Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa. Työpaja, painotuksena kul2uuri 3.5.

Transkriptio

1 Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa Työpaja, painotuksena kuluuri..08 Seinäjoki

2 TYÖPAJAN OHJELMA 0.00 Tilaisuuden avaus ja tervetulosanat, Tommi Ranta, MDI Selvityksen toteutus ja alustavien tulosten esiely, Samuli Manu, MDI Alustuspuheenvuoro yhdyspinnat kuluuripalveluissa, Mika Virkkala, SibA Maakuntauudistus ja kuluuri, Tuija Ahola, Etelä-Pohjanmaan liio 0. Yhdyspinnat kulguuripalveluissa (työpajatyöskentelyä). Lounas (omakustanteinen).0 Työskentely jatkuu.00 Työpajan päätössanat

3 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Selvityksen tavoieena on kartoiaa hyviä kunmen ja maakunmen toimijoiden välisiä yhteistyön toimintamalleja ja rakenteita sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Selvityksen havaintojen perusteella annetaan suosituksia konkreensista yhteistyötä edistävistä työkaluista sekä opetus- ja kuluuriministeriön strategiseen yhteistyöhön eä vuorovaikutukseen alueiden kanssa. Selvityksen toteutetaan tapaustutkimuksin, joissa huomionkohteena ovat paikallis- ja aluelähtöiset yhteistyön rakenteet kulguurissa, liikuntaneuvonnassa, opiskeluhuollossa, ohjaamoissa, hyvinvoinninedistämisessä ja allianssimallissa. Tapaustutkimusten havaintoja täydennetään työpajatyöskentelyn avulla, joista johdetaan käsitykset toimivista yhteistyörakenteista ja -malleista kunnan ja maakunnan, maakunnan ja maakunnan sekä maakunnan ja valmon välille. MDI:n lisäksi selvitystä toteuaa Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus SpaQa.

4 SELVITYKSEN TOTEUTUS

5 SELVITYKSEN AIKATAULU Työvaihe : Yhteistyörakenteiden, yhteyspintapalveluiden ja yhteistyön toimintamallien kartoitus Työvaihe : Tapaustutkimukset hyvistä yhteistyön toimintamalleista Työvaihe : Toimintavaihtoehtojen vertailu Työvaihe : Politiikkatoimien arviointi ja raportointi Helmikuu Maaliskuu HuhQkuu Toukokuu Kesä-elokuu DokumenQanalyysi Kysely Tapaustutkimukset Alueelliset työpajat Johtopäätökset ja suositukset

6 TAPAUSTUTKIMUSKOHTEET KULTTUURI. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton kulguurin kehigämistyö Etelä-Pohjanmaa. Pirkanmaan kulguurihyvinvoinnin kehigämistyö Pirkanmaa LIIKUNTANEUVONTA. Kuopion malli Pohjois-Savo. LipaKe liikunta- ja elintapaneuvonta osana palveluketjua Varsinais-Suomi. Alueelliset liikuntaneuvostot perustegavassa ValMon lupa- ja valvontavirasto Luovassa - OPISKELUHUOLTO 6. Opiskeluhuolto Siun sotessa Pohjois-Karjala 7. Opiskeluhuolto Eksotessa Etelä-Karjala NUORISO/OHJAAMO 8. Lahden Ohjaamo Päijät-Häme 9. Rovaniemen Ohjaamo Lappi HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 0. Keski-Suomen alueellinen hyvinvoinnin edistäminen - KeHO Keski-Suomi. Verkostojohtaminen Kouvolan sivistys- ja sote-toimessa Kymenlaakso ALLIANSSIMALLI. Tesoman HyvinvoinMkeskus Pirkanmaa

7 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TERVEISET RiiGääkö nykyinen yhteistyö? ü KunQen johdon ja OKM:n johdon välillä ü Toimialakohtainen ü Muu Pitäisikö dialogia vahvistaa ü Jaeu ymmärrys taloudellisista ja muista reunaehdoista ü Yhteisten näkemysten pohdinta ja edistäminen Tarvitaanko uusia toimintatapoja ja rakenteita ü Säännöllisiä johdon tapaamisia ü Epävirallista yhteydenpitoa ü Muuta

8 SIVISTYSTOIMEN PALVELUT OVAT TULEVAISUUDEN KUNTIEN KESKEINEN TEHTÄVÄ Muutoksen myötä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävät muodostavat kunqen suurimman tehtäväalueen Kunnilla säilyy lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta ja vapaaehtoisena tehtävänä lukiokoulutus ja vapaa sivistystyö Mahdollistaa jatkumon vahvistamisen sekä kuluuri, liikunta, nuoriso ja kirjastopalvelujen kokonaisuuden rakentamisen Opiskeluhuollon järjestämisvelvollisuus jakaantuu kunqen ja maakunqen kesken

9 SELVITYKSEN ALUSTAVIA HAVAINTOJA

10

11 YHDYSPINNAT KULTTUURIPALVELUISSA Yhdyspintoja useiden eri sektoreiden ja toimijoiden kanssa Esimerkiksi kunnan näkökulmasta tarkasteltuna kuluuripalvelut ovat jonkinlaisessa suhteessa lähes kaikkiin toimintoihin Kuluuripalveluissa on jo nyt monia hyvin toimivia yhdyspintakäytäntöjä Verkostot ja vuorovaikutus Toimialarajat yliävä yhteistyö (esim. kuluuri sote) Yhdyspintakäytännöissä on myös kehiteävää ViesQntä ja Qedon kulku Yhteistyö eri alojen toimijoiden välillä Rohkeua uusiin ratkaisuihin ja kokeiluihin

12 Kuluuripalvelujen yhdyspinnat ja toteutus Toiminnan kehiämisessä ovat mukana kaikki toiminnan kannalta tärkeät osapuolet Toiminta on päällekkäistä alueen mun toiminnan/palvelun kanssa Toiminnan roolia alueen palveluissa tulisi selkeyää Toiminta on näkyvää ja asiakkaat tuntevat palvelun hyvin Toiminta tunnetaan palveluntuoajien keskuudessa hyvin Toiminta on onnistunut verkoston luomisessa hyvin Toiminta on onnistunut aukoomien asiakaspolkujen luomisessa yhdyspinnoissa Toiminta mahdollistaa sujuvan yhteistyön alueen järjestötoimijoiden ja julkisten palvelujen välillä Toiminta mahdollistaa sujuvan yhteistyön alueen yritysten ja julkisten palvelujen välillä Toiminta mahdollistaa sujuvan yhteistyön alueen oppilaitosten ja julkisten palvelujen välillä Osallistumisemme verkostoyhteistyöhön hyödyää palvelun/ toiminnan kehiämistä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 %

13 Kuluuripalvelujen johtaminen ja verkoston hallinta Toimijat ovat laaqneet toimintaamme ohjaavan strategian/ toimintasuunnitelman yhdessä Toimijoiden välisestä yhteistyöstä on kirjallinen sopimus Edustamani organisaaqon osallistuminen toimintaan hyödyää toimintaamme Asiakasnäkökulma on toimintaa ohjaava periaate Toimijat ovat sitoutuneet yhteisiin tavoieisiin ja toiminnan painopisteisiin Toimijat eivät luota siihen, eä kaikki osapuolet hoitavat hyvin niille sovitut tehtävät Toiminta on pystyy suuntaamaan joustavasq tarve ja/tai paikallislähtöisesq Toiminnassa on pystyy kehiämään uudenlaista toimivaa yhteistyömallia Sektorikohtainen lainsäädäntö hankaloiaa toimintaa Toiminnan johtaminen on liian viranomaiskeskeistä Kolmannen sektorin roolia yhteistyössä tulisi vahvistaa Työnjako ja vastuut ovat selkeät kaikille mukana oleville toimijoille Asiakkaat ovat kiinteäsq mukana yhteiskehiämässä toimintaa Kehiämämme yhdyspintapalvelun toimintamali on siirreävissä muualle 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 %

14 MIKÄ KEHITTÄMÄSSÄNNE MALLISSA ON SELLAISTA, MINKÄ KATSOTTE HYÖDYTTÄVÄN VASTAAVIA TOIMIJOITA MUUALLA SUOMESSA? Etelä-Pohjanmaa Alueellinen kuluuritoimijoiden yhteistyön kehiäminen ja mahdollistaminen tarjoaa mallin kuluurin strategisesta ja suunnitelmallisesta kehiämisestä maakuntatasolla Esim. yhteistyön hyödyntäminen kuluurihyvinvoinnin kehiämisessä Pirkanmaa Ensimmäinen maakunnallinen kuluurihyvinvoinqmalli on muille maakunnille hyvä konkreennen vertailukohta

15 Kuluuripalvelujen Qedonvälitys, vuorovaikutus ja asiakasohjaus Toimijoiden säännölliset kokoukset ovat avainasemassa toiminnan kehiämisessä Toiminnan myötä tapahtuva epävirallinen vuorovaikutus on yhteistoiminnan kehiämisen kannalta erityisen tärkeää Yhteensopimaomat Qetojärjestelmät vaikeuavat yhteistyön sujumista MoniammaQllisessa yhteistyössä Qedonvälitys on vaikeaa organisaaqoiden erilaisten toimintapojen vuoksi Toiminta on lisännyt huomaavasq toimijoiden Qetoa palveluketjun sujumisen kannalta keskeisistä palveluista Yhteistyön ansiosta toimijoilla on aikaisempaa sujuvammat yhteydet ohjata asiakasta eteenpäin 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 %

16 Kuluuripalvelujen resurssit Toiminnan kehiämiseen pitäisi tulevassa maakunnassa olla nykyistä enemmän henkilöresursseja Toimintaan osoitetut taloudelliset resurssit eivät ole nykyisellään riiäviä MoniammaQllinen työskentely yhdyspinnoilla lisää merkiäväsq toimijoiden asiantunqjuua Verkostoon kuuluvat organisaaqot/hallinnonalat eivät resursoi tasapuolisesq toimintaan Yhteistoiminnan jatkuvuus on epävarmaa tulevassa maakunnassa Toimijoiden yhdessä toteuamat hankkeet tuovat huomaavaa lisäarvoa toimintaan 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 60 % 70 % 80 % 90 % 00 %

17 KULTTUURIPALVELUJEN JA YHTEISTYÖMALLIEN TULEVAISUUS MAAKUNTAMALLISSA Näkymä melko jäsentymätön Monet vastaukset kuitenkin posiqivisen toiveikkaita Halua yhteistyön kehiämiseen on ja maakunnalliseen tulevaisuuteen sijoitetaan toiveita yhteistyön kehiämisen uusista mahdollisuuksista Toiveita ministeriöiden toiminnasta yhdyspintapalveluissa AkQivinen vuoropuhelu ja vuorovaikutus Kannustusta ja tukea kunqin sekä maakunqin

18 TYÖPAJATYÖSKENTELY

19 SCREEN.IO-TYÖKALUN KÄYTTÖ Screen.io on selainpohjainen työkalu, jossa yleisö voi osallistua keskusteluihin, kyselyihin ja äänestyksiin omalta älypuhelimeltaan, tableqltaan tai Qetokoneeltaan Ohje käygöön Mene osoieeseen: hps://mdi.screen.io/hyvinsivi Wlan: Tervetuloa Framiin!

20 hgps://mdi.screen.io/hyvinsivi TEHTÄVÄNANTO Jakaudutaan pienryhmiin pohqmaan erilaisten yhteistyömallien toimivuua kuluuritehtävien hoitamisessa. Yhteistyömalleiksi on tunnisteu ) sopimuksiin perustuva yhteistyö, ) informaaqoohjaukseen perustuva yhteistyö, ) verkostomainen toimintatapa ja ) allianssimalli. MieNkää ryhmissä, mitä kukin yhteistyömalleista voi tarkoiaa kuluuritehtävien hoitamisessa tulevan maakunnan ja kunqen välillä. Kirjatkaa ajatuksenne kunkin yhteistyömallin alle. HUOM! Kirjatkaa aina yksi asia kerrallaan ja painakaa sen jälkeen Lähetä. Aikaa 0 min.

21 LOUNASTAUKO

22 hgps://mdi.screen.io/hyvinsivi TEHTÄVÄNANTO Jakaudutaan neljään ryhmään. Valitkaa äänestyksen perusteella tai siitä väliämää ryhmällenne teema / tehtävä, jota tarkastelee ryhmätyössä. PohQkaa ryhmissä näkemyksiä seuraaviin kohqin kyseisen teeman / tehtävän osalta:. Yhteistyömalli (sopimus, informaaqo-ohjaus, verkostomainen toiminta, allianssimalli). Maakunnan sisäiset yhdyspinnat. Maakunta-kunta-yhdyspinta. MaakunQen välinen yhteistyö Aikaa 0 min. Valmistautukaa esielemään ajatuksenne muulle porukalle.

23 Oli ilo! MDIfriends AluekehiGämisen konsulqtoimisto MDI