Hyvien käytäntöjen jäljillä
|
|
- Jussi Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvien käytäntöjen jäljillä 1
2
3 Hyvien käytäntöjen jäljillä Pirkanmaan liitto Painos, marraskuu 2013 Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2013 Taitto: Niklas Pedersen Tekstit: Miika Saari Kannen kuva: Wisa Knuuttila Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleista ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuksia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisua ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki.
4 Esipuheet: Kaupunki tehdään yhdessä Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta rahalla voi mainiosti tukea ihmisten toimintaa. Kaupungin asukkailla ja heidän yhdistyksillään on roppakaupalla ideoita ja suunnitelmia oman lähiyhteisönsä viihtyvyyden ja elämänlaadun lisäämiseen. Rahaa tavoitteellisen, kaupungin kehitystä vahvistavan yhteisöllisen toiminnan tukemiseen on yleensä liian vähän. Jos julkista tai muuta rahoitusta saadaan nykyistä enemmän paikalliseen, asukkaiden omista tarpeista suunniteltuun toimintaan, voidaan lisätä kaupunginosien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Suunnilleen edellä kuvatuista lähtökohdista Tampere yhdessä -hanke hahmoteltiin. Taustalla oli tieto Hervanta-projektin onnistumisista hieman vastaavan tyyppisessä toiminnassa. Kun Euroopan aluekehitysrahaston ohjelma-asiakirja mahdollisti yhteisöjen pienhankkeiden koordinoinnin, Tampereen kaupunki päätti hakea rahoitusta uudenlaiseen toimintatapaan. Kaupunki auttoi omassa roolissaan kaupunginosayhdistyksiä ja muita toimijoita saamaan ja hallinnoimaan EU-rahoitusta paikallishankkeille. Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli valita hakemusten joukosta ne pienhankkeet, jotka parhaiten toteuttivat asetettuja tavoitteita. Ohjausryhmä oli aitiopaikka nähdä koko se moninaisuus, joka hakemuksiin sisältyi. Kaupunki on täynnä yhteisöjä, joilla on valtavasti ideoita oman kaupunginosan asukkaiden elämänlaadun edistämiseksi. Monet noista ideoista toteutuvat onneksi joka tapauksessa, ilman julkista rahoitustakin. Ohjausryhmässä työskentely vahvisti uskoa siihen, että hyvinvointi ja elämänlaatu edistyvät parhaiten yhteisöissä itsessään, ei kunnan toimintana. Kaupungin rooli on tukea sellaista toimintaa, joka ei ilman tukea olisi mahdollista. Ohjausryhmään tuli myös sellaisia hakemuksia, joissa joku ammatillinen taho halusi viedä osaamistaan haasteellisiin kaupunginosiin. Näissä hakemuksissa tuntui joskus olevan taustalla ajatus, että kaupunginosien asukkaat eivät itse osaisi tai kykenisi aikaansaamaan laadukasta toimintaa omaksi
5 parhaakseen. Tällaisille hankkeille ohjausryhmä ei heltynyt. Rahoitusta ja koordinaatiotukea myönnettiin vain hankkeille, jotka olivat lähtöisin joko kaupunginosan ihmisistä itsestään tai paikallisista yhteisöistä, jotka näkivät hankkeessa mahdollisuuden tiivistää asukkaiden sitoutumista oman asuinalueensa elämänlaatuun. Tampere yhdessä -hankkeen toiminnan tuli kohdistua ns. haasteellisiin kaupunginosiin. Niiden määritteleminen ei ollut helppoa, mutta yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa niistä onnistuttiin sopimaan. Itse hankkeen aikana tukimahdollisuuksiin tuli paljon kysyntää myös muista kaupunginosista. Jatkossa vastaavan tukimallin tulisi kohdistua koko kaupunkiin. Haluan lämpimästi kiittää Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän kaikkia jäseniä, jotka käyttivät aikaansa ja osaamistaan pienhankkeiden tukemiseen. Kiitos kuuluu myös Tampereen kaupungin kulttuuripalveluille ja erityisesti hankkeen projektipäälliköinä toimineille Johanna Kurelalle ja Miika Saarelle, jotka kumpikin ottivat homman haltuun todella hienosti. Kiitän myös Pirkanmaan liittoa, joka EAKR-rahoitusviranomaisena osoitti joustavuutta ja ymmärrystä hankkeelle, jossa toimijoina oli joukko pieniä yhdistyksiä ilman ammattimaista hallintohenkilökuntaa. Suurin kiitos menee tamperelaiselle kansalaistoiminnalle, joka osoitti jälleen, että kaupunkimme on täynnä osaamista, hyvää tahtoa ja pyrkimystä yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lauri Savisaari Tilaajapäällikkö Tampere yhdessä hankkeen ohjausryhmän pj
6 Papparyhmä Ponnistus toi Tesomalle uutta toimintaa Kotipirtissä käynnistyi Tampere yhdessä -projektin rahoittama hanke tesomalaisille +55 -vuotiaille työttömille ja eläkeläisille miehille Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Papoille järjestettiin teoriaopetusta ravinnosta, liikunnasta ja sen merkityksestä terveyteen ja kunnossa pysymiseen. Papat olivat innokkaita oppijia ja janosivat erilaista tietoa kysymyksillään. Papat opettelivat kuntosalilla erilaisten laitteiden käyttöä, sauvakävelyä, vesijuoksua, joogaa. Papoista jäi Kotipirttiin toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu edelleen viikoittain Kotipirtin kuntohuoneella. Lisäksi papat toimivat Kotipirtin vapaaehtoisina vertaistukena Ladyt kuntohuoneella -ryhmälle: papat antavat ohjausta ladyille ja asukkaille. He lukevat asukkaille lehtiä, seurustelevat heidän kanssaan, osallistuvat erilaisten tapahtumien järjestämiseen: muun muassa kevätjuhlissa makkaranpaisto, tuolien asettelu, ja myös Korvatunturin Joulupukki saapuu meille reippaasta pappaporukasta. Yhteistyömme on molemminpuolinen ilo! Projektissa saavutettiin sen tavoite toimiva ryhmä ja enemmänkin. Kaija Kallinen Toiminnanjohtaja / Kotipirtti ry
7 Juttelutorista syntyi hyviä käytäntöjä Juttelutori-projektissa oltiin seurana erityisesti ikäihmisille, mikä on tuttua toimintaa Verkon vapaaehtoisille. Projektiluontoisuus ja ennestään tuntemattomien asiakkaiden kohtaaminen muualla kuin asiakkaiden kotona/asiointiapujen yhteydessä oli meille uudenlainen käytäntö. Juttelutorilla, varsinkin kun toteuttamispaikka oli niin keskeinen kuin kauppakeskuksen keskusaukio, pääsimme kohtaamaan suuren joukon ihmisiä kerralla. Kohtaamisiin olivat tervetulleita kaikki taustasta riippumatta, mistä saimme kiitosta. Ohikulkijoilla on matalampi kynnys tulla juttelemaan, kun paikalla on monia vapaaehtoisia ja paikka on avoin sekä osa arkista ympäristöä. Monella ohikulkijalla on tarinoita kerrottavanaan ja avoin tori antoi hyvän mahdollisuuden niin lyhyempiin kuin pidempiinkin kohtaamisiin. Projektin kautta halusimme tarjota erityisesti yksinäisille ihmisille mahdollisuuden kiireettömään jutteluun. Mutkattomat ja joskus rankoistakin puheenaiheista huolimatta myönteiset kohtaamiset toivat iloa sekä ohikulkijoille että vapaaehtoisille. Juttelutorin pitäminen vaatii resursseja, kuten vapaaehtoisia juttelijoita sekä palkatun työntekijän, sillä toiminta vaatii koordinaattorin. Omat vapaaehtoisemme ovat sidottuja viikoittaiseen toimintaamme, joten jokaviikkoinen Juttelutori ei ole mahdollinen. Tulemme kuitenkin jatkamaan konseptia myös tulevaisuudessa tilaisuuden tullen, ja pari Juttelutoria on jo suunnitteilla muun toiminnan ohelle. Katja Kekki Pienhankkeen koordinaattori / Yhdessä Selviytymisen Tuki ry
8 Sisällys 1. Tampere on yhdessä! Näin projekti pyöri...12 Tiedotus ja huomio...18 Ongelmia...22 Hyvät käytännöt ovat projektin suola...23 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä...25 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Mukana tekemässä!...27 Osallistuminen taiteen kautta...29 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen...31 Esittelyssä: Kaukajärvi Esittelyssä: Lentävänniemi Yhdessä toimitaan! Lapset, nuoret ja ikäihmiset...38 Ikääntyvät ihmiset...40 Esittelyssä: Tesoma...42 Lapset ja nuoret... 43
9 4. Erityisryhmät ja tiedotus...44 Kuurosokeiden tiedotus...46 Kotouttaminen...48 Maahanmuuttajat ja tiedottaminen...50 Esittelyssä: Hervanta...51 Kulttuurien välinen toiminta...52 Esittelyssä: Lielahti...54 Esittelyssä: Peltolammi Tapahtumia kaupunginosissa...56 Yhdessä viihdytään!...58 Esityksiä...60 Esittelyssä: Nekala...63 Saanko luvan? Hankinnat, alueellinen viihtyvyys, ympäristö...65 Liikuntapaikkoja Tekniikkaa...68 Esittelyssä: Multisilta...69 Vihreämpi Tampere...70 Esittelyssä: Viinikka Liitteet...74
10 1. Tampere on yhdessä! Tampere yhdessä -pienhankkeet on toimintatapa, jossa Tampereen kaupunki on auttanut yhdistyksiä ja yhteisöjä Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoituksen hakemisessa. Projektipäällikkömallilla yhdistykset ja yhteisöt ovat saaneet keskittyä pääosin rauhassa omaan pienhanketoteutukseensa, sillä Tampereen kaupunki teki yhdistysten puolesta EAKR-rahoitushakemukset ja vastasi raportoinnista. Projektin kautta on myös haettu pienimuotoisempaa Tampereen kaupungin yksin maksamaa yhteisöhanketukea. Projektin taustaa Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja sitä seuranneen Pienhankekoordinaation perustamiseen oli kaksi tarvetta. Ensimmäinen tarve oli puuttua alueelliseen eriarvoistumiskehitykseen, joka on havaittu tilastotutkimuksissa Tampereen kaupunginosien kesken. Tilastotietojen mukaan osassa Tampereen kaupunginosia on keskiarvoa korkeampi työttömyys tai alueelle on keskittynyt paljon maahanmuuttajia. Tämän seurauksena on syntynyt syrjäytyneisyyttä ja arvottomuuden tunnetta muihin kaupungin tai alueen asukkaisiin nähden, mikä on lopulta johtanut kaupunginosan maineen ja vetovoiman laskuun. Toiseksi oli tarve kehittää toimintamalleja, joiden avulla Tampereen alueella toimivat yhteisöt, yhdistykset ja muut organisaatiot voivat yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehittää kaupunkia. Yhdistysten, yhteisöjen ja organisaatioiden aktivoimisessa on syntynyt uusia mielenkiintoisia toimintamalleja, joista opittuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muualla. Tampere yhdessä on auttanut paikallisia toimijoita hakemaan rahoitusta pienhanketoimintaansa. Valituissa pienhankkeissa on puututtu alueelliseen epäkohtaan korjauksin, jotka 1) lisäävät osallistumista ja aktiivisuutta 2) ehkäisevät syrjäytymistä 3) parantavat ympäristöä. 10
11 Tilastoissa haasteellisiksi katsotuiksi kaupunginosiksi määriteltiin projektissa Hervanta, Kaukajärvi, Lentävänniemi, Lielahti, Multisilta, Nekala, Peltolammi, Tesoma ja Viinikka. Multisilta oli Tampere yhdessä -pienhankkeiden eteläisin kohdekaupunginosa. Kuva: Miika Saari 11
12 Näin projekti pyöri Tampere yhdessä -pienhankkeet pohjautuu Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan. Tämän strategian päämääränä on ollut saada kuntalaiset ja paikalliset toimijat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen mukaan. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa tämänkaltainen toiminta olisi arkipäivää 2020-luvun Tampereella. Pienhankkeiden tukemisella pyritään aktivoimaan paikallisia toimijoita, jotta syrjäytymisen kehitys saataisiin pysäytettyä luomalla, kehittämällä ja parantamalla alueellista yhteisöllisyyttä. Molempien koordinaatiohankkeiden yhteenlaskettuna määrällisenä tavoitteena oli saada aikaan 58 pienhanketta, jotka rahoitettaisiin seuraavanlaisesti: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio: 15 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen ja 35 pienhanketta Tampereen kaupungin myöntämänä pienimuotoisempana yhteisöhanketukena. Pienhankekoordinaatio: 8 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen. Projektissa ylivoimaisesti suosituimmaksi alueeksi muodostui Hervannan kaupunginosa, jossa järjestettiin yhteensä 26 tuettua toimintaa. Kaiken kaikkiaan Hervannan aktiivisuus toiminnassa oli 42 %. Tämä johtuu siitä, että Hervannassa on paljon aktiivisia toimijoita ja yhteisöjä. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio Toteutusaika: Projektikoodi: A30156 Myönnetty rahoitus: euroa Toteutunut rahoitus: euroa Tavoite: 15 pienhanketta Toteutunut: 18 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela 12
13 13
14 Tampere yhdessä -pienhankkeet toimi projektina kahdessa vaiheessa: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio -nimisenä (A30156) Pienhankekoordinaatio -nimisenä (A31948) Molemmat projektit olivat Euroopan aluekehitysrahaston (60 %) rahoittamia. Tampereen kaupungin omarahoitusosuus oli vastaavasti 40 %. Projekti sijoitettiin hallinnollisesti Tampereen kaupungin kulttuuripalveluihin. Projektille palkattiin projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli toimia rahoituksen markkinoijana, yhteyshenkilönä viranomaisten ja paikallisten toimijoiden välillä hakemusten laatijana ja raportoijana. Projektista tiedotettiin läpi koko toiminnan, kun projektipäällikkö esitteli rahoitusmallia paikallisille toimijoille. Tiedotuksella pyrittiin kertomaan rahoitusmallista ja hakuajoista. Varsinaisessa hakuvaiheessa projektipäällikkö vastaanotti runsaasti pienhanke-ehdotuksia, joista ohjausryhmän jäsenistä koostuva hankevalintatyöryhmä valitsi mielenkiintoisimmat EAKR-hakuvaiheeseen. Varsinaisen hakemuksen, pääsääntöisesti Pirkanmaan liittoon, projektipäällikkö koosti yhdessä valittujen pienhanketoteuttajien kanssa. Toimintakauden aikana pienhanketoteuttajat itse saivat rauhassa keskittyä työhönsä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan. Toiminnan päätyttyä projektipäällikölle toimitettiin kaikki rahoittajan vaatimat selvitykset, joiden pohjalta projektipäällikkö koosti yhtenäisen loppuraportin ja maksatushakemuksen. Rahat pienhanketoteuttajille saatiin vasta projektin päättymisen jälkeen. Toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista maksetaan 63 % EAKR-rahoitusta ja 27 % Tampereen kaupungin kuntarahaa, jolloin ainoastaan 10 % jäisi pienhanketoteuttajan omavastuuosuudeksi. Poikkeuksen teki Pirkanmaan ELY-keskukselta haettu projektirahoitus Tampere yhdessä -pienhankkeet 5:n kohdalla. 14
15 Tiedotusvaihe rahoituskanavasta Hakuaika Hankevalintatyöryhmän kokous Projektipäällikkö koostaa pienhankkeiden yhteisen projektihakemuksen. Pienhanketoiminnan suunnitteleminen, hakeminen ja projektipäätös rahoittajalta. Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Toteutusvaihe Pienhankkeet toimittavat raportointiaineiston projektipäällilkölle. Loppuraportti ja maksatushakemus rauhoittajalle Maksatusvaihe Raportointi, maksatushakemus, rahoittajan maksamat rahat. Prosessikaavio projektin etenemisestä. 15
16 EAKR-rahoitus Tampereen kaupungin kuntarha Pienhanketoteuttajan omavastuuosuus Tampere yhdessä -pienhankkeet 1-4, 6-7 Pirkanmaan liitto 63 % 27 % 10 % Tampere yhdessä -pienhankkeet 5 Pirkanmaan ELY-keskus 60 % 30 % 10 % Kaavio rahoituksen jakautumisesta pienhanketoteuttajien hyväksytyille kuluille. Hyväksytyt budjetit olivat välillä euroa. Hankehakukierrokset järjestettiin kuusi kertaa: huhtikuussa 2009, syyskuussa 2009, helmikuussa 2010, elokuussa 2010, toukokuussa 2012 ja syyskuussa Lisäksi järjestettiin viidennen kokonaisuuden kohdalla projekti, joka rakennettiin vanhojen hakemusten pohjalta. Pääpaino viidennessä kokonaisuudessa oli ympäristön kehittäminen. Myönteinen rahoituspäätös saatiin Pirkanmaan liitolta / Pirkanmaan ELY-keskukselta 25 pienhankkeelle, joista 24 pienhanketta saatiin toteutettua. Osa toimijoista toteutti useamman pienhankkeen eri kokonaisuuksissa. Pienhankekoordinaatio Toteutusaika: Projektikoodi: A31948 Myönnetty rahoitus: euroa Toteutunut rahoitus ( ): ,09 euroa Tavoite: 8 pienhanketoimijaa Toteutunut: 6 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela ja Miika Saari 16
17 Projektipäällikkö Johanna Kurela esittelee rahoitusmallia toimijoille. Kuva: Teemu Keskinen 17
18 Tiedotus ja huomio Pienhankerahoituksen hakuajoista tiedotettiin lehti-ilmoituksin Hervannan Sanomissa ja kaupunkilehti Tamperelaisessa. Ilmoituksia internetissä oli Mansetori-kaupunginosasivustolla, Tampereen kaupungin internetsivuilla, ja projektin omilla sivuilla Kaupunginosayhdistyksille ja muille kohdealueella toimiville yhdistyksille lähetettiin sähköpostia, missä kerrottiin rahoituksen hakumahdollisuudesta. Myöhemmin tiedotukseen mukaan tulivat myös Tampereen kaupungin tilaajaryhmän sivistyksen ja elämänlaatupalveluiden uutiskirje sekä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomon järjestötiedote. Projekti järjesti laajoja tiedotustilaisuuksia, joiden kohdalla kuitenkin mielenkiinto jäi toivottua alhaisemmaksi. Paremmin toimivat henkilökohtaiset tapaamiset, joita kertyikin molempien projektien aikana yhteensä 250 kappaletta. Tiedotusten ulkopuolista mediahuomiota Tampere yhdessä -pienhankkeet on saanut Tampere-tiedotuslehdessä, kaupunkilehti Tamperelaisessa, Hervannan Sanomissa, Peltolammi-lehdessä, LänsiKontu-lehdessä, Tammerkoski-lehdessä, YLE Tampereen radiossa ja Radio Moreenissa. Välillisesti huomiota on tullut myös pienhanketoimijoiden kautta. Projekti on esittäytynyt tilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti eri toimijoille. Tällaisia esittäytymisiä ovat olleet maahanmuuttajayhdistyksille suunnattu Mistä rahat yhdistystoimintaan? -tilaisuus, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Miten organisaatiosi voi saada vipuvoimaa EU:n 1,7 miljardin euron rakennerahastoista? -hanketietoisku, turkulainen Yhtälö-projekti, Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunta, rovaniemeläinen Opin aika -projekti, Euroopan komission toimijat ja Association Européenne pour l Information sur le Développement Localin (AEIDL) Suomen maa-asiantuntija. 18
19 Parempi arki EU-rahalla -tilaisuus keräsi kiinnostuneita Metsossa. Kuva: Johanna Kurela 19
20 Euroopan unionin komissio on osoittanut myös kiinnostustansa Tampere yhdessä -pienhankkeita kohtaan. Toiminnan aikana Association Européenne pour l Information sur le Développement Local (AEIDL) edustaja haastatteli eri projektin parissa toimineita henkilöitä ja koosti niistä raportin Tampere Together: flowing in the right direction. Projekti on siten nostettu Euroopan unionin tasolla 50 mielenkiintoisimman hankkeen joukkoon. Euroopan unionin Alueiden komitea järjesti konferenssin Fighting poverty and social exclusion : what role for regions and cities?, jossa Tampere yhdessä esittäytyi esimerkkinä standi-materiaalina hyvänä paikallisena ruohonjuuritason hankkeena. Tiedotteita ja lehtileikkeitä. Media on huomioinut mukavasti projektien sisältöä. Kuva: Miika Saari 20
21 Kuva: Miika Saari 21
22 Ongelmia Tampere yhdessä -pienhankkeiden tavoitteena on olla EAKR-rahoitushaun helpottava kanava, jolloin toimijan on helpompi keskittyä ainoastaan omaan pienhanketoimintaansa. Todellisuudessa tämä ei ole kuitenkaan sujunut täysin mutkattomasti, sillä EAKR-rahoituksessa on ilmennyt monia kummalliseksi koettuja byrokratiasäädöksiä ja selvityspyyntöjä. Näiden byrokraattisten ongelmien vuoksi rahoitusmallia on pidetty kankeana, joustamattomana, vaatimuksiltaan kohtuuttomana ja lopulta kuitenkin aikaa vievänä. Tämä rahoittajan laatima sääntöviidakko on myös heijastunut myös projektin omaan imagoon, vaikka tarkoitus on ollut päinvastainen: aivan kaikki yhdistykset eivät uskalla hakeutua pienhanketoimintaan. Toisena ongelmakohtana on jälkirahoitteisuuden ongelma: yhdistykset toteuttivat pienhankkeensa ensin kokonaan omin varoin. EAKR-rahoitus saatiin vasta jälkikäteen, usein vasta noin puoli vuotta hankkeen toiminnan päätyttyä. Monet yhdistykset eivät ole niin vakavaraisia, että kykenisivät toimimaan yllättävien muiden menojen sattuessa. Projektissa on voinut maksaa ennakkoon Tampereen kaupungin kuntarahan (27 %) osuutta hieman alennettuna ja tapauskohtaisesti. Projekti- ja maksatushakemuksen käsittelyajat ovat venyneet hakemuksen ensimmäisestä jättämisestä jopa viiteen kuukauteen, mikä on aiheuttanut turhautumista. Pienhanketoiminnassa on myös koettu erilaisia vastoinkäymisiä, joiden vuoksi pienhanke on jäänyt roikkumaan tai jouduttu jopa kokonaan keskeyttämään. Ongelmat ovat aina sellaisia, että niistä voi oppia, ja niitä esitellään myös oppeina tässä kirjassa. 22
23 Hyvät käytännöt ovat projektin suola Projektin toimintamalli, jossa kaupunki auttaa paikallisia järjestöjä ja muita organisaatioita hakemaan EU-rahaa toteutettavaan yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan, on hyvä käytäntö. Tämänkaltainen toiminta tukee alueellista sosiaalista kestävyyttä. Toimintamalli on vastaus Tampere virtaa -kaupunkistrategian asettamaan raamiin sekä käytännön toteutusesimerkki kaupungin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä. Euroopan unionin tavoite sosiaalisesta investoinnista on siis toteutunut erinomaisesti projektissa. Projektipäällikköpalvelulla yhdistyksillä on ollut enemmän vapaus toimia oman pienhankkeensa parissa, sillä hallinnolliset elementit hoidetaan Tampereen kaupungilla. Tämä onkin rohkaissut toimijoita hakemaan Euroopan unionin tarjoamaa tukirahaa. Osa vanhoista pienhanketoimijoista osallistuisi mielellään vielä tulevaisuudessakin vastaavanlaiseen toimintaan. Projektipäällikköpalvelu on myös käytännön työn kannalta hyvä, koska ilman projektipäällikön kokemusta EU-rahoittajan edellyttämistä rahoitus- ja maksatushakemusten täyttämisvaatimuksista moni ongelmakohta saattaisi toistua nykyistä tasoa useammin niin hanketoiminnan etenemisessä kuin raportoinnissakin, mikä lisäisi rahoittajaviranomaisen käsittelyaikoja. Suurin osa pienhankkeista on saavuttanut tavoitteensa yhteisöllisyydessä, sosiaalisen toiminnan aktivoimisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa. Tämän kirjan tarkoitus on nostaa esille niitä hyviä käytäntöjä, joita pienhanketoiminnassa on syntynyt vuosien varrella. 23
24 Viiden tähden hyviä käytäntöjä - Projektipäällikkö hoitaa pienhanketoteuttajien puolesta rahoitushakemuksen, raportoinnin ja maksatushakemuksen. Näin pienhanketoteuttaja voi anoa EAKR-rahoitusta mutta keskittyä silti vain omaan toimintaansa. - Projektipäällikön kokemuksella vältetään samojen virheiden toistumiset pienhanketoiminnassa, kuten EU-hankerahoituksen byrokratia tuntemisella. - Rahoittajan näkökulmasta projektipäällikön eri toimijoilta yhdistämä raportti helpottaa ja nopeuttaa maksatushakemuksen käsittelyä. - Tiedotuksessa suora kontakti toimijaan on parempi kuin suuret tiedotustilaisuudet. 24
25 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä Hankehallinnossa tarjottiin pienhanketoteuttajille projektipäällikköpalvelu, jossa projektipäällikkö vastaanotti pienhankehakemukset, esitteli ne hankevalintatyöryhmälle, teki hakemuksen yhdessä valittujen pienhankkeiden kanssa, hoiti raportoinnin ja maksatushakemukset rahoittajalle. Projektipäällikkönä toimi Johanna Kurela ja 2012 marraskuusta alkaen Miika Saari. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja Pienhankekoordinaation toimintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut jäseniä seuraavista: Kulttuuripalvelut Tilaajaryhmä: sivistyksen ja elämänlaadun parantaminen Tilaajaryhmä: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kuntademokratiayksikkö Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Yhteiskunnallisen työn yksikkö Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo Ohjausryhmän kokouksissa olivat vierailevana myös rahoittajan edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata Tampere yhdessä -pienhankkeet -projektia ja sen pienhankekokonaisuuksia. Ohjausryhmä myös kokoontui valitsemaan yhdessä EAKR-rahoittajalle tarjottavia pienhankkeita. 25
26 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Johtava koordinaattori Antti Heinonen (Nuorisopalvelut) Koordinaattori Abdulkadir Hashi (Työllisyydenhoidon palveluyksikkö) Suunnittelija Outi Kaljunen (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu (Kuntademokratiayksikkö) Projektipäällikkö Johanna Kurela (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Ts. johtava koordinaattori Päivi Laukamo (Nuorisopalvelut) Järjestökonsultti Sanna Laukkanen (Suomen Pakolaisapu ry / Järjestöhautomo) Koordinaattori Ulla Majamaa (Kulttuuripalvelut) Lapsiasiamies Antti Markkola (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Kulttuurijohtaja Jaakko Masonen (Kulttuuripalvelut), hankkeiden vastuuhenkilö Diakoni Sari Peltonen (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteiskunnallisen työn yksikkö) Projektipäällikkö Miika Saari (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän puheenjohtaja Johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti (Nuorisopalvelut) Suunnittelupäällikkö Mika Vuori (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän varapuheenjohtaja Aluekirjastonjohtaja Tarja Ylipää (Tampereen kaupunginkirjasto / Tesoman kirjasto) 26
27 2. Mukana tekemässä! Pienhankkeissa osallistavat toimenpiteet ovat olleet hyvin tärkeitä, sillä niiden kautta ihmiset itse pääsevät toteuttamaan yhdessä pienhankkeen sisältöä. Näistä yhteisvoimin tuotetuista pienhankkeista on syntynyt teatteria, runoutta, taidetta, valokuvia, juttelutoimintaa ja kuntalaisdemokratiaa. Osallistavat hankkeet ovat toteutuneet ympäri Tampereen kohdekaupunginosia: Hervannassa, Tesomalla, Nekalassa ja Lentävänniemessä. Toisten osallistaminen toimintaan on suomalaisessa kulttuurissa koettu yleensä hyvin vaikeaksi: perisuomalainen arkuus osallistua toimintaan on edelleen ongelmana, ja edellyttää paljon rohkaisevia matalan kynnyksen aktivoimista. Osallistuminen toimintaan on toteutuessaan koettu positiivisesti, minkä vuoksi tämänkaltaista toimintaa tulisi jatkossakin suosia. Osallistavan toiminnan perusidea on tuottaa yhdessä tekemisen elämyksiä. Osallistava toiminta edellyttää kohderyhmästä itsestään lähtevää halua toimia. Osallistaminen tuottaa elämyksiä, ja elämyksien kautta luodaan omanarvontuntoa yksilöille ja koko yhteisölle. Se että tuntee olleensa tekemässä jotain, joka saa näyttävästi huomiota, on jo hyvä tulos: yhdessä toteutettu osuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Ihmisten mukaan saaminen yhteiseen toimintaan saavutetaan monella eri keinolla. Realistisia tapoja voivat olla yhteinen työ ongelmakohdan poistamiseksi, vastaamalla yksinkertaisella ratkaisulla nyky-yhteiskuntaa koskevaan sosiaaliseen tilaukseen. Tampere yhdessä -pienhankkeissa osallistamisessa on hyödynnetty erityisesti teatteria, runoja, kuvataidetta, videotaidetta, kansalaisvaikuttamista ja juttelutoimintaa. 27
28 Viiden tähden oppeja - Toiminta lähtee kohderyhmästä itsestään - Toiminta syntyy selkeästi todellisen tarpeen pohjalle. - Urbaaneissa, kiireisissä ympäristöissä herää useimmiten tarve rauhaan ja luontoon. - Ihmiset lähtevät helpoiten yhteisen edun nimissä mukaan toimintaan. - Jo yhdessä tekeminen on erinomainen tulos. Tesoman kiertävät tarinat yhteisöteatteria soveltavan teatterin keinoin Tampereen Flamencoyhdistys ry/oiva-ryhmä Tavoite: Kuunnellaan, mitä tesomalaisilla on sanottavanaan. Oma asuinympäristö nähdään uudella tavalla, kun alueen asukkaat saavat vaikuttaa teatteriesityksen syntyyn. Tulokset: Syntyi osallistavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina nykypäivään saakka. Milloin: Missä: Tesoma Budjetti: euroa Toteuma: 7.329,14 euroa Makkaraa ja minigolfia Pirkanmaan Sininauha ry Tavoite: Vilusen kartanon mailla järjestetään Makkaraa ja minigolfia -tapahtuma, jolla houkutellaan Kaukajärven asukkaita pelaamaan ja grillaamaan. Lisäksi Vilusen kartanon ympäristöä parannellaan. Tulokset: Sateinen kesä vähensi ihmisten aktiivisuutta. Kartanon ympäristöä paranneltiin. Milloin: Missä: Kaukajärvi Budjetti: euroa Toteuma: 4.270,27 euroa 28
29 Osallistuminen taiteen kautta Tesoman kiertävät tarinat on Tampereen Flamencoyhdistyksen ja Oiva-ryhmän yhteinen pienhanke, jossa Tesoman asukkaita aktivoitiin yhdessä muistelemaan ja kertomaan tarinoita kaupunginosastaan. Teatteri Oiva rakensi kahden kerrostalon pihapiiriin alkutilanteen, jonka äärelle pihapiirin asukkaat ja muut tesomalaiset kokoontuivat muistelemaan yhdessä alueen historiaa. Muisteluiden ja tarinoiden perusteella syntyi soveltavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina 1960-luvulta nykypäivään saakka. Teatteriesityksiä pidettiin vuoden 2011 aikana yhteensä neljä samojen kerrostalojen pihapiirissä kuin aikaisemmat muisteluhetketkin. Sekä tarinankerrontavaihe että teatteriesitykset saivat aikaan nostalgiantunteita. Jatkossa pienhankkeessa saatuja kokemuksia erilaisista toimintatavoista hyödynnetään teatteriproduktiota toteuttavan Oiva-ryhmän muussa työssä. Tesoman kiertävät tarinat kokosi alueen asukkaita yhteen muistelemaan. / Kuva: Jukka Laajakallio 29
30 Teatteritaide oli käytössä myös Sopimusvuori ry:n Valon etsijät -kiertueessa. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa olleet jo vuosia kasvussa, mutta mielenterveyspotilaan elämää ei juurikaan kukaan ulkopuolinen tunne. Tällöin myös mielenterveyspotilaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat edelleen hyvin vahvoja sairauden yleisyydestä huolimatta. Valon etsijät -kiertueessa mielenterveyskuntoutujat laativat runoja, joiden pohjalta syntyi ammattikoreografin avulla Valon etsijät -esityskokonaisuus. Tämä musiikillinen runoesitys nähtiin yhteensä kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Esitykset olivat pääosin Hervannassa, mutta myös Nekalassa. Teatteriesityksen lisäksi runojen pohjalta rakentui kuvataidenäyttely. Runot julkaistiin 110-sivuisessa Kaarisillan kantamaa-runokirjassa. Runoihin perustuva taidenäyttely oli esillä Hervannan kirjastossa maaliskuussa Valon etsijät -kiertue on herättänyt erittäin paljon mielenkiintoa myös Euroopan unionin tasolla, ja pienhanke nostettiin tämän vuoksi yhdeksi esimerkiksi loistavasta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamasta ruohonjuuritason toiminnasta, sillä pienhankkeen ansiosta mielenterveyskuntoutujat saivat mahdollisuuden tuoda oman äänensä kuuluville. Pienhankkeessa kokeiltu uusi taideterapiamuoto oli menestys, sillä ennen ei ole kokeiltu esitellä tuloksia yhdistyksen omaa väkeä ja mielenterveyskuntoutujien omaisia laajemmalle yleisölle. Toiminta on selkeästi voimistanut mielenterveyskuntoutujia, ja tämänkaltaista taideterapiatoimintaa aiotaan jatkossakin toteuttaa kulttuurituottaja-koreografin ohjauksessa. Valon etsijät -kiertue Sopimusvuori ry Tavoite: Uudenlainen taidekuntoutusohjelma, jossa mielenterveyskuntoutujien runoja tuodaan julki laajemmalle yleisölle. Tulokset: Runoista syntyi runokirja Kaarisillan kantamaa, runoista muotoutui myös esitys ja taidenäyttely. Mielenterveyskuntoutujat saivat tästä uudenlaista voimaa ja tällaista toimintamallia aiotaan jatkaa myös myöhemmin. Milloin: Missä: Hervanta Budjetti: euroa Toteuma: 3.908,42 euroa 30
31 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen Pirkanmaan Sininauha ry:n käytössä Kaukajärvellä on Vilusen kartanossa toimiva Sininauhakoti, jonka tehtävänä on tukea ja majoittaa päihdeongelmista kärsiviä miehiä. Sininauhakodin ympärille on rakennettu Tampere yhdessä -projektin avulla minigolf-alue, jota syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pitäneet kunnossa. Minigolf-alue on kaikkien ihmisten käytössä ilmaiseksi, ja tätä mahdollisuutta on toivottu ihmisten hyödyntävän. Elävä minigolf-alue Vilusen kartanon mailla osaltaan integroi syrjäytyneitä miehiä takaisin yhteiskuntaan. Minigolfin lisäksi Vilusen kartanon mailla on järjestetty tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut saada Kaukajärven kaupunginosan asukkaita paikalle. Osallistuminen tapahtumatoimintaan on ollut pienempää kuin oli toivottu, mutta pieniä onnistumisen tuloksia on syntynyt. Pirkanmaan Sininauha ry järjesti Kaukajärven kesätapahtumat sekä Makkaraa ja minigolfia -nimiset tapahtumat vuosina Osallistumisen ongelma on koskettanut Kansallisen Lastenliiton pienhanketta Lasten kanssa: Pienhankkeessa tavoitteena oli saada ikäihmisiä avun tarpeessa olevien lapsiperheiden tukihenkilöksi. Tämä ehkäisevä tukitoiminta ei kuitenkaan saanut tuulta alleen, sillä pienhanke jouduttiin keskeyttämään alhaisen mielenkiinnon vuoksi. Vastaavaa ongelmaa ei sen sijaan ollut Yhdessä Selviytymisen Tuki ry:n järjestämässä juttelutoiminnassa. Juttelutori osoittautui menestyksekkääksi tavaksi tavoittaa yksinäisyydestä kärsiviä: perisuomalaisen kulttuurin ongelmakohtana on puhumattomuus. Hervannan kauppakeskuksessa keskelle kiireisintä kauppa-aikaa järjestetty Juttelutori kokosi yhteen vapaaehtoisia juttelijoita eri yhteistyökumppanien kautta. Suomessa erityisesti on ollut menestystarinana elävä kirjasto -toiminta, jossa on voinut lainata tietyn aihealueen ihmisen jutteluseurakseen. Verrattuna elävä kirjasto -toimintaan Juttelutorin vapaaehtoiset keskustelivat siitä, mistä vastapuoli itse halusi puhua. Pienhankkeen toiminta jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen pidettiin vanhusten viikon yhteydessä lokakuussa ja toinen osuus kerran viikossa marras joulukuun ajan Aikataulullisesti Juttelutori järjestettiin eläkeläisten aktiivisimman kauppa-ajan mukaan, joka on klo palvelubussin aikataulun vuoksi. Kaiken kaikkiaan Juttelutorilla käytiin yhteensä 1130 keskustelua, joista osa oli minuutin pituisia, osa tunteja, osa kahdenkeskeisiä ja osa ryhmäkeskusteluja. Juttelutorin yhteydessä järjestettiin myös oheisohjelmaa, kuten tuolijumppaa ja musiikkihetkiä. Juttelutori keräsi erittäin paljon huomiota myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät ehtineet jutella mutta halusivat kuitenkin kehua toiminnan tärkeyttä. Juttelutoritoimintaa saatetaan jatkossa toteuttaa muun muassa vanhusten viikon yhteydessä. 31
Tampere yhdessä -pienhankkeet
Tampere yhdessä -pienhankkeet Tampere yhdessä pienhankkeet on projekti, jonka kautta yhdistykset ja muut toimijat ovat voineet hakea EAKR- ja kuntarahoitusta omiin pienhankkeisiinsa. Projektin tuloksena
LisätiedotFYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA
FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä
LisätiedotYHDESSÄ EI OLLA YKSIN
YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden
LisätiedotInnokylä Uudistuvat lähipalvelut
Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotMukana ihmisten arjessa
Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotVapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena
Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena
LisätiedotKOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä
KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotKäyttäjädemokratiatyöryhmän esittely
Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotTOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE
TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016
Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotJÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä
ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI
LisätiedotYhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely Kotka. Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti
Yhdessä Kotikulmilla -hankkeen esittely 9.2.2018 Kotka Jukka Murto suunnittelija-koordinaattori Ikäinstituutti Al Yhdessä kotikulmilla -hanke (2017-2019) Tuo toimintaa ja iloa taloyhtiön arkeen, lisää
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 5 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 5 KULTTUURISTA ELINVOIMAA Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperinnön arvoja on nostettu esiin Pirkanmaan
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotLiikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos
Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotLÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja
LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla
LisätiedotSÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla
SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotSetlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotTämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi
Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotSÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki
SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
Lisätiedot9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
LisätiedotJokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä
Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Uusi paikallisuus - hanke Uusi paikallisuus on Suomen Setlementtiliiton hanke Hanke alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen
LisätiedotSIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN
SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotKuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA
Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA KEHITTÄMISTYÖLLE NÄHDÄÄN SUURI TARVE ALUEILLA J A KONKREETTISTA TOIMINTAA ON PYSTYTTY EDISTÄMÄÄN 26.8.16 Tässä on hienoja kuulumisia
LisätiedotLIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE
LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE KENELLE LIIKUNTAA JA KULTTUURIA KAIKILLE-TOIMINTA ON TARKOITETTU? Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä työttömien terveystarkastuksen asiakkaille. Asiakkaille joiden muuten
LisätiedotLiikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous
Liikunta ja osallisuus -hanke Tukiryhmän kokous 16.12.2016 Kuulumiskierros Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet tukiryhmän kokouksen 7.6. jälkeen Liikunta ja osallisuus -hankkeen keskeisimmät toimenpiteet
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotVapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt
IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotEURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016
EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN
LisätiedotIlmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina
Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina 16.9.2010 Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 Sanna Ovaska Ekokumppanit Oy Tampereen seudun ILMANKOS projekti 2 Esityksen sisältö
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotKylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!
Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotSPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella
SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotLähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi
Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotHyvän elämän edistäminen
Hyvän elämän edistäminen Veli-Matti Ahtiainen Puheenjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturva yhdistys ry Hyvä elämä Mitä on hyvä elämä? Jo Aristoteles aikoinaan Teoksessa Politiikka Aristoteles toteaa yhteiskunnan
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotLÄHIRÄHINÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2017
LÄHIRÄHINÄ TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Koripallo lajikokeilu ONMKY:n ohjauksessa marraskuussa 2016 LÄHIRÄHINÄ Herculesin Lähirähinä -toiminta näkyy ja kuuluu lähiöissä. Jalkapalloseura Hercules käynnisti
LisätiedotJuoksussa kaiken ikää
Juoksussa kaiken ikää Liikunta on yksi mielenterveyden tukipilareista Yhdistyksemme haluaa tukea liikkumista ja sitä kautta myös mielenterveyttä Tavoitteena järjestää kaksi juoksukouluryhmää nuorille aikuisille
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotHyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotHeinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista
TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen
LisätiedotHelvi Sipilä seminaari 24.4.2013
Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse
LisätiedotTOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen
TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan
LisätiedotEssi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla
Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä
LisätiedotLIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013
LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotSetlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ
Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN
LisätiedotVanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa
Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotToimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310
Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013
LisätiedotTerveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja
LisätiedotILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä
ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS projektin päätösseminaari Vapriikki 6.11.2012 Leena Karppi ja Sanna Ovaska 2 6.11.2012 Esityksen sisältö ILMANKOS projektin lähtökohdat
LisätiedotPALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI
PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
LisätiedotSukupolvia yhdistävä. toiminta
Sukupolvia yhdistävä toiminta Yhteisöllisyyden merkitys Yhteisö muodostuu ihmisryhmästä, jonka jäsenillä on keskinäisiä suhteita sekä lisäksi jokin yhdistävä tekijä tai tavoite KESKEISTÄ ON Jäsenten välinen
Lisätiedot