Hyvien käytäntöjen jäljillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvien käytäntöjen jäljillä"

Transkriptio

1 Hyvien käytäntöjen jäljillä 1

2

3 Hyvien käytäntöjen jäljillä Pirkanmaan liitto Painos, marraskuu 2013 Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2013 Taitto: Niklas Pedersen Tekstit: Miika Saari Kannen kuva: Wisa Knuuttila Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleista ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuksia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisua ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki.

4 Esipuheet: Kaupunki tehdään yhdessä Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta rahalla voi mainiosti tukea ihmisten toimintaa. Kaupungin asukkailla ja heidän yhdistyksillään on roppakaupalla ideoita ja suunnitelmia oman lähiyhteisönsä viihtyvyyden ja elämänlaadun lisäämiseen. Rahaa tavoitteellisen, kaupungin kehitystä vahvistavan yhteisöllisen toiminnan tukemiseen on yleensä liian vähän. Jos julkista tai muuta rahoitusta saadaan nykyistä enemmän paikalliseen, asukkaiden omista tarpeista suunniteltuun toimintaan, voidaan lisätä kaupunginosien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Suunnilleen edellä kuvatuista lähtökohdista Tampere yhdessä -hanke hahmoteltiin. Taustalla oli tieto Hervanta-projektin onnistumisista hieman vastaavan tyyppisessä toiminnassa. Kun Euroopan aluekehitysrahaston ohjelma-asiakirja mahdollisti yhteisöjen pienhankkeiden koordinoinnin, Tampereen kaupunki päätti hakea rahoitusta uudenlaiseen toimintatapaan. Kaupunki auttoi omassa roolissaan kaupunginosayhdistyksiä ja muita toimijoita saamaan ja hallinnoimaan EU-rahoitusta paikallishankkeille. Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli valita hakemusten joukosta ne pienhankkeet, jotka parhaiten toteuttivat asetettuja tavoitteita. Ohjausryhmä oli aitiopaikka nähdä koko se moninaisuus, joka hakemuksiin sisältyi. Kaupunki on täynnä yhteisöjä, joilla on valtavasti ideoita oman kaupunginosan asukkaiden elämänlaadun edistämiseksi. Monet noista ideoista toteutuvat onneksi joka tapauksessa, ilman julkista rahoitustakin. Ohjausryhmässä työskentely vahvisti uskoa siihen, että hyvinvointi ja elämänlaatu edistyvät parhaiten yhteisöissä itsessään, ei kunnan toimintana. Kaupungin rooli on tukea sellaista toimintaa, joka ei ilman tukea olisi mahdollista. Ohjausryhmään tuli myös sellaisia hakemuksia, joissa joku ammatillinen taho halusi viedä osaamistaan haasteellisiin kaupunginosiin. Näissä hakemuksissa tuntui joskus olevan taustalla ajatus, että kaupunginosien asukkaat eivät itse osaisi tai kykenisi aikaansaamaan laadukasta toimintaa omaksi

5 parhaakseen. Tällaisille hankkeille ohjausryhmä ei heltynyt. Rahoitusta ja koordinaatiotukea myönnettiin vain hankkeille, jotka olivat lähtöisin joko kaupunginosan ihmisistä itsestään tai paikallisista yhteisöistä, jotka näkivät hankkeessa mahdollisuuden tiivistää asukkaiden sitoutumista oman asuinalueensa elämänlaatuun. Tampere yhdessä -hankkeen toiminnan tuli kohdistua ns. haasteellisiin kaupunginosiin. Niiden määritteleminen ei ollut helppoa, mutta yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa niistä onnistuttiin sopimaan. Itse hankkeen aikana tukimahdollisuuksiin tuli paljon kysyntää myös muista kaupunginosista. Jatkossa vastaavan tukimallin tulisi kohdistua koko kaupunkiin. Haluan lämpimästi kiittää Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän kaikkia jäseniä, jotka käyttivät aikaansa ja osaamistaan pienhankkeiden tukemiseen. Kiitos kuuluu myös Tampereen kaupungin kulttuuripalveluille ja erityisesti hankkeen projektipäälliköinä toimineille Johanna Kurelalle ja Miika Saarelle, jotka kumpikin ottivat homman haltuun todella hienosti. Kiitän myös Pirkanmaan liittoa, joka EAKR-rahoitusviranomaisena osoitti joustavuutta ja ymmärrystä hankkeelle, jossa toimijoina oli joukko pieniä yhdistyksiä ilman ammattimaista hallintohenkilökuntaa. Suurin kiitos menee tamperelaiselle kansalaistoiminnalle, joka osoitti jälleen, että kaupunkimme on täynnä osaamista, hyvää tahtoa ja pyrkimystä yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lauri Savisaari Tilaajapäällikkö Tampere yhdessä hankkeen ohjausryhmän pj

6 Papparyhmä Ponnistus toi Tesomalle uutta toimintaa Kotipirtissä käynnistyi Tampere yhdessä -projektin rahoittama hanke tesomalaisille +55 -vuotiaille työttömille ja eläkeläisille miehille Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Papoille järjestettiin teoriaopetusta ravinnosta, liikunnasta ja sen merkityksestä terveyteen ja kunnossa pysymiseen. Papat olivat innokkaita oppijia ja janosivat erilaista tietoa kysymyksillään. Papat opettelivat kuntosalilla erilaisten laitteiden käyttöä, sauvakävelyä, vesijuoksua, joogaa. Papoista jäi Kotipirttiin toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu edelleen viikoittain Kotipirtin kuntohuoneella. Lisäksi papat toimivat Kotipirtin vapaaehtoisina vertaistukena Ladyt kuntohuoneella -ryhmälle: papat antavat ohjausta ladyille ja asukkaille. He lukevat asukkaille lehtiä, seurustelevat heidän kanssaan, osallistuvat erilaisten tapahtumien järjestämiseen: muun muassa kevätjuhlissa makkaranpaisto, tuolien asettelu, ja myös Korvatunturin Joulupukki saapuu meille reippaasta pappaporukasta. Yhteistyömme on molemminpuolinen ilo! Projektissa saavutettiin sen tavoite toimiva ryhmä ja enemmänkin. Kaija Kallinen Toiminnanjohtaja / Kotipirtti ry

7 Juttelutorista syntyi hyviä käytäntöjä Juttelutori-projektissa oltiin seurana erityisesti ikäihmisille, mikä on tuttua toimintaa Verkon vapaaehtoisille. Projektiluontoisuus ja ennestään tuntemattomien asiakkaiden kohtaaminen muualla kuin asiakkaiden kotona/asiointiapujen yhteydessä oli meille uudenlainen käytäntö. Juttelutorilla, varsinkin kun toteuttamispaikka oli niin keskeinen kuin kauppakeskuksen keskusaukio, pääsimme kohtaamaan suuren joukon ihmisiä kerralla. Kohtaamisiin olivat tervetulleita kaikki taustasta riippumatta, mistä saimme kiitosta. Ohikulkijoilla on matalampi kynnys tulla juttelemaan, kun paikalla on monia vapaaehtoisia ja paikka on avoin sekä osa arkista ympäristöä. Monella ohikulkijalla on tarinoita kerrottavanaan ja avoin tori antoi hyvän mahdollisuuden niin lyhyempiin kuin pidempiinkin kohtaamisiin. Projektin kautta halusimme tarjota erityisesti yksinäisille ihmisille mahdollisuuden kiireettömään jutteluun. Mutkattomat ja joskus rankoistakin puheenaiheista huolimatta myönteiset kohtaamiset toivat iloa sekä ohikulkijoille että vapaaehtoisille. Juttelutorin pitäminen vaatii resursseja, kuten vapaaehtoisia juttelijoita sekä palkatun työntekijän, sillä toiminta vaatii koordinaattorin. Omat vapaaehtoisemme ovat sidottuja viikoittaiseen toimintaamme, joten jokaviikkoinen Juttelutori ei ole mahdollinen. Tulemme kuitenkin jatkamaan konseptia myös tulevaisuudessa tilaisuuden tullen, ja pari Juttelutoria on jo suunnitteilla muun toiminnan ohelle. Katja Kekki Pienhankkeen koordinaattori / Yhdessä Selviytymisen Tuki ry

8 Sisällys 1. Tampere on yhdessä! Näin projekti pyöri...12 Tiedotus ja huomio...18 Ongelmia...22 Hyvät käytännöt ovat projektin suola...23 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä...25 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Mukana tekemässä!...27 Osallistuminen taiteen kautta...29 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen...31 Esittelyssä: Kaukajärvi Esittelyssä: Lentävänniemi Yhdessä toimitaan! Lapset, nuoret ja ikäihmiset...38 Ikääntyvät ihmiset...40 Esittelyssä: Tesoma...42 Lapset ja nuoret... 43

9 4. Erityisryhmät ja tiedotus...44 Kuurosokeiden tiedotus...46 Kotouttaminen...48 Maahanmuuttajat ja tiedottaminen...50 Esittelyssä: Hervanta...51 Kulttuurien välinen toiminta...52 Esittelyssä: Lielahti...54 Esittelyssä: Peltolammi Tapahtumia kaupunginosissa...56 Yhdessä viihdytään!...58 Esityksiä...60 Esittelyssä: Nekala...63 Saanko luvan? Hankinnat, alueellinen viihtyvyys, ympäristö...65 Liikuntapaikkoja Tekniikkaa...68 Esittelyssä: Multisilta...69 Vihreämpi Tampere...70 Esittelyssä: Viinikka Liitteet...74

10 1. Tampere on yhdessä! Tampere yhdessä -pienhankkeet on toimintatapa, jossa Tampereen kaupunki on auttanut yhdistyksiä ja yhteisöjä Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoituksen hakemisessa. Projektipäällikkömallilla yhdistykset ja yhteisöt ovat saaneet keskittyä pääosin rauhassa omaan pienhanketoteutukseensa, sillä Tampereen kaupunki teki yhdistysten puolesta EAKR-rahoitushakemukset ja vastasi raportoinnista. Projektin kautta on myös haettu pienimuotoisempaa Tampereen kaupungin yksin maksamaa yhteisöhanketukea. Projektin taustaa Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja sitä seuranneen Pienhankekoordinaation perustamiseen oli kaksi tarvetta. Ensimmäinen tarve oli puuttua alueelliseen eriarvoistumiskehitykseen, joka on havaittu tilastotutkimuksissa Tampereen kaupunginosien kesken. Tilastotietojen mukaan osassa Tampereen kaupunginosia on keskiarvoa korkeampi työttömyys tai alueelle on keskittynyt paljon maahanmuuttajia. Tämän seurauksena on syntynyt syrjäytyneisyyttä ja arvottomuuden tunnetta muihin kaupungin tai alueen asukkaisiin nähden, mikä on lopulta johtanut kaupunginosan maineen ja vetovoiman laskuun. Toiseksi oli tarve kehittää toimintamalleja, joiden avulla Tampereen alueella toimivat yhteisöt, yhdistykset ja muut organisaatiot voivat yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehittää kaupunkia. Yhdistysten, yhteisöjen ja organisaatioiden aktivoimisessa on syntynyt uusia mielenkiintoisia toimintamalleja, joista opittuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muualla. Tampere yhdessä on auttanut paikallisia toimijoita hakemaan rahoitusta pienhanketoimintaansa. Valituissa pienhankkeissa on puututtu alueelliseen epäkohtaan korjauksin, jotka 1) lisäävät osallistumista ja aktiivisuutta 2) ehkäisevät syrjäytymistä 3) parantavat ympäristöä. 10

11 Tilastoissa haasteellisiksi katsotuiksi kaupunginosiksi määriteltiin projektissa Hervanta, Kaukajärvi, Lentävänniemi, Lielahti, Multisilta, Nekala, Peltolammi, Tesoma ja Viinikka. Multisilta oli Tampere yhdessä -pienhankkeiden eteläisin kohdekaupunginosa. Kuva: Miika Saari 11

12 Näin projekti pyöri Tampere yhdessä -pienhankkeet pohjautuu Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan. Tämän strategian päämääränä on ollut saada kuntalaiset ja paikalliset toimijat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen mukaan. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa tämänkaltainen toiminta olisi arkipäivää 2020-luvun Tampereella. Pienhankkeiden tukemisella pyritään aktivoimaan paikallisia toimijoita, jotta syrjäytymisen kehitys saataisiin pysäytettyä luomalla, kehittämällä ja parantamalla alueellista yhteisöllisyyttä. Molempien koordinaatiohankkeiden yhteenlaskettuna määrällisenä tavoitteena oli saada aikaan 58 pienhanketta, jotka rahoitettaisiin seuraavanlaisesti: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio: 15 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen ja 35 pienhanketta Tampereen kaupungin myöntämänä pienimuotoisempana yhteisöhanketukena. Pienhankekoordinaatio: 8 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen. Projektissa ylivoimaisesti suosituimmaksi alueeksi muodostui Hervannan kaupunginosa, jossa järjestettiin yhteensä 26 tuettua toimintaa. Kaiken kaikkiaan Hervannan aktiivisuus toiminnassa oli 42 %. Tämä johtuu siitä, että Hervannassa on paljon aktiivisia toimijoita ja yhteisöjä. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio Toteutusaika: Projektikoodi: A30156 Myönnetty rahoitus: euroa Toteutunut rahoitus: euroa Tavoite: 15 pienhanketta Toteutunut: 18 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela 12

13 13

14 Tampere yhdessä -pienhankkeet toimi projektina kahdessa vaiheessa: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio -nimisenä (A30156) Pienhankekoordinaatio -nimisenä (A31948) Molemmat projektit olivat Euroopan aluekehitysrahaston (60 %) rahoittamia. Tampereen kaupungin omarahoitusosuus oli vastaavasti 40 %. Projekti sijoitettiin hallinnollisesti Tampereen kaupungin kulttuuripalveluihin. Projektille palkattiin projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli toimia rahoituksen markkinoijana, yhteyshenkilönä viranomaisten ja paikallisten toimijoiden välillä hakemusten laatijana ja raportoijana. Projektista tiedotettiin läpi koko toiminnan, kun projektipäällikkö esitteli rahoitusmallia paikallisille toimijoille. Tiedotuksella pyrittiin kertomaan rahoitusmallista ja hakuajoista. Varsinaisessa hakuvaiheessa projektipäällikkö vastaanotti runsaasti pienhanke-ehdotuksia, joista ohjausryhmän jäsenistä koostuva hankevalintatyöryhmä valitsi mielenkiintoisimmat EAKR-hakuvaiheeseen. Varsinaisen hakemuksen, pääsääntöisesti Pirkanmaan liittoon, projektipäällikkö koosti yhdessä valittujen pienhanketoteuttajien kanssa. Toimintakauden aikana pienhanketoteuttajat itse saivat rauhassa keskittyä työhönsä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan. Toiminnan päätyttyä projektipäällikölle toimitettiin kaikki rahoittajan vaatimat selvitykset, joiden pohjalta projektipäällikkö koosti yhtenäisen loppuraportin ja maksatushakemuksen. Rahat pienhanketoteuttajille saatiin vasta projektin päättymisen jälkeen. Toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista maksetaan 63 % EAKR-rahoitusta ja 27 % Tampereen kaupungin kuntarahaa, jolloin ainoastaan 10 % jäisi pienhanketoteuttajan omavastuuosuudeksi. Poikkeuksen teki Pirkanmaan ELY-keskukselta haettu projektirahoitus Tampere yhdessä -pienhankkeet 5:n kohdalla. 14

15 Tiedotusvaihe rahoituskanavasta Hakuaika Hankevalintatyöryhmän kokous Projektipäällikkö koostaa pienhankkeiden yhteisen projektihakemuksen. Pienhanketoiminnan suunnitteleminen, hakeminen ja projektipäätös rahoittajalta. Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Toteutusvaihe Pienhankkeet toimittavat raportointiaineiston projektipäällilkölle. Loppuraportti ja maksatushakemus rauhoittajalle Maksatusvaihe Raportointi, maksatushakemus, rahoittajan maksamat rahat. Prosessikaavio projektin etenemisestä. 15

16 EAKR-rahoitus Tampereen kaupungin kuntarha Pienhanketoteuttajan omavastuuosuus Tampere yhdessä -pienhankkeet 1-4, 6-7 Pirkanmaan liitto 63 % 27 % 10 % Tampere yhdessä -pienhankkeet 5 Pirkanmaan ELY-keskus 60 % 30 % 10 % Kaavio rahoituksen jakautumisesta pienhanketoteuttajien hyväksytyille kuluille. Hyväksytyt budjetit olivat välillä euroa. Hankehakukierrokset järjestettiin kuusi kertaa: huhtikuussa 2009, syyskuussa 2009, helmikuussa 2010, elokuussa 2010, toukokuussa 2012 ja syyskuussa Lisäksi järjestettiin viidennen kokonaisuuden kohdalla projekti, joka rakennettiin vanhojen hakemusten pohjalta. Pääpaino viidennessä kokonaisuudessa oli ympäristön kehittäminen. Myönteinen rahoituspäätös saatiin Pirkanmaan liitolta / Pirkanmaan ELY-keskukselta 25 pienhankkeelle, joista 24 pienhanketta saatiin toteutettua. Osa toimijoista toteutti useamman pienhankkeen eri kokonaisuuksissa. Pienhankekoordinaatio Toteutusaika: Projektikoodi: A31948 Myönnetty rahoitus: euroa Toteutunut rahoitus ( ): ,09 euroa Tavoite: 8 pienhanketoimijaa Toteutunut: 6 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela ja Miika Saari 16

17 Projektipäällikkö Johanna Kurela esittelee rahoitusmallia toimijoille. Kuva: Teemu Keskinen 17

18 Tiedotus ja huomio Pienhankerahoituksen hakuajoista tiedotettiin lehti-ilmoituksin Hervannan Sanomissa ja kaupunkilehti Tamperelaisessa. Ilmoituksia internetissä oli Mansetori-kaupunginosasivustolla, Tampereen kaupungin internetsivuilla, ja projektin omilla sivuilla Kaupunginosayhdistyksille ja muille kohdealueella toimiville yhdistyksille lähetettiin sähköpostia, missä kerrottiin rahoituksen hakumahdollisuudesta. Myöhemmin tiedotukseen mukaan tulivat myös Tampereen kaupungin tilaajaryhmän sivistyksen ja elämänlaatupalveluiden uutiskirje sekä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomon järjestötiedote. Projekti järjesti laajoja tiedotustilaisuuksia, joiden kohdalla kuitenkin mielenkiinto jäi toivottua alhaisemmaksi. Paremmin toimivat henkilökohtaiset tapaamiset, joita kertyikin molempien projektien aikana yhteensä 250 kappaletta. Tiedotusten ulkopuolista mediahuomiota Tampere yhdessä -pienhankkeet on saanut Tampere-tiedotuslehdessä, kaupunkilehti Tamperelaisessa, Hervannan Sanomissa, Peltolammi-lehdessä, LänsiKontu-lehdessä, Tammerkoski-lehdessä, YLE Tampereen radiossa ja Radio Moreenissa. Välillisesti huomiota on tullut myös pienhanketoimijoiden kautta. Projekti on esittäytynyt tilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti eri toimijoille. Tällaisia esittäytymisiä ovat olleet maahanmuuttajayhdistyksille suunnattu Mistä rahat yhdistystoimintaan? -tilaisuus, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Miten organisaatiosi voi saada vipuvoimaa EU:n 1,7 miljardin euron rakennerahastoista? -hanketietoisku, turkulainen Yhtälö-projekti, Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunta, rovaniemeläinen Opin aika -projekti, Euroopan komission toimijat ja Association Européenne pour l Information sur le Développement Localin (AEIDL) Suomen maa-asiantuntija. 18

19 Parempi arki EU-rahalla -tilaisuus keräsi kiinnostuneita Metsossa. Kuva: Johanna Kurela 19

20 Euroopan unionin komissio on osoittanut myös kiinnostustansa Tampere yhdessä -pienhankkeita kohtaan. Toiminnan aikana Association Européenne pour l Information sur le Développement Local (AEIDL) edustaja haastatteli eri projektin parissa toimineita henkilöitä ja koosti niistä raportin Tampere Together: flowing in the right direction. Projekti on siten nostettu Euroopan unionin tasolla 50 mielenkiintoisimman hankkeen joukkoon. Euroopan unionin Alueiden komitea järjesti konferenssin Fighting poverty and social exclusion : what role for regions and cities?, jossa Tampere yhdessä esittäytyi esimerkkinä standi-materiaalina hyvänä paikallisena ruohonjuuritason hankkeena. Tiedotteita ja lehtileikkeitä. Media on huomioinut mukavasti projektien sisältöä. Kuva: Miika Saari 20

21 Kuva: Miika Saari 21

22 Ongelmia Tampere yhdessä -pienhankkeiden tavoitteena on olla EAKR-rahoitushaun helpottava kanava, jolloin toimijan on helpompi keskittyä ainoastaan omaan pienhanketoimintaansa. Todellisuudessa tämä ei ole kuitenkaan sujunut täysin mutkattomasti, sillä EAKR-rahoituksessa on ilmennyt monia kummalliseksi koettuja byrokratiasäädöksiä ja selvityspyyntöjä. Näiden byrokraattisten ongelmien vuoksi rahoitusmallia on pidetty kankeana, joustamattomana, vaatimuksiltaan kohtuuttomana ja lopulta kuitenkin aikaa vievänä. Tämä rahoittajan laatima sääntöviidakko on myös heijastunut myös projektin omaan imagoon, vaikka tarkoitus on ollut päinvastainen: aivan kaikki yhdistykset eivät uskalla hakeutua pienhanketoimintaan. Toisena ongelmakohtana on jälkirahoitteisuuden ongelma: yhdistykset toteuttivat pienhankkeensa ensin kokonaan omin varoin. EAKR-rahoitus saatiin vasta jälkikäteen, usein vasta noin puoli vuotta hankkeen toiminnan päätyttyä. Monet yhdistykset eivät ole niin vakavaraisia, että kykenisivät toimimaan yllättävien muiden menojen sattuessa. Projektissa on voinut maksaa ennakkoon Tampereen kaupungin kuntarahan (27 %) osuutta hieman alennettuna ja tapauskohtaisesti. Projekti- ja maksatushakemuksen käsittelyajat ovat venyneet hakemuksen ensimmäisestä jättämisestä jopa viiteen kuukauteen, mikä on aiheuttanut turhautumista. Pienhanketoiminnassa on myös koettu erilaisia vastoinkäymisiä, joiden vuoksi pienhanke on jäänyt roikkumaan tai jouduttu jopa kokonaan keskeyttämään. Ongelmat ovat aina sellaisia, että niistä voi oppia, ja niitä esitellään myös oppeina tässä kirjassa. 22

23 Hyvät käytännöt ovat projektin suola Projektin toimintamalli, jossa kaupunki auttaa paikallisia järjestöjä ja muita organisaatioita hakemaan EU-rahaa toteutettavaan yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan, on hyvä käytäntö. Tämänkaltainen toiminta tukee alueellista sosiaalista kestävyyttä. Toimintamalli on vastaus Tampere virtaa -kaupunkistrategian asettamaan raamiin sekä käytännön toteutusesimerkki kaupungin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä. Euroopan unionin tavoite sosiaalisesta investoinnista on siis toteutunut erinomaisesti projektissa. Projektipäällikköpalvelulla yhdistyksillä on ollut enemmän vapaus toimia oman pienhankkeensa parissa, sillä hallinnolliset elementit hoidetaan Tampereen kaupungilla. Tämä onkin rohkaissut toimijoita hakemaan Euroopan unionin tarjoamaa tukirahaa. Osa vanhoista pienhanketoimijoista osallistuisi mielellään vielä tulevaisuudessakin vastaavanlaiseen toimintaan. Projektipäällikköpalvelu on myös käytännön työn kannalta hyvä, koska ilman projektipäällikön kokemusta EU-rahoittajan edellyttämistä rahoitus- ja maksatushakemusten täyttämisvaatimuksista moni ongelmakohta saattaisi toistua nykyistä tasoa useammin niin hanketoiminnan etenemisessä kuin raportoinnissakin, mikä lisäisi rahoittajaviranomaisen käsittelyaikoja. Suurin osa pienhankkeista on saavuttanut tavoitteensa yhteisöllisyydessä, sosiaalisen toiminnan aktivoimisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa. Tämän kirjan tarkoitus on nostaa esille niitä hyviä käytäntöjä, joita pienhanketoiminnassa on syntynyt vuosien varrella. 23

24 Viiden tähden hyviä käytäntöjä - Projektipäällikkö hoitaa pienhanketoteuttajien puolesta rahoitushakemuksen, raportoinnin ja maksatushakemuksen. Näin pienhanketoteuttaja voi anoa EAKR-rahoitusta mutta keskittyä silti vain omaan toimintaansa. - Projektipäällikön kokemuksella vältetään samojen virheiden toistumiset pienhanketoiminnassa, kuten EU-hankerahoituksen byrokratia tuntemisella. - Rahoittajan näkökulmasta projektipäällikön eri toimijoilta yhdistämä raportti helpottaa ja nopeuttaa maksatushakemuksen käsittelyä. - Tiedotuksessa suora kontakti toimijaan on parempi kuin suuret tiedotustilaisuudet. 24

25 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä Hankehallinnossa tarjottiin pienhanketoteuttajille projektipäällikköpalvelu, jossa projektipäällikkö vastaanotti pienhankehakemukset, esitteli ne hankevalintatyöryhmälle, teki hakemuksen yhdessä valittujen pienhankkeiden kanssa, hoiti raportoinnin ja maksatushakemukset rahoittajalle. Projektipäällikkönä toimi Johanna Kurela ja 2012 marraskuusta alkaen Miika Saari. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja Pienhankekoordinaation toimintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut jäseniä seuraavista: Kulttuuripalvelut Tilaajaryhmä: sivistyksen ja elämänlaadun parantaminen Tilaajaryhmä: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kuntademokratiayksikkö Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Yhteiskunnallisen työn yksikkö Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo Ohjausryhmän kokouksissa olivat vierailevana myös rahoittajan edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata Tampere yhdessä -pienhankkeet -projektia ja sen pienhankekokonaisuuksia. Ohjausryhmä myös kokoontui valitsemaan yhdessä EAKR-rahoittajalle tarjottavia pienhankkeita. 25

26 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Johtava koordinaattori Antti Heinonen (Nuorisopalvelut) Koordinaattori Abdulkadir Hashi (Työllisyydenhoidon palveluyksikkö) Suunnittelija Outi Kaljunen (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu (Kuntademokratiayksikkö) Projektipäällikkö Johanna Kurela (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Ts. johtava koordinaattori Päivi Laukamo (Nuorisopalvelut) Järjestökonsultti Sanna Laukkanen (Suomen Pakolaisapu ry / Järjestöhautomo) Koordinaattori Ulla Majamaa (Kulttuuripalvelut) Lapsiasiamies Antti Markkola (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Kulttuurijohtaja Jaakko Masonen (Kulttuuripalvelut), hankkeiden vastuuhenkilö Diakoni Sari Peltonen (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteiskunnallisen työn yksikkö) Projektipäällikkö Miika Saari (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän puheenjohtaja Johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti (Nuorisopalvelut) Suunnittelupäällikkö Mika Vuori (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän varapuheenjohtaja Aluekirjastonjohtaja Tarja Ylipää (Tampereen kaupunginkirjasto / Tesoman kirjasto) 26

27 2. Mukana tekemässä! Pienhankkeissa osallistavat toimenpiteet ovat olleet hyvin tärkeitä, sillä niiden kautta ihmiset itse pääsevät toteuttamaan yhdessä pienhankkeen sisältöä. Näistä yhteisvoimin tuotetuista pienhankkeista on syntynyt teatteria, runoutta, taidetta, valokuvia, juttelutoimintaa ja kuntalaisdemokratiaa. Osallistavat hankkeet ovat toteutuneet ympäri Tampereen kohdekaupunginosia: Hervannassa, Tesomalla, Nekalassa ja Lentävänniemessä. Toisten osallistaminen toimintaan on suomalaisessa kulttuurissa koettu yleensä hyvin vaikeaksi: perisuomalainen arkuus osallistua toimintaan on edelleen ongelmana, ja edellyttää paljon rohkaisevia matalan kynnyksen aktivoimista. Osallistuminen toimintaan on toteutuessaan koettu positiivisesti, minkä vuoksi tämänkaltaista toimintaa tulisi jatkossakin suosia. Osallistavan toiminnan perusidea on tuottaa yhdessä tekemisen elämyksiä. Osallistava toiminta edellyttää kohderyhmästä itsestään lähtevää halua toimia. Osallistaminen tuottaa elämyksiä, ja elämyksien kautta luodaan omanarvontuntoa yksilöille ja koko yhteisölle. Se että tuntee olleensa tekemässä jotain, joka saa näyttävästi huomiota, on jo hyvä tulos: yhdessä toteutettu osuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Ihmisten mukaan saaminen yhteiseen toimintaan saavutetaan monella eri keinolla. Realistisia tapoja voivat olla yhteinen työ ongelmakohdan poistamiseksi, vastaamalla yksinkertaisella ratkaisulla nyky-yhteiskuntaa koskevaan sosiaaliseen tilaukseen. Tampere yhdessä -pienhankkeissa osallistamisessa on hyödynnetty erityisesti teatteria, runoja, kuvataidetta, videotaidetta, kansalaisvaikuttamista ja juttelutoimintaa. 27

28 Viiden tähden oppeja - Toiminta lähtee kohderyhmästä itsestään - Toiminta syntyy selkeästi todellisen tarpeen pohjalle. - Urbaaneissa, kiireisissä ympäristöissä herää useimmiten tarve rauhaan ja luontoon. - Ihmiset lähtevät helpoiten yhteisen edun nimissä mukaan toimintaan. - Jo yhdessä tekeminen on erinomainen tulos. Tesoman kiertävät tarinat yhteisöteatteria soveltavan teatterin keinoin Tampereen Flamencoyhdistys ry/oiva-ryhmä Tavoite: Kuunnellaan, mitä tesomalaisilla on sanottavanaan. Oma asuinympäristö nähdään uudella tavalla, kun alueen asukkaat saavat vaikuttaa teatteriesityksen syntyyn. Tulokset: Syntyi osallistavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina nykypäivään saakka. Milloin: Missä: Tesoma Budjetti: euroa Toteuma: 7.329,14 euroa Makkaraa ja minigolfia Pirkanmaan Sininauha ry Tavoite: Vilusen kartanon mailla järjestetään Makkaraa ja minigolfia -tapahtuma, jolla houkutellaan Kaukajärven asukkaita pelaamaan ja grillaamaan. Lisäksi Vilusen kartanon ympäristöä parannellaan. Tulokset: Sateinen kesä vähensi ihmisten aktiivisuutta. Kartanon ympäristöä paranneltiin. Milloin: Missä: Kaukajärvi Budjetti: euroa Toteuma: 4.270,27 euroa 28

29 Osallistuminen taiteen kautta Tesoman kiertävät tarinat on Tampereen Flamencoyhdistyksen ja Oiva-ryhmän yhteinen pienhanke, jossa Tesoman asukkaita aktivoitiin yhdessä muistelemaan ja kertomaan tarinoita kaupunginosastaan. Teatteri Oiva rakensi kahden kerrostalon pihapiiriin alkutilanteen, jonka äärelle pihapiirin asukkaat ja muut tesomalaiset kokoontuivat muistelemaan yhdessä alueen historiaa. Muisteluiden ja tarinoiden perusteella syntyi soveltavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina 1960-luvulta nykypäivään saakka. Teatteriesityksiä pidettiin vuoden 2011 aikana yhteensä neljä samojen kerrostalojen pihapiirissä kuin aikaisemmat muisteluhetketkin. Sekä tarinankerrontavaihe että teatteriesitykset saivat aikaan nostalgiantunteita. Jatkossa pienhankkeessa saatuja kokemuksia erilaisista toimintatavoista hyödynnetään teatteriproduktiota toteuttavan Oiva-ryhmän muussa työssä. Tesoman kiertävät tarinat kokosi alueen asukkaita yhteen muistelemaan. / Kuva: Jukka Laajakallio 29

30 Teatteritaide oli käytössä myös Sopimusvuori ry:n Valon etsijät -kiertueessa. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa olleet jo vuosia kasvussa, mutta mielenterveyspotilaan elämää ei juurikaan kukaan ulkopuolinen tunne. Tällöin myös mielenterveyspotilaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat edelleen hyvin vahvoja sairauden yleisyydestä huolimatta. Valon etsijät -kiertueessa mielenterveyskuntoutujat laativat runoja, joiden pohjalta syntyi ammattikoreografin avulla Valon etsijät -esityskokonaisuus. Tämä musiikillinen runoesitys nähtiin yhteensä kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Esitykset olivat pääosin Hervannassa, mutta myös Nekalassa. Teatteriesityksen lisäksi runojen pohjalta rakentui kuvataidenäyttely. Runot julkaistiin 110-sivuisessa Kaarisillan kantamaa-runokirjassa. Runoihin perustuva taidenäyttely oli esillä Hervannan kirjastossa maaliskuussa Valon etsijät -kiertue on herättänyt erittäin paljon mielenkiintoa myös Euroopan unionin tasolla, ja pienhanke nostettiin tämän vuoksi yhdeksi esimerkiksi loistavasta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamasta ruohonjuuritason toiminnasta, sillä pienhankkeen ansiosta mielenterveyskuntoutujat saivat mahdollisuuden tuoda oman äänensä kuuluville. Pienhankkeessa kokeiltu uusi taideterapiamuoto oli menestys, sillä ennen ei ole kokeiltu esitellä tuloksia yhdistyksen omaa väkeä ja mielenterveyskuntoutujien omaisia laajemmalle yleisölle. Toiminta on selkeästi voimistanut mielenterveyskuntoutujia, ja tämänkaltaista taideterapiatoimintaa aiotaan jatkossakin toteuttaa kulttuurituottaja-koreografin ohjauksessa. Valon etsijät -kiertue Sopimusvuori ry Tavoite: Uudenlainen taidekuntoutusohjelma, jossa mielenterveyskuntoutujien runoja tuodaan julki laajemmalle yleisölle. Tulokset: Runoista syntyi runokirja Kaarisillan kantamaa, runoista muotoutui myös esitys ja taidenäyttely. Mielenterveyskuntoutujat saivat tästä uudenlaista voimaa ja tällaista toimintamallia aiotaan jatkaa myös myöhemmin. Milloin: Missä: Hervanta Budjetti: euroa Toteuma: 3.908,42 euroa 30

31 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen Pirkanmaan Sininauha ry:n käytössä Kaukajärvellä on Vilusen kartanossa toimiva Sininauhakoti, jonka tehtävänä on tukea ja majoittaa päihdeongelmista kärsiviä miehiä. Sininauhakodin ympärille on rakennettu Tampere yhdessä -projektin avulla minigolf-alue, jota syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pitäneet kunnossa. Minigolf-alue on kaikkien ihmisten käytössä ilmaiseksi, ja tätä mahdollisuutta on toivottu ihmisten hyödyntävän. Elävä minigolf-alue Vilusen kartanon mailla osaltaan integroi syrjäytyneitä miehiä takaisin yhteiskuntaan. Minigolfin lisäksi Vilusen kartanon mailla on järjestetty tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut saada Kaukajärven kaupunginosan asukkaita paikalle. Osallistuminen tapahtumatoimintaan on ollut pienempää kuin oli toivottu, mutta pieniä onnistumisen tuloksia on syntynyt. Pirkanmaan Sininauha ry järjesti Kaukajärven kesätapahtumat sekä Makkaraa ja minigolfia -nimiset tapahtumat vuosina Osallistumisen ongelma on koskettanut Kansallisen Lastenliiton pienhanketta Lasten kanssa: Pienhankkeessa tavoitteena oli saada ikäihmisiä avun tarpeessa olevien lapsiperheiden tukihenkilöksi. Tämä ehkäisevä tukitoiminta ei kuitenkaan saanut tuulta alleen, sillä pienhanke jouduttiin keskeyttämään alhaisen mielenkiinnon vuoksi. Vastaavaa ongelmaa ei sen sijaan ollut Yhdessä Selviytymisen Tuki ry:n järjestämässä juttelutoiminnassa. Juttelutori osoittautui menestyksekkääksi tavaksi tavoittaa yksinäisyydestä kärsiviä: perisuomalaisen kulttuurin ongelmakohtana on puhumattomuus. Hervannan kauppakeskuksessa keskelle kiireisintä kauppa-aikaa järjestetty Juttelutori kokosi yhteen vapaaehtoisia juttelijoita eri yhteistyökumppanien kautta. Suomessa erityisesti on ollut menestystarinana elävä kirjasto -toiminta, jossa on voinut lainata tietyn aihealueen ihmisen jutteluseurakseen. Verrattuna elävä kirjasto -toimintaan Juttelutorin vapaaehtoiset keskustelivat siitä, mistä vastapuoli itse halusi puhua. Pienhankkeen toiminta jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen pidettiin vanhusten viikon yhteydessä lokakuussa ja toinen osuus kerran viikossa marras joulukuun ajan Aikataulullisesti Juttelutori järjestettiin eläkeläisten aktiivisimman kauppa-ajan mukaan, joka on klo palvelubussin aikataulun vuoksi. Kaiken kaikkiaan Juttelutorilla käytiin yhteensä 1130 keskustelua, joista osa oli minuutin pituisia, osa tunteja, osa kahdenkeskeisiä ja osa ryhmäkeskusteluja. Juttelutorin yhteydessä järjestettiin myös oheisohjelmaa, kuten tuolijumppaa ja musiikkihetkiä. Juttelutori keräsi erittäin paljon huomiota myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät ehtineet jutella mutta halusivat kuitenkin kehua toiminnan tärkeyttä. Juttelutoritoimintaa saatetaan jatkossa toteuttaa muun muassa vanhusten viikon yhteydessä. 31

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö 2005-2014 Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa 2010-2014 Pirkko Mattila Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö VOIMAA VANHUUTEEN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNA

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskustoimintaa ollut kunnassa vuodesta 1992. Keskus toimii nyt neljättä

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Aamun ohjelma EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman esittely Ideasta hankkeeksi Kysymykset ja jatkokeskustelut Kansalaisten

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016 (Hallituksen esitys syyskokoukseen 2015)

Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016 (Hallituksen esitys syyskokoukseen 2015) Pitäjänmäki-seura ry:n toimintasuunnitelma 2016 (Hallituksen esitys syyskokoukseen 2015) 1. Yleistä 1.1. Historia Pitäjänmäki-seura ry perustettiin vuonna 1960. Historiatietoja löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot