SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU KUVATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA 2018

Transkriptio

1 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU KUVATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA 2018 SISÄLTÖ 1. TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET 2. SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU 2.1 Taidekoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet 2.2 Arvopohja 2.3 Oppimiskäsitys 3 TAIDEKOULUN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Toimintakulttuuri 3.2 Oppimisympäristöt 3.3 Työtavat 3.4 Oppilaaksi ottamisen perusteet 3.5 Ryhmäkoko 3.6 Opintojen hyväksi lukeminen ja osaamisen tunnustaminen 3.7 Opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen 3.8 Opiskelijamaksut ja oppilaspaikan menettäminen 3.9 Henkilöstö ja opettajakelpoisuus 4 OPINNOT 4.1 Opintojen kuvaus 4.2 Opintojen laajuus ja rakenne 4.3 Opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet 5 ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tehtävä 5.2 Oppimisen arviointi 5.3 Oppimisen arvioinnin kohteet 5.4 Koulutuksen arviointi ja yhteistyö 6 TODISTUKSET

2 1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen. Taiteenalan yleisen oppimäärän opinnot tarjoavat innostavia ja monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Oppilaita kannustetaan pohtimaan taiteen merkitystä omassa elämässä sekä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä taiteen keinoin. Yleisen oppimäärän tavoitteena on oppimisen ilon, opiskelumotivaation ja luovan ajattelun edistäminen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet ja lähtökohdat. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan valitsemaan itselleen merkityksellisiä tapoja tehdä taidetta. Yleisen oppimäärän opinnoissa oppilaat kokeilevat, harjoittelevat ja soveltavat taiteenalansa ilmaisukeinoja moniaistisesti. Opetus tukee oppilaiden ajattelun taitojen ja monilukutaidon kehittymistä myös taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntämällä. Oppilaita kannustetaan tutustumaan taiteenalaan historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 2 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU 2.1 Taidekoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Sastamalan kaupungin omistama Sastamalan Opisto järjestää taiteen perusopetusta (TPO) Sastamalan Opiston taidekoulu-nimisenä. Lain (633/1998) ja asetukseen (813/1998) säätelemää opetusta annetaan yleisen oppimäärän mukaan monessa eri toimipisteessä ja opetusta tarjotaan neljässä eri taiteenalassa: kuvataiteessa, käsityötaiteessa, tanssissa sekä teatteritaiteessa. Oppilaitos voi järjestää myös alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Opiston taidekoulu toimii vahvana tekijänä koko alueen kulttuurielämässä, mikä voi näkyä mm. tapahtumien, näyttelyiden, eri paikallisten teattereiden sekä Opiston esiintyjäpankin osalta. Opiston taidekoulu pyrkii lisäksi korostamaan paikallisia kulttuuriperinteitä, kuten Sastamalaa Suomen Kirjapääkaupunkina. Opiston taidekoulu pyrkii lisäksi harjoittamaan monipuolisesti taiteidenvälisyyttä laajentaakseen taidekoulun oppilaiden taidekäsitystä, lisätäkseen vuorovaikusta ja mahdollistaen erilaisia taide-elämyksiä paikkakunnalla. Taidekoulun antaman opetuksen tarkoituksena on syventää peruskoulun antamaa taideopetusta tarjoten laadukasta opetusta taiteen parissa pitkäjänteisesti ja tasolta toiselle etenevästi. Tavoitteena on, että oppilas kokee taiteen tekemisen ja kokemisen iloa, mikä vahvistaa oppilaan identiteettiä, taidekäsitystä ja rohkeutta tulkita ja tehdä taidetta persoonallisesti. Taidekoulun tavoitteena on kehittää Sastamalan Opiston taidekasvatusta ja kulttuurista lukutaitoa koko alueen asukkaiden keskuudessa. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö muiden paikkakunnan ja lähialueen eri toimijoiden ja tahojen kanssa mm. Herra Hakkaraisen talo. Opetuksen tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen kehittyminen sekä kestävän tulevaisuuden rakentaminen taiteen keinoin. Lisäksi opintojen tavoitteena on antaa valmiuksia suuntautua kyseisen taiteenalan jatkokoulutukseen.

3 2.2 Arvopohja Sastamalan taidekoulu pohjautuu arvoperustaan, joka rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Ihminen rakentaa elämäänsä toimimalla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Taiteen perusopetus perustuu käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Opetuksessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitetaan sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä. Opetuksen lähtökohtana ovat kullekin taiteenalalle ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taidekoulun opetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. 2.3 Oppimiskäsitys Taidekoulussa oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia. Taiteen perusopetuksessa oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppiminen on kaikilla taiteenaloilla kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka kehittää oppilaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Se on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen. Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat merkityksellisiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ja kannustava ohjaus ja palaute vahvistavat oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. 3 TAIDEKOULUN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Toimintakulttuuri Sastamalan Opiston taidekoulun toimintakulttuuri muotoutuu työtä ohjaavien normien tulkinnasta, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista. Yhteinen toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Opiston taidekoulun tavoitteena luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa

4 vuorovaikutusta. Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen. Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä, että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 3.2 Oppimisympäristöt Taiteen perusopetuksessa oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa taiteenalan opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Lähtökohtana on, että oppimisympäristöt ovat fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia. Ne ovat ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä sekä rohkaisevat ja innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan. Monipuolisten oppimisympäristöjen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua ja innostaa heidät oppimiseen. Ne myös tarjoavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden onnistumiseen ja osaamisen kokemuksiin. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt luovat edellytykset taiteenalalle ominaiseen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Tällaisia ovat esim. Uosson taidepaja ja Uotsolan puukoulun työtilat, joiden suunnitteluun (mm. värit ja seinämaalaukset) lapset ja nuoret ovat voineet vaikuttaa. Teatteritaiteessa RTT:n huoneteatteritila mahdollistaa teatterin eri osa-alueiden (valo- ja äänitekniikka, puvustus, lavastus) opiskelun. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä taiteiden välisen osaamisen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet, taidot ja kiinnostuksen kohteet sekä asianmukaiset tilat, työvälineet ja materiaalit sekä tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö antavat mahdollisuuden taiteenalan mielekkääseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Oppimisympäristöjen valinnassa otetaan huomioon oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet. Erilaiset yhteistyöhankkeet muiden alojen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa tuovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja Työtavat kuvataiteen opetuksessa Kuvataiteen perusopetuksesssa käytetään työtapoja, jotka kannustavat vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen, toisilta oppimiseen ja oman oppimisen reflektointiin. Opetuksessa pyritään käyttämään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, teknologioita ja mediavälineitä. Työtapojen monipuolisuutta pyritään edistämään hyödyntämällä paikallisia kulttuuripalveluja, verkostoja ja toimijoita. Tavoitteena on, että valitut työtavat tukevat tutkivaa asennetta uuden oppimisessa ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Työtavoilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknikoiden ja ilmaisun keinojen käyttö sekä pitkäjänteinen harjoittelu ja taitojen

5 syventäminen. Oppilaita kannustetaan kokeilemiseen, improvisointiin ja sattuman hyödyntämiseen. 4 OPINNOT 4.1 Opintojen kuvaus: Kuvataiteen perusopinnot tarjoavat lapselle mahdollisuuden syventää peruskoulun tarjoamaa kuvataiteen opetusta mm. perehtymällä eri kuvataiteen tekniikoihin laajemmin. Näitä ovat mm. maalaus, piirustus, kuvanveisto, grafiikan alkeet ja keramiikka. Opetus tarjoaa myös mahdollisuuden visuaalisiin kokeiluihin lapsille suunnatuissa oppimisympäristössä. Yhteisten opintojen tarkoituksena on perustaitojen hankkiminen. Opetuksen alku tähtääkin oppilaan kuvallisen ilmaisun rohkaisuun ja omakohtaisen taidesuhteen syntymiseen. Teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen laajentaminen. Opintojen tarkoituksena on kuvataiteellisen ajattelun ja ilmaisun syventäminen ja tietojen kehittäminen sekä kuvataiteen historiaan tutustuminen ja omakohtainen kokeilunhalu ja toteutus. Teemaopintojen produktiotyöskentelyn avulla oppilaalle tarjotaan mahdollisuus poikkitaiteelliseen työskentelyyn ja ilmaisemaan omia näkemyksiään laajemmassa taideyhteisössä. 4.2 Opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet VALMENTAVAT OPINNOT NAPPULATAIDE 70ot Nappulataide on suunnattu alle kouluikäisille lapsille, jotka etsivät ja tutkailevat omaa sisäistä taiteilijaansa. Nappulataide-ryhmässä lapsi pääsee tutustumaan kaikkeen Opiston tarjoamaan taiteen perusopetukseen, teatteriin, tanssiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön. Näin oppilas tutustuu taidekoulun opettajiin ja tiloihin, saa taiteellisia ja taidollisia maistiasia, ja mahdollinen oma taidepolku saa ensisykäyksensä, jonka jälkeen lapsi on kyvykkäämpi ja valmiimpi aloittamaan varsinaiset taideopintonsa. Valmentavien opintojen yhteiset tavoitteet: *Ryhmätyöskentelyn perustaitojen oppiminen. *Taiteeseen liittyvän perussanaston oppiminen. *Luottamuksellisen oppimisympäristön luominen, jossa lapsi saa kokeilla ja kokea elämyksellisyyttä. *Taiteen tekemisen ilon löytäminen

6 YHTEISET OPINNOT (300ot) Opintokokonaisuus 1 / Taiteilijuuden ensiaskeleet 60ot Opintokokonaisuus 2/ Kuvia, kokeiluita ja katsomista 120ot Opintokokonaisuus 3/ Minä osaan! 120ot Opintokokonaisuuksien 1-3 sisällöt: Kuvataiteen perusopinnot aloittavissa opinnoissa tutustutaan kuvataiteen perustekniikoihin, kuten maalaukseen ja piirustukseen. Lisäksi opetellaan kuvanveiston ja grafiikan alkeita ja perehdytään taidehistoriaan. Leikinomaisen toiminnan kautta tutustutaan lisäksi väri- ja valo-oppiin. Tunneilla opitaan työskentelemään eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa ja antamaan tilaa toisten tekemiselle sekä omalle luovuudelle. Tunneilla tutustutaan lisäksi keskustelun, kirjallisuuden ja internetin kautta erilaisiin kuvataiteen muotoihin ja historiaan ja tehdään mahdollisuuksien mukaan opintoretkiä. Opintokokonaisuudessa luodaan pohjaa ja valmiuksia vaativampia tekniikoita silmällä pitäen sekä tuetaan kokeiluiden kautta lapsen oman visuaalisen kädenjäljen syntymistä. Tutkitaan kuvan mahdollisuuksia. Osallistutaan omilla töillä näyttelyihin. Oppimisen lähtökohtana on leikkimielisyys, elämyksellisyys, kuvittelu ja luova ajattelu. Opintokokonaisuuksien 1-3 yhteiset tavoitteet: *Tutustutaan kuvataiteeseen taidemuotona. *Opetellaan tulkitsemaan ympäristöä ja kuvia. *Opetellaan taiteen katsomista ja kriittistä ajattelua. *Kerätään taidekokemuksia eri taiteen osa-alueilta *Opitaan keskustelun kautta ymmärtämään ilmiöitä. *Innostaa oppilasta häntä kiinnostavan taiteen pariin. TEEMAOPINNOT (200ot) Opintokokonaisuus 4/ Oma taiteilijuus 60ot Opintokokonaisuus 5/ Tekniikat kehittyy ja varioituu 60ot Opintokokonaisuus 6/ Produktiotyöskentely 80ot Opintokokonaisuuksien 4-6 sisällöt: Syvennetään ja käytetään aiemmin opittuja tietoja ja taitoja kasvattamaan omaa osaamista ja näkemystä taiteeseen ja maailmaan. Ymmärretään kuvataide yhdeksi taiteen kieleksi ja välineeksi olla ja osallistua keskusteluun. Kehitetään omaa osaamista ja kerätään kokemuksia. Syvennytään kuvataiteen osa-alueisiin, mutta voidaan myös suuntautua kohti omia erityisiä kiinnostuksen kohteita. Kehitytään taiteen katsojana ja kokijana sekä osallistutaan tapahtumiin mahdollisuuksien ja ryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaan. Haastetaan omaa käsitystä taiteesta. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa oman taideproduktion osana yhteistä näyttelyä, taiteiden välistä projektia tai oman mielenkiinnon mukaan itsenäisenä toteutuksena.

7 Opintokokonaisuuksien 4-6 tavoitteet: *Kriittisen ajattelun kehittäminen *Syvennetään maalaus-, piirustus- ja veistotaiteen teknisiä työtapoja. *Syvennetään monipuolisesti omaa suhdetta kuvaan ja kuvataiteeseen. *Tutustutaan paikalliseen taidehistoriaan ja taiteen tekijöihin. *Tunnistetaan oman taiteilijuuden persoonalliset piirteet sekä omia työskentely- ja ajattelutapoja. *Kerätään taidekokemuksia mahdollisuuksien mukaan monilta taiteen osa-alueilta ja opitaan keskustelun kautta ymmärtämään eri aikakausien ilmiöiden merkityksiä historiallisena jatkumona. 5 ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tehtävä Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. 5.2 Oppimisen arviointi Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaiden osallisuutta. Oppilaita ohjataan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita rohkaistaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta. Sanallisesti annettava palaute voi olla joko suullista tai kirjallista. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. 5.3 Oppimisen arvioinnin kohteet Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin yhteisten opintojen ja teemaopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Opintojen aikaisessa arvioinnissa otetaan huomioon taiteenalan yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet. Oppimisen arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kuvataiteen opintojen edistymistä. Arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja sekä ohjausta itse- ja vertaisarviointiin. Itsearvioinnissa oppilasta ohjataan pohtimaan oppimistavoitteitaan, havainnoimaan työskentelyään ja tarkastelemaan oma noppimisen edistymistä. Arvioinnilla ja muulla palautteella kannustetaan oppilasta uuden oppimiseen sekä ohjataan häntä arvostamaan toisten näkemyksiä. Kuvataiteen yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet ovat taidesuhde, visuaalinen lukutaito sekä osallisuus ja vaikuttaminen.

8 5.4 Koulutuksen arviointi ja yhteistyö Koulutuksen arvioinnin lähtökohtana on toiminnan jatkuva kehitta minen. Koulutuksen järjestäjä arvioi Sastamalan Opiston taidekoulun antamaa opetusta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetusta arvioidaan ja kehitetään opettajilta, oppilailta ja oppilaiden vanhemmilta saatujen palautteiden pohjalta. Taidekoulun toiminnassa pyritään lisäksi huomioimaan mahdolliset paikalliset tarpeet ja ideat koskien esim. eri teemavuosia ja paikallisia kulttuuriperinteet ja -painotukset. 6 TODISTUKSET Oppilas saa Sastamalan taidekoulun taiteen perusopetuksen päättötodistuksen suoritettuaan yleisen oppimäärän opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät laajuudet. Päättötodistuksen malli löytyy alta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan yleisen oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä.

9 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULUN PÄÄTTÖTODISTUS ELLI ESIMERKKI (XX.XX.XXAXXXX) On menestyksellä suorittanut Sastamalan Opiston järjestämän taiteen perusopetuksen neljä opintokokonaisuutta tanssissa vuosina 201X 20XX. Opetus perustuu lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta. Opetussuunnitelma on hyväksytty Sastamalan kaupungin sivistyslautakunnassa XX.XX.2018, ja on Opetushallituksen vahvistaman taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukainen. Sastamala XX.XX.20XX suunnittelijaopettaja rehtori

10 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU KÄSITYÖTAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA 2018 SISÄLTÖ 1. TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET 2. SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU 2.1 Taidekoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet 2.2 Arvopohja 2.3 Oppimiskäsitys 3 TAIDEKOULUN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Toimintakulttuuri 3.2 Oppimisympäristöt 3.3 Työtavat 3.4 Oppilaaksi ottamisen perusteet 3.5 Ryhmäkoko 3.6 Opintojen hyväksi lukeminen ja osaamisen tunnustaminen 3.7 Opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen 3.8 Opiskelijamaksut ja oppilaspaikan menettäminen 3.9 Henkilöstö ja opettajakelpoisuus 4 OPINNOT 4.1 Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 4.2 Opintojen laajuus ja rakenne 4.3 Opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet 5 ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tehtävä 5.2 Oppimisen arviointi 5.3 Oppimisen arvioinnin kohteet 5.4 Koulutuksen arviointi ja yhteistyö 6 TODISTUKSET

11 1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen. Taiteenalan yleisen oppimäärän opinnot tarjoavat innostavia ja monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Oppilaita kannustetaan pohtimaan taiteen merkitystä omassa elämässä sekä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä taiteen keinoin. Yleisen oppimäärän tavoitteena on oppimisen ilon, opiskelumotivaation ja luovan ajattelun edistäminen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet ja lähtökohdat. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan valitsemaan itselleen merkityksellisiä tapoja tehdä taidetta. Yleisen oppimäärän opinnoissa oppilaat kokeilevat, harjoittelevat ja soveltavat taiteenalansa ilmaisukeinoja moniaistisesti. Opetus tukee oppilaiden ajattelun taitojen ja monilukutaidon kehittymistä myös taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntämällä. Oppilaita kannustetaan tutustumaan taiteenalaan historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 2 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU 2.1 Taidekoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Sastamalan kaupungin omistama Sastamalan Opisto järjestää taiteen perusopetusta (TPO) Sastamalan Opiston taidekoulu-nimisenä. Lain (633/1998) ja asetukseen (813/1998) säätelemää opetusta annetaan yleisen oppimäärän mukaan monessa eri toimipisteessä ja opetusta tarjotaan neljässä eri taiteenalassa: kuvataiteessa, käsityötaiteessa, tanssissa sekä teatteritaiteessa. Oppilaitos voi järjestää myös alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Opiston taidekoulu toimii vahvana tekijänä koko alueen kulttuurielämässä, mikä voi näkyä mm. tapahtumien, näyttelyiden, eri paikallisten teattereiden sekä Opiston esiintyjäpankin osalta. Opiston taidekoulu pyrkii lisäksi korostamaan paikallisia kulttuuriperinteitä, kuten Sastamalaa Suomen Kirjapääkaupunkina. Opiston taidekoulu pyrkii lisäksi harjoittamaan monipuolisesti taiteidenvälisyyttä laajentaakseen taidekoulun oppilaiden taidekäsitystä, lisätäkseen vuorovaikusta ja mahdollistaen erilaisia taide-elämyksiä paikkakunnalla. Taidekoulun antaman opetuksen tarkoituksena on syventää peruskoulun antamaa taideopetusta tarjoten laadukasta opetusta taiteen parissa pitkäjänteisesti ja tasolta toiselle etenevästi. Tavoitteena on, että oppilas kokee taiteen tekemisen ja kokemisen iloa, mikä vahvistaa oppilaan identiteettiä, taidekäsitystä ja rohkeutta tulkita ja tehdä taidetta persoonallisesti. Taidekoulun tavoitteena on kehittää Sastamalan Opiston taidekasvatusta ja kulttuurista lukutaitoa koko alueen asukkaiden keskuudessa. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö muiden paikkakunnan ja lähialueen eri toimijoiden ja tahojen kanssa mm. Herra Hakkaraisen talo. Opetuksen tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen kehittyminen sekä kestävän tulevaisuuden rakentaminen taiteen keinoin. Lisäksi opintojen tavoitteena on antaa valmiuksia suuntautua kyseisen taiteenalan jatkokoulutukseen.

12 2.2 Arvopohja Sastamalan taidekoulu pohjautuu arvoperustaan, joka rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Ihminen rakentaa elämäänsä toimimalla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Taiteen perusopetus perustuu käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Opetuksessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitetaan sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä. Opetuksen lähtökohtana ovat kullekin taiteenalalle ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taidekoulun opetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. 2.3 Oppimiskäsitys Taidekoulussa oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia. Taiteen perusopetuksessa oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppiminen on kaikilla taiteenaloilla kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka kehittää oppilaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Se on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen. Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat merkityksellisiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ja kannustava ohjaus ja palaute vahvistavat oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. 3 TAIDEKOULUN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Toimintakulttuuri Sastamalan Opiston taidekoulun toimintakulttuuri muotoutuu työtä ohjaavien normien tulkinnasta, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista. Yhteinen toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Opiston taidekoulun tavoitteena luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa

13 vuorovaikutusta. Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen. Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä, että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 3.2 Oppimisympäristöt Taiteen perusopetuksessa oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa taiteenalan opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Lähtökohtana on, että oppimisympäristöt ovat fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia. Ne ovat ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä sekä rohkaisevat ja innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan. Monipuolisten oppimisympäristöjen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua ja innostaa heidät oppimiseen. Ne myös tarjoavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden onnistumiseen ja osaamisen kokemuksiin. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt luovat edellytykset taiteenalalle ominaiseen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Tällaisia ovat esim. Uosson taidepaja ja Uotsolan puukoulun työtilat, joiden suunnitteluun (mm. värit ja seinämaalaukset) lapset ja nuoret ovat voineet vaikuttaa. Teatteritaiteessa RTT:n huoneteatteritila mahdollistaa teatterin eri osa-alueiden (valo- ja äänitekniikka, puvustus, lavastus) opiskelun. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä taiteiden välisen osaamisen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet, taidot ja kiinnostuksen kohteet sekä asianmukaiset tilat, työvälineet ja materiaalit sekä tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö antavat mahdollisuuden taiteenalan mielekkääseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Oppimisympäristöjen valinnassa otetaan huomioon oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet. Erilaiset yhteistyöhankkeet muiden alojen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa tuovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja. 3.3 Työtavat käsityön opetuksessa Käsityölle on ominaista havainnoille, pohdiskelulle, käsitteellistämiselle, vuorovaikutukselle, arvottamiselle, tulkinnalle ja aktiivisuudelle perustuva toiminta. Se ilmenee niin opiskelijan käsityöprosessissa kuin laajemmin yhteisön jäsenenä toimiessa. Valitsemalla mahdollisimman monipuolisia työtapoja tuetaan tietojen ja taitojen oppimista, ilmaisua ja testaamista. Työskentely on yksilö- tai ryhmätyöskentelyä. Opetus järjestetään oppimisympäristöissä, jotka tukevat tarkoituksenmukaisesti erilaisten materiaalien, tekniikoiden ja

14 teknologioiden tutkimista sekä niiden kekseliästä soveltamista ja oppilaiden erityisosaamisalueiden kehittymistä. Käsityössä erilaisiin ilmiöihin tutustutaan elämyksellisesti ja kokemuksellisesti, niitä tutkimalla ja arvottamalla. Työskentelylle asetetut tavoitteet ohjaavat mielikuvitusta, ihmettelyä ja ideoiden kehittelyä. Työskentelyssä korostuu käsillä tekemisen ja oivaltamisen ilo. Työtavat ja materiaalit valitaan kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden mukaan. Itse tekemisen lisäksi voidaan vierailla näyttelyissä, museoissa, tapahtumissa sekä tehdä yhteistyötä käsityöläisten ja eri yhteisöjen kanssa. 3.4 Oppilaaksi ottamisen perusteet Opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisaika määrätään lukuvuosittain ja se kerrotaan Sastamalan Opiston ohjelmassa. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin ryhmäkoko edellyttää, varasijat arvotaan. Oppilas säilyttää varasijansa yhden lukuvuoden ajan. Työpajaopintoihin osallistumisen edellytyksenä on aikaisempien opintokokonaisuuksien suorittaminen. Oppilas voi viettää sopimuksesta välivuoden, jonka jälkeen hän jatkaa opiskeluaan tasoaan vastaavassa ryhmässä. Oppilas voidaan erottaa jatkuvan epäasiallisen tai häiritsevän käytöksen vuoksi. 3.5 Ryhmäkoko Ryhmäkoosta päättää lukuvuosittain Sastamalan Opisto. Jos ryhmä jostain syystä hajoaa, voi oppilas jatkaa saavuttamansa tason mukaista opiskelua muussa taiteen perusopetusryhmässä. 3.6 Opintojen hyväksilukeminen ja osaamisen tunnustaminen Oppilaan muut Sastamalan Opiston taidekoulun soveltuvat opintokokonaisuudet sekä aikaisemmin ennen tämän opetussuunnitelman voimaantuloa suoritetut soveltuvat opintokokonaisuudet luetaan hyväksi. Myös muualla suoritetut soveltuvat taiteen perusopintosuoritukset ja niihin verrattavat opinnot voidaan lukea hyväksi. Hyväksi lukemisen edellytyksenä on oppilaan esittämä todistus suoritetuista opinnoista. Hyväksi lukemisen laadun ja määrän arvioi oppilaan Oma opettaja, tarvittaessa suunnittelijaopettajan tai rehtorin avustamana. Oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä tai opiskelupaikasta toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksilukemisessa menetellään samoin. 3.7 Opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 3.8 Opiskelijamaksut ja oppilaspaikan menettäminen

15 Opiskelijamaksuna toimii Sastamalan Opiston Lasten aktiivimaksu joka oikeuttaa opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin Opiston Taidekoulussa. Tämän lisäksi voidaan periä mahdollista tarvikemaksua. Lasten aktiivimaksun hinnasta päättää vuosittain Sastamalan opiston päätoimiset opettajat yhdessä rehtorin kanssa. Oppilas menettää oppilaspaikkansa, jos edellisen vuoden opiskelijamaksuja ei ole maksettu ennen uuden lukuvuoden alkua. 3.9 Henkilöstö ja opettajakelpoisuus Taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen henkilöstöstä säädetään laissa. Taiteen perusopetuksesta sekä opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa. Opettajan on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä lain mukainen rikosrekisteriote. 4 OPINNOT 4.1 Käsityön opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Käsityön yleisen oppimäärän tehtävänä on tarjota oppilaalle kokemuksia käsityöstä, muotoilusta ja teknologiasta. Opinnot luovat edellytyksiä oppilaan myönteiselle suhteelle käsityölliseen tekemiseen sekä tukevat hänen kasvuaan ja itsetuntemustaan. Opetuksella tuetaan oppilasta oman ilmaisun, ongelmanratkaisun ja tekemisen tavan etsimisessä. Kokemusmaailmaan kiinnittyvällä, tutkimaan kannustavalla ja elämyksellisellä lähestymistavalla kehitetään oppilaan käsityötaitoja. Oppilasta ohjataan eri materiaalien, tekniikoiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön kokeilun, tekemisen ilon ja keksimisen avulla. Oppilaiden kulttuurista ja yhteiskunnallista osallisuutta tuetaan ohjaamalla heitä pohtimaan käsillä tekemisen ja käsityöläisyyden merkityksiä ja tutustumaan paikalliskulttuuriin. Opinnot kannustavat havainnoimaan ympäristöä ja kulttuurin moninaisuutta sekä innostavat soveltamaan havaintoja omassa työskentelyssä. Opintojen edetessä oppilasta ohjataan pohtimaan vastuullista kuluttamista ja tuottamista ekologisesta, esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta. Oppilaita kannustetaan arvostamaan omaa ja toisten käsityötä. Opinnot luovat perustaa käsityöharrastukselle, joka asettuu osaksi elävää käsityökulttuuria ja taiteiden kenttää. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta näkemään käsityö monitieteisenä ilmiönä. Oppilasta innostetaan tarkastelemaan käsityön, taiteiden ja tieteiden yhteyksiä sekä löytämään niistä uusia oivalluksia. Oppilasta kannustetaan ideoimaan ja rakentamaan uutta. Opintojen tavoitteena on innostaa oppilasta käsityön, kulttuurin ja muotoilun elinikäiseen harrastamiseen. 4.1 Laajuus ja rakenne Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Sastamalan Opisto tarjoaa myös yhteisiä opintoja edeltäviä varhaisiän opintojaksoja.

16 4.2 Opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet YHTEISET OPINNOT Tavoitteet ja arvioinnin kohteet Käsityön yhteisten opintojen tarkoituksena on hankkia käsityön perustaidot. Tavoitteena on innostaa oppilasta kehittämään käsityön tekemisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittavia taitoja. Opinnoissa tutustutaan käsityöhön, teknologiaan ja muotoiluun sekä tarkastellaan käsityötä yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja monitieteisenä ilmiönä. Opetellaan toisten huomioimista, ryhmätyötaitoja ja omaan työhön keskittymistä. Taidot ja muotoilu Opetuksen tavoitteena on *Tukea ja rohkaista oppilasta kädentaitojen harjoittelussa, omien tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa *Kannustaa oppilasta havainnoimaan arjen elinympäristöstään nousevia tarpeita *Herättää oppilaan innostus uusien taitojen kokeilemiseen ja ilmaisemiseen *Rohkaista oppilasta materiaalien ja tekniikoiden monipuoliseen käyttöön *Ohjata oppilasta ymmärtämään työohjeiden, -menetelmien ja -järjestyksen yhteys lopputulokseen *Ohjata oppilasta välineiden ja tekniikoiden turvalliseen käyttöön. Yhteiskunta ja kulttuuri Opetuksen tavoitteena on *Innostaa oppilasta aktiiviseksi käsityökulttuurin havainnoijaksi, tekijäksi, toimijaksi ja kuluttajaksi *Tuoda näkyväksi oppilaiden ajatuksia, tunteita ja tulkintoja käsityöstä, ympäristöstä ja kulttuurista *Rohkaista oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutuksia käsityössä *Auttaa oppilasta näkemään käsityö elävänä kulttuuriperintönä *Kannustaa oppilasta pohtimaan käsityötä eettisyyden ja kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta *Auttaa oppilasta ymmärtämään käsityöyrittäjyyden traditiota. Taiteiden ja tieteiden välisyys Opetuksen tavoitteena on *Ohjata oppilasta hahmottamaan käsityötä taiteita ja tieteitä yhdistävänä ilmiönä *Kannustaa oppilasta pohtimaan toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta *Innostaa oppilasta kekseliäisyyteen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Keskeiset sisällöt

17 Käsityön yhteisissä opinnoissa tuotetaan tuotteita, teoksia ja palveluita yksin ja yhdessä sekä itselle että toisille. Tuotteissa käytettävyys ja tarkoituksenmukaiset materiaalit luovat perustan käsityön tekemiselle. Teoksissa materiaalit ja tekniikat toimivat ilmaisun välineinä. Palveluissa tekeminen ilmenee osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja hyvinvointina. Käsityössä teknologiaa tutkitaan tekemisen ja ilmaisun välineenä. Muotoilua tarkastellaan kokonaisvaltaiseen tuottamiseen kuuluvana toimintana. Käsityötä, teknologiaa ja muotoilua käsitellään kulttuurisina, yhteiskunnallisina, monitieteisinä ja taiteeseen liittyvinä ilmiöinä. Käsityön yhteisten opintojen keskeiset sisällöt ovat Pukeutuminen, Esine- ja tekstiiliympäristöt, Palveluympäristöt sekä Rakennetut ja luonnonympäristöt. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ilmiöt, joita lähestytään henkilökohtaisten kokemusten kautta kohti yleisempiä käsityön ilmiöitä. Kaikkia keskeisiä sisältöjä pohditaan esteettisyyden, eettisyyden, ekologisuuden näkökulmasta. Pukeutumista tarkastellaan identiteetin muotoutumisen ja yhteisöön kuulumisen, vaatetusteknologian, muoti-ilmiöiden, fysiologian ja eri kulttuurien näkökulmista. Esine- ja tekstiiliympäristöjä tarkastellaan asumisen, toiminnallisuuden, teknologian, muotoilun, muotiilmiöiden ja eri kulttuurien näkökulmista. Palveluympäristöjä tarkastellaan hyvinvoinnin, kokemuksellisuuden, asiakaslähtöisyyden ja yrittäjyyden näkökulmista. Rakennettuja ja luonnonympäristöjä tarkastellaan osallisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja ihmisten viihtyvyyden näkökulmista. TEEMAOPINNOT Tavoitteet ja arvioinnin kohteet Käsityön teemaopintojen tarkoituksena on oppilaan yhteisissä opinnoissa hankkimien taitojen laajentaminen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, paikalliset resurssit, ajankohtaiset ilmiöt sekä paikallisuus. Teemaopintoihin voi sisältyä vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia. Taidot ja muotoilu Opetuksen tavoitteena on *Ohjata ja tukea oppilasta syventämään kädentaitojaan *Rohkaista oppilasta syventämään materiaalien ja tekniikoiden tuntemustaan *Kannustaa oppilasta havainnoimaan ympäristöään ja arjen elinympäristön haasteita sekä pohtimaan niihin ratkaisuja *Vahvistaa oppilaan omaa ilmaisua uusilla taidoilla *Kehittää oppilaan kykyä hallita käsityöprosessia pohtimalla työohjetta, -järjestystä ja - menetelmiä omassa työskentelyssään. Yhteiskunta ja kulttuuri Opetuksen tavoitteena on

18 *Rohkaista oppilasta syventämään käsityökulttuurin tuntemusta ja tekemään valintoja oman kiinnostuksen mukaisesti *Ohjata oppilasta pohtimaan ja ymmärtämään omien valintojen vaikutuksia tuotteen laatuun ja elinkaareen sekä ympäristöön *Kannustaa oppilasta osallistumaan käsityön elävän kulttuuriperinnön kehittämiseen *Ohjata oppilasta ympäristön ja käsityökulttuurin havainnointiin *Auttaa oppilasta tekemään eettisesti kestäviä valintoja kulttuurisesti moninaisessa maailmassa *Kannustaa oppilasta tutustumaan paikalliseen yritystoimintaan ja käsityöyrittäjyyteen. Taiteiden ja tieteiden välisyys Opetuksen tavoitteena on *Ohjata oppilasta ymmärtämään käsityötä monitaiteisena ja -tieteisenä ilmiönä sekä hyödyntämään sitä omassa työskentelyssä *Kannustaa oppilasta hyödyntämään kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmia toiminnassaan *Innostaa oppilaita yhteisölliseen kekseliäisyyteen *Rohkaista oppilasta visioimaan uutta, ennen näkemätöntä ja rakentamaan näkymätöntä näkyväksi käsityöksi. Keskeiset sisällöt Käsityön teemaopinnoissa tuotetaan tuotteita, teoksia ja palveluita yksin ja yhdessä sekä itselle että toisille. Tuotteissa käytettävyys ja tarkoituksenmukaiset materiaalit luovat perustan käsityölliselle tekemiselle. Teoksissa materiaalit ja tekniikat toimivat ilmaisun välineinä. Palveluissa tekeminen ilmenee osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja hyvinvointina. Käsityössä teknologiaa tutkitaan tekemisen ja ilmaisun välineenä. Muotoilua tarkastellaan kokonaisvaltaiseen tuottamiseen kuuluvana toimintana. Käsityötä, teknologiaa ja muotoilua käsitellään kulttuurisina, yhteiskunnallisina, monitieteisinä ja taiteeseen liittyvinä ilmiöinä. Käsityön teemaopintojen keskeiset sisällöt ovat Pukeutuminen, Esine- ja tekstiiliympäristöt, Palveluympäristöt sekä Rakennetut ja luonnonympäristöt. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana ovat oppilaille merkitykselliset ilmiöt, joita lähestytään henkilökohtaisten kokemusten kautta kohti yleisempiä käsityön ilmiöitä. Kaikkia keskeisiä sisältöjä pohditaan esteettisyyden, eettisyyden, ekologisuuden näkökulmasta. Opinnoissa tarkastellaan laaja-alaisesti kaikkien keskeisten sisältöjen osa-alueita. Pukeutumista tarkastellaan identiteetin muotoutumisen ja yhteisöön kuulumisen, vaatetusteknologian, muoti-ilmiöiden, fysiologian ja eri kulttuurien näkökulmista. Esine- ja tekstiiliympäristöjä tarkastellaan asumisen, toiminnallisuuden, teknologian, muotoilun, muotiilmiöiden ja eri kulttuurien näkökulmista. Palveluympäristöjä tarkastellaan hyvinvoinnin, kokemuksellisuuden, asiakaslähtöisyyden ja yrittäjyyden näkökulmista. Rakennettuja ja luonnonympäristöjä tarkastellaan osallisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja ihmisten viihtyvyyden näkökulmista. Opintokokonaisuudet

19 Opintokokonaisuudet ovat Pukeutuminen, Esine- ja tekstiiliympäristöt, Palveluympäristöt sekä Rakennetut ja luonnonympäristöt. Opintokokonaisuuksien laajuus on yhteisissä opinnoissa 300 t ja teemaopinnoissa 200 t. Oppilaan tulee suorittaa sisältöjä jokaisesta opintokokonaisuudesta vähintään 2 opintojaksoa. Opinnot koostuvat yksilöllisesti oppilaan suorittamista opintojaksoista. Opintokokonaisuudet rakentuvat sisältöalueista sekä vuositasolla suunniteltavista opintojaksoista. Yhteiset opinnot Pukeutuminen t Esine- ja tekstiiliympäristöt t Palveluympäristöt t Rakennetut- ja luonnonympäristöt t Teemaopinnot Pukeutuminen t Esine- ja tekstiiliymäristöt t Palveluympäristöt t Rakennetut- ja luonnonympäristöt t 5 ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tehtävä Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan edistymistä opinnoissa. Arviointi on kannustavaa ja rohkaisevaa ja ohjaa oppilasta myös omien tavoitteiden asettamiseen. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. 5.2 Oppimisen arviointi Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaiden osallisuutta. Oppilaita ohjataan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita rohkaistaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta. Sanallisesti annettava palaute voi olla joko suullista tai kirjallista. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua. 5.3 oppimisen arvioinnin kohteet Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin yhteisten opintojen ja teemaopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Opintojen aikaisessa arvioinnissa otetaan huomioon taiteenalan yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet. Oppimisen arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehittymistä opinnoissaan, ilmaisussaan, taidoissaan sekä ohjata häntä omien tavoitteiden asettamisessa. Oman tekemisen analysointi ja reflektointi tukee oppimisen syvenemistä. Arviointia tapahtuu koko prosessin ajan monipuolisin menetelmin. Oppilasta perehdytetään käsityön arvioinnin periaatteisiin ja käytäntöihin. Käsityön yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet ovat Taidot ja muotoilu, Yhteiskunta ja kulttuuri sekä Taiteiden ja tieteiden välisyys. Oppilaalle annettavaan oppimisen arviointiin sisältyy palautetta kaikista opetukselle asetetuista tavoitteista.

20 Arviointimenetelmät valitaan siten, että niiden avulla voidaan parhaalla mahdollisella tavalla arvioida tavoitteiden saavuttamista ja että ne soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. Oppilas saa jatkuvaa sanallista palautetta työskentelyn lomassa. Oppilaiden kanssa käydään arviointikeskusteluja opintojakson päättyessä. Itsearviointia voidaan tehdä suulliseti tai kirjallisesti arviointilomakkeen avulla. Näyttelyiden ja muiden esittäytymisten kautta oppilaat voivat saada myös julkista palautetta. Oppimisen arviointi on vuorovaikutusta oppilaan, ryhmän ja opettajan välillä. Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaan omien tavoitteiden asettamista ja edistymisen seuraamista suhteessa niihin. Oppimista ja osaamista arvioidaan monipuolisesti oppilaan oppimisprosessissa, tuotteissa, teoksissa ja palveluissa. Oppilasta rohkaistaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Arviointitaitoja harjoitellaan opintojen kuluessa. Oppilaalle annettava palaute on luonteeltaan kannustavaa, ohjaavaa ja jatkuvaa. Arvioinnilla oppilasta kannustetaan osaamisensa laajentamiseen, soveltamiseen ja esittelemiseen. Käsityön yleisen oppimäärän teemaopintoihin sisältyy oppilaan kokoama esitys osaamisestaan, jossa on sanallista ja/tai kuvallista aineistoa sekä itsearviointia. 5.4 Koulutuksen arviointi ja yhteistyö Koulutuksen arvioinnin lähtökohtana on toiminnan jatkuva kehitta minen. Koulutuksen järjestäjä arvioi Sastamalan Opiston kuvataidekoulun antamaa opetusta. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opetuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetusta arvioidaan ja kehitetään opettajilta, oppilailta ja oppilaiden vanhemmilta saatujen palautteiden pohjalta. Taidekoulun toiminnassa pyritään lisäksi huomioimaan mahdolliset paikalliset tarpeet ja ideat koskien esim. eri teemavuosia ja paikallisia kulttuuriperinteet ja -painotukset. 6 TODISTUKSET Oppilas saa Sastamalan Taidekoulun taiteen perusopetuksen päättötodistuksen suoritettuaan yleisen oppimäärän opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät laajuudet. Päättötodistuksen malli löytyy alta. Kaikki oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet merkitään päättötodistukseen. Oppilaalle annetaan pyydettäessä osallistumistodistus suorittamistaan taiteenalan yleisen oppimäärän opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä.

21 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULUN PÄÄTTÖTODISTUS ELLI ESIMERKKI (XX.XX.XXAXXXX) On menestyksellä suorittanut Sastamalan Opiston järjestämän taiteen perusopetuksen neljä opintokokonaisuutta tanssissa vuosina 201X 20XX. Opetus perustuu lakiin (633/1998) ja asetukseen (813/1998) taiteen perusopetuksesta. Opetussuunnitelma on hyväksytty Sastamalan kaupungin sivistyslautakunnassa XX.XX.2018, ja on Opetushallituksen vahvistaman taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukainen. Sastamala XX.XX.20XX suunnittelijaopettaja rehtori

22 Liite 1 OPINTOKOKONAISUUDET PUKEUTUMINEN ESINE- JA TEKSTIILI YMPÄRISTÖT PALVELU YMPÄRISTÖT RAKENNETUT JA LUONNONYMPÄRISTÖT SISÄLTÖALUEET / NÄKÖKULMAT Identiteettien muodostuminen Yhteisöön kuuluminen Vaatetusteknologia Muoti-ilmiöt Fysiologia Eri kulttuurit Asuminen Toiminnallisuus Teknologia Muotoilu Muoti-ilmiöt Eri kulttuurit Hyvinvointi Kokemuksellisuus Asiakaslähtöisyys Yrittäjyys Osallisuus Yhteisöllisyys Hyvinvointi Viihtyminen +3E Eettisyys Ekologisuus Esteettisyys +3E Eettisyys Ekologisuus Esteettisyys +3E Eettisyys Ekologisuus Esteettisyys +3E Eettisyys Ekologisuus Esteettisyys ILMIÖT / JAKSOT Suunnitellaan vuositasolla Esimerkki: Kirjavat huivit 15 oh Tavoitteet: -innostaa oppilasta näkemään käsityö globaalina toimintana - innostaa oppilasta näkemään käsityö elävänä kulttuuriperintönä Tehtävä: Oman huivin suunnittelu Materiaalit: Silkki, ohuet puuvillat Tekniikat: Värjäys Arvioinnin kohteet: Arviointi: Vertaisarviointi/ kirje kaverille Esimerkki: Eteinen kodin käyntikorttina 30 oh Tavoitteet: -rohkaista oppilasta havainnoimaan, pohtimaan ja ratkaisemaan ohjatusti arjen ja ympäristön ongelmia Tehtävä: Säilyttimen suunnittelu ja valmistus Materiaalit: Oppilaan suunnitelman mukaan Tekniikat: Oppilaan suunnitelman mukaan Arvioinnin kohteet: Arviointi: Kirjallinen palaute Esimerkki: Joulunaikaa vanhainkodissa 10 oh Tavoitteet: -kannustaa oppilasta nauttimaan käsityöstä ja arvostamaan omaa sekä toisten käsityöstä - ymmärretään asikaslähtöisyyden merkitys työpajan suunnittelussa Tehtävä: Työpajan suunnittelun palvelukotiin Materiaalit: Ryhmän suunnitelman mukaan Tekniikat: Ryhmän suunnitelman mukaan Arvioinnin kohteet: Arviointi: Ryhmäkeskustelu Esimerkki: Oma pesä 20 oh Tavoitteet: -kannustetaan oppilasta innovatiivisuuteen -rohkaista oppilasta taiteiden väliseen vuoropuheluun - tuottaa viihtymiseen liittyvää kokemusperäistä tietoa Tehtävä: Suunnittele pienoismalli omasta viihtyisestä pesästä Materiaalit: -kierrätysromu Tekniikat: Sekatekniikka Arvioinnin kohteet: Arviointi: Arviointikeskustelu

23 Liite 2 KÄSITYÖTEKNIIKOITA HUOVUTUS materiaalit työvälineet käsin rakentelu tasotyö perinteinen ja rullaustekniikka pinnan kuviointi muoto värit neulahuovutus KANKAANPAINANTA materiaalit työvälineet värit työpaja pigmenttivärit leimasinpainanta vapaat kankaan kuvioimismenetelmät maalaus sommittelu VÄRJÄYS materiaalit työvälineet värit työpaja esto- ja suoravärjäys selluloosakuidut reaktiivivärit kasto- ja uppovärjäys mikrovärjäys maalaus kangas/kappale langat KUDONTA materiaalit sidokset työvälineet työpaja yksinkertaiset loimirakenteet kehyskudonta vapaat loimirakenteet kokeileva kudonta pintarakenteet nukitus OMPELU/TEKSTIILI/ VAATETUS materiaalit työvälineet työpaja käsin ompelu koneompelu tekstiili- tai vaatetusompelu tuotesuunnittelu kirjonta PUNONTA letitys kierto punominen palttina ristipunos paju rottinki kaisla taso 3D-muodot ERITYISTEKNIIKAT materiaalit työvälineet silkkimaalaus solmeilu fransu makrame nauhat mosaiikki betoni MUOVALUMASSAT, KERAMIIKKA materiaalit työvälineet työpaja käsin rakennustekniikat: levy/makkara/ nipistelytekniikka lasittamisen perusteita tasotyö 3D-muodot koristelutekniikat uniikkityö materiaalin ja tekniikoiden yhdistäminen PUUNTYÖSTÖ materiaalit työvälineet työpaja puuntyöstön perusteita käsin työstö puulajeja rakenteet pinta sahaus maalaus viimeistely- ja pintakäsittelyn tekniikoita liitokset kaiverrus 3D - muodot PERINTEISET TYÖTAVAT kirjasidonta/ japanilainen tuohi kaisla olki ruoko niini varvut ja risu kynttilä kirjansidonta/ eurooppalainen perinne lelut soittimet nahkatyöt PAPERI materiaalit/raaka-aineet työpaja ja työvälineet paperivalmistuksen perusteet tasotyö/arkin nosto valkoisen/värillisen massan käyttö paperin kuviointimenetelmät; leimasin, reliefi/kohopaino, märkä ja sabluuna selluloosakuidut; koivu, pellava, mänty, puuvilla puu-, kasvi-, kuori- ja siemenkuidut kasvipaperin valmistus pintakäsittely viimeistelyt laminointi/muotti/ runkorakenne plastinen paperimassa materiaalien yhdistely värjäysmenetelmät METALLI materiaalit työvälineet metallilanka pakotus taivutus korut juotokset niittaus liitokset LUONNONYMPÄRISTÖ materiaalin keruu paju, kaisla, varvut, pellava, nokkonen värikasvit retket luonnon ympäristöön tutustuminen

24 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU TANSSIN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA 2018 SISÄLTÖ 1. TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET 2. SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU 2.1 Taidekoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet 2.2 Arvopohja 2.3 Oppimiskäsitys 3 TAIDEKOULUN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Toimintakulttuuri 3.2 Oppimisympäristöt 3.3 Työtavat 3.4 Oppilaaksi ottamisen perusteet 3.5 Ryhmäkoko 3.6 Opintojen hyväksi lukeminen ja osaamisen tunnustaminen 3.7 Opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen 3.8 Opiskelijamaksut ja oppilaspaikan menettäminen 3.9 Henkilöstö ja opettajakelpoisuus 4 OPINNOT 4.1 Opintojen kuvaus 4.2 Opintojen laajuus ja rakenne 4.3 Opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet 5 ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tehtävä 5.2 Oppimisen arviointi 5.3 Oppimisen arvioinnin kohteet 5.4 Koulutuksen arviointi ja yhteistyö 6 TODISTUKSET

25 1 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TAVOITTEET Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen ja kulttuurisen osallisuuden edistäminen. Taiteenalan yleisen oppimäärän opinnot tarjoavat innostavia ja monipuolisia mahdollisuuksia taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Oppilaita kannustetaan pohtimaan taiteen merkitystä omassa elämässä sekä vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä taiteen keinoin. Yleisen oppimäärän tavoitteena on oppimisen ilon, opiskelumotivaation ja luovan ajattelun edistäminen. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset oppimisen tarpeet ja lähtökohdat. Oppilasta kannustetaan ja ohjataan valitsemaan itselleen merkityksellisiä tapoja tehdä taidetta. Yleisen oppimäärän opinnoissa oppilaat kokeilevat, harjoittelevat ja soveltavat taiteenalansa ilmaisukeinoja moniaistisesti. Opetus tukee oppilaiden ajattelun taitojen ja monilukutaidon kehittymistä myös taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntämällä. Oppilaita kannustetaan tutustumaan taiteenalaan historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. 2 SASTAMALAN OPISTON TAIDEKOULU 2.1 Taidekoulun toiminta-ajatus ja tavoitteet Sastamalan kaupungin omistama Sastamalan Opisto järjestää taiteen perusopetusta (TPO) Sastamalan Opiston taidekoulu-nimisenä. Lain (633/1998) ja asetukseen (813/1998) säätelemää opetusta annetaan yleisen oppimäärän mukaan monessa eri toimipisteessä ja opetusta tarjotaan neljässä eri taiteenalassa: kuvataiteessa, käsityötaiteessa, tanssissa sekä teatteritaiteessa. Oppilaitos voi järjestää myös alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Opiston taidekoulu toimii vahvana tekijänä koko alueen kulttuurielämässä, mikä voi näkyä mm. tapahtumien, näyttelyiden, eri paikallisten teattereiden sekä Opiston esiintyjäpankin osalta. Opiston taidekoulu pyrkii lisäksi korostamaan paikallisia kulttuuriperinteitä, kuten Sastamalaa Suomen Kirjapääkaupunkina. Opiston taidekoulu pyrkii lisäksi harjoittamaan monipuolisesti taiteidenvälisyyttä laajentaakseen taidekoulun oppilaiden taidekäsitystä, lisätäkseen vuorovaikusta ja mahdollistaen erilaisia taide-elämyksiä paikkakunnalla. Taidekoulun antaman opetuksen tarkoituksena on syventää peruskoulun antamaa taideopetusta tarjoten laadukasta opetusta taiteen parissa pitkäjänteisesti ja tasolta toiselle etenevästi. Tavoitteena on, että oppilas kokee taiteen tekemisen ja kokemisen iloa, mikä vahvistaa oppilaan identiteettiä, taidekäsitystä ja rohkeutta tulkita ja tehdä taidetta persoonallisesti. Taidekoulun tavoitteena on kehittää Sastamalan Opiston taidekasvatusta ja kulttuurista lukutaitoa koko alueen asukkaiden keskuudessa. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö muiden paikkakunnan ja lähialueen eri toimijoiden ja tahojen kanssa mm. Herra Hakkaraisen talo. Opetuksen tavoitteena on elinikäisen taidesuhteen kehittyminen sekä kestävän tulevaisuuden rakentaminen taiteen keinoin. Lisäksi opintojen tavoitteena on antaa valmiuksia suuntautua kyseisen taiteenalan jatkokoulutukseen.

26 2.2 Arvopohja Sastamalan taidekoulu pohjautuu arvoperustaan, joka rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Ihminen rakentaa elämäänsä toimimalla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönsä kanssa. Taiteen perusopetus perustuu käsitykseen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvokkuudesta yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Opetuksessa edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitetaan sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä. Opetuksen lähtökohtana ovat kullekin taiteenalalle ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taidekoulun opetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. 2.3 Oppimiskäsitys Taidekoulussa oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia. Taiteen perusopetuksessa oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppiminen on kaikilla taiteenaloilla kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka kehittää oppilaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Se on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen. Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat merkityksellisiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ja kannustava ohjaus ja palaute vahvistavat oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. 3 TAIDEKOULUN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Toimintakulttuuri Sastamalan Opiston taidekoulun toimintakulttuuri muotoutuu työtä ohjaavien normien tulkinnasta, vakiintuneista käytännöistä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatavoista. Yhteinen toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi kaikessa toiminnassa ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Opiston taidekoulun tavoitteena luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa

27 vuorovaikutusta. Lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen. Toimintakulttuurin kehittäminen tarkoittaa jatkuvaa pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämistä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä oppilaitosyhteisön sisäisessä, että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 3.2 Oppimisympäristöt Taiteen perusopetuksessa oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa taiteenalan opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Lähtökohtana on, että oppimisympäristöt ovat fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia. Ne ovat ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä sekä rohkaisevat ja innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan. Monipuolisten oppimisympäristöjen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua ja innostaa heidät oppimiseen. Ne myös tarjoavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden onnistumiseen ja osaamisen kokemuksiin. Tavoitteena on, että oppimisympäristöt luovat edellytykset taiteenalalle ominaiseen aktiiviseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Tällaisia ovat esim. Uosson taidepaja ja Uotsolan puukoulun työtilat, joiden suunnitteluun (mm. värit ja seinämaalaukset) lapset ja nuoret ovat voineet vaikuttaa. Teatteritaiteessa RTT:n huoneteatteritila mahdollistaa teatterin eri osa-alueiden (valo- ja äänitekniikka, puvustus, lavastus) opiskelun. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä taiteiden välisen osaamisen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet, taidot ja kiinnostuksen kohteet sekä asianmukaiset tilat, työvälineet ja materiaalit sekä tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö antavat mahdollisuuden taiteenalan mielekkääseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Oppimisympäristöjen valinnassa otetaan huomioon oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden tarjoamat mahdollisuudet. Erilaiset yhteistyöhankkeet muiden alojen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa tuovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja. 3.3 Työtavat Tanssin opetuksen lähtökohtana ovat oppimäärän tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytyksen ja kiinnostuksen kohteet. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia ryhmä- ja yksilöopetuksen muotoja. Oppilaille luodaan tilaisuuksia vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen oppimiseen pelkän opettajan seuraamisen ja komentomenetelmällä etenevän tunnin kulun sijaan. Työtapojen monipuolistamiseksi voidaan hyödyntää nykyteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen toteutuksessa kiinnitetään huomiota sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

28 3.4 Oppilaaksi ottamisen perusteet Opiskelijat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisaika määrätään lukuvuosittain ja se kerrotaan Sastamalan Opiston ohjelmassa. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin ryhmäkoko edellyttää, varasijoilta otetaan opiskelijat numerojärjestyksessä. Oppilas säilyttää varasijansa yhden lukuvuoden ajan. Oppilas voi viettää sopimuksesta välivuoden, jonka jälkeen hän jatkaa opiskeluaan tasoaan vastaavassa ryhmässä. Oppilas voidaan erottaa jatkuvan epäasiallisen tai häiritsevän käytöksen vuoksi. 3.5 Ryhmäkoko Ryhmäkoosta päättää lukuvuosittain Sastamalan Opiston taiteen opetuksen suunnittelijaopettaja yhdessä rehtorin kanssa. Jos ryhmä jostain syystä hajoaa, voi oppilas jatkaa saavuttamansa tason mukaista opiskelua muussa taiteen perusopetusryhmässä. 3.6 Opintojen hyväksi lukeminen ja osaamisen tunnustaminen Oppilaan muut Sastamalan Opiston taidekoulun soveltuvat opintokokonaisuudet sekä aikaisemmin ennen tämän opetussuunnitelman voimaantuloa suoritetut soveltuvat opintokokonaisuudet luetaan hyväksi. Myös muualla suoritetut soveltuvat taiteen perusopintosuoritukset ja niihin verrattavat opinnot voidaan lukea hyväksi. Hyväksi lukemisen edellytyksenä on oppilaan esittämä todistus suoritetuista opinnoista. Hyväksi lukemisen laadun ja määrän arvioi oppilaan Omaopettaja, tarvittaessa suunnittelijaopettajan tai rehtorin avustamana. Oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä tai opiskelupaikasta toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksi lukemisessa menetellään samoin. 3.7 Opetuksen ja oppimäärän yksilöllistäminen Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 3.8 Opiskelijamaksut ja oppilaspaikan menettäminen Opiskelijamaksuna toimii Sastamalan Opiston Lasten aktiivimaksu, joka oikeuttaa opetussuunnitelman mukaisiin opintoihin Opiston taidekoulussa. Tämän lisäksi voidaan periä mahdollista tarvikemaksua. Lasten aktiivimaksun hinnasta päättää vuosittain Sastamalan Opiston rehtori yhdessä päätoimisen henkilökunnan kanssa. Oppilas menettää oppilaspaikkansa, jos edellisen vuoden opiskelijamaksuja ei ole maksettu ennen uuden lukuvuoden alkua. 3.9 Henkilöstö ja opettajakelpoisuus

29 Taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen henkilöstöstä säädetään laissa. Taiteen perusopetuksesta sekä opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa. Opettajan on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä lain mukainen rikosrekisteriote. 4 OPINNOT 4.1 Opintojen kuvaus Sastamalan Opiston taidekoulun tanssinopetus (TPO) eroaa Opiston muista lapsille suunnatuista tanssitunneista siten, että se on tavoitteellisempaa, tasolta toiselle etenevää ja tarjoaa mahdollisuuden opiskella tanssia pitkäjänteisesti. Opintojen aikana oppilas saa opinnoistaan yksilöllistä, tavoitteiden suuntaista palautetta ja pääsee itse asettamaan tavoitteitaan omille opinnoilleen. Oppilaille pyritään myös tarjoamaan useita esiintymiskokemuksia opintopolkunsa aikana. Opinnoista pidetään kirjaa ja oppilas saa koko oppimäärän (500h) suoritettuaan opinnoistaan taiteen perusopetuksen päättötodistuksen. Opintojen hyvä aloitusikä on 7-8 vuotta. Opintojen kokonaiskesto on n. 6 7 vuotta. Opinnot jakautuvat kahteen osaan: yhteisiin opintoihin ja teemaopintoihin. Tätä ennen on mahdollista suorittaa valmentavia opintoja, joita ei lasketa mukaan oppimäärään. Yhteisten opintojen tarkoituksen on tanssin perustaitojen hankkiminen ja kehittäminen. Näissä opinnoissa oppilas oppii tanssille ominaista työskentelyä, ryhmätyötaitoja sekä motorisia valmiuksia ja perustaitoja, joita tarvitaan myöhemmissä opinnoissa. Teemaopinoissa syvennetään ja laajennetaan yhteisissä opinnoissa hankittuja taitoja valmiuksia sekä syvennetään tanssitietoutta mm. perehtymällä uusiin tanssilajeihin ja analysoimalla tanssiteosta. Opinnoissa perehdytään myös uusiin taiteentekemisen tapoihin ja kehitetään omaa luovaa ajattelua produktiotyöskentelyn avulla. Sastamalan Opistossa tanssin taiteen perusopetuksen opinnot eivät ole sidoksissa tiettyyn tanssilajiin (esim. nykytanssi, jazz-tanssi, baletti), vaan opinnot rakennetaan tanssimuodosta riippumattomaksi. Tanssituntien tanssityylillinen suuntaus voi sisältää vaikutteita jazzista, baletista, nykytanssista, showtanssista, katutanssilajeista sekä ajan ilmiöistä. Tanssitunnit koostuvat pääosin seuraavista osa-alueista: lämmittely (harjoitteisiin valmistautuminen), kehon valmiuksia ja taitoja kehittävät harjoitteet (hypyt, pyörähdykset, askelkuviot, kehon linjausharjoitteet, kehonhahmotus, ) sekä omaa ilmaisua, musiikin tulkintaa ja motorisia taitoja kehittävä osio (loppusarja). Fyysisestä näkökulmasta katsottuna tanssitunnit kehittävät lapsen perusliikkumistaitoja (juokseminen, hyppääminen, pyöriminen, tasapaino jne.), fyysisen suorituskyvyn osa-alueita (nopeus, voimia, liikkuvuus, motoriset taidot) sekä laajentavat ja syventävät kehollisen ilmaisun mahdollisuuksia. 4.2 Opintojen laajuus ja rakenne

30 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Sastamalan Opisto tarjoaa myös yhteisiä opintoja edeltäviä varhaisiän opintojaksoja. Nämä löytyvät seuraavasta luvusta. 4.3 Opintokokonaisuudet, niiden tavoitteet, sisällöt ja laajuudet VALMENTAVAT OPINNOT Opintojaksot ja niiden sisällöt: oppituntia (tuntien jakautuminen) Lastentanssi 3-5v. 25ot (35 x 0,66h) Tunneilla herätellään lapsen luovuutta ja omaa kehontuntemusta. Leikinomaisen toiminnan avulla lapsi oppii tanssin ja liikkumisen perustaitoja, musiikin hahmottamista, ryhmässä toimimista ja muita oppimisvalmiuksia. Lastentanssi 5-7v. 40ot (35 x 1,0h) Tunneilla herätetään lapsen luovuutta ja omaa kehontuntemusta. Leikinomaisen toiminnan avulla lapsi oppii tanssin ja liikkumisen perustaitoja, musiikin hahmottamista, ryhmässä toimimista ja muita oppimisvalmiuksia. Nappulataide 5-7v. 70ot (35 x 2,0h) Nappulataide on suunnattu alle kouluikäisille lapsille, jotka etsivät ja tutkailevat omaa sisäistä taiteilijaansa. Nappulataide-ryhmässä lapsi pääsee tutustumaan kaikkeen Opiston tarjoamaan taiteen perusopetukseen, teatteriin, tanssiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön. Näin oppilas saa maistiasia ja valmiuksia ja mahdollinen oma taidepolku saa ensisykäyksensä, jonka jälkeen lapsi on kyvykkäämpi ja valmiimpi aloittamaan varsinaiset taideopintonsa. Valmentavien opintojen yhteiset tavoitteet: * Ryhmätyöskentelyn perustaitojen oppiminen. * Perusliikkumisvalmiuksien oppiminen. * Tanssiin ja taiteeseen liittyvien perussanaston oppiminen. * Luottamuksellisen oppimisympäristön luominen, jossa lapsi saa kokeilla ja kokea. Elämyksellisyyttä. * Tanssin/taiteen tekemisen ilon löytäminen. YHTEISET OPINNOT

31 OPINTOKOKONAISUUS 1: TANSSIN ALKEET 120 ot (kolmen lukuvuoden aikana) Opintojaksot ja niiden sisällöt: oppituntia (tuntien jakautuminen) Tanssin alkeet 1/ Kehoni on kaverini 40ot (35 x 1,33h) Oppilaalle opetetaan tanssituntikäyttäytymisen etiketti ja oppilas saa rutiinin tanssin harrastamiseen. Oppituntien harjoitusten avulla perehdytään tanssin liikesanastoon: suuntiin, tasoihin, liiketekijöihin (aika, tila, voima, virtaus). Lisäksi tutustutaan omaa kehoon, sen eri osiin ja näiden ilmaisumahdollisuuksiin. Harjoitusten avulla opitaan perusliikkumistaitoja ja myös muita motorisia taitoja. Opetellaan ryhmätyöskentelyn kannalta tärkeitä perustaitoja. Tanssin alkeet 2/ Rytmiä ryhmästä 40ot (35 x 1,33h) Tunneilla vahvistetaan lapsen tanssiharjoittelurutiinia ja painotetaan ryhmätyötaitoja kehittäviä harjoittelumuotoja, kuten pienryhmä- ja parityöskentelyä. Tunneilla keskitytään tanssille ominaisiin taidon ja kehon valmiuksien kehittämisen osa-alueisiin ja tehdään turvallista harjoittelua tukevia harjoitteita. Lisäksi laajennetaan oppilaan liikkeellistä ja ilmaisullista sanastoa ja kehitetään musiikin tulkintaa. Tanssin alkeet 3/ Harjoittelun huumaa 40ot (35 x 1,33h) Oppituntityöskentelyssä keskitytään tanssitekniikkaharjoitteluun, jossa huomioidaan lapsen herkkyyskaudet voiman, nopeuden, liikkuvuuden ja motoristen taitojen osalta. Turvallisen harjoittelun pääkohtia ovat esim. lämmittely sekä kineettisiin liikeketjuihin ja kehon linjaukseen liittyvät harjoitteet. Myös esiintymistilanteita pyritään tarjoamaan lisääntyvissä määrin. Opintokokonaisuuden yhteiset tavoitteet: * Oppilas löytää tanssin ilon. * Oppilas kykenee kuuntelemaan toisia ja havainnoimaan ympäristöään. * Oppilas saa valmiuksia turvalliseen tanssinomaiseen liikkumiseen. * Oppilas kehittää fyysis-motorisia taitojaan. * Oppilas saa kokemuksia esiintymisestä. OPINTOKOKONAISUUS 2:

32 TANSSIN PERUSTEET 180ot (kolmen lukuvuoden aikana) Opintojaksot ja niiden sisällöt: oppituntia (tuntien jakautuminen) Tanssin perusteet 1/ Hyvinvointia ja harjoitteita 60ot (35 x 1,67h) Tunneilla tehdään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja turvallista harjoittelua tukevia harjoitteita ja pyritään laajentamaan oppilaiden käsitystä harjoittelun ja hyvinvoinnin yhteydestä. Tuntien harjoitteiden avulla pyritään myös luomaan myönteistä kuvaa omasta kehosta ja laajentamaan omia liikkeellisiä mahdollisuuksia. Tanssin perusteet 2/ Taitoa, tietoa ja tekniikkaa 60ot (35 x 1,67h) Oppituntien harjoitusten avulla syvennetään oppilaan motorisia taitoja ja kehitetään fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueita (esim. voima, nopeus, liikkuvuus, kehonhallinta) tekemällä vaativampia harjoitteita korostaen kehon linjauksia ja tarkoituksenmukaista kehon ja sen osien käyttöä. Harjoitteiden avulla kehitetään edelleen ryhmätyötaitoja ja laajennetaan tanssin liikesanastotietoutta. Tanssin perusteet 3 Ilmaisemista ja esiintymistä 60ot (35 x 1,67h) Tunneilla painotetaan ilmapiiriä ja asennetta, jossa oppilaalla on turvallinen olo oppia ilmaisemaan itseään niin kehollisesti kuin sanallisestikin. Opintojakson aikana oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella esiintymistä ja esiintymistilanteiden suunnittelua. Mahdollisuuksien mukaan oppilaat pääsevät myös katsomaan muiden tanssijoiden esiintymistä. Tunneilla tuetaan oppilaan luovan ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään. Opintokokonaisuuden yhteiset tavoitteet: * Oppilas tunnistaa ja on valmis ottamaan käyttöön oman kehonsa liikkeelliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet. * Oppilas laajentaa liikkeellistä ja ilmaisullista sanastoaan. * Oppilas kehittää fyysis-motorisia taitojaan. * Oppilas ymmärtää, että jokainen keho on yksilöllinen, ja suhtautuu omaan kehoonsa luontevasti ja myönteisesti. * Oppilas toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä ja kunnioittaa ja arvostaa toisten yksilöllisyyttä ja näkemystä. * Oppilas saa kokemuksia esiintymisestä. * Oppilas oppii tunnistamaan tanssin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin välisen yhteyden sekä kiinnittämään huomiota terveelliseen elämäntapaan. TEEMAOPINNOT

33 OPINTOKOKONAISUUS 3: TANSSIN SYVENTÄMINEN Opintojaksot ja niiden sisällöt: Vapaasti valittavia tanssikursseja 120ot (kahden - kolmen lv:n aikana) oppituntia 110ot Oppilas voi valita erimittaisia kursseja Opiston kurssitarjonnasta tai muista oppilaitoksista syventääkseen eri tanssilajien tuntemusta ja liikesanastoa. Kurssit voivat olla 6-48 oppitunnin mittaisia. Oppilas osallistuu myös tanssiteokseen katsojana ja tulkitsijana. Eri tanssilajien ja tanssituntien harjoitteet kehittävät motorisia taitoja, omaa ilmaisua sekä musiikin tulkintaa. Tanssiteos analyysinä ja kokemuksena 10ot Oppilas osallistuu tanssiesitykseen katsojana ja kirjoittaa kokemastaan teosanalyysin Omaopettajalleen. Opintokokonaisuuden yhteiset tavoitteet: * Oppilas saa tilaisuuksia tutustua itselleen uusiin tanssin lajeihin ja tanssikulttuureihin. * Oppilas laajentaa fyysis-motorisia taitojaan. * Oppilas haastaa ja kehittää kehoaan eri tavoin. * Oppilas oppii keskustelemaan tanssista. OPINTOKOKONAISUUS 4: PRODUKTIOTYÖSKENTELY Opintojakso(t) ja sisällöt: Vuosikohtainen produktio(t) 80ot (yhden lukuvuoden aikana) oppituntia 80ot Oppilas osallistuu produktioon tai pienempiin tapahtumiin Opiston tai sen yhteistyötahojen (esim. RTT/ Pukstaavi/ Vammalan Teatteri/ Vesaranta jne.) järjestämänä. Produktio voi olla myös soolotai ryhmäteos, joka valmistetaan esim. Opiston Tanssinpäivän näytökseen. Oppilaat saavat tilaisuuden harjoitella ja esiintymistä ja esiintymistilanteiden suunnittelua. Ryhmätyöskentelyssä kehitetään oppilaiden luovaa ajattelua, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä taiteidenvälistä osaamista. Opintokokonaisuuden tavoitteet: * Oppilas tutustuu produktiotyöskentelyn kautta tanssiin suhteessa muihin taidemuotoihin.

34 * Oppilas saa kokemuksia esiintymisestä erilaisissa tilanteissa * Oppilas avartaa omaa kehollista, liikkeellistä ja taiteellista ilmaisuaan. * Oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti produktioryhmän työskentelyyn. * Oppilas oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta produktion prosessin eri vaiheissa. * Oppilas harjaantuu tanssimaan sekä yksin että ryhmässä. 5 ARVIOINTI 5.1 Arvioinnin tehtävä