Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011
|
|
- Saija Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
2 Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 Copyright 2011 eveliina nygren, lotta Puttonen, erkki huovinen, eeva simula. taitto: Jussi Jäppinen ky kirjapaino kopijyvä oy 2011, Jyväskylä kuvat: kari häkkinen, lotta Puttonen ja Jyväskylän kaupunki, liikuntapalvelut. isbn isbn (PdF) JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
3 suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus sulka ii-hanke Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 suomen latu ja Jyväskylän kaupunki eveliina nygren, lotta Puttonen, erkki huovinen, eeva simula JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
4 SISÄLLYS 1. SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 5 2. MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA? Ulkoilun ja liikunnan hyvinvointivaikutukset Liikunnallista elämäntapaa edistävä elinympäristö Lainsäädäntö ulkoiluolosuhteiden edistämisen taustalla Yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä JYVÄSKYLÄLÄISTEN ULKOILUTOTTUMUKSET Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus Ulkoilupaikkojen käyttö Ulkoilupaikkojen saavutettavuus Ulkoilulajit Ulkoilupaikan valinnan tekijät JYVÄSKYLÄN ULKOILUPAIKKAVERKOSTO Ulkoilupaikkojen kokonaisarvosanat Reittiverkosto Jalankulkuväylät ja pyörätiet Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreitit Kuntopolut ja -radat Luontopolut ja retkeilyreitit Hiihtoladut Muut ulkoilureitit Uimarannat ja avantouintipaikat Ulkokentät ja muut ulkoliikuntapaikat Puistot, ulkoilu- ja virkistysalueet ja suojelukohteet Puistot ja viheralueet Ulkoilu-, virkistys- ja leirintäalueet Suojelualueet ja luontokohteet Veneily, melonta ja virkistyskalastus Muut ulkoilupaikat ja -kohteet Ulkoilupalvelut, markkinointi ja viestintä Ulkoilukartat ja tiedottaminen Opastustaulut ja viitat Ruoanlaitto-, tauko- ja yöpymispaikat Vuokraus- ja huoltopalvelut sekä yrittäjien tuottamat palvelut ULKOILUOLOSUHTEIDEN MUUTOS JYVÄSKYLÄSSÄ kuntarakennemuutoksen vaikutukset ulkoiluolosuhteisiin Haasteita ja mahdollisuuksia JYVÄSKYLÄ UUDEN AALLON KAUPUNKI Pyöräilyn ja kävelyn verkoston kehittäminen Jyväskylän kuntarakenteen muutos ja ulkoiluolosuhteet Ulkoilureittien kehittämistarpeet Uudet ulkoilun olosuhteet 41 LÄHTEET 42 JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien selvitys
5 1. selvityksen lähtökohdat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja korpilahden kunta yhdistyivät uudeksi Jyväskylän kaupungiksi vuonna tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa uuden Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden nykytilasta, viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista sekä tulevaisuuden ennusteista Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden kehittämistyön taustalle. Jyväskylän selvitys on osa suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (sulka ii) -hanketta. suomen latu aloitti syyskuussa 2009 valtakunnallisen suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (sulka ii) -hankkeen, jossa tavoitteena on selvittää 15 suomalaisessa kunnassa ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. vuosina toteutettava hanke toimii 10-vuotisseurantaselvityksenä vuosina toteutetulle sulka i-hankkeelle, jossa selvitettiin yli 400 kunnan ulkoilumahdollisuudet. nykytilan analyysin lisäksi kerätään kunnissa tietoa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kuntien hyvistä käytännöistä liittyen ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien kehittämiseen. tavoitteena on levittää tieto hankkeen tuloksista ja kerätyistä hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista myös kaikille suomen kunnille hankkeen lopussa. hanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja suomen latu. syyskuussa 2010 työskentelynsä aloitti Jyväskylän ulkoilutyöryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Jyväskylän kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden vastuualuejohtaja ari karimäki, liikuntapalveluiden suunnittelupäällikkö eeva simula, liikuntapalveluiden yhteyspäällikkö erkki huovinen, ulkoilualueiden esimies kari häkkinen, ympäristönsuojelusuunnittelija heikki sihvonen, kaupunginpuutarhuri vesa lehtinen, kaavoitusinsinööri vesa Rajaniemi, palvelusihteeri eija Pajula Jyväskylän seudun matkailusta sekä Jyväskylän latu ry:n puheenjohtaja matti varesmaa. valtakunnalliselta tasolta työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet suomen ladun sulka ii-hankkeen projektikoordinaattori eveliina nygren ja projektipäällikkö mika asikainen. hankkeen selvitystyötä on ollut tekemässä myös Jyväskylän yliopiston opiskelija lotta Puttonen Pro gradu-tutkielman muodossa. selvityksen kirjoittamisesta ovat vastanneet suomen ladun sulka ii-hankkeen projektikoordinaattori eveliina nygren sekä liikuntatieteiden kandidaatti lotta Puttonen. tekstin viimeistelystä ovat vastanneet eeva simula ja erkki huovinen. Jyväskylän osalta selvitys on edennyt siten, että aluksi ulkoilutyöryhmälle tehtiin asiantuntijakysely, jonka avulla kartoitettiin kunnan lähtötilanne ulkoilumahdollisuuksien näkökulmasta. työryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskustelun ja asiantuntijakyselyn vastausten tarkastelun avulla haettiin yhtenäistä linjaa Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden nykytilasta, tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. asukkaiden näkemyksiä selvitettiin sähköisen kyselyn avulla. kyselyllä kartoitettiin sekä kunnan ulkoiluolosuhteiden kysyntää, että kehittämistarpeita. asukaskysely oli avoimena Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla välisen ajan. kyselyyn vastasi yhteensä 745 asukasta, mikä on noin 0,6 prosenttia Jyväskylän asukkaista. asukaskysely oli suunnattu kaikille yli 12-vuotiaille jyväskyläläisille. asukaskyselystä tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. lisäksi vastausten saamiseksi pyydettiin sähköpostitse paikallisia yhdistyksiä vastaamaan kyselyyn sekä tiedottamaan kyselystä jäsenistölleen. asukaskyselyn tuloksista julkaistiin yhteenveto kaupungin internetsivuilla ja tuloksia on toimitettu kaavoituksen kaupunginosakohtaisen kehittämistyön tueksi sekä Jyväskylän pyöräilyolosuhteita kar- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
6 Hiihdon mahdollisuudet ovat Jyväskylässä erinomaiset. toittavan Pykälä-projektin aineistoksi. tulokset jäävät kunnan viranhaltijoiden käyttöön myös tulevaa kehittämistyötä silmälläpitäen. asukaskyselyn päätyttyä järjestettiin kaupungin ulkoilutyöryhmän toinen kokous, jossa työryhmä kävi läpi sekä asukaskyselyn tuloksia, että selvityksen alustavia johtopäätöksiä. samassa kokouksessa työryhmä linjasi toimenpide-ehdotuksia Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden kehittämiseen liittyen. hankkeessa järjestettiin paikallisille asukkaille ja yhdistyksille asukastilaisuus. tilaisuudessa esiteltiin asukaskyselyn tuloksia sekä keskusteltiin kunnan viranhaltijoiden kanssa asukaskyselystä nousseista aihe-alueista. asukaspaneeliin osallistui 17 asukasta. asukaspaneelista koottu muistio on toimitettu kaupungin viranhaltijoiden käyttöön ja on nähtävillä liikuntapalvelujen internetsivuilla. ulkoiluolosuhteiden selvityksen kanssa samanaikaisesti Jyväskylän kaupunki on tehnyt palveluverkkoselvitystä Jyväskylän liikuntapaikoista. Jyväskylässä valmistui vuonna 2010 seudullinen liikuntasuunnitelma, joka on toiminut selvityksen tausta-aineistona. tämä selvitys on laadittu luonteeltaan ohjaustyökaluksi Jyväskylän ulkoilupaikkojen kehittämisessä. kaupungin toivotaankin hyödyntävän selvityksen tietoja osana päätöksentekoaan sekä levittävän selvityksen tietoja päätöksentekojärjestelmässään. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
7 2. miksi edistää ulkoiluolosuhteita? ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien edistämiseen tehtävät investoinnit ja olosuhteita ylläpitävät toimet ovat kustannustehokas tapa edistää kuntalaisten hyvinvointia, työikäisen väestön työkykyä, ennaltaehkäistä kunnan sairaanhoitokuluja kasvattavia elintapasairauksia ja ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä. tässä luvussa esitellään perusteluja ja tärkeitä näkökulmia liikunta- ja ulkoiluolosuhteiden kehittämiselle ulkoilun ja liikunnan hyvinvointivaikutukset asukkaille ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat tärkeitä monesta syystä. viheralueiden laatu ja määrä vaikuttavat asuinpaikan valintaan. kaupungin luonnonläheisyys on vetovoimatekijä. ihmisen hyvinvoinnissa viheralueilla on merkittävä rooli. viheralueet tarjoavat keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. asukkaat arvostavat väljää ja vihreää kaupunkirakennetta, jossa on mahdollisuus kokea luonnonrauhaa oman asuinpaikan lähistöllä. viheralueet edistävät myös sosiaalisia suhteita ja vastuuta ympäristöstä. viheralueet ja virkistysreitistöt tarjoavat puitteet arkiliikkumiselle. viheralueita käytetään eniten kävelyyn ja lenkkeilyyn, luonnosta ja maisemista nauttimiseen sekä pyöräilyyn. metsäntutkimuslaitoksen (2002) valtakunnallisen virkistyskäytön tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista ulkoilee viikoittain. nimenomaan asutusta lähellä sijaitsevat virkistysalueet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan. asunnon lähialueiden viheralueet ovat erityisen tärkeitä lasten ja nuorten sekä vanhusten liikkumiselle ja ulkoilulle. viheralueilla on keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuu den säilymisen kannalta. Rakennetussa ympäristössä viheralueet toimivat merkkeinä elävästä luonnosta. viheralueiden puustolla ja muulla kasvillisuudella on myös suuri merkitys suojavaikutuksen kannalta. viheralueet parantavat ilman laatua sitoessaan pienhiukkasia, ja kasvillisuus vaimentaa tuulta. viheralueet toimivat vesien imeytys- ja viivytysalueina pitäen yllä pohjavesiolosuhteita. houkuttelevat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet vaikuttavat tutkitusti myös kunnan imagoon, jonka avulla kunnat kilpailevat veronmaksajista. ulkoilulla, liikunnalla ja luonnossa oleskelulla on todettu olevan vaikutusta yksilön hyvinvointiin. luontoympäristö tarjoaa esteettisiä ja emotionaalisia elämyksiä, hyvän olon ja elpymisen kokemuksia sekä antaa mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan. luonto sinällään on myös tärkeä motivaatio liikuntaan. (sievänen 2001) luonnossa oleskelu ja niin sanottu viheraltistus on selvästi yhteydessä ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin: luontoympäristössä oleskelu vähentää ihmisen negatiivisia tuntemuksia ja lisää myönteistä mielialaa. lisäksi viheralueilla on merkitystä myös asukkaiden asumisviihtyvyyteen, joka on suoraan yhteydessä kunnan tai asuinalueen houkuttelevuuteen. (tyrväinen et al. 2007) terveyttä edistävän liikunnan ja ulkoilun avulla pystytään myös ehkäisemään sairauksia ja ylläpitämään ikääntyvän väestön toimintakykyä. esimerkiksi Who:n mukaan 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta olisi ehkäistävissä riittävällä fyysisellä aktiivisuudella ja terveellisellä ravinnolla. liian vähäisen liikunnan onkin arvioitu aiheuttavan suomessa miljoonan euron vuosittaiset kulut sairauspoissaolojen ja sosiaali- ja terveysmenojen muodossa (Fogelholm et. al. 2007). tutkimusten mukaan liikunnan avulla voidaan edistää myös yksilön sosiaalista hyvinvointia (ukk-instituutti). JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
8 2.2. liikunnallista elämäntapaa edistävä elinympäristö toiset ulkoilevat liikkuakseen ja toiset haluavat ulkoillessaan oleskella luonnossa. tarkasteltaessa liikkumistavan valintaan ja liikkumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä, jakaantuvat tekijät yksilöllisiin piirteisiin ja yhteiskuntarakenteellisiin tekijöihin. yksilöllisestä näkökulmasta päätöksentekoon vaikuttavat muun muassa erilaiset demografiset tekijät, kuten ikä ja sukupuoli sekä erilaiset elämäntyylit ja valinnat. moni valitsee ulkoilun erilaisilla ulkoilupaikoilla. suomen ladun vuonna 2008 tns -gallupilta tilaaman liikuntapaikkatutkimuksen mukaan suomalainen aikuisväestö toivoisi eniten kehitettävän juuri lähiulkoilureittejä ja -polkuja. yhteiskuntarakenteen näkökulmasta liikkumispäätökseen vaikuttavat yhdyskunnassa olemassa olevat laatutekijät, kuten kulkuyhteydet, maankäytön monipuolisuus, kodin sijainti (saavutettavuus) ja katuverkoston kunto. merkittäviä ovat myös arkiolosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten potentiaalisen liikuntapaikan saavutettavuus, määränpäiden määrä, laatu ja yhdisteltävyys sekä liikkumistavan laatu, miellyttävyys ja kustannukset. (kyttä & kahila 2006) saavutettavuus liikuntapaikkojen saavutettavuutta voidaan tarkastella maantieteellisestä, toiminnallisesta tai taloudellisesta näkökulmasta. maantieteellisesti liikuntapaikan saavutettavuudessa tärkeitä ominaisuuksia ovat sen sijainti suhteessa väestöön, liikenneyhteydet, kotimatkan pituus sekä esimerkiksi reitin pituus. Jokaisella tulisi olla ulkoilupaikka enintään kilometrin päässä kotoa. toiminnallisesta näkökulmasta tärkeitä ovat liikuntapaikan palvelutarjonta, esimerkiksi levähdyspaikkojen määrä reitin varrella tai esteettömyys. taloudellisesta näkökulmasta tarkastellaan esimerkiksi mahdollisia pääsymaksuja. saavutettavuutta tulisi tarkastella myös laajemmin. yksi tärkeimmistä saavutettavuuden mittareista on, miten asukas kokee saavuttavansa liikuntapaikan. lähiliikunnan merkitys on suuri ja kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä. esteettömyys ulkoilupaikan esteettömyys on tärkeä tekijä sekä saavutettavuuden, että kaikille asukasryhmille soveltuvan elinympäristön luomisessa. esteettömyys on tasa-arvoisen harrastamisen perusedellytys. esteettömyyttä voidaan tarkastella fyysisestä, tiedonsaannin ja sosiaalisesta näkökulmasta. esteettömällä ulkoilupaikalla asukas voi toimia yhdenvertaisesti riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, kuten fyysisistä liikuntaedellytyksistään, tiedonsaannillista rajoitteistaan tai sosiaalisista lähtökohdistaan. turvallisuuden kokemus turvallisuuden tunne on tärkeä tekijä ulkoilu- ja liikuntapäätöstä tehtäessä. turvallisuus voi olla joko mitattavaa turvallisuutta, joka määritellään esimerkiksi onnettomuuksien määrällä, tai ihmisen omaa kokemusta turvallisuuden tunteesta. kokemus turvallisuudesta riippuu esimerkiksi valaistuksen määrästä tai alueen viihtyvyydestä. koettu turvattomuus on lisääntynyt. suomalaisia tutkimuksia asukkaiden kokeman turvallisuuden määrittämisestä ja fyysisen ympäristön vaikutuksesta turvallisen elinympäristön syntymiseen on vähän. elinympäristön vaarallisena kokemisen tiedetään kuitenkin rajoittavan arkiliikkumista erityisesti naisilla. Pelot rajoittavat myös lasten liikkumista. (liikunta ja elinympäristö 2011) monipuolinen luontoympäristö monipuolinen luontoympäristö on tärkeä osa ulkoilua edistävää elinympäristöä. viheralueet voidaan nähdä asukkaille tarjottavina palveluina. virkistyksen kannalta on tärkeää, että viheralueita on riittävästi, JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
9 ne sijaitsevat riittävän lähellä asutusta ja ne ovat turvallisten sekä sujuvien liikenneyhteyksien päässä. viheralueiden riittävyyden kokemus on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esim. viheralueiden yhtenäisyys tai pirstaleisuus. lähes poikkeuksetta viheralueita pidetään asumisviihtyvyyden tärkeänä tekijänä. tärkeimpiä laatutekijöitä viheralueisiin liittyen ovat kaunis maisema, rauha, hiljaisuus sekä metsäntuntu. (Pelkonen & tyrväinen 2005) lajitrendit elämäntyylien muutoksen ja erilaisten valintojen kautta syntyvät uudet lajit asettavat myös uusia vaatimuksia ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksille. esimerkiksi rullalautailun, retkiluistelun ja lumikenkäilyn vaatimuksiin on vastattu jo monessa kunnassa luomalla niille harrastamisolosuhteet. kunnalla tulee olla tietoa kuntalaisten tarpeista, jotta niihin pystytään vastaamaan. lajitrendien muutosten tarkastelu on tärkeää myös tutkittaessa liikuntapaikan elinkaarta. monipuoliset mahdollisuudet takaavat, että liikuntapaikka mukautuu helposti myös uusien lajien vaatimuksiin. ilmastonmuutos ulkoiluolosuhteiden haastajana liikunta, urheilu ja ulkoilu vaikuttavat ympäristöön ja toisaalta ympäristöongelmat vaikuttavat liikunnan ja ulkoilun harrastamiseen. ympäristöhaasteista yksi keskeisin on ilmastonmuutos, joka tulee vaikuttamaan myös ulkoilun olosuhteisiin ja ulkoilulajien valikoimaan tulevaisuudessa. maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi. uusimpien laskelmien mukaan lämpötilan arvioidaan nousevan seuraavan sadan vuoden aikana vähintään kahdesta kuuteen astetta. tämä vaikuttaa suoraan sekä perinteisten, että uusien lumilajien harrastamiseen lainsäädäntö ulkoiluolosuhteiden edistämisen taustalla kuntalain (1995) mukaan kuntien keskeinen tehtävä on asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. tämä tehtävä kuuluu kaikille hallinnonaloille. kansanterveyslaki (2004) määrittää kunnille vastuun asukkaidensa terveyden edistämisestä. ulkoilulaissa (1973) määritellään kunta ulkoilureiteistä vastaavaksi tahoksi ja liikuntalaki (1998) määrittää kuntien roolia liikuntapalveluiden tuotannossa, joiden piiriin myös ulkoiluolosuhteiden ja -palveluiden voidaan laskea kuuluvan. lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa erityisryhmät huomioon ottaen. Palveluiden tuotantoa määrittelevän lainsäädännön rinnalla merkittävässä osassa ulkoiluolosuhteita kehitettäessä on yhdyskuntasuunnittelun perustana oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (mrl 1999). mrl:n mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä hyvän ja kestävää kehitystä edistävän elinympäristön syntymisestä alueellaan. ulkoilu- ja virkistysalueiden riittävää määrää ja saavutettavuutta pidetään sekä yleisesti, että tutkimusten mukaan hyvän elinympäristön yhtenä tunnuspiirteenä. lain mukaan tavoitteena tulee olla alueiden käytön järjestäminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on lain mukaan edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinja toimintaympäristön luomista, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
10 ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia käsitellään myös liikunnan näkökulmasta monissa periaatepäätöksissä. sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2010 suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. suositukset julkaistiin viiden ministeriön sekä kuntaliiton ja liikuntajärjestöjen yhteistyöllä. suositusten tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään liikunnasta kunnan keskeinen strateginen valinta. suosituksessa annettujen muistilistojen avulla tuetaan eri hallintokuntien johtoa liikunnan edistämistyössä ja tarjotaan ideoita edellytysten luomiseksi erityisesti terveyttä edistävän liikunnan kannalta. valtioneuvosto antoi liikunnan edistämisen linjoista periaatepäätöksen vuonna Periaatepäätöksessä valtioneuvosto sitoutuu edistämään liikunnallista elämäntapaa lisäämällä arkiliikkumisen mahdollisuuksia elämänkulun eri vaiheissa. vuonna 2009 opetusministeriö antoi toimenpidesuunnitelman periaatepäätöksen toteuttamiseksi. toimenpidesuunnitelmassa suositellaan helposti saavutettavien liikkumisympäristöjen luomista ja hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan aseman edistämiseksi esimerkiksi kaavoituksessa. opetusministeriö esittää myös ehdotuksessaan kansalliseksi liikuntaohjelmaksi (2008) vision suomesta yhteiskuntana, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa. valtion liikuntaneuvosto linjasi myös vuonna 2008 liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjassaan liikuntaolosuhteiden tulevien vuosien arvopohjaa. asiakirja nimeää liikuntaolosuhteiden keskei- Jyväskylän seutu tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vesillä liikkumiseen. Puutteena ovat hyvät rantautumis- ja taukopaikat. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
11 siksi arvoiksi esteettömyyden, helpon saavutettavuuden, tasa-arvoisuuden ja turvallisuuden. samalla liikkumisympäristöjä tulisi kehittää kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. asiakirjassa korostetaan myös liikuntaolosuhteiden kehittämistä hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön voimin. ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä yhdistyvät kaikki nämä elementit. kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen rinnalla kunta on vastuussa palveluidensa ja esimerkiksi ulkoilupaikkojensa turvallisuudesta. laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (2004) koskee myös kuntia ja sen merkitys kasvaa koko ajan. mikäli kunta ei riittävästi huolehdi tarjoamiensa palveluiden turvallisuudesta, se voi joutua vahingonkorvausvastuuseen kuluttajille aiheutuneista vahingoista. Palvelun tarjoajan tulee kartoittaa tarjoamansa palvelun riskit sekä pyrkiä ennalta ehkäisemään vaarasta mahdollisesti aiheutuvat onnettomuudet hyvällä tiedottamisella kohteista ja kohteiden viitoittamisella sekä ryhtyä heti tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun vaaran poistamiseksi. laissa asetettu palvelun tarjoajan huolellisuusvelvollisuus on tiukka. Palvelun tarjoaja ei voi vedota siihen, että palvelua koskevia määräyksiä ja ohjeita ei ole olemassa, vaan palvelun tarjoajan velvollisuutena on hankkia tarvittavat tiedot jollain muulla tavalla ja ryhtyä toimenpiteisiin vaaran takia. tämä koskee myös kunnan ostopalveluja, kuten esimerkiksi kunnossapito- ja yhteistyösopimuksia yhdistysten kanssa yhteistyö ulkoiluolosuhteiden kehittämisen edellytyksenä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksista vastaavat tahot vaihtelevat kunnittain ja vastuu jakaantuu monelle taholle. Poikkihallinnollinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. suunniteltaessa ja kehitettäessä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia korostuu kokonaisvaltaisen yhdyskuntasuunnittelun merkitys. viheraluevaraukset tulisi huomioida jo yleiskaavatasolla, jotta ne kaavahierarkian myötä tulisivat esiin myös asemakaavoissa. viheralueita tulisi varata kunnan yhdyskuntasuunnittelussa riittävästi ja samalla huomioida niiden saavutettavuus kunnan asuinalueiden näkökulmasta. moni kunta tekee yhteistyötä myös kolmannen sektorin kanssa ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. yhdistykset antavat kaavalausuntoja sekä rakentavat, kunnostavat ja ylläpitävät latuja, retkeily- ja ulkoilureittejä, luontopolkuja sekä levähdyspaikkoja. kokonaisuudessaan selvää on, että kolmas sektori on merkittävä tuki kunnalle ulkoilupaikkojen ylläpidossa ja jonka roolia olosuhdetyössä on syytä vahvistaa kuntien voimavarojen kiristyessä. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
12 3. Jyväskyläläisten ulkoilutottumukset 3.1. ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus sulka ii -hankkeen yhteydessä toteutetussa sähköisessä, kaikille avoimessa asukaskyselyssä kartoitettiin jyväskyläläisten ulkoilutottumuksia. kyselyyn saatiin 745 vastausta (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010). ulkoilu määriteltiin kodin pihapiirin ulkopuolella vapaa-ajalla omin lihasvoimin tapahtuvaksi vähintään 15 minuuttia kestäväksi liikkumiseksi ja oleskeluksi. ukk-instituutin terveysliikuntasuositusten mukaan ihmisen tulisi harrastaa perusliikuntaa yhteensä 3 4 tuntia viikossa jaettuna kaikille viikonpäiville. asukaskyselyn vastaajat ulkoilevat ja liikkuvat verrattain paljon: 45 prosenttia vastaajista ulkoilee päivittäin ja 46 prosenttia useammin kuin kerran viikossa. liikuntaa vastaajista harrastaa päivittäin 44 prosenttia ja useamman kerran viikossa 49 prosenttia. 9 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. liikuntaa sanoo harrastavansa kerran viikossa tai harvemmin hieman alle 6 prosenttia vastaajista. Jyväskylässä vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen (liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009) mukaan päivittäin liikuntaa harrastaa 9 prosenttia, 2 3 kertaa viikossa 14,3 prosenttia ja kerran viikossa 24,8 prosenttia. nyt tehdyn asukaskyselyn vastaajissa painottuvat siis aktiiviset ulkoilijat ja liikkujat. tämä on odotettu tulos: paljon ulkoilupaikkoja käyttävillä on myös suurempi halu kehittää olosuhteita ja osallistua asukaskyselyyn. toisaalta heillä on myös hyvät tiedot kehitettävistä kohteista. liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei koskaan harrastavien osuus on 52 prosenttia koko Jyväskylän väestöstä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä 9 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. liikuntaa sanoo harrastavansa kerran viikossa tai harvemmin hieman alle 6 prosenttia vastaajista. yhteensä siis noin 7 prosenttia vastaajista ulkoilee terveytensä kannalta vähän ja 6 prosenttia sanoo liikkuvansa vain kerran viikossa tai harvemmin. tämä on ryhmä, joka tulee huomioida tulevaisuuden yhdyskunta- ja liikuntasuunnittelussa. samalla kunnalla on kasvava osuus ikääntyvää väestöä, jonka liikkumisen ja ulkoilun tukemiseksi tarvitaan toimia ulkoilupaikkojen käyttö Jyväskylän liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan suosituimpia harrastusympäristöjä ovat kevyen liikenteen väylät, ulkoilu- ja kuntoreitistö sulan maan aikaan, hiihtolatu, luontopolku ja luistinrata/kaukalo. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010) vastaajat arvioivat yleisellä tasolla ulkoiluaan erilaisilla ulkoilupaikoilla. kysymys kuului, käytätkö kohdetta ulkoiluun? 88 prosenttia vastaajista käyttää pyöräteitä ulkoiluun. kuntopolut ja radat, metsät sekä hiihtoladut ja uimarannat ovat myös suosittuja ulkoilupaikkoja. muita suosittuja ulkoiluun käytettyjä kohteita ovat luontopolut ja lähipuistot. asukaskyselyssä kysyttiin myös eniten lumisella ja eniten sulan maan kaudella käytettyä ulkoilupaikkaa. samalla asukkaat saivat esittää kehittämisehdotuksia kyseistä ulkoilupaikkaa koskien. yhteen- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
13 sä 94 prosenttia vastaajista nimesi eniten käyttämänsä ulkoilupaikan lumisella kaudella ja 94 prosenttia sulan maan kaudella. lumiseen aikaan eniten käytetty ulkoilupaikka oli laajavuori ja sen hiihtoladut. yhteensä vastaajista 22,2 prosenttia nimeää laajavuoren eniten käytetyksi ulkoilupaikaksi talvella. muutenkin hiihtoladut ympäri kaupunkia ovat talvella suosittuja. Paljon mainintoja kerää myös Jyväsjärvi, jolloin asukkaat sanovat käyttävänsä sekä rantaraittia, että olosuhteiden mukaan järvellä sijaitsevia reittejä. myös halssilan hiihtomaa ja kaupungin kevyen liikenteen väylät ovat suosittuja, vaikka onkin kyse talvesta. lenkkeilykausi jatkuu talvella kevyen liikenteen väylillä. sulan maan kaudella suosituimmaksi yksittäiseksi kohteeksi nimettiin erilaiset kotoa lähellä olevat kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit, kuntoradat sekä luontopolut erona lumisen kauden eniten käytettyyn, kauempana sijaitsevaan hiihtolatuun. ehdoton ykkönen Jyväskylässä on Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti (15,3 prosenttia vastaajista), laajavuoren lenkkipolut ja pururadat (12,8 prosenttia vastaajista) sekä muut kuntoradat ympäri kaupunkia. myös kevyen liikenteen väylät ja pyörätiet ovat suosittuja ulkoilupaikkojen saavutettavuus ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat eniten käytettyjen ulkoilupaikkojensa etäisyyttä kotoa (kuvio 2). lisäksi heiltä kysyttiin kulkuvälinettä ulkoilupaikalle. eniten käytetty ulkoilupaikka sijaitsee keskimäärin kauempana kotoa talvella kuin kesällä: metriä kotoa sijaitsevien ulkoilupaikkojen käyttö lisääntyy kesällä. kesällä noin 27 prosenttia ja talvella noin 18 prosenttia vastaajista sanoo ulkoilupaikan sijaitsevan metrin päässä kotoa. lähiulkoilu ja -virkistysmahdollisuuksien, kuten lähimetsien ja kevyen liikenteen väylien käyttö siis luonnollisesti lisääntyy kesällä. kokonaisuudessaan isoa eroa ei kuitenkaan käytössä ole. kesällä alle kilometrin päässä kotoa sijaitsevia paikkoja käyttää noin 62 prosenttia ja talvella 55 prosenttia vastaajista. 1 5 kilometrin päässä kotoa sijaitsevaa paikkaa käyttää kesällä noin 30 prosenttia vastaajista siinä missä talvella 35 prosenttia vastaajista. Välimatka eniten käytetylle ulkoilupaikalle kesällä ja talvella. ulkoilupaikalle kuljettiin useammin yksityisellä moottoriajoneuvolla talvella kuin kesällä. sekä talvi-, että kesäkaudella ulkoilupaikalle kuljettiin useimmiten kävellen tai juosten. kesällä ulkoilupaikalle liikutaan myös paljon pyörällä. talvella pyörällä kulkee eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle vain kym- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
14 menisen vastaajaa. erittäin harva sanoo kulkevansa Jyväskylässä talvella eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle julkisella kulkuvälineellä, sulan maan aikaan ei yksikään. sulan maan aikaan 3 prosenttia vastaajista sanoo kulkevansa eniten käyttämälleen ulkoilupaikalle rullaluistimilla tai -laudalla. asukkailta kysyttiin avoimena kysymyksenä mitä ulkoilupaikkoja he toivoisivat lähemmäksi kotiaan. noin 60 prosenttia vastaajista esitti ainakin yhden toivomuksen ulkoilupaikasta lähempänä kotiaan. eniten toivottiin hiihtolatuja ja kuntopolkuja ja -ratoja. Frisbeegolf-rata oli kolmanneksi toivotuin ulkoilukohde lähemmäksi kotia ulkoilulajit ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kysyttiin myös eniten harrastettuja ulkoilulajeja (taulukko 1). suosituimpia lajeja vastaajien keskuudessa olivat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen ja pyöräily. Mitä ulkoilulajia olet eniten harrastanut? N % vastaajista kävelylenkkeily ,5 hiihto ,1 Juoksulenkkeily 90 12,1 koiran ulkoiluttaminen 90 12,1 Pyöräily 66 8,9 Jalkapallo 32 4,3 Frisbeegolf 24 3,2 sauvakävely 23 3,1 lasten kanssa ulkoilu 16 2,2 Taulukko: Sulka II-hankkeen asukaskyselyn vastaajien eniten harrastamat ulkoilulajit (N=743) ulkoilupaikan valinnan tekijät ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä vastaajat arvioivat ulkoilupaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä asteikolla 1 4 (1 erittäin tärkeä, 2 melko tärkeä, 3 ei kovin tärkeä, 4 ei lainkaan tärkeä). tärkeimmiksi tekijöiksi ulkoilupaikan valinnassa nousivat ulkoilupaikan hyvä kunto, jonka erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi tekijäksi näki 94 prosenttia vastaajista. muita merkittäviä valintaan vaikuttavia tekijöitä olivat ulkoilupaikan turvallisuus, hyvä valaistus sekä tiedon saaminen ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista verkkosivujen kautta. vähäinen merkitys sen sijaan oli palveluiden sijaitsemisella lähellä ulkoilupaikkaa, jota iso osa vastaajista ei pitänyt kovin tärkeänä tai lainkaan tärkeänä tekijänä ulkoilupaikkaa valitessaan. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
15 4. Jyväskylän ulkoilupaikkaverkosto Jyväskylän ulkoilupaikkaverkko koostuu erilaisista talvi- ja kesäkauden kuntoradoista ja -poluista, ulkoilureiteistä, luontopoluista lajikohtaisten reittien ja olosuhteiden sekä kaupungin alueella sijaitsevien metsien, kevyen liikenteen väylien, pyöräteiden ja erilaisten puistojen ja viheralueiden lisäksi. tässä luvussa tarkastellaan 1) Jyväskylän ulkoilupaikkojen arvosanaa selvityksen asukaskyselyn perusteella, 2) Jyväskylän ulkoilupaikkojen valikoimaa lähteenä suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki ja Jyväskylän kaupungin tietokannat sekä 3) ulkoilupaikkojen nykytilaa ja 4) kehittämisehdotuksia Jyväskylän aikaisempien ulkoilu- ja liikuntaolosuhteiden selvitysten ja suunnitelmien, ulkoilutyöryhmän keskustelujen ja ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä saatujen vastausten näkökulmasta. asukaskyselyssä vastaajat saivat arvioida tyytyväisyyttään kunnassa olevien ulkoilupaikkojen nykytilaan asteikoilla erittäin tyytyväinen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön. käyttämiensä ulkoilupaikkojen kehittämistarvetta vastaajat arvioivat tarkemmin asteikolla nykytila hyvä jonkin verran kehittämistarvetta paljon kehittämistarvetta. varsinaiset toimenpide-ehdotukset on kirjattu tämän selvityksen loppuun ulkoilupaikkojen kokonaisarvosanat ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä asukkaat antoivat arvosanan Jyväskylän ulkoiluolosuhteille. vastaajat arvioivat kysymyksessä tyytyväisyyttään kutakin ulkoiluolosuhteiden kokonaisuutta kohtaan (taulukko 2). Parhaimman arvosanan saivat puistot (keskiarvo 3), luontopolut (keskiarvo 3), hiihtoladut (keskiarvo 3) ja kuntoreitit (keskiarvo 3). huonoimman arvosanan saivat pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät (keskiarvo 2,7). kokonaisuudessaan kaikkiin kohteisiin ollaan tyytyväisiä. analysointivaiheessa vastauksista poistettiin ei tyytyväinen eikä tyytymätön -vastausvaihtoehto. (Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010) erittäin tyytyväinen tyytymätön erittäin Yhteensä ka. tyytyväinen tyytymätön Puistot luontopolut kuntoreitit hiihtoladut lähiliikuntapaikat ,9 uimarannat ,8 Retkeilyreitit ,8 ulkokentät ,8 Pyörätiet/kevyen liikenteen väylät ,7 Taulukko: Jyväskylän ulkoilupaikkojen arvosana Sulka II-hankkeen asukaskyselyn perusteella. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
16 4.2. Reittiverkosto Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreittiverkosto on yhdistelmä kevyen liikenteen väyliä, erilaisia ulkoilureittejä ja kuntoratoja, valaistuja ja valaisemattomia hiihtolatuja sekä pelkästään talvisin ylläpidettäviä latuja esimerkiksi vesistöjen jäillä. Jyväskylässä on yhteensä 335 kilometriä kuntoratoja, -polkuja ja latuja Jalankulkuväylät ja pyörätiet Jyväskylässä on kevyen liikenteen väyliä ja pyöräteitä yhteensä noin 510 kilometriä. Jyväskylän kaupungin hallinnoimia näistä on 68 kilometriä jalankulkuväyliä sekä 363 kilometriä yhdistettyjä jalankulku- ja pyörätiet sekä erillisiä jalankulku ja pyörätietä. keski-suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hallinnoi noin 80 kilometriä väylistä. Pyörätiet ja kevyen liikenteen väylät ovat yksi suosituimmista ulkoilupaikoista. käytön määrä heijastuu myös Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (2010) ulkoilupaikkojen kuntoon liittyviin tuloksiin. vastaajista 51 prosenttia sanoo Jyväskylän pyöräteillä olevan jonkin verran kehittämistarvetta ja 20 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pyöräteillä on paljon kehittämistarvetta. tämä antaa kunnalle selkeän viestin pyöräteiden kehittämistoimenpiteiden tarpeesta muistattaessa, että ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä 88 prosenttia vastaajista sanoi käyttävänsä pyöräteitä ulkoiluun. myös Jyväskylän liikuntapalveluiden kuntalaiskyselyn (2009) mukaan väylät ovat kaupungin suosituin liikuntapaikka. varsinaisia kehittämisehdotuksia tarkasteltaessa kohdistuvat ne eniten kevyen liikenteen väylien verkoston kehittämiseen ja olemassa olevien väylien kunnon parantamiseen. kevyen liikenteen väylillä kulkevat rullasuksi- ja rullaluistelureitit saivat mainintoja: 25 prosenttia kaikista vastaajista sanoi niillä olevan jonkin verran tai paljon kehittämistarvetta. ylipäätään Jyväskylän kevyen liikenteen väylien pintojen kuntoa moitittiin huonoksi. vuonna 2010 valmistuneessa seudullisessa liikuntasuunnitelmassa Jyväskylän keskeisiksi kevytväylien kehittämishankkeiksi mainitaan: Kinkovuori (Säynätsalo)-Paavalinvuori (Muurame, MT 6090), noin 2,5 km Seppälänkangas-Tiituspohja-Leppävesi (MT 637) 3 km Rippalanmäki-Ruoke, (MT 16685), noin 3 km Puuppolan uimaranta-lintukangas (MT 630) 3 km Palokkajärven ympäri. Valmis osuus n. 8,5 km, toteutettava hanke n.1,7 km Viisarinmäki-Toivakan kirkonkylä, (MT 618), noin 3 km. Rakentamispäätös tehty. Hankasalmen asema-kirkonkylä (MT 641), noin 7 km Muurame-Keljonkangas (MT 6113), 5 km Kyynämöinen, Virtasalmentie-Majalahti (MT 627), 3 km Uuraisten Kirkonkylä, Jyväskyläntie-Aittomäki (MT 627) 0,8 km Kangashäkki-Oskarintie (MT 6304) 1,5 km Jyväskyläntie-Pirttimäentie (MT 627) 1,5 km Höytiäntie-Luonetjärventie (MT 630) 1,5 km Korpilahden Putkilahti-Kärkinen (MT 610) Veijo-Korpilahden kirkonkylä (MT 610), noin 6 km JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
17 seudullisen liikuntasuunnitelman tavoitteena on: kehittää pyöräilyn, rullahiihdon, rullaluistelun olosuhteita sekä ylläpitoa ympärivuotisen harrastuksen sekä työmatkaliikunnan mahdollistavaksi. Jyväskylän kaupungin suunnitelmissa on toteuttaa rantareitti tuomiojärven ympäri. Rantareitillä on myös seudullista merkitystä. Reitti voidaan toiminnallisena hankkeena yhdistää edellä mainittuun Palokkajärven ympärysreittiin. strategisena suurhankkeena ehdotetaan, että kunnat käynnistävät yhdessä tiehallinnon kanssa selvitystyön kevytväylän/pyörätien rakentamisen valtatie 23:lle killerjärveltä, Ruokkeen ja vesangan kautta Petäjävedelle (vrt. seppälänkangas-laukaa kevytväylästö). Rakentamisessa voitaisiin esimerkiksi hyödyntää entistä rautatien pohjaa sekä kyläraitteja. uutena innovaationa ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunkikeskusta-taulumäki-palokankeskus-kirri välille laaditaan eu-normit täyttävä kevytväylä-pyöräilyreitti, jota voidaan käyttää sekä maakunnallisena, että seudullisena mallihankkeena. (huovinen, karimäki 2010, 38) Jyväskylän ulkoilu- ja virkistysreitit Jyväskylässä on yhteensä 335 kilometriä erilaisia valaistuja ja valaisemattomia latuja, kuntoratoja, luontopolkuja, retkeilyreittejä ja -latuja, jäälatuja, melontareittejä, koiralatuja ja ratsastusreittejä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyn (2010) mukaan Jyväskylän erilaiset reitit vaativat jonkin verran kehittämistä. kuntopoluille ja -radoille kirjasi kehittämistarvetta yhteensä 52 prosenttia vastaajista. luontopoluille kehittämistarvetta -merkintöjä tuli 46 prosentilta vastaajista. Retkeilyreiteille kehittämistarvetta merkitsi 37 prosenttia vastaajista. kehittämistarpeita tarkasteltaessa nousevat esiin reittien kunto, opasteet ja viitoitukset ja taukopaikat. vuonna 2010 Jyväskylässä tehdyssä seudullisessa liikuntasuunnitelmassa ulkoilualueiden ja -reittien osalta keskeisimmiksi kehittämiskohteina nähtiin laajavuori-keski-palokka-puuppola-tikkakoski ulkoilureitti, Jääskelän alueen varaaminen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön huomioon ottaen myös hevosurheilun tarpeet, vanhan ratapenkan hankkiminen kaupungin omistukseen säynätsalo-raudanlahti, jolloin syntyisi toimiva maayhteys muuramen ja säynätsalon välille, tuomiojärven ranta- ja ympärysreitti sekä tikkakoski-vehniä ulkoilureitti (valmis suunnitelma olemassa). lisäksi tutkitaan reitin ulottamista hirvaskankaalle kuntopolut ja -radat erilaisia kuntopolkuja ja -ratoja sekä ulkoilupolkuja Jyväskylässä on yli 190 kilometriä. asukaskyselyssä 79 prosenttia ilmoitti käyttävänsä kuntopolkuja ja -ratoja ulkoilemiseen. kaikista ulkoilumahdollisuuksista tämä oli toiseksi suosituin, vain pyöräteiden yltäessä suurempaan suosioon (88 prosenttia). vastaajista 37 prosenttia piti kuntopolkujen ja -ratojen nykytilaa hyvänä. 63 prosenttia vastaajista katsoi niiden vaativan jonkin verran ja 10 prosenttia paljon kehittämistä. kun kuntalaisilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he kokonaisuudessaan olivat kuntoreittien nykytilaan, oli erittäin tyytyväisten ja tyytyväisten osuus 64 prosenttia. tyytymättömiä oli 10 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä prosentti vastaajista. korpilahdella yhdeksän prosenttia vastaajista oli tyytyväinen kuntoreitteihin, kun kaupungin ja vanhan maalaiskunnan alueella erittäin tyytyväisiä ja tyytyväisiä oli prosenttia vastaajista. vastaavasti siinä missä kuntoreitteihin tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 36 prosenttia korpilahtelaisista, oli entisen kaupungin ja maalaiskunnan alueilla asuvien kohdalla luku 10 prosenttia. naiset olivat hieman miehiä tyytymättömämpiä kuntoreittien nykytilaan. kuntoreittien kehittämisehdotuksista isoin osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parempaan sijoitteluun, määrän lisäämiseen sekä huonokuntoisten opasteiden uusimiseen. Reittikarttoja toivottiin li- JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
18 sää ja valaistusta haluttiin paremmaksi. melko yleinen toive oli myös lihaskuntolaitteiden lisääminen tai olemassa olevien kunnostaminen reittien varrella. Jyväskylässä lihaskuntolaitteita on reittien varrella varsin vaihtelevasti (kuvat 1 3). osalla reiteistä laitteita ei ole lainkaan. kuntoreittien osalta iso määrä sai kiitosta. tyytyväisiä oltiin myös siihen, että yhdeltä reitiltä pystyi vaivattomasti siirtymään toiselle sekä siihen, että kaupunki oli reittiverkoston luomisessa tehnyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kotalammen kuntoreitillä on kolme erilaista lihaskuntolaitetta. Muun muassa leuanvetotankoja toivottiin kuntoreiteille lisää. Laajavuoresta sellainen puuttuu. Touruvuoressa lihaskuntotelineitä on melko runsaasti luontopolut ja retkeilyreitit Jyväskylässä on 22 luontopolkua. Jyväskylän kaupungin ylläpitämät luontopolut: aittovuoren luontopolku iso-haapasaaren luontopolku Jääskelän luontopolku kangasvuoren luontopolku kolmisoppisen metsäpolku laajavuoren luontopolku oravivuoren kolmiomittaustornin polku Paljaspään luontopolku sallaajärven luontopolku sarpatin leirikeskuksen metsäpolku seitsemän kukkulan luontopolku sippulanniemen luontopolku tourujoen luontopolku touruvuoren luontopolku Muiden tahojen ylläpitämät luontopolut: sarvenperän luontopolku oittilan havaintoluontopolku oittilan kulttuuri-luontopolku vaarunvuorten luontopolku uutelanmäen luontopolku nyrölän luontopolku surkeenjärven luontopolku kanavuoren luontopolku JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
19 Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä luontopolkujen nykytilaan. Kangasvuoren luontopolku. Jyväskylän luontopolkujen määrä on viime vuosien aikana kasvanut ja niiden nykytila on hyvä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväinen luontopolkujen nykytilaan. niissä nähtiin myös kehitettävää. noin puolet luontopoluilla liikkuvista näki luontopoluissa jonkin verran ja 15 prosenttia paljon kehittämistarvetta. kehittämistarpeet suuntautuvat ennen kaikkea opasteisiin ja viittoihin, taukopaikkoihin sekä reittien kunnossapitoon. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 62 prosenttia sanoi käyttävänsä luontopolkuja ulkoiluun, mutta vain reilulle prosentille vastaajista ne olivat heidän eniten käyttämiään ulkoilupaikkoja. vastaajista 58 prosenttia oli luontopolkujen nykytilaan joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. kymmenen prosenttia vastanneista oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä luontopolkujen nykytilaan. korpilahdella asuvat olivat muita tyytymättömämpiä luontopolkujen nykytilaan. heistä lähes puolet (43 prosenttia) oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä alueen luontopolkuihin. entisen Jyväskylän kaupungin alueella tyytymättömiä oli vain 10 prosenttia ja entisen maalaiskunnan alueella 4 prosenttia. luontopoluilta toivottiin monenlaisia, osin keskenään ristiriidassa olevia asioita. yksi vastaaja halusi polkuja tasaisemmiksi ja helppokulkuisemmiksi, toinen oli sitä mieltä, että polut pitäisi pitää mahdollisimman luonnollisina. tämä kertoo asukkaiden toiveiden jatkuvasta erilaistumisesta. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyn vastaajat jättivät myös kehittämisehdotuksia luontopolkuihin liittyen. näistä suurin osa liittyi opasteiden ja viitoituksen parantamiseen. luontopolkujen parempaa kunnossapitoa ja taukopaikkojen kehittämistä toivottiin myös. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
20 muita toivomuksia olivat luontopolkujen määrän lisääminen sekä parempi tiedottaminen olemassa olevista poluista. yksittäisistä luontopoluista vastauksissa nousi esiin tourujoen luontopolku, jonka pikaista kunnostamista toivottiin. luontopoluilta myös toivottiin nykyistä parempaa esteettömyyttä, kunnossapitoa sekä parempia liikenneyhteyksiä julkisilla kulkuvälineillä. toisaalta kun kuntalaisilta kysyttiin, missä ulkoiluun liittyvässä asiassa kaupunki on onnistunut, sai luontopolut paljon mainintoja. vastaajat kehuivat luontopolkuja hienoiksi ja varsinkin entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella sijaitsevat polut keräsivät kiitosta. Retkeilyreittejä Jyväskylän alueella on neljä: korpilahdella sijaitsevat hangasjärven reitit, Jyväskylän ladun majalla kolmisoppisen ulkoilualueella kulkeva 20 kilometrin reitti, koko kaupungin ja alueen läpi kulkeva (tuleva) metsoreitti. Jussinpolku ja haukankierros eivät ole kaupungin ylläpitämiä. selvityksen asukaskyselyssä enemmistö oli kokonaisuudessaan tyytyväinen retkeilyreittien nykytilaan. kehitettävää nähtiin varsinkin retkeilyreittien tiedottamisessa. Puolet näki retkeilyreiteillä jonkin verran ja neljäsosa paljon kehittämistarvetta. kehittämistarpeet suuntautuvat ennen kaikkea tietoon reittien olemassaolosta ja sijainnista: osa asukaskyselyn vastaajista ei edes tiennyt Jyväskylässä olevan retkeilyreittejä. Retkeilyreittien opasteisiin ja viittoihin sekä taukopaikkoihin toivottiin myös parannusta hiihtoladut ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyyn vastanneista 66 prosenttia ilmoitti käyttävänsä hiihtolatuja ulkoiluun ja liikkumiseen. vastaajista 54 prosenttia näki laduissa jonkin verran ja 11 prosenttia paljon kehittämistarpeita. hiihtolatujen käyttäjistä 34 prosenttia piti nykytilaa hyvänä. tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 14 prosenttia. korpilahdella erittäin tyytymättömiä hiihtolatuihin oli 19 prosenttia vastaajista ja tyytymättömiä 56 prosenttia vastaajista. entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueilla puolestaan 61 prosenttia ja vastaavasti 68 prosenttia vastaajista oli joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä kaupungin hiihtolatuihin. Jyväskylässä hiihtolatuja on parhaimmillaan yhteensä noin 335 kilometriä kunnostettavaa latua. näistä valaistuja reittejä on 77,4 kilometriä, pohjattuja yhdysreittejä 90 kilometriä. Jäälatuja Jyväskylässä on noin 160 kilometriä. lisäksi koulujen ja päiväkotien välituntilatuja on noin 30 koulun yhteydessä. haja-asutusalueiden ja kylien latuja on 19 kylässä yhteensä noin 200 kilometriä. kokonaisuudessaan hiihtolatujen nykytilaan tyytyväisiä oli valtaosa vastaajista. avoimissa vastauksissa esiin nousi myös paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. selvästi eniten toivottiin latujen parempaa kunnossapitoa. myös opasteita ja viitoitusta haluttiin kehittää. kuntoreittien ja luontopolkujen tavoin myös hiihtoladuista toivottiin parempia karttoja sekä verkkosivuille, että ulkoilupaikoille. valaistuksen kattavuuteen ja toimivuuteen toivottiin kiinnitettävän huomiota. selvitystä tehnyt työryhmä totesi yksimielisesti, että kaupungin ulkoilureitit ovat usein liian vaativia tavalliselle harrastajalle. asukaskyselyyn vastanneet jakoivat asiantuntijoiden näkemyksen liian vaativista reiteistä. he nostivat asian esiin nimenomaan hiihtolatujen yhteydessä. helppojen latujen katsottiin hyödyttävän paitsi vanhempaa väestöä, myös lapsia. helppojen hiihtolatujen lisäksi esiin nousi myös toive laajavuoren kilpareittien tiheämmästä kunnostuksesta. vaikka hiihtolatuja kritisoitiin, niitä myös kehuttiin ja kiiteltiin. kun ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä kysyttiin, missä ulkoilupaikkaan tai -palveluun liittyvässä asiassa Jyväskylä oli onnistunut, sai kaupungin latuverkosto paljon kiitosta etenkin kattavuudestaan. kaupungin internetsivuilla olevaa latuinfoa kehuttiin. lisäksi muissa kyselyn kohdissa paljon kritiikkiä osaksensa saanut latujen kunnostus herätti tyytyväisyyttä varsin monissa vastaajissa. kaupungin katsottiin myös onnistuneen 2000-luvun loppupuolella laajavuoreen kehitetyssä ensilumen ladussa. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
21 2000-luvulla Jyväskylän Laajavuoreen saatiin ensilumenlatu. Syksyllä 2010 Laajavuoressa tehtiin ensimmäistä kertaa ensilumenlatu edelliseltä talvelta säilötyllä lumella. liikuntakulttuurissa tapahtunut lajivalikoiman monipuolistuminen vaikuttaa Jyväskylän hiihtoladuilla siten, että esimerkiksi koirahiihtoreiteillä on nykyisin kysyntää. kaupungin koirahiihtoreitit löytyvät tikkakoskelta ja keljonkankaalta, missä latu-ura on varattu koirahiihtäjien käyttöön kahdesti viikossa tiettyyn aikaan. selvityksen asukaskyselyssä vastaajia pyydettiin myös kertomaan, puuttuko kaupungista jokin tärkeä ulkoilupaikka. ainoastaan koirien ulkoiluttamiseen soveltuvaa (valaistua) luonnossa kulkevaa kävelyreittiä toivottiin. asukaskyselyyn vastanneilla oli jonkin verran epäselvyyttä siitä, missä koirahiihtoa saa harrastaa muut ulkoilureitit Esteetön luontoliikunta Jyväskylässä ei ole yhtään varsinaista esteetöntä reittiä. lähin pyörätuolireitti löytyy laukaan Peurungasta. erityisreittien puute varsinkin maastossa kulkevien pyörätuolireittien osalta tunnustettiin ulkoilutyöryhmässä. Pyörätuoleille soveltuva reitti soveltuu moneen tarkoitukseen esteettömän ulkoilun rinnalla: lapsiperheiden rattailla tehtäviin lenkkeihin ja rollaattorilla liikkuvien ulkoiluun. asukaskyselyyn vastanneista alle kaksi prosenttia käytti pyörätuolireittejä ulkoiluun. vastaajista 26 prosenttia piti pyörätuolireittien nykytilaa hyvänä. huomionarvoista on, että nykytilaa arvioi 181 vastaajaa, kun pyörätuolireittejä ilmoitti käyttävänsä vain 14 vastaajaa. osa ihmetteli myös kysymyksenasettelua, sillä Jyväskylässä ei tiedetty olevan ensimmäistäkään pyörätuolireittiä. ulkoilureittien esteettömyyteen liittyen ulkoilureiteille toivottiin lisää istuinpenkkejä. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmassa (2010) ehdotetaan esteettömän laiturikokonaisuuden ja erityisryhmien vesiliikunnan palvelujen keskittämistä vaajakosken naissaareen. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
22 Retkiluisteluradat Jyväskylässä retkiluistelurata on ollut monena vuonna Jyväsjärvellä sekä Palokkajärvellä. asukaskyselyyn vastanneista 41 prosenttia ilmoitti käyttävänsä luistelureittejä tai luonnonjääratoja ulkoiluun ja liikkumiseen. Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä ratojen olemassaoloon oltiin tyytyväisiä. vastaajista 39 prosenttia oli sitä mieltä, että retkiluistelureitillä on kehittämistarvetta. tarkasteltaessa kehittämisehdotuksia kehittäminen liittyy toiveeseen reitin paremmasta kunnosta, joka on pitkälti olosuhderiippuvainen asia. lisäksi reittejä toivotaan lisää. Talvikävelyreitit haasteena Jyväskylässä on jo hetken aikaa ollut talviaikaisen kävelyn ja hiihdon olosuhdetarpeiden yhdistäminen, joka nousi esiin myös hiihtolatujen yhteydessä. ulkoiluolosuhteiden selvityksen asukaskyselyssä ilmeni selvästi tarve erilliselle talvikävelyreitille. kävelylenkkeilijät ja koiranulkoiluttajat haluaisivat talvella kevyen liikenteen väylien lisäksi päästä ulkoilemaan myös luontoon ja metsään. osa vastaajista toivoi, että tällaisella reitillä voisi ulkoiluttaa myös koiraa. hiihtäjien ja kävelijöiden sekä koiran ulkoiluttajien väliset konfliktit ovat olleet Jyväskylässä jokatalvinen ongelma. Talvisten luonnossa kulkevien kävelyreittien toteuttaminen vastaisi niin hiihtäjien kuin kävelijöidenkin toiveisiin ja lisäisi molempien osapuolten turvallisuutta. Ratsastusreitit Jyväskylässä on yksi ratsastusreitti: laajavuoren maastoratsastusreitti. Jyväskylän ulkoilutyöryhmässä ja ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyssä nousi esiin ratsastusreittien kehittämistarve. asukaskyselyyn vastaajista monikaan ei osoittautunut ratsastuksen harrastajaksi nelisen prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä ratsastusreittejä ulkoiluun. kun käyttäjiä pyydettiin arvioimaan ratsastusreittien nykytilaa kolmiportaisella asteikolla, piti 41 prosenttia vastaajista reittien nykytilaa hyvänä, 32 prosenttia katsoi niillä olevan jonkin verran ja 27 prosenttia paljon kehitystarvetta. avoimissa vastauksissa ihmeteltiin, onko kaupungissa ylipäätään olemassa ratsastusreittejä. niitä toivottiin yksiselitteisesti lisää, myös sellaisia, joilla voisi ravata ja laukata. kaupungille tulee myös ratsastajilta yhteydenottoja, joissa toivotaan kaupungilta parempaa panostusta ratsastusasioiden edistämiseen. seudullisessa liikuntasuunnitelmassa (2010) ratsastusreittien kehittämistarve onkin huomioitu. Laajavuoren ulkoilureitin läpi kulkee ratsastusreitti. Ratsastajaa varoitetaan hiihtäjistä Killerillä. JYVÄSKYLÄN ulkoilumahdollisuuksien SeLVitYS
Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset
Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset 27.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 4 2 ULKOILUTOTTUMUKSET... 5 2.1 Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus... 5 2.2
LisätiedotMäntyharjun ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset
Mäntyharjun ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 4 2 ULKOILUTOTTUMUKSET 6 2.1 Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus 6 2.2 Ulkoilulajit
LisätiedotSodankylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset
Sodankylän ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset 11.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 4 2 ULKOILUTOTTUMUKSET... 6 2.1 Ulkoilu- ja liikunta-aktiivisuus... 6 2.2
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotSuomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus 2010 Sulka II -hanke Oulun ulkoilumahdollisuuksien selvitys
Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus 2010 Sulka II -hanke Oulun ulkoilumahdollisuuksien selvitys 11.10.2010 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUN OLOSUHTEITA?... 5 2.1 Ulkoilun
LisätiedotKutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti
Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti Vastaajia yhteensä 1849 Vastaajien ikähaitari 1945 1995 syntyneet 48% ulkoilee useamman kerran viikossa, 46%
LisätiedotSuomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke. Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys Suomen Latu ja Jyväskylän kaupunki
Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 Suomen Latu ja Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA?...
LisätiedotKokkolan ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset
Kokkolan ulkoiluolosuhteiden asukaskysely 2010 Tulokset SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 4 2 KOKKOLAISTEN ULKOILUTOTTUMUKSET... 5 2.1 Kokkolalaisten ulkoiluaktiivisuus...5 2.2
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotMäntyharjun ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011. Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke. Mäntyharjun kunta ja Suomen Latu ry
Mäntyharjun ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke Mäntyharjun kunta ja Suomen Latu ry 1 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT 4 2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA?
LisätiedotLähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus
Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotLiikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU
1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa
LisätiedotULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä
ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia
LisätiedotLähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö
Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,
LisätiedotJyväskylän pienten järvien melontareitit
Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotLIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava
LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus
LisätiedotIäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003
Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat
LisätiedotSalon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset
Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden
LisätiedotTeemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019
Teemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 128 1. Vastaajan ikä alle 20 2 1,56% 20-30 22 17,19% 30-40 30 23,44% 40-50 33 25,78% 50-60 23 17,97%
LisätiedotSuomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke Kokkolan ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2010
Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke Kokkolan ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2010 3.11.2010 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUN OLOSUHTEITA?... 5 2.1
LisätiedotKuinka suomalaiset ulkoilevat?
Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotMetsien monikäyttö ja PEFC
Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen
LisätiedotSuomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke. Turun ulkoilumahdollisuuksien selvitys Turun kaupunki ja Suomen Latu
Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus Sulka II -hanke Turun ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011 ja Suomen Latu 16.9.2011 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MIKSI EDISTÄÄ ULKOILUOLOSUHTEITA?...
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotVIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot
VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä
LisätiedotLähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut
Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä Viherseminaari 1.11.2012 Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Liikkuminen on luonnollista Leikki-ikäinen lapsi liikkuu luonnostaan, kuitenkin
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009
JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKUNTAPALVELUT / LIIKUNTAPALVELUIDEN KUNTALAISKYSELY 2009 2 (48) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA...
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE II Asukastyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma LIITE II Asukastyöpajan tulokset Työpaja asukkaille Työpaja pidettiin 10.11. klo 17.30-19.00 Työpajaan osallistui 17 henkilöä Työpajan tavoitteet Saada orivesiläiset
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotVastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.
Vastaajat Yhteensä 351 vastaajaa. vähintään. Vierailut Laajavuodessa viimeisen vuoden aikana Vastaajat 24 % 8 % 1 % 41 % Jyväskyläläinen Muu Jyväskylän seudun asukas (Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi,
LisätiedotTulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta
Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen
LisätiedotYleistä. Tiedonkeruuaika Kyselylomakkeen y jakelu kaikkiin alueen talouksiin Vastauksia saatiin yhteensä 232
Lehtisaari-Kuusisaari-Kaskisaari i i i K i käyttäjäkysely 009 1 Yleistä Tiedonkeruuaika 7.9.-1.10.009 Kyselylomakkeen y jakelu kaikkiin alueen talouksiin Vastauksia saatiin yhteensä Kyselyalue Lehtisaari,
LisätiedotLapsia liikuttava kaupunki
Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018
LIIKUNTAPAIKKAKYSELY 2018 Liikuntapalvelut/Sari Sarpaneva Kyselyn tarkoitus ja toteutustapa Kauniaisten liikuntapaikoista tehtiin kyselytutkimus 16.-31.3.18. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mitä mieltä
LisätiedotMillainen Maltsu? Malminkartanon asukaskyselyn tulokset. Liisi Ylönen. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
Millainen Maltsu? Malminkartanon asukaskyselyn tulokset Liisi Ylönen Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.3.2017 Millainen Maltsu? kysely Linkki kyselyyn Kysely toteutettiin syksyllä 2016 399 vastaajaa, 2146
LisätiedotTulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä
Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot
LisätiedotSuomen Ladun lausunto liikuntapoliittisen selonteon liikkumisen olosuhteisiin vaikuttavista asioista
Eduskunta Sivistysvaliokunta SiV@eduskunta.fi Suomen Ladun lausunto liikuntapoliittisen selonteon liikkumisen olosuhteisiin vaikuttavista asioista Viite: VNS 6/2018 vp Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta
LisätiedotKokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa
KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotKoirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen
Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotJÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto
JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ -kävijäkyselyn analyysi Johdanto Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut toteutti syksyllä 24 kyselyn Touruvuoren, Savonmäen ja Jääskelän alueiden käytöstä. Kyselyssä sovellettiin
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotJOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)
JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotYmpäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.
Hyvinvointiennakointi Hyvinvointijohtaminen kunnassa ja yhdyspinnoilla Uusi hyvinvointi Ympäristön muutos Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti Hyvinvointinäkökulmaa yhdyspintasopimu ksiin Tulevaisuuden
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotKuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM
8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:
LisätiedotASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos
ASUKASKYSELY 1.9.-30.9.2018 Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos Yhteenveto 9.4.2019 2 / 12 1 JOHDANTO Raahen kaupungissa on vireillä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen Pikkulahden
LisätiedotMissä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto
Missä mennään liikuntakaavoituksessa? 1.9.2017 Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Liikuntakaavoitus Arki- ja terveysliikunnan olosuhteiden edistäminen Mitä on liikuntakaavoitus? Ajankohtainen
LisätiedotLiminka. Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019
Liminka Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019 Alkusanat Tämä esitys on laadittu tulosten esittelyä varten. Tässä esityksessä tuloksista esitetään pääkohdat, sekä asiantuntijan kommentit. Virallinen tulosraportti
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotTampereen kaupungin päiväkotimatkat
Tampereen kaupungin päiväkotimatkat Kyselyn tuloksia 1 Yhteenveto Vastauksia kerätty 16.4. 2.5.2018 välisenä aikana Surveypal-kyselyllä. Vanhemmille suunnattuun kyselyyn saatu yhteensä 1291 vastausta 92
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotLuontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa
Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotLajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars
Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto 2018 Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars Seuratoiminnan kasvumahdollisuudet Koko väestö Drop out Harrastajat liikunta- ja urheiluseurassa
LisätiedotMaastopyöräilyn olosuhdetyö Rovaniemellä ja Jyväskylässä
Maastopyöräilyn olosuhdetyö Rovaniemellä ja Jyväskylässä Vertaileva tutkimus maastopyöräilyn olosuhteiden kehittämisprosesseista Sini Impiö Liikuntatieteellinen tiedekunta 19.11.2015 Tutkimuskysymykset
LisätiedotLAIHIAN ASUKASKYSELY 2014
LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotSITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa
SITOUTUMINEN Ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa Miten liikuntatoimen luottamushenkilöhallinnossa (lautakunta/kuntayhtymän hallitus yms.) on käsitelty seuraavia kansallisia ohjelmia ja suosituksia?
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
Lisätiedot... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotPARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ
D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt
LisätiedotTEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista
TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata
LisätiedotMaastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen
Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä
LisätiedotUusi Hankasalmi Väliraporttiseminaari. Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan
27.10.2016 Väliraporttiseminaari Liikunnan, virkistyksen ja vapaa-ajan Uusi Hankasalmi Hankasalmen liikunta-, virkistys- ja vapaa-aikasuunnitelma 2017-2025 SEMINAARIN OHJELMA Hankasalmen kunta tarjoaa
LisätiedotMATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen
MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt
LisätiedotVISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET
VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta
LisätiedotLiikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017
Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Paula Väisänen, Valonia/Varsinais-Suomen liitto, kestävän liikkumisen asiantuntija 22.3.2017, paula.vaisanen@valonia.fi, p. 044 907 5986 Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotKuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen
Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten
LisätiedotVoimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari
Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
Lisätiedot