Lahden venekerhon jäsenlehti. Kesä Sääprofeetta ennustaa kesän sään OSUUKO ENNUSTAJA OIKEAAN? LVK viettää juhlavuotta PURTILO 1

Transkriptio

1 Lahden venekerhon jäsenlehti Kesä 2018 Sääprofeetta ennustaa kesän sään OSUUKO ENNUSTAJA OIKEAAN? LVK viettää juhlavuotta 28 PURTILO 1

2 Päijänteellä BONGATTUA 11 Pienet lapset veneessä asettavat omat haasteensa Juhlatuulella TIMO KOVANEN LVK:n tukikohta Haapasaari H yvä lukija, Pidät kädessäsi Lahden venekerhon Purtilon 35 vuotisjuhlanumeroa. Päivälleen 35-vuotiasta taivalta juhlittiin Lahden Upseerikerholla hyvän ruoan, muistamisten ja tanssin merkeissä. Vuosijuhla oli lajissaan ensimmäinen ja se muodostaa uuden perinteen kokoontua yhteen keskellä talvea. Jutun juhlista löydät lehdestä. Emppu tietää Wakebordinglautailun vaarat Kun isä kaatui laudalla hän mursi kylkiluunsa 22 LVKn VENE HULLUT Kesäkisat vetivät väkeä vaikka keli ei suosinut 18 Jukka Jurvelin kertoo Tiiraveneestään 34 purtilo Julkaisija Lahden venekerho ry Päätoimittaja Timo Kovanen Toimitussihteeri Ville Haarala Ulkoasu Antti Tapola/ Vinjetti Paino Savion Kirjapaino Oy Kerava lahdenvenekerho.fi Tänä vuonna johtokunnan kokoonpanossa tapahtui paljon muutoksia, kun moni pitkäaikainen johtokunnan jäsen luovutti pestinsä eteenpäin uusille innokkaille seuraajilleen. Uusien sääntöjen myötä johtokunta koostuu nyt kommodorista sekä kuudesta varsinaisesta jäsenestä ja neljästä varajäsenestä. Toimihenkilöt ja lukuisat kerhon aktiivijäsenet antavat korvaamattoman työpanoksen, josta saamme kaikki nauttia. Tapahtumakalenterin osalta jatkamme perinteisellä kaavalla. Päätapahtumaksi kesällä on nostettu kesäkisat illanviettoineen. Veneilijä on kuitenkin aina säiden armoilla ja turvallisuussyistä joudumme peruuttamaan perinteisen talvipäivän Haapasaaressa. Jäätilanne Etelä-Päijänteellä on poikkeuksellisen huono, eikä onnettomuuksiltakaan ole vältytty. Juoksutuksesta aiheutuva voimakas virtaus syö jäätä altapäin ja heikkoja kohtia on mahdoton huomata pinnalta. Näillä näkymin Haapasaareen pääsemme vasta avoveden aikaan. Tukikohdassa vuorossa on velvoitteiden mukainen rakennusten kattojen ja hormien kunnostus. Vaikka varsinaisen kunnostustyön suorittaa rakennusliike, riittää talkootyötä niin rakennustarvikkeiden laivauksessa ja kantamisessa, vanhan peltikatteen purkutöissä kuten myös purkujätteen hävittämisessä. Rakennusten ympärillä suoritetaan maanmuokkausta koneellisesti, jot- Malja Lahden venekerholle. ta valumavedet saadaan johdettua poispäin rakennuksista. Samalla anomme Metsähallitukselta lupaa raivata niityltä kantoja ja tehdä tilaa pelikentälle. Puutalkoita ja muuta puuhastelua on luvassa vanhaan malliin. Toimintasuunnitelman mukaisesti toiminnassa huomioidaan erityisesti lapset ja nuoret, niin tapahtumissa kuin järjestetyn ohjelman ulkopuolella. Pihapelit ja välineet mahdollistavat aktiviteettia yhdessä isolla porukalla ja sadepäivän sattuessa voi vetäytyä suojaan vaikkapa lautapelien ääreen. Uusi veneluiska Karisalmen sillalla mahdollistaa retket Haapasaareen pienveneillä entistä helpommin. Ehkä tätä kautta saamme jopa uusia vieraita tukikohtaamme. Toivottavasti säät suosivat meitä viime kesää paremmin, ennusteista huolimatta. 2 PURTILO PURTILO 3

3 KOKOONTUMISAJOT JA KYLÄPÄIVÄ SAMAAN AIKAAN KALKKINEN KUHISI VÄKEÄ KOKOONTUMISAJOT KALKKISISSA 2017 Lahden venekerho järjesti kokoontumisajot Kalkkisissa. Pieni Kalkkisten kylä kuhisi väkeä , kun sinne saapuivat sekä LVK:n veneilijät että markkinaväki Kalkkisten kyläpäiville. Lämmin sää suosi molempia tapahtumia. Kesäinen tunnelma jäi mieleen, koska kesä oli muuten niin kylmä. Petronella alittaa Kalkkisten kanavan siltaa Kimmo ja Jopi ohjasivat veneitä laituriin. TEKSTI JA KUVAT: SOILE JA ANTTI TAPOLA 4 PURTILO PURTILO 5

4 Laiturista loppui kapasiteetti, kun LKV:n veneilijät suuntasivat kokoontumisajonsa Kalkkisiin. Johanna ja Ville Haarala laittoivat ruokaa, ja me muut saimme nauttia lopputuloksesta. Saunan jälkeen ohjelma jatkui mukavan yhdessäolon merkeissä ja illan tanssiaisilla. KOKOONTUMISAJOT KALKKISISSA 2017 Kalkkisten Lomameijeri osoittautui mukavaksi kohteeksi viettää leppoisaa kesäpäivää. LVK:n kommodori Timo Poikolainen avasi tilaisuuden ja toivotti kaikki tervetulleiksi. 6 PURTILO PURTILO 7

5 Haapa saaressa BONGATTUA Kalkkisten tummuvassa illassa alkoi karaoke sound-checkillä, jossa Jopi ja Retsi lauloivat Leevi and The Leavingsien Itkisitkö onnesta. Kimmo tarkkaili äänen laatua. Ja tietysti myös tanssittiin.... Kovin helposti ei kiinni saa Sitä kadonnutta nuoruutta Ja mieletöntä fiilistä Kun on ensikertaa kännissä... No ehkä elämässä tarvitsee Joskus selitellä itselleen Ja eritellä mielessään Miksi kuviot on pielessään... Minä kortin lupaan postittaa jostain vähän kauempaa Jos sitä perille en muuten saa Sen tuuli sulle kuljettaa KOKOONTUMISAJOT KALKKISISSA 2017 SUP-melonta, eli suppailu ei onnistu ihan heti Heli Poikolainen oli tuonnut Sup-laudat Haapasaareen ja näytti mallia kuinka suppaillaan. Taustalla ensikertalainen Jukka Jurvelin eteni aluksi tutisevin jaloin, mutta hetken kuluttua alkoi soutu jo luistaa. SUP-melonnan (Stand Up Paddle) historia juontaa juurensa surffirannoille, joissa lainelautailun opettajat alkoivat meloa pitkällä melalla, jotta voisivat nähdä oppilaansa sekä lukea paremmin aaltoja. WIKIPEDIA: Ensimmäiset tunnetut kuvaukset hatuista löytyivät hautamaalauksista antiikin Thebasta. Niissä esiintyi olkihattuinen mies. Muita viittauksia miesten, etenkin orjien, käyttämiin hattuihin löytyi myös Antiikin Kreikasta ja Antiikin Roomasta. Samaan aikaan naiset kuvattiin esimerkiksi hupuissa tai huiveissa. Ensimmäiset naisten hatut taas nähtiin 1500-luvun lopulla. Hattu se on, joka persoonan tekee Haapasaaren kesäkisoissa pistivät silmään erilaiset hatut. Tässä pieni otos päähineistä. 8 PURTILO PURTILO 9

6 Heidi ja Sami tietävät, miten lapset viihtyvät veneretkillä VENEILYÄ LASTEN EHDOILLA Voisi ajatella, että pienet lapset ja veneily ovat hankala yhdistelmä. Heidistä ja Samista näin ei ole. Lasten kanssa veneillessä pitää tietysti ottaa huomioon heidän erityistarpeensa ja turvallisuus. Heidi on kuitenkin sitä mieltä, että lapset viihtyvät pienenä siellä missä vanhemmatkin ja silloin kun eivät viihdy, tehdään muuta kuin veneillään. TEKSTI: ANTTI TAPOLA Heidi-äiti ja Jemina vauhdissa. SeaRay 230 weekender on kohta jäämässä pieneksi, kun perhen lapset kasvavat. Isän puuhat kiinnostavat lapsia. Milja ja Jemina silittävät Haapasaaren lampaita. Sami (27) ja Heidi Mälkiä (25) sekä heidän kaksi lastaan 4- ja 5-vuotiaat Jemina ja Milja ovat sopineet 7,5-metriseen Sea Ray 230 weekender -veneeseen, jolla pääsee nopeasti määränpäähän. Lapset tarvitsevat liikkumatilaa ja sitä löytyy maista. Tosin Heidi kertoo lasten viihtyvän pitkiäkin aikoja kajuutassa, kunhan heillä on vain sopivat lelut matkassa. Tauko veneilyssä Murrosiän alkaessa nuoret jäävät usein pois vanhempien veneretkiltä, ja niin kävi Samillekin. Itsenäistyminen ja touhut kavereiden kanssa veivät muihin harrastuksiin. Lapsuuden veneretket olivat kuitenkin jättäneet jälkensä ja Sami palasi Päijänteen aalloille, kun mahdollisuus oman veneen hankintaan tuli. Ensimmäinen vene oli kimppavene kaverin kanssa: fiskarityyppinen, lasikuidutettu puuvene. Se kunnostettiin, mutta sillä seilattiin vain yksi kesä. Uusi vene Syksyllä 2014 Sami ja Heidi hankkivat oman veneen. Veneen piti olla nopeampi, kuin edellinen, ja he ostivat Sea Ray 230:n V-8 moottorilla, joka takasi riittävän matkanopeuden. 10 PURTILO PURTILO 11

7 Metsähallituksen saarikatselmuksessa pohdittiin Haapasaaren rakennusten seuraavia kunnostustarpeita. Metsähallituksen katselmus Haapasaaressa Milja ja Jemina ottavat osaa talkoisiin. Heidillä ei ollut veneilykokemusta ennen kuin hän alkoi seurustella 14-vuotiaana Samin kanssa. Hänestäkin nopea vene oli hyvä ratkaisu, kun vielä tuolloin veneilykokemusta oli vähän ja Heidi halusi päästä nopeasti määränpäähän. Silmät selässä Samin ja Heidin lapset ovat vauvasta saakka kulkeneet mukana veneretkillä. Aluksi perheeseen kuului koirakin, mutta Jeminan allergian takia siitä oli luovuttava. Matkat ovat suuntautuneet lähisaariin ja useimmiten Lahden venekerhon Haapasaareen. Siellä lapset tykkäävät uida, saunoa ja hyppiä trampoliinissa, ja tietysti katsella lampaita, joita kesäisin laidunnetaan saaressa. Silmät selässä Kun veneessä on pieniä lapsia, vaatii se aikuisilta erityistä tarkkaavaisuutta. - Takaraivossa väijyy ajatus siitä, että jos jotain sattuu, kuinka saan lapset turvaan, Heidi sanoo. - Välillä tuntuu, että itsellä pitäisi olla silmät selässäkin, kun nopealiikkeiset tytöt touhuavat, Heidi sanoo. - Kun lapset ovat kasvaneet, vuodepaikat meinaavat käydä ahtaiksi, Sami kertoo. Sami onkin leventänyt Sea Rayn hattuhyllyjä, joille lapset mahtuvat vielä nukkumaan. - Aikaisemmin oli suuri tavaramäärä ongelma, kun mukaan piti ottaa muun muassa vaipat ja eri ruoat lapsille, Heidi jatkaa. Savua konehuoneesta Ihan ensimmäisillä reissuilla Sea Rayn kone reistaili Asikkalan selällä, ja veneen kyljissä olevista ilmanottoaukoista alkoi tupruta savua. Kun kelikin oli kohtalaisen huono, säikäytti tilanne. Koneen jäähdytys oli pettänyt, ja siksi kone kuumeni liikaa. Savua tuli moottorin pintamaalauksen kärventyessä, mutta varsinaista tulipaloa ei onneksi syttynyt. Moottorin jäähdyttyä veneellä saattoi ajaa hiljaa, ja he pääsivät Haapasaareen, josta löytyi apua. Tilanne pelästytti Heidin, jolle jäi hiukan epävarma olo veneilyn turvallisuudesta. - Varsinkin kun lapset ovat mukana, on huoli suuri, Heidi sanoo, ja nykyään hän ei kovemmilla keleillä veneilekään. Varmaa syytä koneen ylikuumenemiseen ei koskaan löytynyt. Oliko syynä haljennut termostaatti vai tukkiko joku jäähdytysveden tulon hetkeksi? Joka tapauksessa koneesta oli palanut myös laakeri, ja Sami päätti lopulta vaihtaa koko koneen. Uusi, samanlainen kone löytyi Espanjasta. Haaveita Vaikka nykyinen vene onkin kokonsa puolesta riittänyt, väikkyy mielessä jo tilavampi vene. Ehkä pelästyttäneen venekokemuksen seurauksena Heidi haluaisi edelleen veneen, jolla pääsee nopeasti määränpäähän. Silloin huoli veneessä olosta ja siihen liittyvistä vaaroista jää mahdollisimman lyhyeksi. Tätä haastattelua tehdessä istumme Samin vanhempien kookkaassa matkaveneessä, mikä saa Heidin mietteliääksi. - Olisihan tässä paremmin tilaa kasvaville lapsille. Samikin on vielä kahden vaiheilla, hankitaanko suurempi liukuva vene vai tilava uppoumarunkoinen. Jemina leikkii vesiruiskulla. Miljaa väsyttää. Veneessä on mukava nukkua. Lahden venekerho on sitoutunut pitämään huolta tukikohtasaarestaan, jonka se on vuokrannut Metsähallitukselta. Metsähallituksella on maa-alueita ja niissä olevia rakennuksia niin paljon, että rahat eivät yksinkertaisesti riitä niiden kaikkien ylläpitoon. Siksi alueita on vuokrattu muun muassa yhdistysten käyttöön, ja vuokrasopimuksissa on kunnossapitovastuuta siirretty vuokraajalle. Viime kesänä Haapasaaressa pidettiin katselmus, jossa arvioitiin rakennusten kunnostustarpeita ja annettiin ohjeita siitä, kuinka kunnostukset pitää tehdä. Kaiken kaikkiaan LVK:n toimintaan oltiin tyytyväisiä. Haapasaaressa on historiallisesti arvokkaita rakennuksia ja osin niiden kunnostus on jo aloitettu. Tänä kesänä on vuorossa rakennusten kattoremontit ja talojen vierustojen kaatojen kunnostus. - Yhteistyö on sujunut metsähallituksen kanssa hyvin ja Haapasaaressa on LVK vienyt kunnostustöitä jo nyt eteenpäin, toteaa luontovalvoja Pekka Repo, eikä hän näe mitään estettä hyvän yhteistyön jatkumiselle. Luontovalvoja Pekka Repo oli Haapasaaressa tyytyväinen näkemäänsä. 12 PURTILO PURTILO 13

8 Valon juhlaa Venetsialaisista tullut jo perinne Jo perinteeksi muodostuneet Venetsialaiset vietettiin Haapasaaressa Uusi juhlateltta palveli kerholaisia hienosti ja on osoittautunut kannattavaksi investoinniksi. Laituri oli täynnä valaistuja veneitä, ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää. Ilta jatkui karaoken ja tanssin merkeissä. Tunnelma oli korkealla vaikkakin haikea kesän kääntyessä kohti loppuaan. 14 PURTILO PURTILO 15

9 + Veneessä ennen remontteja olleet miinukset on nyt korjattu plussiksi - Sauna oli keulassa - Maalipintaa oli korjailtu paikkamaalaamalla ja se oli koloja täynnä - Pentteri oli ahdas - Kapteeninhytti puuttui + Se, että nuo miinukset on korjattu plussiksi + Väljät tilat, joissa kaikki viihtyvät, kissakin. Dart Trawler 48 LVKn VENE HULLUT Onneksi iskä ei ostanut kesämökkiä, huudahti Krista (20), kun kysyin lasten viihtymisestä veneessä. Sekä Krista ja perheen poika Peter (18) ovat viihtyneet hyvin vesillä ja saaneet paljon uusia kavereita. - Aina on keksitty kaikenlaista kivaa tekemistä, Krista vakuuttaa. Tällä kertaa matkassa ovat vain Krista ja Jukka-isä, kun äiti Lise oli kotona hoitamassa sairasta kissaa, ja jääkiekkoa aktiivisesti harrastava Peter oli harkoissa. Hyvin tuo veneen käsittely tuntui sujuvan kahdestaankin. Vaikka alus on suuri, onnistuuu poijuun kiinnittyminen ja rantautuminen kaikkine manöövereineen hienosti. Ensin oli Bayliner Jukan perheen ensimmäinen vene oli nopeakulkuinen Bayliner 2655 Ciera Sunbridge V8 koneella (340 hv) ja OMC King Cobra vetolaitteella. Jukka oli työmatkalla USA:ssa 1990, ja veneiden Suomeen verrattuna halvemmat hinnat saivat hänet tekemään ostopäätöksen. Trailereineen päivineen vene rahdattiin Suomeen. Kuljetus kesti kuusi kuukautta ja maksoi noin silloista markkaa. Baylinerilla huristeltiin maksimissaan 36 solmun vauhtia aina vuoteen 2003 saakka. Noina vuosina tuli Päijänne tutuksi ja veneilystä tuli perheen pysyvä harrastus. Ahtaaksi käynyt 8-metrinen Bayliner myytiin, ja alkoi isomman veneen etsintä. Hakusessa oli noin 12-metrinen vene. Perheen koko oli kasvanut ja tarpeet muuttuneet. Uudessa veneessä piti olla tilaa ja ennen kaikkea sauna. Lisää tilaa Teräsalus Tiira löytyi netistä. Vaikka se oli suurempi, kuin oli ajateltu, kaupat tehtiin Tiira Lahden venekerhon tukikohdan Haapasaaren laiturissa. PERHEEN UIVA KESÄHUVILA, JOSSA LAPSETKIN VIIHTYVÄT Tiira on iso vene. Jukka ja Lise ovat yli 16- metrisen aluksen toiset omistajat. Edellinen omistaja teki Tiiralla pitkiä merimatkoja, mutta nyt alus seilaa Päijänteellä ja on ollut perheen kesänviettopaikka jo yli 10 vuotta. Krista on veneillyt pienestä saakka, joten kansihommat sujuvat. TEKSTI: ANTTI TAPOLA 16 PURTILO PURTILO 17

10 Aamuisin Jukan näkee yläohjaamossa hörppimässä kahvia ja tähyilemässä järvenselälle. Varmaan niinä hetkinä syntyvät myös uudet ideat siitä, mistä kohtaa venettä voisi seuraavaksi kohentaa. Venettä jatkettiin metrin verran, ja sauna siirrettiin keulasta perään. Toisesta avatusta ovesta pääsee keulahyttiin ja toisesta käymälään. Entiseen Baylineriin verrattuna Tiira on todella iso alus. Se on valmistettu Turun veneveistämöllä 1982, ja se on merikelpoinen. Suunnittelun pohjana on käytetty hollantilaista Dart trawleria. Tiiran edellinen omistaja teki aluksella pitkiä matkoja Itämerellä ja Ruotsin kanavissa. Tiira on rantautunut muun muassa Kööpenhaminassa ja Hampurissa sekä kulkenut Ruotsin halki Göta-kanavaa pitkin Itämereltä Pohjanmerelle. Muutoksia haluttiin tehdä Vuosien varrella Tiiraa on paranneltu jatkuvasti. Aluksi veneessä oli sauna keulassa, mutta se osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Uimaan joutui kulkemaan yhden makuuhytin ja ajohytin kautta, jolloin koko alus oli höyryssä ja lattiat märkinä. Kauan ei Jukka sitä sietänyt, vaan päätti jatkaa venettä noin metrillä. Tällöin sauna saatiin perään ja sisäänkäynti sinne peräpeiliin tehdyn oven kautta. Sekä veneen jatkon että saunan teki säynätsalolainen yritys Säynätsatama. Nyt saunasta on suora yhteys uimatasolle, eivätkä höyryt ajaudu veneen muihin tiloihin. Saunassa on puukiuas. Keulasta vapautuneeseen tilaan saatiin kapteeninhytti, jollaista ei aluksessa ennen ollut. Kaiken kaikkiaan makuupaikkoja järjestyy ilman erityistoimia helposti kahdeksalle. Kaikki ikkunat on vaihdettu lämpölaseiksi. Kaiteet on vaihdettu rosterisiksi, ja niissä on mahonkiset kaidepuut. Pentteri on uusittu kokonaan. Partaiden alle sijoitettuna sitä oli vaikea käyttää. Keittiötasoa syvennettiin niin, että hella ja allas ovat nyt helposti käsillä eikä tarvitse kurotella matalaan tilaan. Jääkaappi on uusi. Se toimii sähköllä, ja sen tilavuus on 90 litraa. Liesi ja vedenlämmi- Aluksen takakannella on isot oleskelutilat. tin toimivat kaasulla. Tiirassa on kiertovesipatterit, ja niissä kiertää Reflex-lämmittimellä kuumennettu vesi. Dieselit jylläävät Tiirassa on kaksi 4,4-litraista ja nelipyttyistä Valmet 411 (Nykyisin Sisu) moottoria. Toinen niistä piti vaihtaa Koneet ovat turboahdettuja ja niissä on 118 hevosvoimaa. Aluksi Tiirassa oli konehuoneeseen vain yksi luukku. Varsinkin kiinteäksi asennetun istuinryhmän alla olevan koneen huolto oli todella hankalaa ahtaassa konehuoneessa. Jukka uusi luukut, ja istuinryhmän voi nyt siirtää syrjään joten molempiin koneisiin Yläohjaamon lattiassa on ikkuna, josta näkyvät sisäohjaamon mittarit. Tällä Haapasaaren reissulla oli miehistönä Jukan tytär Krista. Ajohytissä on oleskeluryhmä, josta on hyvä näkyvyys ulos. Kuvassa vasemmalla olevat portaat johtavat tilavalle yläkannelle. Vene silloin, kun Jurvelinit sen ostivat. Perheen ensimmäinen vene oli 340- hevosvoimainen Bayliner. 18 PURTILO PURTILO 19

11 pääsee käsiksi myös yläkautta. Moottoreissa on kölijäähdytys. Se on suljettu järjestelmä eikä glykoolilla höystetty vesi ei jäädy kölisäiliössä. Näin koneita voidaan käyttää myös maissa, ilman että vesipumppu palaisi tai kone ylikuumenisi. Tukikohdassa ja saarissa Nykyisin venematkat suuntautuvat eteläisen Päijänteen ympäristöön. - Usein tulee käytyä Lahden venekerhon omassa tukikohdassa Haapasaaressa, jossa tavataan tuttuja ja vietetään aikaa ystävien seurassa, Jukka kertoo. Tiira säilytetään talven yli maissa Niemen satamassa Lahdessa. Keväällä veneilykausi alkaa veneen varustamisella ja päättyy syyskuussa LVK:n päättäjäisten jälkeen. Yläkannet Ajohytti Sisätilat Pentteri on uusittu. Tiirassa on lämpöpatterit, jotka lämpenevät Reflexöljykamiinalla. TIIRA DART TRAWLER Pituus: 16 m Leveys: 3,75 m Syväys: 115 cm Runko: teräs, 4 ja 5 mm Moottori: 2 X Valmet 411 (Sisu) turboahdettu, nelipyttyinen, 118 hv/kone Vaihde: Newark PRM 310 Akut: 2 x 115 A/kone hupikäyttöön 2 x 135 A Polttoainetankit 1000 l Makeavesitankki 1000 l Hydraulinen ohjaus, kaksi ohjauspistettä Reflex-vesikeskuslämmitin Loiston kartasto läppärissä Makuupaikat: max 8 hlöä Kuuma vesi kaasulla Kaasuhella Sauna ja suihku WC, 100 l septi Aurinkopaneeli 90 w 20 PURTILO PURTILO 21

12 Päijänteellä BONGATTUA Kaksi kovaa aikaa Haapasaaren ympärisoudussa Tukikohtaisäntä Kimmo Kokkonen kiersi soutaen Haapasaaren aikaan 14:26.8, mutta Tero Salonen pisti paremmaksi ajalla 13:07.0. Tässä haastetta tulevalle kesälle. Eemeli keskittyy huolella, sillä herpaantuminen johtaa kaatumiseen. Kimmo (yllä) ja Tero (alla) soudun jälkeen Wakebording eli vesilautailu vaatii taitoa Eemeli Haarala on harrastanut wakeboardingia parivuotta. Kyseessä on laji, johon ei kannata rynnätä suin päin. Kun Eemelin Ville-isä aloitti aikanaan lautailun, seuraukset olivat huonot. Pieni herpaantuminen allolta hypättäessä johti epäonnistuneeseen alastuloon. Ville mätkähti kovassa vauhdissa kyljelleen veteen niin lujaa, että kylkiluu murtui. Kokemus ei kuitenkaan Villeä lannistanut, vaan kyllä hän viime kesänäkin laudalla keikkui. Huligaanisorsia Haapasaaressa Huonon kasvatuksen saaneet sorsanpoikaset hyökkäsivät kimppuuni saaripolulla. Emo katsoi kauempaa, kun hänen lapsensa repivät minua puntista ja nokkivat kameraani. Hämmästyttävää röyhkeyttä otuksilta, jotka olivat tuskin kenkäni kokoisia. AT Miko kiskoi Eemeliä iltamyöhään saakka 50-heppaisella veneellä. Dalttonin sorsaveljekset. 4 6 Ville ja Jopi heittäytyivät lepoasentoon, kun urakka oli valmis. 5 Näin nousee juhlateltta päivässä Sadepäivien määrä on ollut useina kesinä niin suuri, että tukikohdassa järjestettyjen tilaisuuksien pelastamiseksi on ollut pakko tehdä jonkinlainen suoja, jossa voi viettää yhteisiä tilaisuuksia kastumatta. Haapasaaren päärakennuksen tupa on tunnelmallinen, mutta auttamattomasti liian pieni. Teltan pystytykseen tarvittiin kokonainen päivä ja runsaasti talkooväkeä. 22 PURTILO PURTILO 23

13 Isonkyrön sääprofeetta Juhani Luoma ennustaa: KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU HELLEKESÄ JÄÄ TAAS VÄLIIN? Juhani Luoma ei ole kuka tahansa sääprofeetta, vaan useita ennustuskilpailuja voittanut ja lukuisten tiedotusvälineiden haastattelema sään ennustaja. Häneltä kysytään silloin, kun meteorologit eivät uskalla vastata. Isonkyrön sääprofeetta Juhani Luoma tekee ennusteet tosissaan pilke silmäkulmassa. Vaikka Juhanilla on pilke silmäkulmassa, hän on oikeasti kiinnostunut luonnossa tekemiensä havaintojen yhteydestä tuleviin säihin. Kaikki alkoi siitä, kun hän huomasi kirkon kiviseinän värimuutokset ja siihen liittyvät säiden muutokset. Purtilon pyynnöstä Luoma teki Etelä-Päijänteen alueen koko kesän sääennustuksen, ja viereisellä sivulla on lopputulos. Siitä voi itse kukin seurata, kuinka hyvin Luoma osuu oikeaan. Valitettavasti ennustus ei vieläkään povaa intiaanikesää, vaan aika viileää ja vaihtelevaa säätä on taas luvassa. Lämmintä Myrskyä Sateista Viileää Selkeää 1 lämmintä 2 viileää, kylmää 3 4 selkeää 5 selkeää 6 myrskyä 7 selkeää 8 sateista viileää, kylmää viileää, kylmää sateista viileää, kylmää selkeää, kirkasta 13 sateista 1 sateista viileää, kylmää myrskyä 10 sateista lämmintä viileää Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla. 15 selkeää 16 sateista lämmintä viileää 17 selkeää, kirkasta 18 lämmintä sateista viileää, kylmää 21 selkeää 21 lämmintä selkeää 23 sateista viileää, kylmää 25 sateista 25 lämmintä selkeää, kirkasta lämmintä 29 viileä jakso 29 sateista 30 viileää, kylmää PURTILO PURTILO 25

14 Päijänteellä BONGATTUA 2018 Netissä BONGATTUA Veivaamalla vesille Marinea myy Veivaria 179 euron hintaan. Käsin pyöritettävän potkurimekanismin käyttöä voi seurata Youtube-osoitteesta Suihku mukaan veneeseen Talkoilla luodaan viihtyvyyttä Puun tarve on LVK:n tukikohdassa loputon, kun muun muassa sauna lämmitetään lähes joka kesäilta ja iltoja istutaan nuotion ääressä. Lahden venekerhossa on saatu paljon aikaan talkoilla eikä puiden teko ole poikkeus. Viime kesän harvoista aurinkopäivistä osui yksi puutalkoopäivälle. Tukikohtaisännälle oma lippis Haapasaaren ahkeralle tukikohtaisännälle Kimmo Kokkoselle luovutettiin seuran 35- vuotisjuhlassa oma lippis, jossa on teksti LEIRIN PÄÄLLIKKÖ. LVK:n Haapasaari-paita LVK:lle painettiin oma paita, jossa on ilmakuva tukikohtasaaresta sekä saaren koordinaatit. OTA YSTÄVÄ MUKAAN! Lahden venekerho tekee jo perinteisen yhteismatkan venemessuille linja-autolla. LAUANTAINA Hong Kong myy akku-käyttöistä suihkua 34,99 euron hintaan. Suihkua käytetään niin, että toinen pää upotetaan esimerkiksi vesiämpäriin, ja vesi virtaa ulos pumpun ja letkun kautta suihkupäästä. Akulla toimivan suihkun toiminta-aika täydellä latauksella on yksi tunti. Akun lataus täyteen kestää kolme tuntia. Biltema myy omaa akkukäyttöistä suihkuaan 29,90 euron hintaan. Osoitteesta taskusuihku löytyy retkisuihku hintaan 6,90 e. Pussiin mahtuu 20 litraa vettä. Se ripustetaan sopivalle korkeudelle, ja se on heti käyttövalmis. Hilkemaan veneprojekti etenee Vuonna 2016 Juhani Hilkemaa kertoi veneprojektistaan Purtilossa. 16-metrinen teräsvene oli silloin vielä pressukatoksessa ja kovasti kesken. Viime kesänä Maija II laskettiin veteen, mutta vielä on paljon töitä tehtävänä. Mitään paineita ei eläkkeellä oleva Hilkemaa aijo ottaa. Töitä Veneellään Lahdessa Juhani jatkaa silloin kun jaksaa. - Saa nähdä, seilataanko vielä tänä kesänä, Juhani pohtii. Lähtö klo 9 vanhalta linja-autoasemalta (turistipysäkki) ja paluu klo 16 messukeskuksesta. Lipun hinta 30 / henkilö Sisältää pääsylipun ja edestakaisen matkan. Maksu Linja-autossa. Ilmoittautumiset: Liisa Koivu, liisa.koivu@netti.fi Vuotava läpivienti tukkoon Veneilijänverkkokauppa myy vuotavan läpiviennin korjaussarjaa 54 euron hintaan. Pakkauksessa on kaksi eri kokoista seabung -tuotetta, joilla saat vuotavan läpiviennin tukittua nopeasti. Hajonneen kuulaventtiilin saa vaihdettua ilman veneen nostoa, silloin kun seabungia käytetään hätäsulkijana. Täältä löytyy video, jossa näytetään kuinka Seapugia käytetään: 26 PURTILO PURTILO 27

15 1 2 3 Juhlatunnelma oli leppoisa ja ruoka maistui. LVK JUHLI ARVOKKAASTI 35 VUOTTAAN Samalla seuran vetovastuu siirtyi uudelle kommodorille Lahden venekerho juhli 35 toimintavuottaan arvokkaasti 21. tammikuuta Lahden upseerikerholla. Tunnelma oli leppoisa, ja Timo Poikolainen siirsi seuran vetovastuun uudelle kommodorille Timo Kovaselle. Viime vuosien aikana on seuran jäsenistö joutunut koville, kun talkoovoimin on pitänyt siirtää seuran toiminnot Kellosalmesta uuteen tukikohtaan Haapasaareen. On otettu vastuu Haapasaaren vanhoista rakennuksista, rakennettu iso laituri ja hoidettu samalla kaikki muut seuratoimintaan liittyät askareet. Timo Poikolaisella on ollut merkittävä rooli tasapainoilla erilaisten intressien välillä, kun seuran toimintaluonne muuttui oleellisesti tukikohdan muuttaessa saareen, jonne ei enää pääse autolla. Uuden tukikohdan vuoksi seuran päätarkoitus on nyt palvella veneilijöitä ja järjestää toimintaa aina lapsista vaareihin sekä pitää yllä hyvää ja rentoa tunnelmaa ilman. Uusi kommodori olikin tyytyväinen saamaansa perintöön ja haluaa jatkaa Poikolaisen viitoittamalla tiellä. Seuran vuosijuhlassa annettiin tunnustusta usealle seuran aktiiville heidän panoksestaan Haapasaaren ja koko seuran kehittämisessä Lahden venekerhon 35 vuotta Vetovastuu vaihtuu. Timo Poikolainen (vas.) luovuttaa kipparin viirin uudelle kommodorille Timo Kovaselle Kalevi Siltala valittiin seuran kunniajäseneksi. Juhani Hilkemaa valittiin viime vuonna seuran kunniajäseneksi. Timo Poikolaiselle luovutettiin seuran pöytästandaari ansiokkaasta työstä kommodorina. Kipparin viiri koristaa tästä eteenpäin Timo Kovasen Päijänne-venettä. Timo Poikolainen (vas.), Johanna Haarala, Jorma Mälkiä, Kimmo Kokkonen, Aki Leino sekä Jouni Saarinen kukitettiin kiitokseksi seuran eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. 28 PURTILO PURTILO 29

16 Lahden venekerhon 35 vuotta Vesa Halkola musisoimassa Possujuhlilla. Laulu Päijänteelle oli Vesan oma sävellys, ja esitys oli kappaleen ensiesitys. Laulusta tuli tuolloin LVK:n tunnuslaulu. Kalevin vene oli alunperin pelastusvene, josta hän rakensi moottoripurjehtijan. Kalevi Siltala, kommodori , muistelee Lahden venekerho aloitti vauhdilla Lahden venekerholle oli olemassa selvä tilaus, kun se piti perustamiskokouksensa Toiminta oli erittäin vilkasta jo ensimmäisenä kesänä ja jäseniä kertyi pian yli luvun alussa keskustelu uuden venekerhon tarpeellisuudesta kiihtyi. Epävirallisia palavereja oli pidetty milloin missäkin nuotion ääressä. Kesällä 82 kokoontuivat moottorimajalle Pave (m/s Paatti) ja Svantte keskustelemaan ja silloin sovittiin, että kutsutaan porukka Karhunkämmeneen yhteisen asian ja possujuhlien merkeissä. Kutsu kulki suusta suuhun -menetelmällä, rannoilta rannoille ja nuotioilta nuotioille. Possujuhlilla paistettiin kokonainen possu, istuttiin iltaa ja sovittiin pikkujoulusta sekä jatkosta kerhon perustamiseksi. Pikkujoulu pidettiin Suomen Ladun Tiirismaan majalla. Halmeen Eikka johdatteli meitä neljääkymmentä veneilijää. Vietettiin hauskat pikkujoulut ja sovittiin työryhmästä, joka Nortan Hannun johdolla alkoi valmistella venekerhon perustavaa kokousta. Peustava kokous pidettiin Jo 70-luvulla oli syntynyt tarve uudentyppiselle venekerholle. Lahdessa oli tuolloin kolme veneilyyn liittyvää yhdistystä. Lahden Navigaatioseura, jonka toiminta perustui navigoinnin opettamiseen. Lahden Järvipelastusyhdistys, joka keskittyi pelastustoimintaan, sekä Lahden Pursiseura, joka keskittyi purjeveneisiin. LPS on vanhin veneilyalan yhdistys Lahdessa, ja sillä oli myös moottorivenejaos. Perustava kokous Perustava kokous pidettiin ravintola Karpalossa, hyppyrimäen juuressa. Paikalla oli 50 perustajajäsentä. Kokouksessa päätettiin kerhon nimeksi Lahden venekerho ja kerhon johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Hannu Norta jäsenet Paavo Lehtiö Arto Vuorinen Martti Turpeinen Matti Jääskeläinen Pekka Pulkkinen Seija Kuusisto Tuula Siltala Johtokunta valitsi kokouksessaan keskuudestaan muut toimihenkilöt. Nortan Hannun johdolla kujettiin vuodet Tuolloin rakentui toiminnan perusrunko, jota käytetään vieläkin: messumatka, pilkkikilpailu, veneiden lasku, kevätkauden avajaiset, juhannus, regatta, olympialaiset, possujuhla, veneiden nosto, pikkujoulu. Vuosina 1983 ja 1984 kevätkauden avajaiset pidettiin Ilolan kartanossa, mutta kartano paloi syksyllä Sen jälkeen avajaispaikaksi valittiin MTK:n maja ja tilaisuus hoidettiin paikallisen pitopalveluemännän avustuksella. Silloin ennen LVK:n perustamisesta oli kulunut vasta vuosi, kun seuran järjestämiin possujuhliin Karhunkämmenessä syyskuussa 1984 kerääntyi 50 venekuntaa ja noin 200 ihmistä. Veneitä valaisivat värilliset kynttilä- ja myrskylyhdyt. Ohjelmassa oli taikuri, musiikkiesityksiä ja arvontaa. Vartaassa pyöri kokonainen sika ja useita kinkkuja. Puheenjohtajana Allekirjoittaneen puheenjohtajakausi alkoi Turpeisen Maran jälkeen, joka hoiti virkaa vain vuoden Vaihdoin tausta-/apumiehen vakanssin puheenjohtajan tehtäviin, joita hoidin vuodesta 1989 vuoteen Vaimoni Tuula oli johtokunnassa 6 vuotta, minkä jälkeen hän vaihtoi tausta-/apurouvan tehtäviin. Ensimmäinen vuosi toi heti uusia tuulia. Seurattiin tietoja Keitele -Päijänne kanavasta, Kelventeen luonnonsuojeluohjelmasta sekä moottorirannan ja Niemen satamien muutostöistä. Hyvin saatiin hommat hoidettua. Pääsimme kaupungin edustajan (Asko Siltavuori) kanssa yhteisymmärrykseen. Maatyöt niemessä toivat lisäpinta-alaa, ja töiden yhteydessä saimme vetää putket sähkökaappeja varten. Talkoilla saimme sähköistettyä Mukkulan puoleisen kentän, ja siksi saimme alueen LVK:n vaikutuspiiriin. 30 PURTILO PURTILO 31

17 Lahden venekerhon 35 vuotta Silloin ennen Juhlallinen lipun naulaaminen. Vasemmalla seuran ensimmäinen puheenjohtaja Hannu Norta ja Kalevi Siltala. Seuralle lippu Vuosikymmenen vaihteessa 1991 Päijänteen rantakunnat perustivat Päijänteen virkistysalueyhdistyksen. Sen tehtävänä oli pelastaa vapaita ranta-alueita vapaa-ajan käyttöön. Olin yhdistyksen hallituksessa ja tehtäväni oli välittää veneilijöiden tietoa hyvistä rantautumispaikoista. Monta hyvää rantautumispaikkaa saatiinkin pelastetuksi. Vuonna 1991 LVK:n johtokunta lämpesi ajatukselle liittyä Suomen moottoriveneliittoon. Anoimme jäsenyyttä, jonka saimme ennen 10-vuotissynttäreitä. Samaan aikaan alkoi oman lipun hankintaprosessi. Taiteilija, joka kuvion lippuumme oli suunnitellut, kertoi kuvan sisältävän kolme symbolia: 1) kolme lintua, 2) kolme aaltoa, 3) hyppyrimäkeä. Lippu hyväksyttiin, mutta vain kahdella ensimmäisellä perustelulla. Jokainen lahtelainen tunnistaa varmasti hyppyrit. Kelventeestä kansallispuisto 1993 kerhomme täytti 10 vuotta. Olimme ylpeitä siitä, mitä olimme saaneet aikaan. Suuri kiitos sille talkootyölle, joka mahdollisti tämän kaiken näinä vuosina. LVK:n kommodorit perustettiin Kelventeen kansallispuisto. Olin puiston neuvottelukunnan jäsen. Oli pelko, että muodostetaan kokonaan rauhoitettuja alueita. Onneksi syntyi kompromissi, ja suurin osa Kelventeestä ja Hietasaari säilyivät veneilijöiden käytössä! Huhtsaari oli jo silloin mielessämme, mutta Padasjoki ei halunnut luovuttaa sitä pääosin lahtelaisten käyttöön. Miehet rautaa veneet puuta Merkittävä osa veneistä oli puurakenteisia. Mieleeni tulee ikäpolveni Knuuttilan Karin ja Tammivuoren Erkin suuret, ennen sotia valmistuneet salonkiveneet. Askon Lassella oli Ainon lisäksi lujitemuovinen sisäperä. Kotimainen lujitemuoviveneiden valmistus alkoi kukoistaa, ja Kemppikin valmisti Asikkalassa Protosarjan tuulilasiveneitä. 70-luvun loppupuolella tee-se-itse -miehet alkoivat rakentaa veneitä niin lujitemuovista, kuin metallista ja puusta. Niitä on kerholaisilla edelleen käytössä. Näin kului 12 vuotta kuin siivillä! KALEVI SILTALA LVKn alkuvuosina järjestettiin Enonsaaressa lapsille suuri tapahtuma. Kelventeellä rantaregee soi vuonna Rummuissa on Tero Nousiainen Tehi Tehi oli Neuvostoliitossa valmistettu Raketa ja sen omisti Jyväskylän ja Lahden kaupunkien Päijänteen Kantosiipi Oy ( ). Alus kulki kesäisin Lahden ja Jyväskylän välillä. Tehissä oli päävoimanlähteenä alumiinikantinen V12-meridiesel, jonka teho oli hevosvoimaa. Epäluotettava moottori vaihdettiin italialaiseen Ivecoon, jonka teho oli hevosvoimaa, mikä antoi alukselle 33 solmun nopeuden. Valtavasti polttoainetta kuluttavan Tehin kantosiivet poistettiin 1982 ja Iveco vaihdettiin Volvo Pentaan. Tehin nopeus putosi 12 solmuun, mutta matkustajamäärä lisääntyi 64:stä 80:een. Nopeimmillaan matka Lahdesta Jyväskylään taittui noin kolmessa tunnissa. Tauti joka ei tarvitse hoitoa Päijännehulluus on tauti, jonka me Päijänteellä veneilevät tunnistamme, mutta jota lääkärinkirjoista ei löydy. Kuitenkin tartunnan saaneita on jo 30-luvulla ollut siinä määrin, että aiheesta on tehty jopa elokuva. Päijännehullut on Uno Pihlströmin vuonna 1937 kuvaama kahdeksan minuutin dokumentti. Matkaa tehtiin uivaksi hotelliksi nimitetyllä aluksella, joka seilasi ympäri Päijännettä. Matkustajat pitivät hauskaa ja tutustuivat rantakohteisiin. Suomi-Filmin elokuvasta voi bongata tuttuja paikkoja. Elokuvan voi katsoa osoitteessa: Hannu Norta Martti Turpeinen Kalevi Siltala Jorma Sani Lauri Jyrkinen Osmo Tukiainen Seppo Sundqvist Jouko Liisanantti Risto Töyry Asko Korhonen Timo Poikolainen 2018 Timo Kovanen 32 PURTILO PURTILO 33

18 LAJIT LVK:N KESÄKISAT 2017 Sää ei pilannut hauskanpitoa Solmut HAAPASAAREN KESÄKISAT Käsityö Kroketti Frisbee Navigointi Renkaanheitto Lennokinheitto Välillä satoi ja välillä paistoi ja joskus satoi ja paistoi. Kaikenlaisia säitä mahtui päivään, jolloin vietettiin toisia Haapasaaren kesäkisoja. Osallistujia oli runsaasti. Lahden venekerhon suurtapahtumaa ei jätetä väliin oli ilma mikä tahansa. Koko päivän aina iltamyöhään kestänyt ohjelma piti mielen virkeänä ja naamat iloisina. TEKSTI JA KUVAT: SOILE JA ANTTI TAPOLA Munanheitto Kesäkisojen aikana sää vaihteli sateisesta aurinkoiseksi ja välillä sadetta ja paistetta tuli yhtä aikaa. Jouni Saarinen (vas.) oli hyvin varustautunut vaihtelevaan keliin. 34 PURTILO PURTILO 35

19 LVK:N KESÄKISAT 2017 Käsityörasti Renkaanheitto Lapsilta onnistui renkaanheitto rennolla otteella. Frisbee Tässä tehtävässä oli oletustilanne se, että olet pudonnut kaivoon. Sinun tulee sitoa pelastajan heittämä köysi itsesi ympäri niin, että sinut voidaan nostaa ylös ilman että köysi kuristaa sinua. Timo (ylhäällä oikealla) näytti ensin mallia. Aluksi Keken ja Tuulan Joros Team oli niin eksyksissä, että kaikki repesivät nauruun. Loppujen lopuksi köysi kuitenkin tuli kiinnitetyksi niin, että ylösveto olisi onnistunut. Solmut Frisbeessä piti ensin tietää kummin päin kiekkoa heitetään. Kun se oli saatu selville, niin onnistumisiakin tuli. Navigointi Käsityörastilla taiteltiin servetti ohjeiden mukaan kauniiksi pöytäkoristeeksi. Tehtävä oli Ilmeisen vaikea, koska lopputulokset olivat kovin erilaisia. Navigointirastilla piti piirtää vesireitti niin, että reimarit on kierretty oikein. Voisi luulla, että veneilijät osaavat homman unissaankin, mutta virheitäkin tuli. Onneksi karille joutuminen ei paperilla aiheuttanut kuin henkisiä vaurioita. 36 PURTILO PURTILO 37

20 LVK:N KESÄKISAT 2017 Lennokinheitto Ensin oli tehtävänä taitella paperista lennokki. Lennokeilla sai myös osallistua pituusheittokilpailuun. Paras lensi teltan peräseinälle saakka. Osa lennokeista suostui lentämään vain taaksepäin. Kesäkisojen päätteeksi oli illanvietto, jossa tanssittiin livebändin säestyksellä. Kroketti TULOKSET LVK:N KESÄKISAT 2017 Jouni & Merja (vas.) ja Nanna & Kalle. Väinö & Veikko Eemi & Annis Heli Poikolainen esittelee krokettipalloa Juhani Hilkemaalle ja antaa viimeiset ohjeet ennen suoritusta. Viereisessä kuvassa Romeo ja Doris keskittyvät omiin suorituksiinsa. Aikuiset: 45 p Nanna & Kalle / Sarvikuono 45 p Merja & Jouni / Menuetti 44 p Laura & Tuomas / Hippo 43 p Kasper & Eemeli / Wilhelm & Rapaluoto / Team SissiKoira Lapset alle p Väinö & Veikko / Sarvikuono 39 p Luukas & Aatu / Kymi IV & Hippo/ Team Huput 33 p Lila / Kymi IV 33 p Rosa & Amanda & Elsa / Fabella & Hippo Lapset alle p Eemi & Annis / Päijänne / Team Ökäle 41 p Milla & Miikka / Elsa / Team Papu (Miikka aikuinen) 37 p Doris & Romeo / Maija / Team Douping 37 p Emmi & Onni / Wilhelm / Team ART 29 p Enna & Ellis / Päijänne / Team Gunnarsen 38 PURTILO PURTILO 39

21 Munanheitto Kesäkisojen ulkopuolella kisailtiin vielä munanheitossa. Kun kananmuna leviää vastaanottajan käsiin tai kasvoille, kaikilla on hauskaa. Fiksu. Kaunis. Sosiaalinen. Isä Jani vei poikansa Kasperin kanssa voiton munanheitossa. Markku hymyilee sateenvarjon alla, eikä sade haittaa muitakaan. 620 C F115 XL EFi CT Tulokset Aikuiset Jani & Kasper 36,80 m Kimmo & Jopi 35,72 m Eemeli & Sami 32,75 m Myynti Huolto Varaosat Talvisäilytys Jopi pisti kaiken peliin, jopa vaimon vaatteet. Lapset alle 15 Eemi & Annis 26 m Enna & Ellis 15,85 Romeo & Doris 13,55m Lapset alle 10 Aatu & Luukas 11 m Väinö & Veikko 7 m Lahdentie Vääksy myynti@venekauppa.com Kipparinkuja Lahti lahti@venekauppa.com 40 PURTILO PURTILO 41

22 LVK:n KALENTERI 2018 < Talvikuukaudet > < Kesäkuu > < Elokuu > < Lokakuu > Tervetuloa Haapasaareen Lahden venekerhon tukikohta lauantai, 6. lokakuuta 2018 Veneiden nosto lauantai, 17. helmikuuta 2018 Venemessut lauantai, 22. kesäkuuta 2018 Juhannusaatto < Marraskuu > Kelvenne Hinttolansaari lauantai, 24. maaliskuuta 2018 Kevätkokous < Toukokuu > lauantai, 5. toukokuuta 2018 Veneiden lasku lauantai, 19. toukokuuta 2018 Talkoot Haapasaaressa < Heinäkuu > lauantai, 7. heinäkuuta 2018 Kokoontumisajot lauantai, 4. elokuuta 2018 LVK:n kesäkisat lauantai, 25. elokuuta 2018 Venetsialaiset Haapasaaressa lauantai, 17. marraskuuta 2018 Syyskokous Ykskoivu 3 2 Petäjäsaaret 4 Neitsaari Haapasaari lauantai, 26. toukokuuta 2018 Kesäkauden avajaiset < Syyskuu > 1 15 Älä missaa näitä viikonloppuja lauantai, 29. syyskuuta 2018 Talkoot Haapasaaressa Haapasaaren laiturin POIJUPAINOKARTTA Paikat 1-3 ja Paikat 4-5 ja Paikat 9-10 Paikat 6-8 0,8 tonnia 2,5 tonnia 1,5 tonnia rengaspaino 42 PURTILO PURTILO 43

23 Pidetään huolta Suomen RETKISATAMAVERKOSTOISTA LAHJOITA KALUSTO KUNTOON -KERÄYKSEEN lähettämällä tekstiviesti numeroon Kirjoita viestiin haluamasi summa muodossa SUMMA E ALUS, esimerkiksi 10E ALUS. Viestin hinta on sama kuin valitsemasi summa. (Rahankeräyslupa alkaen RA/2017/1180) Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on tehnyt töitä puhtaiden vesistöjen puolesta vuodesta Huoltoalukset ovat yhdistyksen tärkeimpiä työkaluja, ja nyt edessä on Saimaalla operoivan huoltoalusvanhuksen uusiminen. TEKSTI JA KUVAT: PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY Jotta Järvi-Suomen ainutlaatuinen retkisatamaverkosto ja puhdas luonto palvelisivat veneilijöitä ja retkeilijöitä tulevaisuudessakin, tulee retkisatamista pitää huolta. Teemme työtä, jossa tarvitaan toimivaa työalusta. Aluksilla pääsemme retkisatamiin huoltamaan laitureita ja saunoja, tuomme tulisijoille puita ja tyhjennämme jätepisteitä sekä kuivakäymälöitä, kertoo PSS ry:n Järvi-Suomen aluepäällikkö Eeva Taimisto. Järvi-Suomessa PSS ry vastaa noin 140 virkistysalueyhdistysten- ja säätiöiden, kaupunkien ja kuntien hallinnoimien retkisatamien huollosta ja ylläpidosta. Kaikki mukaan kampanjaan Kalusto kuntoon -kampanja on Pidä Saaristo Siistinä ry:n varainhankintakampanja, jonka avulla yhdistys sai uuden huoltoaluksen Saaristomerelle kesällä Tämän johdosta aluksia saatiin kiertoon, ja myös Päijänteelle löytyi sopiva alus. Sen sijaan tilanne Saimaalla on kriittinen. Nyt tavoitteena on kerätä rahaa tiloiltaan ja toimintavarmuudeltaan juuri Saimaan retkisatamien huoltoon ja järviluonnon puhtaanapitoon soveltuvaan uuteen alukseen. Uuden aluksen hankinta on yhdistykselle suuri ponnistus, ja siihen tarvitsemme kaikkien apua. Lahjoittamalla jokainen voi olla mukana mahdollistamassa veneilyn ja retkeilyn kestävän tulevaisuuden, muistuttaa Taimisto. kalusto_kuntoon 44 PURTILO PURTILO 45

24 AD-Autohuolto Orimattila Ammattitaidolla kaikki huollot ja korjaustyöt autosi merkistä tai iästä riippumatta ja takuu säilyy! AD JATKAA AUTON MATKAA! RAKENNUSALAN TYÖT PERUSTUKSISTA VESIKATTOON UUDISRAKENNUKSET SEKÄ SANEERAUSKOHTEET Meillä asioidessasi uudenkin auton takuu säilyy ennallaan. Asiointi meillä on kaikin puolin turvallista ja luotettavaa. Auton omistaja voi nykyisin itse valita missä autonsa huollattaa ilman, että takuun voimassa pysymiselle aiheutuu minkäänlaista riskiä. AD-Autohuolto Orimattila on valtuutettu AD-Autokorjaamo ja siksi hyvä ja edullinen vaihtoehto autokauppojen merkkikorjaamoille. Aukioloajat ma pe Lauantaisin tarvittaessa Osoite JASA AUTOHUOLTO OY Topintie 2 B Orimattila Jasa Autohuolto Oy Puhelin Sähköposti orimattila@ad-autokorjaamo.fi Valtuutettu asentaja Vesan Rakennus & Maalaus Vesa Rajavuori p vesanrakennus@phnet.fi Tikkalantie Sysmä Lahden venekerhon Haapasaari-paita Kuljetus J Lehtisuo Oy Vaihtolavakuljetukset Maa-aineskuljetukset [ Tilaa 20,- liisa.koivu@netti.fi eri kokoja 46 PURTILO PURTILO 47

25 Etelä-Päijänteen kiintopiste Rantautuminen Kanavalahden vierasvenesatamaan on helppoa kaikille vesillä liikkujille. Täällä hoidat monta kärpästä yhdellä iskulla: ruokailut, veneen tankkauksen, pikkuhuollot ja tarvikeostokset, ruoka- ja juomavarastojen täydennykset. Ennen kuin matka taas jatkuu, Majakan maisematerassilla on helposti vierähtänyt tunti jos toinenkin! Tervetuloa! LOUNAS JOKA PÄIVÄ Majakkapaviljonki Oy Kanavalahti, Vääksy puh. (03) pienkonehuoltosiekkinen.fi MYYNTI HUOLTO TALVISÄILYTYS PURTILO PURTILO 49

26 Lahden venekerhon toimihenkilöt Veneen nimi Timo Kovanen m/s Päijänne Varakommodori Reino Halonen Laguna Tukikohtaisäntä Kimmo Kokkonen Tavitar Satamakapteeni Jorma Mälkiä Fabella Johtokunta KOMMODORI Timo Kovanen m/s Päijänne JÄSENET Reino Halonen Laguna Ville Haarala m/s Rapaluoto Johanna Haarala m/s Rapaluoto Hemmo Järvinen Aqua Blue Esa Koskinen Scandina Henry Raita Katsastajat Puhelin Hemmo Järvinen Katsastusvastaava Taloudenhoitaja Eva Pääkkönen Veneen nimi Kirjanpitäjä Liisa Koivu m/s Päijänne Katsastusvastaava Hemmo Järvinen Aqua Blue Webmaster Ville Haarala m/s Rapaluoto Veneen nimi Ville Haarala Katsastaja VARAJÄSENET Antti Tapola Veneen nimi: Hemö Tero Salonen Tuomas Ripatti Veneen nimi: Hippo Hannu Pakarinen Veneen nimi: Paulette Henry Raita Katsastaja Aki Leino Katsastaja Hinnasto 2018 Liittymismaksu alus/kertamaksu 150 Jäsenmaksut: Varsinainen jäsen henkilö/vuosi 120 Perheenjäsen henkilö/vuosi 60 Liikejäsenmaksu 350 Tukikohdan käyttömaksut: - vuosina investointimaksun maksaneet on vapautettu tukikohdan käyttömaksusta vuoteen 2021 saakka - yksittäinen käynti (sisältää grillikatoksen ja saunan käytön) 10e/vrk - tukikohdan kausimaksu/kausi 60 Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40 Katsastusmaksut: - vuosikatsastus 20 - runkokatsastus 40 Sähkömaksut: - alin hinta 10 - satamapäällikkö arvioi käytön ja hinnoittelee - Veneiden nostot/laskut: kg kg kg kg kg 300 yli kg (maksimiin asti) 500 Ilmoitushinnat Purtilossa: 1 / 1 sivua / 2 sivua 70 1 / 4 sivua 40 Myytävät tuotteet: Perälippu (katsastettu alus) 131 cm cm cm cm 35 Viirit LVK 20 SVEL 25 LVK Lippis 20 MUISTI- LISTA 1. Niemen sataman sähköt Sähköt LVK:n alueelle kytketään keväällä. Lisätietoja satamakapteeni Jorma Mälkiä, LVK:n pankkitilinumero Kalkkisten Osuuspankki FI Vain käteismaksulla Veneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta. 4. Jäsenmaksu vuonna 2018 on Muista ilmoittaa käytössäsi oleva sähköpostiosoite ja muuttuneet yhteystietosi taloudenhoitajalle eva.paakkonen@ lahtiskigames.com 6. Katsastuspäivät Katsastuksia tehdään Niemen satamassa veneiden laskupäivänä 5.5. Muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut. 7. Veneiden lasku keväällä Lasku alkaa järven puoleisesta päästä klo 7.00 alkaen. 8. Oletko maksanut jäsenmaksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita taloudenhoitajalle. Palauta mahdollisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin. 50 PURTILO PURTILO 51

27 KAPPALE- TAVARAKULJETUKSIA PERÄLAUDALLA VARUSTETUILLA AUTOILLA JA TILAUSAJOJA LINJA-AUTOILLA Puh Talvisäilytykset Telakoinnit Korjaukset Huollot Valtuutetut merkkimme Huollamme myös venelämmittimiä Huollamme kaikki muutkin merkit Meiltä talvisäilytys joko omatoimisesti tai palveluna, lämpimässä tai kylmässä hallissa tai ulkona. Myös isoille aluksille! Päijänteen rannassa. Kuljetus ei ole ongelma. ASIKKALA Vääksy Lahdentie Anianpellontie Vääksyn Telakka Salonsaarentie Toimintaalueena koko Suomi VÄÄKSYN TELAKKA OY Salonsaari, Vääksy VÄÄKSYN HUOLTOPÄÄLLIKKÖ Vesa Myllymäki TALVISÄILYTYKSET ISOJEN ALUSTEN TELAKOINTI PURTILO PURTILO 53