Viisijaksojärjestelmä

Transkriptio

1 Viisijaksojärjestelmä Taustaa ja vastauksia esitettyihin kysymyksiin

2 Koulun arki Historia: Millainen oli jaksojärjestelmä Jyväskylässä ennen vuotta 1995 ja miksi kuusijaksojärjestelmään siirryttiin? 1994 tuli opetussuunnitelman muutos, jolloin siirryttiin ns. luokattomaan lukioon ja suoraan 6-jaksojärjestelmään. Palkitus on vaihtunut aluksi melkein vuosittain. Aloite jaksojärjestelmän muuttamiseen on tullut lukioiden pedagogisilta johtajilta eli rehtoreilta ja apualaisrehtoreilta ja myös opettajia johtoryhmässä edustanut lukioiden luottamusmies on ollut jaksojärjestelmän vaihtamisen puolesta.

3 Miksi? Kuusijaksojärjestelmä, jota Jyväskylässä on käytetty vuodesta 1995 lähtien on sekä opettajien että opiskelijoiden kohdalta todettu kiireiseksi. Etenkin syksyn kolmessa ensimmäisessä jaksossa opetustunteja on vähän ja opetusta määrällisesti paljon. Uusi jaksojärjestelmä tuo tähän olennaisesti lisäaikaa, ja erityisesti yksittäisellä kurssilla aikajänne asioiden omaksumiseen pidentyy. Poikkeuspäivät tai sairastumiset vievät nopeasti ison osan kurssiajasta. Ennen kaikkea toivotaan lisää aikaa jaksoon mm. jatkuvan arvioinnin edellytysten parantamiseksi ja opiskelutahdin rauhoittumiseksi. Suurin osa Suomen lukioista on viisijaksojärjestelmässä, mistä syystä mm. YTL noudattaa aikatauluissaan sitä. Valmistautuminen kevään ylioppilastutkintoon pitenee, eli abien lukuloma, preliminäärit ja tentit voidaan rakentaa pitempään ajanjaksoon.

4 Mitä haasteita näemme 5-jaksojärjestelmässä? Syksyn ylioppilastutkintoon valmistautuminen vaatii viisijaksojärjestelmässä oman erillisen "jaksotuksen" abiturienteille ja varsinkin kertauskurssien osalta uudenlaisen järjestelyn. Mistä viisijaksojärjestelmään vaihtamisen idea on lähtenyt ja keneltä se idea tuli? Jos muutos on oikeasti niin paljon oppimista helpottava, miksi sitä muutosta ei ole toteutettu heti kun sen paremmuus tuli ilmi. Jaksotuksen muutoksista on puhuttu jo Jyväskylän lukiokoulutuksessa useita vuosia. Asian etenemistä on jarruttanut ammatillisen puolen ja ympäristökuntien sitoutuminen 6-jaksojärjestelmään. Muutosta ei haluttu tehdä yhtä aikaa lukioiden yhdistämisten ja OPS muutosten kanssa.

5 Millainen tuntikiertokaavio on ja onko se samanlainen Schildtillä ja Lyseolla? Päivittäiset opetustuokioiden ajankohdat ovat seuraavat: 1. tunti: tunti: tunti: tunti: (keskiviikkoisin ryhmänohjauksen vuoksi) 5. tunti (ei pidetä keskiviikkoisin) Viikoittaiseen työjärjestykseen palkit (yhteensä 8) sijoittuvat seuraavassa järjestyksessä:

6 Viikoittaiseen työjärjestykseen palkit (yhteensä 8) sijoittuvat seuraavassa järjestyksessä: Lyseo Ma Ti Ke To Pe Schildt Ma Ti Ke To Pe Tarkoituksena on, että kaikki aineet ovat tasa-arvoisessa asemassa, opiskelijoilla olisi mahdollisimman laaja kurssien valinnan mahdollisuus ja että opetustilamme riittävät mahdollisimman hyvin. Tämä tuntikaavio tukee myös IB-opetuksen mielekästä järjestelyä, mutta IB-opetus ei ole tärkein syy suunnitellulle tuntikaaviolle. TUNTIKIERTOKAAVION TOIMIVUUTTA ARVIOIDAAN LUKUVUOSITTAIN!

7 Pitenevätkö koulupäivät ja kuinka paljon? Koulupäivät ovat edelleen 8-16 välillä. Riippuu palkkivalinnoista miten hyppytunteja ja aamu/iltapäivävapaita tulee. Hyppytunteja voi olla teoriassa enemmän, mutta toisaalta yhden hyppytunnin pituus lyhenee. Montako kurssia suoritetaan yhdessä jaksossa? Jos valinnat jakautuvat tasaisesti, niin lukion 13 jakson aikana tarvitaan keskimäärin 5,77 kurssia jaksossaan 75 suorittamiseen. Pääsääntöisesti siis 5-6 kurssia per jakso. Kuusijaksojärjestelmässä tyypillisesti vuodessa 5*6 kurssia, viisijaksossa 6*5. Huom: näissä vaihtoehdoissa jaksossa oppitunneilla käytetty kokonaisaika pysyy täsmälleen samana (koska yhden oppitunnin pituus vähenee 15 min)! Tuleeko enemmän läksyjä ja töitä per päivä? Päivää kohden läksyjä voi tulla aiempaa useammasta oppiaineesta, mutta ei välttämättä kokonaismäärällisesti, mikäli opetuksessa huomioidaan oikein pidempi jakson aika.

8 Huomioivatko opettajat sen, ettei kotiin tule niin paljon tehtävää, kun aineita on enemmän per jakso? Viisijaksojärjestelmässä opetustuokioita sijoittuu jaksoon nykyistä enemmän. Se mahdollistaa jatkuvan oppimisprosessin etenemisen. Oppituntien muutos 90 minuutin oppitunneista 75 minuutin oppitunneiksi palvelee myös lukiossa alkavien oppiaineiden tarpeita, koska yksittäisen oppitunnin sisältämä opetussuunnitelman mukainen opetus on määrältään pienempi. Kurssin tehtävät tulee jakaa aiempaa pidemmälle aikavälille, jolloin viikoittaisen tehtävämäärän pitäisi pysyä samana. Millä tavalla tahti muuttuu hitaammaksi, kun on silti enemmän kursseja opiskeltavana? Yksittäisen kurssin asioiden sisäistämiseen ja opiskelemiseen tulee enemmän aikaa. Montako oppituntia on per päivä? Tämä riippuu monestako ja mistä palkeista on kursseja valittu aivan kuten 6- jaksojärjestelmässä. Kuuden palkin jaksossa kaikkien vaihtoehtojen keskiarvo on 3,6.

9 Minkä mittaisia oppitunnit ovat? 75 minuuttia Miten jaksojen vaihtuminen menee? Ensi vuonna: 1. jakso työpäivää 2. jakso työpäivää 3. jakso työpäivää 4. jakso työpäivää 5. jakso työpäivää JAKSOT SAADAAN YHTÄ PITKIKSI! Pitääkö kantaa enemmän kirjoja mukana/koulupäivä? Riippuu ihan kurssien luonteesta ja miten niissä käytetään sähköisiä materiaaleja. Mikä on käytännössä palkki 8? Se on Lyseolla samanlainen palkki kuin muutkin.

10 Minkä mittaisia ovat välitunnit? Normaalit välitunnit 15 minuuttia, ruokavälitunti pidempi. Montako tuntia kouluviikkoihin tulee 4, 5 ja kuuden palkin jaksoissa? Opetuskertoja on 12, 15 tai 18 vastaavassa järjestyksessä. Yhteensä näistä tulee 900, 1125 tai 1350 minuuttia oppituntiaikaa. Kuusijaksojärjestelmässä opetuskertoja on samat määrät mutta minuutteja 1080, 1350 tai Viisi palkkia kuusijaksojärjestelmässä vastaa siis kuutta palkkia viisijaksojärjestelmässä. Voiko olla MAA:ssa 2 kurssia samassa jaksossa? Viimeisenä vuotena ainakin yksi syventävä kurssi voi mennä samassa jaksossa toisen kurssin kanssa. Jaksojärjestelmän siirtymävaiheessa kaksi. Syventävien kurssien asia on kuitenkin pakollisia tukevaa ja kaksi kurssia voidaan huomioida opetuksen toteutuksessa.

11 Mietityttää, miten viisijaksojärjestelmä on hyvä opiskelijoille ja opettajille, kun voi olla esim. kaksi koetta päivässä koeviikolla. Mietityttää myös, miten tämä vaikuttaa esim. tokalla vuodella oleviin opiskelijoihin, jotka ovat suunnitelleet kurssinsa vanhan järjestelmän mukaan. Päättöviikon kokonaisaikaa pitää tarkastella uudella tavalla, mikä liittyy oleellisesti koko arviointikulttuurin muutostarpeeseen. Tämä kaikki painottaa tarvetta arvioida jaksojärjestelmän muuttamista pedagogisista opetuksen ja arvioinnin toteuttamisen lähtökohdista. Mikäli päättöviikko on neljä päivää, voi olla kaksi koetta päivässä. Toisaalta voi olla edelleen myös vapaita päiviä tai sitten päiviä, joista on aamu- tai iltapäivä vapaana. Opettaja voi myös pitää kokeen sijasta muuta opetusta jos riittävä arviointi on suoritettu jo jakson aikana. Jos päättöpäiviä on useampia, niin joko kaikilla kursseilla on oma (pitkä) päivänsä (8 päivän päättöviikko) tai osalla ei ole päättöpäivää (5-7 päivän päättöviikko).

12 Päättöviikko Kuinka monta koetta on samana päivänä? Tämä riippuu montako päivää päättöviikkoon varataan ja miten opettaja toteuttaa päättöviikon tunnit. 0, 1 tai 2. Kuinka pitkä päättöviikko on? Tätä ei ole vielä päätetty. Onko päättöviikolla vapaapäiviä? Riippuu palkkivalinnoista.

13 Kurssivalinnat Pitääkö kurssivalinnat tehdä uudelleen? Ei. Joutuvatko pitkän matematiikan opiskelijat opiskelemaan toisena lukiovuonna kurssin 11, niin että samaan aikaan samassa jaksossa on myös toinen kurssi matematiikkaa? Todennäköisesti Voiko olla MAA:ssa 2 kurssia samassa jaksossa? Voi, ks. aiemmat vastaukset. Onko joka jaksossa pitkää ainetta (esim. matematiikka)? Pitkää matematiikkaa tulee olemaan käytännössä joka jaksossa. Käytännössä vaihtoehdot jaksojen välillä vähenevät yhden jakson poistuessa, mutta jaksojen sisällä moninkertaistuvat: 5 kurssia nykyisestä 6 palkista voidaan valita 6 eri tavalla, kun taas 6 kurssia 8 palkista 28 eri tavalla.

14 Muita: Miksi viisijaksojärjestelmästä tiedotettiin vasta silloin kun se on päätetty ja miksi siihen siirtymistä ei kysytty oppilaita? (Kysyttiinkö?) Virallinen päätös on tehty vasta Oppilaskuntien edustajia kuultiin jo ennen vuoden vaihdetta. "5-jaksojärjestelmällä voi onnistuessaan olla merkitystä koulujen tilankäytölle, jolloin vuokrista vapautuvaa resurssia voidaan ohjata opetuskäyttöön." Miten 5-jaksojärjestelmä käytännössä auttaa tilasäästöissä? Miten niitä resursseja ohjattaisiin opetuskäyttöön ja ohjataanko kaikki tilasäästöt opetuskäyttöön? Viisijaksojärjestelmällä voi onnistuessaan olla merkitystä koulujen tilankäytölle, jolloin parhaassa tapauksessa vuokrista vapautuvaa resurssia voidaan ohjata opetuskäyttöön ja kaikissa tapauksissa käyttää tiloja joustavammin. Voiko päätökseen 5jaksojärj. siirtymisestä vielä perua? Ei