, sähkö- ja automaatiotuotteisiin, -järjestelmiin ja -palveluihin. Kansainvälisten yritysten ohella Varkaudessa toimii järjestelmätoimittajia, suunnittelutoimistoja, valmistavia konepajoja sekä asennus- ja huoltopalveluyrityksiä. Tunnettuja paikallisia konepajoja ovat muun muassa Warkaus Works Oy ja Sahala Works Oy. Kaikkiaan näitä korkean osaamisen yrityksiä on noin 100. Ne muodostavat laajan ja tiiviin verkoston, ja tarjoavat työpaikan lähes ammattilaiselle. Varkauden alueella toimii myös useita teknologiateollisuuden yrityksiä, jotka palvelevat muita toimialoja. Varkaus on Itä-Suomen vientivetoisin paikkakunta. Noin 80 prosenttia alueen teknologiateollisuuden liikevaihdosta tulee viennistä. Uudistuva metsäteollisuus Metsäteollisuus on Varkauden perinteisin suurteollisuuden ala. Stora Enso Oyj:n tehtaat kaupungin keskustassa tuottavat sellua ja hienopaperia. Mutta perinteinenkin teollisuus uudistuu: Vuonna 2015 Stora Enso muuttaa tehtaan hienopaperikoneen kartonkikoneeksi. Investoinnin arvo on noin 110 miljoonaa euroa. Aivan uudenlaista osaamista edustaa tehdasalueella toimiva ja siitä synergiaetuja saava Carelian Caviar Oy. Varkautelaiset sammet ja kaviaarin maailmanlaajuiseen tunnettuuteen nostanut Carelian Caviar hyödyntää tuotannossaan Stora Enson tehdasintegraatin lämpöä ja vedenpuhdistusprosesseja. Kumppanina Navitas Kehitys Navitas Kehitys Oy edistää Varkauden alueen yritysverkoston kasvua ja kansainvälistymistä toimimalla yritysten kumppanina yritysten erilaisissa kehitystarpeissa. u u u Lisätietoa Toimitilat Yritysasiamies Osmo Kokkonen Navitas Kehitys Oy puh osmo.kokkonen@navitaskehitys.fi Toimitilat / Navitas kiinteistöt palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen puh mirjam.ihalainen@navitas.fi Tontit Tekninen johtaja Arto Lehtonen Varkauden kaupunki puh arto.lehtonen@varkaus.fi Jyväskylä Tampere Helsinki Varkaus Mikkeli 318 km* Kuopio * VT5 ja E75 Joensuu

11 Navitas kiinteistöt Navitas News 2/ Honeywell viihtyy Navitaksessa Teollisuus- ja rakennusautomaatioon sekä rakennusten huoltopalveluihin keskittyvä teknologiateollisuusyritys Honeywell Oy sijoitti teollisuusautomaatioliiketoimintaan kuuluvan Varkauden yksikkönsä Navitas 1 -kiinteistöön alkuvuodesta Sekä Varkauden että Kuopion yksiköiden toiminnasta vastaava paikallisjohtaja Tommi Taskinen toteaa reilun puolentoista vuoden kokemuksella, että ratkaisu oli onnistunut. Vaivatonta yhteistyötä Turvallisuus oli Taskisen mukaan ensimmäinen ja tärkein piirre, jota yhtiö uusilta tiloiltaan vaati. - Se on lähtökohta, joka kulkee meillä yhtiössä läpi kaikkien asioiden. Navitas-kiinteistöt ovat kohtuullisen uusia, joten nämä asiat ovat kunnossa. Tilat myös vastaavat asiakaskuntamme vaatimuksia alkaen vaikkapa ajanmukaisista tietoliikenneyhteyksistä. Toimitilat Honeywellille räätälöi Navitas kiinteistöt / Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Yhteistyö sen kanssa sujui Taskisen mukaan vaivattomasti. Navitas kiinteistöt kuunteli vuokralaisensa toiveita ja tarpeita. Ratkaisuja kehitettiin yhdessä. Näin saatiin aikaan tilakokonaisuus, joka palvelee parhaiten Honeywellin monipuolista toimintaa: teknistä tukikeskusta, koulutusta, myyntiä, projekti- ja palvelutoimistohenkilöstöä. - Tilamme ovat avokonttorin ja yksittäisten työhuoneiden välimuoto, Taskinen luonnehtii. Keskeinen sijainti etu Toimitilojen keskeinen sijainti oli niin ikään Honeywellin tavoitteena. Navitas sijaitsee Varkauden keskustassa, joten liikenneyhteydet ovat hyvät. Lisäksi monet yhtiön asiakkaat ja yhteistyökumppanit jo toimivat saman talon suojissa, tai aivan lähellä. Navitaksen monipuoliset oheispalvelutkin saavat Taskiselta kiitosta. - Navitaksessa on ammattitaitoinen ja palvelualtis henkilöstö. He reagoivat nopeasti erilaisiin tilanteisiin ja asioihin. Minusta on ilo työskennellä heidän kanssaan. On positiivinen kokemus olla Navitaksessa, Taskinen toteaa. Rohkaisevia signaaleja Sama positiivinen tekemisen ote näkyy nyt Taskisen mielestä Varkaudessa laajemminkin. Stora Enson kartonkikoneinvestointipäätös, Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoshankkeen eteneminen ja muutamat muut uutiset ovat rohkaisevia signaaleja, hän sanoo. - Ne ovat tosi merkittäviä avauksia. Uskon, että niillä on ajan myötä vaikutusta myös koko talousalueelle, pitkässä juoksussa koko Suomelle. Varkaudessa on pitkä teollinen perinne. Nämä uutiset antavat uskoa tulevaisuuteen. Työ jatkuu. Toivotaan, että hyöty säteilee mahdollisimman moneen alueella toimivaan yritykseen. On positiivinen kokemus olla Navitaksessa. Kuva: Matti Tuovinen

12 Navitas News 2/2014 Navitas kehitys Kuvat: Matti Tuovinen 12 Niin rahoitus- kuin investointiasiat herättivät vilkasta keskustelua. Honeywell Oy:n paikallisjohtaja Tommi Taskinen (vasemmalla) tenttasi Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsästä. Kuvat: Timo Heinonen Kanavia kasvuyritysten rahoittamiseen tarvitaan lisää Yritysten innovaatio- ja kasvurahoituskysymykset kiinnostivat EnergyVarkaus-seminaarin osallistujia Navitaksessa Tilaisuudessa saatiin myös tietoa niin alueellisesta kone- ja energiateknologian toimenpideohjelmasta kuin kansallisesta teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelmasta. Lisäksi kuultiin energia- ja metsäteollisuuden tuoreimmista investoinneista, jotka tuovat työpaikkoja Varkauden seudulle. Rahoittajista yhä pulaa Parhaat osaajat peliin Moni yritys olisi jäänyt perustamatta ilman tukimekanismeja, totesi Cleantech Invest Oyj:n partneri Timo Linnainmaa. Innovaatio- ja kasvurahoituksesta alustaneen Linnainmaan mukaan rahoittajia on yhä valitettavan vähän. Erilaisia kanavia kasvuyritysten rahoittamiseksi tulisi luoda. Cleantech Invest Oyj itse toimii sijoitus- ja kehitysyhtiönä. Se pyrkii aktiiviseksi omistajaksi voimakkaan kasvun Start Up -yhtiöissä, jotka keskittyvät puhtaaseen energiaan ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Sijoittajan näkökulmasta riittävän kiinnostaviksi yritystulokkaiksi Linnainmaa arvioi ne, joissa sijoittajalla on mahdollisuus monikymmenkertaistaa sijoittamansa pääoma. Tämä vaatimus pohjaa siihen, että sijoittajan salkussa on tyypillisesti yritystä. Niistä ehkä yksi menestyy erityisen hyvin, ja sen yhden täytyy riittää tuottamaan koko salkulle hyvä tuotto. Kasvuyrityksen kehittämisessä Linnainmaa korosti tiimin merkitystä. Hän sanoi sijoittajana nähneensä usein, miten huono tiimi ei saa hyvästäkään tuotteesta kannattavaa liiketoimintaa. Hyvä tiimi sitä vastoin keksii aina ratkaisut, joilla yritys voi selättää haasteet. Teknologiayhtiö Rocsole Oy:n hallituksen puheenjohtaja Anssi Lehikoinen sanoi suoraan, etteivät yrityksen perustajat välttämättä ole parhaita asiantuntijoita luotsaamaan yritystä kasvuun, vaan yrityksen elinkaaren eri vaiheissa tarvitaan erilaisia osaajia. Näitä on aktiivisesti etsittävä, löydettävä ja käytettävä. - Kasvuhakuisessa toiminnassa ei paljon kannata peruutuspeiliin katsella, jottei kuva eteenpäin sumene, Lehikoinen tiivisti.

13 Navitas kehitys Navitas News 2/ Yritystuet ELY-keskuksiin ELY-keskusten yritysrahoituksen periaatteet uudistuvat uudella rahoituskaudella. Tuore yritystukilaki tuntee vain kaksi tukimuotoa: yrityksen kehittämisavustus ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Näillä edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista, yritystoiminnan uusiutumista, pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, vähähiilisyyttä ja yritysten toimintaympäristöä. Avustuksia suunnataan myös nykyistä riskipitoisempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin. Jatkossa kaikki tukipäätökset, isotkin, tehdään ELY-keskuksissa, ei enää ministeriössä. Itä-Suomessa ne keskitetään Etelä-Savon ELY-keskukseen, selvitti yksikön päällikkö Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. TEKESin rahoitus on toinen merkittävä lähde pk-yrityksille. Pihlajan mukaan NIY-rahoitusta voivat saada sekä starttaavat että nuoret, enintään kuusivuotiaat yritykset. Uutta on pilotti- ja demorahoitus. Team Finland Explorer -toiminnan kautta rahoitetaan puolestaan yritysten kansainvälistymistä. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitosta selvitti Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Rakennerahoitusta kohdennetaan nyt muun muassa kone- ja energiateknologiaan. Teknologiaohjelmilla kasvua Savonia-ammattikorkeakoulun, Navitas Kehitys Oy:n ja Ylä-Savon Kehitys Oy:n kokoama Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma asettaa tavoitteeksi, että alan yritysten tuottavuus nousee 20 prosenttia nykyisestä vuoteen Niin ikään tavoite on, että alan pk-sektorin liikevaihto kasvaisi sadalla miljoonalla eurolla, toteaa kehityspäällikkö Juha Valaja Navitas Kehitys Oy:stä. Ohjelma sisältää neljä pääteemaa. Tuotannollinen kyvykkyys -teema haluaa parantaa piensarjatuotannon laatua ja kustannustehokkuutta. Teollisuutta, TKI-toimintaa ja koulutusta tukevat ympäristöt ja kehittäjäverkostot -teema tähtää olemassa olevien resussien täyskäyttöön. TEKESin rahoituksessa uutta on pilotti- ja demorahoitus. Eija Pihlaja, Pohjois-Savon ELY-keskus Moni yritys olisi jäänyt perustamatta ilman tukimekanismeja. Timo Linnainmaa, Cleantech Invest Oyj Energialiiketoiminta-teema hakee nostetta yritysten liikevaihtoon biotalouden murroksesta. Pk-yritysten strateginen johtaminen -teema pyrkii parantamaan yritysten kilpailukykykyä. Kansallista teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelmaa esitellyt Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen peräsi puolestaan johdonmukaisuutta yritysverotukseen. Poukkoilevuus jopa estää investointeja, hän sanoi ja ehdotti Viron mallia, jossa yritys maksaa veroja vasta kotiuttaessaan voittoja. Investoinneista työpaikkoja Varkauden seudun iloisimpia uutisia ovat tänä vuonna olleet kaksi yli 100 miljoonan euron investointipäätöstä alueelle. Stora Enso Oyj käyttää noin 110 miljoonaa euroa uudistaakseen hienopaperia tuottavan PK3:n valmistamaan aaltopahvin raaka-ainetta. Saneeraus valmistuu vuoden 2015 loppuun, ja työllistää hetkellisesti yli henkilöä. Uusia pysyviä työpaikkoja syntyy kasvavaan puunhankintaan, paikallisjohtaja Jarkko Tehomaa sanoo. Riikinvoima Oy:n ekovoimalainvestoinnin arvo on puolestaan noin 123 miljoonaa euroa. Leppävirralle Varkauden tuntumaan rakennettavan voimalan teho on 53 megawattia. Rakentaminen työllistää parhaimmillaan henkilöä, arvioi toimitusjohtaja Juha Räsänen. Myös muita myönteisiä talousuutisia tuotiin esille seminaarissa. Andritz Oy:n paikallisjohtaja Ari Nieminen kertasi yhtiön saamaa tilausta maailman suurimmasta soodakattilasta OKI Pulp & Paperille Indonesiaan. Kaupan arvo on noin 120 miljoonaan euroa, ja se tuo työtä niin suunnitteluun kuin osavalmistukseen Varkaudessa. Kasvuhakuisessa toiminnassa ei paljon kannata peruutuspeiliin katsella. Anssi Lehikoinen, Rocsole Oy

14 Navitas News 2/2014 Navitas kiinteistöt Aina asiakkaan matkassa Elokuussa 25 vuotta täyttäneen Konjunktuuri Oy:n moniosaaminen on yhä kovassa kurssissa. Toimitusjohtaja ja yrittäjä Anne Pääkkönen luettelee yhtiönsä osaamisaloja hengästyttävään tahtiin: palkanlaskenta, osto-myynti-reskontra, avustava kirjanpito, sihteeripalvelut, asiakastilaisuudet, ulkomaankaupan vienti, kirjeenvaihto, tietojenkäsittely, henkilöstövuokraus, rekrytointipalvelut taloushallinnon ja kansainvälisen kaupan alalta sekä valtakunnallinen käännös- ja tulkkauspalvelu yli 60 kielellä. Eikä siinä edes kaikki. Luottamus perusarvo Pääkkösen mukaan asiakasyritysten luottamus on Konjunktuuri Oy:n toiminnassa kaiken aa ja oo. Usein yhtiö on varsin syvällä asiakkaidensa bisneksessä. Vaitiolovelvollisuus kuuluu perusasioihin. - Ilman sitä emme olisi voineet toimia täällä kahtakymmentäviittä vuotta. Asiakasyritysten luottamus on kaiken aa ja oo. Monesti Konjunktuuri myös tarjoaa asiakkailleen tavanomaista pitemmälle ulottuvaa osaamista. Se sisältää niin tuoreinta lainsäädännön tuntemusta, kuin asiakkaan bisneksen ongelmien tai kohennuskohtien esiintuomista. - Tarjoamme ratkaisuja. Asiakkaamme ei jää yksin. Mitä paremmin asiakkaamme menestyvät, sitä paremmin menestyy Varkauden seutu, Pääkkönen alleviivaa. Kysyntää hyville tyypeille Tänä vuonna on Konjunktuuri Oy rekrytoinut uusia osaajia. Muutama sai toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen, pari palkattiin projekteihin. Kerran kuussa palkkansa saavia konjunktuurilaisia on nyt jo 20-30, Pääkkönen laskee. Henkilöstövuokrauspuolelle kaivataan yhä niin sanottuja hyviä tyyppejä. - Tähän asti olemme kulkeneet pääsääntöisesti osaaminen edellä, mutta nykyisin työntekijän asenne korostuu entistä enemmän, Pääkkönen sanoo ja korostaa, että ihminen on ehdottomasti Konjunktuurin tärkein tekijä. - Meillä on työntekijöitä, jotka olleet palkkalistoillamme 9, 13, jopa 20 vuotta. Se on hyvin erikoista henkilöstövuokrausalalla. On tärkeää, että työntekijät viihtyvät työssään. Silloin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä. Ohessa kasvaa nuorempaa sukupolvea, tyttäriä äitien jälkeen, poikia isien perään. Hyvältä näyttää! Iloisesti asiakkaan kyydissä. Insinööritoimisto Rantotek Oy on Konjunktuurin vakioasiakas. Ratissa yhtiön toimitusjohtaja Jouni Tuononen. Kuva: Matti Tuovinen 14

15 Wäläkky Navitas News 2/ Kuva: Matti Tuovinen Henry s Grill House satsaa erityisesti laatuun. Henry s Grill Housen yrittäjä Jaana Pitkänen tarjoilee grillilautaset lounastamaan saapuneille Jukka Tirkkoselle (vasemmalla) ja Petteri Huoviselle. Tarve omistajanvaihdoksiin kasvussa Uusien yritysten perustaminen on vielä tänäkin vuonna varovaista. Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n toimipisteissä asioi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaikkiaan 130 ensikäyntiasiakasta, ja nämä perustivat alueelle 72 uutta yritystä. Vuoden 2013 alkupuoliskolla uusia yrityksiä perustettiin 63, koko vuonna 125. Kasvua viime vuodesta siis kertyi, mutta ei aivan ennakoidussa määrin. Toimitusjohtaja Piia Puotisen mukaan talouden kehitysnäkymät tuntuvat yhä olevan odottavat. Syksyllä vilkastuvaa Loppuvuodelta Wäläkky odottaa vielä asiakasmäärien selkeämpää kasvua. Tosin ennakointia vaikeuttaa se, että asiakasmäärät eri kuntien välillä ovat vaihdelleet edellisiä vuosia enemmän. Yritysten omistajanvaihdosten määrän kasvu näkyi alkuvuoden tilastoissa aiempaa selvemmin, ja näitä on Puotisen mukaan tullut myös neuvontapalvelujen piiriin entistä enemmän. - Wäläkky toimii omistajanvaihdoskentässä erityisesti jatkajan näkökulmasta, mutta autamme myös myyjää prosessin käynnistämisessä. Kauttamme voi muun muassa laittaa myynti-ilmoituksen Pohjois-Savon Yrityspörssiin. Sen kautta on moni asiakkaamme löytänyt ostajaehdokkaan yritykselleen, Puotinen sanoo. Takaisin yrittäjäksi Omistajanvaihdoksen kautta yrittäjäksi ryhtyi - tai oikeammin palasi - myös varkautelainen Jaana Pitkänen. Keväällä hän osti entisen Kaura-ahon kioskin, ja on muokannut siitä modernin Henry s Grill Housen. Pitkänen kertoo prosessin olleen nopea. Kauppaneuvottelut kestivät noin kuukauden. Vain kaksi päivää kaupanteon jälkeen Pitkänen jo palveli asiakkaitaan tiskin takana. Samalla aloitetussa remontissa uusittiin muun muassa kiinteistön kalustus, keittiö ja ilmanvaihto. Pitkäsen mielestä Wäläkyn neuvot olivat yritysstartissa kullanarvoisia. Uusyrityskeskuksen avustuksella hoituivat niin liiketoimintasuunnitelman kuin kannattavuuslaskelmien teko. Neuvoja riitti myös moneen muuhun asiaan. Kun hanke oli hyvin pohjustettu, otti rahoittajakin sen vakavasti. - On aivan käsittämätöntä, jos joku ei käytä tuollaista ilmaispalvelua. Säästyin todella monelta murheelta, Pitkänen kiittää. Laajentaminen houkuttaisi Henry s Grill Housen Pitkänen nimesi poikansa mukaan. Myös tällä haavaa parhaiten myyvä annos on pojan suunnittelema, nimeltään Henkan burgeri. Pitkäsen mukaan Henry s Grill House satsaa erityisesti laatuun - ja isoihin annoksiin. Jauhelihaa ei pihveissä käytetä, vaan ainoastaan 120-grammaisia kokolihapihvejä. Laatuajattelu kiinnostaa yrittäjää muutenkin. - Jos olisin nuorempi, perustaisin Suomeen laadukasta grilliruokaa tarjoavan ketjun, Pitkänen naurahtaa. Tulevaisuuteen Pitkänen suhtautuu positiivisesti. Henry s Grill Housea hän kaavailee laajentavansa Drive In -linjalla, eli autokaistalla, ehkä jo ensi vuonna. Myös yritystoiminnan laajentaminen kiinnostaisi. - Erästä kohdetta olen jo vähän katsellut ruokapaikaksi. Sen sijainti olisi hyvä. Katsotaan nyt miten käy.

16 Navitas Kehitys & Navitas kiinteistöt Alihankinta 2014-messuilla osastolla C930. Tervetuloa tapaamaan asiantuntijoitamme! Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto