Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa

Transkriptio

1 Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa

2

3 Sisältö Lukijalle Sisäisen liikenteen suunnittelun ABC Sisäisen liikenteen keskeiset vaarat Keskeisten vaarojen torjuminen ja suojaimet Trukki Rekat ja työkoneet Henkilönostot Kulkutiet ja työtasot Lastaaminen ja purkaminen Varastot Liikennealueen erityispiirteitä Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, rakennusaineteollisuuden työalatoimikunta Teksti ja kuvat: Juha Merjama, Tapaturva Oy Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Paintek Pihlajamäki Oy 2., uudistettu painos 2017 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Tuotenumero Työturvallisuuskeskus 1

4 Liikkumisturman ainekset kasassa: työntekijä oikaisee, pyöräkone peruuttaa, kuljettaja katsoo toiseen suuntaan eikä näe kulkijaa. Tähän kun lisätään kiire, hämärää, kompastumis-/liukastumisvaaraa ja tumma vaatetus, niin riski alle jäämiseen on suuri. Liikkumisturman ainekset kasassa tässäkin: näkemäalueet molemmin puolin rajoittuneet, ajoneuvo keskellä tietä. Tähän kun lisätään toinen kulkija, hieman hämärää sekä liikaa nopeutta, niin soppa alkaa olemaan valmis. 2 Työturvallisuuskeskus

5 Lukijalle Liikenne ja liikkuminen on aina vaarallista: jos ympäristöön lisätään isoja tai pieniä koneita, tulee siitä vieläkin vaarallisempaa. Logistiikan töissä 7 8 % työvoimasta loukkaantuu vuosittain tilastomerkinnän arvoisesti. Sisäisen liikenteen ohjenuorana voidaan perustellusti pitää turvallisuutta: turvallinen liikenne on sujuvaa ja tuottavaa. Pelkän sujuvuuden painottamisessa piilee kuitenkin myös kavala sudenkuoppa, sillä kaikki sujuva liikenne ei aina ole kaikille liikenteen osapuolille turvallista. Vaikka tämä opas onkin suun nattu ennen kaikkea työntekijöille, on sen tarkoituksena esimerkkien, ohjeiden ja vinkkien avulla helpottaa myös esimiesten ja suunnittelijoiden tehtäviä. Turvallisia kilometrejä toivottaa Juha Merjama Tapaturva Oy Sisäisen liikenteen pitää toimia saumattomasti tuotannon kanssa. Siksi suunnitteluun pitää ottaa mukaan rajapinnat, kuten lastaus. Työturvallisuuskeskus 3

6 1 Sisäisen liikenteen suunnittelun ABC Se, mikä suunnittelussa säästetään, hävitään tapaturmissa ja työn tuottavuudessa tämä pätee varsin hyvin myös liikenteessä. Siksi liikennesuunnittelua edellytetään jo esimerkiksi työturvallisuuslaissa. Suunnittelun perusperiaate on, että jokainen siirto on riski sekä ihmisille, tuotteelle että kalustolle turvallinen logistiikka on myös sujuvaa ja tuottavaa, mutta sujuva ja tuottava logistiikka ei välttämättä ole turvallista työpaikalla pitää olla liikennesäännöt ajoneuvoliikenne ja henkilöliikenne tulee pyrkiä erottelemaan; usein hyvin pienillä ratkaisuilla saadaan asiat kuntoon tai pilattua suunnitellaan paitsi tuotannon myös työntekijöiden ja tukitoimintojen ehdoilla; usein liikkumisen suunnittelusta unohtuu ihmisen normaalit tarpeet, kuten WC-käynnit, ruoka- ja kahvitunnit, sosiaalitiloissa käyminen sekä jätekuljetukset, tyhjien lavojen logistiikka, siivoaminen jne. vähintään tavanomaiset poikkeustilanteet ja niissä käytettävä kalusto huomioidaan. Näitä ovat mm. lamppujen vaihdot, (sadevesi) viemäreiden imutyhjennys, auraaminen ym. kunnossapito- sekä korjaustyöt. Suunnittelemisen yhteydessä on huomioitava myös mm. työntekijöiden, korjausporukoiden ym. pysäköinti- ja liikkumistarve; on ratkaistava etukäteen esim. keiden sallitaan ajavan alueen sisäpuolella, missä siellä ja minkälaisella nopeudella ja kalustolla kuljetaan asiattomien liikkuminen; on huomattava, että omat työntekijät voivat olla asiattomia ja ulkopuoliset oikeilla asioilla liikkuvia; asiaton on työnantajasta riippumatta henkilö, jolla ei ole esim. tarvetta, varustusta tai perehdytystä kulkea alueella itseään tai muita vaarantamatta pelastustiet. Pelastusteiden on oltava aina ja kaikissa tilanteissa kulkuja operointikelpoiset (leveys min. 3,5 m, korkeus min. 4,2 m). Pelastusajoneuvojen operointipaikalla pitää olla tilaa useille jopa yli kymmenelle raskaille ajoneuvoille. Nostolava tarvitsee leveyssuunnassa tilaa 6 8 m, ja pituudeltaan ajoneuvo on linja-auton kokoluokkaa. Sammutusautot painavat tonnia ja nostolava jopa 35 tonnia. Pelastustiet on tarvittaessa syytä suunnitella yhteistyössä paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. 4 Työturvallisuuskeskus

7 Liikenteen suunnitteleminen on yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla. Liikennesuunnittelun periaatteita ovat mm. selkeä liikenneympäristö ja peruuttamisen minimoiminen. Tehdasalueen suunnittelussa on otettava huomioon normaalitoiminnan lisäksi myös erilaiset tavalliset ja epätavalliset poikkeustilanteet. Työturvallisuuskeskus 5

8 2 Sisäisen liikenteen keskeiset vaarat Seuraavassa on sisäisen liikenteen vakavimpia vaaroja avattu sattuneiden kuolemantapausten kautta. Tapauksen perässä oleva numero on tapauksen tutkintakoodi (juokseva numero sekä vuosi), ja tarkempi raportti on useasta tapauksesta löydettävissä osoitteesta Lihasvoimin tapahtuvan liikkumisen suurimmat vaarat liittyvät kaatumiseen, kompastumiseen ja liukastumiseen sekä putoamiseen. Useimmiten kaatumisesta selviää säikähdyksellä, mutta paljon tulee myös venähdyksiä sekä murtumia eri puolille kehoa. Usein vakavimmat vammat syntyvät, kun pään kulkureitillä on jotain kovaa, kompastutaan portaissa tai pudotaan matalaltakin. Sattuneita kuolemantapauksia: Kun liikutaan tai ollaan koneiden lähellä, on aina olemassa vakavan tapaturman mahdollisuus. Seuraavan esimerkin kaltaisia tapauksia on useita. Yliajanut väline on tyypillisesti rekka tai kuorma-auto, mutta muidenkin isojen työkoneiden, kuten trukkien ja pyöräkuormaajien, alle on jääty: Työntekijä jäi peruuttavan kuorma-auton alle (TOT 24/07) Työntekijä liikkui kuulonsuojaimet päässään. Hän ei havainnut takaansa peruuttavaa kuormaautoa peruutushälyttimestä ja toisen työntekijän varoituksista huolimatta, vaan jäi kuormaauton pyörien alle ja kuoli. Kuorma-autonkuljettajalla ei ollut mahdollisuutta nähdä kävelijää. Työntekijä putosi lastauslaiturilta ja löi päänsä (TOT 25/08) Työntekijä oli lastauslaiturilla tyhjentämässä jätepuristinkontteihin pakkauspahveja. Jostakin syystä hän oli ilmeisesti pudonnut lastaus laiturilta ja lyönyt pudotessaan päänsä joko konttiin tai maahan. Peruuttamista voidaan vähentää läpiajomahdollisuudella. 6 Työturvallisuuskeskus

9 Myös ajoneuvon kuljettaja on itse vaarassa, mikäli ajoneuvo kaatuu tai törmää johonkin: Liikenneympäristön on syytä olla selkeä myös tuotantolaitoksissa. Työtapoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Korkealla tapahtuva tai painavien osien kanssa tehtävä tuttukin työ voi aiheuttaa tapaturmia: Trukinkuljettaja jäi puristuksiin kaivantoon peruuttamansa trukin alle (TOT 18/03) Trukinkuljettaja peruutti trukkia tehtaan pihalla olleen työmaaalueen läpi. Hän peruutti trukin kulkureitin vieressä olleeseen kaivantoon, jolloin trukki kaatui. Työntekijä oli yrittänyt hypätä kaatuvasta trukista siinä kuitenkaan onnistumatta ja jäi ristiselän kohdalta puristuksiin trukin alle ja menehtyi tapahtumapaikalle. Kuorma-auton sivulaita osui kuorma-autonkuljettajan päähän (TOT 14/05) Kuljettaja oli sitonut kuorman, jonka jälkeen hän alkoi nostaa sivulaitoja paikoilleen. Ylös nostettu sivulaita kippasi saranoillaan hänen päälleen, kun hän oli kumarassa ottaakseen sivulaidan tolpan maasta. Hän menehtyi saamiinsa vammoihin kahden viikon kuluttua. Ajovirhe, epätasainen maa, hankala lasti, äkkitilanne tai näiden yhdistelmä voi viedä koneen kyljelleen. Työkoneen lähellä ei ole ikinä hyvä kulkutie. Työturvallisuuskeskus 7

10 3 Keskeisten vaarojen torjuminen ja suojaimet Kaikki lähtee liikenneympäristöstä. Jo työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa poistamaan liikenne- ja liikkumisympäristön vaarat. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että työpaikalle laaditaan liikenneohjeet tarvittaessa liikennelajit erotellaan; erottelu on yksinkertaisimmillaan kaistamaalauksia tai kaiteita, isoimmillaan kokonaan erillisiä väyliä esim. jalankulkijoille ja työkoneliikenteelle (tiet, kulkusillat) pysäköinti suunnitellaan; ei ole yhdentekevää, missä ajoneuvoja seisotetaan tai ylipäätään, keiden sallitaan ajavan porttien sisäpuolelle laajemmassa mittakaavassa selvitetään ja suunnitellaan kulkutarpeet: kaikki turha liikkuminen pitää karsia pois. Yhteisellä työpaikalla liikenne- ja liikkumisympäristön suunnittelu ja kunnossapito on pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla. Liikkumisen tai liikenteen tapaturmien ehkäisyssä on muutamia perusperiaatteita: tilanteiden ennakointi rakenteissa, risteysten muotoilu: esim. näkemäalueet, kohtisuorat risteykset, (lastausalueiden) vaakasuoruus/ rakenteelliset stopparit näy ja tule nähdyksi: ajoneuvojen ja kulkijoiden pitää olla havaittavissa, esim. ajovalot, heijastimet, varoitusvilkut, kamerat, hälyttimet, vaatetus ja ajoneuvojen maalaus asianmukainen valaistus etenkin vaarallisissa paikoissa: lastausalueet, portaat, ajoneuvoliikenteen sisäänajo-ovet rakenteiden asianmukaisuus: esim. kaiteet siellä missä niitä pitää olla, turhat kynnykset ja tasoerot poistettu, epätasaiset pinnat erottuvat ympäristöstään jne. siisteys ja järjestys: lankunpätkä väärässä paikassa voi kaataa trukin tai lastin turha roju haittaa näkyvyyttä turvavöiden asentaminen ja käyttäminen työkoneissa kunnossapito ja liukkauden torjunta harhautuminen vääriin paikkoihin tulee estää: esim. opasteet, aidat/ puomit ohjeidenmukainen toiminta; poikkeustilannetoiminta koulutettava kaikille työntekijöille (esim. alkusammutuskoulutus) kaikki alueella työskentelevät pitää perehdyttää vaaroihin (myös ulkopuoliset) ja tietenkin, kaikkien käytettävien koneiden ja välineiden pitää olla ehjät ja huolletut. 8 Työturvallisuuskeskus

11 Liikennealueella käytettävät suojaimet: varovaatetus: aina vähintään liivit, mieluummin takki, mutta myös päähine ja housut, sillä esim. isojen koneiden peileistä saattaa näkyä kulkijasta havaintohetkellä vain hiha, lahje tai pää turvakengät putoamisvaarallisissa paikoissa valjaat (+ vaimennin + köysi + kiinnityspiste) kuulonsuojainten käyttäminen työkoneissa ja liikennealueilla harkittava erikseen; huomioitava mm. varoitusäänten kuuluminen; radiollisia kuulonsuojaimia ei pääsääntöisesti tule käyttää tarvittaessa muut suojaimet, kuten suojalasit/visiiri, kypärä tai muu, esimerkiksi tilaajan edellyttämä varustus. Kaiteilla voidaan varmistaa näkemäalue ja estää tielle ryntääminen. Minimivarustus liikennealueella on näkyvä vaatetus. Työturvallisuuskeskus 9

12 4 Trukki Trukki on omalla voimalla toimiva kuormankäsittelylaite. Näitä ovat mm. vastapainotrukit, lavansiirtovaunut ( sähköiset pumppukärryt ), keräilykoneet ym. Trukin kuljettamiseen tarvitaan aina työnantajan kirjallinen lupa ja asianmukainen koulutus. Trukkityölle on ominaista isojen massojen käsittely. Jo pienimmilläkin koneilla massat ovat niin suuria, että ihminen jää lähtökohtaisesti toiseksi. Työntekijä jäi trukin alle terminaalihallissa (TOT 12/05) Työntekijä käveli varastoalueella kohti oman työryhmänsä aluetta. Ilmeisesti hän ja lähestyvän trukin kuljettaja eivät havainneet toisiaan, vaan kävelijä jäi trukin alle. Näkymää trukin ohjaamosta rajoittavat mm. johteet. Siksi tulee välttää trukkien ja ihmisten liikkumista samoilla alueilla trukeilla ei rakenteellisestikaan voi ajaa lujaa tulee huolehtia riittävistä näkemäalueista: trukilla ajamista hankaloittaa mm. taakasta sekä trukin rakenteista aiheutuvat näkemäesteet tulee huolehtia riittävistä pysähtymisalueista: äkkijarrutus tai väistöliike taakka päällä saattaa aiheuttaa taakan kaatumisen kaatuva kuormakin voi vammauttaa trukilla ajetaan aina taakka alaasennossa. Trukkionnettomuudet johtuvat esim. trukin kaatumisesta (mm. luiskat, taakka ylhäällä ajaminen, huono painopiste, ajaminen lankunpätkään/viemärikaivoon tms.) trukin putoamisesta (mm. lastauslaiturin reunat, lastattavan/purettavan ajoneuvon pakeneminen lastauslaiturilta työn aikana) puutteellisesta näkemisestä tai havainnoinnista (mm. katveet, varoitusvälineiden puute) käsittelyvirheestä (mm. kokemattomuus, alhainen viretila, vääränlaisen ottimen käyttäminen esim. haarukoilla nostetaan pihtejä vaativaa kappaletta). 10 Työturvallisuuskeskus

13 Työntekijä puristui junavaunun ja liikkeelle lähteneen trukin väliin (TOT 12/07) Trukinkuljettaja oli ajanut trukin junan läheisyyteen kaltevalle asfaltille. Hän ei laittanut trukin käsijarrua päälle ja työskenteli selin trukkiin nähden. Trukki lähti itsestään liikkeelle, jolloin hän puristui trukin ja junanvaunun väliin ja menehtyi vammoihin tapaturmapaikalla. Trukinkuljettaja itse tyypillisesti vahingoittuu vakavasti jäätyään (kaatuvan) trukkinsa alle yleisimmin laskeutuessaan koneesta huolimattomasti (mm. hyppääminen, jalan/käden lipeäminen) tai huonolle alustalle (mm. talvi, sora, epäjärjestys). Trukinkuljettajille aiheutuu helposti huonosta ergonomiasta aiheutuvia vaivoja, etenkin istuviltaan ajettavissa koneissa (niska, hartiat). Siksi monipuolinen liikkuminen sekä työaikana että sen jälkeen on tärkeää. Peruutuskameran pitäisi olla vakiovaruste kaikissa työpaikkojen työkoneissa. Monitorin sijoittaminen on kriittistä havaitsemisen kannalta, ja se kannattaakin sijoittaa sivu- tai taustapeilin katselinjalle. Mikrofonilla varustetut mallit lisäävät näköärsykkeeseen myös kuulon. Turvavyö on pakollinen varuste trukeissa, joissa kuljettaja voi pudota ohjaamosta vaikkapa koneen kaatuessa. Nopeusrajoitin tehdasalueella voidaan säätää näkemäalueiden, ahtauden jne. mukaan, ja esim. eteen 15 km/h ja taakse 5 km/h ovat käytettyjä arvoja. Kattomajakka lisää havaittavuutta. Toimii työpaikoilla, joissa trukkeja on vähän eli valoon ei turruta. Tarpeellinen varuste, kun isolla koneella ajetaan sisälle. Peruutushälytin ja pakkimajakka ovat isojen trukkien varusteita. Piippari ja niihin yhdistetyt led-vilkut lisäävät havaittavuutta koneen akuutilla vaara-alueella. Turvavinkkejä: Bluespot auttaa muita havaitsemaan lähestyvän trukin (tai miksei muunkin työkoneen). Sininen valo ei oikein toimi ulkona kirkkaassa valossa (kuva oikealla). Työturvallisuuskeskus 11

14 5 Rekat ja työkoneet Autonkuljettaja jäi työmaalla kuorma-auton alle (TOT 20/04) Kuorma-auto peruutti tietä pitkin. Samaan suuntaan tietä pitkin kävellyt toinen autonkuljettaja jäi peruuttaneen kuorma-auton alle ja menehtyi heti vammoihinsa. Alle jäänyt oli opastanut henkilöautoa kuorma-auton ohittamisessa. Toimitusjohtaja jäi sorakuopalla pyöräkuormaajan alle (TOT 17/08) Toimitusjohtaja käveli pyöräkuormaajan kulku-uraa pitkin. Pyöräkuormaaja tuli hänen selkänsä takaa loivaa alamäkeä, jolloin kauha tönäisi toimitusjohtajaa keskiselän kohdalle. Tämän seurauksena hän kaatui ja jäi pyöräkuormaajan yliajamaksi. Toimitusjohtaja menehtyi välittömästi. Isoissa koneissa sekä rekoissa ja kuorma-autoissa on usein suuret rakenteista tai kuormasta aiheutuvat katveet, esim. ohjaamosta ei näe peileilläkään kaikkialle; katveita on mm. kyljissä, perässä sekä keulassa pyöräkuormaajassa (ym.) katveita aiheuttaa myös kauha sekä perän moottoritila. Katveiden lähistöllä työskentelyä tai liikkumista tulee välttää. Varmista kuljettajan kanssa esim. katsekontaktilla, jos olet menossa työkoneen vaara-alueelle. Mikäli et voi olla varma, että kuljettaja on sinusta tietoinen, älä mene koneen lähelle. Rekoilla ja työkoneilla on pitkälti vastaavia ominaisuuksia kuin trukeilla (luku 4). Suurin ero on, että yleensä niiden massat ovat vieläkin suurempia, koneet ovat isompia ja niiden rakenteellinen nopeus voi olla suuri. Vaikka kaikille työkoneille ei olekaan lakisääteistä käyttölupa- tai ajokorttivaatimusta, on niiden käyttäjien koulutukseen ja osaamiseen syytä paneutua erityisesti: työnantajan on aina varmistuttava, että työntekijä osaa käyttää konetta. Ison koneen riskit ovat isot! Ison koneen kuljettaja ei välttämättä edes havaitse, jos on ajanut jonkun päältä. Siksi liikennesuunnitelman tekeminen kaikille tehdasalueille on jo työturvallisuuslaissakin määrätty. 12 Työturvallisuuskeskus

15 Koneiden kulkuteiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Rempallaan oleva käsikahva tai jäätynyt askelma voi aiheuttaa kulkijan putoamisen. Ajoneuvojen peruutushälyttimistä on säädetty valtioneuvoston päätöksessä 568/2012 (maksutta luettavissa osoitteessa Turvavinkkejä: Peruutuskameran pitäisi olla vakiovaruste kaikissa työpaikkojen työkoneissa. Monitorin sijoittaminen on kriittistä havaitsemisen kannalta, ja se kannattaakin sijoittaa sivu-/taustapeilin katselinjalle. Mikrofonilla varustetut mallit lisäävät näköärsykkeeseen myös kuulon. Peruutushälytin ja pakkimajakka ovat isojen työkoneiden varusteita. Piippari ja niihin yhdistetyt led-vilkut lisäävät havaittavuutta koneen akuutilla vaara-alueella, jolloin kone on helpommin havaittavissa myös melussa, kuulonsuojaimet päällä sekä syrjäsilmällä. 360-kamerat antavat kuvan esim. lintuperspektiivistä, jolloin koko työkone on katveineen näkyvissä. Peruutustutkia on säädettävällä keilalla. Tutkaa valittaessa tulee pohtia myös käyttöympäristöä: tutkan jatkuva piipitys kuormittaa turhaan. Ihminen katoaa helposti ison koneen katvealueisiin. Kulku tapahtuu ns. kolmipistekulkuna, jolloin vain yksi raaja kerrallaan on vapaana. Peruutushälyttimen rinnalle asennetut keltaiset led-vilkut. Työturvallisuuskeskus 13

16 6 Henkilönostot Työntekijä putosi trukin haarukoihin asetetun kuormalavan päältä (TOT 16/09) Työntekijän tarkoituksena oli asentaa valot sisääntulon lipan reunaan. Hän nousi haarukkatrukin haarukoissa olleen kuormalavan päälle, joka nostettiin n. 3 m:n korkeuteen. Jostakin syystä lavalla ollut kaatui ja putosi alas. Ihmisiä saa nostaa vain siihen tarkoitukseen valmistetulla henkilönostimella, esim. nivelpuomi- tai saksilavanostimella. Henkilönostimen ja trukin henkilönostokorin käyttöä säädellään valtioneuvoston asetuksessa 403/2008. Henkilönostimen käyttäjällä tulee olla laitteen käyttöön työnantajan kirjallinen lupa ja asianmukainen koulutus. Lisäksi henkilönostoissa on huomioitava, että on valittu työhön ja ympäristöön soveltuva nostin käyttäjä on täysi-ikäinen vinopuomillisen nostimen henkilönostokorissa käytetään valjasmallisia putoamissuojaimia (esim. teleskooppinostin, kuukulkija) nostin on tuettu koneen käyttöohjeen mukaisesti nostin sekä tarvittaessa nostokorin alapuoli on eristetty (esim. puomi, huomioaita) nostin on kunnossa ja vuositarkastus on voimassa. Tarkastuspöytäkirja ja käyttöohje ovat nostimen mukana nostinta ei ylikuormiteta, mahdollisia rajakytkimiä ei ohiteta nostinta käytetään vain henkilöiden nostamiseen nostimen korissa ei ole ylimääräistä tavaraa. Mikäli henkilönostimella ajetaan korista, tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. alustan tasaisuuteen. Riippuen mm. nostimen renkaiden koosta ja kovuudesta voi laitteen kaataa pienikin epätasaisuus, esim. aukko, viemärin kaato, kynnys. Tasoerot ja reunat tuleekin suojata esim. palkilla, jonka yli renkaat eivät kulje luiskiin. Useissa nostinmalleissa ei ole jarruja lainkaan, jolloin esim. yhden vetävän pyörän nouseminen ilmaan voi poistaa laitteen ohjattavuuden tai mahdollisuuden hidastaa vauhtia järjestykseen ja siisteyteen. Myös lankunpätkät ym. voivat kaataa nostimen. 14 Työturvallisuuskeskus

17 Trukin henkilönostokoria saa käyttää vain poikkeustapauksissa. Lähtökohtaisesti käytetään aina henkilönostinta. Henkilönostimen vaara-alueen muodostaa kaatuva kone tai putoava kappale. Muista myös, että henkilönostinta saa käyttää vain työnantajan kirjallisella luvalla. Vinopuomilla varustetussa henkilönostimessa on käytettävä aina putoamissuojaimia. Työturvallisuuskeskus 15

18 7 Kulkutiet ja työtasot Ihmisille on jokainen ylimääräiseltä tuntuva askel tai liike liikaa. Tästä olettamasta on hyvä lähteä kevyen liikenteen kulkuteiden osalta: Jos jostain pystyy kulkemaan, siitä mennään. Jos reitti oikaisee, siitä mennään hyvin suurella todennäköisyydellä. Siitä mennään, vaikka reitti olisi vähän hankalakin, esim. polkupyörällä aidan ylitse on aivan tavallinen suoritus. Kiellot eivät tehoa ilman kunnon sanktioita. Ihminen on kulkiessaan toisinaan myös huolimaton. Seuraava tapaturmaesimerkki on hyvin tyypillinen kulkemiseen liittyvä tapaus: Työntekijä liukastui laskeutuessaan portaita alaspäin (TOT 3/08) Työntekijä tuli ulko-ovesta sisään ja lähti tasanteelta laskeutumaan alaspäin meneviä portaita. Hän oli ilmeisesti liukastunut ja pudonnut 1,3 metrin matkan portaiden alatasanteelle. Ulkona oli juuri satanut lunta. Kevyeen liikenteeseen liittyvien tapaturmien torjunta: liikkumisympäristön selkeys: kulkijan on kyettävä helposti hahmottamaan kulkureitit ja vaaranpaikat epätasaisuuksien erottuminen: askelmien, kynnysten, luiskien ym. tulee erottua ympäristöstään toteutus esim. maalaamalla reunat siisteys ja järjestys sekä liukkauden torjunta kulkuteillä tasainen, häikäisemätön valaistus: ihmisen silmä toimii vain joko hämärässä tai valoisassa ei molemmissa samanaikaisesti. Tämän vuoksi valaistusvoimakkuuden erot ovat kulkijalle hankalia. Ihminen nostaa jalkaansa kulkiessaan mahdollisimman vähän, jopa vain alle sentin. Siksi sotkuinen, epätasainen tai huonosti valaistu kulkuväylä lisää tapaturman riskiä. Työtasot ovat korkealla olevia kulkuteitä tai työskentelyalueita. Näiden kunnossa oleminen on korostuneen tärkeää: Työtasoissa on oltava tukeva kaide. Kaiteen on kestettävä kaatuvan ihmisen massa. Kaiteen korkeus on vähintään 1,1 m. Lattialla ei saa olla tavaraa. Kengät eivät saa takertua työtason materiaaliin tai esim. ritilätason aukkoihin. 16 Työturvallisuuskeskus

19 Kaatuminen, kompastuminen, liukastuminen ovat alasta riippumatta yleisimpiä tapaturmatyyppejä. Siksi kulkemiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Työtasojen pitää olla siistit, eikä kompastumisvaaraa saa olla. Tasoerojen, kuten kynnysten ja portaiden reunojen, tulee erottua selvästi taustasta. Työturvallisuuskeskus 17

20 8 Lastaaminen ja purkaminen Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen auton ja lastauslaiturin väliin (TOT 22/05) Kuljettaja oli perävaunun ja lastauslaiturin välissä, kun kaltevalla lastaus luiskalla ollut yhdistelmä liukui kohti laituria. Kuljettaja jäi auton ja laiturin väliin puristuksiin. Perussääntöinä kaikessa lastaus- ja purkutyössä voidaan pitää seuraavia: Kun työ on sujuvaa, on se usein myös turvallista. Varsinaiseen työhön kuulumattomia ei saa olla työalueella. Tarvittaessa lastausalue eristetään muulta liikenteeltä, sillä lastaaja/purkaja ei välttämättä edes voi havainnoida muuta liikennettä. Näin etenkin, mikäli kuorma on helposti särkyvää, vaarallista tms. Alueella on riittävästi tilaa. Isojen ajoneuvojen kääntyminen on huomioitu ja peruuttamistarve minimoitu. Alueen valaistus on asianmukainen (riittävä, tasainen, ei häikäise). Yleensä pelkästään ajoneuvon omiin (työ)valoihin perustuva valaistus ei ole tehdasalueella riittävää. Lastattavan tai purettavan ajoneuvon liikkuminen työn aikana estetään tarvittaessa esim. kiiloilla, ketjuilla tai stoppareilla. Työ ei saa tapahtua kaltevalla pinnalla. Talvella lämpimät renkaat sulattavat jäätä, ja kesällä auton paino tekee alustaan painumia. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos ajoneuvon pyörät ovat aina täsmälleen samassa paikassa (esim. lastauslaiturit). Lastaamista tai purkua odottavat ajoneuvot ovat muualla kuin työalueella (odotusalueet). Kutsu odotusalueelta näytöllä, radiolla tms. Kulku purettavan/lastattavan ajoneuvon kuormatilaan tehdään turvalliseksi esim. kiinteiden työtasojen tai tukevien siirrettävien portaiden avulla. Purettaessa on kuormatilan luukkujen ja ovien avaaminen aina vaaranpaikka, mikäli kuorma ei ole näkyvissä. Ovet avataan aina varovasti sivusta ja niin, että avaajalla on pakomahdollisuus kuorman kaatuessa. Trukilla, pumppukärryllä ym. tehtävä lastaus- ja purkutyö on yleensä sujuvinta lastauslaiturilta. Mikäli lastauslaituria ei voi käyttää, tulee lastaus- ja purkualueen alustan olla tasainen ja pitävä, esim. katetussa tilassa oleva asfaltti tai betoni; taivasalla tehtävän työn edellytykset on selvitettävä tarvittaessa joka kerta erikseen trukilla tai vastaavalla tehtävässä työssä hyödyntää irtoramppeja/ -siltoja tms. 18 Työturvallisuuskeskus

21 Erikoistyöt tulee suunnitella erikseen. Tällaisia ovat esim. heilahtaneet kuormat. Kuorma voi heilahtaa esim. huonon lastaamisen tai kolarin seurauksena. rikkinäiset kuormatilat. Kuormatilan vuotaminen (esim. reikä pressussa) voi aiheuttaa (pahvisten) pakkausten muhjuutumisen. Toisinaan kuormatilan lattia ei kestä työkonetta vaan vaatii vahvikkeita, kevyempää käsittelykalustoa tai käsityötä. kokonaan käsivoimin tehtävä työ. Tällöin on huomioitava riittävä nesteen juominen sekä työn tauotus, esim. kerran tunnissa 10 min:n tauko. On huomattava, että käsinlemppaamista ihminen ei kestä rajattomasti ja huono työasento lyhentää ihmiskehon käyttötuntimäärää. poikkeukselliset kuormat. Mikäli työpaikan kalusto ei sovellu käsittelyyn, ei omia virityksiä saa tehdä ilman kattavaa riskien arviointia. Lähtökohtaisesti asianmukaiset välineet hankitaan esim. vuokraamalla. vaaralliset aineet. Sivulliset on pidettävä loitolla ja käsittelyssä huomioitava mm. aineen ominaisuudet, suojavälineet ja vahingontorjuntakalusto. Lastaaja on lain mukaan osaltaan vastuussa myös kuorman sidonnasta. Tieliikennelaki 267/1981, 87 a, 3. momentti: Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää 87 :n vaatimukset. Muutoksia kuormaan tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen 87 :n mukaisina. Lastaaminen tapahtuu hyvin usein jotenkin muuten kuin optimaalisissa oloissa lastauslaiturilla. Työalue on syytä rauhoittaa muulta liikenteeltä. Työturvallisuuskeskus 19

22 9 Varastot Varastojen kulkuteiden mitoitus suhteutetaan kuormien kokoon käsittelylaitteiden (esim. trukin) kokoon, liikkumistarpeeseen ja lukumäärään; mikäli liikennettä on paljon, tulee varastoon laatia liikennesäännöt, joissa myös toiminnan luonne otetaan huomioon (esim. etuajo-oikeudet vaarallista lastia kuljettaville) jalankulkijoiden ja koneiden tarpeeseen liikkua samoilla väylillä. Hyllyjen lastaamisen perusperiaatteita ovat mm. seuraavat: Optimaaliselle nostokorkeudelle laitetaan useimmin tarvitut tuotteet. Kiipeämisen, kumartumisen sekä nostojen tarpeet pyritään minimoimaan. Alas laitetaan esim. painavimmat tuotteet, jauheet tai nesteet valuma-altaineen. Tavarat eivät saa tulla hyllyjen reunojen ulkopuolelle. Hyllytyyppejä on erilaisia: perinteisistä kuormalava- ja pientavarahyllyistä poikkeavia hyllytyyppejä ovat esimerkiksi läpivirtaushyllyt. Varastoitavien aineiden palokuorma ja syttymisherkkyys suhteessa rakenteisiin, paloilmaisimiin sekä sammutuskapasiteettiin on selvitettävä. Vaarallisten aineiden yhteensopivuus sekä varastoinnin aikaiset erikoistarpeet on selvitettävä. Kuormalavahyllyt ovat väärin lastattuina tai romahtaessaan vaaralliset. Siksi on noudatettava seuraavia ohjeita: Hyllyjen tulee olla tasaisella ja painumattomalla alustalla. Hyllyjen tulee olla ehjät. Ilman törmäyssuojia ovat pystypalkit tai vinotuet usein alareunastaan törmäysten vuoksi kovilla. Vialliset osat eivät välttämättä kestä lähellekään mitoituskuormaansa, ja ne on vaihdettava uusiin tai korjattava hyllyn valmistajan ohjeiden mukaisesti. Hyllyt on hyvä tarkistaa säännöllisesti. Se, kuinka usein, riippuu mm. hyllyjen käyttöasteesta ja kolhiintumisalttiudesta. Vaakapalkit on lukittava pystypalkkeihin. Taakat eivät saa olla huteria, esim. nojata toisiinsa. Hyllyjen läpi menevien kulkuteiden päällä on oltava tunnelisuojat, jotka estävät tavaroita putoamasta kulkijan päälle. Hyllyjen takana on oltava tukeva suojaverkko, mikäli hyllyn takana kuljetaan tai työskennellään. 20 Työturvallisuuskeskus

23 Hyllyistä on löydyttävä maksimikuormitusarvot. Huom.: vaakapalkin maksimikantavuusarvo ei ole yleensä sama kuin hyllyn kantavuus. Hyllyn kantavuus riippuu mm. hyllyn materiaalista, rakenteiden profiilista, korkeudesta, vaakaja vinopalkkien lukumäärästä ja keskinäisestä etäisyydestä (nurjahdus) sekä alustan kantavuudesta. Muista! Tavaraa noudetaan korkealta vain trukilla (tms.) tai asianmukaisia portaita tai kulkutasoja käyttäen, ei koskaan nojatikkailla. Hyllyjä pitkin ei saa kiivetä. Ylhäältä hallitsemattomasti tuleva tavara tekee kipeää. Kevytkin tavara riittävän korkealta voi tappaa tai vammauttaa lopuksi ikää. Kuormalavahyllyjen kuntoa on seurattava säännöllisesti. Helpoiten varastojen vaaroja torjutaan siisteyden ja järjestyksen avulla. Työturvallisuuskeskus 21

24 10 Liikennealueen erityispiirteitä Liikennemerkit ja opasteet: Liikennemerkit ja opasteet ovat vain harvoin tarpeen informaatiomielessä työpaikan omalle väelle. Sen sijaan esim. vahingoittuneen auton maksajan selvittämisen kannalta ei ole yhdentekevää, oliko paikalla pysäköintikieltomerkki ja miten merkki oli havaittavissa. Ne ovat ulkopuolisille usein ainoa ja paras keino kertoa alueen säännöt, sallitut/toivotut ajoreitit jne. Niiden lukumäärä on minimoitava. Liika säästäminen voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa, jos esim. ulkopuoliset harhautuvat vaaralliselle alueelle. Yhteen pylvääseen ei saa laittaa liikaa informaatiota sitä ei pysty lukemaan ilman asianmukaista pysäytyspaikkaa. Ne suunnataan siten, että kulkija näkee ne tulosuunnastaan riittävän kaukaa. Kulkureitin joutuu arvaamaan, jos opaste puuttuu, se on väärään suuntaan, oksien/ lumen tms. peitossa tai käytetään liian pientä kirjasinkokoa. Alueelta poistumisen opastaminen on myös huomioitava. Näkemäalueet: Näkemäalueet tarkoittavat minimissään sitä, että väistämisvelvollisen on nähtävä riittävästi siihen suuntaan, mistä väistettävä tulee. Riittävästi riippuu mm. ajoneuvojen koosta sekä nopeuksista, usein jo muutaman sekunnin etäisyys antaa riittävän reaktioajan. Hyvä näkemäalue mahdollistaa molempien osapuolten reagoinnin. Ne pilataan usein esim. lumikinoksilla, puiden tai pensaiden oksilla, väärin sijoitetuilla liikennemerkeillä/opasteilla, liian lähellä risteystä olevilla rakennelmilla sekä erilaisilla väliaikaisilla ratkaisuilla. Niiden pitää olla kunnossa niin rakennusten ulko- kuin sisäpuolellakin. Näkemäalueen puutteita voidaan yrittää korjata esim. liikennepeileillä, nopeusrajoituksilla, liikennemerkeillä tms. Usein korjaavat toimenpiteet toimivat vain osittain, esim. STOP-merkin kunnioitus tehdasalueilla ei ole useinkaan kovin hyvä, liikennepeilejä eivät harvoin alueella liikkuvien silmät löydä jne. Valaistus: Valaistus on oleellista paitsi näkemisen myös näkymisen kannalta. Se on kulkemisen kannalta riittävää, kun kulkeminen onnistuu ilman vaaraa esim. kompastumisesta tai ihmisen/tavaran päälle ajamisesta. Se ei saa häikäistä. Myös auringon valo esim. ikkunoista tulee huomioida. 22 Työturvallisuuskeskus

25 Sen tulee olla tasaista, ts. suuria valaistusvoimakkuuden eroja ei saa olla. Se on kriittisempää mm. ajoneuvojen sisäänajo-ovissa, portaissa, risteyksissä, lastausalueilla ym. Valaistuksen suunnitteleminen on haastavaa, sillä ihmisen silmä toimii joko hämärässä tai valoisassa ei samanaikaisesti molemmissa. Siksi valaistusongelmat voivat aiheuttaa katvealueita, joita kaikki liikkujat eivät ymmärrä olevankaan ja voivat esim. kuvitella tulleensa havaituksi, vaikka todellisuudessa ovat mustassa aukossa. Myös liikenteelle ominainen, useiden ärsykkeiden samanaikaisen havainnoimisen vaatimus antaa valaistukselle haasteita: kuljettajat tekevät paljon havaintoja syrjäsilmällä. Ajovalojen käyttö on perusteltua mm. varovaatetuksen heijastimien loiston kannalta sekä antamaan lisäärsykkeen havainnointiin esim. (liikenne) peilien kautta. Kaiteet: Kaiteet ovat tärkeitä putoamisen estäjiä mutta myös liikenteen ohjaajia. Putoamissuojana ihmisille olevan kaiteen mitat on esitetty kohdassa työtasot. Ajoneuvoliikenteellä olennaisinta on kaiteen jykevyys suhteessa nopeuksiin ja massoihin. Kaide ei saa itsessään aiheuttaa enempää vaaraa kuin se, miltä se suojaa (esim. terävät seipäät jne.). Ne tehoavat ajoneuvoliikenteeseen paremmin kuin kevyeen liikenteeseen: pyöräilijöidenkin on nähty kulkevan jopa yli 2 m korkeiden aitojen ylitse. (Automaatti)puomeja voidaan hyödyntää ongelmakohdissa. Peruuttavan ajoneuvon kuljettaja ei näe sisään, mikäli sisävalaistus ei ole kunnossa. Työturvallisuuskeskus 23

26 Muistiinpanoja 24 Työturvallisuuskeskus

27

28 Työturvallisuuskeskus, p , Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa Sisäisen liikenteen ohjenuorana voidaan perustellusti pitää turvallisuutta: turvallinen liikenne on sekä sujuvaa että tuottavaa. Pelkän sujuvuuden painottamisessa piilee kuitenkin myös kavala sudenkuoppa, sillä kaikki sujuva liikenne ei aina ole kaikille liikenteen osapuolille turvallista. Vaikka tämä opas onkin suunnattu ennen kaikkea työntekijöille, on sen tarkoituksena esimerkkien, ohjeiden ja vinkkien avulla helpottaa myös esimiesten ja suunnittelijoiden tehtäviä.