TUTKIMUSRAPORTTI Harjurinteen koulukeskus, Ratakatu Loviisa 1(28) Tilaaja: Loviisan kaupunki/ Tilapalvelut PL Loviisa

Transkriptio

1 1(28) Tilaaja: Lviisan kaupunki/ Tilapalvelut PL Lviisa Tilaajan yhteyshenkilö: Antti Kinnunen tilapalvelupäällikkö Puh Knsultti: Tapani Milanen ryhmäpäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Puh Jhanna Tamminen asiantuntija, insinööri (AMK) Puh Khde: Harjurinteen kulukeskus Ratakatu 1 Tutkimusajankhdat: - tutkimukset khteessa SISÄILMAN LAATUUN LIITTYVÄ SELVITYSTYÖ 1. TAUSTATIETOJA Tämän tutkimuksen khteena li Lviisan kaupungin Harjurinteen kulukeskuksen uusi sa, jka n valmistunut Tutkimusten avulla haluttiin selvittää kulun henkilökunnan ja ppilaiden kkemien hajujen ja terveysireilujen syytä. Kiinteistössä työskentelevät henkilöt vat kkeneet ireita, jiden aiheuttajaksi n epäilty kiinteistön sisäilman laatua. 2. TEHDYT TUTKIMUKSET (WISE GROUP FINLAND OY) tiljen aistinvaraiset tarkastukset - ulkpuliset rakenteet - tuulettuva alaphja - alakatttilat

2 2(28) - katt ja yläphjatilat - rakenneliittymien tteutus - pintaksteusmittaukset Gann Hydrmette Cmpact LB 70 - rakenteiden tiiveyden tarkastelu Dräger virtausilmaisimella rakenteiden tiiveyden tarkastelu merkkiainekkeilla Kim DF110 -merkkiaineen havainnintilaite, merkkiainekaasu 5 % vety ksteusmittaukset - viiltmittaukset sekä ksteudet nteliden sisällä Vaisala SHM40 paine-ermittaukset ulkvaipan yli sekä tuulettuvan alaphjan ja sisätiljen välillä datalgger Tinytag 3. PERUSTIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Tarkastettu rakennuksen sa n klmikerrksinen, vunna 2014 valmistunut laajennussa. 4. AISTINVARAISET HAVAINNOT 4.1 Ulkpuliset rakenteet - skkelissa li havaittavissa ksteusjälkiä/härmää tiljen ja esikulun khdalla. Valumajäljet jhtuvat tdennäköisesti alaphjan ntellaattjen ksteuden siirtymisestä rakenteessa - maanvaraisen laatan khdalla skkelissa ei llut havaittavissa ksteuden aiheuttamia jälkiä - alumiini-ikkunaelementtien vesipellin ja skkelipinnan välissä li vesimärkä kumikaistale/räminänauha - alumiini-ikkunaelementtien vesipeltien alapinnalla li tiivistynyttä ksteutta. Ksteus nusee skkelipalkista, tiivistyy vesipellin alapintaan ja kastelee myös vesipellin alla levan räminänauhan - vesipeltien ja ikkunalistjen tiivistyksissä li puutteita - maanvastainen vedeneristys/patlevy puuttui sittain - tiiliverhuksen tuuletus vain tiseksi alimmassa tiilirivissä - tiiliverhuksen tuuletusrakjen väli vaihteli. Välillä rak li jka klmannessa saumassa, välillä jka neljännessä saumassa - alimmassa tiilirivissä li havaittavissa muutamissa khdissa irtnaisia tiiliä - kylmäprras 119 khdalla (alimman tiilirivin irtnaisen tiilen takaa) havaittiin, että tiiliverhuksen takana n riittävä tuuletusrak ja ilma kiertää tiiliverhuksen takana Valkuvia

3 3(28) 1. Ksteusjälkiä/härmää länsipulen skkelissa 2. Epätiivis ikkunan vesipellin ja seinän liittymäkhta 3. Epätiivis ikkunan ja seinän välinen liitskhta 4. Epätiivis ikkunaelementin ja seinän välinen liits 5. Epätiivis vesipellin ja seinän liitskhta 6. Epätiivis vesipellityksen liitskhta

4 4(28) 7. Tiilivurauksen tuuletusrak sittain jka 4. sauma 8. Tiilivurauksen tuuletusrak sittain jka 3. sauma 4.2 Alaphja - alaphja n tuulettuva (paitsi liikuntasalin ja rukalan khdalla) - alaphjassa sijaitsevien ilmanvaihtkneiden sudattimet livat likaisia ja tukkeessa - aistinvaraisesti li havaittavissa, että tuulettuvan alaphjan ryömintätila li ylipaineinen 1. kerrksen sisätilihin nähden - alaphjan ryömintätilaan jhtavien tarkistusluukkujen tiivistykset livat puutteelliset ja alaphjasta li havaittavissa ilmavirtausta luukkujen khdalta 1. kerrksen sisätilihin päin. Mm. 1. kerrksen musiikkilukassa havaittu märän betnin haju tulee tilaan tdennäköisesti alaphjan ryömintätilasta lukan varasttilassa sijaitsevan epätiiviin alaphjaan jhtavan tarkistusluukun kautta. Lähellä samaista tarkistusluukkua alaphjassa havaittiin ntellaatassa ksteutta/vettä - ryömintätilassa sijaitseva IV -putken liits li auki ja rikkui. Liits tulisi krjata ja kannakida - lsuhteet livat yleisesti kunnssa tuulettuvan alaphjan ryömintätilassa - paikin alaphjassa havaittiin nteliden vedenpistreikien khdilla vettä eristeen pinnalla, vedenpistreiän ympäristössä sekä alapulisen Leca -srakerrksen pinnalla tummina khtina - alaphjan ntellaatissa havaittiin muutamia ns. vedenpistreikiä, jtka eivät lävistäneet nteln phjaa tai livat sittain tukkeessa - valvmn khdalla alaphjassa yhdestä nteln kuivatusreiästä virtasi vettä uls kymmeniä litrja, kun tukkeutunut reikä avattiin merkkiainekkeen surittamista varten. Ksteus vi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa rakenteissa ngelmia, kuten mikrbikasvusta ja/tai VOC -päästöjä. Rakenteiden epätiiveyskhtien kautta ilmavirtjen mukana nämä epäpuhtaudet vivat päätyä sisäilmaan ja aiheuttaa tiljen käyttäjille terveysireilua. Valkuvia

5 5(28) 9. Alaphjan ryömintätilassa sijaitseva IV -kne 10. Alaphjan ryömintätilan likainen IV -kneen sudatin 11. Alaphjan ryömintätilaan jhtava epätiivis tarkistusluukku 12. Ilmavuta alaphjan tarkistusluukun kannen rasta 13. Ryömintätilassa sijaitseva avin IV -putken liits 14. Märkä eristeen alapinta ryömintätilassa käytävän khdalla

6 6(28) 15. vesimärkä eristeen alapinta ryömintätilassa 16. Vettä alaphjan ntellaatan alapinnan ja eristeen välissä 17. Alaphjan ntellaatan avatusta kuivatusreiästä valuvaa vettä krs tilat - tarkastetuissa tilissa li aistittavissa kemikaalimaista hajua - tiljen yleissiisteys li hyvällä taslla - aistinvaraisesti li havaittavissa, että uusi puli n alipaineinen verrattuna vanhaan puleen - useissa tilissa havaittiin aistinvaraisesti vimakasta ali- tai ylipainetta käytävätilihin nähden - liikuntasalin nurkassa, nin keskikhdassa seinää, havaittiin pinnitevauri. Khdasta mitattiin pintaksteudentunnistimella pikkeava tuls. Tulkseen vat mahdllisesti vaikuttaneet vääristävästi rakenteen sisällä levat metallirakenteen. Pinnitevaurin syynä n tdennäköisesti jk pinnitteen hun tartunta alustaansa tai rakenteen eläminen - esikulun tilissa havaittiin pintaksteudentunnistimella lattiassa khnneita lukemia tilissa alumiinielementti-ikkunaseinän khdalla epätiiveyskhtia seinien liittymäkhdissa - uuden ja vanhan pulen rakenteiden liittymä li epätiivis

7 7(28) - prrashuneen alimmalla taslla li jäänteitä irti revityistä akustiikkalevyistä ja eristevillajätettä. Paljaasta villaeristeestä vi irrta sisäilmaan villakuituja, jtka vivat aiheuttaa terveysireita Valkuvia 18. Pinnitevauri liikuntasalin seinässä 19. Uuden ja vanhan pulen epätiivis liitskhta 1. krs 20. Halkeama nurkassa uuden ja vanhan liitskhdassa 21. Halkeama uuden ja vanhan pulen liitskhdassa lattiassa 22. Prrashuneen akustiikkalevyjen jäänteitä 23. Akustiikkalevyistä peräisin levaa villajätettä

8 8(28) krs tilat - tarkastetuissa tilissa havaittiin kemikaalimaista/muvimatn hajua - ikkunaseinän alumiinielementin ja seinän välistä li havaittavissa ilmavuta sisätilihin päin - alumiinielementti-ikkunaseinien alasien alumiinilevyjen raista li havaittavissa ilmavuta sisätilihin päin. Levyjen takana li paljasta eristevillapintaa ja levyjen saumat livat epätiiviitä. Tämän seurauksena sisäilmaan saattaa päätyä eristetilasta epäpuhtauksia/villakuituja - yläkäytävän (silta 224) ikkunaseinän kulmassa li peltilista auki hunetilaan. Listan takana li paljasta eristevillaa ja listan rasta li havaittavissa ilmavirtausta hunetilaan päin. - vanhan ja uuden pulen seinärakenteen liittymäkhta li epätiivis ja liittymäkhdista li havaittavissa vimakasta ilmavirtausta sisätilihin päin. Rakenteiden sisältä vi ilmavirtauksen mukana kulkeutua sisäilmaan epäpuhtauksia - vanhan ja uuden pulen liittymäkhdassa yläphjan höyrynsulkumuvia ei le liitetty tiiviisti seinärakenteisiin ja liittymä n avin yläphjan eristetilaan, liittymästä ilmavuta sisätiljen suuntaan - vanhan ja uuden pulen liittymäkhdassa muvimatt li irti alustastaan ja alapulisessa ntellaatassa li kahdessa khdassa pikittaissuunnassa halkeama - vanhan ja uuden pulen liittymäkhdassa li ikkunaelementin ja seinän välisen pystypeltilistan välistä havaittavissa vimakasta ilmavirtausta sisätilihin päin - vanhalle pulelle jhtavan liitskäytävän kapeilta ikkunapenkeiltä mitattiin pikkeuksellisen alhaisia pintalämpötilja muihin tilan pintalämpötilihin verrattuna. Matalat lämpötilat jhtuivat ikkunaelementin ja rakenteiden tiiveyspuutteista. Tiiveyspuutteet pystyttiin havaitsemaan tutkimuskäynnin aikana myös aistinvaraisesti - Lukka 208 lukan ikkunassa havaittu tiivistynyt ksteus li ikkunan ulimmalla ulkpinnalla. Ksteuden tiivistyminen ikkunalasin ulkpinnalle ei le epätavallista ja liittyy säälsuhteisiin sekä ikkunalasitusten hyvään lämmöneristävyyteen lattialistan nurkka ulkseinien liittymäkhdassa li epätiivis ja khdassa li havaittavissa ilmavirtausta rakenteesta lukkatilaan päin alakatn yläpuliset tilat vitiin tarkastaa vain tarkastusluukkujen kautta, kska alakattrakenne li rakennettu kiinteäksi pnttilevyllä alakatn yläpulisten IV -kanavien päällä li havaittavissa rakennusaikaista pölyä ja alakattlevyjen päällä hieman alakattlevyjen eristevillaleikkausjätettä. Alakatn yläpulisesta tilasta saattaa päätyä ilmavutkhtien kautta epäpuhtauksia lukan sisäilmaan alakatn yläpulisen eristetyn kanavan eristeiden liitssaumat livat teippaamatta ja eristeessä li useita avimia villapintja saumakhdissa. Villakuituja saattaa päätyä tilan sisäilmaan ilmavirtausten mukana. ntellaattjen päissä li havaittavissa asiaankuuluvat kuivatusreiät. Kaikkia khtia ei vitu tarkastaa tarkastusluukkujen kautta

9 9(28) aiemmin tilassa n tapahtunut vut yläphjan ntellaatasta (n. 1 vusi valmistumisen jälkeen). Vaurikhtaa ei päästy tarkastamaan kiinteän alakattrakenteen vuksi. Vutkhdan ksteusvauriituneet alakattlevyt n vaihdettu havaitun vudn jälkeen. Valkuvat 24. Elementti-ikkunaseinää 2. kerrksen sillalla 25. Ilmavuta ikkunaelementtien alumiinisten peitelevyjen takaa, elementin sisällä paljasta eristevillaa 26. Yläkäytävän/silta kulma, jssa epätiivis liitskhta 27. Ilmavuta sisätilihin päin kulman listan takaa

10 10(28) 28. Kulman eristetilasta n sura ilmayhteys sisätilihin 29. Halkeama vanhan ja uuden pulen seinäliittymän khdassa 30. Halkeaman kautta tapahtuu ilmavuta rakenteesta sisätilihin päin 31. Epätiivis uuden ja vanhan liitskhta 32. Liittymäkhdasta n ilmayhteys rakenteen sisältä sisätilihin 33. Yläphjan avin höyrynsulkumuvin reuna 34. Halkeama lattiapinnitteessa ja alustassa liitskhdassa 35. Liitskäytävän prtaikn puleisen pään avin höyrynsulkumuvi

11 11(28) 36. Lukassa 208 havaittiin ilmavuta lattialistan takaa rakenteesta sisätilaan päin 37. Lukan 208 alakatn yläpulisia avimia eristepintja sekä avin sähkösyöttökaapelin sujaputken pää 38. Rakennusaikaista pölyä IV -kanavan päällä alakatn yläpulisissa tilissa, lukka Villajätettä alakattlevyjen päällä, lukka krs tilat - 3. kerrksen aula/käytävätilassa li havaittavissa heikk pikkeuksellinen haju - 3. kerrksen tilihin jhtavien prraskäytävien pal-vet livat auki ja ilmavirta kulki 3. kerrksen tilista prraskäytäviin päin - ilmavuta li havaittavissa hätäpistumisprtaikn pystysivujen peltilistjen alta sisätilaan päin. Lisäksi rakenteessa li khtia, jissa uretaanieristettyjä khtia ei ltu tiivistetty kittaamalla - IV -knehune 312 tilassa li havaittavissa vimakas IV -knehuneille tyypillinen haju IV -knehuneen ja käytävän välinen vi li epätiivis ja epätiiveyskhtien kautta li havaittavissa ilmavirtausta käytävään päin. Tämän seurauksena IV -knehuneessa esiintyvää vimakasta hajua saattaa esiintyä myös muissa 3. kerrksen tilissa, kuten käytävässä tilassa li varastituna tavaraa ja kalusteita. Tilan epäpuhtaudet ja hajut vivat kulkeutua muihin tilihin varastitujen tavariden mukana

12 12(28) tilassa li tarkastuskäynnin aikana eristevillajätettä IV -kneen ktelinnin päällä tilan lattialla li muutamissa khdin ksteusjälkiä, jtka livat peräisin IV -kneesta tilassa havaittiin yksi heiksti vutava putkiliits - hissikuilusta li havaittavissa ajittain ilmavirtausta käytävään päin - käytävässä luteispulella sijaitsevan alumiini/lasiseinämän khdalla li useita ilmavutkhtia, jista ilma virtasi sisätilihin päin ikkuniden alapulisten metalliverhilulevyjen välistä (elementin sisältä) li havaittavissa ilmavuta sisätilihin päin. Levyjen takana n paljasta eristevillaa, jllin ilmavirran mukana sisätilihin saattaa päätyä eristeestä peräisin levia epäpuhtauksia ikkunaseinän alumiinisten pystypeitelistjen välistä li havaittavissa ilmavirtausta sisätilihin päin jalkalistan takaa saumakhdasta ja nurkasta li havaittavissa ilmavuta sisätilihin päin alakatn yläpulisissa tilissa li yläphjan, seinän ja alumiinisen ikkunaelementin välisissä liittymäkhdissa tiivistämättömiä rakja/liitskhtia, jiden kautta li havaittavissa vimakasta ilmavirtausta sisätilihin päin - alakatn yläpulisten IV -kanavien päällä li runsaasti pölyä ja likaa. Epäpuhtaudet vivat kulkeutua epätiiveyskhtien kautta sisäilmaan - Lukka Lukka Lukka 313 ulkseinän jalkalistan saumakhdasta li havaittavissa ilmavuta sisätilihin päin. Rakenteen epätiiveyskhtien kautta rakenteesta vi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan lukan nurkassa lattialistan kulmassa li etätiivis tiivistys, jnka kautta li havaittavissa ilmavuta rakenteesta sisätilihin päin sijaitsee lukan 208 yläpulella tilassa havaittiin vimakas muvimattmainen haju pintaksteuden tunnistimella havaittiin pistemäisiä pikkeuksellisia lukemia lukan takasassa, ikkunan edessä. Khta n suunnilleen sama, kuin alla levassa lukassa 208 katt-ntelsta peräisin leva vesivutkhta lukan katssa, ulknurkassa, pettajan pöydän khdalla havaittiin ksteuden aiheuttama pinnitevauri Valkuvat

13 13(28) 40. IV -knehuneen epätiivis vi 41. IV -knehuneeseen varastitua tavaraa 42. Eristevillajätettä IV -kneen päällä 43. Vutava putkiliits IV -knehuneessa 44. Ilmavutkhta 3. krs käytän ikkunaelementin ja seinän liittymäkhdassa 45. Ilmavuta ikkunaelementin paneelin takaa

14 14(28) 46. Käytävän alakatn yläpulella epätiivis alumiini-ikkunaelementin ja yläphjan liittymä 47. Epätiiveyskhdat alakatn yläpulisissa rakenteiden liittymäkhdissa livat suuria 48. Epätiiveyskhta alakatn yläpulella 49. Käytävän alakatn yläpulella sijaitsevien IV -kanavien päällä li runsaasti rakennusaikaista pölyä 50. Lukassa 307 epätiivis lattialistan sauma 51. Lukassa 307 epätiivis lattialistankulma

15 15(28) 52. Khta lukassa 310, jssa havaittiin pikkeuksellisia ksteuslukemia lattiassa 53. Katssa leva ksteusvauri lukassa Yläphja - yleisesti kunnssa - aluskatetta ei le nstettu ktelituja läpivientejä vasten ja läpivienneissä li puutteellisia tiivistyksiä - putkien läpivientien khdilla li vain reiät aluskatteessa Valkuvat 54. Aluskatetta ei le nstettu ktelinnin reunille 55. Puutteellisesti tiivistetty läpivienti aluskatteessa

16 16(28) 56. Puutteellisesti tiivistetty läpivienti aluskatteessa 57. Aluskatteen reikä putkiläpiviennin khdalla 4.7 Vesikatt - läpivientien/laatikiden khdilla li jnkin verran lammikitunutta vettä sekä vettä/rskia kerääviä saumja. Jissain khdin li havaittavissa vauriille riskialttiita khtia knesaumissa - viemärin tuuletus li lähellä tulilman sisääntula - itäpulen prrashuneen bitumihupakatteen päällä li lammikitunutta vettä (ja rskia) - pistilman hajttajien reunilla li lammikitunutta vettä - paikin li havaittavissa epätiiveyskhtia katn ylösnstn ja tiiliverhilun liittymäkhdissa Valkuvat 58. Lammikitunutta vettä IV -laatikn khdalla 59. Lammikitunutta vettä

17 17(28) 60. Vauririskikhta knesaumassa 61. Lammikitunutta vettä prrashuneen bitumihupakatteen päällä 62. Lammikitunutta vettä pistilman hajttajan reunalla 63. Vesilammikk pistilman hajttajan reunalla 64. Puutteellisesti tiivistetty liitskhta 65. Puutteellisesti tiivistetty ylösnst 5. KOSTEUSMITTAUKSET Tilissa suritettiin ksteusmittauksia sekä pintaksteudentunnistimella, viiltmittauksina muvimatn alta sekä puiklla betninteliden sisältä. Onteliden ksteutta mitattiin sekä alaphjan ryömintätilasta (1. kerrksen alaphja) sekä 3. kerrksen yläphjasta. Mittauspisteet n merkitty paikannuskuvaan, jka n liitteenä 1-3.

18 18(28) 5.1 Viiltmittaukset Ksteutta mitattiin Vaisalan puiklla liikuntasalin seinän tasitteen alta sekä viiltmittauksena neljästä eri mittauspisteestä muvimatn alta ja Mittaustulkset n esitetty taulukssa 1. Taulukk 1. Ksteusmittaustulkset liikuntasalin seinä sekä muvimattjen alta (RH %= suhteellinen ksteus, T C= lämpötila, Td C= kastepiste, a g/m³ = absluuttinen ksteus) Tunnus Tila Mitattava rakenne Tuls V1 146 V2 V3 V4 V5 liikuntasali 112, 1 krs esipetus 111, 1 krs esipetus 116, 1 krs lukusali 310, 3 krs lukka Seinärakenne, tasitteen alta(tasitekerrs irti) RH % T C Td C a g/m³ 44,6 19,1 6,8 7,4 Sisäilma 41,2 19,8 5,9 7,0 Muvimatn alta 84,2 25,3 22,4 19,8 Sisäilma 24,7 21,9 0,5 4,6 Muvimatn alta 83,4 20,2 17,4 14,7 Sisäilma 23,2 22,0 0,0 4,5 Muvimatn alta 76,5 21,5 17,2 14,5 Sisäilma 23,9 20,8-0,6 4,3 Muvimatn alta 84,1 22,1 19,3 16,5 Sisäilma 40,1 21,6 7,4 7,7 Mnitimisali/liikuntasalin 146 seinän vaurikhdassa tasitteen alta ei mitattu pikkeuksellisen krkeaa ksteuspitisuutta. Pintaksteudentunnistimen antama khnnut lukema n jhtunut tdennäköisesti virhelähteestä rakenteessa. Seinän pinnitevauri jhtuu jk tasitteen alun perin hunsta tartunnasta tai rakenteiden liikkumisesta. Ensimmäisen kerrksen esipetuksen tilista 112 ja 111 mitattiin muvimatn alta krkeita ksteuspitisuuksia. Tulkset ylittivät selvästi suhteellisen ksteuspitisuuden 75 %, jka n maksimi ksteuspitisuus muvimatn asennusvaiheessa. Esipetustilista mitatut tulkset livat RH 84,2 % ja 83,4 %. Lukusalin 116 muvimatn alta mitattu ksteuspitisuus RH 76,5 %ylitti myös RH 75 %. Klmannen kerrksen lukan 310 muvimatn alta mitattiin humattavan krkea ksteuspitisuus RH 84,1 %. Khta sijaitsee lukan 208 yläpulella, jnka yläphjan ntellaatasta li aiemmin tapahtunut vesivuta alakatttilaan. Muvimattjen alla leva ksteus n tdennäköisesti lähtöisin ntellaattihin jääneestä vedestä. Ensimmäisessä kerrksessa leva lattialämmitys parantaa malta saltaan tilan-

19 19(28) netta ja tasittaa ksteutta kuivempia rakenteita khti. Lattialämmityksestä jhtuen ensimmäisen kerrksen tilissa ei päästy tekemään tarkempia ksteusmittauksia prareikämenetelmällä. Muvimatn alla leva krkea ksteuspitisuus vi aiheuttaa hajamistutteina VOC -yhdisteiden emissiita pintamateriaaleista- ja kerrksista. Edelleen sisäilmassa VOC -yhdisteet vivat aiheuttaa tilissa leskeleville terveysireita. 5.2 Ksteusmittaukset yläphjan ntellaatat Yläphjan nteliden suhteellista ksteuspitisuutta selvitettiin mittaamalla nteliden ksteutta kahdesta klmannen kerrksen tilasta (310 ja 313) yhteensä neljästä mittauspisteestä. Mittauspisteet n merkattu paikannuskuvaan, jka n liitteenä 1-3. Tulkset n esitetty taulukssa 2. Taulukk 2. Ksteusmittaustulkset 3. kerrksen yläphjalaatan nteliden sisältä (RH %= suhteellinen ksteus, T C= lämpötila, Td C= kastepiste, a g/m³ = absluuttinen ksteus) Tunnus Tila Mitattava rakenne Tuls RH % T C Td C a g/m³ PO1 PO2 310, 3 krs lukka 310, 3 krs lukka yläphjalaatta, ntel 54,1 20,5 10,9 9,7 yläphjalaatta, ntel 40,1 20,3 6,3 7,1 310 Sisäilma 40,1 21,6 7,4 7,7 PO3 PO4 313, 3 krs lukka 313, 3 krs lukka yläphjalaatta, ntel 84,0 20,0 17,2 14,5 yläphjalaatta, ntel 42,5 20,0 6,9 7,4 313 Sisäilma 40,4 21,4 7,3 7,6 Klmannen kerrksen lukan 310 yläphjan ntellaatan nteliden ksteutta mitattiin kahdesta khdasta. Kummassakaan mittauspisteessä ei mitattu nteliden sisältä pikkeuksellisia ksteuspitisuuksia. Viereisen lukan 313 nteliden ksteuspitisuutta mitattiin myös kahdesta mittauspisteestä, jtka sijaitsivat nin 40 cm etäisyydellä tisistaan. Ensimmäinen mittauspiste sijaitsi khdassa, jssa li ksteuden aiheuttama pinnitevauri. Onteln sisältä mitattiin pikkeuksellisen krkea ksteuspitisuus, RH 84 %. Tisen mittauspisteen ksteuspitisuus ei llut pikkeava. Onteln krkea ksteuspitisuus n tdennäköisesti rakennusaikaista ksteutta. Tulsten perusteella vidaan tdeta, että nteliden ksteuspitisuudet vivat vaihdella hyvinkin lyhyellä etäisyydellä tisistaan samassa ntellaatassa, eikä yksittäisen mittauspisteen tulksen perusteella vida päätellä kaikkien nteliden tai laajemman alueen nteliden ksteuspitisuutta. Periaatteessa tämä tarkittaa sitä, että js halutaan saada selville kaikki pikkeuksellisen krkeat ksteuspitisuudet ntelissa, tulisi mittaus surittaa jkaisesta ntelsta.

20 20(28) 5.3 Ksteusmittaukset alaphjan ntellaatat Alaphjan nteliden ksteutta mitattiin ja yhteensä kahdeksasta eri mittauspisteestä tuulettuvasta alaphjatilasta. Mittauspisteet n merkattu paikannuskuvaan x. Tulkset n esitetty taulukssa 3. Taulukk 3. Ksteusmittaustulkset alaphjalaattjen nteliden sisältä (RH %= suhteellinen ksteus, T C= lämpötila, Td C= kastepiste, a g/m³ = absluuttinen ksteus) Tunnus Tila Mitattava rakenne Tuls RH % T C Td C a g/m³ AP1 55,6 17,4 8,4 8,3 AP2 96,3 20,4 19,7 17,1 Sisäilma 64,7 16,7 10,0 9,2 AP3 97,1 19,2 18,7 16,1 AP4 98,6 19,6 19,4 16,7 AP5 98,4 18,7 18,4 15,8 Sisäilma 68,5 17,2 11,2 10,0 AP6 98,0 19,6 19,2 16,6 AP7 96,6 17,0 16,4 14,0 Sisäilma 63,2 15,9 8,9 8,6 AP8 82,9 19,4 16,4 13,9 Sisäilma 60,5 17,5 9,7 9,0 Ainastaan yhdessä mittauspisteessä nteln sisältä mitattiin alhainen ksteuspitisuus. Mittauspisteen kuivatusreiästä li aistinvaraisesti havaittavissa ilmavirtausta nteln sisältä alaphjaan päin. Muissa mittauspisteissä suhteelliset ksteuspitisuudet vaihtelivat välillä 82,9 98,6 %. Krkeita ksteuspitisuuksia li myös sellaisissa mittauspisteissä, jissa alapulisen eristeen pinnalla tai alla levassa kevytsra -kerrksessa ei llut havaittavissa näkyviä ksteusjälkiä. Tulkset viittaavat siihen, että alaphjan ntellaattjen krkeita ksteuspitisuuksia esiintyy laajalla alueella. Se kuinka laajasta ngelmasta n kyse, tulisi selvittää npeasti ja alittaa kuivatus mahdllisimman pian. Pitkällä aikavälillä krkea nteliden ksteuspitisuus lu sutuisat lsuhteet terveydelle haitallisten mikrbien kasvulle. Rakenteiden pikkeuksellinen ksteuspitisuus vi aiheuttaa myös terveydelle haitallisia VOC -päästöjä. 6. PAINE-EROMITTAUKSET ULKOVAIPAN YLI Paine-ermittauksia ulkvaipan yli suritettiin kahden eri mittausjaksn aikana yhteensä 12 mittauspisteestä. Mittauksia suritettiin jkaisessa kerrksessa rakennuksen eri pulilta lukkatilista. Mittalaitteist asennettiin tilihin tuuletusikkunan khdalle välisenä aikana mitattiin painera ulkvaipan yli tilista101, 112, 116, 208, 214 ja 310. Seuraavaksi paine-ermittarit asennettiin väliseksi ajaksi tilihin 122, 205, 215, 304, 307 ja 314.

21 21(28) Tilanumert vat lukkien vien ulkpulella esiintyvät numert. Mittauspisteet n merkattu paikannuskuvaan, jka liitteenä 1 3. Mittauskäyrät vat liitteinä kerrs Tila 101, ti -lukka (P 1) Lukasta katkaistiin sähköt ilta- ja yöajaksi välisenä aikana. Lpun mittausjaksn ajan sähköt livat päällä nrmaalisti. viiknlpun aikana paine-er ka. 11 Pa ulkilmaan verrattuna käyttö aikana(arkena) paine-er ka. 8 Pa ulkilmaan verrattuna tila selvästi alipaineinen kk mittausjaksn ajan ulkilmaan verrattuna Tila 112, esikulu (P 2) viiknlpun aikana paine-er ka. 8 Pa ulkilmaan verrattuna käyttö aikana(arkena) paine-er ulkilmaan verrattuna heittelee merkittävästi - aamulla, ennen petuksen alkua alipaine n taslla ka. 20 Pa - samin iltapäivällä, kun petus n päättynyt yöaikaan paine-er n ka Pa tila selvästi alipaineinen kk mittausjaksn ajan ulkilmaan verrattuna Tila 116, lukusali (P 3) viiknlpun aikana paine-er ka. 8,0 Pa ulkilmaan verrattuna käyttö aikana(arkena) paine-er ka. 8 Pa ulkilmaan verrattuna tilan paine-er kuvaaja n hyvin samankaltainen kuin tilan 112 kuvaaja tila selvästi alipaineinen kk mittausjaksn ajan ulkilmaan verrattuna Tila 122, musiikkilukka (P4) viiknlpun aikana paine-er ka. 12,0 Pa ulkilmaan verrattuna käyttö aikana(arkena) paine-er ka. 14 Pa ulkilmaan verrattuna yöaikaan paine-er ka. 12,0 tilan paine-er kuvaaja n hyvin samankaltainen kuin tilan 112 kuvaaja tila selvästi alipaineinen kk mittausjaksn ajan Tiljen 101, 112 ja 116 paine-erkuvaajat vat hyvin samankaltaisia keskenään. Tilan 122 kuvaaja n myös samankaltainen mutta tilan paine-er ulkilmaan verrattuna sahaa arkipäivien käyttöaikana humattavasti enemmän. Tilat 101, 112, ja 116 vat saman IV kneen (TK 5) palvelualueella. Tilan 122 kuluu TK 2 palvelualueeseen. Kneet käynnistyvät nrmaalikäytölle arkipäivinä n ja yö käyttö alkaa n. kl 17.00

22 22(28) kerrs Tila 205, lukka (P 5) viiknlpun aikana tilan paine-ert heittelevät välillä 50 Pa ,0 - tilan ilmanvaihdssa tapahtuu viiknlpun aikana jtain tdella ihmeellistä Tila 208, lukka (P 6) viiknlpun aikana tila n selvästi ylipaineinen + 5,0 Pa ulkilmaan verrattuna aamulla ilmanvaihdn käynnistyminen aiheuttaa selvän alipaine piikin, jka tasittuu jnkin ajan kuluttua käyttöaikana paine-er n ka. 5,0 Pa ulkilmaan verrattuna ilta ja yöaikaan paine-er n ka 3,0 Pa ulkilmaan verrattuna Tila 215, pettajien hune (P 7) viiknlpun aikana tila n selvästi alipaineinen ka. 8,0 Pa ulkilmaan verrattuna käyttöaikana paine-er ka. 7,0 ilta ja yöaikaan paine-er ka 8,0 Pa Tila 214, musiikkilukka (P 8) tila n kk mittausjaksn lievästi alipaineinen ulkilmaan verrattuna tilan ilmanvaiht timii niin kuin sen timinta n suunniteltu Tiljen 208 ja 215 paine-erkuvaajat vat hyvin samankaltaisia keskenään. Tiljen paineer ulkilmaan verrattuna ei le kuitenkaan sama. Tilan 205 kuvaaja n myös samankaltainen mutta tilan paine-er viiknlppuna heittelee + / - 50 Pa. Tilat 205, 208 ja 2015 vat saman IV kneen (TK 5) palvelualueella. Tilan 214 kuluu TK 2 palvelualueeseen. Kneet käynnistyvät nrmaalikäytölle arkipäivinä n ja yö käyttö alkaa n. kl kerrs Tila 304, lukka (P 9) viiknlppuna alipaine ka. 2 Pa ulkilmaan verrattuna muina aikina lievästi alipaineinen IV kneiden käynnistys aiheuttaa selvän alipainepiikin n. kl 6.40 aamulla, jka kestää n. kl 8.40 saakka Tila 307, lukka (P 10)

23 23(28) viiknlppuna alipaine ka. 4 Pa ulkilmaan verrattuna aamupäivällä paine-er sahaa yli- ja alipaineen välillä iltapäivä, ilta ja yö paine-er ka. 5 Pa IV kneiden käynnistys aiheuttaa selvän alipainepiikin n. kl 6.40 aamulla, jka kestää n. kl 8.40 saakka Tila 310, lukka (P 11) viiknlppuna paine-er 0-tasn mlemmin pulin käyttöaikana tila selvästi ylipaineinen ka + 5 Pa ilta ja yö aikaan paine-er ka Pa IV kneiden käynnistys aiheuttaa selvän alipainepiikin n. kl 6.40 aamulla, jka kestää n. kl 8.40 saakka Tila 314, lukka (P 12) viiknlppuna alipaine tasainen ka. - 3,0Pa aamupäivällä tila n ylipaineinen + 3 Pa ulkilmaan verrattuna iltapäivällä tilan muuttuu lievästi 2-4 Pa alipaineiseksi ulkilmaan verrattuna yö ja ilta-aikaan tila lievästi alipaineinen 1,5 Pa IV kneiden käynnistys aiheuttaa selvän alipainepiikin n. kl 6.40 aamulla, jka kestää n. kl 8.40 saakka Tiljen 307, 310 ja 314 paine-erkuvaajat vat hyvin samankaltaisia keskenään. Yöaikaan tilat vat lievästi alipaineisia Kaikki klmannen kerrksen tilat vat saman IV kneen (TK 6) palvelualueella. Kneet käynnistyvät nrmaalikäytölle arkipäivinä n ja yö käyttö alkaa n. kl Yhteenvet paine-ermittausten tulksista Yhtä pikkeusta lukuun ttamatta kaikissa tilissa esiintyi paine-erjen vaihteluita suhteessa ulkilman paineeseen. Mittauskäyristä vitiin havaita, että käytön aikana esiintyi sekä ali- että ylipainetta. Vimakkaimmillaan alipaine n 1. krs tilissa, paikin jpa 20 Pa alipaine. Vimakasta vaihtelua paine-erihin aiheuttavat tiljen käytön mukaan tilakhtaisesti säätyvät ilmanvaihdn säätöpellit sekä aiemmin tehdyt ilmanvaihdn tehstamissäädöt. Ilmanpaineiden vaihteluun vaikuttavat myös tiljen vien ja ikkuniden availu sekä kerrsten välillä liikkuvan hissin aiheuttamat muutkset ilmanpaineessa. Paine-erjen vaihteluun vaikuttavat lisäksi ulkiset lsuhteet, kuten tuuli. Vimakkaan alipaineen vaikutuksesta sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia tai hajuja epätiiveyskhtien kautta rakenteiden sisältä, tuulettuvasta alaphjasta sekä tisista tilista.

24 24(28) 7. PAINE-EROMITTAUKSET TUULETTUVAN ALAPOHJAN JA SISÄTILOJEN VÄLILLÄ Tuulettuvan alaphjan- ja sisätiljen välistä paine-era mitattiin välisenä aikana klmesta mittauspisteestä. Mittauspisteet sijaitsivat alaphjaan jhtavien tarkistusluukkujen khdilla käytävällä, valvntakpissa 128 sekä musiikkilukan 122 varastssa. Mittauspisteet n merkitty paikannuskuvaan, jka n liitteenä 1. Mittauskäyrät vat liitteinä 1-3. Kaikkien mittauspisteiden kuvaajat vat yhteneviä mudltaan, jskin paine-erssa n suuria pikkeamia. Enimmillään alaphjan tuuletustila n ka. 15 Pa ylipaineinen verrattuna sisätilihin. Tilan 122 yhteydessä leva varastn salla paine-er li ka. 15 Pa. Tämä merkittävä paineer li havaittavissa selvänä ilmavutna alaphjasta sisätiljen suuntaan. Itsenäisyyspäivän aikana paine-er pysyi kaikkien mittauspiteiden salla vakina kk IV järjestelmän nrmaalina käyttöaikana. Tämä sittaa selvästi sen, että alaphjan alipaineistus sisätilihin verrattuna ei le riittävä. Sisätiljen paineenvaihtelut vaikuttavat merkittävästi paine-ern sisätiljen ja alaphjan tuuletustilan välillä. Hissin kulku ylös ja alas vaikuttaa hetkelliseen paine-ern n. 10 Pa. Ensimmäisen kerrksen sisätiljen suuri paine-er (alipaine) ulkvaipan yli vaikuttaa saltaan myös paine-ern alaphjarakenteen ja sisätiljen välillä. 8. MERKKIAINEKOKEET Tutkimuksien yhteydessä suritettiin merkkiainekkeita rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtauksien selvittämiseksi. Merkkiainekaasu syötettiin alaphjan ntellaatan nteln sisään alaphjan ryömintätilasta. Merkkiainetta havainnitiin sekä rakennuksen sisä- että ulkpulelta. Merkkiaineen havainninti suritettiin Kim DF110 -merkkiaineen havainnintilaitteella ja merkkiainekaasuna li 5 % vety. Ensimmäinen merkkiaineke (ME 1) suritettiin laskemalla merkkiainekaasua alaphjan nteln tilan 116 alapulelta. Merkkiaineen havainnintilaitteella ei tehty havaintja merkkiainekaasusta rakennuksen sisä- eikä ulkpulelta. Tinen merkkiaineke (ME 2) suritettiin laskemalla merkkiainekaasua alaphjan nteln tilan 113 alapulelta. Rakennuksen ulkpulelta ei havaittu merkkiaineen havainnintilaitteella merkkiainetta. Sisäpulelta havaittiin vähäistä ilmavuta 1. kerrksen tilan 113 nurkassa, tiljen 113 ja 115 välissä sijaitsevan pienryhmätilan 114 nurkasta sekä tilan 115 nurkassa. Merkkiainekkeiden tulsten perusteella vidaan päätellä, että tuulettuvasta alaphjasta sekä betnintellaattjen ntelista n lemassa ilmavutreittejä sisätilihin. Vutkhtien kautta vi sisäilmaan päätyä epäpuhtauksia sekä tuulettuvasta alaphjasta että ksteista ntelista. Merkkiaineen syöttö- ja vutkhdat n merkitty paikannuskuvaan, jka n liitteenä 1. Valkuvat

25 25(28) 54. Merkkiaineen syöttö alaphjassa 55. Merkkiaineen havaintkhta lukassa Merkkiaineen havaintkhta tilassa Merkkiainetta havaittiin lattialistan epätiivistä nurkasta, tila Merkkiaineen havaintkhta lukassa 115

26 26(28) 9. RAKENNUSAIKAINEN LAADUNVARMISTUS Ulkseinärakenteet Khteessa n suritettu rakennuttajan valvntaa ja ulkpulinen kuivausurakitsija n surittanut khteessa ulkseinärakenteen lämmöneristeiden ksteusmittauksia. Lisäksi rakennuttaja n teettänyt ulkpulisella kuivausurakitsijalla lämmöneristekerrksen ksteusmittaukset erikseen. Urakitsijalta ja rakennuttajalta saatujen tietjen mukaan ulkseinärakenteen lämmöneristeen asennuksia ei le tehty vesisateen aikana. Sateen aikana eristystyö n keskeytetty ja eristeiden yläpinta n sujattu muvilla keskeytyksen ajaksi. Eristekerrksen pintakerrksena n tuulensujavilla, jnka pinta n sujattu hyvin vettä sietävällä tuulensujakalvlla. Tämä kalv päästää mlekyylimutisen(vesihöyryn) ksteuden helpsti läpi. Osa julkisivu töistä n tehty sääsujattuna. Urakitsijalta ja rakennuttajalta saatujen tietjen mukaan kaikki eristeasennukset n katselmitu ennen muuraustöiden alittamista. Tässä katselmuksessa havaitut märät eristeet n vaihdettu ennen muuraustyön surittamista. Myös katselmuksien yhteydessä n annettu hjeita sujausten parantamisesta ja krjaamisesta. Ulkseinärakenteen lämmöneristeestä n tehty muuraustyön valmistumisen jälkeen tehty ksteusmittaukset. Ensimmäiset mittaukset n tehty Cram Oy:n timesta Rakennuttaja n teettänyt vertailumittaukset E-S Kuivaus Oy:llä Ulkseinärakenteen lämmöneristeen ksteusmittauspisteitä n Cram Oy:n surittamissa mittauksissa llut kaikkiaan 18 kpl. Mittauspisteet vat ympäri rakennusta ja määrältään riittävät. Mittaustulksissa yhdessä mittauspisteessä havaittiin selvästi ulkilmaa krkeampi ksteuden RH% pitisuus. Tämä mittauspiste sijittui kaakkis-sivulle, väestösujan khdalle. Tämä krkeampi ksteuspitisuus vi lla peräisin väestösujan massiivisten betnirakenteiden hitaammasta kuivamisesta. Rakennuttajan referenssimittauksissa havaittiin ulkilman ksteudesta krkeampia ksteuspitisuuksia klmessa mittauspisteessä. Nämä kaikki mittauspisteet sijittuvat samalle alueelle kuin Cram Oy:n tekemässä mittauksessa havaittiin khnnutta ksteuspitisuutta ulkseinärakenteen lämmöneristeessä (kaakkis-sivu). Ala- ja väliphjarakenteet Rakennuksen rakenteet vat pääsin elementtirakenteisia. Valitusta tutantmenetelmästä jhtuen rakennuksen runkvaiheen työt n tehty ilman sääsujausta. Tästä jhtuen ala- ja väliphjan ntellaatastn päälle n saattanut rakennusaikana päästä sadevettä. Ontellaattihin n elementtitehtaalla prattu vedenpistreiät. Reiät vat laattjen päädyissä, n. 600 mm etäisyydellä päästä. Näitä reikiä n urakitsijalta ja valvnnalta saatujen tietjen mukaan avattu myös työmaalla. Reikien avaaminen työmaalla n nrmaalia laadunvarmistusta. Avaamista n saatujen tietjen mukaan tehty useita kertja rakennusaikana. Ala- ja väliphjarakenteille n tehty rakennuttajalta ja urakitsijalta saatujen tietjen mukaan kattavat ksteusmittaukset ennen kuin lattiapinnitteet n asennettu. Näiden tietjen mukaan pinnitteita ei le asennettu rakenteille, jtka eivät le täyttäneet yleisesti hyväksyttyjä/tunnettuja/materiaalivalmistajien asettamia vaatimuksia.

27 27(28) 10. YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA Tutkimuksissa havaittiin ja mitattiin krkeita suhteellisia ksteuspitisuuksia muvimattjen alta sekä ntellaattjen ntelista. Ksteus n tdennäköisesti ntelihin jäänyttä rakennusaikaista ksteutta. Krkeat ksteuspitisuudet vivat aiheuttaa rakennusmateriaaleista kemiallisia (VOC) päästöjä. Pidemmällä aikavälillä lsuhteiden jatkuessa pikkeuksellisen ksteina myös mikrbivauriiden mahdllisuus rakenteissa kasvaa. Tilissa esiintyi tutkimusajakhtina vimakkaita paine-erja sekä ulk-, alaphja- että sisätiljen välillä. Tilissa havaittiin myös erilaisia rakenteiden epätiiveyskhtia, jiden kautta sisäilmaan vi päätyä sekä kuitumaisia, mikrbiperäisiä ja kemiallisia epäpuhtauksia tai hajuja. Vimakkaat paine-ert tehstavat epätiiveyskhtien kautta tapahtuvaa ilmavuta ja samalla myös mahdllisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Sisäilman epäpuhtauksille altistuminen vi aiheuttaa tilissa leskeleville terveysireilua. 11. JATKOTUTKIMUKSET Tehtyjen tutkimusten ja tarkastusten perusteella susittelemme jatktutkimuksia seuraavasti: - ntellaattjen nteliden (ala-, väli- ja yläphjat) RH% ksteusmittaukset kattavasti kk kiinteistön alueella - tilissa havaittujen pikkeuksellisten muvimattjen alaisten ksteuspitisuuksien tarkempi selvittäminen 1. kerrksessa näytepalamittauksena ja muissa kerrksissa prareikämittauksina 12. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tehtyjen tutkimusten ja mittausten perusteella susittelemme seuraavia timenpiteitä: - alaphjan ntellaattjen vedenpistreikien suurentaminen kk laatastn alueella - märkien/ksteiden nteliden kuivatus - lukan 313 yläphjarakenteen ksteusvauriituneiden pintarakenteiden pist ja uusiminen - puutteellisesti tiivistettyjen ja avimien rakenneliittymien tiivistäminen (uuden- ja vanhanpulen liittymäkhdat, alumiini-ikkunaelementtien liitskhdat, alumiini-ikkunaelementtien vutkhdat, alakattjen yläpuliset epätiiveyskhdat) - alakattjen yläpulisten tiljen kanavien ym. rakenteiden pintjen puhdistaminen - alakattjen yläpulisten tiljen tarkastaminen kattavasti kk kiinteistön alueella - ilmanvaihdn uudelleen säätäminen ja tasapainttaminen - IV -knehuneen ja 3. kerrksen tiljen paine-ern säätäminen niin, että knehuneesta ei virtaa ilmaa käytävä ja lukkatiljen suuntaan - IV -knehuneen ja 3. kerrksen käytävän välisen ven tiivistäminen - IV -knehuneen vutavan putkiliitksen krjaaminen - IV -knehuneen käyttäminen varasttilana lpetettava - prrashuneen ensimmäisen kerrksessa tasanteen akustiikkalevyjen jäänteet pistettava - yläphjan aluskatteiden läpivientien tiivistäminen

28 28(28) - skkelielementin varassa levien vesipeltien muutkset niin, että vesipeltien alapulinen tuulettuminen timii - tiilimuurauksen tuuletusaukkjen lisääminen niin, että niitä n myös alimmassa tiilirivissä - vesikatn IV laatikkjen läpivientien krjaukset niin, että vettä ei lammikidu ulspuhallushajittajien juureen vaihtehtisesti seuraava menettely: hult-hjelmaan merkintä juurikittausten tarkistamisesta vähintään 2x vudessa aina kun havaitaan vutava liits, niin laatikn kansi muutetaan siten, että lammikitumista ei pääse tapahtumaan Lappeenrannassa Wise Grup Finland Oy Tapani Milanen ryhmäpäällikkö, krjausrakentaminen rakennusterveysasiantuntija, rkm VTT-C Jhanna Tamminen asiantuntija, krjausrakentaminen ympäristöteknlgian insinööri (AMK) LIITTEET liitteet 1-3 paikannuspiirustus liitteet 4 18 paine-er kuvaajat

29 V3 AP 7 V2 AP 6 P2 AP 5 AP 4 ME 2 ME 1 V4 Tilanumert tiljen vista AP 3 P P1 Paine-er ulkvaipan yli P2 Paine-er tuulettuvan alaphjan ja 1. kerriksen välillä ME 1 Merkkiaineen syöttökhta alaphjassa Merkkiaineen havaint khdat V1 AP 2 AP 1 P 14 AP 8 AP 1 P 15 P4 122 Liikuntasali P P1 V1 Ksteusmittaus, viilt Ksteusmittaus, puikk alaphjan ntel

30 Tilanumert tiljen vista Paine-er ulkvaipan yli

31 Tilanumert tiljen vista Paine-er ulkvaipan yli Ksteusmittaus, viilt 314 Ksteusmittaus, prareikä katt-ntelt

32 Paine-er, käytävä/alaphja Paine-ermittaus 3 2 Paine-er (Pa) C:\Users\jta\Dcuments\Paine-ermittaus käytävä alaphja.ttd marras julu julu julu julu 2017

33 Paine-er, musiikkilukan varast/alaphja Paine-er 1 Paine-er (Pa) C:\Users\jta\Desktp\Paine-ert\ musiikkilukan varast alaphja.ttd marras julu julu julu julu 2017

34 Paine-er, valvm/alaphja Paine-er Paine-er (Pa) C:\Users\jta\Desktp\Paine-ert\ valvm alaphja.ttd marras julu julu julu julu 2017

35 Paine-er 10 Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 101.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

36 Paine-ermittaus Paine-er Paine-ermittaus 10 Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 112.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

37 Paine-er 10 Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 116.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

38 Paine-er 4 Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 122.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

39 Paine-ermittaus Paine-er Paine-ermittaus 60 Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 205.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

40 Paine-er 25 Paine-er (pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 208.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

41 Paine-er Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 214.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

42 Paine-er Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 215.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

43 Paine-er 2 Paine-er (Pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 304.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

44 Paine-er 20 Paine-er (pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 307.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

45 Paine-er Paine-er (pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 310.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017

46 Paine-er 15 Paine-er (pa) C:\Users\tmi\Dcuments\Olsuhdemittaukset\Harjurinne\ krs 314.ttd marras marras marras marras marras marras marras 2017