Suomen keskiaikaiset linnat Oppimateriaalia iltapäiväkerhoille ja alakouluille. Toukokuu2011

Transkriptio

1 Suomen keskiaikaiset linnat Oppimateriaalia iltapäiväkerhoille ja alakouluille Toukokuu2011 Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry v. 2011

2 Inari Grönholm ja Liisa Piironen Visuaalinen suunnittelu Bo Grönholm Kiitokset: Inkoon Merituulen IP-toiminta Esbo svenska församlingens Eftis i Finnå Maskun Askaisten koulun IP-toiminta Hämeenlinnan kaupungin IP-toiminta Lasten liikuntatuen IP-toiminta, Hämeenlinna Mattby svenska Eftis Savonlinnan kaupungin IP-toiminta Savonlinnan 4H IP-toiminta Savonlinnan srkn:n IP-toiminta MLL:n IP-toiminta Suomenlinnan ala-asteen IP Aboa Vetus Ars Nova museo Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Savonlinnan maakuntamuseo Erityinen kiitos: Heidi Kallioinen Reija Rocklin

3 1. Olavinlinna 1840, Väritetty litografia P.A.Kruskopfin laveerauksesta Vanhat linnat Suomen kartalla Miten käytän tätä sivustoa? Aineisto on kohdennettu ensisijaisesti opettajille ja kerhojen ohjaajille, mutta oppilaat ja kerholaiset voivat myös ohjatusti tutustua sivustoon. Aineisto koostuu tehtäväehdotuksista, tehtävien taustatiedoista, kuvista ja teko-ohjeista. Aihekokonaisuuksia on kuusi Tutkiva oppiminen ja linnasalkku Opetuksessa on kaksi tukijalkaa: omakohtaiset kokemukset ja tieto. Tutkivassa oppimisprosessissa oppiminen lähtee elämyksistä ja lapsen tai nuoren luontaisesta halusta etsiä merkityksiä kokemalleen. Omia havaintoja voidaan työstää sanoin, kuvin tai esimerkiksi tanssien ja näytellen. Tärkeintä on ajattelun kehittyminen ja uudet oivallukset Oppimisen kannalta on hyödyksi, että oppilaat tekevät portfolion, joko henkilökohtaisen tai koko ryhmän yhteisen. Portfolioon kerätty materiaali tekee näkyväksi oppimisprosessin. Muodoltaan se voi olla A3- kokoinen piirustuspaperista tehty kansio, viivaton vihko tai iso laatikko. Tekijät valitsevat itse mitä salkkuun kerätään, luonnoksia, valokuvia, piirroksia, esineitä ja omia arviointeja ja tarinoita. 1. Tällaisessa linnassa minä asun 2. Vanhat linnat Suomen kartalla 3. Linnan rakentaminen 4. Arkeologiset kaivaukset 5. Totta ja tarua linnan elämästä 6. Pidot linnassa Aineisto on jaettu kahteen PowerPointohjelmaan Ensimmäinen on Vanhat linnat Suomen kartalla ja toinen Narrin tarinoita. Opettaja tai kerhon ohjaaja voi valita aiheista kulloinkin parhaiten opetukseen soveltuvia osioita. Aihekokonaisuuksia toteutettaessa opetusta voidaan eriyttää siten, että oppilaat tai kerholaiset suorittavat eri tehtäviä, joista kootaan kokonaisuus. Päätöskeskustelussa jokainen kertoo omasta työstään toisille. Osa tehtävistä soveltuu ryhmä- tai parityöskentelyyn. 1.

4 1. Tällaisessa linnassa minä asun 2. Helsingin kuvataidekoulun oppilaiden (7v.) linnoja Narrin tarinoihin. Tehtävä 1 Aloitustehtävänä ja johdatteluna aiheeseen tehdään piirustus tai maalaus: Tällaisessa linnassa minä asun. Työvälineinä voi käyttää liituvärejä, puukyniä tai pehmeitä lyijykyniä (2B-4B) Tehtävään soveltuvat myös peitevärit ja vesivärit. Tehtävän tavoite Omia mielikuvia työstämällä valmistetaan maaperää seuraavien tehtävien tietoaineksen vastaanottamiselle. Turun linnan rekonstruktio 1200 ja 1300-luvun vaihteesta 2.

5 2.1. Vanhat linnat Suomen kartalla, missä linnat sijaitsevat? Tehtävä 2 Suomen kartta, valokuvia ja piirroksia linnoista Tarkastellaan yhdessä Suomen karttaa. Missä linnat sijaitsevat? Tutkitaan kuvia linnoista ja piirretään esimerkiksi pyöreille paperipaloille linnoja kuvaavat merkit, jotka sijoitetaan kartalle. Tehtävä soveltuu ryhmätyöksi. 4. Vanerista kuviosahalla leikattu Suomen kartta. Linnojen sijainnit on merkitty magneettinapeilla. Suomi kuului Ruotsin kuninkaan vallan alle yli kuusisataa vuotta. Tuona aikana rakennettiin Suomeen useita hallinto- ja puolustuslinnoja, joista yhä hyvässä kunnossa ovat Turun linna, Hämeen linna, ja Olavinlinna. Ne ovat nykyisin museoina ja juhlatilaisuuksien pitopaikkoina. Kajaanin linna, Kastelholma ja Raasepori ovat pahoin raunioituneet. Linnat rakennettiin puolustamaan Suomen aluetta ja niissä linnanherrat hallitsivat kuninkaan alamaisia kuten sotilaita, käsityöläisiä ja talonpoikia. Linnan elämä keskiajalla oli miekan kalsketta, tykinjyrinää ja arkisia askareita. Linnan herran ja rouvan lisäksi hoviväkeen kuului hovineitoja, ritareita, pappi ja kirjuri sekä veronkantaja. Alamaisten oli tuotava kuninkaalle veroina viljaa, kalaa, lihaa, ja turkiksia sekä poltto- ja rakennuspuuta. Sotamiehet puolustivat linnaa ja joskus naisetkin joutuivat tarttumaan aseisiin. Sodan aikana lähiseutujen asukkaat hakivat suojaa linnan muurien sisäpuolelta. Väkeä oli paljon rauhan aikanakin arjen elämän pyörittämiseen. Linnassa tarvittiin leipomoa, kokkeja, puuseppiä, seppiä, hevosmiehiä, kankureita ja kivityömiehiä. Ohje Tunnustellaan vanerista tai pahvista tehtyä karttaa silmät kiinni ja verrataan tunnustelukarttaa oikeaan Suomen karttaan ja tarkastellaan ympärillä olevia meriä ja naapurimaita sekä sijoitetaan Ahvenanmaa saarineen paikoilleen. Vanerikartalle liimataan magneetit linnojen kohdalle, samoin jos kartta on tehty tukevasta pahvista. Pahvipaloille piirretyt linnat varustetaan myös magneeteilla jolloin ne voidaan sijoittaa kiinni oikeisiin maantieteellisiin paikkoihinsa. Tavoite Tavoitteena on hahmottaa Suomen kartan ääriviivat tunnustelemalla ja ymmärtää keskiaikaisten linnojen rakennuspaikkojen valinta maan puolustuksen ja Ruotsin vallan laajenemisen näkökulmasta. 3.

6 2.2. Vanhat linnat Suomen kartalla Ohjeita kuvien katseluun Minkälaisia rakennusmateriaaleja käytettiin linnojen muureissa, kattorakenteissa ja sisäseinissä, tarkastele miten tiilien ja kivien väri vaihtelee? 6. Olavinlinna 7. Raasepori Minkä muotoisia ovat tornit ja muurien reunat? Minkälaisia portit ovat? Minkälaisia ampuma-aukot ovat? Onko linnoissa laskusiltoja? Ympäröikö linnoja vallihauta tai vesistö? 8. Kastelholma 9. Kajaanin rauniolinna Millaisia asioita on vanhoissa piirroksissa tai maalauksissa kuvattu sekä linnan muurien sisäpuolella että linnan pihalla ja mitä näkemäsi kertoo elämästä ennen aikaan? 10. Hämeen linnan tiiliseinää 11. Turun linna 12. Perspektiivipiirros Olavinlinnasta nykyasussa 4.

7 2.3. Vanhat linnat Suomen kartalla Tehtävä 3 Tutki kuvia linnoista. Piirrä erilaisin piirtimin tai peitevärein linnojen torneja, portteja, ikkunaaukkoja, laskusiltoja, eläimiä, ihmisiä, esineitä ja luontoa. Tavoite Tavoitteena on havaintojen teon harjoittelu ja havainnoista kertominen sanallisesti sekä saattaminen kuvalliseen muotoon. 13. Hämeen linna 14. Aatelisneito puolusti linnaa miesten ollessa sodassa. Kuvia tarkastellessa keskustellaan aiheesta, miten vanhoista linnoista pidetään huolta. Osa niistä on jo rappeutunut pahasti huonon hoidon takia. Osasta on pidetty huolta vuosien varrella. Nykyisin Museovirasto tutkii, korjaa ja kunnostaa linnoja, jotta ne säilyisivät vielä satoja vuosia tuleville sukupolville. 15. Elämää ja vilskettä Turun linnassa. Linnan kirkossa on kauniit tähtiholvit. 16. Hattulan Pyhän Ristin Kirkon ja Hämeen linnan tiilet valmistettiin läheisessä tiilitehtaassa. 17. Pienoismalli Raaseporin linnasta ja kylästä. Nykyisin merenlahti on vetäytynyt kauas linnasta. 5.

8 3.1 Linnan rakentaminen Tehtävä 4 Ryhmätyö: Linnan muurien suunnittelu puolustustorneineen 18 a. Pienoismallia rakentamassa 18 b. Pienoismalli aaltopahvista Puolustustarkoitusta varten linnat rakennettiin vahvoiksi. Muurit rakennettiin paksuiksi ja niissä oli puolustustorneja ampumaaukkoineen. Linnan rakennuksien ja sisäpihan ympärille rakennettiin vielä muurit vihollisen pääsyn estämiseksi linna-alueelle. Jos linnaa ei ympäröinyt vesi, rakennettiin vallihauta linnan ympärille. Asuminen linnoissa ei ollut kovin mukavaa, koska paksujen muurien takia ne olivat kylmiä sekä talvella että kesällä. Siksi asuintiloissa oli taljoja, ryijyjä ja uuneja. Raikasta juomavettä saatiin linnan muurien sisäpuolella olevasta kaivosta, mikä oli tärkeää erityisesti silloin kun linnaa piiritettiin. 19. Pienoismalli selluvillasta Ohessa on Olavinlinnan pohjakaava, jonka voi suurentaa isolle paperille. Halutessa pohjakaavaan voi myös maalata kankaalle tekstiilivärein ohjeen mukaan. Sopikaa työnjaosta, kuka rakentaa linnarakennuksen, kuka tornit, kuka torneja yhdistävät muurit portteineen, viirit, laskusillan ja kaivon, eläimet, hevoset, lehmät ja lampaat. Sijoittakaa valmiit rakennuksen osat pohjakaavaan. Linnan rakennusmateriaalina voidaan käyttää pahvia, savea, muovailuvahaa tai paperimassaa ja pintamateriaalina pieniä kiviä. Laskusilta voidaan tehdä puusta. Tavoite Tavoitteena on keskustelun ja oman työskentelyn avulla tutustua keskiaikaisen linnan alkuperäiseen tehtävään puolustus- ja asuinlinnana sekä linnan rakentamiseen. Pohditaan myös miksi ne sijoitettiin eri puolille maata. Tavoitteena on hyödyntää työskentelyssä lasten ja nuorten mahdollisia omakohtaisia kokemuksia linnavierailuista. 6.

9 3.2 Linnan rakentaminen/työohje Linnan rakennusohje Linna rakennetaan kolmiulotteisista kappaleista kuten kuutioista, lieriöistä, kartioista ja pyramideista. Materiaalina voi käyttää kartonkia tai aaltopahvia. Kerää monen kokoisia kenkälaatikoita, pahvirasioita, purkkeja ja maitotölkkejä. Avaa ne ja käytä avattuja koteloita malleina ja muotteina kun leikkaat esimerkiksi aaltopahvista kuvan osoittamia arkkitehtonisia kappaleita. Voit suurentaa ja pienentää mittakaavaa. Muista varustaa kappaleet kiinnitysläpillä. Niiden avulla voit vaivattomasti liimata kolmiulotteiset kappaleet linnan rakentamista varten. Voit käyttää apuna myös maalarinteippiä. Niitit ja kuumaliima soveltuvat myös työskentelyyn. Linnan maalaamiseen soveltuvat peitevärit. Pintaan voi liimata myös vaikka hiekkaa ja pieniä kiviä. Darwi- massasta saa hyvää muurauspintaa. Linnan pihalle ja ympäristöön voit tehdä puita piirtämällä tai maalaamalla tai keräämällä varpuja ja sammalta rakennusmateriaaliksi. Keskiajalla oli linnoissa kotieläiminä lehmiä, lampaita ja sikoja. Hevonen oli tärkeä työjuhta ja ratsu. 20 b 7.

10 4.1. Arkeologiset kaivaukset 21. Arkeologinen kaivaus Raaseporin linnan muurien ulkopuolella. (Koeoja) 22. Linnan sisäpihalla on ollut keittiö ja varastoja. 23. Kaivausalue on ruudutettu käyttäen tikkuja ja lankoja. Arkeologit ovat taitavia selvittämään rikkoutuneista esineistä niiden alkuperän. Saviruukun palasista saadaan selville esimerkiksi mistä kaukaa ruukku on peräisin. Kaivauksilla työskentelevät poistavat maata kerroksittain varovasti pienin erin, jotta mikään ei jäisi huomaamatta. Työvälineinä käytetään pieniä lapioita, harjoja, rikkalapiolta ja ämpäreitä sekä esineiden erottamiseksi hiekasta ohutsilmäistä verkkoa. Työvälineet ovat joka kodin arkipäivän tavaroita. Maakerroksen väristä voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi onko paikalla ollut tulipesä. Alimmissa maakerroksissa olevat esineet ovat yleensä vanhimpia. 25. Kaivaukselta löytynyt rautanaula. 24. Pienet tutkijat työssään. Arkeologi jatkaa tutkimuksiaan työhuoneessaan, jossa uudet löydöt ajoitetaan aiemmin löydettyjen esineiden ja kirjoista saatavien tietojen pohjalta. Esineet luetteloidaan, piirretään ja valokuvataan. Jokaisen esineen löytöpaikka merkitään kaivausalueesta tehtyyn karttaan tarkasti. Narrin kirjavinkki: Helsinki Helsingin kaupungin alla Kaupunkiarkeologisia sarjakuvia. Helsingin kaupunginmuseo

11 4.2. Arkeologiset kaivaukset 28. Hämeen linnan koristeellinen tiiliseinä on ainutlaatuinen koko Pohjolassa 32. Kultasormus 31. Lasipikari 33. Punasaviruukun palanen Linnoissa vietetystä elämästä ja siellä eläneistä ihmisistä saadaan tietoa vanhoista asiakirjoista kuten kuninkaan käskykirjeistä, veronkantokirjoista tai aikalaisten kuvauksista. Myös maalaukset ja piirrokset ovat historiallisen tiedon lähteitä. Arkeologiset kaivaukset ovat erinomainen tietolähde tutkittaessa menneiden aikojen elämää. Kaivauksissa löydetyt arkisen elämän jäänteet kuten työkalut, saviruukun palaset, lasipikarin sirpaleet, kankaanpalaset, nahkakengän pohjat, hevosenkengät ja naulat kertovat työtavoista, ruokailusta ja vaatetuksesta. Eläinten luista ja kasvien siemenistä voidaan tehdä päätelmiä paikalla asuneiden ihmisten ruokavaliosta. Pelinopat kertovat miten linnoissa on kulutettu aikaa pelaamalla ja leikkimällä. Entiseen aikaan aikuisetkin leikkivät. 30. Kalan suomuja ja nikamia Tehtävä Turun Aboa Vetusmuseon kaivauksissa löydetty sian kallo. Tutki kuvassa olevia esinelöytöjä, esineiden muotoja ja yksityiskohtia. Kuvittele olevasi arkeologi, joka on juuri löytänyt erilaisia vanhoja esineitä ja esineiden sirpaleita. Maakerroksista voi paljastua ruukun palasia, pikarin sirpaleita, koruja, kenkiä, nappeja, pelinoppia tai rautaisia avaimia. Muovaile savesta, muovailuvahasta tai mehiläisvahasta esinelöytöjäsi. Laadi yhdessä ryhmäsi kanssa kaivausalueesta kartta, jonka ruudutatte noin viiden sentin ruutuihin. Asettakaa ruutuihin kaikki arkeologiset löytönne. Teoksen äärellä keskustellaan minkälaista on arkeologin työ, mistä hän saa tietoja ja mitä esineet kertovat elämästä menneinä aikoina. Tavoite Tavoitteena on tutustua arkeologin työhön eläytymisleikin avulla ja harjoitella aikakäsitettä. 9.

12 5.1 Totta ja tarua linnan elämästä/asukkaat Tutkitaan linnojen arkisesta elämästä säilynyttä historiallista aineistoa. Linnan elämä oli monipuolista. Tarvittiin kaikenlaista osaamista ja erilaista ammattitaitoa kuten: 34. Linnanherra Linnan emäntä Piika - Leipureita - Kokkeja - Kankureita - Hevosmiehiä - Fatabuurin vartioita, Fatabuuri oli varastoaitta, Kuninkaan kammari - Sotilaita - Ritareita - Linnanneitoja - Narri Vaatteista, asusteista ja koruista saattoi päätellä kantajansa arvoaseman linnassa. Nuori aatelismies Linnoissa uskottiin asustavan myös koko joukko taruolentoja kuten vetehisiä, haamuja ja tonttuukkoja. Näillä asukeilla oli omat tärkeät tehtävänsä, joista kerrotaan vanhoissa tarinoissa. 10.

13 5.2 Totta ja tarua linnan elämästä/heraldiikka 35. Tott-suvun vaakunoita Tehtävä 6 Suunnitellaan oma vaakuna lippuun, viiriin tai kilpeen. Tukeva paperi ja pahvi ovat sopivia materiaaleja työskentelyyn. Ennen työhön ryhtymistä jokainen pohtii millainen kuva-aihe kertoo omista harrastuksista tai suvun juurista. Vaakunoihin yksinkertaistetaan aina kuva-aiheet ja niissä käytetään heraldisia vaakunan pintajakoja ja heraldisia värejä. 37. Tott-suvun viiri Heraldinen vaakunan pinnan jako Vaakunakilpi jaetaan tavallisesti kahtia pystysuoraan tai vaakasuoraan. Vaakuna voidaan jakaa myös neljään osaan kuten viereisessä Tott- suvun vaakunassa. Vaakunan pinnan jako tarkoittaa yleensä, että kaksi tai useampi suku on ottanut käyttöön yhteisen vaakunan. Jos pintoja halutaan kolme käytetään esimerkiksi kolmiota ja jos pintoja halutaan viisi niin neljään jaetun kilven keskelle asetetaan viides pinta neliön muotoisena. 36. Ritari ja keppihevonen. 38. Vaakunakilpiä. Heraldiset värit Heraldiikassa käytetään seuraavia värejä: punainen, sininen, vihreä, musta sekä metallivärit: valkoinen/hopea ja kulta/keltainen. Värisääntönä on, että väripinnat asetetaan niin, että väripinta ja metalliväri vuorottelevat, eivät siis pääsäännön mukaan ole vierekkäin. 11.

14 5.3. Totta ja tarua linnan elämästä/linnan puolustus Keskiaikaisia taisteluvarusteita ja käsiaseita ennen ampuma-aseiden aikakautta. Miekkailu ja jousiammunta ovat nykyisin urheilulajeja. 39. Varsijousta käytetään yhä metsästyksessä. 12.

15 5.4. Totta ja tarua linnan elämästä /miekkailua a. 41b. 42a. Tehtävä 7 Miekkailu on nykyisin urheilulaji, mutta keskiajalla miekkoja käytettiin taistelussa. Miekkailussa on tarkat säännöt ja askelkuviot. Tehkää ohjeen mukaan sanomalehtipaperista miekkoja ja harjoitelkaa askelkuvioita. 42b. Tarvitset sanomalehtipaperia ja maalarinteippiä. Ota päivälehdestä 8-10 aukeamaa ja levitä ne auottuna päällekkäin. Aloita yhdestä kulmasta rullaamaan paperinippua tiukalle rullalle suunnaten vastakkaista kulmaa kohden. Kun olet rullannut nipun kokonaan, kiinnitä se kiertämällä maalarinteippiä keskikohdalle ja sen molemmin puolin. Tee sen jälkeen kädensija taittamalla nippu kaksin kerroin ja kiinnitä taite maalarinteipillä. Miekka on valmis. Voit maalata miekkasi vaikka peiteväreillä. 13.

16 5.5. Totta ja tarua /soittoa ja piiritanssia 43. Keskiajalla tanssittiin piirissä suuntia vaihdellen tai ketjussa laulaen ja soittaen. 44. Ulkona tanssittiin toreilla ja pihoilla. Tehtävä 8 Harjoittele tanssiaskelkuvioita ja suunnittele omia pieniä tansseja. Voit käyttää myös keskiajalta peräisin olevia soittimia, kuten tamburiineja, kulkusia, rumpuja, nokkahuiluja ja helistimiä. (Wikipediasta löydät hakusanalla: keskiaikaisten tanssien askelkuvioita) Arkinen elämä linnoissa oli usein ankeaa ja työnteko raskasta. Kuitenkin linnoissa myös juhlittiin, kun linnanherra sai vieraita tai oli jokin vuotuinen juhlapäivä. Tuolloin linnan juhlasali koristeltiin, musisoitiin, laulettiin sekä nautittiin hyvää ruokaa. Tehtävä 9 Tee oma soitin. Soittimen voi koristella nauhoin ja helmin ja maalata värilliseksi. Keskiajalla oli soittimien tekijöitä, mutta yksinkertaisia soittimia saatettiin tehdä itsekin. Jätemateriaalit soveltuvat erilaisten soittimien kuten marakassien ja sadekeppien tekoon. Eri paksuisten puukeppien sointi vaihtelee korkeasta matalaan. Kumisevat astiat ovat hyviä rumpuja. Marakassin voi valmistaa pääsiäismunan muovisesta kuoresta, tyhjistä muovipulloista tai säilykepurkeista. Ne täytetään hiekalla, kivillä, kuivilla herneillä tai ohranjyvillä. Ääni vaihtelee kuoren materiaalin ja sisällön mukaan. Sadekeppi, vanha intiaanien soittoväline, valmistetaan täyttämällä muovi- tai kartonkiputki herneillä ja hiekalla. Putken päät suljetaan kankaalla, jonka ympärille kiinnitetään koristeellinen nyöri. Putken läpi työnnetään spiraalin muotoisesti rautanauloja. Putkea hitaasti liikuttelemalla saadaan sadetta muistuttavaa ääntä. Kirjastojen musiikkiosastoilta on lainattavissa keskiaikaista musiikkia. 14.

17 5.6 Totta ja tarua/ryijy ja tapetti 45. Tapettimalli 1800-luvulta 46. Ryijymalli 1750-luvulta 47. Turun linnasta 1500-luvulta löydetyt ryijyt olivat luonnonvärisiä. Langat olivat luonnonväreillä värjättyjä. Ryijyjä käytettiin peitteinä nukkapuoli alaspäin. Tehtävä 10 Suunnittele oma tapettimalli. Piirrä kuvio pahville tai tukevalle kalvolle. Leikkaa auki kuvio-osa niin saat shabloonan jonka avulla voit monistaa kuvion joko paperille tai kankaalle. Kivilinnat olivat kylmiä asua. Lattiat ja penkit olivat puuta, mutta kivisistä seinistä hohkasi kylmyys. Linnan Fatabuurissa, linnanherran varastossa säilytettiin ryijy- ja höyhenpeitot, tyynyt ja lakanat sekä muut arvokkaat tekstiilit ja esineet. Fatabuurissa työskentelivät emännän johdolla kehrääjät ja kutojat. Hienot vieraat saivat nukkua höyhenpatjoilla ja tyynyillä ja joko pellavaisilla tai nahkaisilla lakanoilla. Tavallinen väki nukkui oljilla, joiden päälle oli levitetty pistelyä estämään villainen alusvaippa. Ryijyjen villasta ja hampusta tehty nukka lämmitti nukkuessa, penkillä istujaa tai lattialla jalkojen alla. Ryijyn voi tehdä kutomalla, solmimalla tai ompelemalla nukka valmiiseen kangaspohjaan. Todella lämpimäksi kudotuissa ryijyissä oli nukka molemmilla puolilla. Täkänä on kaksinkertaiseksi kudottu kangas. Täkänää käytettiin myös peitteenä jo keskiajalla. Suomen linnoissa tehtiin hienoja ryijyjä, joita toimitettiin myös kuninkaanlinnaan Tukholmaan. Linnoissa oli myös seinävaatteita, kudonnaisia ja tapetteja, penkkityynyjä sekä värillisiä ja yksivärisiä pöytäliinoja. Tehtävä 11 Tehtävänä on valmistaa ryijy ja eläytyä Fatabuurin tunnelmaan. Taustalla voi soida keskiaikaista musiikkia, jota saa kirjastosta. 17.

18 5.7. Tarua ja totta/ ryijyn valmistusohje Tarvikkeet: Tukeva pahvinpala, noin postikortin kokoinen tai pieni kudontakehys, sakset, harva kampa tai haarukka, kalalankaa loimeksi, villalankoja nukkaan, paksua lankaa välikuteeksi, suurisilmäinen tylppä neula. Nukkalankojen valmistus: Kierrä yhtä tai useampaa väriä yhdessä n. 5 cm korkean pahvin ympärille. Nukan pituus on 2x haluttu korkeus plus 1,5 cm. Leikkaa langat pahvin toisesta reunasta poikki. Ota aina yhteen nippuun 3-5 lankaa. Tehtävä 11 Ryijyn valmistus: Leikkaa noin postikortin kokoiseen pahviin vastakkaisiin päihin vajaan sentin viillot toisiaan vastaan kohtisuoraan. Kierrä kalalankaa loimeksi pahvin ympäri edeten pahvin toisesta reunasta toiseen. Solmi aloitus- ja lopetuskohdat tiukasti yhteen pahvin takapuolelle. Ota noin yhden metrin pätkä välikudetta ja pujota neulan silmään. Aloita kutominen pujottamalla välikudetta joka toisen langan alta ja takaisin tullessa päinvastoin. Toista muutaman kerran. Tee yhden nukkakerroksen jälkeen välikuteella kolme kerrosta, toista nukkakerros, lopeta työsi useampaan välikudekerrokseen. Leikkaa pahvin takaa keskeltä langat poikki. Irrota työ varovasti. Solmi molemmista päissä aina vierekkäiset kaksi lankaa yhteen,. Tasoita tupsut leikkaamalla. Ryijysi on valmis. 16.

19 5.8. Totta ja tarua/tehdään teatteria Tehtävä 12 Suunnitellaan ryhmässä kummitustarina. Tarinaan äänitetään mielikuvitusta kutkuttavia ääniä kuten aukeavia, narisevia ovia, rahinaa, maukumista, suden ulvontaa, tuulen kohinaa, ukkosen jyrinää, huokauksia, koputuksia jne. Äänimaailman voi äänittää etukäteen. Sateen ropinaa saadaan tiputtamalla hiekkaa pellille, ukkosen jyrinää paukuttamalla peltiä, oven narina on pelottavaa. Miten saada aikaan huuhkajan huhuilua tai koiran haukuntaa, kissan naukumista, suden ulvontaa ja tuulen kohinaa? Narrin tarinoista voi tehdä pieniä draama- tai nukketeatteriesityksiä. Voi myös itse keksiä aiheita elämästä linnoissa keskiaikana. Kun aihe on valittu osallistujat pohtivat pareittain seuraavia asioita: Mikä Narrin tarina valitaan esitykseen? Juonen kulku? Millaiseen ympäristöön tarina sijoitetaan? Vaihtuuko ympäristö (näyttämö) esityksen aikana? Mikä vuorokauden aika on? Millainen valaistus on, muuttuuko se esityksen aikana? Millaisia äänitehosteita tarvitaan ja miten ne saadaan aikaan? Muuta tärkeää? Kaikkien parien ehdotukset luetaan yhteisesti ja valitaan sopivimmat toteutettaviksi. Eri ehdotuksia voidaan myös yhdistellä. Sovitaan mitä kukin tekee, esimerkiksi näyttelevät, tekevät puvut ja nuket tai näyttämön kulissit. 17.

20 Tehtävä Totta vai tarua/ näin tehdään teatteria 50. Käsinukke puukauhasta tai haarukasta Tarvitset: Käytettyjä tai uusia puuhaarukoita, lusikoita, kauhoja, talousfoliota ja rautalankaa, kangaspaloja, askartelupunosta, tusseja, liimaa, villaa, vesivärit, tuikkujen kuoria, ritareille säilykepurkin kansi kilveksi, isoja klemmareita päällystettyinä miekoiksi. Maalaa puu sopivasti ja piirrä kasvot tussilla. Liimaa hiukset, hattu, huntu, paikalleen tai taivuta kypärä muotoon. Taivuta askartelupunosta käsiksi puuvarren ympäri. Liimaa mekko tai päällystä varsi foliolla. Tee tarvittavia lisävarusteita: Kilpi, miekka, kruunu. Varjokuvanukke Tarvitset: Tukevaa kartonkia, eri värejä, maalarinteippiä, sakset, lyijykyniä, puutikkuja esim. Saslik- tikkuja tai luonnonoksia. Piirrä tukevalle kartongille haluamasi hahmo. Muista, että hahmosta näkyy vain ääriviivojen muoto, varjokuva. Leikkaa hahmo ääriviivoja pitkin irti pahvista. Teippaa tikku hahmon taakse ja esitys voi alkaa. Sorminukke Tarvitset: Yksivärisiä kankaita, esim. askarteluhuopaa tai vanhoja sormikkaita, lankaa tai huovutusvillaa hiuksiin, tusseja askarteluliimaa, sakset, ompelulankaa ja neuloja. Leikkaa kaksi kahden sormen levyistä ja sormesi paksuista kappaletta kankaasta tai jos käytät sormikkaita, leikkaa sormet irti. Huomaa että teet riittävän suuren, jotta nukke mahtuu liimauksen jälkeen sormeen. Levitä liimaa toisen osan reunoille, ei alareunaan ja paina osat yhteen. Anna kuivua ennen sovitusta. Leikkaa nukeille kädet, haarniskat, hatut, hameet, essut, housut tai mitä haluat kankaalle ja liimaa kiinni nuken vartaloon. 18.

21 5.10. Totta ja tarua/ tehdään eläimiä 51. Tehtävä 14 Lehmä, lammas, koira ja hevonen Tarvitset: Tukevia suorakaiteen muotoisia kartongin paloja, värikynät, sakset, liimaa ja eläinten turkkien värisiä kangastilkkuja. 1. Taita pahvi keskeltä kahtia. 2. Piirrä eläimen sivukuva. Selkä taitteen kohdalla! 3. Pidä pahvi edelleen 2-kertaisena ja leikkaa irti. Älä leikkaa selkää! 4. Taita pahvi auki, levitä liimaa niihin kohtiin joihin tulee turkki. Paina kangas liiman päälle. Leikkaa nurjalta liika kangas pois. 5. Piirrä lopuksi eläimelle silmät, suu, kaviot ja liimaa häntä. Narri suosittelee: Kokeilkaapa myös mummin ja isomummin lapsuudessa tekemien käpyeläinten valmistusta!

22 6.1. Pidot linnassa/päätösjuhlat Tehtävä 15 Leikkaa värillisistä papereista ja maalaa linnan herkkuja. Rakentakaa yhdessä seinälle juhlapöytä linnojen herkuista. Linnan ruokapöydässä 1500-luvulla Suomen linnoissa ylipäällikkönä oli tavallisesti ruotsalaismies. Linnoissa asui vouteja, alivouteja ja huovien lisäksi suuri joukko palkollisia ja muuta väkeä. Hämeen linnassa ruokakuntaan kuului päivittäin linnanväen lisäksi asemiehet, ratsumiehet ja pyssymiehet, talonvouti, linnan keittäjä, kellarimestari, juomanpanija, leipuri, tynnyrintekijä, kattilaseppä, härkärenki, navetta-, sika- ja hanhipiiat, tiilenlyöjä, kengittäjä ja koko muu palveluskunta. Herttuan pöydässä ruokaili Juhana Herttua vieraineen. Pöydässä juotiin herrainolutta, syötiin vehnäleipää, vehnäsämpylöitä, lestyä leipää, herneitä, kananmunia, voita, juustoa, kinkkua, kylkisilavaa, naudanselkiä ja kieliä. Lisäksi Jäniksiä, riistalintuja, hirvenlihaa ja yksi metsäkauris. Väenpöydässä juotiin mietoa laivaolutta ja renkiolutta. Leipä oli leseleipää. Suolakalana oli lohta, siikaa ja mätiä. Liharuoka valmistettiin naudasta ja lampaasta. Tehtävä 16 Millaista väkeä linnan pöydässä oli? Piirrä ja maalaa Juhana Herttuan ja Katarina Jagellonica- herttuattaren seurue tai väenpöydän väkeä. 20.

23 6.2. Pidot linnassa/päätösjuhlat 52a. 52b. 52c. 52d. Päätösjuhla Fasaani ja juottoporsas olivat keskiajan juhlaruokia. Leipä leivottiin ja juustot valmistettiin kauniisiin muotteihin linnan keittiössä. Juomahaarikat olivat lasista tai tinasta valmistettuja. Juhlakousat ja lusikat olivat usein hopeisia. 52e. 52f. Linnanrouva ja hovineito Päätösjuhla voi olla vaikka nyyttikestit vanhemmille, isoäideille, vaareille ja muille vieraille. Rakennetaan yhdessä näyttely ja kerrotaan vieraille mitä olemme oppineet Suomen vanhoja linnoja tutkiessamme. Kulttuuriperintö siirtyy näin sukupolvelta toiselle. Yhdessä koottu linnasalkku tuodaan vieraiden katseltavaksi. 21.

24 Kuvat Kuvat: 29, 30, 31, 32, 33, Aboa Vetus Ars Nova museo, Turku Kansikuva, 2, 4, 5, 10, 13, 20, 28, 45, 46, 48a, Grönholm, Bo 52, Grönholm, Inari 41a, ja b Luostarinen, Hannu Nimiölehti Mikko Sairanen 1, 6, 7, 8, 9, 11, 28, Museovirasto, kuva-arkisto 48b Opetushallituksen opetusohjelmat 17, 18a, 23, 36, 38 Päivinen. Elise 18b, 19, 38, 41a, 42a Savonlinnan iltapäiväkerhot 21, 25, 24, Wasström Eveliina 16 Wikipedia (otettu ) Piirrokset: 20a, 37 Grönholm, Bo 3, 15 Inbar, Maarit 47 Ingå, Fagervik, Degerby en västnyländsk bygdekrönika, första delen sammanställt av Alf Brenner, Ekenäs Tryckeri Järventaus, Esko 35 J.R. Aspelin teoksesta Olofsborg , 20, 20b, 34, 39, 42b, 50, 51, 52, 53, 54,55, Manninen- Björkmann, Erja ja Valkama, Henna 49 Opetushallituksen opetusohjelmat 16 Wikipedia (otettu ) Pienoismalli 17 Miniatyyrimalli, Pailos, Taina, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Raasepori Vanhat linnat 1. Olavinlinna. Pyhitetty ritareiden suojeluspyhimykselle Olaville. Väritetty litografia P.A. Kruskopfin laveerauksen mukaan 1840-luvulta. 6. Olavinlinna 1690-luvulla. Kuparipiirros, yksityiskohta kartasta v:lta D Pyhän neitsyen torni, B. Pyhän Olavin torni (kirkkotorni), C Pyhän Eerikin torni, E, Kijlin torni ja F, Paksutorni. 7. Raaseporin linnan rauniot Akvarelli, M.N. Vorobjev. Valokuva Markku Haverinen. 8. Kastelholman linna Ahvenanmaalla. Kuparipiirroksen on Erik Dahlberg luultavammin tehnyt 1860-luvulla. Piirros on painettu Dahlbergin Svecia antigua et hodierna teokseen. 9. Kajaanin linnan rauniot, Valokuva H. Rehnfors. 57. Hämeenlinna. Akvarelli, Alexander Amatus Thesleff 1808, postikortti päivätty