l. Mikä on Barentskeskus Finland?

Transkriptio

1 BCF

2 Barentskeskus Finland Oy Sen omistavat Pohjois-Suomen kaupungit, maakuntaliitot, korkea- ja ammattikoulut. Se on voittoa tuottamaton organisaatio. l. Mikä on Barentskeskus Finland? Barentskeskus on luonut tietokannan kaikista yksityisen, julkisen ja julkis-yksityisen sektoreiden tarjouspyynnöistä Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Luoteis-Venäjällä. Tietokannat päivitetään kerran kuukaudessa. Maakohtaiset tarjouspyyntöraportit toimitetaan Barentskeskuksen osakkaille kerran kuukaudessa. Maakohtaisessa tarjouspyyntöraportissa on ohjeet kuinka rekisteröityä tarjoajaksi, kuinka saada dokumentit, vakuuskäytännöt tarjoukseen ja urakkaan, alihankkija status käytännöt, paikallinen konsulttiapu mm. Barentskeskus kommunikoi suoraan Suomen paikallisten suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa Barentsin alueella ja auttaa arvovaltapalvelujen hyödyntämisessä tarvittaessa. Tausta Euroopan pohjoinen osa on tulevaisuuden kasvukeskus. Ajureina toimivat kaasu, öljy ja kaivosteollisuus. Vesi ja tuulivoima, sähkönsiirtoverkkojen päivitys, matkailu, kuljetus ja logistiikka, kalastus, kalanviljely, rahdin, öljyn ja kaasun joki ja merikuljetukset Siperiasta ja Siperiaan tulevat kasvamaan merkittävästi. EU käyttää 20% maailman mineraalivaroista, mutta tuottaa ainoastaan 3-4 prosenttia omalla alueellaan. 17% maailman mineraalivaroista on Euroopan Pohjoisella, Arktisella alueella. 25% maailman tunnetuista öljy- ja kaasuvaroista on Euroopan pohjoisella, arktisella alueella. Barentsin alueen metsävarat ovat 70% Euroopan metsävaroista. Norjan pohjoisen alueen kalantuotannon tulevat markkinat ovat Aasiassa ja EU:ssa. 50% EU:ssa kulutetusta kalasta tulee Pohjois-Norjasta. BCF

3 ll. Investoinnit maittain ja sektoreittain vuoteen 2025 mennessä Sektori Yhteensä Mrd N FIN N S N N NW RUS (MMK+ARH) Teollisuus 10,302 3,577 1,270 3,050 2,405 Kaivosteoll. 27,510 10,715 9,740 0,720 6,335 Öljy&Kaasu 41, ,750 1,200 Ydinvoima 16,000 8, ,000 Vesivoima 7,670 0,7600 1,700 4,000 1,210 Tuulivoima 43,573 12,888 13,965 16,400 0,320 Bio energia 1,755 0, ,885 Sähköverkot 3,270 0,420 0,500 2,350 - Kauppa 1,578 1,458 0, Matkailu 5,211 2,665 1,605 0,800 0,141 Kuljetus/Log 31,569 5,044 5,745 5,250 15,530 Julkiset inv. 6,384 2,727 0,045 2,000 1,612 TL Mrd 196,822 49,12 (20,4) 34,690 75,320 37,688 (11,8) N.B. Luvut ovat Lapin Kauppakamarin kirjasesta, European High North Investment Catalogue Noin puolen investoinneista odotetaan toteutuvan suurella todennäköisyydellä. Norja ja Ruotsi ovat taloudellisesti vahvoja ja pystyvät käynnistämään suunnitellut investoinnit aikataulussa. Rahat löytyvät yritysten taseesta. Suomen ja Venäjän tilanne on vastaavasti heikompi. Kiinalaiset suunnittelevat, rakentavat ja rahoittavat Belkomurin radan ja Arkangelin syväsataman Luoteis-Venäjälle. Projektin kokonaisarvo noin 10 Mrd. BCF

4 Norja ja Pohjois-Norja yhteenvetona 11/2015 Pohjois-Norja 1. Norja elää öljystä ja kaasusta. Ne ovat tuoneet Norjan öljyrahastoon 830 Mrd /16 kertaa Suomen valtion budjetin. Rahaston arvo 29 Mrd varauksen jälkeen noin 800 Mrd. 2. Norjan bruttokansantuote kasvaa 3% vuodessa, joka vuosi, työttömyys 4,1%, insinöörivaje P-Norjassa 2000 henkeä, koko maassa 15000, koko maan työvoimavaje per vuosi. 3. Norjan keskipalkka on /kk, vero 25%, vapaasti käytettävä pääoma yli 4000 /kk. 4. Norjassa on yli kymmenen suljettua, mutta kannattavaa kaivosta. 5. Statoil on päättänyt 3,3 Mrd investoinnista Lumikkiin/Melköyan LNG laitokseen. 6. Pohjois-Norja on Statoilin seuraava strateginen painopiste vuoteen P-Norjassa on yksi toimiva kenttä, Snöhvit Goliat käynnistyy kenttiä on 5, ja 2030 yhdeksän. 8. Yhden kentän perusinvestointi on noin 7-10 Mrd. Nyt pohjoisessa työn alle menee 3 kenttää. 9. Norjalta puuttuu koulutettuja työntekijöitä, ammattitaitoisia sertifioituja alihankkijoita 10. Kirkkoniemessä on työn alla 3 satamaprojektia. Norterminalin rakennusurakan tarjouspyyntöjen arvo min 280 M, avautuivat ensimmäisellä neljänneksellä Öljy tulee Lukoililta Yamalilta ja Karan mereltä. 11. Norjan suunnitellut tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Norjaan ovat vuoteen 2025 mennessä noin 15 Mrd 12. P-Norjan tavanomaisen rakentamisen tarjouspyynnöt 8/2015 ja 9/2015 kumpikin yli 650 M BCF

5 FINNISH BUSINESS HUB KAUANKO POHJOIS-NORJAA RAKENNETAAN? punaiset renkaat ovat Lumikin suuruisia öljy/kaasu esiintymiä ja käytössä ennen vuotta 2030 FINNISH BUSINESS HUB

6 Yhteenveto Pohjois Ruotsin tilanteesta 11/ Västerbottenin ja Norrbottenin läänissä talous vetää. 2. Kun talous ei jostain syystä vedä Ruotsin valtio tulee mukaan keskimäärin 200 M vuositasolla infrastruktuuri investoinneilla Pohjois-Ruotsiin. Teitä, rautateitä ja siltoja. 3. LKAB:n kesällä 2014 käynnistämä 3 avolouhoksen investointi Mertaisessa, Svappavaarassa on arvoltaan 1,2 Mrd. Se on jo käynnissä ja kaikkea mitä uuteen avolouhokseen tarvitaan sitä myös nyt kilpailutetaan. 4. Työvoimavaje Norrbottenissa vuodelle 2015 noin 3500 henkeä. Työnvälityksestä löytyy noin 1000 avointa paikkaa Västerbottenissa ja Norrbottenissa. Loput työpaikat löytyvät suoraan yritysten ja yrittäjäyhdistysten kautta. 5. Suomalaisilla peruskoulun ja lukion käyneillä on vahva ruotsinkielen peruskoulutus, joka puuttuu muilta maahanmuuttajaryhmiltä kuten baltialaisilta, eteläeurooppalaisilta ja afrikkalaisilta. 6. Pohjois-Ruotsissa suomi ja meän kieli ovat yleiset ja asiointi onnistuu kummallakin. 7. Jos ja kun Suomen kaivosteollisuus lähtee todella käyntiin, sillä on tarve saada tekijöitä, joilla on ammattitaitoa. Sen ammattitaidon voi nyt hankkia Pohjois-Ruotsissa. 8. Tieto kaikista Pohjois-Ruotsin tarjouspyynnöistä, aikatauluista ja yhteyshenkilöistä, yhteystietoineen löytyy Barentskeskukselta, sen osakkailta ja heidän kehitysyhtiöiltään kuten Rovaniemen kehitykseltä, Business Oululta, Joseki:ilta ja Jykes:iltä. Tarjouspyynnöt päivittyvät kerran kuukaudessa. BCF

7 Yhteenveto Pohjois-Ruotsin tilanteesta 11/ Pohjois-Ruotsissa Kiirunassa ja Jällivaarassa on jo käynnissä kaupunkien siirto pois laajenevien kaivosten tieltä. 2.Kiirunassa rakentamistarve on ja Jällivaarassa neliötä. Rakentaminen kattaa kerrostalot, rivitalot, paritalot ja omakotitalot. 3.Laskun maksaa Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB, joka on varannut muuttojen aiheuttamaa rakentamista varten alustavasti 1,9 Mrd. Akuutein tarve on omakotitalorakentamisessa, joka käynnistyy syksyn 2016 aikana. 4.Kulttuurimerkittyjen talojen, kirkon siirron ja uuden jäähallin tarjouspyynnöt on jo avattu. 5.Omakotitalojen rakentaminen alkaa Repisvaarassa. Kunta huolehtii infran kaikille tonteille. 6.LKAB ja kaupungit jakavat urakat kokonaisurakoina. Pääurakoitsija valitsee aliurakoitsijansa. Talot tulevat olemaan paneelitaloja. Hirsitalot eivät tule kysymykseen. Talojen keskipinta-ala on 100 neliötä. Tasakattoja ei sallita. Tarjoajalta odotetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin; hinta per neliö kruunuissa/euroissa muuttovalmiina, energiankulutus per neliö per vuosi kilowatti tunteina. 3 D ehdotus ja mallinnus sijoitettuna mallitontille, myös rinnetontti. Toimitusaika tilauksesta, toimituskapasiteetti ja ruotsinkielinen työnjohtaja. 7. Sources: LKAB, cities of Kiruna and Jällivaara, Barents Center tender reports 9/2015. BCF

8 Yhteenveto Pohjois-Ruotsin tilanteesta 11/ Syyskuussa 2015 LKAB kertoi, että aiemmin ilmoitetun reilun 100 omakotitalon siirron lisäksi itäisessä Jällivaarassa joudutaan siirtämään omakotitaloa odottamattoman maanliukuma riskin vuoksi. LKAB maksaa siirron. 2. Kiirunassa valtatiet 870 ja E10 linjataan uudelleen ja rakennetaan uusiksi. N.B. Ruotsin valtio investoi kansallisesti omaan infrastruktuuriinsa 60,2 Mrd vuoteen 2025 mennessä. 3. Jo aloitettu Kiirunan ja Jällivaaran kaupunkien muutto jatkuu seuraavat vuotta. 4. LKAB:n liikevaihto on reilut 3 Mrd /v ja keskimääräinen vuosi voitto on 1,2 Mrd /v. Ruotsin valtio on yrityksen pääomistaja 5. LKAB on vaativa ja erittäin kokenut, 125 vuotta alalla ollut ostaja. Päästäkseen edes mukaan tarjoamaan yrityksen tulee rekisteröityä saitille. Yrityksen tulee täyttää liitteenä oleva LKAB:n vaatima perustieto lomake. Lomakkeeseen kannattaa tutustua, lukea läpi huolella ja täyttää se. 6. Yritysten tueksi Business Oulu avasi Jällivaarassa Finnish Business Hubin, joka tarjoaa neuvottelutilat suomalaisille yrityksille, jotka tulevat tapaamaan asiakkaitaan. Jukka Olli on Finnish Business Hubin johtaja ja Pohjois- Ruotsin liike-elämän asiantuntija. Hänet tavoittaa osoitteesta jukka.olli@businessoulu.com 7. Pohjois-Ruotsin, Västerbottenin ja Norrbottenin, tuulivoimainvestoinnit vuoteen 2025 mennessä ovat noin 13 Mrd. Piteåssa, Västerbottenissa on suunnitteilla yhteensä 1100 tuulimyllyä, á 3MW/3M. Tarjouspyynnöt avautuivat kesällä Pohjois-Ruotsin avoimet tarjouspyynnöt tavanomaiselle rakentamiselle ja kaivosteollisuudelle ovat M /kk. 9. Sources: LKAB, cities of Kiruna and Jällivaara, Barents Center tender reports 9-11/2015. BCF

9 Yhteenveto Luoteis-Venäjä 11/ Luoteis-Venäjän öljy ja kaasuvarat Murmanskin ja Yamalin välisellä ovat 8 kertaa suuremmat kuin Norjan puolella. 2. Yamalilla on työn alla kolme LNG terminaalia, joiden yhteisinvestointi on noin 27 Mrd. Projektin omistavat venäläinen Novatek, ranskalainen Total ja kiinalainen China National Petroleum Company. 3. EU ja USA pakotteet ovat hidastaneet öljyn ja kaasun etsinnän sekä tuotannon Venäjän arktisilla merialueilla. Venäjä pystyisi investoimaan, mutta siltä puuttuu vaadittava teknologia ja osaaminen arktisilla merialueilla. Teknologia johtajat ovat Statoil, Exxon ja Shell. Statoililla on vielä yhteisprojekti Rosneftin kanssa Vladivostokin alueella, Shell ja Exxon ovat vetäytyneet pois. 4. Luoteis-Venäjän viisi tärkeintä kaivosta on Murmanskin Oblastissa. Ne ovat Fosagro, Evrohim, Acron, Norilsk Nikel ja Severstal. Suunnitelmissa ovat nikkelijalostamo, prosessilaitos, platina, titaani, kupari-nikkeli ja kromikaivokset. Jos näille löytyy rahoitus investointien kokonais arvo on noin 5,8 Mrd. 5. Venäjän Federaatio lupasi syyskussa 2014 Arkangelissa sijoittavansa 4,1 Mrd Venäjän arktisiin alueisiin Luoteis-Venäjän avointen tarjouspyyntöjen arvo kuukausitasolla ovat noin 10 % tasolla Pohjois- Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin verrattuna. Venäjän Federaatio on panostanut vahvasti tieverkoston parantamiseen Luoteis-Venäjällä Murmanskissa, Karjalassa ja Arkangelissa. 7. Murmanskiin on suunnitteilla Keskuslämpölaitos, jonka investointi tarve on noin 1,2 Mrd. 8. Energian säästö, energiatehokkuus, vesi, jätevesi ja jätehuolto investointeja on rahoitettu NEFCO, NDEP ja EBRD rahoituksella tähän asti. Mutta nyt uusien projektien rahoitus on poikki. Huom. Venäjä on näitten rahoitusinstrumenttien suurin maksaja yhdessä EU:n kanssa. BCF

10 Yhteenveto Luoteis-Venäjä 11/ Venäjä panostaa vahvasti Koillisväylän kehittämiseen. Se tarvitsee uusia satamia, SAR tukikohtia ja niiden laitteistoja. Se on tilannut 14 uutta jäänsärkijää, joista neljä on ydinkäyttöisiä. Kaikki toimitukset ovat 2-4 vuotta myöhässä lukuunottamatta jäänmurtja Murmanskia, joka rakennetaan Helsingissä ArcTechin telakalla. 10.Vuodesta 1905 suunnitteilla ollut Belkomurin rata Solikamsk-Gajny-Syktyvkar-Arkangeli, 1161 km projektoidaan, rakennetaan ja rahoitetaan kiinalisen Poly Technologies yhtiön toimesta. Budjetti on 6-8 Mrd. Sama kiinalaiskonsortio toteuttaa myös Arkangelin uuden 17 m syväsataman, budjetti arvio 1-2 Mrd. Satama tulee olemaan radan päätepiste ja Uralin eteläisten osien yhteys jäämerelle. 11.Gazprom suunnittelee kaasuputkea Yamalilta Murmanskiin. Budjetti arvio 8-10 Mrd. 12.Rosneft on ilmoittanut perustavansa arktisen, arktisen öljyn ja kaasun hyödyntämisen tutkimuskeskuksen Roslyakovoon Murmanskiin. Budjetti 2,3 Mrd. 13.Murmansk Transport Hubin suunniteltu investointi 3,2 Mrd. Rahoitusta saatu ja kulutettu 900 M saatu ja kulutettu. Loppurahoitus edelleen avoinna. 14.NOVATEK on ilmottanut suunnittelevansa kelluvien LNG laitosten rakennuskeskusta. Budjetti 10,9 Mrd. 15.Kuolan alueen sähkövoimalat kytketään Venäjän Federaation gridiin. Budjetti 4 Mrd. 16.Glebin (Lukoil) ja Lomonosovin timanttikaivosten avolouhoksia kehitetään, Arkangelin alue. 17.Teriberkan LNG laitos & Mrd projekti jäissä. Vaatii Shtokmannin avaamista. 18.Matkailu investoinnit Murmanskin alueella 2 Mrd. Lähteet: NCCI Murmansk, Barents Observer, Arctic Business Forum Yearbook 2015, Barentskeskuksen tarjouspyyntöraportit. BCF

11 Barentsin alue ja Pohjois- ja Itä-Suomen tilanne 11/ Venäjän tuonti Suomesta laski 42% jaksolla 1-8/2015 vuoden takaiseen verrattuna 2.Venäjän keskipalkka putosi edellisvuoden 660 tasosta 488 tasolle. Pohjois-Norjan keskipalkka Komin tasavallan ulkomaankauppa laski 73,2%, Karjalan tasavallan 30,7%, Arkangelin 59,4%, Murmanskin 43,2%. 4.Komi on alueen ainoa nettomaksaja Venäjän Federaation budjettiin. Muut alueet ovat toimivat vahvasti alijäämäisillä budjeteilla ja sen myötä ne eivät myöskään pysty tekemään omaa talouttaan koskevia päätöksiä. 5.Luoteis-Venäjän tavanomaisen rakentamisen tarjouspyynnöt olivat 1-10/2015 0,4 Mrd. Tämä on noin yksi kymmenesosa Pohjois-Norjan tarjouspyynnöistä. Yrityksillä ei ole rahoitusta, lukuun ottamatta pientä osaa Kuolan kaivosteollisuudesta. Julkiset investoinnit ovat käytännössä jäissä 6.Pohjois-Norjan tavanomaisen rakentamisen tarjouspyynnöt ovat 1-10/2015 3,4 Mrd. Tähän tulevat lisäksi öljy ja kaasuteollisuuden supistetut investoinnit, jotka ovat 5-7 Mrd /vuosi vuoteen 2025 asti. Rahoitus löytyy yritysten omista taseista. Talouden veturina on valtion omistama Statoil, jonka strateginen painopiste on Pohjois-Norja. N.B. Norja investoi maan infraan 56,2 Mrd vuoteen 2023 mennessä. Rakentajat ja tekijät puuttuvat. 7.Pohjois-Ruotsin tavanomaisen rakentamisen tarjouspyynnöt olivat 1-10/2015 2,2 Mrd. Rahoitus löytyy yritysten omista taseista. Talouden veturina Pohjois-Ruotsissa on Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB. N.B. Ruotsi investoi maan infraan 60,2 Mrd vuoteen 2025 mennessä. Rakentajat ja tekijät puuttuvat. PS Luoteis-Venäjän infrastruktuuri on huonossa kunnossa. Sitä, mm. vesilaitoksia, jätevesipuhdistamoita, ja jätehuoltoa on uusittu Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden, NDEP:n lainaamalla rahalla. Kumppanit ovat Venäjä 60 M, EU 44 M, Ruotsi 26 M, Suomi 19 M, Tanska 10 M, Norja 4 M ja Valkovenäjä 1 M. Nyt rahat lepäävät käyttämättöminä vaikka ne eivät ole pakotteiden piirissä. Käyttömahdollisuuksia ovat edellä mainitun tyyppiset projektit ja Luoteis-Venäjän 1800 kivihiilellä/raskaalla polttoöljyllä toimivien mustaa hiiltä/ nokea tuottavien lämpövoimaloiden uusiminen suomalaisella Clean Tech osaamisella Cross Border Cooperation ohjelman puitteissa. Tämä vähentäisi parhaiten Arktisen alueen lämpenemistä. Luoteis-Venäjällä tekijöitä on, osaajat, teknologiat ja toteutus puuttuvat. BCF

12 BARENTSKESKUS FINLAND OY:N TARJOUSPYYNTÖPAKETTI 1. Barentskeskus lähettää kerran kuukaudessa suomeksi avatun englanninkielisen tarjouspyyntöraportin siinä on mukana tarjouksen taustatiedot, tarjouspyynnön tekijän yhteystiedot, arvioitu budjetti, jos se on alkuperäisessä mainittu, tarjouksen jättämisaikataulu ja mahdolliset lisätiedot raportit kattavat Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän tarjouspyynnöt. Yhteensä 30 raporttikokonaisuutta vuodessa. Kesälomien aikana ei lähetetä raportteja, mutta markkinaa seurataan päivittäin merkittävien ennakkotietojen ja tarjouspyyntöjen osalta 2. Barentskeskuksen kautta osakkailla on nyt käytössä mm. seuraavat työkalut: ohjeistus ja listaus norjalaisista ja ruotsalaisista tarjouspyyntövaatimuksista ja käytännöistä. Word dokumentit. tiivistelmä yllä olevasta Power Point muodossa. tarjouspohja Norjaan ja Ruotsiin tehtäviä tarjouksia varten. Word dokumentit. perusohjeistus kuinka kirjautua julkisiin tarjousportaaleihin Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. tarjouspyyntöihin ja tarjouksiin liittyvät peruskäytännöt Venäjälle Pikaohjeistus yksityisille ja yrityksille kuinka mennä Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. BCF

13 Barents Center Finland Maakuntakatu B FI Rovaniemi Finland Mobile: Барентс Центр Финляндия ул. Маакунтакату 29-31Б FI Рованиеми Финляндия моб: BCF