EUROOPAN KOMISSIO TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO. Tarkastusraportti SUOMESSA HUHTIKUUTA 2002 SUORITETUSTA TEHTÄVÄSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN KOMISSIO TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO. Tarkastusraportti SUOMESSA 15. 19. HUHTIKUUTA 2002 SUORITETUSTA TEHTÄVÄSTÄ"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO TERVEYS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO Osasto F Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto DG(SANCO)/ 8596/2002 MR Tarkastusraportti SUOMESSA HUHTIKUUTA 2002 SUORITETUSTA TEHTÄVÄSTÄ KASVINSUOJELUJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN PERUNA- ALALLA Huom. Alustavaan tarkastusraporttiin sisältyneet asiavirheet on korjattu; korjaukset on kursivoitu ja lihavoitu. 08/07/02 15/10/

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TEHTÄVÄÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHDAT TEHTÄVÄN TAVOITTEET TEHTÄVÄN OIKEUSPERUSTA TAUSTAA Edelliset Suomeen tehdyt peruna-alaa koskevat tarkastusmatkat Perunantuotannon merkitys Suomessa Perunakauppa Suomessa KESKEISET HUOMIOT Kasvinsuojelujärjestelmä Suomessa Kasvinsuojelujärjestelmän rakenne Henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit Työsuunnitelma ja eri elinten työn arviointi Lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpano Varasuunnitelmat Siemenperuna-ala Suomessa Perunoiden jalostus ja geneettisen aineiston hallussapito Siementen monistaminen ja sertifiointi Geneettisen aineiston ja siementuotannon terveydentila Muut kuin siemenperunat Suomessa Perunantuotantomenetelmät Suomessa Tilanne erityisten karanteenituhoojien kannalta Muiden kuin siemenperunoiden markkinointi ja jalostus Maahantuodun perunan tarkastukset Laboratoriot Virologia Nematologia Bakteriologia PÄÄTELMÄT ii

3 7.1. Suomen kasvinsuojelujärjestelmä Siemenperunat Muu kuin siemenperuna Laboratorioanalyysit TIIVISTELMÄ ASIAN KÄSITTELYN PÄÄTTÄVÄ KOKOUS SUOSITUKSET iii

4 Raportissa käytetyt lyhenteet BNYVV C.m.s. ELISA FVO IF KTTK PCN PCR PLRV PVA PVM PVS PVX PVY PSTV TEkeskus TSWV Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus Clavibacter michiganensis ssp. sepedonicus Enzyme Linked Immuno Sorbent Assay -testi Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto Immunofluoresenssi-testi Kasvintuotannon tarkastuskeskus Keltainen peruna-ankeroinen Polymeraasiketjureaktio-testi Perunan kierrelehtisyysvirus Perunan A-virus Perunan M-virus Perunan S-virus Perunan X-virus Perunan Y-virus Perunan sukkulamukulatauti Työvoima- ja elinkeinokeskus Tomaatin pronssilaikkuvirus iv

5 1. JOHDANTO Suomessa suoritettu tehtävä oli viimeinen kaikissa jäsenvaltioissa suoritetuista kasvinsuojelujärjestelmää koskeneista tarkastuksista. Suomen kasvinsuojeluviranomaisille lähetettiin ennen tarkastustehtävää kyselylomake. Kyselylomakkeeseen saadut vastaukset muodostavat yleiskatsauksen peruna-alan kasvinsuojelujärjestelmästä ja yleisestä terveydentilasta perunantuotannossa Suomessa. 2. TEHTÄVÄÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHDAT Tehtävä suoritettiin Suomessa huhtikuuta Tarkastusryhmään kuului kaksi Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) tarkastajaa sekä kaksi alan asiantuntijaa Suomesta. Tarkastusryhmää avusti koko tehtävän ajan kasvinsuojeluyksikön edustajia Suomesta. Avauskokous pidettiin Helsingissä 15. huhtikuuta 2002 toimivaltaisen keskusviranomaisen kanssa. Tarkastusryhmä vahvisti tuossa kokouksessa tehtävän tavoitteet ja tarkastussuunnitelman. Toimivaltaisen keskusviranomaisen kanssa järjestetty asian käsittelyn päättänyt kokous pidettiin Helsingissä 19. huhtikuuta Tarkastuskäynti tehtiin seuraaviin kohteisiin: TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEKEMÄT TARKASTUSKÄYNNIT Toimivaltainen Keskusvirasto 1 viranomainen Paikalliset virastot 1 LABORATORIOKÄYNNIT Viralliset laboratoriot 1 KOHTEET, JOISSA TEHTIIN KASVIEN TERVEYTEEN LIITTYVIÄ TARKASTUKSIA Mikrolisäysasemat 1 Perunantuottajat 5 Perunan pakkaus-/lähetyskeskukset 1 Perunanjalostajat 2 Myyntimarkkinat kokonaisuudessaan 1 3. TEHTÄVÄN TAVOITTEET Tehtävän tavoitteena oli arvioida mm. (1) Suomen peruna-alan kasvinsuojelujärjestelmään kuuluvien eri elinten toimintakykyä ja (2) asiaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa alalla.

6 4. TEHTÄVÄN OIKEUSPERUSTA Tehtävä suoritettiin neuvoston direktiivin 2000/29/EY 1 21 artiklan sekä direktiivissä olevien asiaa koskevien teknisten säännösten nojalla. Myös seuraavassa esitetyllä lainsäädännöllä oli erityistä merkitystä tarkastustehtävän kannalta: Neuvoston direktiivi 69/464/ETY 2 perunasyövän torjunnasta Neuvoston direktiivi 69/465/ETY 3 keltaisen peruna-ankeroisen torjunnasta Neuvoston direktiivi 93/85/ETY 4 perunan vaalean rengasmädän torjunnasta Neuvoston direktiivi 98/57/EY 5 Ralstonia solanacearum (Smith) Yabuuchi et al. -kasvintuhoojan torjunnasta Komission direktiivi 93/50/ETY 6 tuottajien, varastojen ja lähetyskeskusten kirjaamisesta viralliseen rekisteriin. 5. TAUSTAA Tässä luvussa ja sitä seuraavissa luvuissa esitetyistä tilastotiedoista on syytä panna merkille seuraavaa: jos tekstissä ei ole viittauksia, Suomen viranomaiset ovat toimittaneet tiedot ennen tehtävää täytetyllä kyselylomakkeella tai tehtävän aikana Edelliset Suomeen tehdyt peruna-alaa koskevat tarkastusmatkat FVO suoritti Suomessa tarkastustehtävän vuonna 1997 arvioidakseen Clavibacter michiganensis ssp. sepedonicus -bakteeria (C.m.s.) koskevia rutiinitarkastuksia ja näytteenotto-/testimenetelmiä. Tuolloin todettiin, että tarkastuksissa noudatetaan loogisia prioriteetteja, havaitsemismenetelmät ovat suureksi osaksi asiaa koskevan torjuntadirektiivin mukaisia, laboratoriot toimittavat tuloksia nopeasti ja tarkastuksesta johtuvat päätökset tehdään viipymättä. Toinen tarkastustehtävä Suomeen suoritettiin vuonna 1998 globodera pallidaa koskevan suoja-alueen aseman arvioimiseksi. Tuolloin todettiin, että perunoiden tuontia, vientiä ja tuotantoa koskeva valvonta kansallisia markkinoita varten globodera pallida -infektioiden varalta oli riittävä ja että suoja-alueita koskevat vaatimukset oli täytetty. Sitä vastoin globodera rostochiensiä koskevat torjuntatoimet eivät olleet täysin neuvoston direktiivin 69/465 mukaisia, koska ei-resistenttien perunalajikkeiden viljely saastuneella maalla oli sallittu. Tällöin suositeltiin keltaisen perunaankeroisen morfologisen tunnistamismenetelmän korvaamista biokemiallisilla menetelmillä ja kyseiselle taudille alttiiden perunalajikkeiden viljelyn kieltämistä saastuneella maaperällä. 1 EYVL L 169, , s. 1 2 EYVL L 323, , s. 1 3 EYVL L 323, , s. 3 4 EYVL L 259, , s. 1 5 EYVL L 235, , s. 1 6 EYVL L 205, , s. 22 6

7 5.2. Perunantuotannon merkitys Suomessa Vuonna 1998 perunantuotannon osuus oli 3 prosenttia Suomen maatalouden kokonaistuotannosta ja 13 prosenttia viljelykasvien kokonaistuotannosta (EUROSTAT). Noin hehtaaria viljelypinta-alasta vuodessa oli varattu perunanviljelyyn kolmena viime vuonna, mikä on 1,5 prosenttia Suomen viljelypinta-alasta. Vuonna 2000 perunaa tuotettiin yhteensä tonnia eli keskimäärin 25 tonnia hehtaaria kohti. Siemenperunaa viljellään noin hehtaarin alueella vuosittain, jolloin vuosituotannoksi saadaan noin tonnia. Tärkeimpiä perunantuotantoalueita ovat Etelä-Suomen rannikkoalueet ja etenkin maan länsiosa Perunakauppa Suomessa Siemenperuna Suomi toi kolmena edellisenä vuonna maahan tonnia siemenperunaa vuodessa lähinnä Alankomaista mutta jossakin määrin myös Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta. Perunaa myös vietiin maasta vuonna 2000 rajoitetussa määrin noin tonnia, mistä kaksi kolmasosaa suuntautui EU:n ulkopuolisiin maihin. Muu peruna Suomi toi kolmena edellisenä vuonna maahan tonnia ruokaperunaa vuodessa. Kyse on lähinnä muista jäsenvaltioista, kuten Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta, tuoduista pääsadon ruokaperunoista. Suomeen ei tuoda perunaa suoraan kolmansista maista, ja muiden jäsenvaltioiden kautta tuotavien perunoiden määrä on vaatimaton, noin 100 tonnia vuodessa. Suomesta myös viedään muutama tuhat tonnia ruokaperunaa vuodessa pääasiassa naapurimaihin kuten Norjaan ja Venäjälle. 6. KESKEISET HUOMIOT 6.1. Kasvinsuojelujärjestelmä Suomessa Kasvinsuojelujärjestelmän rakenne Suomen maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on ainoa neuvoston direktiivin 2000/29/EY 1 artiklassa tarkoitettu keskusviranomainen. Henkilökuntaa on kolmesta eri elimestä, joita ovat: Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), TE-keskus sekä Maaseudun neuvoa-antava komitea, jotka vastaavat kasvinsuojelua koskevien velvollisuuksien toteuttamisesta peruna-alalla. Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja 7

8 terveysosasto vastaa lainsäädännön kehittämisestä. Kuviosta 6.1 ilmenee eri elinten väliset suhteet. Kuvio 6.1: Kasvinsuojelua käsittelevät elimet Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) Siementarkastusosasto Kasvinsuojeluosasto Siementen testaus Laboratoriot Torjunta-aineet Kasvinsuojeluyksikkö Jokavuotinen sopimus KTTK:n ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen välillä tavoitteista jne Orgaanisen tuotannon valvonta Kasvintarkastuslaboratorio Kasvintarkastusyksiköt Helsingissä, Turussa ja Kouvolossa sijaitsevat Maaseudun neuvoa-antavat keskukset 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta KTTK KTTK on maa- ja metsätalousministeriön alainen puoli-itsenäinen elin, jonka johdossa toimii hallituksen nimittämä johtaja. Sen vuosittain neuvoteltava budjetti rahoitetaan MMM:n elintarvike- ja terveysosaston varoista. Kaksi KTTK:n osastoa vastaa kasvinsuojelua koskevista kysymyksistä peruna-alalla. Siementen testausosasto vastaa siementen ja siemenperunoiden sertifioinnista ja laadusta: siellä suoritetaan laboratoriotestejä kaikkiin eri luokkiin kuuluvista sertifioiduista siemenperunoista. Siellä myös tarkastetaan ja valvotaan karanteenituhoojien esiintymisiä siemenperunan tuotantotiloilla. Kaikista löydöksistä on raportoitava kasvinsuojeluosastolle, joka vastaa torjuntatoimien täytäntöönpanosta. Kasvinsuojeluosasto keskittyy ruokaperunan tuottajiin sekä maahan tuotavaan ja maasta vietävään perunaan. 8

9 Kasvinsuojeluosaston alaiset kasvinsuojeluyksikkö ja kasvintarkastuslaboratorio vastaavat karanteenituhoojien torjuntatoimien laatimisesta ja toteuttamisesta. KTTK:ssa toimii yhteensä yhdeksän tarkastajaa kolmessa kasvinsuojeluyksikössä Helsingissä, Turussa ja Kouvolassa. Oulussa työskentelee kolme vakituista tarkastajaa. Heidän toiminta-alueenaan on siemenperunakeskuksen tuotantoalue, joka muodostaa korkealaatuisen siemenperunatuotannon laatuvyöhykkeen, ns. High Grade -alueen Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) Suomessa toimivat 15 TE-keskusta edustavat alueellisia viranomaisia, ja ne on perustettu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. TE-keskuksessa on yleensä kolme osastoa: työmarkkinoista, yritystoiminnasta sekä maaseudusta vastaavat osastot. Maaseutuosaston henkilökunta avustaa kasvinsuojelutyössä sellaisten työsuunnitelmien pohjalta, joista on sovittu kasvinsuojeluosaston sekä TE-keskuksen johdon välisissä vuosikokouksissa. TE-keskuksen tarkastajat vastaavat virallisista valvontapäätöksistä sekä tarkastuksista. Maaseutuosasto vastaa myös korvausvaatimusten käsittelystä Maaseutukeskukset Maaseutukeskukset tarjoavat neuvontaa viljelijöille ja maaseudun yrityksille. Niiden budjetti rahoitetaan osaksi maa- ja metsätalousministeriön varoista ja osaksi jäsenmaksuista. Osa henkilökunnasta on koulutettu ja valtuutettu kasvinsuojelutyöhön kasvinsuojeluyksikön sekä TE-keskusten puolesta. Työhön kuuluu näytteidenottoa, markkinointia ja viennin valvontaa sekä rekisteröityjen perunayksiköiden tarkastuksia ja valvontaa Henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit Henkilöresurssit Kasvinsuojeluyksikössä työskentelee 32 henkilöä: 12 akateemisen loppututkinnon suorittanutta (ylitarkastajaa tai hallintovirkamiestä), 7 tarkastuslaboranttia, 7 tarkastajaa ja 6 sihteeriä. Kasvikaranteenia koskevien velvoitteidensa ohella he vastaavat myös markkinointia koskevien eri direktiivien täytäntöönpanosta. Osa työntekijöistä vastaa lisäksi hedelmien ja vihannesten laadunvalvontaa koskevista tarkastuksista. Kasvikaranteeni- ja markkinointialalla suoritettiin vuonna 2001 yhteensä 26 miestyövuotta. Siementarkastusosaston peruna- ja terveyslaboratoriossa työskentelee 1 ylitarkastaja ja 5 tarkastuslaboranttia. High Grade -alueen laadunvalvonnassa kasvinsuojelun alalla työskentelee 1 ylitarkastaja ja 1 tarkastaja. 9

10 TE-keskukset työllistävät 42 henkeä, jotka KTTK on kouluttanut ja valtuuttanut kasvikaranteenia ja kasviaineistoa koskeviin tehtäviin. He suorittivat vuonna 2001 näillä aloilla 14 miestyövuotta. Neuvoa-antavissa elimissä työskentelee 57 henkeä, jotka kasvinsuojeluyksikkö on kouluttanut ja valtuuttanut ottamaan näytteitä kasvikaranteenin varalta. Siementen sertifiointiyksikkö on lisäksi valtuuttanut ja kouluttanut 12 henkeä siementen tarkastustehtäviin. He suorittivat vuonna 2001 kyseisillä aloilla 7 miestyövuotta. Kaikilta tarkastajilta vaaditaan joko korkea-asteen opintoja tai yliopistoopintoja. TE-keskusten tarkastajille tarjotaan peruskoulutusta KTTK:ssa ja käytännön koulutusta kokeneiden valtuutettujen tarkastajien parissa, kunnes he saavat toimintaluvan. Peruskoulutusta täydennetään erilaisin täydennyskoulutuskurssein, joihin on osallistuttava joka vuosi. Neuvoa-antavissa elimissä työskentelevät tarkastajat ovat jo erikoistuneet tehtäviin, joista he ovat vastuussa. KTTK järjestää koulutusta erityisissä näytteenottotekniikoissa sekä tarvittaessa täydennyskoulutuskursseja. Taloudelliset resurssit TE-keskukset edustavat alueellisia viranomaisia, ja ne on perustettu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön kanssa. TE-keskusten budjetti rahoitetaan pääosin noiden ministeriöiden keskushallinnolta saamista varoista. Myös EU myöntää jonkin verran varoja TE-keskuksille. Kasvinsuojelutyöhön osoitettavista varoista päätetään joka vuosi KTTK:n ja TE-keskusten välillä sovittujen työsuunnitelmien ja tavoitteiden perusteella. Neuvoa-antavat elimet saavat noin 20 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriöltä ja noin 30,5 miljoonaa euroa tarkastustehtävistä ja muista tehtävistä saatavista maksuista. KTTK maksaa kaikista neuvoaantavien elinten suorittamista kasvinsuojelutehtävistä: niistä maksetaan kiinteää tuntipalkkaa, ja matkakulut maksetaan erikseen. Neuvoa-antavien elinten resurssivaatimuksista neuvotellaan KTTK:n kanssa Työsuunnitelma ja eri elinten työn arviointi Työsuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö ja KTTK laativat vuosittain "tulossopimuksen" eli työsuunnitelman, jota voidaan vuoden mittaan tarvittaessa päivittää. Kasvinsuojeluyksikkö laatii vuorostaan vuosittaisen työsuunnitelman ja ohjeet TE-keskuksille sekä neuvoa-antaville keskuksille. Ohjeita tarkistetaan tarvittaessa. Työn suunnittelua ja valvontaa tuetaan vuosittain järjestettävillä "kenttämatkoilla", joiden aikana kasvinsuojeluyksikön pääyksiköiden henkilökunta vierailee TE-keskuksissa ja järjestää tapaamisia kasvinsuojelukysymysten parissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Elinten työn arviointi 10

11 Työsuunnitelmien todellisen toimivuuden yksityiskohdista tiedotetaan KTTK:lle, joka arvioi yksittäisten tarkastajien suorituskykyä Lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpano Maa- ja metsätalousministeriö vastaa lainsäädäntöpolitiikkojen kehittämisestä sekä lainsäädännön täytäntöönpanosta. Kasvinsuojelusta on olemassa kahdentyyppisiä säädöksiä: lakeja, jotka parlamentin on hyväksyttävä, sekä valtioneuvoston kyseisestä asiasta antamia asetuksia. Suurin osa EU:n kasvinsuojelulainsäädännöstä on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ministerin määräyksillä, jotka ovat hyvin spesifisiä ja joita tarkastajat saattavat käyttää ohjenuorana: ne saattavat sisältää esimerkiksi vuosittaisia valvontasuunnitelmia. Ahvenanmaalla on erillinen oman ja EU:n lainsäädännön hyväksymisjärjestelmä, vaikka käytännössä siellä sovelletaan Suomen valtion lainsäädäntöä. Tämä saattaa viivästyttää EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa, vaikka sen asiasisältö pysyy samana Varasuunnitelmat TE-keskusten velvollisuutena on varautua hätätilanteisiin, ja maa- ja metsätalousministeriön ja KTTK:n kesken onkin laadittu työsuunnitelma hätätilanteita varten. Kasvinsuojelusta ei ole laadittu erillisiä varasuunnitelmia, vaikka maa- ja metsätalousministeriö myöntää ylimääräisiä varoja hätätilanteisiin. TE-keskukset vastaavat maa- ja metsätalousministeriön rahoittamasta korvaussuunnitelmasta, joka on tarkoitettu karanteenituhoojien ja kasvisairauksien vuoksi vahinkoa kärsineille viljelijöille. Henkilökunnalla on käytössään valtion kustantamia digitaalisia karttoja ja tietoja, joiden avulla he voivat arvioida maksettavien korvauksien määriä Siemenperuna-ala Suomessa Perunoiden jalostus ja geneettisen aineiston hallussapito Suomessa ei ole vuosikausiin jalostettu perunaa. Yksi jalostaja on hiljattain aloittanut toiminnan ja kehittänyt muutamia uusia alalajikkeita. Suomessa ei ole perunan geenipankkia. Seitsemää suomalaista alkuperää olevaa alalajiketta ja kahta alkuperäislajiketta säilytetään Pohjoismaisessa geenipankissa, joka on Ruotsissa sijaitseva pohjoismaiden yhteinen instituutti. Tyrnävällä lähellä Oulua sijaitsevassa siemenperunakeskuksessa säilytetään 40:n eri tuotantolajikkeen in vitro -ydinkasvimateriaalikokoelmaa (ks. alla) Siementen monistaminen ja sertifiointi Kaikki kotimaista alkuperää olevat siemenet Suomessa saadaan Oulun lähellä sijaitsevassa Tyrnävän siemenperunakeskuksessa suoritettavan koeputkitekniikalla tapahtuvan mikrolisäyksen avulla. Keskus on Suomen 11

12 valtion omistama itsenäistä liiketoimintaa harjoittava yritys. Se tuottaa esiperussiemeniä ja noin minimukulaa vuodessa. Keskus kasvattaa 250 hehtaarin maa-alueella perussiementä ja sertifioitua siementä 30:llä sopimustilalla. Keskus sijaitsee suomalaisella "High Grade" -alueella, joka käsittää Limingan, Temmesin ja Tyrnävän kunnat ja joka sai vuonna luvan rajoittaa siemenperunoiden kaupan pitämistä ainoastaan perussiemenperunaluokkiin. Suomen siemenperunantuotanto keskittyy tälle High Grade -alueelle ja sitä ympäröiville rannikkoalueille Pohjanlahden pohjoisosassa, missä ilmasto suojaa suurimmilta kirvaongelmilta ja missä maan jäätyminen talvella tappaa ylivuotiset kasvit. Luokitusjärjestelmässä on neljä esiperussiemenluokkaa: SS (minimukulat), S, SEE ja SE, joita kaikkia tuotetaan siemenperunakeskuksessa tai sen sopimustiloilla (SE). Esiperussiemenperunaluokassa on yleensä vain kolmen mukulasukupolven monistustuotantoa, koska SE luokitellaan yleensä ensimmäisen sukupolven perussiemenperunaksi (E1). Perussiemen jaetaan kolmeen luokkaan: E1, E2 ja E3. Yleensä kuitenkin tuotetaan vain ensimmäisen sukupolven perussiementä. Sertifioitu siemen on aina vain ensimmäisen sukupolven tuotantoa, ja se jaetaan laadun mukaan A- tai B- luokkaan. E1-luokan siementen tuotannon vaatimuksena on, ettei tilalla ole sitä ennen viljelty perunaa kolmeen vuoteen. E2- ja E3-luokissa voidaan tuottaa siementä kaksi vuotta peräkkäin kolmen vuoden välein. Sama koskee sertifioitua siementä, mutta vain kahden vuoden välein. Suomessa on yhteensä 117 siemenperunan viljelijää. Heistä suurin osa käyttää 5 20 hehtaaria siemenperunan viljelyyn. Kokonaispinta-ala vuonna 2001 oli hehtaaria Geneettisen aineiston ja siementuotannon terveydentila Karanteenituhoojat geneettisessä aineistossa Suomeen tuodaan kolmansista maista vain rajoitettu määrä geneettistä aineistoa testausta tai tieteellistä käyttöä varten. Taulukossa 6.1 esitetään geneettisen aineiston tuonti kolmelta viime vuodelta. Taulukko 6.1 Kolmansista maista tuotu geneettinen aineisto testausta tai tieteellistä käyttöä varten Vuosi Alkuperä Käyttötarkoitus Tyyppi Määrä 1998 Viro kasvinjalostus siemenperunat 500 mukulaa 7 EYVL L 60, , s

13 Yhdysvallat kasvinjalostus aidot siemenet 100 siementä 1999 Viro kasvinjalostus siemenperunat 250 mukulaa Norja lajiketestaukset siemenperunat 50 kg 2000 Yhdysvallat kasvinjalostus koeputkikasvit 10 kappaletta/6 Venäjä laaduntestaus ruokaperunat 15 kg Komission direktiivissä 95/44/EY 8, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/46/EY 9, vaadittua testausta ei ole kaikilta osin pantu Suomessa täytäntöön. Esimerkiksi Yhdysvalloista vuonna 2000 tuodut 6 lajiketta oli testattu kaikkien vaadittujen organismien osalta Yhdysvaltojen kaupallisessa instituutissa. Sen jälkeen aineisto pidettiin karanteenissa siemenperunakeskuksessa, minkä aikana KTTK suoritti lisätestauksia, joita täydennettiin Tanskassa suoritetuilla testeillä. Siemenperunakeskuksella ei ole erityisiä karanteenitiloja, mutta aineistoa säilytettiin erillään yhdessä tavallisista laboratorioista. Kaupallisessa mikrolisäyksessä käytettyä in vitro -lähtömateriaalia on yleisten virusten ohella testattu perunan sukkulamukulataudin varalta (kaupallisessa instituutissa Yhdysvalloissa). Näiden testausten uudistamista harkitaan aineiston uusimisen yhteydessä. Aineisto uusitaan yleensä kolmen vuoden välein Karanteenituhoojat siemenperunoiden monistuksessa Perunan tumma ja vaalea rengasmätä (Ralstonia solanacearum ja C.m.s.) Siemenperunanäytteet ja testaus kahden karanteenibakteerin osalta suoritetaan erikseen siemen- ja ruokaperunoilla. Siemenperunatutkimukset järjestetään KTTK:n siementestausosastossa, ja näytteet lähetetään kokonaisina perunoina Loimaalla sijaitsevaan siemensuojelulaboratorioon. Esiperussiemenet: Kaikki esiperussiemenerät ensimmäisestä satosukupolvesta lähtien testataan perunan vaalean rengasmädän varalta ottamalla 200 mukulanäytettä hehtaaria kohti. Vain osa esiperussiemeneristä testataan perunan tumman rengasmädän varalta. Esimerkiksi vuonna 2000 testattiin 38 erää 66:sta. Perussiemenet ja sertifioidut siemenet: Kaikki perus- ja sertifioidun siemenen erät testataan perunan vaalean rengasmädän varalta ottamalla yksi 8 EYVL L 184, , s EYVL L 204, , s

14 näyte 200 mukulasta hehtaaria kohti. Kaikkia siemeneriä ei testata perunan tumman rengasmädän varalta, joten vuonna 2000 perus- ja sertifioidun siemenen luokkia ei testattu perunan tumman rengasmädän varalta. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenvetona niiden siemenperunanäytteiden kokonaismäärä, jotka on kolmen viime vuoden kuluessa testattu kahden edellä mainitun perunasairauden varalta (ks. ruokaperunoiden testaus jäljempänä luvuissa ja ). Taulukko 6.2: Siemenperunanäytteet perunan vaalean ja tumman rengasmädän varalta Satovuosi 1998 Satovuosi 1999 Satovuosi 2000 Viljelypinta-ala (ha) Perunan vaalea rengasmätä Laboratoriossa testattujen näytteiden lukumäärä Näytetiheys (ha näytettä kohti) 0,9 0,9 1,0 Perunan tumma rengasmätä Laboratoriossa testattujen näytteiden lukumäärä Näytetiheys (ha näytettä kohti) 14,6 14,9 42,3 Suomessa ei ole koskaan esiintynyt perunan tummaa rengasmätää. Vaaleaa rengasmätää on löytynyt kaikkialta Suomesta yli 20 vuoden ajan lähinnä ruokaperunoista ja teollisuuden tarpeisiin viljeltävästä perunasta, mutta sen esiintymistiheys on laskenut tasaisesti 15 viime vuoden ajan. Sitä ei tavattu siemenperunoissa vuosien 1993 ja 2000 välillä, mutta vuonna 2000 sitä paljastui kolmella siementilalla. Kaikilla kolmella tilalla infektio koski Velox-lajiketta, jonka siemenet oli tuotu maahan keväällä, kaikki samalta tilalta Saksasta. Kaikki kolme siemenerää oli testattu ennen istutuksia, mutta tulokset olivat negatiivisia. Tarkastusryhmä kävi yhdessä näistä kolmesta tilasta, siinä, jossa tartunta löydettiin ensimmäiseksi silmin havaittavina muutoksina yhdessä Veloxlajikkeen mukulassa sertifiointia edeltäneessä tarkastuksessa marraskuussa Kyseinen viljelijä viljeli myös erästä toista perunalajiketta, mutta vakuutti, ettei mitään hänen perunoistaan ollut sinä vuonna sertifioitu siemenperunaksi, vaan kaikki oli toimitettu teolliseen jalostukseen. Hän kykeni myös osoittamaan, että tilalla oli toteutettu muita toimia, kuten desinfioitu laitteita ja varastotiloja. Kyseinen viljelijä ei enää viljele perunaa. Tarkastusryhmälle ilmoitettiin, että saastuneen siemenperunatilan koko satoa pidetään yleensä saastuneena taudin puhkeamisvuonna, joten satoa ei voida sertifioida tai käyttää muutoin siemeninä. Eri rajoitusten ja desinfiointitoimien jälkeen kyseiset tilat saavat jälleen seuraavana vuonna tuottaa siemeniä uudelleen vuokratulla/hankitulla maalla. Keltainen peruna-ankeroinen (G. rostochiensis ja G. pallida) (PCN) 14

15 Suomessa esiintyy molempien lajien keltaista peruna-ankeroista, mutta niiden jakautuminen on hyvin epätasainen: G. pallidaa, jonka osalta Suomella on suoja-alueoikeus, on havaittu vasta hiljattain vain muutamilla Etelä-Suomen tiloilla. G. rostochiensis on melko yleinen etelärannikon perunanviljelyalueilla, mutta länsirannikon siemenviljelyalueilla sitä ei esiinny juuri koskaan. Kaikilta siementiloilta otetaan näytteet ja ne testataan ennen siementen istuttamista, paitsi jos kyse on toisen vuoden siemensadosta ja jos tila on sen vuoksi testattu vuotta aiemmin. Siementilalta otetut näytteet analysoidaan Loimaalla sijaitsevassa siemensuojelulaboratoriossa. Kolmena viime vuonna on siten analysoitu 3273 siementiloilta otettua näytettä: kaikki testaustulokset ovat olleet negatiivisia. Jos jollakin tilalla puhkeaa keltainen peruna-ankeroinen, siementuotanto ei enää ole sallittu tuolla tilalla. Katso jäljempänä luku , jossa kerrotaan lisää peruna-ankeroisen molempien lajien tutkimuksesta ja vaadituista torjuntatoimenpiteistä. Juuriäkämäankeroiset (Meloidogyne chitwoodi ja M. fallax) Meloidogynen molemmista lajeista ei suoriteta erityistutkimuksia. Kuitenkin myös mukulat tarkastetaan silmin havaittavien muutosten perusteella Meloidogyne spp:n esiintymisen varalta valmistettaessa siemenperunanäytteitä rengasmätätestauksia varten. Mukulat, joiden epäillään saaneen tartunnan, testataan edelleen stereomikroskopian avulla. Suomesta ei ole koskaan löytynyt kumpaakaan juuriankeroislajia. Lahoankeroiset (Ditylenchus destructor) Suomessa on tavattu vain kerran perunan juurimädän aiheuttamaa saastuntaa avomaalla. Tämä tapahtui vuonna 1996 ei-kaupallisella perunatilalla eteläisessä Suomessa. Tapauksen vuoksi käynnistettiin laaja-alainen kampanja, jossa tarkastajat tutkivat nimenomaisesti myös tätä perunaankeroislajia perunoiden tarkastusten yhteydessä. Kuten Meloidogyne spp:n tapauksessa, siemenperunanäytteiden tarkastus rengasmätätestauksiin valmistauduttaessa on yksi tarkastusmuoto. Lisätuhoja ei kuitenkaan ole havaittu. Koloradonkuoriainen (Leptinotarsa decemlineata) Suomen eteläosa on saanut suoja-alueoikeuden koloradonkuoriaisen osalta. Se, että alue pysyy vapaana koloradonkuoriaisesta, varmistetaan vuosittaisen valvonnan avulla vakituisissa valvontapisteissä. Vuoden 1983 yksittäistapausta lukuun ottamatta, jolloin Jaalan tilalta löytyi noin 200 koloradonkuoriaisen toukkaa, tätä tuholaista esiintyi maahantuoduissa tavaroissa vain satunnaisesti vuoteen 1998 asti, jolloin ensimmäinen laajamittainen koloradonkuoriaisten invaasio tapahtui Suomessa saastuttaen 149 tilaa. Tuolloin toteutettiin useita eri torjuntatoimenpiteitä, joihin kuului eläinten noukkimista käsin, torjunta-aineiden käyttöä, maaperän polttamista saastuneista kohdista sekä saastuneen maaperän peittämistä muovilla täysikasvuisten kuoriaisten torjumiseksi. Torjuntatoimien onnistumista valvottiin käyttämällä houkutinkasveja aiemmin saastuneilla tiloilla. Seuraavana vuonna vain yksi tila joka ei ollut vuonna 1998 saastuneiden 15

16 joukossa todettiin saastuneeksi. Vuonna 2000 ei löytynyt saastuneita tiloja, ja vuonna 2001 niitä löytyi vain kaksi. Juurikkaan nekroottinen keltasuonivirus (BNYVV) Koko Suomi on saanut suoja-alueoikeuden BNYVV:n osalta. Taudin poissaolo varmistetaan tekemällä vuosittain tarkastuksia tilalla yhteensä noin hehtaarin alueella. Muut taudit Koko Suomi on saanut suoja-alueoikeuden myös tomaatin pronssilaikkuviruksen (TSWV) osalta. Sitä on esiintynyt vain muutaman kerran vuodessa tarhatuissa tomaateissa ja/tai koristetomaateissa. Tomaattitaimitarhat tarkastetaan viikoittain, ja tomaattihedelmätarhat tarkastetaan päätuotantoalueella säännöllisesti keväisin. Tomaatin pronssilaikkuviruksen varalta ei suoriteta perunan erityistarkastuksia, lukuun ottamatta säännöllistä muutaman kerran kasvukaudessa suoritettavaa siemenperunasadon tarkastusta sertifiointia varten. Sama koskee perunan stolbus phytoplasmaa, jota ei ole koskaan tavattu Suomesta Muut kuin siemenperunat Suomessa Perunantuotantomenetelmät Suomessa Suomessa on runsaasti perunanviljelijöitä. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotuskeskuksen mukaan perunaa viljellään tilalla. Näistä kuitenkin vain 10 prosenttia on sellaisia, joilla perunaa viljellään yli hehtaarin alueella. Kastelun käyttö on lisääntymässä. Arvioiden mukaan kaikkiaan noin prosenttia peruna-alasta on kastelun piirissä. Tästä noin puolet on siemenperuna-aluetta, ja kolmasosa on varattu elintarvikkeiden jalostukseen viljeltäville perunoille. Ruokaperunoiden ja etenkin tärkkelysperunoiden kastelu on vähäisempää. Jos kastelua käytetään, vesi otetaan pintavedestä. Perunaa viljellään yleensä vuorotellen viljan kanssa siten, että kahta perunasatoa vuorotellaan kahden viljasadon kanssa, tai kumpaankin vuorotellaan sato kerrallaan. Myös yhtäjaksoinen perunanviljely on yleistä, ja sitä harjoitettiin lähes kaikilla tarkastusryhmän vierailemilla tiloilla. Arvioiden mukaan kolmasosaan markkinoiduista ruokaperunoista ja neljäsosaan tärkkelysperunoista sovelletaan tätä viljelymuotoa. Siemenperunoiden leikkaamista ei harjoiteta Suomessa. Maatilalla itse lisättyjen siementen on arvioitu kattavan noin 70 prosenttia tarpeesta. Yleisenä käytäntönä on kuitenkin, että sertifioituja siemeniä monistetaan vain kerran, sillä perunan valtiontuen saaminen Suomessa edellyttää, että tuotantoon käytetään sertifioituja siemeniä tai niiden ensimmäistä sukupolvea. Sopimusviljelijöiden käyttö perunanviljelyssä on yleisintä tärkkelysperunan tuotannossa. Se on yleistymässä myös muun perunaviljelyn kohdalla, mutta toistaiseksi se rajoittuu lähinnä siihen, että perunanviljelijä suorittaa 16

17 esimerkiksi ruiskutukset naapurin puolesta. Viljelijäryhmät ovat viime aikoina hankkineet puimakoneita osuuskuntaperiaatteella. Siementen tuottajilla on yleensä omat koneet perunanviljelyä mutta ei välttämättä lajittelua varten Tilanne erityisten karanteenituhoojien kannalta Perunan tumma rengasmätä (Ralstonia solanacearum) Suomessa ei ole koskaan tavattu perunan tummaa rengasmätää. R. solanacearumin etsintä ruokaperunoissa tapahtuu silmämääräisesti tehtävin tarkastuksin rengasmädän havaitsemiseksi. Vuosina 1999 ja 2000 ruokaperunanäytteitä ei analysoitu laboratoriossa bakteerien varalta. Vuonna 1998 analysoitiin 86 näytettä, mikä antaa näytetiheydeksi noin 370 hehtaaria näytettä kohti. Pintavedestä, teollisuusjätteestä tai luonnonmukaisista isäntäkasveista ei ole tutkittu R. solanacearumin esiintymistä Perunan vaalea rengasmätä (C.m.s.) Tutkimukset Ruokaperunoita koskevia yleistutkimuksia perunan vaalean ja tumman rengasmädän varalta tehdään KTTK:n kasvinsuojeluosastossa, ja lisäksi analysointeja suoritetaan Helsingissä sijaitsevassa kasvintarkastuslaboratoriossa ja toisinaan myös Loimaalla sijaitsevassa siementen tarkastusosastossa. Tarkastajille lähetetään yksityiskohtaiset tiedot ennen jokavuotista tarkastuskampanjaa. Tarkastajat katkaisevat paikan päällä perunan napapäät joko erityistä perunankuorijaa tai tanskalaismallista näytekairaa käyttäen ja lähettävät ne postissa laboratorioon. Tutkimukset keskittyvät Pohjanmaalle länsirannikolle, joka on Suomen tärkeintä perunanviljely- ja siementuotantoaluetta. Muualla Suomessa ruokaperunoiden tutkimukset vaalean rengasmädän osalta rajoittuvat tiloille, joita valvotaan taudin aiempien esiintymisten tai muiden syiden vuoksi, kuten siksi, että niillä harjoitetaan perunanvientiä. Yhteensä noin 20 prosenttia Suomen kaupallisesta perunatilasta (joilla perunan osuus on yli 2 hehtaaria) kuuluu tutkimusten piiriin joka vuosi. Vuonna 1999 noin puolet näistä tutkituista tiloista oli sellaisia, joilla valvonta oli pakollinen tautiesiintymisten vuoksi. Alla olevasta taulukosta 6.3 käy ilmi kolmen viime vuoden kuluessa perunan vaalean rengasmädän varalta analysoitujen näytteiden kokonaismäärä sekä testaustulokset. Taulukko 6.3: Ruokaperunan testaukset perunan vaalean rengasmädän varalta Satovuosi 1998 Satovuosi 1999 Satovuosi 2000 Ruokaperunan viljelyalue (ha) Laboratoriossa testattujen näytteiden määrä

18 Satovuosi 1998 Satovuosi 1999 Satovuosi 2000 Näytetiheys (ha näytettä kohti) 16,1 23,0 20,9 Positiivisten näytteiden lukumäärä (direktiivissä 93/85/ETY tarkoitetun menettelyn mukaisesti) Saastuneiden tilojen lukumäärä (direktiivissä 93/85/ETY tarkoitetun menettelyn mukaisesti) Tautien puhkeaminen ja hallinta Suomessa ministerin tekemän päätöksen nojalla vaaleaa rengasmätää koskeva kotimaista alkuperää oleva näyte katsotaan positiiviseksi, jos kaksi IF-testiä tai yksi IF + PCR -testi ovat positiivisia. Näin ollen käytännössä oletetun ja vahvistetun löydöksen välillä ei ole aikaeroa, jolloin viljelijälle ei voida ilmoittaa epäillyn löydöksen johdosta vaadittavista toimenpiteistä. Vaadittuja toimenpiteitä on jatkettava, vaikka myöhemmin tehtävällä munakoisotestillä ei voida varmistaa bakteerien esiintymistä. Toinen Suomessa sovellettava toimenpide on viennin kieltäminen (myös muihin EU:n jäsenvaltioihin) tiloilta, jotka ovat karanteenissa vaalean rengasmädän takia. Tarkastusryhmä valitsi joukon Oulun alueella sijaitsevia tiloja, joilla oli esiintynyt perunan vaaleaa rengasmätää, ja kävi niillä. Kaikki viljelijät saattoivat vahvistaa, että kasvinsuojeluyksiköstä oli välittömästi ilmoitettu positiivisesta näytteestä puhelimitse ja että heille oli lisäksi lähetetty yksityiskohtaiset ohjeet välttämättömistä toimenpiteistä. Varastointi- /lajittelualueiden sekä koneiden puhtaus oli hyvin korkeaa tasoa kaikilla tarkastetuilla tiloilla, ja viljelijät saattoivat vahvistaa, että tiloilla oli pantu täytäntöön vaaditut toimenpiteet, joita olivat mm. saastuneiden tilojen asettaminen karanteeniin, laitteiden desinfiointi kerran vuodessa sekä ainoastaan sertifioitujen siementen käyttö. He saattoivat vahvistaa myös, että kasvinsuojelutarkastajat tarkastavat edellä mainitun säännöllisesti ja ottavat näytteitä kaikista sadoista taudin puhkeamista seuraavina vuosina. Ylivuotisten kasvien torjunta ei ole yleinen ongelma tarkastetulla alueella maan yleisen jäätymisen vuoksi talvisin. Yhdessä tapauksessa paikallinen tarkastaja piti vain osaa perunapellosta saastuneena. Sillä pelto-osuudella, jota ei pidetty saastuneena, viljeltiin toista perunalajiketta, jonka saastumista ei kyetty tarkistamaan. Saastuneet erät joko haudattiin tai toimitettiin prosessoitavaksi. Kasvinsuojeluyksikkö ei tarkistanut, oliko jalostuslaitoksella asianmukaiset jätteidenkäsittelylaitteistot ja varastojen ja ajoneuvojen desinfiointijärjestelmä. Todennäköisesti saastuneet perunat joko prosessoitiin tai myytiin ruokaperunaksi tai pakattiin joissakin tapauksissa 18

19 tilan ulkopuolella sijaitsevalla pakkausasemalla ilman kasvinsuojeluyksikön valvontaa. Mahdollisen saastumisen jäljittämistä kloonien polveutumisen avulla koordinoidaan Helsingin pääyksiköistä käsin. Tarkastusryhmälle näytettiin esimerkkejä jäljittämisestä. Klooniyhteyksien tutkimusta ja kentällä suoritettavaa seurantaa ei kuitenkaan ollut resurssipulan vuoksi toteutettu kaikilla tiloilla Keltainen peruna-ankeroinen Tutkimukset Siemenperunapeltojen pakollisten näytteiden lisäksi ruokaperunoiden erityistarkastuksia on suoritettu ympäri maata. Myöhemmin painopiste on siirtynyt jossakin määrin pois etelän päätuotantoalueelta, jolla keltainen peruna-ankeroinen (G. rostochiensis) on yleinen, maan luoteisosan päätuotantoalueelle, missä G. rostochiensis on harvinainen eikä G. pallidaa ole milloinkaan todettu. Ponnisteluja on tarkoitus keskittää lisää tälle ns. tuhoojavapaalle alueelle sen pitämiseksi vapaana keltaisesta perunaankeroisesta. Tarkoituksena on myös jättää ruokaperunaa koskeva taudin torjuntatyö eteläisellä alueella itse viljelijöille. Ponnistelut keskitetään myös noiden kahden alueen väliin jäävälle ns. puskurivyöhykkeelle. Tarkastuksia koskevat kirjalliset ohjeet toimitetaan vuosittain kasvinsuojelutarkastajille. Ohjeisiin sisältyy kussakin TE-keskuksessa vuosittain otettavien näytteiden tavoitemäärä. Yleisenä käytäntönä on ottaa näytteet kerran viidessä vuodessa kaikilta tiloilta, joilla viljellään perunaa yli kahden hehtaarin alalla, ja näytteidenottotiheyttä lisätään siten, että ne otetaan kerran kolmessa vuodessa vientitiloilla. Ne viljelijät, joiden luona tarkastusryhmä kävi, saattoivat vahvistaa, että keltaista peruna-ankeroista koskevat näytteet oli otettu tilalla hiljattain. Yksi näyte voi edustaa jopa kahden hehtaarin alaa, ja jokainen näyte käsittää 100 ydinpistettä (keräyspistettä), joista saadaan maata yhteensä millilitraa. Näytteet suositellaan otettaviksi sadonkorjuun jälkeen mutta ennen pakkasia. Tutkimusnäytteet analysoidaan Helsingissä sijaitsevassa kasvintarkastuslaboratoriossa. Näytettä pidetään positiivisena vain, jos siitä löytyy eläviä kystia. Alla olevassa taulukossa esitetään vuosina 1998, 1999 ja 2000 otettujen näytteiden määrät. Vuosien 1999 ja 2000 tilastot on jaettu lukuihin, jotka koskevat yleistarkastuksia ja seurantaa infektoituneilla tiloilla esimerkiksi silloin, kun tilat julistetaan taudista vapaaksi. Kuten taulukosta ilmenee, jälkimmäisten kohdalla näytteet ovat enimmäkseen positiivisia. Taulukko 6.4 varalta Ruokaperunan testaukset keltaisen peruna-ankeroisen

20 Otettujen näytteiden lukumäärä, Yleistarkastukset Viljelyrajoitusten kohteena olevien tilojen valvonta Yleistarkastukset Viljelyrajoitusten kohteena olevien tilojen valvonta josta positiivisia: positiiviset näytteet prosentteina Tarkastettujen tilojen lukumäärä, 7,5% 2,4% 57,6% 2,1% 81,9% josta positiivisia: positiivisiksi luokitellut tilat prosentteina 19,2% 11,0% 70,5% 8,7% 88,1% Lajien tunnistaminen tehtiin vuoteen 1997 asti aina morfologisesti. Vuodesta 1998 alkaen menetelmiin lisättiin PCR-testi. Tästä menetelmästä odotettiin tehokasta rutiinimenetelmää, mikä tarkoitti, että morfologiselle tunnistamismenetelmälle annettiin aiempaa vähemmän painoarvoa ja että kaikki positiiviset näytteet säilytettiin myöhemmin PCR-testillä tehtävää lopullista tunnistamista varten. Vaikka PCR-testi ei ole vielä täysin täyttänyt noita odotuksia, säilytettyjen näytteiden tunnistaminen on jo aloitettu käyttämällä mahdollisuuksien mukaan PCR-testiä, joka on korvannut morfologisen määrityksen. Vuoden 2001 jälkeen toistaiseksi löydetyistä 113 positiivisesta näytteestä 70 näytteen taudinaiheuttaja on saanut lopullisen määrityksen: 62 tapauksessa se on G. rostochiensis ja 8 tapauksessa G. pallida. Vuoden 2000 jälkeen 28 positiivisen näytteen taudinaiheuttaja on määritelty: 23 tapauksessa se on G. rostochiensis ja 5 tapauksessa G. pallida. Kaikki G. pallidan positiiviset näytteet eivät sisällä eläviä kystia. Ne edustavat 8 tilaa, kaikki maan eteläosassa. Tautien puhkeamisen hallinta Jos tila todetaan infektoituneeksi, sille asetetaan seuraavia viljelyrajoituksia: (1) Perunat on korjattava heinäkuun loppuun mennessä, sillä muutoin niitä voidaan viljellä vain joka kolmas vuosi. (2) Jos pääsadon perunoita viljellään joka kolmas vuosi, resistenttejä ja taudeille alttiita lajikkeita on vuoroviljeltävä (sellaisten taudinkantajapopulaatioiden/-lajien syntymisen estämiseksi, joihin normaali resistenssi ei tehoa). (3) Kasviaineistoa, maaperää, lantaa tai kompostia ei saa myydä tai levittää infektoituneelta tilalta. (4) Koneet on käytön jälkeen puhdistettava infektoituneilla tiloilla. 20

21 Alueen julistaminen tautivapaaksi voidaan tehdä 9 vuoden kuluttua, jos näyte on negatiivinen. Sellaisilla tiloilla ei ole lupa viljellä perunaa, joilta löytyi G. pallidaa. Tiloille, joilta löytyi vain kuolleita G. pallida -kystia, asetettiin väliaikaisia rajoituksia, ja niiltä otetaan uudet näytteet. Suomi on toimittanut keltaiselle peruna-ankeroiselle resistenttien lajikkeiden virallisen luettelon komissiolle, ja tuorein on peräisin joulukuulta Perunasyöpä (Synchytrium endobioticum) Suomessa esiintyy perunasyöpää, mutta tiedot esiintymistä ovat enimmäkseen vuosien takaa, ja 70-luvuilta. Patotyyppiä ei ole kyetty määrittämään. Taudin puhkeamiset Edellisen kasvinsuojeluasetuksen tultua voimaan vuonna 1981 tutkittiin uudelleen paikat, joista perunasyöpää oli löytynyt aiemmin. Paikoille, jotka todettiin yhä positiivisiksi, annettiin kontrollimääräys 20 vuodeksi, ja tähän liittyi mm. perunanviljelykielto. Sittemmin uusia tapauksia on esiintynyt vain muutama. Siten 10:n viime vuoden aikana 5 uudelle tilalle on asetettu viljelyrajoituksia. Viljelyrajoitusten piiriin kuuluu nykyisin yhteensä 54 tilaa, jotka kaikki ovat kotipuutarhoja. Taudista vapaan aseman myöntäminen Tautivapaan aseman myöntämistä voidaan harkita 20 vuoden kuluttua, jos biotesti on negatiivinen. Kolmen viime vuoden kuluessa 57 tilaa on siten testattu. Näistä 56:lle myönnettiin tautivapaa asema, ja yksi todettiin edelleen infektoituneeksi, joten sille annettiin kontrollimääräys 20 lisävuodeksi Muiden kuin siemenperunoiden markkinointi ja jalostus Kaikkien sellaisten perunantuottajien on Suomessa kuuluttava rekisteriin, jotka viljelevät perunaa vähintään 0,5 hehtaarin alalla. Rekisterissä on tällaista tuottajaa. Lisäksi rekisteriin on kuuluttava kaikki pakkaajat ja toimijat, jotka tuovat perunaa Suomeen muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista. Noin hehtaaria Suomen hehtaarin perunaviljelyksistä on tarkoitettu teolliseen käyttöön, kuten perunalastujen tai tärkkelyksen tuotantoon. Suurin osa tuoreista ruokaperunoista päätyy vähittäismarkkinoille ruokatavaraliikkeiden kautta, mutta pieni osa niistä markkinoidaan yhä perinteisten tukkumyyntimarkkinoiden kautta vähittäiskauppiaille. Jäjitettävyys 21

22 Tarkastusryhmä kävi eräässä pakkaamossa Kalajaoen alueella, missä pakataan tonnia perunaa joka päivä suuren supermarkettiketjun tarpeisiin. Perunat on tuotettu itse ja kahdeksan sopimusviljelijän tiloilla. Tulevien ja lähtevien perunaerien järjestelmällinen kirjaaminen ja valmiiden tuotteiden etiketöinti mahdollistavat perunoiden jäljittämisen vähittäiskauppapakkausten merkintöjen ansiosta tilalle, josta peruna on peräisin. Tarkastusryhmä kävi myös eräällä helsinkiläisellä tukkutorilla, missä perunoiden osuus myynnistä on vähäinen. Kaikissa säkeissä oli rekisteröintinumerot, ja suurin osa säkeistä oli varustettu myös tuottajan tai pakkaajan nimellä. Jätteet Jätteiden osalta ei ole olemassa erityistä kasvinsuojelulainsäädäntöä, eikä kasvinsuojelunäkökohtia ole erikseen otettu huomioon jätteitä koskevassa ympäristölainsäädännössä. Komission päätöksessä 96/301/EY 10, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2001/664/EY 11, jäsenvaltioita vaaditaan toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä Egyptistä peräisin olevien perunoiden pakkaus- tai käsittelyjätteiden hävittämiseksi. Suomeen ei kuitenkaan tuoda perunoita suoraan Egyptistä, eikä Egyptistä peräisin olevia muiden jäsenvaltioiden kautta maahan tuotuja perunoita ole pakattu tai jalostettu Suomessa. Tarkastusryhmä kävi eräässä perunalastujen ja vastaavien tuotteiden jalostustehtaassa. Tuon Suomen suurimman tehtaan tuotanto perustuu paikallisten sopimustilojen viljelemiin perunoihin, joita ne toimittavat tehtaalle tonnia vuodessa. Jos paikallinen sato on riittämätön, hankintaa täydennetään vain satunnaisesti lähinnä Belgiasta, Alankomaista ja Tanskasta tuotavilla perunoilla. Tehtaalle tuotavan perunan mukana tuleva maa-aines toimitetaan käytöstä poistettuihin vedenpuhdistusaltaisiin. Höyrykuorinnasta tuleva jäte käytetään karjanrehuna. Jäteperuna viedään yleiselle kaatopaikalle. Pesu- ja käsittelyprosessista syntyvä jäte käsitellään anaerobisissa ja aerobisissa käymisaltaissa ennen niiden päästämistä jokeen. Joen varrella sijaitsee maatiloja tehtaalta alajuoksulle päin. Kasvinsuojeluyksikkö ei ole koskaan tutkinut jokea Solanum dulcamaran varalta eikä testannut sen vettä R. solanacearumin varalta. Tehtaan jätevettä ei myöskään ole koskaan tutkittu. Kaikki edellä mainitun Kalajoella sijaitsevan pakkaamon maajäte on peräisin paikallisesti tuotetuista perunoista, ja se haudataan syvälle maahan. Koska 90 prosenttia perunoista pestään, syntyy myös jonkin verran eikierrätyskelpoista jätevettä, jonka kaupallinen jätteenkäsittely- /jätehuoltoyritys kerää pois. Ruokaperunaksi kelpaamaton peruna toimitetaan prosessoitavaksi. 10 EYVL L 115, , s EYVL L 233, , s

23 6.4. Maahantuodun perunan tarkastukset Katso edellä oleva luku , jossa puhutaan maahantuodun jalostusmateriaalin testaamisesta. Siemenperunoita tuodaan Suomeen muista jäsenvaltioista vain rajoitetusti (ks. edellä luku 5.3), mutta niiden testaukseen etenkin perunan vaalean ja tumman rengasmädän varalta panostetaan voimakkaasti. Kaikki perunaerät, jotka tulevat maahan yleensä irtotavarana, testataan sekä niiden maahantuonnin että pienempiin eriin jakamisen jälkeen. Taulukossa 6.5 esitetään kahtena edellisenä kautena testattujen näytteiden määrät. Kaikki näytteet olivat negatiivisia. Taulukko 6.5: Maahantuodun siemenperunan testaukset perunan vaalean ja tumman rengasmädän varalta Tuontikausi 2000/ /2002 Perunan tumman rengasmädän varalta testatut näytteet Perunan vaalean rengasmädän varalta testatut näytteet Muista jäsenvaltioista tuotu ruokaperuna testataan satunnaisesti. Kuten edellä olevassa luvussa 5.3 on mainittu, Suomeen ei tuoda suoraan perunaa kolmansista maista Laboratoriot Kasvikaranteeniorganismien parissa peruna-alalla toimii kaksi laboratoriota. Molemmat ovat maa- ja metsätalousministeriön alaisia virallisia laboratorioita ja kuuluvat KTTK:hon. Ruokaperunoiden ja maahantuotujen siemenperunoiden testaus tapahtuu kasvinsuojeluyksikön tarkastuslaboratoriossa Helsingissä. Loimaalla sijaitsevalla siementen testausosastolla analysoidaan kotimaisen siementuotannon näytteet, myös keltaisen peruna-ankeroisen varalta siemenpelloista otettavat pakolliset maanäytteet. Kaikista siementen testausosastossa saaduista karanteenituhoojia koskevista positiivisista tuloksista ilmoitetaan kasvinsuojeluosastolle. Laboratorioita ei ole akkreditoitu laaduntarkkailujärjestelmään, mutta ne pyrkivät pääsemään sellaisen piiriin. Tarkastusryhmä kävi kasvinsuojeluyksikön kasvintarkastuslaboratoriossa, ja kaksi siementen testausosastoa edustavaa henkilöä tapasi tarkastusryhmän Helsingissä Virologia Kaikki sertifioitavat siemenperunat testataan PVA- ja PVY-viruksen varalta (testejä tehdään myös perunan PVX-, PVS- ja PVM-viruksen sekä perunan 23

24 kierrelehtisyyviruksen (PLRV) osalta, mutta ei säännöllisesti). Myös DAS- Elisa-menetelmää käytetään. Testejä varten on saatavilla laboratoriolaitteita, ja henkilökunta on ammattitaitoista Nematologia Keltaisen peruna-ankeroisen kystien irrottaminen tapahtuu MEKU-Pollähne menetelmällä, jolloin maanäytteitä ei tarvitse kuivattaa. Lajien tunnistus tapahtuu morfologisesti, muuta menetelmä on viime aikoina korvattu PCRtestillä (ks. edellä luku ) Bakteriologia Kotimaisten ruokaperunoiden tarkastuksissa tarkastaja leikkaa perunan napapäät näytteenottopaikalla ja lähettää ne pikalähetyksenä laboratorioon. Maahantuoduista perunoista lähetetään kokonaiset mukulat laboratorioon testausta varten. Kustakin näytteestä laaditaan erillinen viivakoodin sisältävä tiedosto, joka tallennetaan tietokoneen tietokantaan. Perunan vaalean rengasmädän testauksessa noudatetaan EU:n menetelmää. Irrotetut napapäät käsitellään ja liuotetaan ravistamalla niitä 4 tunnin ajan, minkä jälkeen ne joko testataan välittömästi IF- tai syväjäädytysmenetelmällä myöhempää testausta varten. IF-testillä suoritettava yleistarkastus tapahtuu polyklonaalisen vasta-aineen avulla. Jos tulos on positiivinen, toinen koe tehdään monoklonaalisen vastaaineen avulla. Jos tulos on edelleen positiivinen, näytteelle tehdään PCRtesti ja biologinen munakoisotesti. Uudelleen eristämisen jälkeen bakteereille tehdään uudelleen IF- ja PCR-testi sekä patogeenisyystesti sekä joissakin tapauksissa 16.Ribosomaalisen RNA:n geenisekvensointi bakteerimuunnoksen (en biovar.) tunnistamiseksi (geenisekvensointi tehdään yliopistossa). Vain rajoitettu määrä perunanäytteitä testataan R. solanacearumin varalta, eikä tarkastettu laboratorio näyttänyt olevan kovin hyvin perillä testausmenetelmistä. Perunanäytteille tehdään seuraavia testejä: IF-seulonta PCR-testi Valikoiva maljaus Biologinen testi Uudelleen eristäminen IF-testi PCR-testi Suomessa ei tehdä pintavesitutkimuksia R. solanacearumin varalta, eikä laboratoriossa ollut koskaan analysoitu vesi-/jätevesinäytteitä tai muita isäntäkasvinäytteitä. Henkilökunnasta yhden on määrä matkustaa Portugaliin ja osallistua koulutukseen, joka koskee R. solanacearumin eri analysointimenetelmiä. 24

25 Laboratorion varustetaso on riittävä, ja henkilökunnalla on hyvä ammattikokemus perunan vaalean rengasmädän testauksessa. 7. PÄÄTELMÄT 7.1. Suomen kasvinsuojelujärjestelmä Kasvinsuojelutyöhön osallistuu useita elimiä, joten henkilökunta ja resurssit riittävät huolehtimaan merkittävästä työstä peruna-alalla. Järjestelmän johto on monimutkainen, mutta yksityiskohtaisesti suunniteltu työ ja suorituskyvyn arviointi sekä hyvä tiedonkulku lisäävät tehokkuutta. Henkilökunta on pätevää, ja sille järjestetään koulutusta. Tarkastusryhmän tapaama henkilökunta oli motivoitunut. EU:n kasvinsuojelulainsäädännön täytäntöönpano on tehokasta. Karanteeniin liittyvistä toimista kärsiville viljelijöille laadittavalla korvaussuunnitelmalla on määrä varmistaa heidän yhteistyöhalukkuutensa kyseisten toimien täytäntöönpanossa Siemenperunat Melko pieni määrä maahantuodusta geneettisestä aineistosta on testattu merkityksellisten karanteenisairauksien varalta. Kaikki kotimaista alkuperää olevat siemenet ovat peräisin Suomessa yhdellä paikkakunnalla harjoitettavalla koeputkimikrolisäystekniikalla tuotetuista siemenistä, mikä helpottaa karanteenisairauksien tehokasta torjuntaa siementuotannon varhaisissa sukupolvissa. Siemenperunat tutkitaan säännöllisesti perunan vaalean rengasmädän havaitsemiseksi (näytetiheys on hyvin korkea), ja tutkimukseen sisältyvät myös kaikki siemenerät, joista otetaan yksi näyte hehtaaria kohti laboratorioanalysointia varten. Nämä ponnistelut yhdistettynä hävittämistoimiin saastuneilla tiloilla ovat pitäneet perunantuotannon puhtaana vaaleasta rengasmädästä vuodesta 1993 lähtien lukuun ottamatta vuonna 2000 puhjenneita muutamia tauteja, jotka kaikki olivat todennäköisesti peräisin saksalaisen siemenen monistuksesta. Siemenperunoiden tutkiminen Ralstonia solanacearumin osalta jota Suomessa ei ole koskaan esiintynyt on vähäistä. Keskimääräinen näytetiheys ei aivan vastaa muiden riskitilanteeltaan samanlaisten jäsenvaltioiden näytetiheyttä etenkin, kun otetaan huomioon, että siemenperunoita koskevia ponnisteluja ei täydennetä ruokaperunoita ja/tai vesiä koskevilla tutkimuksilla (ks. jäljempänä). Siemenperunapeltojen tautivapaus keltaiselta peruna-ankeroiselta on varmistettu neuvoston direktiivissä 69/465/ETY edellytetyllä tavalla. Hyvin suurta osaa siemenistä kasvatetaan alueilla, joilla ei käytännössä esiinny peruna-ankeroista, sillä siemenpellot tutkitaan yleensä joka tapauksessa. 25

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 3/15 Päivämäärä Dnro 18.6.2015 216/14/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.9.2015 - toistaiseksi Kumoaa Siemenperunan kaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus perunan vaalean rengasmädän torjunnasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus perunan vaalean rengasmädän torjunnasta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 38/07 Päivämäärä Dnro 5.7.2007 1820/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.8.2007 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön päätös perunan rengasmädän

Lisätiedot

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 29.1.2014 A7-0467/2013/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2368/2002 muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.4.2019 C(2019) 2910 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 23.4.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on

Lisätiedot

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ SUOMEN KASVINTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Puutarhanaiset ry:n vierailu Evirassa 10.4.2014 Raija Valtonen Evira, kasvinterveysyksikkö KASVINTARKASTUKSEN PÄÄTEHTÄVÄ estää vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.6.2013 COM(2013) 427 final 2013/0198 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (EY) N:o 2368/2002 muuttamisesta Grönlannin ottamiseksi mukaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Ralstonia solanacearum -tuhoojan torjunnasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Ralstonia solanacearum -tuhoojan torjunnasta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 44/07 Päivämäärä Dnro 5.9.2007 2284/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 17.9.2007 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus 36/00 Valtuutussäännökset

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Muutettu ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. puhdasrotuisista jalostusnaudoista (kodifioitu toisinto)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Muutettu ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. puhdasrotuisista jalostusnaudoista (kodifioitu toisinto) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.5.2009 KOM(2009) 235 lopullinen 2006/0250 (CNS) C7-0045/09 Muutettu ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI puhdasrotuisista jalostusnaudoista (kodifioitu toisinto) (ETA:n

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen

SISÄLLYS. N:o 707. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. muutetaan eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden alkioiden ja sukusolujen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä elokuuta 2001 N:o 707 709 SISÄLLYS N:o Sivu 707 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden kolmansista maista tuotavien eläinten sekä niiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 18/16 Päivämäärä Dnro 9.12.2016 1841/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2017 - toistaiseksi Muuttaa Öljy- ja kuitukasvien siemenkaupasta annetun maa-

Lisätiedot

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle Hanna Kortemaa Osastonjohtaja Kasvintuotannon osasto Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna 13.2.2019 Ruokavirasto aloitti

Lisätiedot

N:o TOIMIJAN TOIMINNAN LAATU JA LAAJUUS SEKÄ RISKINARVIOINTIIN PE- RUSTUVAT TARKASTUSTIHEYDET

N:o TOIMIJAN TOIMINNAN LAATU JA LAAJUUS SEKÄ RISKINARVIOINTIIN PE- RUSTUVAT TARKASTUSTIHEYDET N:o 111 303 Liite 1 TOIMIJAN TOIMINNAN LAATU JA LAAJUUS SEKÄ RISKINARVIOINTIIN PE- RUSTUVAT TARKASTUSTIHEYDET Toimijan toiminnan laatu, toimijaluokitus A. Tukkukauppa, tuonti A1 Tuonti kolmansista maista

Lisätiedot

Ref. Ares(2014) /07/2014

Ref. Ares(2014) /07/2014 Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT

(Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT 16.12.2011 Euroopan unionin virallinen lehti L 334/1 I (Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/91/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.8.2015 COM(2015) 409 final 2015/0182 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 712. Maa- ja metsätalousministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 712. Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 6 päivänä elokuuta 2003 N:o 712 713 SISÄLLYS N:o Sivu 712 Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /..

välisenä aikana (3) - itä ei ole rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan/ - se on rokotettu afrikkalaista hevosruttoa vastaan.../. /.. 3134 TERVEYSTODISTUS (1) LIITE A Tämä todistus on laadittava lomakkeelle, jossa on sama teksti sekä lähettävän että vastaanottavan maan virallisella kielellä. Terveystodistuslomakkeet tilataan maa- ja

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Maatalousosasto PL 30 Pvm Dnro VALTIONEUVOSTO /01/2005

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Maatalousosasto PL 30 Pvm Dnro VALTIONEUVOSTO /01/2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Maatalousosasto PL 30 Pvm Dnro 00023 VALTIONEUVOSTO 5.7.2005 2917/01/2005 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelman nro 53/05 Valtuutussäännökset: Kasvintuotannon

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

(4) Oikeusvarmuuden vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä kuin asetusta (EU) 2016/2031.

(4) Oikeusvarmuuden vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä kuin asetusta (EU) 2016/2031. L 331/44 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2313, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, unionin alueella tapahtuvia siirtoja varten käytettävän kasvipassin sekä suoja-alueelle tuontia ja suoja-alueella

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 34/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1693/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003- toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN

Lisätiedot

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

L 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti DIREKTIIVIT

L 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti DIREKTIIVIT L 27/12 Euroopan unionin virallinen lehti 31.1.2008 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2008/5/EY, annettu 30 päivänä tammikuuta 2008, muiden kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY

Lisätiedot

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet

Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet OHJE 14616 Sivu/sivut 1 / 5 Kasvipassia tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteet Tämä ohje sisältää tietoa kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävien taimituottajien rekisteröintivelvoitteista.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta 21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/804. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0206/804. Tarkistus 22.3.2019 A8-0206/804 804 Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) Komission teksti (14 a) Jäsenvaltioiden välisen tehokkaan hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon puitteissa harjoitettavassa tietojenvaihdossa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2012 COM(2012) 449 final 2012/0217 (COD)C7-0215/12 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS puun vientiin Venäjän federaatiosta Euroopan unioniin sovellettavien tariffikiintiöiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen 4 muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 19/16 Päivämäärä Dnro 9.12.2016 1842/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2017 - toistaiseksi Muuttaa Nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1034/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus hevoseläinten sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 116/00

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 116/00 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 116/00 Pvm Dnro 24.11.2000 4020/565/2000 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) Vastaavat kansalliset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014. 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 1121/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin ulkopuolisista maista tuotavien lemmikkieläinten, eläimistä saatavia

Lisätiedot

Eviran ohje 13003/3. Sertifioidun siemenperunan tuotanto ja tarkastukset

Eviran ohje 13003/3. Sertifioidun siemenperunan tuotanto ja tarkastukset Eviran ohje 13003/3 Sertifioidun siemenperunan tuotanto ja tarkastukset Eviran ohje 13003/3 Sertifioidun siemenperunan tuotanto ja tarkastukset Eviran ohje 13003/3 Käyttöönotto 1.9.2015 Siementarkastusyksikkö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu ,

KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 C(2019) 3580 final KOMISSION DIREKTIIVI (EU) /, annettu 15.5.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY muuttamisesta yhdenmukaistettujen riski-indikaattoreiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.7.2003 KOM(2003) 426 lopullinen 2003/0158 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS väärennettyjen eurometallirahojen analysoinnista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä (komission

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, C Luonnos KOMISSION ASETUS (EU) N:o /.. annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Lääkedirektiivin muuttaminen lääkeväärennöksien pääsyn estämiseksi lailliseen jakelukanavaan. Anne Junttonen 22.11.2010

Lääkedirektiivin muuttaminen lääkeväärennöksien pääsyn estämiseksi lailliseen jakelukanavaan. Anne Junttonen 22.11.2010 Lääkedirektiivin muuttaminen lääkeväärennöksien pääsyn estämiseksi lailliseen jakelukanavaan Anne Junttonen 22.11.2010 Taustaa direktiivimuutokselle Lääkeväärennöksiä löytynyt laillisesta jakeluketjusta

Lisätiedot

11609/12 HKE/phk DG C2

11609/12 HKE/phk DG C2 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 17. heinäkuuta 2012 (OR. en) 11609/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0157 (NLE) EEE 82 AGRILEG 94 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Lisätiedot

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero.

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Pakkaamon omistajan osoite (lähiosoite) Postinumero. SIEMENPERUNAN PAKKAUSLUPAHAKEMUS 1 (13) Saapumispäivämäärä Dnro HAKIJA TÄYTTÄÄ Onko kysymyksessä uuden pakkaamon aloittamisesta Vanha pakkaamonumero aiemmin aloitetun pakkaamotoiminnan jatkamisesta 1.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.12.2018 C(2018) 8376 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.12.2018, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13

25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudan alkioille ja munasoluille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. marraskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. marraskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0297 (COD) 14720/17 EHDOTUS Lähettäjä: AGRILEG 229 CODEC 1877 SEMENCES 12 OC 17 Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 L 180/4 FI KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 reaktiotuotteet kloorietikkahapon kanssa -tehoaineen hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot

Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot Ansarauta-asetus 1 Ansarauta-asetuksen mukaiset tuontikiellot Yleistä Joulukuun 1. päivänä 1997 tuli voimaan neuvoston asetus 3254/91 (komission asetus 35/97 sekä neuvoston päätös 97/602/EY), joka asettaa

Lisätiedot

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde 1. JOHDANTO Tämän asiakirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2018 COM(2018) 837 final 2018/0425 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Japanin välisellä talouskumppanuussopimuksella perustetussa viinityöryhmässä Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.5.2015 COM(2015) 197 final 2015/0102 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta ***I

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta ***I Euroopan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2016)0056 Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta ***I Euroopan parlamentin tarkistukset 25. helmikuuta 2016

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1994D0360 FI 31.01.1996 004.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. "B KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 20 päivänä toukokuuta 1994, tiettyjen kolmansista

Lisätiedot

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 19.4.2017 L 103/17 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/699, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2017, yhteisestä menetelmästä kussakin jäsenvaltiossa markkinoille saatettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 22 päivänä marraskuuta 1996, Krimin/Kongon verenvuotokuumetta koskevista suojatoimenpiteistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. tammikuuta 2009 (26.01) (OR. fr) 5685/09 AGRILEG 9 ENV 36 EHDOTUS Lähettäjä: Komissio Päivä: 21. tammikuuta 2009 Asia: Ehdotus neuvoston päätökseksi, Bt cry1ab -geeniä

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 COM(2017) 374 final 2017/0156 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU Turkki-assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta maataloustuotteiden kauppajärjestelmästä

Lisätiedot

A8-0013/ Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta

A8-0013/ Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta 18.2.2016 A8-0013/ 001-004 TARKISTUKSET 001-004 esittäjä(t): Kansainvälisen kaupan valiokunta Mietintö Marielle de Sarnez Kiireellisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden toteuttaminen Tunisian osalta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti 16.1.2004 L 10/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.4.2010 KOM(2010)176 lopullinen 2010/0097 (CNS) C7-0136/10 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden

Lisätiedot

Muuntogeenisten rehujen valvonta

Muuntogeenisten rehujen valvonta Muuntogeenisten rehujen valvonta ETT:n Rehuseminaari 30.10.2018 Tiina O Toole Rehujaosto Merkintä varmistaa rehun jäljitettävyyden Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja ei saa myydä tai markkinoida,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0356/58. Tarkistus. József Nagy, Jeroen Lenaers PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0356/58. Tarkistus. József Nagy, Jeroen Lenaers PPE-ryhmän puolesta 21.11.2018 A8-0356/58 58 1 artikla 2 kohta ii alakohta 27 artikla 1 kohta e alakohta ii) Korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti: e) tarvittaessa toimenpiteet, jotka muiden jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa,

Lisätiedot

Euroopan parlamentti 2015/0079(COD) LAUSUNTOLUONNOS

Euroopan parlamentti 2015/0079(COD) LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014 2019 Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta 2015/0079(COD) 25.6.2015 LAUSUNTOLUONNOS maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 593 final 2014/0275 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia koskevien

Lisätiedot

FI LIITE I LIITE HAKEMUS REKISTERÖIDYKSI VIEJÄKSI Euroopan unionin, Norjan, Sveitsin ja Turkin yleisiä tullietuusjärjestelmiä varten ( 1 )

FI LIITE I LIITE HAKEMUS REKISTERÖIDYKSI VIEJÄKSI Euroopan unionin, Norjan, Sveitsin ja Turkin yleisiä tullietuusjärjestelmiä varten ( 1 ) FI LIITE I LIITE 22 06 HAKEMUS REKISTERÖIDYKSI VIEJÄKSI Euroopan unionin, Norjan, Sveitsin ja Turkin yleisiä tullietuusjärjestelmiä varten ( 1 ) 1. Viejän nimi, täydellinen osoite ja maa, yhteystiedot

Lisätiedot

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista MMM /RO/ETU Luettelo 15.11.2016 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:

Lisätiedot