LAPSEMME. Kun lapsi on yksin. Unohtuiko uskontokasvatus? Kiperiä kysymyksiä. Isä yksinhuoltajana. Rennosti Terhokerhossa. Pois turhat kemikaalit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSEMME. Kun lapsi on yksin. Unohtuiko uskontokasvatus? Kiperiä kysymyksiä. Isä yksinhuoltajana. Rennosti Terhokerhossa. Pois turhat kemikaalit"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 4/2014 LAPSEMME Rennosti Terhokerhossa Pois turhat kemikaalit Unohtuiko uskontokasvatus? Kiperiä kysymyksiä Isä yksinhuoltajana Kun lapsi on yksin

2 Disney Toimituskulut 0 Uutuus! Uutuus! asti Uutuus! (33,00) Uutuus! Uutuus! (34,90) (28,90) 2390 (18,90) Uutuus! Uutuus! Uutuus! 1690 (22,90) 2390 (29,00) Uutuus! 1990 (35,00) Uutuus! (25,90) Uutuus! 1490 (23,90) 1490 (24,90) (18,90) Uutuus! 2390 (25,90) 2490 (28,90) 2090 (22,90) Aletuotteet alk. /kpl Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Tilaa joululahjat nyt!

3 Pääkirjoitus Miten sä jaksat? T änä syksynä on puhuttu paljon kiusaamisesta, yksinäisyydestä ja vanhempien uupumisesta. Kyse ei ole vain yksittäisten ihmisten, vaan koko yhteiskunnan ongelmista, sillä ne heikentävät kykyä oppia, tehdä töitä, hoivata ja kasvattaa. Niillä on usein pitkäaikaisia, seuraavaankin sukupolveen ulottuvia vaikutuksia. Liian moni jää ilman apua tai saa sitä liian myöhään. Joskus avun esteenä on vaikeneminen. Omista ongelmista ei ole helppo puhua. Sopivaa hetkeä ei vaan tule, ja tilanne pitkittyy. Lapset salaavat kiusaamista, koska epäilevät kertomisen vain pahentavan asiaa. Osa vanhemmista pelkää huonon äidin tai isän leimaa ja lastensuojelua. Osa miettii, ovatko huolet riittävän isoja puheeksi otettavaksi ja yrittää vain jaksaa. Hyvä ohje on, että kun elämästä alkaa kadota ilo, on aika kertoa tilanteesta edes jollekin. Jo ahdistavien asioiden sanominen ääneen ja se, että joku kuuntelee, helpottaa. Auttavilla puhelimilla, joissa voi purkaa huoliaan nimettömänä, on usein tärkeä tehtävä olla ensimmäinen kuuntelija ja kannustaja. Kertominen on helpompaa, jos joku kysyy. Kysymiseen sisältyy ajatus, että jaksaminen tai pärjääminen ei ole itsestäänselvyys tai että kuka tahansa voi joutua kiusatuksi tai olla yksinäinen. Mitä sulle kuuluu?, Haluaisitko tulla mukaan?, Miten sä jaksat? ovat pieniä kysymyksiä, joilla jokainen voi osoittaa välittämistä. Lähipiirin huomiolla on valtava merkitys yksinäisyyden, kiusaamisen ja uupumisen torjujina. Vertaisryhmät ja vapaaehtoisten tuki ovat kullanarvoisia varhaisen tuen muotoja. Läheisten apu ja järjestöjen työ eivät kuitenkaan riitä. Niiden lisäksi tarvitaan ammattilaispalveluja. Tällä hetkellä vanhemmat kertovat, että apua on vaikea saada ja moneen palveluun on kuukausien jono. Jos kiusaamisesta tai uupumisesta aiheutuvia seurauksia halutaan vähentää, tarvitaan sekä yhteistä välittämistä että toimivia palveluja. Ajoissa auttaminen on paitsi inhimillistä myös taloudellisesti järkevää. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Kun lapsi on yksin Miten yksinäistä lasta voidaan auttaa? 15 Lapsen asialla 16 Tavoitteena turvallinen synnytys Synnytys puhuttaa lääkäreitä, kätilöitä ja synnyttäjiä 20 Äiti, mistä vauvat tulevat? Lapsen tiedonjanoon pitää vastata 24 Rennosti yhdessä Terhokerhossa viihdytään leppoisissa tunnelmissa 28 Pois turhat kemikaalit 31 Isän kynästä 32 Lapsi pohtii Jumalaa Uskontokasvatusta ei sovi unohtaa 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kulttuurikierros 38 Toisenlainen yksinhuoltajaperhe 41 Kirjoissa & kansissa 44 Poimitut 47 Vahvuutta vanhemmuuteen 48 Jäsensivut PAINOTUOTE LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Kristiina Kontoniemi l Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , l Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 1/2015 ilmestyy l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN l Paino Forssa Print l Lapsemmelehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta. Lapsemme 4/2014 3

4 Liitossa tapahtuu Eduskuntavaaliohjelma MLL kehottaa päättäjiä investoimaan lapsiin ja nuoriin. Liitto on kirjannut tavoitteensa eduskuntavaaliohjelmaan, joka julkistettiin lokakuussa. Lasten ja nuorten peruspalvelujen turvaamisen ohella MLL korostaa lasten oikeuksien ottamista vakavasti lapsi- ja perhepolitiikan perustaksi sekä päätösten lapsivaikutusten arviointia. Liitto toivoo, että puolueet, ehdokkaat ja valitut kansanedustajat ajaisivat MLL:n esittämiä toimenpiteitä ja että toimenpideehdotukset otettaisiin huomioon seuraavan hallituksen ohjelmassa. Tutustu ohjelmaan: Puheenvuoroja leikistä Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden teema on lapsen oikeus leikkiin. Leikkiä käsitellään mm. ensi viikolla Koko Suomi leikkii -hankkeen järjestämissä studia generalia -tilaisuuksissa. Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoisia puhujia ja keskustelemaan leikistä! Tilaisuudet ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Jyväskylä, Seminariun-rakennuksen vanha juhlasali, ma klo KT isyystutkija Jouko Huttunen ylitarkastaja Raija Harju-Kivinen teatterikuraattori Antti Niskanen Kajaani, kaupunginkirjasto, ti klo kehityspsykologi Hilkka Munter Kuva: Jarkko Mikkonen Yksinäisyys satuttaa Siitä puhuminenkin on vaikeaa. Haluatko, että jokaisella on joku, joka kuuntelee ja ymmärtää? Ryhdy kuukausilahjoittajaksi. Autat meitä auttamaan lapsia ja vanhempia. Jo kymmenellä eurolla saat paljon aikaan. Pori, Porin seudun kansalaisopisto, to klo lelututkija Kati Heljakka leikkilähetti Eeva-Liisa Koskinen ja MLL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Tia Kemppainen Nurmijärvi, Rajamäen yläaste, ti klo Vantaan lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki professori, musiikin- ja luokanopettaja Heikki Ruismäki Seinäjoki, Duudson Activity Park, su klo 15 Duudson, luokanopettaja HP Parviainen ja kirjailija, kirjavinkkaaja Marja-Leena Mäkelä Tampere, pääkirjasto, to klo liikunta- ja leikkisosiologi Arto Tiihonen MLL:n Hämeen piiri toiminnanjohtaja Marita Viertonen lauluntekijä Hannu Sepponen lastenkirjailija Kaisa Järnefelt. Ohjeita äideille 70 vuotta sitten Tarkemmat tiedot Vaatteet, jotka on helppo riisua ja pukea päälle, suovat lapsille tilaisuuden auttaa itse itseään ja antavat heille varhain ylvään riippumattomuuden tunteen. Ne säästävät siten myös väsyneiden äitien työtä. Yksinkertaiset vaatteet ja harvat vaatekappaleet ovat sellaisia, joista lapset useimmiten selviytyvät omin voimin. Terveet lapset kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Helppo tapa tehdä hyvää Osallistumalla pullonpalautusarpajaisiin Lidlin myymälöissä tai K-ruokakaupoissa tuet MLL:n työtä. Lidlin arpajaisten tuotto käytetään Lasten ja nuorten puhelinten hyväksi ja K-ruokakauppojen arpajaisten tuotolla tuetaan kiusaamisen vastaista työtä. Palauta, auta ja voita. Voita! 4 Lapsemme 4/2014

5 Liitossa tapahtuu Jouluiloa vähävaraisille perheille MLL ja SPR käynnistävät vuosittaisen Hyvä joulumieli -kampanjan, jolla kerätään varoja avun tarpeessa oleville lapsiperheille jaettaviin ruokalahjakortteihin. Tavoitteena on koota euroa, ja jakaa 70 euron lahjakortti perheelle. Kortin voi saada lapsiperhe, jolla on taloudellisia ongelmia tai vaikea tilanne esim. sairauden, työttömyyden tai yksinhuoltajuuden vuoksi. MLL:n ja SPR:n paikallisyhdistykset jakavat kortit yhteistyössä neuvoloiden, sosiaalitoimen ja diakoniatyön kanssa. Vuosien varrella keräys on ilahduttanut jo perhettä. Jouluaattoon asti jatkuva keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen aamu-tv:n, Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Lahjakortit käyvät K- ja S-ryhmän ruokakauppoihin sekä Lidleihin. Osallistu keräykseen - Lahjoita haluamasi summa tilille FI Lahjoita 10 e lähettämällä tekstiviesti HJM numeroon Soita p (10,01 e + pvm/mpm)! Lapsen oikeuksien päivänä Lasten ja nuorten puhelimessa on maratonpäivystys. Puheluihin vastataan klo numerossa Väkivaltaa kokeneille nuorille on perustettu oma tukipuhelin, johon voi varata ajan Lasten ja nuorten puhelimesta tai chatin kautta Alkoholimainonnan rajoittaminen on perusteltua. Lue lisää: >kannanotot Vuoden Kevätilokilpailun voittajaksi valittiin Mäntyharjun yhdistys ja piirikisan parhaimmaksi Varsinais- Suomen piiri. Onnea! Kuva: Matti Matikainen Pääsihteerin pohdintoja...ensimmäisen lapsen syntymästä Ensimmäisen lapsen syntyminen mullistaa äidin ja isän elämän peruuttamattomalla tavalla. Se on eräänlainen vuosi nolla, jonka jälkeen koko elämä rakentuu ennen-jälkeen asetelmalla. Vanhemmat ovat poikkeustilassa: erityisen haavoittuvia, erityisen valmiita vastaanottamaan tukea. Ei sen tuen tarvitse kummoista olla. Usein riittää, että ympärillä on muita samankaltaisessa tilanteessa olevia perheitä, joiden kanssa voi keskustella, ihmetellä, iloita ja jakaa arjen kokemuksia. Mutta jos nämä puuttuvat, yksinäisyys voi tuntua raskaalta ja elämä turvattomalta. Ajatukset pyörivät kehää. Elämänvaihe, jonka mielikuvissa piti olla elämän paras, tuntuukin yhtäkkiä raskaalta. Vanhemmuuteen liittyvät tutkimukset viittaavat siihen, että yksinäisyys lisää vanhemmuuteen liittyvää stressiä sekä masennuksen riskiä. Nämä puolestaan vaikuttavat vauvan hyvinvointiin ja terveyteen. Ensimmäiset vuodet ovat lapsen kehityksen kannalta niin ratkaisevia, että mahdollisimman paljon voimavaroja tulisi ohjata turvaamaan varhaista vanhemmuutta ja lapsen ensimmäisiä vuosia. Esimerkit osoittavat, että varhainen tuki kannattaa niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Tässä lehdessä kerrotaan perheryhmämallista, johon vanhemmat ovat olleet sangen tyytyväisiä. Malli ei ole kallis, eikä vaikea toteuttaa. Koska se on tarkoitettu kaikille ensikertalaisvanhemmille, se ei myöskään leimaa ketään. Oma vuosi nollani oli vuonna Olin onnekas, koska muutama lapsuudenystävä oli samassa tilanteessa, enkä kokenut oloni yksinäiseksi. Silti ajattelen nyt, että jos olisi ollut ryhmä minne mennä, olisin taatusti osallistunut. Niin iso asia lapsen syntymä on. Lähestymme vuoden suurinta juhlaa, joka sekin perustuu lapsen syntymään. Ei ole ihme, että ajanlasku meni tuolloin uusiksi. Hyvää joulun odotusta! Mirjam Kalland Terhokerhoon! Koko Suomi leikkii -hanke on aloittanut vauhdikkaasti. Ensimmäisen puolen vuoden aikana käynnistyi 50 Terhokerhoa, ja vuoden loppuun mennessä niitä on jo 89. Leikki tekee hyvää kaikenikäisille. Tule mukaan! Lapsemme 4/2014 5

6 Liitossa tapahtuu Hämeen piiri on avannut aluepisteen Hämeenlinnan Kumppanuustalossa, Kirjastokatu 1:ssä. Puuhapäivänä tuunattiin miniroskiksia Konalan paikallisyhdistyksen lokakuisessa puuhapäivässä lähes 200 lasta ja vanhempaa puuhasi erilaisissa työpajoissa mm. käpyjen, saippuakuplien, origamien ja sadutuksen parissa. Yhdessä pajassa lapset tuunasivat innolla vanhoista filmipurkeista ja diabeetikkojen koeliuskapurkeista valmistettuja miniroskiksia, jotka kulkevat mukana ja jonne voidaan sujauttaa vaikka karkkipaperit. Opastusta roskaamisen vähentämiseen saatiin Roska päivässä -liikkeen perustajalta Tuula-Maria Ahoselta. Nuorilta neuvoja eroaville vanhemmille Vanhempien käytöksellä ja toiminnalla eron hetkellä ja sen jälkeen on suuri merkitys lasten erosta selviytymiselle. Tampereen osaston julkaisemassa ero-oppaassa nuoret esittävät ajatuksiaan siitä, miten vanhemmat voisivat erota mahdollisimman hyvin. tampere.mll.fi MLL:n kuntoutussäätiö sai Valoisat ja toimivat tilat TEKSTI PIRKKO VARJO KUVAT MARI MÄNNISTÖ MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö on muuttanut Alvar Aallon suunnittelemaan, 1930-luvulla valmistuneeseen Paimion sairaalaan. Sairaala-alueella asuu joka viikko kolmisenkymmentä lapsiperhettä. M uutto arkkitehtoniseen suojelukohteeseen vaatii luovuutta, säätiön kuntoutuspäällikkö Eija-Maija Toikka kertoo. Esimerkiksi muuttokuormassa Yläneen Huvituksesta tuodut leikkimökit maalataan valkoisiksi, jotta ne sulautuvat kauniisti sairaalamiljööseen. Myös sairaalan kalustamisessa ja sisustamisessa on otettu huomioon rakennuksen erityisyys. Joka puolelta tulviva valo sekä Aallon valitsemat värit, peh- 6 Lapsemme 4/2014 meä auringonkeltainen ja lempeä turkoosi, luovat viihtyisän tunnelman heti ala-aulassa. Kuntoutussäätiön käytössä on kuusikerroksisen rakennuksen kolme ensimmäistä kerrosta sekä osa neljännestä. Vuokrasopimukseen kuuluvat lisäksi rakennukset, joissa kuntoutusjaksoille tulevat perheet majoittuvat. Ennen muuttoa tehtiin sisäremontti, joka toteutettiin yhteisymmärryksessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja- Museoviraston ja kanssa. Eija-Maija Toikka (vas.) ja Niina Mellenius iloitsevat uusista, väljistä tiloista. MLL:n perhekuntoutustoiminta aloitettiin vuonna Toimipaikkana oli tähän asti Yläneellä sijaitseva Huvituksen tila, joka oli aiemmin toiminut muun muassa koulukotina. Kuntoutus erotettiin liiton toiminnasta ja säätiöitettiin vuonna 2000.

7 Liitossa tapahtuu Monenlaisia perheitä Kuntoutussäätiö palvelee sairaita ja vammaisia sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Säätiössä työskentelee noin sata eri alojen ammattilaista. Palveluja ostavat Kela, kunnat, vakuutusyhtiöt ja yleishyödylliset yhteisöt. Asiakkaat tulevat eri puolilta Suomea. Noin 700 perhettä käyttää palveluja vuosittain. Kuntoutusvuorokausia kertyy vuodessa lähes Meillä käy monenlaisia perheitä: isän, äidin ja lasten muodostamia, sijais-, adoptio-, yksinhuoltaja-, uus-, maahanmuuttaja- ja sateenkaariperheitä. Kuntoutukseen voi osallistua suunnitellusti myös muita lapsen arkeen kuuluvia tärkeitä ihmisiä, esimerkiksi isovanhemmat. Muutoskohdat lapsen elämässä, kuten päiväkotiin, kouluun tai yläkouluun siirtyminen, voivat olla sopivia ajankohtia hakeutua kuntoutukseen. Sama perhe voi käydä useammalla kuntoutusjaksolla, erityissuunnittelija Nina Mellenius kertoo. Perhekuntoutus perustuu lapsen kotipaikkakunnalla tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutuksessa korostuvat perheenjäsenten väliset suhteet, yhdessä tekeminen ja keskustelut. Monet eri alojen ammattilaiset työskentelevät perheen kanssa päivittäin. Kuntien ja kaupunkien erilainen palvelutarjonta asettaa perheet eriarvoiseen asemaan, mikä on valitettavasti vielä korostunut viime vuosina, Toikka ja Mellenius toteavat. Myös medikalisoituminen, lääketieteellisten selitysten etsiminen kaikelle niin sanotusta normaalista poikkeavalle herättää joskus kysymyksiä. Vesileikkejä ja luontoelämyksiä Uudet, väljemmät tilat antavat hyvät puitteet monenlaiseen kuntoutumista tukevaan toimintaan. Yksi lasten uusista suosikeista on vesileikkihuone. Myös sairaalaa ympäröivää luontoa on tarkoitus hyödyntää; ensimmäinen laavu on jo rakennettu yhteistyössä Paimion Maaseutuopiston kanssa. Kuntoutussäätiön vanhat tilat Yläneellä kävivät ahtaiksi ja uusia tiloja etsittiin pitkään. Alun perin tuberkuloosiparantolaksi suunniteltu ja sellaisena vuosikymmeniä toiminut Paimion sairaala oli viimeksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käytössä. Kun sairaanhoitopiiri muutti toimintansa Turkuun, tilat jäivät tyhjilleen. Paimiolaiset ottivatkin helpottuneina vastaan tiedon MLL:n asettumisesta paikkakunnalle. Myös Museovirasto ja Alvar Aalto Säätiö ovat olleet tyytyväisiä kuntoutustoiminnan jatkumiseen Paimion sairaalassa. Meidät on otettu valtavan hyvin vastaan, ja esimerkiksi kirjaston kanssa yhteistyö on jo lähtenyt käyntiin, Toikka kertoo. l Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö sai uuden johtajan, kun valtiotieteen tohtori Katariina Pärnä aloitti tehtävässä. Pärnä on aiemmin työskennellyt säätiön kehittämispäällikkönä. Lisätietoja: MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö toimii Paimion sairaalassa. Elmo ja Helmi maalaavat paperia kuplamuovilla. Oikealla Maariaäiti, Sami-isä ja Viljami leipovat yhdessä. Lapsemme 4/2014 7

8 TEKSTI TIINA KIRKAS KUVAT LEHTIKUVA, KEKSIT/MIKKO KÄKELÄ, KRISTIINA KONTONIEMI Joka viides koululainen kokee olevansa jossain vaiheessa yksinäinen. Miten yksinäistä lasta voidaan auttaa? Miltä tuntuu, kun kukaan ei kutsu synttäreille, lähetä WhatsApp-viestejä eikä kysy koulupäivän jälkeen, että "voit sä olla"? Entä miltä tuntuu, kun välitunnilla seuraa sivusta muiden leikkejä, istuu ruokalassa vailla juttuseuraa ja taas kerran jää parijonossa ilman paria? Pahalta, tylsältä ja yksinäiseltä, lapsi vastaa. Useimmiten lapsi saa olla yksinäinen ilman, että ulkopuolinen kiinnittää häneen mitään huomiota. Lapsi vain katoaa muiden näkökentästä, ikään kuin hän ei olisi olemassa. Lapsi on saattanut jäädä ilman kaveria tai ystävää siksi, että muut eivät vain halua häntä joukkoonsa. Joskus kyse on silkasta sattumasta. Lapsi voi myös olla ujo ja hiljainen, jolloin hän ei ole osannut tai uskaltanut hakeutua muiden lasten pariin, vaikka niin haluaisi. Toisaalta lapsi on itse voinut käyttäytyä hyökkäävästi tai määräilevästi, mikä on saanut muut lapset vieroksumaan hänen seuraansa. Lopulta lapsi on alkanut karttaa tilanteita, joissa hänen yksinäisyytensä korostuu. Erikoistutkija Niina Junttila Turun yliopistosta puhuu yksinäisyyden negatiivisesta kehästä. Jos lapsi toistuvasti torjutaan, hän alkaa uskoa, että hänessä ei ole mitään hyvää eikä kukaan ole hänestä kiinnostunut. Tällöin lapsi ei välttämättä jaksa enää yrittää, vaan hän jättäytyy vapaaehtoisesti kaveriporukan ulkopuolelle ja pyrkii näin säästämään itsensä jatkuvilta epäonnistumisilta. Junttila on tutkinut lasten ja nuorten yksinäisyyttä koko 2000-luvun. Hän kertoo lapsista, joiden mielestä olisi parempi, että he eivät olisi lainkaan olemassa. Lapset ajattelevat, että ihan sama, vaikka he lakkaisivat olemasta, sillä ei sitä kukaan kuitenkaan huomaisi, Junttila sanoo. Aina yksin? 8 Lapsemme 4/2014 Lapsemme 4/2014 9

9 Kummi- ja tukioppilaat voivat olla tukena ja auttavat löytämään kavereita. Jos nuori ei seitsemännen luokan syyslukukauden loppuun mennessä ole löytänyt ystävää, on hyvin epätodennäköistä, että hän löytää sellaista myöhemminkään yläkoulun aikana, hän sanoo. Poikien yksinäisyyttä ei tunnisteta Aina lapsen yksinäisyyttä ei ole helppo tunnistaa. Lapsi voi esimerkiksi näyttää yksinäiseltä, vaikka hän viihtyy omissa oloissaan ja mielestään voi hyvin. Niina Junttila erottaakin yksinolon yksinäisyydestä. Yksinolo on fyysistä erillisyyttä muista ihmisistä, mikä on ajoittain tarpeen ja hyväksi myös lapselle. Yksinäisyys sitä vastoin on kielteinen tunne ja kokemus. Yksinäisyyttä on kahdenlaista, Junttila selittää. Sosiaalisesti yksinäiseltä puuttuu kaveriporukka, jonka kanssa liikkua ja viettää aikaa. Emotionaalisesti yksinäisellä sen sijaan ei ole ketään, jota voisi kutsua ystäväksi. Häneltä puuttuu ihminen, joka kuuntelisi ja jonka kanssa hän voisi jakaa omaa elämäänsä. Koska yksinäisyys on tunne, on se myös suhteellista ja monitasoista. Siksi lapsi voi kokea emotionaalista yksinäisyyttä suuressakin kaveriporukassa, jos yhdestäkään kaverista ei ole ystäväksi. 10 Lapsemme 4/2014 Vaikeinta on tunnistaa poikien yksinäisyys, sillä yleisesti ajatellaan, että pojat eivät tarvitse läheistä ystävää, vaan heille riittää kaveriporukka. Junttilan tutkimuksista kuitenkin ilmenee, että 15 prosenttia pojista on kokenut vakavaa emotionaalista yksinäisyyttä vähintään vuoden ajan. Tytöillä pitkäkestoinen yksinäisyys on poikia vähäisempää. Pojat eivät puhu tunteistaan vaan vaikenevat yksinään. Silloin paha olo kasaantuu. Tytöt taas kertovat yksinäisyydestään ja saavat ehkä siksi poikia helpommin huomiota ja apua. Kaikkiaan joka viides koululainen on jossain elämänsä vaiheessa kokenut itsensä erittäin yksinäiseksi. Lapsi on ehkä menettänyt parhaan kaverinsa tai aloittanut luokassa uutena oppilaana. Myös kotona on voinut tapahtua jotain sellaista, josta ei ole voinut puhua kavereiden kanssa, ja se on aiheuttanut yksinäisyyttä. Junttila muistuttaa, että lapsella yksinolo vakiintuu yksinäisyydeksi nopeastikin. Yksinäisyys jää myös pysyväksi. Yksinäisyys syrjäyttää Hetkellinenkin yksinäisyys tekee kipeää. Pitkään jatkuessaan se haittaa arkea, etenkin koulutyötä. Välituntien lisäksi yksinäinen lapsi jännittää ruokailua, ryhmätöitä ja retkipäiviä. Yksin jäämisen pelko sitoo energiaa ja heijastuu ennen pitkää opintomenestykseen. Monet yksinäiset lapset ovat alisuoriutujia, Niina Junttila sanoo. Kun tuntuu oikein pahalta, on vaikea kuunnella opettajaa ja yrittää oppia uusia asioita. Nuorilla yksinäisyys saattaa katkaista peruskoulun jälkeisen opiskelu-uran kokonaan, Junttila sanoo. Heidän on vaikea hakeutua opiskelemaan, koska he eivät usko, että uudessakaan opiskelupaikassa olisi ketään, joka haluaisi ystävystyä heidän kanssaan. Heidän itsetuntonsa saattaa olla mennyttä, samoin luottamus omaan pärjäämiseen. Nuorilla pitkään jatkunut yksinäisyys linkittyy vahvasti ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, päihteiden käyttöön ja itsetuhoisuuteen. Tytöt saatta-

10 Kaikille kaveri vat sairastua syömishäiriöihin tai viiltelevät itseään. Pojat taas onnistuvat tyttöjä useammin itsemurhayrityksissään. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle paljon. Yksinäisyys on yksi syrjäytymisen riskitekijöistä, ja siksi siihen on puututtava varhain, Junttila sanoo. Kustannustehokkainta on auttaa lapsia siinä vaiheessa, kun he ovat yksinäisiä eivätkä ole vielä sairastuneet masennukseen ja jääneet sivuun koulutuksesta tai työelämästä. Se säästäisi lasta ja nuorta aika monelta isolta murheelta. Jokaiselle paikka ryhmässä Mitä sitten tulisi tehdä lapsen yksinäisyyden torjumiseksi? Ei niin ihmeellisiä asioita, Niina Junttila vastaa. Olennaista on, että pienellä lapsella on tilaisuuksia opetella kaveritaitoja muiden lasten kanssa. Junttila viittaa omaan tutkimukseensa, jonka mukaan yksinäisellä lapsella on usein yksinäiset vanhemmat. Vaikka ujous ja esimerkiksi alttius masentua periytyvät geneettisesti, yksinäisyys siirtyy ennen kaikkea perheen toimintamalleina. Jos kotona ei käy vieraita tai lasta ei viedä hiekkalaatikolle, hänellä ei ole tilaisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja, joita hän tarvitsee muiden lasten kanssa. Ensin piirretään koulun kartta, johon merkitään piha-alue, luokat, ruokala ja kouluun johtava tie. Punaisella värillä erotetaan paikat, joissa joskus voi kokea yksinäisyyttä ja sinisellä ne paikat, joissa yksinäisyyttä esiintyy harvemmin. Sitten keskustellaan punaisella merkityistä paikoista: Mitä pitäisi tehdä, että niissä koettaisiin vähemmän yksinäisyyttä? Entä miten tulisi toimia, kun havaitaan jonkun olevan yksin ruokalassa tai välitunnilla? Tehtävä on nimeltään Yksinäinen penkki, ja sen avulla oppilaat harjoittelevat havaitsemaan ja kohtaamaan yksinäisyyttä omassa koulussaan. Samalla he oppivat kaveritaitoja. Vastaavia harjoituksia on kehitetty ja kokeiltu viidessä eri peruskoulussa vuosina osana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaikille kaveri -hanketta. Nimensä mukaisesti hankkeen tavoitteena on tukea lasten kaverisuhteita ja ehkäistä yksinäisyyttä, kertoo erityissuunnittelija Seppo Soine-Rajanummi. Hankkeessa on perehdytetty yli 300 alakoulujen kummioppilasta ja 200 yläkoulujen tukioppilasta Kaikille kaveri -teemaan. Tukioppilaat ja kummioppilaat ovat pitäneet nuoremmille oppilaille Kaikille kaveri -tunteja sekä ohjanneet erilaista toimintaa muun muassa välitunneilla. Aiheesta on myös keskusteltu opettajien koulutuksissa ja vanhempainilloissa. Lisäksi kouluissa on kokeiltu muun muassa chat-kanavaa, jossa oppilas voi nimettömänä ottaa yhteyttä koulun aikuisiin. Kaikille kaveri -hanke on otettu kouluissa hyvin vastaan. Soine-Rajanummi kertoo, kuinka tukioppilaat ovat hankkeen aikana saaneet lisää välineitä yksinäisten oppilaiden tukemiseksi. Koulukokemusten pohjalta on laadittu kolme opasta, joita voidaan hyödyntää opetuksessa, vanhempainilloissa sekä kummi- ja tukioppilastoiminnassa. Harjoitusten lisäksi ne sisältävät tietoa yksinäisyydestä sekä vinkkejä yksinäisen lapsen ja nuoren auttamiseksi hänen arjessaan. Soine-Rajanummi toivoo, että hankkeen opit ja aineisto sisältyvät vastaisuudessa kaikkien suomalaiskoulujen arkeen muulloinkin kuin erityisinä teemapäivinä. Yhteisvastuu nuoresta Kaikille kaveri -hanke on osa MLL:n, Suomen Punaisen Ristin, Suomen Mielenterveysseuran ja evankelisluterilaisen kirkon Yhteisvastuu nuoresta -yhteishanketta. Hankkeessa SPR on kouluttanut nuoria vapaaehtoisiksi ystäviksi kaveria kaipaaville nuorille. Suomen Mielenterveysseuran Löydä oma tarinasi -ryhmät ovat tarjonneet nuorille ammatillisesti ohjattua vertaistukitoimintaa ja kirkon nuorisotyössä on lisätty kaveritaitojen tukemista rippikouluissa. Yhteisvastuu nuoresta -hankkeet on rahoitettu vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla. Kaikille kaveri -aineistot osoitteessa Lapsemme 4/

11 Kaveritaitojen oppimiseen lapsi tarvitsee aikuisen apua niin kotona, päivähoidossa kuin koulussakin. Arka ja omiin oloihinsa vetäytyvä lapsi kaipaa rohkaisua muiden kanssa leikkimiseen, rajummin käyttäytyvä taas mallia yhteisistä pelisäännöistä. Koulun tehtävänä on varmistaa lapselle paikka ryhmässä, vaikka yhteiskunta muutoin suosiikin jokaisen oikeutta valita seuransa. Alakoulussa lasten ryhmäyttäminen on helpointa, koska opettajilla on mahdollisuus seurata oppilaitaan ja heidän keskinäisiä suhteitaan. Yläkoulukin voi huolehtia siitä, että lapsi ei toistuvasti jää yhteisen tekemisen ulkopuolelle. Junttila kertoo varsinaissuomalaisesta yläkoulusta, jossa oppilaat on jaettu heti seitsemänneltä luokalta neljään pysyvään pienryhmään. Se on turvallinen ryhmä, vaikka ei siinä nuorten mielestä aina niin hauskaa ole. Kukaan ei kuitenkaan jää yksin. Huomaavaisuus on tärkeää Ennen kaikkea koulu voi havahduttaa muut lapset havaitsemaan ja ymmärtämään yksinäisyyttä. Se vaatii tietoa ja myötäelämisen taitoa. Sitä taas voi oppia erilaisten leikkien ja tehtävien avulla. Niina Junttila kehottaa lähestymään yksinäistä lasta hienotunteisesti. Yksinäiset lapset toivovat, että muut lapset tulisivat tervehtimään ja pyytäisivät mukaan toimintaan. Samalla he sanovat, että kaverit pitää itse ansaita. Heidän mielestään se ei ole mitään ystävyyttä, jos opettaja sanoo, että kaikkien kanssa pitää olla. Samaa herkkyyttä vaaditaan aikuisilta, niin opettajilta kuin vanhemmiltakin, muistuttaa erityissuunnittelija Seppo Soine-Rajanummi Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Jos opettaja huomaa tai kuulee, että lapsi on yksin, hän voi ottaa selvää lapsen sosiaalisesta verkostosta, jutella hänen kanssaan ja edistää luokan ryhmäytymistä. Huomaavaisuus on tärkeää, sillä kukaan ei halua leimautua luokan edessä yksinäiseksi. Vanhemmat taas voivat kysellä lapsen kuulumisia, ohjata häntä harrastuksiin ja verkottua koulussa keskenään. Soine-Rajanummi korostaa erilaisuuden hyväksymistä: kaikkien kanssa ei tarvitse olla ystävä mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Kiusaaminen ja poissulkeminen on ehdottoman tuomittavaa. Lapsen on saatava harjoitella kaveritaitoja muiden lasten kanssa. Entä sitten, jos lapsi ei omista ja aikuistenkaan yrityksistä huolimatta löydä itselleen vertaisporukkaa, saati ystävää? Junttila kehottaa silloin hetkeksi keskittymään muihin kivoihin asioihin lapsen elämässä. Vanhemmat voivat käydä lapsen kanssa kirjastossa, retkeillä, jutella ja kuunnella. Myös sisaruksista ja mahdollisista sukulaisista voi saada seuraa. Tärkeintä on tehdä jotain sellaista, josta lapselle tulee hyvä mieli ja jossa hän tuntee onnistuvansa. Lukeminen, liikunta, piirtäminen ja esimerkiksi musiikin kuuntelu antavat yksinkin voimaa ja lohtua. Verkosta voi myös löytyä ainakin hetkeksi seuraa, joskaan ei välttämättä ystävää. Myönteistä on, että lapsilla on edessään vielä monen monituista tilaisuutta, joissa he voivat löytää oman ystävän tai porukan, johon he oikeasti tuntevat kuuluvansa, Junttila toteaa. l MLL kouluttaa vuosittain tukioppilasta, jotka luovat yläkouluissa hyvää kouluhenkeä ja auttavat uusia oppilaita tutustumaan toisiinsa. Lasten ja nuorten puhelin kuuntelee joka päivä ma pe klo 14 20, la su klo Nuortennetin kirjepalvelu ja chat: 12 Lapsemme 4/2014

12 Kotimaan lapsiperheet tarvitsevat apuasi! Lahjoita 10, soita (10,01 + pvm/mpm) Lahjoita 10, lähetä tekstiviesti HJM numeroon Lahjoita tilille: FI Poliisihallituksen lupa nro POL / Keräysaika koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen Suomessa.

13 Uutuus! Pinex Strawberry/vanilla rakeet Itsehoitolääke. Kipuun ja kuumeeseen. Kätevästi -ilman vettä! Lapsille ja aikuisille. Apteekista. Pinex strawberry/vanilla 250 mg ja 500 mg rakeet (parasetamoli). Itsehoitolääke kivun ja kuumeen hoitoon. Annostus: 250 mg:n annospussit on tarkoitettu yli 17 kg (4-8-vuotiaille) lapsille, 500 mg:n annospussit on tarkoitettu aikuisille ja yli 26 kg (8-12-vuotiaille) lapsille. Lasten annos on suhteessa painoon ja on ilmoitettu pakkauksessa. Aikuiset: 500mg 1000mg 1-3 kertaa päivässä. Vain suun kautta. Rakeet kaadetaan suoraan kielen päälle suuhun ja niellään ilman vettä. Älä ota rakeita ruokailun jälkeen. Varoitukset ja varotoimet: Jos oireet eivät helpota kolmen päivän kuluessa, käänny lääkärin puoleen. Raskaus ja imetys: Parasetamolia voi käyttää ohjeen mukaisesti raskauden ja imetyksen aikana. Pakkaukset: Saatavissa 10 annospussin pakkauksissa. Apteekista ilman reseptiä.tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen lääkkeen käyttöä. Lisätietoja: Actavis Oy, Lapsemme 4/2014

14 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Miten toteutuu lapsen oikeus leikkiin? Lapsen oikeuksien sopimus, joka on laaja ja oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus, hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimuksessa oma suosikkiartiklani on 31. artikla, jonka mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Lapsen oikeuksien komitea, joka valvoo sopimuksen toteutumista, korostaa 31. artiklassa turvattujen oikeuksien merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Komitea painottaa, että 31. artiklaa tulee tulkita kokonaisvaltaisesti yhdessä sekä sopimuksen yleisperiaatteiden että muiden lapsen oikeuksien kanssa. Sopimuksen neljä yleisperiaatetta ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Nämä periaatteet on pidettävä mielessä kaikissa lapsia koskevissa asioissa. Lapsen oikeuksien komitea korostaa leikin olevan lasten omaa vapaaehtoista ja sisäisestä motivaatiosta lähtevää toimintaa, johon kuuluvat hauskuus, epävarmuus, haasteellisuus, joustavuus ja tuottamattomuus. Leikkiin ryhdytään sen itsensä vuoksi eikä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Meidän vanhempien ja muiden lasten kanssa toimivien tulee muistaa, että leikki ja virkistystoiminta ovat välttämättömiä lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle. Luovuus, mielikuvitus, itseluottamus ja erilaiset taidot kehittyvät leikin ja harrastusten kautta. Miten lapsen oikeus leikkiin ja virkistystoimintaan toteutuu Suomessa? Tässä muutamia kysymyksiä, joita jokainen voi itse pohtia. Onko suoristuskeskeisessä yhteiskunnassamme tilaa lasten leikille ja lapsilähtöiselle harrastamiselle? Loppuuko leikkiminen liian varhain? Tuemmeko vanhempien lasten leikkiä, vai kysymmekö, leikkivätkö vielä sinunkin ikäisesi? Onko harrastaminen aikuisten asettamista tavoitteista lähtevää suorittamista? Tuetaanko tyttöjen ja poikien harrastuksia tasa-arvoisesti? Miten vähävaraisten perheiden lasten oikeus vapaa-ajan viettoon toteutuu? Pääsevätkö vammaiset lapset harrastuksiin? Ovatko lapset ja nuoret tervetulleita julkisiin tiloihin? Huolestuttavaa on, että ympäri Suomea tulee uutisia lasten vapaa-ajan toimintoihin kohdistuvista leikkauksista. Leikkipuistoja suljetaan, lähikirjastoja ja nuorisotiloja lakkautetaan, liikuntapaikkoja ja lastenkulttuurin tarjontaa karsitaan. Lasten vapaa-ajan toiminnot ovat yleensä ensimmäisenä leikkauslistalla, sillä niiden merkitystä ei riittävällä tavalla tunnisteta eivätkä palvelujen järjestämistä koskevat normit suojaa niitä leikkauksilta niin hyvin kuin monia muita kunnallisia palveluja. Lapset ovat aikuisia enemmän riippuvaisia lähipalveluista. Lapset ovat myös aikuisia enemmän riippuvaisia maksuttomista ja kohtuuhintaisista vapaa-ajan toiminnoista. Jos vapaa-ajan palveluja kunnassa joudutaan karsimaan säästösyistä, päättäjien tulee muistaa, että lapsia koskevissa päätöksissä lasten edun on oltava harkinnassa etusijalla. Se ei ole hyvän tahdon asia, vaan kunnan lakisääteinen velvoite. l Lapsemme 4/

15 TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVAT MARI MÄNNISTÖ Turun yliopistollisen keskussairaalan kätilö Pia Mäntylä tutkii Johanna Hummelstedtin vauvan sydänääniä. Yhdeksällä henkilöllä kymmenestä on tukihenkilö mukana synnytyksessä. Kuvassa Johanna ja Jan Hummelstedt. Tavoitteena turvallinen synnytys Synnytykset ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä melkoisesti. Asia on viime aikoina puhuttanut niin lääkäreitä, kätilöitä kuin synnyttäjiäkin. Tavoite on kaikilla sama, turvallinen synnytys. R eilu viisikymmentä vuotta sitten synnytysten siirtämistä kodeista sairaaloihin perusteltiin synnytykseen liittyvillä riskeillä: vuonna 1950 syntyi kuolleena 1849 lasta ja 143 äitiä kuoli synnytyksen seurauksena. Nykyisin 99 prosenttia suomalaisista syntyy sairaalassa, ja äiti- ja lapsikuolemat ovat hyvin harvinaisia. Äitikuolemia ei tapahdu enää edes joka vuosi. Sairaala on turvallinen synnytyspaikka, vaikka tänä päivänä synnyttäjillä on perussairauksia, joita pidettiin aiemmin jopa raskauden esteenä. Synnyttäjistä joka kolmas on ylipainoinen, mikä lisää synnytykseen liittyvien komplikaatioiden riskiä, kätilö Sanna-Kaisa Kukko Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) kertoo. Keskimäärin joka kolmannessa synnytyksessä tarvitaan apua, jota voidaan tarjota vain sairaalassa. Näitä tilanteita ei aina voida ennakoida. Esimerkiksi sikiön voinnin romahtaminen, istukan ennenaikainen irtoaminen tai runsas verenvuoto vaarantavat lapsen ja äidin hengen muutamissa minuuteissa. Sairaalassa tällaiset nopeaa toimintaa vaativat tilanteet voidaan hoitaa, ylilääkäri Eija Tomás Taysista sanoo. Viitisenkymmentä vuotta sitten syy alle viisivuotiaiden lasten menehtymiseen oli valitettavan usein syntymän yhteydessä tulleissa vammoissa. Äidin ja sikiön synnytyksen aikaisen seurannan ansiosta uhkaaviin tilanteisiin voidaan nyt puuttua ajoissa. Sairaalassa ammattitaitoinen henkilökunta ja valmius hoitaa äkilliset hätätilanteet lisäävät todennäköisyyttä saada terve lapsi, Eija Tomás lisää. Toiveista voi kertoa Vielä 1970-luvulla suuri osa synnyttäjistä kärsi kipunsa ilman lääkkeellistä lievitystä. Nyt enää yksi äiti kymmenestä saattaa lapsensa maailman lääkkeettä. Kivun hoito on osa turvallisuutta, sillä voimakas kipu voi vaikuttaa kohdun supistustoimintaan ja pitkittää synnytystä. Pitkä synnytys uuvuttaa äidin, lisää mahdollisuutta imukuppisynnytykseen tai keisarileikkaukseen ja voi johtaa runsaaseen synnytyksen jälkeiseen verenvuotoon, Sanna-Kaisa Kukko sanoo. Kipua voidaan lievittää muutenkin kuin lääkkeillä: hieronnalla, vedellä, ihon alle pistetyillä aqua-rakkuloilla, liikkeellä ja läheisen ihmisen läsnäololla synnytyssaleissa kolmisenkymmentä vuotta käytössä olleilla keinoilla. Nykyään on tavallista, että isä on mukana synnytyksessä tai äidillä on tukenaan doula tai hyvä ystävä. Osa synnyttäjistä tulee sairaalaan toivelistan kanssa. Toiveet ovat useimmiten toteutettavissa, kuten napanuoran leikkaamisen jättäminen isälle ja mahdollisuus ammeen käyttöön avautumisvaiheessa, Sanna-Kaisa Kukko lisää ja kannustaa äitejä kertomaan toiveistaan. Synnyttäjän mielestä synnytys on hyvä silloin, kun hän kokee tulleensa siinä kuulluksi. Tällöin kivuliaastakin synnytyksestä voi jäädä hyvä kokemus. Moni sairaalan nykyisistä käytännöistä on saanut alkunsa asiakaspalautteista ja synnyttäjien toiveista lisätä sairaalan kodinomaisuutta. Esimerkiksi Taysissa osa äideistä ja vauvoista majoittuu perhehuoneisiin tai potilashotelliin, ja huoneissa on tilaa myös perheen muille jäsenille. Vauvakin hyötyy omasta rauhasta. Kun äidin ei tarvitse jakaa huonetta toisen synnyttäjän kanssa, vuorovaikutus oman lapsen kanssa sujuu, äiti vastaa vauvan tarpeisiin herkemmin ja imettäminen käynnistyy vaivattomammin, Sanna-Kaisa Kukko toteaa. Perhehuoneissa äidit myös liikkuvat enemmän, mikä osaltaan jouduttaa toipumista. Perheet kotiutuvat noin kahdessa vuorokaudessa synnytyksestä eli yli tuplasti nopeammin kuin heidän vanhempansa aikanaan. Murto-osa synnyttää kotona Sairaalan ulkopuolella tapahtuvista synnytyksistä valtaosa on tahattomia, kuten matkasynnytyksiä, ja vain murto-osa suunniteltuja kotisynnytyksiä. Viime vuonna noin 30 naista valitsi suunnitellusti synnytyspaikakseen oman kodin. Määrä on aiemmista vuosista kasvanut. Piia Jokela Aktiivinen synnytys ry:stä pitää kotia äidille ja lapselle turvallisena paikkana. Paikka on turvallinen silloin, kun synnyttäjä kokee olonsa siellä turvalliseksi. Laitteet tuovat turvaa, mutta yhtä lailla 16 Lapsemme 4/2014 Lapsemme 4/

16 Kätilöt huolissaan matkasynnytyksistä Kolmen tunnin ikäinen Aaltosen perheen Hugo-vauva syntyi Tyksissa. sitä tuovat tutut ihmiset ja paikat ja tilanteen häiriöttömyys. Kotona synnytys saa edetä omaan tahtiinsa eikä äitiä häiritä tutkimuksilla hänen kannaltaan huonolla hetkellä. Kotisynnytyksessä paitsi ympäristö myös kätilö on tuttu ja itse valittu. Turvallinen synnytys käsitetään yhä äidin ja lapsen eloon jäämisenä. Samalla unohdetaan äidin traumatisoitumisen pitkäkestoiset vaikutukset lapseen, Piia Jokela muistuttaa. Osa kotisynnyttäjistä valitseekin kodin välttääkseen aiemmat, ikävät kokemukset sairaalasynnytyksestä. Pahimmat traumat syntyvät, kun nainen kokee tulleensa ylikävellyksi. Näin voi käydä kiireessä ja silloin, kun henkilökemiat kätilön ja äidin välillä eivät osu yhteen. Sairaalassa kätilön vaihto kesken kaiken voi olla hankalaa. Manner-Suomessa on tällä hetkellä 27 synnytyssairaalaa. Ensi kesänä voimaan astuva päivystysasetus vähentää niiden määrää. Asetuksen mukaan synnytyksiä saa hoitaa sairaalassa, jossa on välitön valmius hätäsektioihin ja jossa syntyy vuosittain vähintään tuhat lasta. Synnytyssairaaloistamme kahdeksan ei täytä näitä vaatimuksia. Synnytysten keskittämistä isoihin yksiköihin perustellaan turvallisuudella, vaikka lapsi- ja äitikuolleisuudessa ei ole isojen ja pienten yksiköiden välillä eroa. Riskisynnyttäjät ovat tähänkin saakka synnyttäneet isoissa yksiköissä, Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Terhi Virtanen toteaa. Synnytysten keskittäminen isoihin sairaaloihin pidentää synnyttäjien matkoja synnytyspaikkaan. Pitkä matka lisää matkasynnytyksen vaaraa, ja matkasynnytys kasvattaa lapsen kuolemanriskin sairaalasynnytykseen verrattuna kuusinkertaiseksi vammautumisriskistä puhumattakaan. Matkasynnytykset ja suunnittelemattomat kotisynnytykset ovat nyt koko maan ongelma. Viime vuonna niiden lukumäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna viidenneksellä, ja viimeisen vuosikymmenen aikana määrä on tuplaantunut. Vuonna 2013 niitä oli 150. Matkasynnytysten vähentämiseksi on ehdotettu, että riskisynnyttäjät saapuisivat sairaalaan hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa. Vielä tänä päivänäkään ei tiedetä, mikä lopulta käynnistää spontaanin synnytyksen. Kuinka paljon aiemmin äidit tulisivat sisään sairaalaan ja kuka hoitaisi sillä aikaa kotona odottavat lapset ja kuka maksaisi kulut? Käynnistettyjen synnytysten ja kotisynnytysten määrä tulee kasvamaan, Terhi Virtanen sanoo. Kotisynnytyksissä avustavia kätilöitä on Suomessa vain kourallinen, ja siksi kätilö voi tulla paikalle parin, kolmen tunnin ajomatkan päästä. Koska synnytystä ei jouduteta lääkinnällisin keinoin, kätilö saattaa viipyä paikalla pitkään. Tiedän perheitä, jotka ovat ottaneet lainaa kotisynnytystä varten, sillä yhteiskunta ei osallistu kotisynnytyksen kuluihin. Esimerkiksi Hollannissa perheellä on mahdollisuus valita sairaala- ja kotisynnytyksen välillä. Osa sairaaloiden kätilöistä on valmiudessa lähtemään kotiin avustamaan synnytystä. Turvallisuus taataan sillä, että kodin ja sairaalaan välimatkaksi suositellaan enintään 30 minuutin ajomatkaa. Kotisynnytyksessä tarvittava sairaala-apu huomataan useimmiten riittävän ajoissa, sillä kätilö on koko ajan paikalla ja pystyy keskittymään vain yhteen synnytykseen kerrallaan, Piia Jokela lisää. l Lähde: Tuula Piensoho, Äitiyden alkumetrit, Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 176, Helsinki 2001 Uusi sivusto tasa-arvoiseen kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa 18 Lapsemme 4/2014

17 Lapsemme 4/

18 TEKSTI JAANA TAPIO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI 20 Lapsemme 4/2014

19 Äiti, mistä vauvat tulevat? Kun lapsi haluaa tietää, hän kysyy. Vaikka vanhemmalla menisi joskus sormi suuhun tai hermo kireälle, tiedonjanoa ei saa tukahduttaa. N oin 3-vuotiaana lapsen mieli alkaa täyttyä kysymyksistä. Miksi tuo täti on niin lihava? Miksi setä nukkuu bussipysäkillä? Miksi iskällä on pippeli ja mitä ovat äidin käyttämät terveyssiteet? Aikuisesta lapsen kysymykset voivat tuntua kiusallisilta, varsinkin jos ne esitetään hankalassa paikassa. Lapsen kysymyksiin pitäisi kuitenkin aina suhtautua kannustavasti, jotta kysymyksille avoin ilmapiiri ei häviä. Lapselle voi hyvin sanoa, että tosi tärkeä kysymys, mutta jutellaanko siitä sitten kun ollaan rauhallisemmassa paikassa. Kuitenkin toivoisin, että lapselle pystyttäisiin välittämään mielikuvaa, että kaikesta on lupa kysyä ja puhua, sanoo MLL:n auttavien puhelin- ja nettipalvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki. Leikki-ikäisten kysymykset liittyvät yleensä konkreettisiin arkipäivän asioihin. Vauvojen alkuperä ja tyttöjen ja poikien erot alkavat kiinnostaa. Noin 6-vuotiaana ajattelu kehittyy syvempitasoiseksi, ja mieltä alkavat askarruttaa myös esimerkiksi kuolema ja erilaiset pelot. Sota ja väkivaltauutiset mietityttävät esikouluikäistä. Lapselle on hyvä yrittää vastata tämän ikätason mukaisesti, mutta Pajamäen mukaan vanhemmat yleensä tietävät itse parhaiten, minkälaista tietoa oma lapsi pystyy ottamaan vastaan. Lapsi kyllä osoittaa nopeasti, jos kyllästyy kuulemaansa. Hän vaihtaa puheenaihetta tai lähtee pois, Pajamäki sanoo. Vastauksia kannattaa harjoitella Jos vanhempaa nolostuttavat tietyt puheenaiheet, lapsen kysymyksiin on hyvä valmistautua etukäteen. Esimerkiksi kysymykseen vauvojen alkuperästä voi harjoitella vastauksen mielessään lapsen sanastoa käyttäen, ennen kuin tositilanne tulee vastaan. Ensiaskel on jo sekin, kun hyväksyy, että jokin aihe on itselle vaikea. Pajamäen mukaan sukupuoliasioista on joka tapauksessa hyvä puhua jo hyvissä ajoin ennen murrosikää, koska murrosikäinen nuori ei välttämättä enää halua puhua esimerkiksi seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa lainkaan. Alakouluikäinen lapsi on aiheelle vastaanottavaisempi. En tarkoita, että tarvitsee pitää luentoja, vaan asian voi liittää luontevasti osaksi arkea. Jos vaikka äiti ripustaa rintaliivejä kuivumaan, voi samalla kertoa tyttärelle, että sitten kun sinä olet vähän vanhempi, sinullakin alkavat kasvaa rinnat. Samalla lapsi oppii, ettei ole asioita, joista ei voi puhua tai kysyä. Yksinhuoltajaperheissä esimerkiksi seksistä puhuminen saattaa olla vaikeampaa, jos lapsi on eri sukupuolta kuin vanhempi. Äidin ei välttämättä ole kovin helppo samastua poikansa kokemuksiin tai isän jutella tyttärensä kanssa kuukautisista. Silloinkin on helpompaa, jos miettii sanat tilanteeseen etukäteen valmiiksi. Vaikka lapsen kysymykset seksiin ja murrosikään liittyen olisivat hyvin konkreettisia, aikuisen on muistettava tuoda esille myös asian tunnepuolta. Ylipäänsä seksuaalisuudesta on tärkeä välittää myönteinen ja positiivinen kuva, joka on tunteita, vastavuoroisuutta ja toisen hyvänä pitämistä. Seksuaalisuuden lisäksi toinen vaikea aihe on kuolema. Siitä lapset kysyvät usein silloin, kun perheessä tai sen lähipiirissä joku kuolee. Vanhemman on ensin hyvä selvittää itselleen, mitä ajattelee kuolemasta ja miten aikoo puhua siitä lapselle. Yleisohje on, että on hyvä kertoa omasta maailmankatsomuksesta, mutta pitää tarjota myös muita vaihtoehtoja. Minä ajattelen näin, mutta mummi ajattelee toisella tavalla. Uutiset voivat pelottaa Monista aiheista on luontevinta kertoa lapselle silloin, kun hän kysyy. Jotkut aiheet ovat kuitenkin niin hankalia, että vanhemman saattaa olla hyvä ottaa ne puheeksi, vaikkei lapsi olisi ehtinyt vielä mitään kysyä. Jos on esimerkiksi syytä epäillä, että lapsi on nähnyt televisiossa uutisia kaikkia puhuttavasta väkivaltatapauksesta, on hyvä tarjota tilaisuutta keskustella. Monesti lapset ovat huomanneet asioita ilman, että aikuiset ovat siitä tietoisia. Mutta lasta ei voi pakottaa kes- Lapsemme 4/

20 Äiti, mitä mummolle nyt tapahtuu? kustelemaan eikä määrittää tapaa, millä asioista puhutaan. Jotkut lapset saattavat käsitellä tapahtunutta vaikkapa pilailun kautta. On myös olemassa sellaisia tapahtumia, kuten sotia tai suuronnettomuuksia, ettei aikuinen itsekään ymmärrä niitä. Silloin on tärkeää, että aikuinen purkaa oman ahdistuksensa ensin jonkun toisen aikuisen kanssa, ettei hän siirrä sitä lapseen. On tärkeää korostaa lapselle, että meillä ei ole syytä huoleen. Lapselle ei voi antaa kannettavaksi sellaisia murheita, joihin hän ei voi vaikuttaa. Lapsen suojelemiseksi on sallittua vastata kysymyksiin jopa vähän totuuden vierestä. Jos pieni lapsi pelkää lentokoneessa ja kysyy, voiko se tippua maahan, ei ole mitään hyötyä kertoa, että sellainen mahdollisuus on. Sanotaan, että ei, tässä on täysin turvallista olla. Isompien lasten kanssa vaikeita aiheita, kuten sotaa ja muita maailman mullistuksia, voidaan käsitellä myös toiminnan kautta. Perhe voi esimerkiksi tehdä yhdessä lahjoituksen jollekin järjestölle, joka auttaa sodan uhreja, Pajamäki sanoo. Lähipiirin aikuiset apuna Omat vanhemmat ovat pienelle lapselle pitkään tärkein taho, jolle esittää kysymyksiä. Kasvaessaan lapsi alkaa kuitenkin luonnostaan hieman sulkeutua vanhemmiltaan, vaikka kotona olisi kuinka pyritty vaalimaan keskusteluun ja kysymyksiin kannustavaa ilmapiiriä. Aikalisä auttaa Mitä tehdä, jos lapsen jatkuva kysely ärsyttää? l Voi ottaa aikalisän ja ehdottaa, että jutellaan asiasta vaikka ruuan jälkeen. Pitäisi yrittää olla suuntaamatta ärtymystään lapseen. Voiko aikuinen sanoa, ettei tiedä? l Ilman muuta. Samalla välittyy tärkeä viesti lapselle, että aikuisenakaan ei tarvitse tietää kaikista asioista ja silloinkin voi kysyä ja oppia. Usein on kuitenkin hyvä ottaa kysymys tosissaan, hakea tietoa ja palata asiaan, varsinkin jos aihe on tärkeä. Monista lapsen kysymyksistä aikuinen sivistyy itsekin. Mitä tapahtuu, jos lapsen kysymyksiin jätetään aina vastaamatta? l Riippuu lapsesta. Toinen väsähtää ja luopuu kyselemisestä, eikä kehity tiedonhaussa ja keskustelukulttuurissa. Toinen taas sisuuntuu ja ryhtyy itsenäiseksi tiedonhankkijaksi. Silloin riskinä on, että lapsi löytää väärää tietoa. Lisää vinkkejä lapsiperheen arjen tilanteisiin: Murrosiässä tulee osa-alueita, joista nuori ei halua puhua vanhempiensa kanssa, ja niin kuuluukin olla. Seksuaalisuus on omaa yksityistä kenttää. Ei ole tarkoituskaan, että nuori jakaa kaikkia kokemuksiaan vanhempiensa kanssa. Joskus nuoren on helpompaa puhua muille läheisille aikuisille, esimerkiksi kaverien vanhemmille. He ovat sopivasti etäällä mutta kuitenkin tarpeeksi turvallisia. Heille voi kertoa esimerkiksi ihastuksista. Jos nuori on jo siinä vaiheessa, ettei vanhemman kanssa keskusteleminen enää kiinnosta, hänet voi ohjata esimerkiksi hyväksi havaitun nettisivun tai kirjan pariin. Nuoremmankin lapsen kanssa tietoa voi etsiä netistä yhdessä, mutta on pidettävä samalla huolta, ettei tämä eksy väärille sivuille. Esimerkiksi seksistä lasta ei voi laittaa itse etsimään tietoa netistä. Monissa aiheissa kirjat ovat turvallisempia tietolähteitä. l 22 Lapsemme 4/2014

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot