Rakennuskulttuurin. Ihmisen kokoisia VETOVOIMAA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN. osaaminen kaikkien saataville. hankkeita. vipua.fi

Transkriptio

1 Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä VETOVOIMAA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÖN Rakennuskulttuurin osaaminen kaikkien saataville Ihmisen kokoisia hankkeita vipua.fi

2 Miten perinnetaloni ikkunat pitäisi korjata? Sisäpinnatkin kaipaisivat uusimista ja talvisin talossa on kylmä. Mutta: Mitä materiaaleja ja työtapoja valitsen vai turvautuisinko ammattilaisiin ja onko sellaisia? Perinneremontoija ei jää enää yksin. Siitä on kiittäminen helmikuussa päättyvää hanketta, joka on koonnut perinneosaajia ja -osaamista yhteen. Uittoyhdistyksen talon peruskorjaustalkoissa vallitsee yhdessä tekemisen into. Rakennuskulttuuri sai oman yhdistyksen TEKSTI : TIINA LAANINEN työmme lokakuussa 2011 oli perustaa Pirkanmaan Ensimmäinen rakennuskulttuuriyhdistys, jonka jäseniä voivat olla alan eri yhteisöt, sanoo projektipäällikkö Irma Rantonen. Yhdistys kokoaa yhteen alan osaajia ja perinnerakentamistietoa sekä vastaa Pispalassa sijaitsevan, niin sanotun Uittoyhdistyksen talon, korjaamisesta. Urakka alkoi elokuussa 2012 omana projektinaan, jonka tavoitteena oli kunnostaa talon kantavat rakenteet ja ulkovaippa sekä muotoilla pihaa niin, ettei vesi kulkeudu rakenteisiin, Rantonen sanoo. Pääasiassa Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin rahoittaman projektin tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Seuraava urakka on sisätilojen remontti, mihin yhdistys etsii parhaillaan rahoitusta. Tällä hetkellä talolla on hiljaista, koska rakennuksen lämmöneristävyys on vielä huono. Talkoolaiset ilmaantuvat kuitenkin paikalle heti, kun kevätaurinko alkaa lämmittää, sanoo korjausprojektia vetävä Veikko Niskavaara. Kun remontti on valmis, talosta tulee rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus, ja se toimii korjausrakentamisen oppimisympäristönä. Tarkkaa aikataulua ei ole. Työ on hidasta, sillä se etenee pitkälti talkooja oppilastyönä perinteitä kunnioittaen. Esimerkiksi ikkunat on korjattu niin, että vain puitteiden lahokohdat on vaihdettu ja alkuperäinen ikkunalasi kiinnitetty uusien pohjakittien avulla takaisin, kuvailee arkkitehti Harri Metsälä, joka on erikoistunut entisöivään korjausrakentamiseen ja on suunnitellut ja johtanut talon korjaustöitä. Hanke vakiinnutti toiminnan Yhdistykselle itselleen kuuluu hyvää: yhteistyöverkon luominen alan toimijoille on otettu hyvin vastaan ja kotisivujen tietopankki on jo nyt kerännyt paljon käyttäjiä. Parhaillaan sivulle kootaan alan osaajien foorumia, ja haaveissa on myös varaosapankki, jossa ihmiset voisivat ilmoittaa tarvitsemistaan ja toisaalta itselleen turhista perinnetarpeista, kuten ikkunanpokista, ovista tai heloista. Myös hankkeen synnyttämät Entistä parempi -korjausrakentamisillat Vanhalla kirjastotalolla jatkuvat, nyt yhdistyksen järjestäminä. Yhdistykselle puolueettoman tiedon antajana on selkeä tarve. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, sillä hankkeet ovat antaneet vankan pohjan toiminnallemme, sanoo Metsälä, joka on myös rakennuskulttuuriyhdistyksen tuore puheenjohtaja.»» Tampereen rakennuskulttuurin keskus: 2 Vipua, Vetovoimaa kaupunkiympäristöön

3 » AVAUS Ympäristö on yhteinen asiamme Ympäristön hyvinvointi ja kehittäminen on meille Pirkanmaan liitossa tärkeä asia. Vaikka olemme tehneet alueellisessa EU-rahoituksessa suurimmat satsaukset yritystoiminnan edistämiseen sekä innovaatioiden ja osaamisen vahvistamiseen, emme ole halunneet unohtaa myöskään kaupunkiympäristön kehittämistä. Erilaisilla vaikka pienilläkin hankkeilla on saatu aikaan monia konkreettisia tuloksia. Yksi yhteistyökumppaneistamme on Tampereen kaupunki. Se on koordinoinut esimerkiksi hanketta, jonka kautta olemme ohjanneet rahaa tamperelaisten yhdistysten pienhankkeisiin, joilla on edistetty yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia eri kaupunginosissa. Rahallisesti pienellä satsauksella on saatu aikaan tuloksia, joilla on vaikutusta erilaisten ryhmien elämänlaadun parantamiseen: mukana ovat olleet muun muassa maahanmuuttajanaiset, kuurosokeat ja mielenterveyskuntou- tujat. Kaupunginosien tapahtumat ja pienet ympäristön kohentamistoimet ovat lisänneet yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Ekokumppaneiden Ilmankos-hanke toi lukuisien tapahtumien ja tiedotuksen myötä esiin, miten me kaikki voimme vaikuttaa omilla arjen teoillamme asumiseen, ruokaan ja liikkumiseen liittyvillä valinnoillamme ympäristöön. Kestävän kehityksen tukeminen ja yhteisöllisyyden edistäminen on osa hanketoimintaa, ja hankkeiden kirjossa tarvitaan myös pieniä, ihmisen kokoisia ruohonjuuritason hankkeita isojen hankkeiden rinnalla. Pienhankkeet osoittavat konkreettisesti, että ympäristö on jokaisen asia ja jokaisen valinnoilla ja teoilla on merkitystä. Tuija Rajala rahoitustarkastaja Pirkanmaan liito Entistä viihtyisämpi Ikaalinen S ata-häme soi -tapahtuma kerää vuosittain Ikaalisiin noin harmonikkamusiikin ystävää. Sekä ikaalislaiset että festivaalivieraat saavat nyt nauttia kasvonsa pesseestä keskusta-alueesta. Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuurikohteisiin kuuluvia Ikaalisten Wanhan kauppalan seutua ja torin seutua kohennettiin EAKR-kehittämishankeiden tuella , kertoo kaupunginpuutarhuri Mikko Ahokas Ikaalisista. Hankkeiden avulla katuja, jalkakäytäviä ja puistoja kohennettiin ja turvallisuutta ja viihtyisyyttä lisättiin. Hankkeet alkoivat Turkinpuistosta, jossa uusittiin valaistus ja kunnostettiin käytäviä. Torin seudun kehittämishankkeen aikana esimerkiksi Kirkkopolku muutettiin kaavan mukaiseksi eli kevyen liikenteen väyläksi. Yksi tavoitteemme oli kunnostaa Lippuaukiosta Wanhan kauppalan toiminnallinen sydän. Tämä onnistui hyvin, ja nyt aukiolla on hyvä järjestää esimerkiksi konsertteja ja kesätapahtumia, Ahokas kertoo. Vipua: Rakennerahastokauden tiedotuslehti Julkaisijat: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Pirkanmaan liitto Päätoimittaja: Jukka T. Raivio Toimitusneuvosto: Elina Hykkönen, Tuula Isosuo,Jaana Lepistö, Sanna Mertsalmi, Ari Selander ja Miika Kaukinen Sisältövastaavat: Tuija Rajala, Elina Hykkönen, Pekka Kinanen, Mikko Poskiparta ja Jaana Niemi Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Tuottaja: Miika Kaukinen Vipua, Vetovoimaa kaupunkiympäristöön 3

4 Aina hankkeen ei tarvitse olla rahallisesti mittava, jotta se vaikuttaa. Tämän osoitti Tampere yhdessä -hanke, jonka avulla yhdistykset ja yhteisöt hakivat viitenä viime vuonna toimintaansa tukea Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:stä. KATSO VIDEO Miika Saari kertoo pienhankkeiden lisänneen yhteenkuuluvuuden ja myönteisyyden henkeä. Pienellä suurta TEKSTI : TIINA LAANINEN avulla 25 pienhanketta sai rahoitusta yhdeksässä eri haasteellisessa kaupunginosassa Projektin eli Hervannassa, Kaukajärvellä, Lentävänniemessä, Lielahdessa, Multisillassa, Nekalassa, Peltolammilla, Tesomalla ja Viinikassa, kulttuuripalveluissa hanketta koordinoinut Miika Saari sanoo. Hankkeen tehtävänä oli tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista ja hakuajoista, järjestää seminaareja, luoda verkostoja ja hoitaa valtaosa hankkeiden hallinnosta. Näin yhdistysten ja yhteisöjen resursseja vapautui käytännön tekemiseen. Tukea sai yhteensä 25 pienhanketta, joista jokaisen piti vahvistaa yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä tai kehittää ympäristöä, Saari kertoo. Rahoitusmalli oli pienhaketoteuttajille edullinen, sillä vain 10 prosenttia hyväksytyistä kuluista jäi itse maksettavaksi. Pienhankkeiden budjetit vaihtelivat 2000:sta 8000 euroon. Papparyhmä tuo iloa edelleen Myös Euroopan komissio noteerasi tamperelaishankkeen ottamalla sen mukaan TOP 50 -hankelistalleen. Yksi pienhankkeista oli Sopimusvuori ry:n Valonetsijät-kiertue, jossa mielenterveyskuntoutujia kannustettiin kirjoittamaan runoja, joista koottiin runokirja ja näyttely. Taideterapiahankkeessa kuntoutujat saivat äänensä kuuluville ja uudenlaista elämänvoimaa ja itsetuntoa. Samankaltaista toimintatapaa ollaan jatkamassa, Saari sanoo. Myös muut pienhankkeet onnistuivat asukkaiden aktivoinnissa. Esimerkiksi Tesomalle syntyi Papparyhmä Ponnistus. 55+-vuotiaille työttömille ja eläkeikäisille tarkoitettu ryhmä kokoontui kerran viikossa. Sille järjestettiin teoriaopetusta ravinnosta, liikunnasta ja terveyden ja kunnon tärkeydestä. Papat opettelivat yhdessä kuntosalilaitteiden käyttöä, sauvakävelyä, vesijuoksua ja joogaa. Papat kuntoilevat edelleen viikoittain. He toimivat myös vapaaehtoisena Virontörmänkatu pesi kasvonsa Kivikoreja kiinteistökohtaisina portteina, istutuksia, katujen ja talojen väliset pöheiköt poistettu. Tältä näyttää Tesomalla sijaitseva Virontörmänkatu nykyään. Virontörmänkatu on nykyään siisti ja yhtenäinen, mutta vielä pari kolme vuotta sitten moni täällä asuva sanoi osoitteensa muille ehkä häpeillen ja osoitteet ylipäätään olivat sekavia, sanoo toimitusjohtaja Harri Järvenpää Virontörmän Lämmöstä. Virontörmänkatu valmistui nykyisen näköiseksi syksyllä Urakka maksoi euroa, josta lähes puolet maksoi Euroopan aluekehitysrahasto. Mukana olivat myös Pirkanmaan ELY-keskus, Virontörmänkadun asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöt sekä Tampereen kaupunki, joka uudisti kevyenliikenteen väylän ja uusi bussikatoksia. Järvenpään mielestä satsaus kannatti: Ilkivallan määrä on vähentynyt ja yleinen viihtyvyys lisääntynyt. Hanke osoitti, että niin taloyhtiöiden kuin julkisen sektorinkin yhteistyöllä saadaan tarvittaessa paljon aikaan, Järvenpää sanoo. 4 Vipua, Vetovoimaa kaupunkiympäristöön

5 Muun muassa kuurosokeille suunnatut palvelut ovat olleet kehitystyön kohteina. vertaistukena Ladyt kuntohuoneella -ryhmälle. Papat lukevat asukkaille lehtiä, seurustelevat heidän kanssaan ja esimerkiksi kevätjuhlassa he paistoivat makkaroita. Joulupukkikin saapuu meille tästä ryhmästä, iloitsee Palvelutalo Kotipirtti ry:n toiminnanjohtaja Kaija Kallinen. Hyvä hanke voi ehkäistä syrjäytymistä Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Lauri Savisaari toimi Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hän iloitsee erityisesti siitä, että pienhankkeet loivat ympärilleen positiivisuutta ja ehkäisivät syrjäytymistä. Hyvällä hankkeella voi olla kauaskantoiset seuraukset. Parasta on se, että ihmiset aktivoituvat ja tarttuvat toimeen. Hanke on kuin taulunraamit, jonka sisään mahtuu jokaisen oma kädenjälki, Savisaari vertaa. Tampere yhdessä -hanke toteutettiin kaupunginosissa, joissa on tilastollisesti paljon työttömyyttä, vähäosaisia maahanmuuttajia, erityisryhmiä ja ikäihmisiä. Kokemukset olivat positiivisia. Pohdimme nyt, miten voimme jatkossa huomioida entistä paremmin ruohonjuuritason kansalaistoimintaa, mikä on myös kaupungin strategiankin tavoite, Savisaari toteaa. Eritasoliittymä toi tullessaan monta hyvää asiaa Koukkujärven eritasoliittymä, joka sijaitsee valtatiellä 11, on tuonut turvaa ja sujuvuutta ympärilleen reilun vuoden. Euroopan unionin, Nokian kaupungin ja valtion rahoituksella toteutetun hankkeen hyödyt ovat monenlaiset: liikenne kulkee nyt joutuisammin ja turvallisemmin, liittymäalue on valaistu ja esimerkiksi Koukkujärventietä kevyen liikenteen väylineen on parannettu eritasoliittymän alueella. Uudesta eritasoliittymästä hyötyvät myös lukuisat ulkoilureitistöillä liikkuvat kuntoilijat. Liittymä sijaitsee Nokian suosituimman ulkoilualueen kupeessa ja tämä haluttiin huomioida hankkeessa alusta asti. Rakensimme esimerkiksi kaksi parkkipaikkaa, joille mahtuu kerralla yli 100 autoa, projektivastaava Pekka Järvinen Ely-keskuksesta toteaa. Muutostöiden tuloksena myös yritykset ovat löytäneet entistä paremmin Koukkujärven teollisuusalueen, ja sinne odotetaan lähivuosina sijoittuvan useita yrityksiä ja paljon uusia työpaikkoja. Suunnitteluvaiheessa Koukkujärven eritasoliittymälle asetettu tavoite materiaali ja ekotehokkaasta infrarakentamisesta toteutui hyvin. Kaikki tierakenteisiin tarvittava kiviaines päällysteitä lukuun ottamatta saatiin hankkeelta. Lisäksi kaikki tierakenteisiin kelpaamaton maa-aines käytettiin alueen maisemointiin, Järvinen kertoo. Vipua, Vetovoimaa kaupunkiympäristöön 5

6 Kun yritys tekee hyvää Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Ne saivat kaksi vuotta sitten oman merkin, joka on myönnetty jo 50 yritykselle. Määrä kasvaa koko ajan. Linnanmäki. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Helsingin Diakonissalaistoksen omistama Diacor Oy. Pirkanmaalainen ICT-yritys Somea. Esimerkiksi näille Suomalaisen työn liitto on myöntänyt luvan käyttää sinistä pallonmuotoista yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset rakentavat hyvinvointia suomalaisella työllä. Kaikkiaan yhteiskunnallisia yrityksiä arvioidaan olevan Suomessa tuhansia, mutta merkki on vielä uusi, joten sen yleistyminen ja tutuksi tuleminen vie aikansa, sanoo toiminnanjohtaja Niina Immonen Meirän pellon antimia. Tampereen seudun osuustoimintakeskuksesta. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Se voi esimerkiksi tarjota syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille työmahdollisuuksia ja väylän takaisin aktiiviseen ja hyvään elämään tai mahdollistaa tavaroiden uudelleenkäyttöä ja tuottaa näin saasteetonta uusiutuvaa energiaa. Myös edullisten kulttuurielämysten tarjoaminen, kaupunkikulttuurinen kehittäminen tai edullisen vapaa-ajan toiminnan kehittäminen voi olla yhteiskunnallista toimintaa. > Kaikki yritykset kantavat jollakin tavalla yhteiskuntavastuuta, mutta yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä kyse on siitä, että liikeidean on oltava ongelmia ratkova ja tuotettua voittoa käytetään määritellyn yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. Yrityksen voitonjaon rajoittaminen ja yhteiskunnallinen tavoite ilmenevät siis yrityksen yhtiöjärjestyksestä, Immonen linjaa. Ruokaa suoraan pellolta lautaselle Meirän pelto on tamperelainen osuuskunta, jonka kumppanuusmaataloudessa on paljon yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnusmerkkejä. Meirän pellon jäsenet haluavat tietää, mistä ruoka heidän lautaselleen tulee. Osuuskunnalla Kangasalla sijaitsevasta pellosta huolehtii palkattu puutarhuri. Yhdessä voimme minimoida luontoa kuormittavien viljelymenetelmien, kuljetusten, pakkausten ja välikäsien määrää. Meille on tärkeää päästä mukaan omin käsin kasvattamaan ravintoamme ja tarjota myös perheillemme tervehdyttäviä ja voimaannuttavia yhdessä tekemisen kokemuksia, sanoo osuuskunnan tiedottaja Valpuri Talvitie. Osuuskuntaan voi liittyä kuka vain, ja siihen kuuluu tällä hetkellä reilu 100 jäsentä. Satoa jaetaan viikoittain osuuskunnan jäsenille, ja osuuskuntaan kuuluvat auttavat puutarhuria talkoillen. Järjestämme myös itsepoimintapäiviä pellolla, vuodenaikajuhlia ja opintopiirejä, jotka antavat meille mahdollisuuden yhdessäoloon ja luonnon ihmeiden opiskeluun, Talvitie kertoo. 6 Vipua, Vetovoimaa kaupunkiympäristöön

7