TIUKKAA LIHHOO Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIUKKAA LIHHOO Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa"

Transkriptio

1 TIUKKAA LIHHOO Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa Sosiologia Turun yliopisto Tuuli Salospohja Lokakuu 2008 Turku

2 TURUN YLIOPISTO Sosiologian laitos / Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta SALOSPOHJA, TUULI: TIUKKAA LIHHOO. Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa. Lisensiaatintutkimus, 115 s., 16 liites. Sosiologia Lokakuu 2008 Dopingaineiden käyttö kuntoilijoiden keskuudessa on laajeneva ilmiö länsimaisissa yhteiskunnissa. Vain murto-osa kaikista käyttäjistä onkin nykyään kilpa- ja huippuurheilijoita. Dopingaineiden käytön laajuudesta, syistä ja tavoitteista kuntoilijoiden keskuudessa on tehty Suomessa silti varsin vähän yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Tämän lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on kuntoilijoiden dopingaineiden käytön yleisyyden ja sisältöjen kuvaaminen. Tutkimusongelma tiivistyy kysymykseen, millaisen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ilmiön dopingaineiden käyttö muodostaa nuorten ja nuorten aikuisten kuntoilijoiden keskuudessa Suomessa. Kohderyhmään kuuluvat noin vuotiaat kuntosaliharrastajat, jotka eivät ole arvokisamenestykseen tähtääviä kilpaurheilijoita, ja / tai joiden dopingaineiden käyttöä ei valvota Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n toimesta. Tähän perusjoukkoon kuuluu Suomessa noin henkilöä. Tutkimusaineistona käytetään vuonna 2006 kerättyä kyselyaineistoa (N=1319) sekä asiantuntijahaastatteluja. Kyselyaineisto hankittiin erään kohderyhmän keskuudessa suositun internetfoorumin kautta. Aineisto on harkinnanvarainen, mutta jakaumiltaan melko edustava näyte perusjoukosta. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa tilastotieteellisiä. Avovastauksiin sovelletaan myös sisällönanalyyttisiä menetelmiä. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että dopingaineiden käyttö on Suomessa nuorten aikuisten kuntosaliharrastajien keskuudessa yleisempää, kuin aiemmin on arvioitu. Käyttäjät ovat keskiluokkaisesti eläviä nuoria aikuisia. He tavoittelevat dopingaineiden avulla itseään paremmin tyydyttävää ulkonäköä, jota he uskovat arvostettavan työelämässä ja vapaa-ajalla. Erityisesti postmodernin mentaliteetin, medikalisaation ja tiedonvälityksen lisääntymisen vaikutukset näkyvät tuloksissa. Dopingaineiden käytöllä on monia yhteneviä piirteitä huumeiden viihdekäytön kanssa. Molempien kulttuurien keskiössä ovat kulttuuriset merkitykset, jotka ohjaavat käyttäjien valintoja usein enemmän kuin tutkittu tieto. Käyttäjät vaihtavat käyttökokemuksiaan ja neuvovat toisiaan aineiden oikeaoppisessa käytössä niin internetissä kuin elävissäkin yhteyksissä. Käytön motiiveissa ja vaikutuksissa korostuvat aineiden avulla saavutettavat hyödyt mahdollisten haittojen jäädessä taka-alalle. Dopingaineiden käyttäjien terveystajua leimaa erityisesti Super Fitness -elämäntavan sekä sen tuotoksen eli tehokkaan, lihaksikkaan ja rasvattoman ruumiin ihannointi. Asiasanat: doping, kuntoilu, kuntosali, huumeiden viihdekäyttö, ruumiillisuus, postmoderni

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. KUNTOSALIHARRASTUS KUNTOILUMUOTONA Kuntosaliharrastajat Kuntosaliharrastus Suomessa DOPINGILMIÖ Mitä dopingilla tarkoitetaan? Dopingaineiden fysiologiset ja terveydelliset vaikutukset Käytön motiivit ja altistavat tekijät kuntoilijoiden keskuudessa Käytön yleisyys kuntoilijoiden keskuudessa Dopingaineisiin liittyvä lainsäädäntö ja rikollisuus Suomessa Hankintakanavat ja saatavuus Suomessa Yhteiskunnallinen keskustelu TUTKIMUSASETELMA Tutkimusongelma Tutkimusaineisto Kyselylomake Aineistonkeruu Aineiston edustavuus Analyysimenetelmät TUTKIMUSTULOKSIA Dopingaineiden, lisäravinteiden ja päihteiden käyttö Dopingaineiden käytön yleisyydestä Lisäravinteet ja doping Päihteet ja doping Käytön portaat 68

4 5.2 Dopingaineiden käyttäjien profilointia Käyttäjät suomalaisessa yhteiskunnassa Elämäntavat ja harrastukset Tyypillisen käyttäjän profiili Dopingaineiden käyttökulttuuri Tiedonhankinta Käytön motiivit Käytön vaikutukset Terveystaju Huumeiden viihdekäytön ja dopingaineiden käytön kulttuurista vertailua Kuntosaliharrastajat ja dopingaineiden käyttö Faktori- ja ryhmittelyanalyysi kuntosaliharrastuksen motiiveista Jalomasokistit, uraohjukset ja noviisit kuntosalilla Kuntosaliharrastajatyypit dopingaineiden käyttäjinä JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA POHDINTAA 112 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Kyselylomakkeen Webropol -versio Liite 2 Kyselylomakkeen Word -versio

5 1. JOHDANTO Dopingaineiden käyttö kilpaurheilun ulkopuolella on laajeneva ilmiö länsimaisissa yhteiskunnissa (ks. esim. Baker ym. 2006, Papadopoulos ym. 2006, Karila 2003a, Kinnunen 2001, 99, Pope ym. 2000, Huhtaniemi 1994). Käytön yleistymiselle voidaan nähdä monia kulttuurisia kannustimia (ks. esim. Quart 2003, ). Isossa-Britanniassa aiheen parissa pitkään työskennelleen tutkija Jim McVeighn (2008) mukaan syyt voivat olla joko ulkoisia tai sisäisiä. Ulkoiset eli sosiaaliset ja kulttuuriset syyt hän jakaa median, huippu-urheilun, vanhempien ja ystävien asettamiin paineisiin sekä taloudelliseen harkintaan. Sisäsyntyisiä syitä dopingaineiden käytön lisääntymiselle voivat hänen mukaansa olla kielteinen kehonkuva, huono itsetunto, puberteetti-iän ajoitus ja äärimmäinen lihastyytymättömyys. Yhdysvaltalainen psykiatrian professori Harrison G. Pope (2007) näkee dopingaineiden käytölle altistaviksi tekijöiksi seuraavat seikat: kyse on erittäin tehokkaista aineista ja yhteiskunnallinen ilmapiiri tukee käyttöä samalla, kun yksilöt taistelevat kehonkuvallisten ongelmien kanssa. McVeighn ja Popen esittämien perusteluiden lisäksi käytön yleistymisen taustalla voidaan mielestäni nähdä medikalisaatio, postmoderni mentaliteetti sekä erilaisten ääri-ilmiöiden lisääntyminen nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Dopingaineiden käytön yleistymisen rinnalla lihastyytymättömyyden äärimuoto, lihasdysmorfia ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä (ks. esim. Pope 2007, Baker ym. 2006, Pope ym. 2000, Raevuori & Keski-Rahkonen 2006b, Borg ym. 2004, , Aalberg 2005, 6, Keski-Rahkonen ym. 2007, Koskelainen 2008.) Näissä ääri-ilmiöissä on kyse ylitsepääsemättömästä halusta muokata omaa kehoa, lopulta joko tietoisesti tai tiedostamatta, terveydelle haitallisella tavalla. Ilmiöiden taustavaikuttimina voidaan nähdä nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa lisääntyvät ylipaino-ongelmat, joiden aiheuttajia ovat muun muassa napostelukulttuurin leviäminen ja liian vähäinen liikunta (ks. esim. Quart 2003, , Kasila ym. 2005, Järvi 2008). Ylipainon on todettu olevan länsimaissa yksi suurimmista kansanterveydellisistä haasteista tällä hetkellä (ks. esim. Euroopan yhteisöjen komissio 2007). Myös dopingaineiden käyttö kuntoilijoiden keskuudessa on nostettu mukaan keskusteluun erilaisista terveyttä uhkaavista, hyvinvointivaltioissa asuvien ihmisten elämäntapoihin liittyvistä ilmiöistä (ks. esim. Pope ym. 2000). Suomessa tällaista keskustelua on herätellyt erityisesti kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (2007), joka on kuvannut kuntoilijoiden dopingaineiden käyttöä uhkaavana kansantautina. 1

6 Erilaisten ääri-ilmiöiden kasvun syynä voi olla se, että nuoret etsivät elämyksiä ja itsekontrollia entistä epävarmemmaksi koetuissa elämäntilanteissa. Muutoksesta on tullut pysyvää, ja kysymys "kuka minä voisin olla" on syrjäyttänyt kysymyksen "kuka minä olen". Kontrollia haetaan toisinaan jopa kuolemaa uhmaamalla. (Oksanen 2006, , vrt. Salasuo 2004, ) Toisaalta oman ruumiin muutosten tarkkailun voidaan nähdä auttavan alituisessa muutoksessa olevan maailman ymmärtämistä. (Foucault 1987, 9 ja 73, vrt. Sankari 1995, 7, 82.) Dopingaineiden käyttö kuntosaliharjoittelun tehostajana voidaan mielestäni nähdä ilmiönä, jossa pyritään samanaikaisesti sekä kontrolloimaan omaa ruumista että saavuttamaan tyydytystä äärimmäisestä ponnistelusta ja sen tuottamista tuloksista (vrt. Kinnunen 2001, 232). Intohimoisille kuntosaliharrastajille oma elämä voi näyttäytyä kilpakenttänä, jonka sisältämät vaatimukset ja suorituspaineet saavat jotkut heistä käyttämään dopingaineita: Oman fyysisen maksimipotentiaalin tavoittelu on loputonta taistelua mielen ja ruumiin välillä (McVeigh 2008, vrt. Maffesoli 1995, 155, Sankari 1995, 22). Tämän päivän nuoret taistelijat elävät arkeaan elinvoimaisten ja ikinuorten musiikkivideo-, elokuva- ja urheilutähtien, hoikkien mainosvartaloiden ja herkkumarkkinoinnin ristitulessa. Valtavirran pop-kulttuurissa, esimerkiksi musiikkivideoissa, elokuvissa ja mainoksissa esillä olevat mallivartalot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä jatkuvasti lihaksikkaammiksi, ja vaatteilla peitetään yhä vähemmän hyvin muodostuneita tai muokattuja vartaloita (McVeigh 2008, Pope ym. 2000, 34, 54 60, vrt. Kinnunen 2001, ). Naiset ovat edelleen hyvin hoikkia, mutta lihakset erottuvat selkeämmin kuin aikaisemmin (esim. laulajat Madonna 1 ja Mary J Blige). Miehekkyyden mittana taas on jo pitkään ollut riittävä lihaksikkuus, mutta kehon täytyy nykyisin olla myös lähes rasvaton (esim. näyttelijät Brad Pitt ja Pierce Brosnan). (Sankari 1995, 9, 69.) Yleensä tällaisten tavoitteiden saavuttaminen ilman dopingaineita vaatii huippu-urheilijan elämäntapojen lisäksi jo valmiiksi ihanteellisen ruumiinrakenteen. Vaikka huippu-urheilijoiden ja pop-tähtien joukossa tiedetään käytettävän dopingaineita, niiden käytöstä kärähtäneetkin kieltäytyvät useimmiten viimeiseen asti tunnustamasta asiaa itseään koskettavaksi. (Kinnunen 2001, , 246, Quart 2003, , Wennergren 2004, vrt. Maffesoli 1995, , MTV3 -internet 2008, Pänkäläinen 1993, 37, Oksanen 2006, 240.) 1 Tulee kuitenkin huomioida, että Madonnaa kaikki naiset eivät pidä kauniina, niin kuin eivät yleensäkään täysin rasvatonta ja kovavartaloista naista, vaikka tämä olisi solakkaa aerobic-tyyppiä (Sankari 1995, 70). 2

7 Lisäksi ihmisen ideaalityyppi on muuttunut: se on tehokas ja hyvinvoiva 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Odotukset ja ihanteet sekä sisäisten voimavarojen että ulkonäön suhteen ovat samansuuntaisia. Pitää jaksaa ja pystyä ja näyttää siltä myös ulospäin. (Sankari 1995, 80 81). Terveeltä näyttäminen on vallitsevien ihanteiden mukaan kuitenkin vielä olennaisempaa kuin terveenä oleminen, sillä terveys määritellään usein ulkonäön kautta (Kinnunen 2001, , vrt. Pope ym. 2000, 125). Dopingaineilla voidaan tehostaa harjoittelua ja sen tuloksia suoraan sekä kohottaa omaa markkina-arvoa nykyyhteiskunnassa välillisesti: hyvin hoidettu keho kertoo oikeasta asenteesta niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Tällöin käyttö voidaan nähdä osoituksena taloudellisesta harkinnasta työ- ja ihmissuhteissa. (McVeigh 2008, vrt. Wilska 2001, 68, Itkonen 1996, 129.) Myös tiedonvälityksen nopeutumisen ja lisääntymisen voidaan arvella lisänneen dopingaineiden käyttöä (McVeigh 2008). Välillisesti käytön yleistymistä ovat todennäköisesti edistäneet ensisijassa kansainväliset musiikki- ja muut televisiokanavat välittömästi internet, minkä avulla voi hankkia helposti ja nopeasti tietoa monista asioista, joista ei välttämättä muutoin olisi lainkaan tietoinen. Internetin käyttö on jatkuvasti nostanut suosiotaan nuorten keskuudessa (ks. esim. Taloustutkimus 2007). Se on avoin foorumi monenlaatuisen tiedon levittämiselle, eikä asioiden todenperäisyyttä ole aina mahdollista tarkistaa, tai siihen ei vain koeta tarvetta. Erityisesti tiedonhankinnan osalta dopingaineiden käyttö on suoraan verrannollinen toiseen postmoderniin ilmiöön, huumeiden viihdekäyttöön: aineiden käyttöön liittyvät tiedot ja taidot hankitaan pääsääntöisesti internetistä ja muilta käyttäjiltä (vrt. Seppälä P. 2001, 68). Käytön haittoja vähätellään, vaikka niiden riski tavallisesti tiedostetaan. Näiden kulttuurien sisäpiireissä käyttö halutaan nähtävän lähinnä hyvin hallittuna vapaa-ajan toimien tehostamisena. (Salasuo 2004, , vrt. Kinnunen 2001, 154.) Dopingaineiden käyttö kehonmuokkaamistarkoituksessa voidaan nähdä myös medikalisaation eli yhteiskunnan yleisen lääketieteellistymisen yhtenä ilmentymänä (vrt. Pope 2007). On totuttu siihen, että lääkkeillä voidaan helpottaa monia arkisia vaivoja ja hoitaa puutostiloja. Samaan aikaan Mulle kaikki heti nyt -mentaliteetti valtaa alaa kärsivällisyydeltä (vrt. Maffesoli 1995, 55). Monenlaisiin pinnalleponnahduskilpailuihin osallistutaan mielellään, ja erilaisten lisäravinteiden, nopeita tuloksia lupaavien laihdutusvempainten, pikakuuri rantakuntoon -oppaiden sekä low-fat -herkkujen myynti on vilkasta. (vrt. Sankari 1995, 9, 3

8 Kinnunen 2001, , Earl 2007.) Tähteys tahdotaan saavuttaa mahdollisimman vauhdikkaasti elämässä pitäisi edetä voitosta voittoon. Jotkut ryhtyvät tehostamaan kehonmuokkausta dopingaineilla, jos he eivät saavuta tavoittelemiaan tuloksia muilla keinoilla omasta mielestään tarpeeksi nopeasti (vrt. Quart 2003, , Sankari 1995, 72). Postmodernia mentaliteettia monin tavoin heijastavan dopingaineiden käytön perusteluissa painottuvat individualismi sekä ruumiin muokattavuus (vrt. Maffesoli 1995, , , Featherstone 1991, 55, 83 92,). Käyttäjät kokevat voivansa tehdä vapaasti omaa ruumistaan koskevia päätöksiä, vaikka ne eivät kiistattomasti olisikaan valtakulttuurissa vallitsevien eettisten ja sosiaalisten normien mukaisia. Myös tästä näkökulmasta dopingaineiden käyttöä voidaan verrata huumeiden viihdekäytön kulttuuriin. (Salasuo 2004, 156, Seppälä T. 2001, ) Toisaalta esimerkiksi intohimoisten kuntosaliharrastajien yhteisön jäsenyyden tai ystävien ihailun tavoittelu voi olla osa nuoruuteen liittyvää identiteettityötä (vrt. esim. Seppälä & Kujala 2002, Kinnunen 2001, 76, 158, 246, Steaton 1990). McVeigh (2008), Pope (2007, ks. myös 2000) ja Baker ym. (2006) näkevät tämän yhtenä osoituksena nuorten itsetuntoon ja kehonkuvaan liittyvien ongelmien yleistymisestä. Dopingaineiden käytön yleisyydestä ja sisällöistä kuntoilijoiden keskuudessa on tehty vain vähän suomalaista tutkimusta. Yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta aihetta ei ole tutkittu Suomessa käytännössä lainkaan aiemmin. Tämän lisensiaatintyön painopiste on kartoittavassa ja kuvailevassa perustutkimuksessa, mutta teen myös joitakin kulttuurisia tulkintoja ilmiöstä. Pyrin esimerkiksi selostamaan, millaisia merkityksiä dopingaineiden käyttäjät kokevat käytöllä heille itselleen olevan. Tällaisia merkityksiin pääsen käsiksi käytön ja kuntosaliharrastuksen motiiveja analysoimalla. Tutkimusongelma tiivistyy kysymykseen, millaisen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ilmiön dopingaineiden käyttö muodostaa nuorten ja nuorten aikuisten kuntoilijoiden keskuudessa Suomessa. Kohderyhmään kuuluvat noin vuotiaat kuntosaliharrastajat, jotka eivät ole arvokisamenestykseen tähtääviä kilpaurheilijoita, ja / tai joiden dopingaineiden käyttöä ei valvota Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n toimesta. Selvitän, mitä dopingaineita kohderyhmän keskuudessa käytetään, kuinka yleistä eri aineiden käyttö on, ja millainen on tyypillisen suomalaisen dopingaineiden kuntoilijakäyttäjän profiili. Tarkastelen, mitkä asiat 4

9 dopingaineiden käyttäjiä yhdistävät, ja mitkä heitä erottavat muista vastaajista. Lisäksi kuvaan käytön luonteenomaisia piirteitä sekä tyypittelen erilaisia käyttäjiä. Vertailen saamiani tuloksia myös aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin (esim. McVeigh 2008, Pope 2007, Papadopoulos ym. 2006, Dodge & Jaccard 2005, Kanayama ym. 2003, Kinnunen 2001, Seppälän ym. tutkimukset vuosilta ), ja tarkastelen, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä omilla tuloksillani on niiden kanssa. Tutkimusaineistonani käytän loppusyksyllä 2006 keräämääni kyselyaineistoa (N=1319) sekä asiantuntijahaastatteluja. Kyselyaineisto hankittiin erään kohderyhmän keskuudessa suositun internetfoorumin, pakkotoisto.com:n, kautta (ks. TNS-Gallup 2008). Internetvälitteiseen aineistonhankintaan päädyin erityisesti vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi ja vastausten mahdollisimman korkean laadun varmistamiseksi. Kansallisen liikuntatutkimuksen 2006 sekä Tilastokeskuksen tuottamien aineistojen (2003 ja 2007) kanssa tekemieni vertailujen perusteella oma tutkimusaineistoni on edustava näyte perusjoukosta. Analysoin sitä pääasiassa tilastotieteellisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat kuntoilu, kuntosaliharrastus ja doping, joiden määrittely on lukujen 2 ja 3 ydinsisältöä. Dopingilmiötä tarkastelen muun muassa sen huippu-urheiluun liittyvien taustojen ja rikosoikeudellisten näkökulmien valossa. Teen myös melko laajan katsauksen dopingaineiden fysiologisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin, jotka koen tärkeäksi yhteiskunnalliseksi perusteluksi aiheen tutkimiselle. Dopingaineiden käyttö voi aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja erityisesti kuntoilijoille muun muassa siksi, että vain harvat heistä tukeutuvat kyseessä olevien vahvojen reseptilääkeaineiden annostelussa ja vaikutusten seurannassa lääkäreiden opastukseen. Tämä on myös merkittävä huippu-urheilijoiden ja kuntoilijoiden dopingaineiden käyttöä erottava piirre. Luvussa 4 keskityn tutkimusasetelman kuvaukseen. Tarkennan tutkimusongelmaani, selostan tutkimusmenetelmiäni ja kyselyaineiston hankintaa, sekä teen rakenneanalyysin aineistosta. Luku 5 taas koostuu tuloksista ja niiden teoreettisesta tulkinnasta. Analysoin ensin doping- ja muiden harjoittelua tehostavien aineiden sekä päihteiden käytön yleisyyttä kohderyhmän keskuudessa, minkä jälkeen keskityn ilmiön sisältöjen, käyttökulttuurin ja käyttäjien kuvaamiseen. Luvussa 6 pohdiskelen saamiani tuloksia sekä toteuttamaani tutkimusprosessia. 5

10 Innoituksen tälle tutkimukselle sain Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Nuoret, liikunta ja doping -projektin vaatimuksista. Aloitin kyseisin hankkeen projektipäällikkönä Elämä On Parasta Huumetta EOPH ry:ssä syksyllä Tutkimuksen lähtökohdista huolimatta teen sitä tieteellisesti ja myös rahoituksen osalta täysin riippumattomana jatko-opiskelijana Turun yliopistolle. Lopullisena tieteellisenä tavoitteenani on väitöstyö. Kiinnostuin käytännön projektista ja sen myötä tästä tutkimushankkeesta erityisesti niiden kohderyhmän ja tavoitteiden vuoksi erilaiset nuoruuden liikuntaharrastuksiin, salikulttuureihin ja ruumiillisuuteen liittyvät kysymykset olivat minulle varsin läheisiä jo ennalta. Ennen tätä työtä toimin nimittäin lähes viiden vuoden ajan päätoimisena liikunnan ja terveystiedon opettajana yläkoulu- ja lukioikäisille tytöille ja pojille, sekä yhteensä yli kymmenen vuotta aerobicohjaajana ja kilpa-aerobicvalmentajana nuorille aikuisille. Oman pitkän kilpailu-urani aerobicin parissa lopetin kesällä 2004 (mm. useita SM-mitaleita, joukkuesarjan MM 5. vuonna 2004 ja parisarjan MM 10. vuonna 2003). Painonnostossakin saavutin vuosina 1992 ja 1993 kaksi SM-pronssia. Lapsuuteni ja nuoruuteni vapaa-ajasta vietin leijonan osan teline- ja joukkuevoimistelusaleilla, joten käytännössä olen elänyt liikunnasta ja urheilusta koko ikäni. En kuitenkaan koe olevani liian lähellä tutkimusaihetta, sillä itse dopingaineiden käyttökulttuuriin en ollut tutustunut millään lailla ennalta. Kilpaurheilijataustani nousi tutkittavien luottamuksen saavuttamisen kannalta lopulta varsin merkittävään asemaan. Pystyin vakuuttamaan heidät siitä, että tiedän omakohtaisesti, miltä tuntuu, kun intohimona on kehittyä ja menestyä jossakin urheilulajissa, sekä saada harjoittelemisesta ja kilpailemisesta nautintoa ja tyydytystä elämään. Uskon, että omien taustojeni paljastaminen vaikutti kohderyhmän vastausmotivaatioon ja vastausten laatuun myönteisesti. (vrt. Puuronen 2004, 232.) 6

11 2. KUNTOSALIHARRASTUS KUNTOILUMUOTONA Ihmisellä on luontainen tarve liikkua. Aiemmin liikunta liittyi hengissä pysymiseen (esimerkiksi metsästys) tai elinkeinon harjoittamiseen (esimerkiksi ruumiilliset maataloustyöt), mutta nykyään liikunta on länsimaisissa yhteiskunnissa eriytynyt omaksi elämänalueekseen. Tästä syystä liikunnan tarve ei juonnu enää suoraan hengissä selviytymisestä, eikä tarvetta tunnisteta välttämättä ollenkaan. Monet aikuiset harrastavat liikuntaa pikemminkin lapsen luontaisista lähtökohdista koska se on hauskaa. Toisilla liikunnan harrastamiseen liittyy nykyään kuitenkin suoranaisia paineita. Huippu-urheilijoille liikunnasta itsestään on voinut tulla hyvä elinkeinon lähde, liikkumattomille sen puutteesta lääketieteellisten havaintojen perusteella jopa välitön terveysuhka. Kuntoliikunnasta puhutaan yleensä silloin, kun tarkoitetaan kaikkea sellaista liikuntaa, mikä ei tähtää kilpailemiseen. Kuntoliikunnan rinnalla on viime vuosina alettu puhua myös terveysliikunnasta. Sen johtoajatuksena on, että terveyden kannalta kuntoilussa on otettava monipuolisesti huomioon kaikki fyysisen terveyskunnon osatekijät kestävyys, liikehallinta, lihasvoima, nivelten liikkuvuus, luunvahvuus sekä painon hallinta. (UKK-instituutti 2007). Terveysideologia voidaan mielestäni nähdä yleisestikin nousevana trendinä länsimaissa. Liikunta voi lisätä suoraan myös sosiaalista ja henkistä terveyttä. Monet tapaavat ystäviään ja nauttivat yhdessäolosta jonkin liikuntalajin parissa. Joskus taas henkinen tai sosiaalinen hyvinvointi kohenee liikunnan avulla välillisesti. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun liikunnan harrastaja pudottaa huomattavaa ylipainoaan kuntoilun avulla, ja saa kohentuneesta fyysisestä kunnostaan ja ulkomuodostaan henkistä tyydytystä sekä sosiaalista hyväksyntää. Opetusministeriön teettämän ja TNS-Gallupin toteuttamassa Kansallisessa liikuntatutkimuksessa (2006, 14) liikunnan harrastajat luokitellaan kilpaurheilijoihin, kuntourheilijoihin, kuntoliikkujiin, terveysliikkujiin, arki- ja hyötyliikkujiin sekä satunnaisliikkujiin. Kilpa- ja huippu-urheilijoita ei siis sen mukaan erotella toisistaan, kuten liikuntasosiologisissa tutkimuksissa on usein tapana, mutta kuntoliikunnan harrastajia nähdään olevan useampaakin eri alalajia liikunnan eri intensiteettitasojen mukaan. Tämän tutkimuksen kohderyhmää edellisistä ovat kuntourheilijat, kuntoliikkujat ja terveysliikkujat, jotka kaikki niputetaan jatkossa suoraan kuntoliikunta ja kuntoilijat -käsitteiden alle. 7

12 Kuntosaliharrastus on yksi kuntoliikuntalaji. Kuntosaliharrastajat ovat siis kuntoilijoita. Kuntosaliharjoittelu muokkaa kehoa ulkoisesti usein huomattavasti, ja tämä onkin monille keskeinen motiivi kuntosalilla käymiselle. Kehon ulkoinen muokkaantuminen eli tässä tapauksessa esimerkiksi lihasten näkyvä kasvu tai vartalon yleinen kiinteytyminen, on seurausta fysiologisista muutoksista, eli fyysisen voiman lisääntymisestä ja aineenvaihdunnan tehostumisesta. Vaikka käsitettä kehoa muokkaava liikunta käytetäänkin yleensä vain sellaisissa yhteyksissä, joissa viitataan kehon ulkoisiin muutoksiin, niin siitä on kysymys myös silloin, kun siinä tapahtuu liikunnan johdosta fysiologisia muutoksia. Tällöin puhutaan useimmiten suorituskykyä parantavasta liikunnasta. Kuntosalilla harjoittelu on siis sikäli monipuolista kuntoliikuntaa, että se muokkaa kehoa monella tavalla tuntuvasti ja näkyvästi. Perinteisesti kuntoliikuntaa määritellään kuitenkin kilpa- ja huippu-urheilun kautta. Pertti Hemánus (1997, 1 2) esittää kaksi tekijää, joiden avulla kuntoilijat voidaan erottaa kilpa- ja huippu-urheilijoista: 1. Vain kilpa- ja huippu-urheilijat kilpailevat urheiluseuran ja sitä kautta -liiton jäseninä sovittujen sääntöjen mukaan. 2. Vain kuntoliikunnassa, jos aina siinäkään, on kysymys muun ohessa myös terveyden ylläpitämisestä ja kohentamisesta. Hemánuksen mukaan (1997, 1) kilpaurheilijoiden ero kuntoliikunnan harrastajiin on verraten selvä, ja että ainoastaan hölkkäkilpailuissa näiden eri ryhmien välinen rajanveto olisi vaikeaa. Kuitenkin myös monet muut kuntoilijat kuin vain hölkkäkilpailujen osanottajat suhtautuvat harrastukseensa käytännössä niin intohimoisesti, että heidän elämäntapansa muistuttaa monin tavoin enemmän kilpaurheilijan kuin kuntoilijan elämäntapaa. Esimerkiksi kuntosaliharrastajan harjoittelun määrä, tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus, tiukka ruokavalio, lihashuoltoon liittyvät tukitoimet ja itsekeskeinen elämäntapa ovat usein hyvinkin samaa luokkaa kuin ammattimaisesti valmentautuvalla kilpaurheilijalla. Toisaalta tutkimuksen kohteena olevia kuntosaliharrastajia velvoittavia sääntöjä ovat vain Suomen laki ja salien järjestyssäännöt, eivätkä harrastajat ainakaan toistaiseksi kilpaile lajissaan. Kuntoliikunnan harrastajiksi voidaan siis tällä perusteella lukea myös kaikki ne kuntosaliharrastajat, jotka ovat aiemmin kilpailleet jossakin urheilulajissa, samoin kuin he, jotka aikovat mahdollisesti joskus tulevaisuudessa kilpailla. 8

13 Vaikka Hemánus pitää terveyden ylläpitämistä ja kohentamista kuntoliikunnan toisena kriteerinä, hän ei pidä sitä aukottomana. Tämän kohderyhmän keskuudessa väite onkin paradoksaalinen. Vaikka terveyden edistämisellä on varmasti erittäin tärkeä merkitys suurimmalle osalle kuntoliikunnan harrastajista, se ei silti välttämättä ole kaikille riittävä, ainoa eikä suurin vaikutin harjoittelulle. Kuntoliikunta voi tämän tutkimuksen kohderyhmän keskuudessa nimittäin olla niin terveydelle haitallista kuin terveyttä edistävääkin toimintaa: joku voi pudottaa terveydellisesti haitallista ylipainoaan kuntosaliharjoittelun avulla, joku toinen taas käyttää dopingaineita kuntosaliharjoittelunsa ohella saadakseen mahdollisimman suuret lihakset. Jotkut tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat ottavat siis jopa tietoisia terveydellisiä riskejä saavuttaakseen harjoittelulleen asettamansa ulkonäköön tai urheilusuorituksellisiin tuloksiin liittyvät tavoitteet. Median otsikoinneissa, dopingrikosuutisoinnin yhteydessä esillä olleet kansankieliset ilmaisut voimailija tai bodari viittaavat alkujaan kuntosalilla harjoiteltaviin kilpaurheilulajeihin voimanosto ja kehonrakennus. Siksi niistä kumpaakaan ei voida pitää täsmällisenä ilmaisuna dopingaineiden käytön johdosta terveydellisiä riskejä ottavista kuntosaliharrastajista. Koska muitakaan sopivia ilmaisuja ei ole, niin en erottele tässä tutkimuksessa kuntosaliharrastuksen eri osaryhmiä toisistaan harrastuksen terveydellisten vaikutusten mukaan, minkä lisäksi pidän kuntoilua ja kuntosaliharrastusta toisilleen edellä mainitulla tavalla alisteisina käsitteinä. 2.1 Kuntosaliharrastajat Kuntosaliharrastajia voidaan luokitella monin eri perustein. Joachim Bednarekin (1985, ) jaottelun mukaan kuntosalilla harjoittelevat henkilöt voidaan jakaa kolmeen perusryhmään: kilpakehonrakentajiin, ei-kilpaileviin kehonrakentajiin (eli harrastelijakehonrakentajiin) ja kuntoilijoihin. Kehonrakennuskulttuuria tutkinut Taina Kinnunen (2001, 31 33) täydentää jaottelua muiden lajien kilpaurheilijoilla ja harrastelijavoimaharjoittelijoilla sekä jakamalla edellä mainitut perusryhmät vielä alaryhmiin niiden yhteisesti jakamien arvojen, normien, uskomusten ja symbolisten tyylielementtien mukaan. Itse täydennän luokittelua jakamalla muiden lajien kilpaurheilijat kahteen ryhmään: voimanostajiin ja painonnostajiin sekä muissa lajeissa kilpaileviin urheilijoihin. Erotuksena muiden lajien kilpaurheilijoihin voimanostajat ja painonnostajat harjoittelevat kuntosalilla päälajinsa parissa, ja juuri niiden urheiluvälineiden avulla, joiden kanssa myös kilpailevat. 9

14 Kinnunen (2001, 32) jaottelee kilpailevat kehonrakentajat edelleen a) miesammattilaisiin, b) naisammattilaisiin [sukupuolet eri alaryhmiin, koska naisia on paljon vähemmän kuin miehiä], amatöörikilpailijoihin sekä fitness -ammattilaisiin ja -amatöörikilpailijoihin, c) entisiin kilpakehonrakentajiin ja d) kilpailuihin osallistumista suunnitteleviin kehonrakentajiin. Harrastelijakehonrakentajat hän jaottelee a) ulkonäkötyöläisiin, b) intohimoisiin elämäntapabodareihin, c) fitness -harrastajiin ja d) entisiin kilpakehonrakentajiin, joiden arvot ja sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet radikaalisti kilpailu-uran jälkeen. Tällä Kinnunen viitannee nimenomaan dopingaineiden käyttöön, minkä hän sulkee pois harrastelijakehonrakentajien apukeinovalikoimista. Oma ennakkooletukseni on tässä asiassa erilainen: myös osa harrastelijakehonrakentajista käyttää dopingaineita. Tästä syystä entiset kilpakehonrakentajat kuuluvat mielestäni perusteista riippumatta harrastelijakehonrakentajien ryhmään. Lisäksi sijoitan kilpailuihin osallistumista suunnittelevat kehonrakentajat mieluummin harrastelijakehonrakentajien ryhmään siihen asti, kunnes ensimmäinen kilpailu on läpikäyty. Harrastelijakehonrakentajien ryhmästä nostan esiin vielä fitness -harrastajat, joilla kuntosaliharjoittelu kuuluu osana urheilulliseen elämäntapaan ja joiden tavoitteena on suurten lihasten sijaan urheilullisen vartalon kehittäminen (Kinnunen 2001, 32). Kinnunen nimittäin havainnoi (2001, 188), että kehonrakennuksenkin piirissä on havaittavissa paineita valtakulttuurin ihannetta kohti. Toisaalta hän toteaa, että valtakulttuurin ruumisihanne on muuttunut koko ajan lihaksikkaammaksi, samaan aikaan kun hardcore -kehonrakentajat ovat kasvaneet. Hän arveleekin, että lihaksikkaan ruumiin kilpakulttuuri tulee yhä enemmän jakautumaan kehonrakennukseen ja fitnessiin. Tällä hän viittaa keskusteluun, jota käydään lihaksikkaan ruumisihanteen luonnollisuudesta ja luonnottomuudesta. Monet ovat sitä mieltä, että (erityisesti naisten) hardcore -kehonrakennus on luonnotonta. Tämä näkyy nykyään myös harrastelijakehonrakentajien ja fitness -harrastajien tavoitteissa, jotka ovat aiempaa lähempänä valtakulttuurin ihanteita. Harrastelijakehonrakentajat (enemmistö miehiä) ja fitness -harrastajat (enemmistö naisia) muodostavatkin mielestäni nykyään varsin yhtenäisen kuntosaliharrastajaryhmän. Heidän ihanne-elämäntyylissään suunnitelmallinen harjoittelu yhdistyy kurinalaiseen ruokavalioon ja muihin mahdollisimman optimaalisiin elämäntapoihin, jotka yhdessä edesauttavat 10

15 esteettisesti tasapainoisen ja erottuvan lihaksiston kehittymistä (Kinnunen 2001, 32). Lopulta he siis pyrkivät noudattamaan hyvin samankaltaisia elämäntapoja kuin kilpailevat kehonrakentajat, vaikka lihasmassan kasvattamistavoitteet ovatkin hieman maltillisempia. Harrastelijavoimailijoiden ensisijaisena tavoitteena taas on maksimaalisen voiman hankkiminen edellä mainittujen esteettisten arvojen tai elämänhallinnallisten seikkojen sijaan. Kinnunen jakaa harrastelijavoimailijat säännöllisesti harjoitteleviin ja itsensä tehostajiin sen mukaan, onko harjoittelu lähinnä säännöllistä vai satunnaista. Itsensä tehostajilla hän viittaa erään hormonien ammattivälittäjän käyttämään ilmaisuun sellaisista kuntosaliharrastajista, joiden pääasiallinen syy salilla käymiseen on hankkia itselleen näyttävä ylävartalo ja kunnioitusta ulkopuolisilta. Harjoittelu ei ole heillä erityisen suunnitelmallista ja suhtautuminen dopingaineiden käyttöön on yleisesti melko vapaamielistä. Kuntoilijat taas harjoittelevat Kinnusen mukaan esteettisten motiivien sijaan ensi sijassa omaa yleiskuntoa kohentaakseen. (Kinnunen 2001, 33.) Nykyään tämän ryhmän edustajia voidaan kutsua myös terveysliikunnan harrastajiksi, joiden viikoittainen harjoitteluohjelma koostunee usein muita ryhmiä monipuolisemmin eri liikuntalajeista. Tässä tutkimuksessa sovellan seuraavanlaista kuntosalien asiakkaiden luokittelua (ks. tarkemmin luku 5.4): 1. Kilpailevat kehonrakentajat I) Harrastelijakehonrakentajat, fitness -harrastajat 2. Kilpailevat voima- ja painonnostajat II) Harrastelijavoimailijat 3. Muiden lajien kilpa- ja huippu-urheilijat III) Kuntoilijat, terveysliikunnan harrastajat Kilpailevat kehonrakentajat, voimanostajat ja painonnostajat sekä muiden lajien kilpa- ja huippu-urheilijat eivät siis ole tämän tutkimuksen kohderyhmää. Harrastelijakehonrakentajat ja fitness -harrastajat, harrastelijavoimailijat sekä kuntoilijat ja terveysliikunnan harrastajat sen sijaan ovat tutkimukseni keskeisintä kohderyhmää. Kilpa- ja kuntourheilulla on jaottelussa yhteys: kilpailijaryhmien edustajat nähdään tässä esikuvina, joiden kuntoa ja elämäntapoja harrastajat ihailevat ja tavoittelevat. Harrastajaryhmien keskuudessa vallitsee siis usein samansuuntaiset urheilulliset, terveydelliset tai kulttuuriset arvot kuin kyseisiä ryhmiä vastaavissa kilpailijaryhmissä. On kuitenkin syytä huomioida, että joissakin tapauksissa rajanveto kilpailijoiden ja kuntoilijoiden välillä on hankalaa, esimerkiksi silloin, kun harrastajat osallistuvat satunnaisesti niin sanottuihin puulaakitason urheilukilpailuihin. 11

16 2.2 Kuntosaliharrastus Suomessa Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan kuntosaliharjoittelu on uinnin ohella Suomen kolmanneksi suosituin liikuntamuoto kävelylenkkeilyn ja hiihdon jälkeen. Harrastajien määrä on lisääntynyt viimeisen neljän vuoden aikana henkilöllä - nykyään heitä on vuotiaiden ikäryhmässä jo (TNS-Gallup 2006a, 24.) Lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen mukaan vuotiaita kuntosaliharrastajia on tämän lisäksi , eli vuotiaita kuntosaliharrastajia on Suomessa kaikkiaan henkilöä vuotiaiden osuus koko määrästä on siis noin 60 % eli yhteensä henkilöä. Naisia tästä määrästä on noin eli 42 % ja miehiä eli 58 %. (Liikuntatutkimus : aikuisväestö, Liikuntatutkimus : lapset ja nuoret.) Kuntosaliharrastuksen yleistymistä voi selittää kuntosalien määrän lisääntymisellä, salien laadun parantumisella ja alan yrittäjien aktiivisella markkinoinnilla. ( ) Kuntoonsa / painoonsa / ulko-muotoonsa tyytymättömiä ihmisiä on aktiivisesti alettu houkutella saleille ja markkinoida palveluja muullekin kuin nuorelle osalle aikuisväestöä. Ihmiset ovat joukolla aloittaneet saliharjoittelun ja monien aloittamattomienkin kiinnostus on saatu herätettyä... (TNS-Gallup 2006, ) Kuntosaliharjoittelun suosio on lisääntynyt vuosituhannen vaihteeseen verrattuna varsin paljon. Vuosien aikana jopa uuden harrastajan on arvioitu aloittaneen kuntosalilla käymisen. Tämä on noin 46 %:n lisäys vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Seuraavaksi eniten tuona aikana lisääntyi sauvakävelyä harrastavien määrä, , mikä on suhteellisesti noin 48 %:n lisäys. Myös juoksulenkkeilyä harrastavien määrä lisääntyi yli henkilöllä ( / +39 %). Suhteellisesti kaikkein eniten (+66 %) kasvoi kuitenkin lumilautailijoiden määrä, vaikka harrastajamäärän absoluuttinen lisäys, , on varsin pieni. (TNS-Gallup 2006a, 26.) Potentiaalisia harrastajia (eli lajin aloittamista harkinneita) kuntosaliharjoittelulla on uinnin ( ) jälkeen toiseksi eniten, Vuosiin verrattuna sen potentiaalisten harrastajien määrä on kasvanut kaikkiin muihin lajeihin verrattuna eniten (42 000). Nuorten harrastuneisuus lajin parissa on yhä runsaampaa aikuisväestöön verrattuna, vaikka potentiaalisissa harrastajissa erityisesti yli 35-vuotiaiden osuus on viime vuosina kasvanut. (TNS-Gallup 2006a, 30.) 12

17 Suomalaiset kuntosalit voidaan jakaa niiden omistussuhteiden pohjalta karkeasti kolmeen ryhmään: kunnallisiin ja kaupallisiin kuntosaleihin, jotka voidaan taas jakaa yksityisten yrittäjien ylläpitämiin kuntosaleihin ja kansallisiin tai kansainvälisiin yritysketjuihin kuuluviin kuntokeskuksiin. Yhteensä Suomessa on yli 600 kuntosalia, joista noin 450 on kaupallisia saleja. Niiden asiakasmäärä on yhteensä noin henkilöä. Yritysketjuihin kuuluvien klubimuotoisten kuntosalien määrä on kasvanut viime vuosien aikana erittäin paljon. Suurin osa saleista sijaitsee kaupunki- tai kuntakeskuksissa, mikä vaikuttaa luonnollisesti myös kuntosaliharrastajaprofiiliin. Kunnallisten kuntosalien määrää ei ole Suomessa tilastoitu, mutta niiden määräarvio vaihtelee välillä. (TNS-Gallup 2006a, 30, Kuntokeskusyrittäjien puheenjohtaja Martti 2006, henkilökohtainen tiedonanto.) Samalta kuntosalilta löytyy harvoin kaikkien edellä kuvailtujen asiakasryhmien edustajia. Kilpaurheilijat harjoittelevat tavallisesti kunnallisilla saleilla, joille urheiluseurojen jäsenillä on monilla paikkakunnilla erityinen käyttöoikeus. Toisaalta myös monet nuoret aloittavat harrastuksensa juuri kunnallisilla saleilla niiden edullisuuden ja varsinkin pienemmillä paikkakunnilla niiden helpon tavoitettavuuden vuoksi. Kaupalliset salit profiloituvat yleensä jonkin harrastajaryhmän mukaan. Niiden asiakaskunta jakaantuu eri saleille harrastajien iän ja sukupuolen, käytettävissä olevien tilojen ja välineiden sekä tarjolla olevien palvelujen ja niiden hinnan mukaan. Viime aikoina klubimuotoiset kuntokeskukset ovat houkutelleet asiakkaikseen erityisesti ikääntyneempää kaupunkilaisväestöä monipuolisilla, yksilöllisesti muokattavilla palveluillaan. (Autio 2006.) Kinnusen mukaan (2001, 190) kuntosaliharrastuksen räjähdysmäisesti lisääntyneen suosion taustalta löytyy kehonrakennuksen piirissä syntynyt Super fitness -elämäntapaa markkinoiva terveysretoriikka (ks. tarkemmin s ). Kuntosalibisneksessä hyödynnetään avoimesti sitä, että kehon lihasmassan suhteellisen lisääntymisen johdosta painoharjoittelun on todettu vaikuttavan suotuisasti rasva-aineenvaihduntaan sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Salille toivotetaan tervetulleiksi kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta, koska jokaiselle löytyy sopiva ohjelma ja jokainen voi tulla terveemmäksi. (vrt. Wilska 2001, 62.) Nykyään monilla kuntosaleilla tulokkaille on tarjolla esimerkiksi ravinto- ja muuta terveellisiin elämäntapoihin kannustavaa neuvontaa, minkä lisäksi henkilökohtaisten valmentajien palkkaamisen suosio kasvaa jatkuvasti (ks. esim. FAF Finland Oy 2008). 13

18 3. DOPINGILMIÖ Kun dopingia ajatellaan ilmiönä, mieleen tulevat usein ensimmäisenä ammattimainen huippuurheilu ja lääketiede. Näiden alojen lisäksi doping liittyy nykyään myös kehoa muokkaavaan kuntoliikuntaan, lainsäädäntöön ja rikollisuuteen. Vuonna 2002 Suomen rikoslakia muutettiin siten, että dopingaineita koskevat lääkerikokset eriytettiin lainsäädännössä omaksi alakseen. Seuraavissa alaluvuissa esittelen tarkemmin dopingilmiötä yhteiskunnan eri kentillä. 3.1 Mitä dopingilla tarkoitetaan? Sana doping on johdos eteläafrikkalaisen alkuasukasheimon kielen sanoista dop tai doop, joilla viitattiin uskonnollisissa menoissa ja sotakunnon terästämiseksi nautittuun alkoholipitoiseen juomaan. Englannin kieleen sana dope ilmaantui 1880-luvulla. Silloin dopingilla tarkoitettiin kilpahevosten lääkinnässä käytettäviä oopium-pohjaisia huumaavia kipulääkkeitä tai huumevaikutteista tupakkaa. (Siukonen 1982, 11, Voy 1991, 5.) Aiemmin dopingaineita käytettiin pääasiassa juuri ennen kulloistakin h-hetkeä. Dopingilla pyrittiin parantamaan suorituskykyä välittömästi (Pänkäläinen 1993, 15 16). Viime vuosikymmenen alussa doping määriteltiin Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan seuraavasti: Dopingia on urheilijalle annettu tai urheilijan käyttämä, mikä tahansa elimistölle vieras aine sekä fysiologinen aine ylimäärin käytettynä tai epänormaalilla tavalla elimistöön annettuna, jos ainoana tarkoituksena on parantaa urheilijan kilpailusuoritusta keinotekoisella ja epäreilulla tavalla. (Pänkäläinen 1993, 22). Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n (2007a) antidoping -sanakirjan mukaan doping on kemiallisten aineiden tai muiden lääketieteellisten menetelmien käyttämistä urheilusuorituksen parantamiseksi. Dopingilla tarkoitetaan urheilijan suorituskyvyn parantamista elimistölle vierain keinoin. Hallituksen esityksen (HE 2001, 4.1.) mukaan Dopingaineilla tarkoitetaan yleensä aineita, joiden tarkoituksena on parantaa fyysistä suorituskykyä tai kasvattaa lihasmassaa tai lisätä näitä molempia. Dopingaine on kuitenkin käsitteenä epätäsmällinen ja sen sisältö riippuu myös käyttöyhteydestä. Voidaankin todeta, että dopingilla tarkoitetaan yleensä fyysisen suorituskyvyn kemiallista tehostamista. Nykyään erilaisten Maailman Antidopingtoimiston eli WADA:n (2007) listaamien lääkeaineiden käytön rinnalla kilpaurheilussa rangaistavaksi dopingiksi luetaan 14

19 monia muitakin vilpillisiä keinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi dopingtestauksen vältteleminen, pakoilu tai siitä kokonaan kieltäytyminen, annetun näytteen manipulointi, sekä dopingin käytön edistäminen esimerkiksi hallussa pitämällä, myymällä tai salakuljettamalla dopingaineita (Suomen Antidopingtoimikunta 2007b). Erilaisia lääkeainekohtaisia määritelmiä dopingaineina pidettävistä aineista löytyy Suomen rikoslaista sekä Maailman Antidopingtoimiston (WADA) ylläpitämältä kilpaurheilijoilta kiellettyjen aineiden listalta. Suomen rikoslain mukaan dopingaineina pidetään 1) synteettisiä anabolisia steroideja ja niiden johdannaisia; 2) testosteronia ja sen johdannaisia; 3) kasvuhormonia; ja 4) kemiallisia aineita, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa. (Rikoslain 44 luku, 16.) Tarkemmat säännökset siitä, mitä aineita pidetään rikoslain 44 luvun mukaan dopingaineina, on annettu valtioneuvoston asetuksella (VA /705). Tässä tutkimuksessa luen dopingaineiksi rikoslaissa mainittujen (Rikoslain 44 luku, 16, VA /705) aineiden lisäksi seuraavista syistä myös efedriinin ja klenbuterolin: 1. Efedriini ja beeta2-agonisteihin kuuluva klenbuteroli ovat hyvin yleisesti käytettyjä dopingaineita kuntoilijoiden keskuudessa (avaininformantit 2 ). Molemmat ovat vahvoja reseptilääkkeitä, joita pitäisi voida käyttää ainoastaan lääkärin määräämällä reseptillä ja hankkia Suomessa vain apteekista. 2. Suurin osa efedriinin ja klenbuterolin kuntoilijakäyttäjistä hankkii lääkkeet käyttöönsä laittomia reittejä, tukee samalla rikollista toimintaa, sekä osallistuu siihen välillisesti itsekin. 3. Efedriiniä ja klenbuterolia käytetään kohderyhmän keskuudessa dopingaineina hyvin runsaina annoksina kehonmuokkaamistarkoituksessa. Määrät ovat usein niin suuria, että lääkärit eivät määräisi sellaisia kenellekään hoidollisiin tarkoituksiin. Lisäksi näiden aineiden lääkinnällinen käyttö on vakavien sivuvaikutusten vuoksi nykyään varsin vähäistä. 4. Efedriinin ja klenbuterolin edellä kuvaillun väärinkäytön on todettu aiheuttavan vakavia terveydellisiä haittavaikutuksia, joita on esitelty tarkemmin sivuilla (5. Efedriini ja klenbuterolin käyttö on kilpaurheilussa kiellettyä. Ks. tarkemmin s. 19.) 2 Avaininformanteilla viittaan kahteen henkilöön, jotka ovat kuntosalikulttuurin ja kehonrakennuksen asiantuntijoita, ja joilla on henkilökohtaista kokemusta dopingaineiden käytöstä useiden vuoden ajalta. Dopingaineiden käyttökulttuuria ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, mistä syystä tällaisia tietoja ei ole olemassa kirjoitetussa eikä tilastoidussa muodossa. Tietosuojan vuoksi en julkista henkilöiden oikeita nimiä. 15

20 Kaikkien edellä mainittujen aineiden lisäksi Maailman Antidopingtoimiston, WADA:n (2007) määrittelemältä kilpaurheilussa kiellettyjen lääkeaineiden listalta löytyy paljon sellaisia aineita, joita ei tässä tutkimuksessa ole mielekästä lukea dopingaineiksi, koska muita kuin edellä mainittuja lääkeaineita ei tiettävästi käytetä yleisesti tutkimuskohteenani olevien kuntosaliharrastajien keskuudessa dopingaineina (Suomen Antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä 2006, henkilökohtainen tiedonanto, avaininformantit). Euroopan parlamentin kreikkalainen jäsen Nikolaos Sifunakis (2005) käytti parlamentin kokouksessa vuonna 2005 puheenvuoron, jossa hän totesi että, ( ) doping on vaaraksi niiden urheilijoiden terveydelle, jotka käyttävät kiellettyjä aineita usein tietäen niihin liittyvät riskit. Haluan tuoda tässä yhteydessä esiin erityisesti sen, että kemiallisia aineita eivät käytä pelkästään ammattiurheilijat vaan myös erittäin monet urheilun harrastajat. Lisäksi Sifunakis painotti dopingongelman olevan ensisijaisesti kansanterveydellinen kysymys. Puheenvuoro liittyi käsiteltävänä olleeseen kysymykseen Euroopan komission selvitykseen dopingin torjunnasta urheilussa. Siinä kiteytyy mielestäni hyvin dopingin merkittävimmät haittapuolet sen kaksijakoisella käyttökentällä: huippu-urheilun yhteydessä käytettävään dopingiin liittyvä vilpillinen toiminta kanssakilpailijoihin nähden, ja kuntoilun yhteydessä käytettävään dopingiin liittyvät tietoisesti tai tiedostamatta otettavat terveydelliset riskit. Myös Unesco on ottanut kantaa dopingongelmaan. Helmikuussa 2007 saatettiin voimaan yleissopimus, jonka osapuolina olevat valtiot ovat sitoutuneet tekemään antidopingtyötä maassaan. (Unesco 2007.) Kielitoimisto ehdotti vuonna 2001 vilppilääkintää doping -termin tilalla käytettäväksi. Kyseinen termi ei ole kuitenkaan saanut jalansijaa huippu-urheilun dopingongelmaa koskevissa keskusteluissa, vaikka sisällöltään sana olisi varsin kuvaava. (Pirttimaa 2007, 27.) Kuntoilun puolelle vilppilääkintä sen sijaan ei olisi kovin osuva, sillä dopingaineiden käyttöä ei mielletä kuntosaliharrastajien parissa samalla tavoin vilpiksi kuin kilpaurheilijoiden tai huippu-urheilua seuraavan yleisön keskuudessa. Kilpa- ja huippu-urheilijat tavoittelevat dopingaineiden avulla pääasiassa suorituskyvyn kehittymisen kautta saavutettavissa olevaa etua muihin kilpailijoihin nähden eli menestystä, kunniaa ja arvokkaita palkintoja. Kuntosaliharrastajat taas tavoittelevat niiden avulla yleensä vain henkilökohtaista hyötyä esimerkiksi parempia tuloksia salilla tai itseä enemmän tyydyttävää ulkonäköä. 16

Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa

Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien keskuudessa Suomessa VTL Tuuli Salospohja Turun Yliopisto www.pumppaa.fi tuuli.salospohja@utu.fi 1 Syksyllä 2008 tarkastetun lisensiaatintutkimuksen kohderyhmä:

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Ajankohtaista antidopingasiaa. Susanna Sokka viestintäpäällikkö

Ajankohtaista antidopingasiaa. Susanna Sokka viestintäpäällikkö Ajankohtaista antidopingasiaa Susanna Sokka viestintäpäällikkö Visio Kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun. Liittotoimija Tunne sinua ja urheilijaa koskevat antidopingsäännöstöt sekä tekemänne

Lisätiedot

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Sanna Kailanto 1 Doping Kilpaurheilijoiden suorituskyvyn parantaminen 1950-luvulta lähtien. Käyttö levinnyt aktiiviurheilun ulkopuolelle.

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

millaisia mielikuvia mainonta luo? Petra Pohjonen, vt. Toiminnanjohtaja YAD Youth Against Drugs ry

millaisia mielikuvia mainonta luo? Petra Pohjonen, vt. Toiminnanjohtaja YAD Youth Against Drugs ry millaisia mielikuvia mainonta luo? Petra Pohjonen, vt. Toiminnanjohtaja YAD Youth Against Drugs ry Rasvanpolttajat Proteiini -lisät Tehonlisääjät / Boosterit Palautusjuomat Energialisät Ateriankorvikkeet

Lisätiedot

Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille. Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013

Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille. Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013 Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013 Suomalaiset liikkuvat yhä enemmän 1,8 miljoonaa suomalaista aikuista liikkuu vähintään 4 kertaa

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira

Hevosten lääkitys. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Evira Lääkkeet ja lainsäädäntö Eläinten lääkitsemisen lainsäädännöllä varmistetaan eläinten hyvinvointia, ihmisten ja eläinten terveyttä, elintarviketurvallisuutta

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

ERIVAPAUS URHEILIJAN LÄÄKITYKSESSÄ SEKÄ KIELLETYT AINEET JA MENETELMÄT URHEILUSSA 2013

ERIVAPAUS URHEILIJAN LÄÄKITYKSESSÄ SEKÄ KIELLETYT AINEET JA MENETELMÄT URHEILUSSA 2013 ERIVAPAUS URHEILIJAN LÄÄKITYKSESSÄ SEKÄ KIELLETYT AINEET JA MENETELMÄT URHEILUSSA 2013 Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa Förbjudna substanser och metoder i idrotten 2013 adt_kielletyt_kansi_v2013_191012.indd

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot