UUTISKIRJE. Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden (LAPE) kehittämishankkeen. joulukuu 4/2018. LAPE-gaala nosti esiin muutoksen airueita

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden (LAPE) kehittämishankkeen 1 UUTISKIRJE joulukuu 4/2018 Etelä-Pohjanmaan LAPE-hankkeen uutiskirjeessä kerrotaan hankkeen ajankohtaisia asioita. LAPEmuutosohjelma koskee kaikkia lasten ja perheiden parissa toimivia. Olethan osaltasi varmistamassa tiedonkulkua organisaatiossasi. Sisällys LAPE-gaala nosti esiin muutoksen airueita 1 LAPE ei lopu, vaan muuttaa muotoaan 4 20 nostoa hankkeen tuloksista 5 Muutostyön organisoituminen hankkeen aikana Muutostyön organisoituminen hankkeen jälkeen 2019 eteenpäin 7 Perhekeskuskehittäminen 8 Juurruttamistoimenpiteet 9 Kiitos! 11 LAPE-gaala nosti esiin muutoksen airueita Etelä-Pohjanmaan LAPE-hanke kokosi asiakaskehittäjiä ja ammattilaisia LAPE-gaalaan Gaala konkretisoi LAPE:n kehittämistyön tulokset uusiksi varhaiskasvatuksen, koulun, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä seurakuntien ja järjestöjen toimintamalleiksi ja toi esille niiden käytännön toteuttajat. Tilaisuudessa palkittiin kunniamaininnalla ansioituneita lasten ja perheiden palveluiden suunnannäyttäjiä viidessä eri kategoriassa: 1) Alueiden perhekeskuskehittäjät, 2) Näyttöön perustuvien menetelmien levittäminen, 3) Lapsiystävällisen hallinnon kehittäjät, 4) Yhdessä tekemisen ja integraation suunnannäyttäjät sekä 5) Erityispalveluiden suunnannäyttäjät.

2 2 Lue hankekoordinaattori Satu Mäki-Fossin nostot LAPE-gaalasta ja työskentelyn jatkumisesta ammattilaisten verkostoissa: uusiep.fi/ajankohtaista Hankejohtaja Maria Kaisa Aula onnittelemassa kunniamaininnan saajia. Näyttöön perustuvien menetelmien levittäminen -kategoriassa palkittiin yhteensä 17 varhaiskasvatuksen ja perheneuvolan ammattilaista. Gaala kokosi yhteen maakunnan lasten ja perheiden palveluiden kehittämisessä mukana olleita toimijoita. Kokemusasiantuntija Sini Kirvesmäki nosti esiin perheen varhaisen tuen merkityksen ja käyttäjälähtöisen kokemustiedon merkitystä.

3 3 Lapualla on syytä hymyyn! Kunniamaininnan ottivat vastaan rehtori Marika Pohjoispää, terveydenhoitaja Raija Mäki, kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie ja hoitotyön johtaja Carita Liljamo. Kunniamainintoja jaettiin yhteensä 68 kappaletta viidessä eri kategoriassa. Katso lista kunniamaininnan saaneista osoitteessa uusiep.fi. Erityispalveluiden suunnannäyttäjissä palkittiin niin kokemusasiantuntijoita kuin myös ammattilaisia.

4 4 LAPE ei lopu, vaan muuttaa muotoaan LAPE-muutosohjelma on merkinnyt laaja-alaista, monien toimijoiden yhdessä toteuttamaa ja yhteneviin tavoitteisiin suuntautunutta kehittämistyötä, johon ovat oman panoksensa antaneet eri ministeriöt, järjestöt, kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat, yritykset sekä jo toimivat ja rakenteilla olevat maakunnat. LAPE:n tavoitteeksi on asetettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin vahvistaminen, lapsen oikeuksien ja lapsiystävällisen hallinnon edistäminen sekä lapsi- ja perheystävälliset työyhteisöt. LAPE-kehittämistyö jatkuu vuodelle 2019 suunnitelluilla siltaustoimilla. LAPE-muutosagentit jatkavat työtä maakunnissa ja heidän rinnalleen tulee Opetushallituksen ohjauksessa toimivat viisi kunta-agenttia, joista kunkin työkenttänä on tuleva yhteistyöalue. Kunta-agenttien toiminnan tavoitteena on tukea tulevien maakuntien sote-palveluiden ja kuntien sivistystoimien yhteistyörakenteiden muodostumista. Samaan tavoitteiseen tähtäävät myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamina vuosina toteutettavat LAPE-Akatemiat. Niissä valmennetaan kuntien ja tulevien maakuntien johtoa luomaan tarpeelliset yhdyspintasopimukset ja -rakenteet, joilla varmistetaan sujuva tuki lapsille ja nuorille uusissa hallintorakenteissa. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen vuonna 2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjaamana maakuntien yhteisenä, tuloksekkaaksi osoittautuneena kehittämistyönä. Samalla toimintamallilla toteutetaan myös lastensuojelun systeemisen toimintamallin implementointia, jota Etelä-Pohjanmaalla toteutettavan SyTy!-hankkeen sisältöön on liitetty myös maakunnallisen lastensuojelun perhehoidon toimintamallin kehittäminen. Tuleville yhteistyöalueille sijoittuvien kaikkein vaativimpiin palvelutarpeisiin vastaavien osaamisja tukikeskusten (OT-keskus) kehittämistyö jatkuu tulevilla yhteistyöalueilla sosiaali- ja terveysministeriön ohjaamana. Lapsistrategia valmistelu on käynnistynyt LAPE-muutosohjelman toteutuksen rinnalla opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä ohjauksessa. Sen tavoitteena on käynnistää laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta sekä vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa. Sekä LAPE-muutosohjelman, että Lapsistrategia valmistelun tavoitteena on olla rakentamassa hyvän elämän edellytyksiä maamme lapsille, nuorille ja perheille. Eija Ala-Toppari-Peltola, muutosagentti, ,

5 5 20 nostoa hankkeen tuloksista Hankkeen kaikkia kolmea kehittämiskokonaisuutta koskevat tulokset: 1. Käynnistettiin kansallisen LAPE-muutosohjelman toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Varmistettiin muutosohjelman sisältöjen ja osaamisen juurtumista osaksi nykyisten organisaatioiden sekä rakentuvan maakunnallisen organisaation toimintaa. 2. Yhteistyö ja yhteinen vuoropuhelu lapsi- ja perhepalveluissa lisääntyi eri ammattiryhmien välillä ja sille luotiin alueellinen ja maakunnallinen, pysyvä rakenne. Useat maakunnalliset työryhmät ja verkostot jatkavat yhdenmukaistamiseen ja kansalliseen ohjaukseen suuntaavaa työtä myös hankekauden jälkeen ilman hankkeen koordinaatiota. 3. Laadittiin maakunnallisen sote-valmistelun tueksi esitykset osasta maakunnallisten lapsi- ja perhepalveluiden rakenteista ja/tai sisällöistä (ankkuritoiminnan laajentaminen, lasten lääkinnällisen kuntoutuksen prosessi, perheoikeudelliset palvelut, perhehoito, perhetyö, jalkautuvat palvelut). 4. Asiakasosallisuuden edistäminen on toteutunut kaikessa kehittämistyössä vahvasti: Osana lapsivaikutusten arviointia lapsia on kuultu ja osallistettu esim. uuden koulun suunnittelussa ja kouluverkkoselvityksissä. Käynnistyi Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen lapsiparlamentti. Perhekeskustoimintamallissa perheet on otettu mukaan kehittämiseen perhekeskusalueilla mm. asiakasraatien kautta. Erityispalveluiden kehittämisessä asiakkaat ovat olleet mukana esim. lastensuojelulaitostoiminnan sekä perhehoidon kehittämistyössä.

6 6 Kehittämisosiokohtaiset tulokset (kaikkia kehittämisosioita koskevien nostojen lisäksi): Lapsen oikeuksia ja tietoperustaa vahvistava toimintakulttuurin muutos 1. Edistettiin lapsiystävällistä hallinto- ja toimintakulttuuria tapaamalla kuntien luottamushenkilöitä ja keskeisiä viranhaltijoita, tuloksena sisältöjen huomioiminen muutamien kuntien strategioissa. 2. Edistettiin lapsivaikutusten arviointia koulutuskiertueella sekä LAVA-piloteilla. Laadittiin LAVAhuoneentaulu tsekkauslistoineen sekä Prezi LAVA-ohjeistus. 3. Laadittiin oppaat lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavan johtamisen, kehittämisen ja asiakastyön tueksi sekä osallisuudesta konkreettisine vinkkeineen (SeAMK ja SONet BOTNIA). 4. Kehitettiin työn ja elämän sekä perheystävällinen työpaikan yhteensovittamista sekä EPSHP:lä että maakuntaan siirtyvissä organisaatioissa. Tuettiin perheystävällisten työpaikkakäytänteiden siirtymistä osaksi rakentuvaa maakunnan henkilöstöpolitiikkaa. Perhekeskustoimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen 5. Käynnistettiin perhekeskustoimintamallin alueellinen kehittäminen / edistettiin perhekeskustoiminnan kehittymistä jokaisella maakunnan kahdeksalla alueella. Käynnistettiin maakunnallinen perhekeskustoimintamallin kehittäminen. 6. Luotiin kansallisen ohjauksen sisältävä perhekeskuskortti kehittämisen työkaluksi perhekeskustoimintamallin suunnitteluun, mallintamiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. 7. Kouluttauduttiin laajasti Kasvun tuen vaikuttavaksi tutkittuihin menetelmiin: Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmämenetelmä ja -ryhmänhallintamenetelmä sekä Lapset puheeksi -menetelmä. Käynnistettiin menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen. Lisättiin menetelmäosaamisella yhteistä ymmärrystä sekä ammattilaisten työkaluja perheen ja vanhemmuuden varhaiseksi tukemiseksi. 8. Otettiin käyttöön monialainen Eron edessä -luentoiltojen konsepti vastaamaan vanhempien ja ammattilaisten tiedon sekä tuen tarpeeseen erotilanteissa. Luotiin yhteistyörakenne, jossa järjestöt ja seurakunta ovat merkittävässä roolissa julkisten palveluiden rinnalla erokehittämisessä. 9. Toteutettiin laajasti romanikulttuurin kulttuurikasvatustyötä ja tuettiin maakunnallisen romanityöryhmän käynnistämistä. 10. Luotiin digivapaaehtoistoiminnan malli vanhemmuuden tueksi (MLL Pohjanmaan piiri). Erityis- ja vaativan tason palvelut 11. Työparityö ja yhteisten suunnitelmien tekeminen yhdessä eri toimijoiden kesken on lisääntynyt. Yhteistä työtä tukemaan on laadittu mallinnuksia, käsikirjoja ja esitteitä. 12. Suhdeperustaisuus ja terapeuttinen orientaatio on vahvistunut lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa. Kaikki maakunnan lastensuojelutiimit ovat siirtyneet tai siirtymässä systeemisen lastensuojelun mallin mukaiseen työskentelyyn ja eteneminen on organisoitu. 13. Tietoisuus neuropsykiatristen lasten, nuorten ja perheiden tarpeista on lisääntynyt (Autismisäätiö, Eskoo ja VERSO Kuntoutus Oy). 14. Toteutettiin lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian monitoimijainen perhekuntoutus mukaillen perhetyön mallinnusraporttia (THL) ja levitettiin työtapaa maakuntaan. 15. Uuden Seinäjoelle perustettavan lastensuojelulaitoksen toimintaa on kehitetty lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Kehittämisessä on eri hallinnonalat integroiden huomioitu terapeuttinen näkökulma sekä nuorten ja perheiden näkemykset. 16. Maakunnallisen perhehoidon rakenteen työstäminen ja toteutuksen käynnistäminen jo ennen soteja maakuntauudistuksen voimaantuloa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan osoitteessa uusiep.fi/tutustu/hankkeet Hankkeen tulokset kokonaisuudessaan ja suositukset jatkotoimenpiteiksi kunnille ja maakunnalle Kehittämisosioita käsittelevät kattavammat liitteet jatkon työskentelyn tueksi

7 7 Muutostyön organisoituminen hankkeen aikana Muutostyön organisoituminen hankkeen jälkeen 2019 eteenpäin

8 8 Perhekeskuskehittäminen Alueesi perhekeskusavainhenkilöt: Perhekeskusalue / taustaorganisaatio EP SOTE Isokyrö JIK ky Järvi-Pohjanmaa Kuusiokunnat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Lapua Seinäjoki Suupohja Perhekeskusavainhenkilö Eija Ala-Toppari-Peltola, LAPE muutosagentti eija.ala-toppari-peltola@seinäjoki.fi Sinikka Tapio, varhaiskasvatusjohtaja sinikka.tapio@isokyro.fi Ilmajoki: Jaana Syväjärvi, terveydenhoitaja jaana.syvajarvi@jikky.fi Kurikka: Elise Lepistö, perheiden palvelupäällikkö elilse.lepisto@jikky.fi Sirpa Tuomela-Jaskari, sosiaalipalvelujohtaja sirpa.tuomela-jaskari@alajarvi.fi Jaana Rasi, sosiaalityön johtaja jaana.rasi@kuussote.fi Elisa Roimaa, sosiaalipalvelujohtaja elisa.roimaa@kaksineuvoinen.fi Carita Liljamo, hoitotyön johtaja carita.liljamo@lapua.fi Sirkka Autio, johtava psykologi sirkka.i.autio@seinajoki.fi Tarja Toivonen, hoitotyön johtaja tarja.toivonen@llky.fi Varahenkilö Elina Jaskari, varhaiskasvatuksen erityisopettaja elina.jaskari@isokyro.fi Ilmajoki: Maarit Niemistö, neuvolatyön osastonhoitaja maarit.niemisto@jikky.fi Kurikka: Outi Koskenvalta, varhaiskasvatuspäällikkö outi.koskenvalta@kurikka.fi Hanna Luoma-aho, varhaiskasvatuspäällikkö hanna.luoma-aho@alajarvi.fi Anita Mäkelä, perhepalvelujen palvelupäällikkö anita.makela@pihlajalinna.fi Julia Ekola, perhekeskuskoordinaattori julia.ekola@kaksineuvoinen.fi Raija Mäki, neuvolatyön osastonhoitaja raija.maki@lapua.fi Harri Lintala, sosiaalityön tulosaluejohtaja harri.lintala@seinajoki.fi Esko Kiviniitty, sosiaalipalvelujohtaja esko.kiviniitty@llky.fi

9 9 Juurruttamistoimenpiteet Kansalliset LAPEsiltaustoimet LAPE-muutosagentit jatkavat vuonna 2019 jokaisessa maakunnassa Kunta-agentit tulevien viiden yhteistyöalueen keskuspaikkakunnille (Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku ja Oulu) sekä heidän työtään koordinoimaan 1 htv Opetushallitukseen. Toiminta-alueena koko tuleva yhteistyöalue Maakuntien LAPE-ryhmät jatkavat; muotoutuminen Yhdyspintaselvityksen (STM julkaisuja 8/2018) mukaisiksi yhteistyöryhmiksi Kuntien ja kuntayhtymien päättäjille ja johdolle suunnatut STM/ OKM/ SOMU-yksikön yhteistyönä toteutettavat LAPE-Akatemiat maakunnissa vv Lastensuojelun tiekartan ja systeemisen lastensuojelun toimintamallin toimeenpano maakunnissa (SyTy!-hanke), ohjaus THL Kansallinen lapsistrategiatyö; erillisenä LAPE-siltauksesta STM, OKM Perhekeskus kehittämistyö jatkuu kansallisesti ja maakunnassa, ohjaus THL Yksi lapsi yhteinen tilannekuva -toimintamallin kansallinen kehittämistyö; Työryhmä asetettu saakka STM, OKM LAPE-teesit lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluiden valmistelun tueksi Päätösten tueksi sarja STM Päähanke Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden laaja-alainen kehittämistyö on virittänyt lasten ja perheiden palveluiden suunnan kansallisen ohjauksen mukaiseksi. Työ jatkuu alueellisesti ja maakunnallisesti monella tasolla. Toiminta osaksi organisaatioita - Osa toimenpiteistä on viety tai tullaan viemään osaksi kuntien ja maakuntien strategioita ja suunnitelmia. - Kehittäminen jatkuu hankeaikana alueille muodostuneissa rakenteissa (esim. perhekeskustyöryhmät). - Kehittämistyöhön osallistuneet asiantuntijat vievät tietoa työyhteisöihinsä. Toiminta osaksi käytännön työtä - Osa kehittämistoimenpiteistä on otettu suoraan käyttöön (esim. näyttöön perustuvat menetelmät, perheystävällisten työpaikkakäytäntöjen levittäminen, lastensuojelun monitoimijainen perhekuntoutus, uuden lastensuojelulaitoksen toiminnan käsikirja). - Menetelmien jatkumollisuus on varmistettu kouluttamalla runsaasti menetelmäkouluttajia menetelmäosaajien rinnalle. - Menetelmien koordinoinnin ja levittämisen tueksi on luotu rakenteita ja laadittu sopimuksia vastuista. Esim. Ihmeelliset vuodet -ryhmänhallintamenetelmien koulutusten koordinoinnista vastaa jatkossa Etelä-Pohjanmaan varhaiskasvatuksen täydennyskoulutus ETEVÄ. Työryhmärakenne v eteenpäin - Kehittämistyöryhmiin osallistuneet vievät osaamista ja kehittämistoimenpiteiden sisältöjä omiin organisaatioihinsa. - Osa monialaisesta työryhmätyöskentelystä päättyy ja niiden tuottama tieto hyödynnetään lapsi- ja perhepalveluita koskevassa maakuntavalmistelussa sekä kuntien kehittämistyötä viitoittavana materiaalina - Osa työryhmistä jatkaa edelleen kehittämistyötä ja niiden kautta käsitellään myös toteutunutta työskentelyä (mm. raportit) - Osaan toimenpiteiden jatkokehittämiseksi on suunnittelussa palkata henkilöstöä (esim. alueilla perhekeskuskoordinaattori, maakunnallisesti systeemisen lastensuojelun juurruttaminen ja levittäminen sekä maakunnallisen perhehoidon käynnistäminen)

10 10 Materiaalit juurruttamisen tueksi - Tsekkauslistat, käsikirjat, suositukset, raportit juurruttamisen tukena ( - Hankkeen ja osahankkeiden yhteinen loppuraportti laaditaan siten, että se toimisi juurruttamisen tukena. Se sisältää työryhmien jatkotyöskentelyä tukevaa materiaalia. SeAMK & SONet BOTNIA - SONet BOTNIA on järjestämässä hankkeiden juurruttamisen tueksi Kehittämisen kierrätyspäivä -tilaisuutta helmikuussa. - Tietoperustaisuuden ja lapsen oikeuksien huomioinnin tueksi valmistuneen oppaan juurruttamista jatketaan vuonna Osallisuusfoorumeiden toteuttamisesta syntyneen oppaan juurruttamista jatketaan vuonna Kehittämistoimintaan osallistuneet sosionomiopiskelijat vievät osallistamisen osaamista tuleviin työtehtäviinsä - Muutoksen tuki -työpajaan osallistuneet asiantuntijat vievät tietoperustaisuuden hyödyntämisen ja lapsen oikeuksien edistämisen näkökulmia työyhteisöihinsä - Syntyneitä materiaaleja voidaan hyödyntää osana opetusta MLL Pohjanmaan piiri MLL Pohjanmaan piirissä digiapaaehtoistoiminnan malli jatkuu osana MLL Pohjanmaan piirin toimintaa. Porinaa perheestä -sivusto osana piirin perheelle suunnattua viestintää jatkuu. Paikallisesti tukemaan perheiden tarpeita voidaan luoda alaryhmiä sivustolla. MLL koordinoimassa Lapsivaikutusten arvioinnin maakunnallista työryhmää. MLL Pohjanmaan piiristä Anu Palomäki osallistuu seuraavilla alueilla perhekeskustyöryhmiin: Seinäjoki, Lapua, Ky2N, Isokyrö, Kuusiokunnat. Eskoo Eskoo jatkaa LAPE-sisältöjen juurruttamista omassa organisaatiossaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä. Vuosi 2019 on nimetty osallisuuden vuodeksi ja osallisuuden nostaminen läpi kaiken toiminnan on fokuksessa. Luo luottamusta, suojele lasta -kokonaisuutta tullaan edelleen viemään lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Eskoon on mukana maakunnallisessa sote-valmistelussa mm. vammaispalveluiden ja kuntoutuksen kokonaisuutta valmistelevissa ryhmissä. Autismisäätiö Autismisäätiö tarjoaa jatkossakin palveluja ja tukea neurokirjon lapsille, nuorille ja perheille. Vertaisryhmiä järjestetään säännöllisesti ja konsultaatiota perustasolle on edelleen saatavissa. Osahankkeen aikana selkiytynyt perhetyö tukee perheitä, joissa lapsella tai nuorella on neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Diagnoosi ei palveluissamme ole välttämätön. Haluamme tukea myös yläkouluikäisten ja jatko-opinto ikäisten nuorten oppimista ja hyödynnämme palvelutarjonnassamme nuorten kyselystä esiin nousseita tietoja. Tarkoituksemme on näkyä entistä lähempänä lapsia, nuoria ja perheitä. (terveyspalveluissa, perhekeskuksissa, ohjaamoissa ja internetissä) VERSO Kuntoutus Oy VERSO Kuntoutus Oy aikoo jatkaa juurruttamista omaehtoisesti kevään 2019 ajan. Käytännössä perustasolle viedään erityispalveluiden konsultaatiota maksutta. Alustana erilaisia ryhmiä: Kurikassa, Seinäjoella, Kauhajoelle tulossa mahdollisesti. Lapualle myös viritelty, Isokyrö on myös kutsunut. Ryhmät ovat käytännössä melko samanlaisia kuin koulun oppilashuollon työryhmät. Ryhmien kokoonpanot vaihtelevat, joissain alueilla yli sektorirajat ylittäviä ryhmiä ja alueena koko kaupungin toiminta, joissain tietylle sektorille painottuva.

11 11 Kiitos! Eija Ala-Toppari-Peltola, muutosagentti Satu Mäki-Fossi, hankekoordinaattori Auli Romppainen, toimintakulttuurin muutos Noora Aarnio, erityis- ja vaativan tason palvelut Anu Leinonen, perhekeskustoimintamalli Emmi Tietäväinen, perhekeskustoimintamalli Marita Mäntyniemi-Koivisto, hanketyöntekijä Hannu Pihlaja, asiantuntija-assistentti Osahankkeet: SeAMK & SONet BOTNIA MLL Pohjanmaan piiri Autismisäätiö Päivi Rinne, koulutuspäällikkö Eeva-Maria Latva-Rasku, toiminnanjohtaja Heli Myllymäki, aluekoordinaattori Anne Saarijärvi, kehittämissuunnittelija Anu Palomäki, koordinaattori Sonja Kälvinmäki, hanketyöntekijä Anna Granlund, koordinaattori VERSO Kuntoutus Oy Pirita Hämäläinen, toimitusjohtaja Mari Haapala, projektityöntekijä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo Heidi Pakkala, hanketyöntekijä Hankkeen materiaalit löytyvät osoitteesta: uusiep.fi/tutustu/hankkeet/#etela-pohjanmaan-lape-hanke Hankkeen facebook-sivut toimivat vielä vuoden 2019, vaikka niitä päivitetään harvemmin. Seuraa LAPE-muutosta somessa: #lapemuutos #eplape