Hyvien käytäntöjen jäljillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvien käytäntöjen jäljillä"

Transkriptio

1 Hyvien käytäntöjen jäljillä 1

2

3 Hyvien käytäntöjen jäljillä Pirkanmaan liitto Painos, marraskuu 2013 Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2013 Taitto: Niklas Pedersen Tekstit: Miika Saari Kannen kuva: Wisa Knuuttila Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleista ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuksia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisua ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki.

4 Esipuheet: Kaupunki tehdään yhdessä Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta rahalla voi mainiosti tukea ihmisten toimintaa. Kaupungin asukkailla ja heidän yhdistyksillään on roppakaupalla ideoita ja suunnitelmia oman lähiyhteisönsä viihtyvyyden ja elämänlaadun lisäämiseen. Rahaa tavoitteellisen, kaupungin kehitystä vahvistavan yhteisöllisen toiminnan tukemiseen on yleensä liian vähän. Jos julkista tai muuta rahoitusta saadaan nykyistä enemmän paikalliseen, asukkaiden omista tarpeista suunniteltuun toimintaan, voidaan lisätä kaupunginosien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Suunnilleen edellä kuvatuista lähtökohdista Tampere yhdessä -hanke hahmoteltiin. Taustalla oli tieto Hervanta-projektin onnistumisista hieman vastaavan tyyppisessä toiminnassa. Kun Euroopan aluekehitysrahaston ohjelma-asiakirja mahdollisti yhteisöjen pienhankkeiden koordinoinnin, Tampereen kaupunki päätti hakea rahoitusta uudenlaiseen toimintatapaan. Kaupunki auttoi omassa roolissaan kaupunginosayhdistyksiä ja muita toimijoita saamaan ja hallinnoimaan EU-rahoitusta paikallishankkeille. Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli valita hakemusten joukosta ne pienhankkeet, jotka parhaiten toteuttivat asetettuja tavoitteita. Ohjausryhmä oli aitiopaikka nähdä koko se moninaisuus, joka hakemuksiin sisältyi. Kaupunki on täynnä yhteisöjä, joilla on valtavasti ideoita oman kaupunginosan asukkaiden elämänlaadun edistämiseksi. Monet noista ideoista toteutuvat onneksi joka tapauksessa, ilman julkista rahoitustakin. Ohjausryhmässä työskentely vahvisti uskoa siihen, että hyvinvointi ja elämänlaatu edistyvät parhaiten yhteisöissä itsessään, ei kunnan toimintana. Kaupungin rooli on tukea sellaista toimintaa, joka ei ilman tukea olisi mahdollista. Ohjausryhmään tuli myös sellaisia hakemuksia, joissa joku ammatillinen taho halusi viedä osaamistaan haasteellisiin kaupunginosiin. Näissä hakemuksissa tuntui joskus olevan taustalla ajatus, että kaupunginosien asukkaat eivät itse osaisi tai kykenisi aikaansaamaan laadukasta toimintaa omaksi

5 parhaakseen. Tällaisille hankkeille ohjausryhmä ei heltynyt. Rahoitusta ja koordinaatiotukea myönnettiin vain hankkeille, jotka olivat lähtöisin joko kaupunginosan ihmisistä itsestään tai paikallisista yhteisöistä, jotka näkivät hankkeessa mahdollisuuden tiivistää asukkaiden sitoutumista oman asuinalueensa elämänlaatuun. Tampere yhdessä -hankkeen toiminnan tuli kohdistua ns. haasteellisiin kaupunginosiin. Niiden määritteleminen ei ollut helppoa, mutta yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa niistä onnistuttiin sopimaan. Itse hankkeen aikana tukimahdollisuuksiin tuli paljon kysyntää myös muista kaupunginosista. Jatkossa vastaavan tukimallin tulisi kohdistua koko kaupunkiin. Haluan lämpimästi kiittää Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän kaikkia jäseniä, jotka käyttivät aikaansa ja osaamistaan pienhankkeiden tukemiseen. Kiitos kuuluu myös Tampereen kaupungin kulttuuripalveluille ja erityisesti hankkeen projektipäälliköinä toimineille Johanna Kurelalle ja Miika Saarelle, jotka kumpikin ottivat homman haltuun todella hienosti. Kiitän myös Pirkanmaan liittoa, joka EAKR-rahoitusviranomaisena osoitti joustavuutta ja ymmärrystä hankkeelle, jossa toimijoina oli joukko pieniä yhdistyksiä ilman ammattimaista hallintohenkilökuntaa. Suurin kiitos menee tamperelaiselle kansalaistoiminnalle, joka osoitti jälleen, että kaupunkimme on täynnä osaamista, hyvää tahtoa ja pyrkimystä yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lauri Savisaari Tilaajapäällikkö Tampere yhdessä hankkeen ohjausryhmän pj

6 Papparyhmä Ponnistus toi Tesomalle uutta toimintaa Kotipirtissä käynnistyi Tampere yhdessä -projektin rahoittama hanke tesomalaisille +55 -vuotiaille työttömille ja eläkeläisille miehille Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Papoille järjestettiin teoriaopetusta ravinnosta, liikunnasta ja sen merkityksestä terveyteen ja kunnossa pysymiseen. Papat olivat innokkaita oppijia ja janosivat erilaista tietoa kysymyksillään. Papat opettelivat kuntosalilla erilaisten laitteiden käyttöä, sauvakävelyä, vesijuoksua, joogaa. Papoista jäi Kotipirttiin toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu edelleen viikoittain Kotipirtin kuntohuoneella. Lisäksi papat toimivat Kotipirtin vapaaehtoisina vertaistukena Ladyt kuntohuoneella -ryhmälle: papat antavat ohjausta ladyille ja asukkaille. He lukevat asukkaille lehtiä, seurustelevat heidän kanssaan, osallistuvat erilaisten tapahtumien järjestämiseen: muun muassa kevätjuhlissa makkaranpaisto, tuolien asettelu, ja myös Korvatunturin Joulupukki saapuu meille reippaasta pappaporukasta. Yhteistyömme on molemminpuolinen ilo! Projektissa saavutettiin sen tavoite toimiva ryhmä ja enemmänkin. Kaija Kallinen Toiminnanjohtaja / Kotipirtti ry

7 Juttelutorista syntyi hyviä käytäntöjä Juttelutori-projektissa oltiin seurana erityisesti ikäihmisille, mikä on tuttua toimintaa Verkon vapaaehtoisille. Projektiluontoisuus ja ennestään tuntemattomien asiakkaiden kohtaaminen muualla kuin asiakkaiden kotona/asiointiapujen yhteydessä oli meille uudenlainen käytäntö. Juttelutorilla, varsinkin kun toteuttamispaikka oli niin keskeinen kuin kauppakeskuksen keskusaukio, pääsimme kohtaamaan suuren joukon ihmisiä kerralla. Kohtaamisiin olivat tervetulleita kaikki taustasta riippumatta, mistä saimme kiitosta. Ohikulkijoilla on matalampi kynnys tulla juttelemaan, kun paikalla on monia vapaaehtoisia ja paikka on avoin sekä osa arkista ympäristöä. Monella ohikulkijalla on tarinoita kerrottavanaan ja avoin tori antoi hyvän mahdollisuuden niin lyhyempiin kuin pidempiinkin kohtaamisiin. Projektin kautta halusimme tarjota erityisesti yksinäisille ihmisille mahdollisuuden kiireettömään jutteluun. Mutkattomat ja joskus rankoistakin puheenaiheista huolimatta myönteiset kohtaamiset toivat iloa sekä ohikulkijoille että vapaaehtoisille. Juttelutorin pitäminen vaatii resursseja, kuten vapaaehtoisia juttelijoita sekä palkatun työntekijän, sillä toiminta vaatii koordinaattorin. Omat vapaaehtoisemme ovat sidottuja viikoittaiseen toimintaamme, joten jokaviikkoinen Juttelutori ei ole mahdollinen. Tulemme kuitenkin jatkamaan konseptia myös tulevaisuudessa tilaisuuden tullen, ja pari Juttelutoria on jo suunnitteilla muun toiminnan ohelle. Katja Kekki Pienhankkeen koordinaattori / Yhdessä Selviytymisen Tuki ry

8 Sisällys 1. Tampere on yhdessä! Näin projekti pyöri...12 Tiedotus ja huomio...18 Ongelmia...22 Hyvät käytännöt ovat projektin suola...23 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä...25 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Mukana tekemässä!...27 Osallistuminen taiteen kautta...29 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen...31 Esittelyssä: Kaukajärvi Esittelyssä: Lentävänniemi Yhdessä toimitaan! Lapset, nuoret ja ikäihmiset...38 Ikääntyvät ihmiset...40 Esittelyssä: Tesoma...42 Lapset ja nuoret... 43

9 4. Erityisryhmät ja tiedotus...44 Kuurosokeiden tiedotus...46 Kotouttaminen...48 Maahanmuuttajat ja tiedottaminen...50 Esittelyssä: Hervanta...51 Kulttuurien välinen toiminta...52 Esittelyssä: Lielahti...54 Esittelyssä: Peltolammi Tapahtumia kaupunginosissa...56 Yhdessä viihdytään!...58 Esityksiä...60 Esittelyssä: Nekala...63 Saanko luvan? Hankinnat, alueellinen viihtyvyys, ympäristö...65 Liikuntapaikkoja Tekniikkaa...68 Esittelyssä: Multisilta...69 Vihreämpi Tampere...70 Esittelyssä: Viinikka Liitteet...74

10 1. Tampere on yhdessä! Tampere yhdessä -pienhankkeet on toimintatapa, jossa Tampereen kaupunki on auttanut yhdistyksiä ja yhteisöjä Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoituksen hakemisessa. Projektipäällikkömallilla yhdistykset ja yhteisöt ovat saaneet keskittyä pääosin rauhassa omaan pienhanketoteutukseensa, sillä Tampereen kaupunki teki yhdistysten puolesta EAKR-rahoitushakemukset ja vastasi raportoinnista. Projektin kautta on myös haettu pienimuotoisempaa Tampereen kaupungin yksin maksamaa yhteisöhanketukea. Projektin taustaa Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja sitä seuranneen Pienhankekoordinaation perustamiseen oli kaksi tarvetta. Ensimmäinen tarve oli puuttua alueelliseen eriarvoistumiskehitykseen, joka on havaittu tilastotutkimuksissa Tampereen kaupunginosien kesken. Tilastotietojen mukaan osassa Tampereen kaupunginosia on keskiarvoa korkeampi työttömyys tai alueelle on keskittynyt paljon maahanmuuttajia. Tämän seurauksena on syntynyt syrjäytyneisyyttä ja arvottomuuden tunnetta muihin kaupungin tai alueen asukkaisiin nähden, mikä on lopulta johtanut kaupunginosan maineen ja vetovoiman laskuun. Toiseksi oli tarve kehittää toimintamalleja, joiden avulla Tampereen alueella toimivat yhteisöt, yhdistykset ja muut organisaatiot voivat yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehittää kaupunkia. Yhdistysten, yhteisöjen ja organisaatioiden aktivoimisessa on syntynyt uusia mielenkiintoisia toimintamalleja, joista opittuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muualla. Tampere yhdessä on auttanut paikallisia toimijoita hakemaan rahoitusta pienhanketoimintaansa. Valituissa pienhankkeissa on puututtu alueelliseen epäkohtaan korjauksin, jotka 1) lisäävät osallistumista ja aktiivisuutta 2) ehkäisevät syrjäytymistä 3) parantavat ympäristöä. 10

11 Tilastoissa haasteellisiksi katsotuiksi kaupunginosiksi määriteltiin projektissa Hervanta, Kaukajärvi, Lentävänniemi, Lielahti, Multisilta, Nekala, Peltolammi, Tesoma ja Viinikka. Multisilta oli Tampere yhdessä -pienhankkeiden eteläisin kohdekaupunginosa. Kuva: Miika Saari 11

12 Näin projekti pyöri Tampere yhdessä -pienhankkeet pohjautuu Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan. Tämän strategian päämääränä on ollut saada kuntalaiset ja paikalliset toimijat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen mukaan. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa tämänkaltainen toiminta olisi arkipäivää 2020-luvun Tampereella. Pienhankkeiden tukemisella pyritään aktivoimaan paikallisia toimijoita, jotta syrjäytymisen kehitys saataisiin pysäytettyä luomalla, kehittämällä ja parantamalla alueellista yhteisöllisyyttä. Molempien koordinaatiohankkeiden yhteenlaskettuna määrällisenä tavoitteena oli saada aikaan 58 pienhanketta, jotka rahoitettaisiin seuraavanlaisesti: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio: 15 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen ja 35 pienhanketta Tampereen kaupungin myöntämänä pienimuotoisempana yhteisöhanketukena. Pienhankekoordinaatio: 8 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen. Projektissa ylivoimaisesti suosituimmaksi alueeksi muodostui Hervannan kaupunginosa, jossa järjestettiin yhteensä 26 tuettua toimintaa. Kaiken kaikkiaan Hervannan aktiivisuus toiminnassa oli 42 %. Tämä johtuu siitä, että Hervannassa on paljon aktiivisia toimijoita ja yhteisöjä. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio Toteutusaika: Projektikoodi: A30156 Myönnetty rahoitus: euroa Toteutunut rahoitus: euroa Tavoite: 15 pienhanketta Toteutunut: 18 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela 12

13 13

14 Tampere yhdessä -pienhankkeet toimi projektina kahdessa vaiheessa: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio -nimisenä (A30156) Pienhankekoordinaatio -nimisenä (A31948) Molemmat projektit olivat Euroopan aluekehitysrahaston (60 %) rahoittamia. Tampereen kaupungin omarahoitusosuus oli vastaavasti 40 %. Projekti sijoitettiin hallinnollisesti Tampereen kaupungin kulttuuripalveluihin. Projektille palkattiin projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli toimia rahoituksen markkinoijana, yhteyshenkilönä viranomaisten ja paikallisten toimijoiden välillä hakemusten laatijana ja raportoijana. Projektista tiedotettiin läpi koko toiminnan, kun projektipäällikkö esitteli rahoitusmallia paikallisille toimijoille. Tiedotuksella pyrittiin kertomaan rahoitusmallista ja hakuajoista. Varsinaisessa hakuvaiheessa projektipäällikkö vastaanotti runsaasti pienhanke-ehdotuksia, joista ohjausryhmän jäsenistä koostuva hankevalintatyöryhmä valitsi mielenkiintoisimmat EAKR-hakuvaiheeseen. Varsinaisen hakemuksen, pääsääntöisesti Pirkanmaan liittoon, projektipäällikkö koosti yhdessä valittujen pienhanketoteuttajien kanssa. Toimintakauden aikana pienhanketoteuttajat itse saivat rauhassa keskittyä työhönsä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan. Toiminnan päätyttyä projektipäällikölle toimitettiin kaikki rahoittajan vaatimat selvitykset, joiden pohjalta projektipäällikkö koosti yhtenäisen loppuraportin ja maksatushakemuksen. Rahat pienhanketoteuttajille saatiin vasta projektin päättymisen jälkeen. Toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista maksetaan 63 % EAKR-rahoitusta ja 27 % Tampereen kaupungin kuntarahaa, jolloin ainoastaan 10 % jäisi pienhanketoteuttajan omavastuuosuudeksi. Poikkeuksen teki Pirkanmaan ELY-keskukselta haettu projektirahoitus Tampere yhdessä -pienhankkeet 5:n kohdalla. 14

15 Tiedotusvaihe rahoituskanavasta Hakuaika Hankevalintatyöryhmän kokous Projektipäällikkö koostaa pienhankkeiden yhteisen projektihakemuksen. Pienhanketoiminnan suunnitteleminen, hakeminen ja projektipäätös rahoittajalta. Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Toteutusvaihe Pienhankkeet toimittavat raportointiaineiston projektipäällilkölle. Loppuraportti ja maksatushakemus rauhoittajalle Maksatusvaihe Raportointi, maksatushakemus, rahoittajan maksamat rahat. Prosessikaavio projektin etenemisestä. 15

16 EAKR-rahoitus Tampereen kaupungin kuntarha Pienhanketoteuttajan omavastuuosuus Tampere yhdessä -pienhankkeet 1-4, 6-7 Pirkanmaan liitto 63 % 27 % 10 % Tampere yhdessä -pienhankkeet 5 Pirkanmaan ELY-keskus 60 % 30 % 10 % Kaavio rahoituksen jakautumisesta pienhanketoteuttajien hyväksytyille kuluille. Hyväksytyt budjetit olivat välillä euroa. Hankehakukierrokset järjestettiin kuusi kertaa: huhtikuussa 2009, syyskuussa 2009, helmikuussa 2010, elokuussa 2010, toukokuussa 2012 ja syyskuussa Lisäksi järjestettiin viidennen kokonaisuuden kohdalla projekti, joka rakennettiin vanhojen hakemusten pohjalta. Pääpaino viidennessä kokonaisuudessa oli ympäristön kehittäminen. Myönteinen rahoituspäätös saatiin Pirkanmaan liitolta / Pirkanmaan ELY-keskukselta 25 pienhankkeelle, joista 24 pienhanketta saatiin toteutettua. Osa toimijoista toteutti useamman pienhankkeen eri kokonaisuuksissa. Pienhankekoordinaatio Toteutusaika: Projektikoodi: A31948 Myönnetty rahoitus: euroa Toteutunut rahoitus ( ): ,09 euroa Tavoite: 8 pienhanketoimijaa Toteutunut: 6 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela ja Miika Saari 16

17 Projektipäällikkö Johanna Kurela esittelee rahoitusmallia toimijoille. Kuva: Teemu Keskinen 17

18 Tiedotus ja huomio Pienhankerahoituksen hakuajoista tiedotettiin lehti-ilmoituksin Hervannan Sanomissa ja kaupunkilehti Tamperelaisessa. Ilmoituksia internetissä oli Mansetori-kaupunginosasivustolla, Tampereen kaupungin internetsivuilla, ja projektin omilla sivuilla Kaupunginosayhdistyksille ja muille kohdealueella toimiville yhdistyksille lähetettiin sähköpostia, missä kerrottiin rahoituksen hakumahdollisuudesta. Myöhemmin tiedotukseen mukaan tulivat myös Tampereen kaupungin tilaajaryhmän sivistyksen ja elämänlaatupalveluiden uutiskirje sekä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomon järjestötiedote. Projekti järjesti laajoja tiedotustilaisuuksia, joiden kohdalla kuitenkin mielenkiinto jäi toivottua alhaisemmaksi. Paremmin toimivat henkilökohtaiset tapaamiset, joita kertyikin molempien projektien aikana yhteensä 250 kappaletta. Tiedotusten ulkopuolista mediahuomiota Tampere yhdessä -pienhankkeet on saanut Tampere-tiedotuslehdessä, kaupunkilehti Tamperelaisessa, Hervannan Sanomissa, Peltolammi-lehdessä, LänsiKontu-lehdessä, Tammerkoski-lehdessä, YLE Tampereen radiossa ja Radio Moreenissa. Välillisesti huomiota on tullut myös pienhanketoimijoiden kautta. Projekti on esittäytynyt tilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti eri toimijoille. Tällaisia esittäytymisiä ovat olleet maahanmuuttajayhdistyksille suunnattu Mistä rahat yhdistystoimintaan? -tilaisuus, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Miten organisaatiosi voi saada vipuvoimaa EU:n 1,7 miljardin euron rakennerahastoista? -hanketietoisku, turkulainen Yhtälö-projekti, Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunta, rovaniemeläinen Opin aika -projekti, Euroopan komission toimijat ja Association Européenne pour l Information sur le Développement Localin (AEIDL) Suomen maa-asiantuntija. 18

19 Parempi arki EU-rahalla -tilaisuus keräsi kiinnostuneita Metsossa. Kuva: Johanna Kurela 19

20 Euroopan unionin komissio on osoittanut myös kiinnostustansa Tampere yhdessä -pienhankkeita kohtaan. Toiminnan aikana Association Européenne pour l Information sur le Développement Local (AEIDL) edustaja haastatteli eri projektin parissa toimineita henkilöitä ja koosti niistä raportin Tampere Together: flowing in the right direction. Projekti on siten nostettu Euroopan unionin tasolla 50 mielenkiintoisimman hankkeen joukkoon. Euroopan unionin Alueiden komitea järjesti konferenssin Fighting poverty and social exclusion : what role for regions and cities?, jossa Tampere yhdessä esittäytyi esimerkkinä standi-materiaalina hyvänä paikallisena ruohonjuuritason hankkeena. Tiedotteita ja lehtileikkeitä. Media on huomioinut mukavasti projektien sisältöä. Kuva: Miika Saari 20

21 Kuva: Miika Saari 21

22 Ongelmia Tampere yhdessä -pienhankkeiden tavoitteena on olla EAKR-rahoitushaun helpottava kanava, jolloin toimijan on helpompi keskittyä ainoastaan omaan pienhanketoimintaansa. Todellisuudessa tämä ei ole kuitenkaan sujunut täysin mutkattomasti, sillä EAKR-rahoituksessa on ilmennyt monia kummalliseksi koettuja byrokratiasäädöksiä ja selvityspyyntöjä. Näiden byrokraattisten ongelmien vuoksi rahoitusmallia on pidetty kankeana, joustamattomana, vaatimuksiltaan kohtuuttomana ja lopulta kuitenkin aikaa vievänä. Tämä rahoittajan laatima sääntöviidakko on myös heijastunut myös projektin omaan imagoon, vaikka tarkoitus on ollut päinvastainen: aivan kaikki yhdistykset eivät uskalla hakeutua pienhanketoimintaan. Toisena ongelmakohtana on jälkirahoitteisuuden ongelma: yhdistykset toteuttivat pienhankkeensa ensin kokonaan omin varoin. EAKR-rahoitus saatiin vasta jälkikäteen, usein vasta noin puoli vuotta hankkeen toiminnan päätyttyä. Monet yhdistykset eivät ole niin vakavaraisia, että kykenisivät toimimaan yllättävien muiden menojen sattuessa. Projektissa on voinut maksaa ennakkoon Tampereen kaupungin kuntarahan (27 %) osuutta hieman alennettuna ja tapauskohtaisesti. Projekti- ja maksatushakemuksen käsittelyajat ovat venyneet hakemuksen ensimmäisestä jättämisestä jopa viiteen kuukauteen, mikä on aiheuttanut turhautumista. Pienhanketoiminnassa on myös koettu erilaisia vastoinkäymisiä, joiden vuoksi pienhanke on jäänyt roikkumaan tai jouduttu jopa kokonaan keskeyttämään. Ongelmat ovat aina sellaisia, että niistä voi oppia, ja niitä esitellään myös oppeina tässä kirjassa. 22

23 Hyvät käytännöt ovat projektin suola Projektin toimintamalli, jossa kaupunki auttaa paikallisia järjestöjä ja muita organisaatioita hakemaan EU-rahaa toteutettavaan yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan, on hyvä käytäntö. Tämänkaltainen toiminta tukee alueellista sosiaalista kestävyyttä. Toimintamalli on vastaus Tampere virtaa -kaupunkistrategian asettamaan raamiin sekä käytännön toteutusesimerkki kaupungin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä. Euroopan unionin tavoite sosiaalisesta investoinnista on siis toteutunut erinomaisesti projektissa. Projektipäällikköpalvelulla yhdistyksillä on ollut enemmän vapaus toimia oman pienhankkeensa parissa, sillä hallinnolliset elementit hoidetaan Tampereen kaupungilla. Tämä onkin rohkaissut toimijoita hakemaan Euroopan unionin tarjoamaa tukirahaa. Osa vanhoista pienhanketoimijoista osallistuisi mielellään vielä tulevaisuudessakin vastaavanlaiseen toimintaan. Projektipäällikköpalvelu on myös käytännön työn kannalta hyvä, koska ilman projektipäällikön kokemusta EU-rahoittajan edellyttämistä rahoitus- ja maksatushakemusten täyttämisvaatimuksista moni ongelmakohta saattaisi toistua nykyistä tasoa useammin niin hanketoiminnan etenemisessä kuin raportoinnissakin, mikä lisäisi rahoittajaviranomaisen käsittelyaikoja. Suurin osa pienhankkeista on saavuttanut tavoitteensa yhteisöllisyydessä, sosiaalisen toiminnan aktivoimisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa. Tämän kirjan tarkoitus on nostaa esille niitä hyviä käytäntöjä, joita pienhanketoiminnassa on syntynyt vuosien varrella. 23

24 Viiden tähden hyviä käytäntöjä - Projektipäällikkö hoitaa pienhanketoteuttajien puolesta rahoitushakemuksen, raportoinnin ja maksatushakemuksen. Näin pienhanketoteuttaja voi anoa EAKR-rahoitusta mutta keskittyä silti vain omaan toimintaansa. - Projektipäällikön kokemuksella vältetään samojen virheiden toistumiset pienhanketoiminnassa, kuten EU-hankerahoituksen byrokratia tuntemisella. - Rahoittajan näkökulmasta projektipäällikön eri toimijoilta yhdistämä raportti helpottaa ja nopeuttaa maksatushakemuksen käsittelyä. - Tiedotuksessa suora kontakti toimijaan on parempi kuin suuret tiedotustilaisuudet. 24

25 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä Hankehallinnossa tarjottiin pienhanketoteuttajille projektipäällikköpalvelu, jossa projektipäällikkö vastaanotti pienhankehakemukset, esitteli ne hankevalintatyöryhmälle, teki hakemuksen yhdessä valittujen pienhankkeiden kanssa, hoiti raportoinnin ja maksatushakemukset rahoittajalle. Projektipäällikkönä toimi Johanna Kurela ja 2012 marraskuusta alkaen Miika Saari. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja Pienhankekoordinaation toimintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut jäseniä seuraavista: Kulttuuripalvelut Tilaajaryhmä: sivistyksen ja elämänlaadun parantaminen Tilaajaryhmä: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kuntademokratiayksikkö Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Yhteiskunnallisen työn yksikkö Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo Ohjausryhmän kokouksissa olivat vierailevana myös rahoittajan edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata Tampere yhdessä -pienhankkeet -projektia ja sen pienhankekokonaisuuksia. Ohjausryhmä myös kokoontui valitsemaan yhdessä EAKR-rahoittajalle tarjottavia pienhankkeita. 25

26 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Johtava koordinaattori Antti Heinonen (Nuorisopalvelut) Koordinaattori Abdulkadir Hashi (Työllisyydenhoidon palveluyksikkö) Suunnittelija Outi Kaljunen (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu (Kuntademokratiayksikkö) Projektipäällikkö Johanna Kurela (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Ts. johtava koordinaattori Päivi Laukamo (Nuorisopalvelut) Järjestökonsultti Sanna Laukkanen (Suomen Pakolaisapu ry / Järjestöhautomo) Koordinaattori Ulla Majamaa (Kulttuuripalvelut) Lapsiasiamies Antti Markkola (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Kulttuurijohtaja Jaakko Masonen (Kulttuuripalvelut), hankkeiden vastuuhenkilö Diakoni Sari Peltonen (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteiskunnallisen työn yksikkö) Projektipäällikkö Miika Saari (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän puheenjohtaja Johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti (Nuorisopalvelut) Suunnittelupäällikkö Mika Vuori (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän varapuheenjohtaja Aluekirjastonjohtaja Tarja Ylipää (Tampereen kaupunginkirjasto / Tesoman kirjasto) 26

27 2. Mukana tekemässä! Pienhankkeissa osallistavat toimenpiteet ovat olleet hyvin tärkeitä, sillä niiden kautta ihmiset itse pääsevät toteuttamaan yhdessä pienhankkeen sisältöä. Näistä yhteisvoimin tuotetuista pienhankkeista on syntynyt teatteria, runoutta, taidetta, valokuvia, juttelutoimintaa ja kuntalaisdemokratiaa. Osallistavat hankkeet ovat toteutuneet ympäri Tampereen kohdekaupunginosia: Hervannassa, Tesomalla, Nekalassa ja Lentävänniemessä. Toisten osallistaminen toimintaan on suomalaisessa kulttuurissa koettu yleensä hyvin vaikeaksi: perisuomalainen arkuus osallistua toimintaan on edelleen ongelmana, ja edellyttää paljon rohkaisevia matalan kynnyksen aktivoimista. Osallistuminen toimintaan on toteutuessaan koettu positiivisesti, minkä vuoksi tämänkaltaista toimintaa tulisi jatkossakin suosia. Osallistavan toiminnan perusidea on tuottaa yhdessä tekemisen elämyksiä. Osallistava toiminta edellyttää kohderyhmästä itsestään lähtevää halua toimia. Osallistaminen tuottaa elämyksiä, ja elämyksien kautta luodaan omanarvontuntoa yksilöille ja koko yhteisölle. Se että tuntee olleensa tekemässä jotain, joka saa näyttävästi huomiota, on jo hyvä tulos: yhdessä toteutettu osuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Ihmisten mukaan saaminen yhteiseen toimintaan saavutetaan monella eri keinolla. Realistisia tapoja voivat olla yhteinen työ ongelmakohdan poistamiseksi, vastaamalla yksinkertaisella ratkaisulla nyky-yhteiskuntaa koskevaan sosiaaliseen tilaukseen. Tampere yhdessä -pienhankkeissa osallistamisessa on hyödynnetty erityisesti teatteria, runoja, kuvataidetta, videotaidetta, kansalaisvaikuttamista ja juttelutoimintaa. 27

28 Viiden tähden oppeja - Toiminta lähtee kohderyhmästä itsestään - Toiminta syntyy selkeästi todellisen tarpeen pohjalle. - Urbaaneissa, kiireisissä ympäristöissä herää useimmiten tarve rauhaan ja luontoon. - Ihmiset lähtevät helpoiten yhteisen edun nimissä mukaan toimintaan. - Jo yhdessä tekeminen on erinomainen tulos. Tesoman kiertävät tarinat yhteisöteatteria soveltavan teatterin keinoin Tampereen Flamencoyhdistys ry/oiva-ryhmä Tavoite: Kuunnellaan, mitä tesomalaisilla on sanottavanaan. Oma asuinympäristö nähdään uudella tavalla, kun alueen asukkaat saavat vaikuttaa teatteriesityksen syntyyn. Tulokset: Syntyi osallistavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina nykypäivään saakka. Milloin: Missä: Tesoma Budjetti: euroa Toteuma: 7.329,14 euroa Makkaraa ja minigolfia Pirkanmaan Sininauha ry Tavoite: Vilusen kartanon mailla järjestetään Makkaraa ja minigolfia -tapahtuma, jolla houkutellaan Kaukajärven asukkaita pelaamaan ja grillaamaan. Lisäksi Vilusen kartanon ympäristöä parannellaan. Tulokset: Sateinen kesä vähensi ihmisten aktiivisuutta. Kartanon ympäristöä paranneltiin. Milloin: Missä: Kaukajärvi Budjetti: euroa Toteuma: 4.270,27 euroa 28

29 Osallistuminen taiteen kautta Tesoman kiertävät tarinat on Tampereen Flamencoyhdistyksen ja Oiva-ryhmän yhteinen pienhanke, jossa Tesoman asukkaita aktivoitiin yhdessä muistelemaan ja kertomaan tarinoita kaupunginosastaan. Teatteri Oiva rakensi kahden kerrostalon pihapiiriin alkutilanteen, jonka äärelle pihapiirin asukkaat ja muut tesomalaiset kokoontuivat muistelemaan yhdessä alueen historiaa. Muisteluiden ja tarinoiden perusteella syntyi soveltavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina 1960-luvulta nykypäivään saakka. Teatteriesityksiä pidettiin vuoden 2011 aikana yhteensä neljä samojen kerrostalojen pihapiirissä kuin aikaisemmat muisteluhetketkin. Sekä tarinankerrontavaihe että teatteriesitykset saivat aikaan nostalgiantunteita. Jatkossa pienhankkeessa saatuja kokemuksia erilaisista toimintatavoista hyödynnetään teatteriproduktiota toteuttavan Oiva-ryhmän muussa työssä. Tesoman kiertävät tarinat kokosi alueen asukkaita yhteen muistelemaan. / Kuva: Jukka Laajakallio 29

30 Teatteritaide oli käytössä myös Sopimusvuori ry:n Valon etsijät -kiertueessa. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa olleet jo vuosia kasvussa, mutta mielenterveyspotilaan elämää ei juurikaan kukaan ulkopuolinen tunne. Tällöin myös mielenterveyspotilaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat edelleen hyvin vahvoja sairauden yleisyydestä huolimatta. Valon etsijät -kiertueessa mielenterveyskuntoutujat laativat runoja, joiden pohjalta syntyi ammattikoreografin avulla Valon etsijät -esityskokonaisuus. Tämä musiikillinen runoesitys nähtiin yhteensä kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Esitykset olivat pääosin Hervannassa, mutta myös Nekalassa. Teatteriesityksen lisäksi runojen pohjalta rakentui kuvataidenäyttely. Runot julkaistiin 110-sivuisessa Kaarisillan kantamaa-runokirjassa. Runoihin perustuva taidenäyttely oli esillä Hervannan kirjastossa maaliskuussa Valon etsijät -kiertue on herättänyt erittäin paljon mielenkiintoa myös Euroopan unionin tasolla, ja pienhanke nostettiin tämän vuoksi yhdeksi esimerkiksi loistavasta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamasta ruohonjuuritason toiminnasta, sillä pienhankkeen ansiosta mielenterveyskuntoutujat saivat mahdollisuuden tuoda oman äänensä kuuluville. Pienhankkeessa kokeiltu uusi taideterapiamuoto oli menestys, sillä ennen ei ole kokeiltu esitellä tuloksia yhdistyksen omaa väkeä ja mielenterveyskuntoutujien omaisia laajemmalle yleisölle. Toiminta on selkeästi voimistanut mielenterveyskuntoutujia, ja tämänkaltaista taideterapiatoimintaa aiotaan jatkossakin toteuttaa kulttuurituottaja-koreografin ohjauksessa. Valon etsijät -kiertue Sopimusvuori ry Tavoite: Uudenlainen taidekuntoutusohjelma, jossa mielenterveyskuntoutujien runoja tuodaan julki laajemmalle yleisölle. Tulokset: Runoista syntyi runokirja Kaarisillan kantamaa, runoista muotoutui myös esitys ja taidenäyttely. Mielenterveyskuntoutujat saivat tästä uudenlaista voimaa ja tällaista toimintamallia aiotaan jatkaa myös myöhemmin. Milloin: Missä: Hervanta Budjetti: euroa Toteuma: 3.908,42 euroa 30

31 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen Pirkanmaan Sininauha ry:n käytössä Kaukajärvellä on Vilusen kartanossa toimiva Sininauhakoti, jonka tehtävänä on tukea ja majoittaa päihdeongelmista kärsiviä miehiä. Sininauhakodin ympärille on rakennettu Tampere yhdessä -projektin avulla minigolf-alue, jota syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pitäneet kunnossa. Minigolf-alue on kaikkien ihmisten käytössä ilmaiseksi, ja tätä mahdollisuutta on toivottu ihmisten hyödyntävän. Elävä minigolf-alue Vilusen kartanon mailla osaltaan integroi syrjäytyneitä miehiä takaisin yhteiskuntaan. Minigolfin lisäksi Vilusen kartanon mailla on järjestetty tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut saada Kaukajärven kaupunginosan asukkaita paikalle. Osallistuminen tapahtumatoimintaan on ollut pienempää kuin oli toivottu, mutta pieniä onnistumisen tuloksia on syntynyt. Pirkanmaan Sininauha ry järjesti Kaukajärven kesätapahtumat sekä Makkaraa ja minigolfia -nimiset tapahtumat vuosina Osallistumisen ongelma on koskettanut Kansallisen Lastenliiton pienhanketta Lasten kanssa: Pienhankkeessa tavoitteena oli saada ikäihmisiä avun tarpeessa olevien lapsiperheiden tukihenkilöksi. Tämä ehkäisevä tukitoiminta ei kuitenkaan saanut tuulta alleen, sillä pienhanke jouduttiin keskeyttämään alhaisen mielenkiinnon vuoksi. Vastaavaa ongelmaa ei sen sijaan ollut Yhdessä Selviytymisen Tuki ry:n järjestämässä juttelutoiminnassa. Juttelutori osoittautui menestyksekkääksi tavaksi tavoittaa yksinäisyydestä kärsiviä: perisuomalaisen kulttuurin ongelmakohtana on puhumattomuus. Hervannan kauppakeskuksessa keskelle kiireisintä kauppa-aikaa järjestetty Juttelutori kokosi yhteen vapaaehtoisia juttelijoita eri yhteistyökumppanien kautta. Suomessa erityisesti on ollut menestystarinana elävä kirjasto -toiminta, jossa on voinut lainata tietyn aihealueen ihmisen jutteluseurakseen. Verrattuna elävä kirjasto -toimintaan Juttelutorin vapaaehtoiset keskustelivat siitä, mistä vastapuoli itse halusi puhua. Pienhankkeen toiminta jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen pidettiin vanhusten viikon yhteydessä lokakuussa ja toinen osuus kerran viikossa marras joulukuun ajan Aikataulullisesti Juttelutori järjestettiin eläkeläisten aktiivisimman kauppa-ajan mukaan, joka on klo palvelubussin aikataulun vuoksi. Kaiken kaikkiaan Juttelutorilla käytiin yhteensä 1130 keskustelua, joista osa oli minuutin pituisia, osa tunteja, osa kahdenkeskeisiä ja osa ryhmäkeskusteluja. Juttelutorin yhteydessä järjestettiin myös oheisohjelmaa, kuten tuolijumppaa ja musiikkihetkiä. Juttelutori keräsi erittäin paljon huomiota myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät ehtineet jutella mutta halusivat kuitenkin kehua toiminnan tärkeyttä. Juttelutoritoimintaa saatetaan jatkossa toteuttaa muun muassa vanhusten viikon yhteydessä. 31

Tampere yhdessä -pienhankkeet

Tampere yhdessä -pienhankkeet Tampere yhdessä -pienhankkeet Tampere yhdessä pienhankkeet on projekti, jonka kautta yhdistykset ja muut toimijat ovat voineet hakea EAKR- ja kuntarahoitusta omiin pienhankkeisiinsa. Projektin tuloksena

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina 16.9.2010 Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 Sanna Ovaska Ekokumppanit Oy Tampereen seudun ILMANKOS projekti 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS projektin päätösseminaari Vapriikki 6.11.2012 Leena Karppi ja Sanna Ovaska 2 6.11.2012 Esityksen sisältö ILMANKOS projektin lähtökohdat

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot