Apulaisosastopäällikkö Ant-Wuorisen muistio ja sähköposti

Transkriptio

1 Vastaus Rajavartiolaitoksen esikunta Oikeudellinen osasto RVL (8) RVLDno Apulaisosastopäällikkö Ant-Wuorisen muistio ja sähköposti Turvapaikkahakemuksen käsittely Helsinki-Vantaan lentoasemalla Asian tausta Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto ja Euroopan muuttoliikeverkosto järjestivät keskustelutilaisuuden "Tampereelta Dubliniin - EU:n muuttoliikepolitiikan normit, arvot ja käytäntö". Tilaisuuden päättäneeseen paneelikeskusteluun osallistunut europarlamentaarikko Heidi Hautala kuvasi kahteen otteeseen Rajavartiolaitoksen virkamiesten toimintaa sunnuntaina maahan tulleen turvapaikan hakijan tapauksessa esittäen samalla vakavia väitteitä Rajavartiolaitoksen ja sen virkamiesten toiminnasta. Hautalan mukaan Suomeen saapunut tšetšeenimies oli ollut pidätettynä vartiostossa, eikä hänen maahantuloaan ollut hyväksytty 90 päivän Schengenviisumista huolimatta, vaan miehelle oli esitetty vaatimus hankkia paluuliput ja lähteä heti takaisin kotimaahansa. Esitettyjen väitteiden mukaan rajavartijat eivät myöskään suostuneet ottamaan henkilön turvapaikkahakemusta vastaan ja heidän asenteensa muuttui vasta Hautalan väliintulon jälkeen. Keskustelutilaisuuden tallenne on nähtävissä osoitteessa päivämäärällä Hautalan tätä asiaa koskevat paneelikeskustelun puheenvuorot alkavat noin kohdista 1 h 52 min ja 2 h 26 min. Rajavartiolaitoksen esikunta, joka on samalla myös sisäministeriön rajavartioosasto, on ottanut asian omasta aloitteestaan selvitettäväksi laillisuusvalvontaasiana keskustelutilaisuudessa läsnä olleen Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston apulaisosastopäällikön toimenpitein. Hautala on myöhemmin pyydetysti tarkentanut, että tapahtumapaikka on ollut HelsinkiVantaan lentoasema ja tapahtuma-ajankohta on ollut sunnuntai noin puolenpäivän aikaan. Asian ja tapahtumankulun selvittämiseksi Rajavartiolaitoksen esikunta on pyytänyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla suoritettavista rajatarkastuksista vastaavaa Suomenlahden merivartiostoa Sisäministeriö Rajavartiolaitoksen esikunta PL 3 (Vilhonvuorenkatu 6), HELSINKI Puhelin , Faksi Inrikesministeriet Staben för gränsbevakningsväsendet PB 3 (Vilhelmsbergsgatan 6), HELSINGFORS Telefon , Fax Ministry of the Interior Headquarters of the Finnish Border Guard PO Box 3 (Vilhonvuorenkatu 6), FI HELSINKI Phone +358 (0) , Fax +358 (0)

2 RVL (8) antamaan asiassa lausuntonsa sekä hankkimaan asiassa toimenpiteitä suorittaneilta virkamiehiltä selvitykset. 2. Saadut selvitykset ja lausunto Suomenlahden merivartiosto on antanut asiassa lausunnon. Selvityksen ovat antaneet rajatarkastuksen puheena olleelle tšetšeenimiehelle suorittanut rajavartiomestari (evp) Juha Kantola, hallinnollisena tutkijana toiminut vanhempi merivartija Tomi Koskinen sekä henkilötarkastuksen ja henkilörekisteröinnin kyseiselle henkilölle suorittanut vanhempi merivartija Oiva Laakso. Laakson työparina olleelta vanhempi merivartija Tapio Hangalta ei ole pyydetty selvitystä, koska hän on virkavapaalla, ja merivartiosto on katsonut, ettei hänen selvityksensä ole asiassa jo saatujen selvitysten valossa välttämätön lisätietojen saamiseksi. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n 1 momentin 24 kohdan mukaan asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta. Tämän vuoksi Rajavartiolaitoksen esikunta käyttää tässä vastauksessa toimenpiteiden kohteena olleesta henkilöstä ilmaisua tšetšeenimies, koska hänen kansallisuutensa ja sukupuolensa ovat joka tapauksessa olleet jo esillä julkisesti. 3. Asian arviointi ja oikeudellinen tarkastelu 3.1. Rajatarkastus Schengen-alueen ulkorajalla tehtävät rajatarkastukset perustuvat keskeisiltä osiltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 2016/399 henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö). Rajasäännöstön 16 artiklan nojalla valvonnan toteuttavat rajavartijat kyseisen asetuksen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Rajavalvonnan toimivaltuuksista säädetään kansallisesti rajavartiolaissa (578/2005). Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 11 kohdan määritelmän mukaan rajatarkastuksilla tarkoitetaan rajanylityspaikoilla suoritettavia tarkastuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt ja heidän kulkuneuvonsa sekä heidän hallussaan olevat esineet voidaan päästää jäsenvaltioiden alueelle tai pois sieltä. Rajasäännöstön 8 artiklassa on säännökset rajatarkastuksen toimittamisesta vähimmäistarkastuksena tai perusteellisena tarkastuksena. Kolmansien maiden kansalaisille tehdään perusteellinen tarkastus heidän saapuessaan ja poistuessaan maasta. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan rajasäännöstön 2 artiklan 6 kohdan mukaan henkilöä, joka ei ole Euroopan unionin perustamissopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen tai joka ei kuulu yhteisön vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin.

3 RVL (8) Rajasäännöstön 6 artiklan 1 kohdassa on säädetty kolmansien maiden kansalaisten maahantuloedellytyksistä. Näitä maahantuloedellytyksiä ovat muun muassa henkilöllä oleva voimassaoleva ja rajasäännöstön vaatimukset täyttävä matkustusasiakirja ja tähän tarvittaessa liitetty voimassaoleva viisumi tai oleskelulupa. Kolmannen maan kansalaisen tulee näyttää toteen myös suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset sekä toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtömaahan paluu (6 artiklan 1 kohdan c alakohta). Kolmansien maiden kansalaisille tehtävässä perusteellisessa maahantulotarkastuksessa tarkistetaan rajasäännöstön 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt maahantuloedellytykset ja soveltuvin osin oleskeluun ja ammattitoiminnan harjoittamiseen oikeuttavat asiakirjat. Tätä varten on tarkistettava yksityiskohtaisesti muun muassa kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyys ja kansalaisuus sekä rajanylitykseen oikeuttavan matkustusasiakirjan aitous ja voimassaolo, myös tekemällä hakuja asiaankuuluviin tietokantoihin, vaaditun viisumin tai oleskeluluvan olemassaolo, henkilön matkustusasiakirjassa olevat maahantulo- ja maastalähtöleimat verraten maahantulo- ja maastalähtöpäivämääriä sen tarkistamiseksi, ettei henkilö ole jo ylittänyt jäsenvaltioiden alueella oleskelun sallittua enimmäisaikaa, henkilön lähtöpaikka ja määränpää sekä suunnitellun oleskelun tarkoitus ja tarvittaessa näiden tueksi esitetyt asiakirjat, toimeentuloon tarvittavat varat aiotun oleskelun kestoa ja tarkoitusta sekä paluumatkaa varten ja ettei asianomainen kolmannen maan kansalainen, hänen kulkuneuvonsa ja hänen kuljettamansa tavarat todennäköisesti vaaranna minkään jäsenvaltion yleistä järjestystä, sisäistä turvallisuutta, kansanterveyttä tai kansainvälisiä suhteita. Tämän selvittäminen edellyttää muun muassa suorien hakujen tekemistä Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja muihin asiaankuuluviin unionin tietokantoihin tallennettuihin, henkilöitä ja tarvittaessa esineitä koskeviin tietoihin ja kuulutuksiin sekä tarvittaessa tällaisessa kuulutuksessa toteutettavaksi pyydetyn toimenpiteen suorittamista. Tämä ei rajoita hakujen tekemistä kansallisiin ja Interpolin tietokantoihin. Schengenin rajasäännöstön liitteessä I on ei-tyhjentävä luettelo maahanpääsyn tueksi esitettävistä asiakirjoista, joita rajavartija voi pyytää kolmannen maan kansalaiselta selvittääkseen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisen. Matkailu- ja yksityistarkoituksessa tehtävien matkojen osalta tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi majoitusta ja matkareittiä koskevat asiakirjat sekä paluuta koskevat asiakirjat kuten paluulippu tai edestakainen lippu. Rajasäännöstön 2 artiklan 13 kohdassa määritellään toisen linjan tarkastus, joka voidaan suorittaa lisätarkastuksena erityisessä paikassa muualla kuin siellä, jossa kaikki henkilöt tarkastetaan (ensilinja). Rajatarkastuksen suorittaneen rajavartiomestari (evp) Kantolan antaman selvityksen mukaan hän on aloittanut tšetšeenimiehen rajatarkastuksen rutiininomaisesti maahantulopuhuttelulla maahantuloedellytysten selvittämiseksi. Kantolan selvityksen mukaan hän on puhutellut miestä englanniksi, jota tšetšeenimies ei ole kuitenkaan ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää. Tämän jälkeen Kantola on kertonut yrittäneensä tiedustella osaamallaan tasolla venäjäksi ensin matkan tarkoitusta ja matkakohdetta osoitteineen. Tämän jälkeen hän on kysynyt suunnitellun oleskelun kestoa.

4 RVL (8) Kantola on vielä kysynyt paluulippua, josta olisi voinut selvitä oleskelun kestoon, tarvittavien rahavarojen arviointiin sekä paluuseen liittyviä seikkoja. Kantola ei kuitenkaan ole saanut kysymyksiin vastauksia eikä miehellä ole ollut paluulippua. Lopulta Kantola on tiedustellut mahdollisia puhelinnumeroita, joista voisi saada tietoa miehen matkasuunnitelmista. Mies on soittanut jonnekin ja ojentanut puhelimen Kantolalle. Puhelimitse tavoitettu henkilö on kertonut miehen aikovan muuttaa pysyvästi Suomeen, koska takaisinpaluu olisi vaarallista. Selvityksensä mukaan Kantola on tämän jälkeen pyytänyt toisen linjan tutkijan, vanhempi merivartija Koskisen paikalle. Tšetšeenimies on vasta tämän jälkeen anonut turvapaikkaa Suomesta. Koskinen on lähtenyt hänen kanssaan tarkastuspisteeltä asiakastiloihin, jossa on aloitettu turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen. Kantola on selvityksessään todennut, että yleensä vastaavanlaisissa tilanteissa henkilöt ovat hakeneet turvapaikkaa heti saapuessaan rajatarkastuspisteelle. Kantolalle on jäänyt vaikutelma, että tšetšeenimies olisi halunnut läpäistä rajatarkastuksen ilmoittamatta matkansa todellista tarkoitusta hakea turvapaikkaa. Suomenlahden merivartiosto on lausunnossaan katsonut, että henkilölle on tehty Schengenin rajasäännöstön 8 artiklan 3 kohdan mukainen rajatarkastus, jossa on selvitetty hänen maahantuloedellytyksiään. Maahantulotarkastuksessa henkilöltä on tavanomaiseen tapaan kysytty muun muassa matkan tarkoituksesta ja kohteesta, suunnitellun oleskelun kestosta ja paluumatkasta. Suomenlahden merivartioston näkemyksen mukaan rajatarkastus on tehty voimassaolevia säädöksiä ja ohjeita noudattaen. Rajavartiolaitoksen esikunta yhtyy Suomenlahden merivartioston näkemykseen. Pelkkä matkustusasiakirja ja myönnetty Schengen-viisumi eivät riitä osoittamaan kolmannen maan kansalaisen maahantuloedellytyksiä. Rajatarkastajalle on ilmennyt henkilön mahdollinen tarkoitus hakea turvapaikkaa vasta käydyn puhelinkeskustelun yhteydessä. Henkilölle on aloitettu toisen linjan tarkastus lisäselvityksen saamiseksi asiassa. Henkilö on ilmoittanut halustaan hakea turvapaikkaa vasta tämän jälkeen Turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen Ulkomaalaislain (301/2004) 94 :n 1 ja 2 momentin mukaan turvapaikkamenettelyssä käsitellään Suomen rajalla tai alueella viranomaiselle esitetty hakemus, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua. Ihmisoikeuksiensa vaarantumiseen vetoavan ulkomaalaisen katsotaan hakevan turvapaikkaa, jollei hän nimenomaan muuta ilmoita. Ulkomaalaislain 95 :n 1 momentin mukaan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jätettävä poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle maahan saavuttaessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Hakemus voidaan jättää myöhemminkin, jos 1) olosuhteet ulkomaalaisen kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa ovat hänen täällä ollessaan muuttuneet; 2) ulkomaalainen on vasta myöhemmin voinut esittää selvitystä hakemuksensa tueksi; taikka 3) siihen on muu perusteltu syy. Säännöksen 3 momentin mukaan poliisin tai rajatarkastusviranomaisen on rekisteröitävä hakemus viipymättä.

5 RVL (8) Ulkomaalaislain 60 d :n 1 momentin nojalla poliisi tai rajavartiolaitos ottaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä hakijalta sormenjäljet jokaisesta sormesta oleskelulupakorttia varten. Ulkomaalaislain 131 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan poliisi tai rajatarkastusviranomainen saa henkilöllisyyden todentamiseksi, ulkomaalaisen maahantuloa ja maastalähtöä sekä oleskelua ja työntekoa koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa ja valvontaa varten ja valtion turvallisuuden suojaamiseksi ottaa sormenjäljet, valokuvan sekä muut henkilötuntomerkit ulkomaalaisesta, joka on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa toissijaisen suojelun tai tilapäisen suojelun perusteella. Ulkomaalaislain 95 a :n 1 momentin mukaan kansainvälistä suojelua hakevalle kerrotaan turvapaikkamenettelystä sekä hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan menettelyssä. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen antaa tiedon hakijalle hänen jättäessään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. Tieto annetaan hakijan äidinkielellä tai kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän. Ulkomaalaislain 203 :n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä muun muassa turvapaikkamenettelyssä käsiteltävässä asiassa, jos ulkomaalainen ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä. Työvuorossaan tapahtuma-aikana hallinnollisena tutkijana toiminut vanhempi merivartija Koskinen on selvityksessään kertonut Kantolan pyytäneen häntä tulemaan ensilinjalle, koska oli tarpeen selvittää rajatarkastuksen kohteena olevan henkilön maahantuloedellytyksiä tarkemmin. Koskisen saavuttua paikalle Kantola on kertonut, ettei ollut saanut rajatarkastuksen kohteelta tietoja matkan tarkoituksesta, kestosta tai paluusta ja että henkilön tuttavan kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella oli olemassa viitteitä siitä, että kyseinen henkilö olisi tulossa Suomeen jäädäkseen ja olevan hakemassa turvapaikkaa. Koskinen on kertonut puhuttaneensa tšetšeenimiestä venäjän kielen puhelintulkkauksen avulla ja henkilö on ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus on otettu vastaan ja tšetšeenimies on odottanut turvapaikkahakemuksen vireillepanoon kuluvan ajan rajatarkastusosaston asiakastiloissa. Hän ei ole ollut missään vaiheessa pidätettynä. Koskinen on selvityksessään kertonut, että kirjatessaan asiaa rajatarkastusosaston päivystäjä on ilmoittanut saaneensa kyseiseen henkilöön liittyvän puhelun, joka yhdistettiin Koskiselle. Soittaja on esittäytynyt europarlamentaarikko Heidi Hautalaksi ja kysynyt, miten Rajavartiolaitos voi olla käännyttämässä tšetšeenimiestä, jolla on oikeus hakea ja saada Suomesta kansainvälistä suojelua. Koskinen on selvityksensä mukaan todennut, ettei voi antaa soittajalle tietoja yksittäisistä henkilöistä tai heidän turvapaikkahakemuksistaan. Koskinen on selvityksensä mukaan myös kertonut, että Rajavartiolaitos ei tee päätöstä turvapaikan myöntämisestä vaan Maahanmuuttovirasto ja että Rajavartiolaitoksen vastuulla on ainoastaan ottaa vastaan turvapaikkahakemus henkilöltä, joka ilmaisee hakevansa turvapaikkaa. Koskinen on myös kertonut, ettei Rajavartiolaitos omatoimisesti ala poistaa maasta henkilöä, joka hakee turvapaikkaa. Koskisen mukaan Hautala oli kertonut olevansa tyytyväinen, jos kaikki menee lakien ja asetusten mukaan. Koskinen on kertonut ohjanneensa tšetšeenimiehen turvapaikkahakemuksen

6 RVL (8) vastaanottamiseen liittyvien toimenpiteiden jälkeen matkustaja-aulaan ja ohjeistaneensa häntä ilmoittautumaan vastaanottokeskukseen. Vanhempi merivartija Laakso on omassa selvityksessään todennut olleensa terminaalipartiossa yhdessä vanhempi merivartija Tapio Hangan kanssa. Laakso on kertonut suorittaneensa tšetšeenimiehelle rajavartiolain 28 :n mukaisen henkilöntarkastuksen sekä henkilörekisteröinnin normaalein turvapaikkamenettelyin. Laakson mukaan tšetšeenimiestä ei ole kohdeltu millään eri toimintatavoilla kuin muitakaan asiakkaita. Sekä Kantola että Koskinen ovat todenneet selvityksissään, ettei tšetšeenimies ilmaissut heti rajatarkastukseen saavuttuaan hakevansa turvapaikkaa, minkä vuoksi hänen maahantulonsa edellytyksiä selvitettiin normaalisti myös paluulippujen ja matkan keston osalta. Rajatarkastuksen edetessä ja käydyn puhelinkeskustelun jälkeen rajavartiomiehet ovat kuitenkin jo yleisen kokemuksensa perusteella arvioineet, että henkilö on todennäköisesti hakemassa Suomesta turvapaikkaa. Saatujen selvitysten perusteella toimenpiteet turvapaikkahakemuksen vastaanottamiseksi oli jo aloitettu ennen Hautalan yhteydenottoa eikä tällä ole ollut minkäänlaista vaikutusta suoritettuihin toimenpiteisiin tai niiden ajankohtiin. Suomenlahden merivartiosto katsoo lausunnossaan, että tšetšeenimiehen turvapaikkahakemus on rekisteröity asianmukaisesti heti henkilön ilmaistua halunsa hakea turvapaikkaa Suomesta. Turvapaikkahakemuksen vastaanottamiseen ovat kuuluneet normaaliin tapaan muun muassa asian avaaminen sekä hakemusta ja hakijaa koskevien perustietojen kirjaaminen tietojärjestelmiin, ulkomaalaislain edellyttämien biometristen tunnisteiden ottaminen sekä tarvittavien rekisteröintien ja rekisterikyselyiden tekeminen. Turvapaikkahakemuksen vastaanottamisen yhteydessä henkilölle on ulkomaalaislain 95 a :n mukaisesti kerrottu suullisesti turvapaikkamenettelystä sekä hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Henkilön puhuttamisessa on hyödynnetty venäjän kielen tulkkia ulkomaalaislain 95 a :n 1 momentin ja 203 :n 1 momentin 1 kohdan edellyttämällä tavalla. Turvapaikkahakemuksen vastaanottamisen jälkeen henkilö on ohjattu vastaanottokeskukseen. Suomenlahden merivartioston lausunnossa on todettu, että myös rekistereistä tehdyt tarkastukset tukevat virkamiesten antamia selvityksiä siitä, että turvapaikkahakemus on otettu vastaan ja rekisteröity asianmukaisesti. Suomenlahden merivartioston esikunta on tarkastanut tapahtumaa koskevat rekisterikirjaukset. Rajavartiolaitoksen valvonta-asioiden rekisteriin tehtyjen kirjausten mukaan kyseinen henkilö on siirretty toisen linjan tarkastukseen klo Poliisiasian tietojärjestelmään on avattu tapahtumasta ilmoitus klo asianimikkeillä ulkomaalaisen maahantulon edellytysten selvittäminen ja turva-paikkatutkinta. Ilmoitukseen tapahtuma-ajaksi on merkitty klo Helsingin rajatarkastusosastosta saadun tilausvahvistuksen mukaan venäjän kielen puhelintulkkaus on tilattu klo väliseksi ajaksi turvapaikkahakemuksen vastaanottamiseksi. Ulkomaalaisrekisteriin turvapaikkailmoitus on avattu klo Suomenlahden merivartiosto katsoo, että virkamiehet ovat toimineet tilanteessa asianmukaisesti ja toimenpiteet on suoritettu voimassaolevia säädöksiä ja ohjeita noudattaen. Suomenlahden merivartioston näkemyksen mukaan kielimuuri on voinut osaltaan johtaa väärinkäsityksiin, koska rajatarkastuksessa on selvitetty rajasäännöstön edellyttämällä tavalla henkilön määränpäätä,

7 RVL (8) suunnitellun oleskelun tarkoitusta ja kestoa, toimeentuloa ja näiden tueksi esitettäviä asiakirjoja ennen kuin henkilö on ilmaissut haluavansa hakea turvapaikkaa. Rajavartiolaitoksen esikunta yhtyy kokonaisuudessaan merivartioston edellä todettuun näkemykseen asiasta. Suomenlahden 4. Yhteenveto ja johtopäätökset Rajavartiolaitoksen esikunta katsoo asiassa virkavastuulla annettujen virkamiesten selvitysten, merivartioston lausunnon sekä tehtyjen rekisterikirjausten perusteella, että virkamiehet ovat toimineet tšetšeenimiehen rajatarkastuksessa sekä turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa voimassaolevia säädöksiä ja ohjeita sekä vakiintuneita viranomaiskäytänteitä noudattaen. Mitään viitteitä lainvastaisesta tai epäasianmukaisesta menettelystä ei ole ilmennyt. Rajavartiolaitoksen esikunta myös toteaa, että Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat vastaanottaneet vuosina yli 3000 turvapaikkahakemusta. Tällöin turvapaikanhakijamäärät ja vallinnut maahanmuuttotilanne ovat olleet täysin poikkeukselliset, eikä turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ole Rajavartiolaitoksessa tuolloinkaan silloisissa täysin poikkeuksellisissa oloissa tingitty, vaan Rajavartiolaitoksen toiminta ja julkisen vallan käyttö on perustunut lakiin. Tähän nähden olisikin täysin epäjohdonmukaista, että tilanteen nyt rauhoituttua Rajavartiolaitoksessa olisi omaksuttu toisenlainen toimintalinja ja ryhdytty toimimaan oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti. Rajavartiolaitoksen esikunta pitää erittäin valitettavana, että Rajavartiolaitoksen ja sen virkamiesten toiminnasta on julkisesti esitetty virheellistä tietoa ja väitteitä muun muassa erittäin vakavista virkavirheistä, jotka ovat asian selvittelyssä osoittautuneet täysin paikkansapitämättömiksi. Rajavartiolaitoksen esikunta lähettää tämän vastauksensa europarlamentaarikko Heidi Hautalalle ja esittää samalla kunnioittavasti pyynnön asian oikaisemisesta. Koska paneelikeskustelu on edelleen myös julkisessa levityksessä ja katsottavissa Facebookissa, Rajavartiolaitoksen esikunta lähettää tämän vastauksen myös Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistolle ja Euroopan muuttoliikeverkostolle heidän sopivaksi katsomiaan oikaisutoimenpiteitä varten. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sijainen Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara Rajavartioylitarkastaja Varatuomari Tuire Metso Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Rajavartiolaitos klo 11:53. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

8 RVL (8) JAKELU TIEDOKSI Europarlamentaarikko Heidi Hautala Erityisavustaja Tero Suoniemi Suomenlahden merivartioston esikunta Rajavartiomestari, evp Juha Kantola Vanhempi merivartija Tomi Koskinen Vanhempi merivartija Oiva Laakso Sisäministeriö/Hallinto- ja kehittämisosasto Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Euroopan muuttoliikeverkosto