Esipuhe I Asennus 5

Transkriptio

1 Sisältö Esipuhe I Asennus 5 1 Osioiden koon muuttaminen parted-ohjelmalla Parted-ohjelman ominaisuudet Parted-ohjelman käyttö Parted-ohjelman käynnistäminen Parted-ohjelman tärkeimmät käskyt Käynnistyslataajat LILO Windowsien käynnistyslataajat Kysymyksiä Asennuksen valmistelu Levytilan käytön suunnittelu Asennusmenetelmän päättäminen Asennuslevykkeiden valmistaminen MS-DOSilla Asennuslevykkeiden valmistaminen Linuxilla Laitteistotietojen kerääminen Verkkotietojen hankkiminen Asentaminen Asennusohjelman käynnistäminen

2 ii SISÄLTÖ Käynnistäminen DVD-ROM-levyltä tapa Käynnistäminen DVD-ROM-levyltä tapa Käynnistäminen käynnistyslevykkeeltä Asennuksen aloittaminen Virtuaalikonsolit Asennustavan valinta DVD-asennus Tervetulotoivotus Kielen valinta Näppäimistön valinta Hiiren valinta Asennus vai päivitys? Asennustyypit Henkilökohtainen työpöytä -tyyppinen asennus Työasema-tyyppinen asennus Palvelin-tyyppinen asennus Mukautettu asennus Osiointi Automaattinen osiointi Manuaalinen osiointi Käynnistyslataaja SMP-emolevyt Verkkoasetukset Palomuurin asetukset Asennettavat kielet Aikavyöhykkeen asetus Pääkäyttäjän salasanan valinta Oletuspakettien tarkastelu Pakettien valinta Asennuksen alkaminen Näytönohjaimen valinta Monitorin valinta

3 SISÄLTÖ iii 2.30 Mukautetut asetukset Asennuksen päättyminen Lineox Enterprise Linuxin poistaminen Asennuksen jälkeen Ohjelmien asennus, päivitys ja poisto Sivutustiedoston lisääminen LIFF Dokumentointipalvelin LIFFin esittely LIFFin asennus ja poisto LIFFin käyttö Lineox Enterprise Linuxin tukipalvelimet Internetissä ja lineox.org Valikon pääkohdat II Perusteet 81 5 Linuxin rakenne ja filosofia Laitteita ei ole, on vain tiedostoja Laitetiedostojen käyttö Valelaitteet Ohjelmien kannalta tiedostoja ei ole, on vain tiedostokahvoja On vain yksi tiedostojärjestelmä Järjestys olla pitää järjestelmän tiedostot ovat aina tietyissä hakemistoissa Pseudotiedostojärjestelmät Yksinkertaiset ohjelmat ovat kauniita työkaluajattelu Konfigurointitiedostot ovat puhdasta tekstiä Modulaarisuus ja vaihtoehdot

4 iv SISÄLTÖ 5.6 Standardien noudattaminen ja avoimmuus Avoin lähdekoodi Miten PC ja Linux käynnistyy BIOS lataa käyttöjärjestelmän Kiintolevyltä käynnistyksen edellytykset Kiintolevyltä käynnistyksen historiaa Bittimatematiikan kautta pitkän tähtäimen näkemys Lisää rajoituksia Kiintolevyltä käynnistys Osiointi käynnistymisen kannalta Käyttöjärjestelmän latausohjelmat Coherentin multiboot Windows NT:n flexboot Loadlin Lilo Grub Käynnistyslataajien ketjuttaminen Linuxin käynnistyminen Uudet kiemurat init ei tulekaan ensin Takaisin normaaliohjelmaan init tulee ensin System V init Siirtyminen ajotasolta toiselle GRUB käyttöjärjestelmän lataaja GRUB:n esittely GRUB asennuksen jälkeen GRUB:n asennus Tiedostojen nimet GRUB:ssa GRUB:n juuritiedostojärjestelmä Käyttöliittymät Valikkoliittymä

5 SISÄLTÖ v Muokkaustila Komentorivitila Käyttöliittymien järjestys Käynnistys Multiboot-yhteensopivan käyttöjärjestelmän lataaminen Linuxin käynnistys Ketjutettu käyttöjärjestelmän lataaminen Konfiguraatiotiedoston luonti Kysymyksiä Linuxia lyhyesti dosin käyttäjille Dosin komentoja vastaavia Linuxin komentoja Hakemistopolkujen eroavaisuudet FAT-levykkeiden ja osioiden käsittely Linuxin käytön perusteita Sisäänkirjautuminen ja lopetus Sisäänkirjautuminen Lopetus Tiedostot ja hakemistot Tiedostot Hakemistot Symboliset ja kovat linkit Käyttäjät ja ryhmät Käyttäjät Käyttäjien hallinta Tiedostojen ja hakemistojen oikeudet Tiedostojen oikeudet Oletusoikeudet Omistajan ja ryhmän vaihtaminen Tiedoston tyyppi Prosessit

6 vi SISÄLTÖ Prosessien hallintaan liittyviä käskyjä X Window System X Window Systemin arkkitehtuuri Palvelin asiakas-malli Tietoturva Monta X:ää usealla näytöllä Yhteenveto X:n merkitys graafisessa käyttöliittymässä Ikkunamanagerit Ikkunoinnin peruselementit Muut ikkunamanagerien ominaisuudet Lisätietoja ikkunamanagereista Työpöytäympäristöt Linuxille tarjolla olevat työpöytäympäristöt X:n käynnistäminen Graafinen sisäänkirjautuminen startx X:n käynnistämisen edustaskripti Vaihtoehtoja X:lle Kysymyksiä Tehtäviä Komentorivin perusteita Uudelleenohjaus Putkitus Komentojen ketjuttaminen ja ryhmittäminen Erikoismerkkien suojaaminen Jokerimerkit, tiedostonimien laajennus Komentorivin editointi Kohdistimen liikuttelu Komentolistan käsittely Tekstin editointi

7 SISÄLTÖ vii Tekstin poisto ja palautus Automaattinen täydennys Näppäimistömakrot Sekalaista Komentohistorian käyttö Työkontrolli (job control) Tausta ja edustaohjelmat Aliasten määrittely Funktioiden määrittely select-komento Kehotteen muoto Kehittynyt komentokieli Silmukat Haarautuminen Bashin sisäiset komennot AWK-ohjelmoinnin perusteet Kenttien nimet Ohjelmatiedostot AWK-ohjelman rakenne BEGIN- ja END-blokit Säännölliset lausekkeet Ehtolauseet Numero ja merkkijonomuuttujat Lisää matemaattisia operaattoreita ja funktioita Tietueet Silmukkarakenteet Taulukot Tulostuksen muotoilu Merkkijonojen käsittelyfunktiot I/O-komennot Aika-funktiot

8 viii SISÄLTÖ 13.15gawkin kehittyneet ominaisuudet Mp3-tiedostojen lataaminen AWK-skriptin avulla music.download.com:sta Jed - editori Jedin näytön perusosat Statusrivi Ohjetekstit ja valikko Minipuskuri Käteviä ominaisuuksia Komentojen täydentäminen Puskurin ja tiedostonimen täydentäminen Yksinkertaiset muokkauskäskyt Etsintä ja etsi-korvaa Alueiden käsittely Suorakulmaisten alueiden käsittely Näppäimistömakrot Dired - hakemistojen käsittely Kalenteri, sähköposti, ohjelmien kääntö, info- ja man-sivujen lukija Jedin mukauttaminen Vi-editori Suppea selviytymisopas Komentotilan toiminnot Etsintä Kuvaruutu/riviliikkeet Sanoittain liikkuminen Etsinnän ohjaus Tekstin poisto Toimintojen peruutus Tekstin kopioiminen ja lisääminen (copy/paste) Rivien yhdistäminen ja merkkien kääntäminen Rivien lisäys

9 SISÄLTÖ ix Tekstin muuttaminen Tekstin lisääminen Lisäystilan toiminnot Viimeisen rivin -tilan toiminnot Lohkokäsittely Tallentaminen ja poistuminen Editoinnin ohjaus Windows Linuxin työpöydälle Kolme lähestymistapaa Asennus helppoa jos se onnistuu Emulointi ei ratkaise kaikkia ongelmia Win4Lin Vmware Vmware Workstation VMwaren palvelinversiot Bochs Bochsin asennus Vieraan käyttöjärjestelmän asennus Bochsiin Wine CrossOver Office Nopeustestauksen ongelmia Testitulokset Yhteenveto III Tallennusjärjestelmät Tiedostojärjestelmien hallinnan perusteita Tiedostojärjestelmien käsittelyn peruskäskyt /etc/fstab-tiedosto Tiedostojärjestelmien esittely BFS

10 x SISÄLTÖ Coda Cramfs HPFS Isofs Minix Msdos Ncpfs Romfs Smbfs Sysv UDF Ufs Umsdos Vfat Johdatus levyosioihin Kiintolevyihin liittyviä peruskäsitteitä Tärkeää ei ole se, mitä kirjoitetaan, vaan se, miten se kirjoitetaan Osiot yhden aseman muuttaminen moneksi asemaksi Osioita osioissa laajennettujen osioiden yleiskatsaus Miten Linuxia varten tehdään tilaa? Olemassaolevien osioiden selvittäminen Tilantarpeen selvittäminen Osioiden muuttaminen Levyosioiden nimet ja liitoskohdat Linuxissa Linuxin ja muiden käyttöjärjestelmien osiot Kysymyksiä Loogiset taltioryhmät, LVM Taustaa ja historiaa Miksi käyttää loogisia taltioryhmiä Miten LVM toimii

11 SISÄLTÖ xi 19.4 LVM:n kokorajoitukset LVM-komennot LVM:n ylläpitokomennot Tiedostojärjestelmäintegraatio Fyysiset taltiot Taltioryhmät Loogiset taltiot Graafiset LVM:n hallintatyökalut LVM-komentojen käyttö RAID Laitteistopohjainen RAID Ohjelmistopohjainen RAID Linuxin RAID-ratkaisun pääperiaatteet Käytännön neuvoja RAID-ryhmän luomiseen RAID-tasot RAID:in ottaminen käyttöön RAID-ryhmän koon ja tyypin muuttaminen RAID-ryhmien käsittelykomennot Journaloivat tiedostojärjestelmät vertailussa Miksi journalointi? Muut uusien tiedostojärjestelmien uudet ominaisuudet Journaloivien tiedostojärjestelmien ominaisuudet Mikä tiedostojärjestelmä sopii mihinkin tarkoitukseen Miten uudet tiedostojärjestelmät otetaan käyttöön Testit Mittaustulokset Lisätietoja Palvelinten levytilan käyttö NFS-jakojen käyttö NFS-jakojen määrittely /etc/fstab-tiedostossa

12 xii SISÄLTÖ 22.2 SMB-jakojen käyttö Kysymyksiä DVD/CD-R(W)-asemien ja -levyjen käyttö CD-R(W)-aseman asennus SCSI-liitäntäiset asemat IDE-väyläiset asemat CD-ROM-levyn kopiointi Omien CD-R(W)-levyjen tekeminen ISO9660-standardi ISO9660:n laajennokset Multisession-levyt Käynnistyvä CD-levy Äänilevyn kopiointi CD-RW-levyjen tyhjentäminen Mp3-tiedostojen tekeminen äänilevyistä Graafiset edustaohjelmat CD-levyjen polttoon DVD-levyjen poltto DVD-levyjen kopiointi ja rippaus Kysymyksiä Tehtäviä IV Asetusten hallinta Konfigurointiohjelmien käynnistys KDE:n työpöytä ja setup KDE:n työpöytä Järjestelmäasetukset Palvelinasetukset Setup Ajan ja aikavyöhykkeen asetukset Ajan ja aikavyöhykkeen konfigurointi graafisessa ympäristössä

13 SISÄLTÖ xiii Kellonajan, päiväyksen ja aikapalvelimen määrittely Aikavyöhykkeen määrittely Aikavyöhykkeen konfigurointi tekstimoodissa Kysymyksiä Tehtäviä X Window Systemin konfigurointi X Windowsin konfigurointi Kirjoittimen konfigurointi Paikallisen kirjoittimen lisääminen Linux- tai Unix-palvelimen kirjoittimen lisääminen Windows-verkon kirjoittimen lisääminen Netware-palvelimen (NCP) kirjoittimen lisääminen JetDirect-kirjoittimen lisääminen Kirjoittimen ajurin valinta Kirjoittimen määrittelyn hyväksyminen Testisivun tulostaminen Tulostusjonon muokkaaminen Kirjoitinajurin asetukset Uusi konfiguraatiojärjestelmä Tulostusjonon hallinta Tulostusjonon hallinta graafisessa ympäristössä Tulostusjonon hallinta komentoriviltä Tulostimen jakaminen muille verkon koneille Lisätietoja Kysymyksiä Tehtäviä Yksinkertaisen palomuurin määrittely Yleistä palomuureista redhat-config-securitylevelin käyttö Turvatason määrittely

14 xiv SISÄLTÖ Luotettujen laitteiden määrittely Palveluiden salliminen Palomuurin aktivointi Kysymyksiä Tehtäviä Käyttäjien ja ryhmien hallinta Käyttäjien hallinta Käyttäjän lisääminen Käyttäjän ominaisuuksien muokkaaminen Ryhmien hallinta Uuden ryhmän luonti Ryhmän ominaisuuksien muokkaaminen Kysymyksiä Verkkoyhteyksien hallinta Uuden verkkoliitännän lisäys (Internet Druid) CIPE-yhteyden konfigurointi Ethernet-yhteyden konfigurointi ISDN-yhteyden konfigurointi Modeemiyhteyden konfigurointi DSL-yhteyden konfigurointi redhat-config-network (Red Hat Network Administration Tool) Verkkosovittimen lisäminen Langattomat sovittimet Ethernet-sovittimet Laitteen lisääminen Nimipalvelun asetukset Verkon konfigurointi tekstimoodissa Käynnistyvien palveluiden määrittely Ajotasojen merkitys ja perinteet Koneen käynnistyminen, Init ja Shutdown

15 SISÄLTÖ xv Käynnistymisprosessin tarkempi kuvaus redhat-config-services Ntsysv Kysymyksiä Apachen peruskonfigurointi Perusasetukset Oletuspalvelinnimen asetukset Sivuston konfigurointi Lokien käsittely Ympäristömuuttujat Virtuaalipalvelinten asetukset Virtuaalipalvelinten lisääminen ja muokkaaminen Palvelimen asetukset Suorituskykyasetukset Asetusten tallentaminen Apachen käynnistäminen uudelleen asetusten saattamiseksi voimaan Lisätietoja Kysymyksiä Tehtäviä Turvallinen WWW-palvelin Turvallisen WWW-palvelimen asennus Esittely Ohjelmat ja lisätietolähteet Asennustavat Asennettavat paketit Turvallisen WWW-palvelimen asennus Lineox Enterprise Linuxin asennuksen yhteydessä Apachen päivittäminen aikaisemmasta versiosta WWW-sivujen juurihakemisto Vanha Apachen konfigurointitiedosto Päivittäminen Lineox Enterprise Linuxin aikaisemmasta versiosta.. 446

16 xvi SISÄLTÖ 33.8 Turvallisen WWW-palvelimen asennus jälkikäteen Dokumentoinnin löytäminen Turvallisen WWW-palvelimen poistaminen Sertifikaatin hankkiminen turvalliselle WWW-palvelimelle Vanhojen avainten ja sertifikaattien käyttö Mihin WWW-palvelimen turvallisuus perustuu CA:n valinta Sertifikaatin tyypin valinta Identiteettisi todistaminen CA:lle Identiteettisi todistaminen VeriSignille Identiteettisi todistaminen Thawtelle Avaimen luominen CA:lle lähetettävän sertifikaattipyynnön luominen Sertifikaatin ostaminen Sertifikaatin ostaminen VeriSignilta Sertifikaatin ostaminen Thawtelta Oman sertifikaatin luominen Sertifikaatin testaaminen Apachen sulkeminen ja käynnistäminen Turvallisen WWW-palvelimen konfigurointi httpd.conf-tiedoston konfigurointikäskyt ServerType ServerRoot LockFile PidFile ScoreBoardFile ResourceConfig AccessConfig Timeout KeepAlive

17 SISÄLTÖ xvii MaxKeepAliveRequests KeepAliveTimeout MinSpareServers ja MaxSpareServers StartServers MaxClients MaxRequestsPerChild Listen BindAddress LoadModule IfDefine ClearModuleList AddModule ExtendedStatus Port User Group ServerAdmin ServerName DocumentRoot Directory Location Options AllowOverride Order Allow deny UserDir DirectoryIndex AccessFileName CacheNegotiatedDocs UseCanonicalName TypesConfig

18 xviii SISÄLTÖ DefaultType IfModule HostnameLookups ErrorLog LogLevel LogFormat CustomLog ServerSignature Alias ScriptAlias Redirect IndexOptions AddIconByEncoding AddIconByType AddIcon DefaultIcon AddDescription ReadmeName HeaderName IndexIgnore AddEncoding AddLanguage LanguagePriority AddType AddHandler Action MetaDir MetaSuffix ErrorDocument BrowserMatch ProxyRequests ProxyVia

19 SISÄLTÖ xix Välimuistin ohjauskäskyt NameVirtualHost VirtualHost SetEnvIf SSL:n konfigurointikäskyt Moduulien lisääminen Apacheen Tietoturvamoduuli mod_ssl Virtuaalipalvelimien käyttö Lineox Enterprise Linuxin turvallinen WWW-palvelin virtuaalipalvelimena Virtuaalipalvelinten määrittely WWW-palvelimen toiminnan seuraaminen ja statistiikka Apachen oma statistiikka Apachen lokitiedostot Webalizer Webalizerin nopeuttaminen Perl Webstats Muihin palvelimiin osoittavien linkkien käytön statistiikka Perl Webstatsin konfigurointi Muut WWW-palvelimen statistiikkaohjelmat Ajastetut toiminnot, cron-ohjelma Anacron Konfiguraatiotiedosto Lisätietoja Kysymyksiä Tehtäviä Autentikointiasetukset Näppäimistön konfigurointi Hiiren konfigurointi 523

20 xx SISÄLTÖ V Järjestelmän hallinnan tekniikoita Järjestelmän hallinnan perusteita Lokitiedostojen seuraaminen Tärkeimmät lokitiedostot Logrotate-palvelun asetukset Tärkeimpien ilmoitusten suodattaminen lokitiedostoista Rajojen asettaminen käyttäjille Quota-järjestelmän esittely ulimit Tietoturvan varmistaminen Tiedostojen oikeuksien tarkistaminen tripwire Yleisiä suuntaviivoja Linuxin ajonaikaisten asetusten muuttaminen Ytimen asetusten muuttaminen suoraan /proc-tiedostojärjestelmään Mitä asetuksia voidaan muuttaa Tärkeimmät asetustiedostot /proc/scsi/-hakemisto /proc/sys/fs/-hakemisto /proc/sys/kernel-hakemisto /proc/sys/net-hakemisto /proc/sys/net/ipv4-hakemisto /proc/sys/net/ipv6-hakemisto /proc/sys/vm-hakemisto Asetusten muuttaminen sysctl-ohjelmalla /etc/sysctl.conf-tiedoston käyttö Lineox Enterprise Linuxissa Ssh:n käyttö Miksi ssh:ta olisi käytettävä telnetin sijasta Ssh-ohjelmat Asiakasohjelmat

21 SISÄLTÖ xxi Palvelinohjelmat Apuhjelmat Peilaus eli tiedostojen kopiointi tai synkronointi verkossa Suositeltavia peilausohjelmia eri käyttötarkoituksiin wget Milloin wgetiä ei ole syytä käyttää Lisätietoja mirror Miksi ja milloin mirror on paras peilausohjelma Mirrorin puutteita Yleistä Konfigurointitiedosto /etc/mirror.defaults Mistä mirror löytyy Mirrorin toiminnan automatisointi rsync Miksi ja milloin rsync on paras peilausohjelma rsyncin heikkouksia rsyncin käyttö Lisätietoja ncftp ncftpbatch Varmistustallennus kiintolevylle Kiintolevy vai nauha Yleistä varmistustallennuksesta Esimerkkitapauksia Rk2.rk Kasvata hännästä demoni Esimerkki Nimda-madon esto Apachelle

22 xxii SISÄLTÖ 47 Rinnakkaisajo, SMP, ryvästäminen, vikasietoisuus SMP Hyper Threading OpenMosix Miten openmosix toimii OpenMosixin laitteistovaatimukset OpenMosixin asennus OpenMosixview OpenMosixin tehokkuus Loppupäätelmät Distcc Distcc:n vaatimukset ja rajoitukset Distcc:n käyttöönotto Distcc:n nopeus Käännöstöiden jakaminen usealle koneelle skriptillä Ryvästystekniikoiden yleiskatsaus Beowulf Hajautetut tiedostojärjestelmät Vikasietoisuustekniikat Minimaalinen HA-ryppään laitekokoonpano Vikasietoisen HA-ryppään laitekokoonpano HA-ryppääseen soveltuvat palvelinohjelmistot Lisätietoja Linux Virtual Server kuormantasausryväs LVS:n skaalautuvuus LVS:n perustekniikat LVS:n ottaminen käyttöön LVS:n konfigurointi Linuxin uuden ytimen asennus Yleistä Valmistelut

23 SISÄLTÖ xxiii 48.3 Kernelin asennus käynnistysvalikkoon Grub Lilo Initrd-tiedoston luonti Komentoesimerkkejä BOOT-kerneli VI Referenssiosa Dokumentoinnin löytäminen Järjestelmän oma dokumentointi Man-sivut Pakettien dokumentointi HOWTO ja FAQ-tiedostot locate-komento Info-sivut Apua Internetistä USENET-uutisryhmät Pakettien hallintaa RPM:llä RPM:n suunnittelutavoitteet RPM:n käyttö Asentaminen Poisto Päivitys Virkistys Kysely Tarkistus Käytännön esimerkkejä RPM:n käytöstä Muita tietolähteitä RPM:stä Kysymyksiä Tehtäviä

24 xxiv SISÄLTÖ 51 LDAP Johdanto Asetustiedostot slapd.conf slapd.oc.conf slapd.at.conf LDAP-palvelun luonti ja käyttö Konfigurointi Slapd:n käynnistäminen ja sulkeminen Tietokannan luonti Tietojen hakeminen Tietojen muokkaaminen Tietojen poistaminen Linkkejä Kerberos Johdanto Miksi käyttäisin Kerberosta? Kerberoksen käytön haitat Kerberoksen yhteydessä käytettyjä käsitteitä Miten Kerberos toimii Kerberos-palvelimen asentaminen Lineox Enterprise Linuxiin Kerberos 5 -asiakkaan asennus Lineox Enterprise Linuxissa Kerberos ja PAM Lisätietoja Kerberoksesta Kickstart-asennukset Miten kickstart-asennus tehdään Mihin kickstartin konfiguraatiotiedosto sijoitetaan Verkossa Kickstart-asennuksen aloitus Kickstart-tiedosto

25 SISÄLTÖ xxv 53.4 Kickstart-komennot auth autentikointiasetukset clearpart Osioiden poisto osiotyypin perusteella device Laitteiston lisätiedot driver disk install Asennusmenetelmät nfs NFS-asennusmenetelmä cdrom CD-ROM-asennusmenetelmä harddrive kiintolevyasennusmenetelmä URL verkkoasennusmenetelmä keyboard Näppäimistön tyyppi lang Kielen asetus lilo LILO:n konfigurointi lilocheck mouse Hiiren konfigurointi network Verkon konfigurointi part Osion määrittely raid reboot rootpw Pääkäyttäjän salasanan asetus skipx timezone Aikavyöhykkeen määrittely upgrade Päivitetään olemassaoleva järjestelmä xconfig X Window asetukset zerombr Osiotaulun tyhjentäminen %packages Pakettien valinta %pre Asennusta edeltävä konfigurointiosuus %post Asennuksen jälkeisen konfiguroinnin sektio

26 xxvi SISÄLTÖ VII Liitteet 701 A Asennuslevykkeiden teko 703 A.1 Levykkeen tekeminen dosissa A.2 Levykkeen tekeminen Linux-tyyppisessä järjestelmässä B Sanasto 707 C Vastaukset kysymyksiin 717 Hakemisto 725

27 Esipuhe Tämän kirjan tarkoitus on johdattaa aiemmin tietokoneita käyttänyt Linuxin tehokkaaksi käyttäjäksi. Alussa asennetaan Lineox Enterprise Linux 3.0 ja seuraavaksi tutustutaan melko laajasti perusteisiin. Kolmannessa osassa käsitellään tallennusjärjestelmiä ja sen osatekijöitä, kuten tiedostojärjestelmiä, osioita, loogisia taltioryhmiä, RAID:ia, palvelinten levytilan käyttöä ja CD- sekä DVD-levyjä. Neljännessä osassa tutustutaan Lineox Enterprise Linux 3.0:n konfigurointiin keskittyen erityisesti palvelujen ja WWW-palvelun määrittelyihin. Viides osa käsittelee järjestelmän hallinnan tekniikoita, joita tarvitaan palvelinjärjestelmien ylläpidossa. Kuudentena on referenssiosa, johon on kerätty aikaisempiin osiin sopimattomia ja joitakin luettelomaisia lukuja. Kirjan päättävät liitteet ja luonnollisesti hakemisto. Kirjan tavoitteeksi voisi määritellä tarjota tieto ja opettaa taito ottaa Linux-järjestelmä "haltuun"ja muuttaa asetuksia halutuiksi. Tämä kirja on suunniteltu osin myös oppikirjaksi soveltuvaksi, mutta itseopiskelija tai muuten vain Linuxista kiinnostunut voi vapaasti ohittaa luvut Kysymykset ja Tehtävät. Jos haluat käyttää tätä kirjaa oppikirjana, tutustu ensin kunkin pääluvun mahdollisiin tehtäviin, tai lue tai selaile ensin kukin luku, tutustu tehtäviin ja tee ne tarkemman lukemisen aikana. Tätä kirjaa koostaessa oli houkutuksena johdattaa aloitteleva Linuxin käyttäjä esimerkiksi käyttämään sähköpostiohjelmaa, selainta jne., mutta se vaatisi toisen kirjan, ja jokaisella on lisäksi mieltymyksiä, joihin Linux vastaa usein päällekäyvällä vaihtoehtojen määrällä. WWWselaimia esimerkiksi on tarjolla Netscape, Mozilla, Opera, Firefox, Konqueror, Nautilus, lynx jne. Aloitteleva käyttäjä pääsee nopeimmin alkuun uuden järjestelmän käytössä graafisen käyttöliittymän kautta ja tässä kirjassa onkin käsitelty laajalti graafisia konfigurointohjelmia. Jo mainitsemani komentorivin painotus on kuitenkin olemassa ja toivottavasti lukija tämän kirjan avulla pääsee alkuun myös sen hyödyntämisessä. Linuxissa komentorivi on erityisen tehokas. Omassa työkoneessani, jossa on Lineox Enterprise Linux 3.0 ja hyvin vähän muita ohjelmia asennettuna, kun painan sarkainnäppäintä kaksi kertaa, tulee ilmoitus

28 2 SISÄLTÖ Display all 3932 possibilities? (y or n) Tämä tarkoittaa, että komentotulkki löysi lähes ajokelpoista ohjelmaa sanaa on useissa puhutuissa kielissä täysin riittävä sanavarasto jokapäiväisessä elämässä. Linuxin komennot ymmärtävät kuitenkin lisäksi usein kymmenittäin parametrejä. Linuxin voidaan siis sanoa ymmärtävän yhtä monipuolista kieltä kuin ihmisten. Linuxissa on lisäksi monia ohjelmointikieliä ja osaa niistä voidaan hyödyntää suoraan komentorivillä. Uutisryhmässä sfnet.atk.linux esitettiin aikoinaan seuraava kysymys: Ongelma: Komento/scripti/whatever antaa ulos n kappaletta lukuja (yksi per rivi), jotka pitaisi saada laskettua yhteen. Eli outputti on taman nakoista: ---cut cut--- Ja naista luvuista tulisi saada summa. Itse rakaisin ongelman kirjoittamalla lyhyen C-patkan joka laski luvut yhteen, mutta veikkaan etta nain triviaaliin ongelmaan on olemassa joku yksinkertainen ratkaisu. Eli mikas komento allekirjoittaneella on hukassa? Tämä ongelma on sen takia mielenkiintoinen, että paras ratkaisu on hyvin yksinkertainen: whatever awk { i+=$0 }; END{ print i } AWK-ohjelmat (tekijöiden Aho, Weinberger, Kernighan nimistä muodostettu akronyymi) ovat usein hyvin tiiviitä. AWK käsittelee automaattisesti kaikki syöterivit päälohkossa, joten erillistä rivejä käsittelevää silmukkaa ei tarvita. Merkintä += on lyhenne siitä, että muuttujaan sijoitetaan muuttuja itse ja siihen lisätään tässä tapauksessa koko rivi. Kun kaikki rivit on käsitelty, suoritetaan mahdollinen END-lohko, joka tässä tapauksessa tulostaa muuttujan sisällön. Muuttujatyyppi valitaan automaattisesti ja otettaessa käyttöön se on tyhjä, tässä tapauksessa nolla. Komentorivin alussa käynnistetään kuvitteellinen ohjelma whatever ja sen tulostus ohjataan putken kautta ( on putkimerkki) AWK-ohjelman syötteeksi. Hieman vastaava ongelma, mutta hieman vaikeampi, on laskea yhteen WWW-palvelimen lokianalysointiohjelman tulostuksesta kaikki Googlen kautta tulleiden vierailijoiden määrä. Luvussa 36.4 esiteltävän Perl Webstatsin sivulla Host Referrer Activity voisi olla esimerkiksi seuraavia rivejä:

29 SISÄLTÖ 3 1, distro.ibiblio.org groups.google.com 10 Tehtävänä olisi siis etsiä rivit, joissa on merkkijono google ja laskea toisessa kentässä olevat luvut yhteen. Perl Webstatsin tulossivu voidaan helposti kopioida leikepöydän kautta editoriin ja tallentaa tiedostoon. Koska tuhaterottimena käytetty pilkku sekoittaisi laskennan, se pitää poistaa. Vaikka vaatimuksia on enemmän, selvitään tästäkin yhdellä komentorivillä: awk /google/{sub(",","",$2);tot+=$2};end{print tot} google.lst /-merkkien välissä on etsitty merkkijono ja aaltosulkeissa on toiminto, joka suoritetaan sen löytyessä. Sub-funktio korvaa pilkun tyhjällä merkkijonolla kentässä 2 ja käsiteltävät rivit haetaan tiedostosta google.lst. Vajaan sanan sanavaraston lisäksi Linux antaa siis mahdollisuuden keksiä "uusia sanoja"ja muodostaa lauseita, joilla SINÄ käsket konetta tekemään, mitä haluat. AWK on vanhempi ohjelmointikieli kuin Linux ja se tehtiin alunperin Unixille. Unixista on sanottu, että sen ovat tehneet ohjelmoijat ohjelmoijille. Linux on syntynyt harrastelijavoimin Unix esikuvanaan. Linux-harrastelijoista useat ovat siirtyneet käyttämään sitä myös työssään ja myös yritykset kehittävät Linuxia omiin tarpeisiinsa. Koska Linuxin lähdekoodi on vapaasti saatavilla ja Linuxia halutaan käyttää hyvin erilaisiin tarpeisiin, Linux mukautuu nykyisin laitteiston puolesta rannekelloista supertietokoneisiin. Lisäksi tavanomaisiin tietokoneisiin voidaan asentaa hyvinkin erilaisia lisäkortteja. Kuuluisin kiintolevylle tallentava "videonauhuri"on TiVo, jonka käyttöjärjestelmänä on Linux. Tavallisesta tietokoneestakin voi Linuxia hyödyntäen rakentaa "videonauhurin", joka ei vaadi kasettien vaihtoa. Vastaavanlaisia Linuxin avulla tehtyjä rakennusprojekteja, joissa tietokone valjastetaan mitä erilaisimpiin yllättäviin käyttötarkoituksiin, on useita muitakin. Linuxin voi siis väittää olevan esikuvaansa monipuolisemman ja mukautuvamman. Sen avulla voi toteuttaa lähes mitä tahansa, mikä laitteiston, taitojen ja mielikuvituksen rajoissa on mahdollista. Tässä yhteydessä voisi esitellä jälleen "yksirivisen", joka on yllättävän tehokas. Kirjoitushetkellä sivuilta löytää tiedot noin :sta Internetin kautta mp3- muodossa lähettävästä radiokanavasta. Eräs niistä on Radio Helsinki, jota muualla Suomessa ei voi kuunnella tavallisella radiolla. Seuraava /etc/crontab-tiedostoon kirjoitettu rivi tallentaa kuitenkin ko. aseman ohjelmaa joka sunnuntaiaamu kello kahdeksasta kahteentoista ja varmuuden vuoksi minuutin enemmän molemmista päistä. # Radio Helsinki, Terraario, su 7:59-12:01

30 4 SISÄLTÖ 59 7 * * 0 root cd /usr/local/mp3 ; \ /usr/local/bin/streamripper -q -l Streamripper ei ole vakiona Lineox Enterprise Linux 3.0:ssa, mutta se ja monta muuta samantyyppistä ohjelmaa löytyy osoitteesta syöttämällä hakusanoiksi vaikkapa "mp3 stream ripper". -l tarkoittaa tallennusaikaa sekunneissa eli neljä tuntia kaksi minuuttia. Parametrin -q pitäisi lisätä tallennettavaan tiedostoon nousevan sarjanumeron, mutta se ei toimi. Yllä oleva versio tallettaa äänityksen siis aina samannimiseen tiedostoon. Koska hyvälaatuinen 128 kbps mp3-vuo vaatii vain 230 Mt tallennustilaa ja koko vuoden ohjelmat mahtuvat alle 12 gigaan, on järkevää lisätä esimerkkiin tiedostojen juokseva numerointi. Se järjestyy lisäämällä tiedoston päiväys sen nimeen ja paranneltu versio on seuraava: # Radio Helsinki, Terraario, su 7:59-12: * * 0 root cd /usr/local/mp3 ; \ /usr/local/bin/streamripper -q -l ; \ cd "Radio Helsinki 128/incomplete" ; \ DATE= date --reference=radio\ Helsinki\ 128.mp3 +%x ; \ mv Radio\ Helsinki\ 128.mp3 " basename Radio\ Helsinki\ 128.mp3.mp3.${DATE}.mp3" Streamripper tallentaa alihakemistoon "Radio Helsinki 128/incomplete", joten sinne kannattaa ensin siirtyä. Päiväleima talletetaan muuttujaan ja esimerkiksi tehty versio tiedostosta "Radio Helsinki 128.mp3"siirretään mv-komennolla nimelle "Radio Helsinki mp3". Huomaa, että /etc/crontab-tiedostossa ei voida käyttää tavanomaista tapaa jatkaa riviä \-merkillä vaan kaikki pitää kirjoittaa samalle riville. Kirjan sivulle esimerkkimme ei kuitenkaan mahtuisi. Teimme siis yhdellä rivillä Linux-koneesta "radionauhurin", josta ei lopu nauha nykykokoisilla kiintolevyillä muutamaan vuoteen. Hyvää matkaa, ota kone komentoosi. Raimo Koski