Toimitukselta. Ajatuksia antroposofisen lääketieteen päiviltä. Elina Kilpiö

Transkriptio

1 1 2 Toimitukselta Elina Kilpiö Elämme nyt adventin ja joulun aikaa. Yhä vaikeampi tuntuu olevan irrottautua arjen kiireistä vähäksikään aikaa ja suunnata katsettaan kulttuurimme suurimman juhlan viettoon. Viime joulun luonnonkatastrofit näyttivät sen, miten yhteisessä maailmassa elämme. Yhtäkkiä toiselle puolen maapalloa sijoittuvat tapahtumat muuttavat monen läheisemme elämän täällä Suomessa. Eikä maailmanlaajuisia tapahtumia tarvitse aina lähteä kaukaa hakemaan. Tänä syksynä lehdet ovat jatkuvasti kirjoittaneet lintuinfluessasta. Myös Goetheanum-lehti tarttui tähän ajankohtaiseen aiheeseen numerossaan 45/2005. Tuttuun tapaan näin vuoden viimeisen lehden välissä on maksukaavake ensi vuoden jäsenmaksua varten. Ole hyvä ja maksa jäsenmaksusi eräpäivään mennessä, niin varmistat lehden tulon myös ensi vuonna. Tässä lehdessä käsitellään pääasiassa vuosikokouksen yhteydessä esiin tulleita asioita. Vuosikokouksessa esitettiin lehden toimituskunnalle toive uuden palstan perustamisesta. Me tartuimme asiaan heti, vaikkakin palsta vielä tällä kertaa on tyhjä: se odottaa kysymyksiä lukijoiltamme. Toivottavasti saamme vastattavaa jo kevään lehteen! Ajatuksia antroposofisen lääketieteen päiviltä lääkäri Reijo Kurppa Antroposofisen lääketieteen yhdistyksen vuosipäivät järjestettiin tänä vuonna lauantaina 12. marraskuuta Helsingissä Marjatta-koululla. Päivä alkoi lyhyellä kahvihetkellä pitkämatkalaisia ajatellen. Varsinaisen ohjelman aloitti lastenneurologian erikoislääkäri Seija Zimmermann esitelmällään elämää kantavista rytmeistä. Esitelmä oli Seijan hienolle lähestymistavalle uskollinen pitäytyen tiiviisti konkreettisessa, jokaiselle ihmiselle tutussa havainto- ja kokemusmaailmassa. Lastenlääkärinä hän lähti liikkeelle pienestä vastasyntyneestä piirtäen laajan kaaren aina aikuisen ihmisen elämänhallinnan peruspilareihin. Tämä oli aihe, jonka suhteen toivottiin välittömästi kuulijakunnan puolelta jotain mustaa valkoiselle, koska ilmiöiden ja perusfysiologian tarkastelu esityksen puitteissa antoi niin selkeän pohjan monille hyville neuvoille, joita ihmiset eivät osaa ottaa vakavasti. Ehkä tämä on yksi puoli, johon muutoinkin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Nykyajan ihminenhän tukahdutetaan hyviin neuvoihin, mutta voidakseen oivaltaa niiden merkityksen hän tarvitsee eväitä omakohtaisen ajattelun ja oivalluksen tueksi.

2 3 4 Aamupäivän toisen osion muodosti Circlumfarmasian esittäytyminen. Hakaniemen apteekin apteekkari Onerva Pekkonen ja proviisori Sini Vahervuori olivat molemmat paikalla ja saatoimme ilolla todeta tämän mutkattoman ja ilolla asiaan paneutuvan kaksikon ottaneen Weledan maahantuonnin ja edustamisen Suomessa luotettavan tuntuisesti omiin käsiinsä. Onerva Pekkonen aloitti lyhyellä ja hersyvällä kuvauksella Hakaniemen apteekin vaiheista. Kuinka se oli perustettu 1887 Kallion kaupunginosan tuntumaan (pahamaineisemmalle puolen puista Pitkääsiltaa, jota kukaan itseään kunnioittava kaupunkilainen ei vapaaehtoisesti ylittänyt). Kallio oli tuolloin kulkutaudeille ja sataman myötä prostituutiolle otollista aluetta. - Yksilön herääminen kantamaan vastuuta omasta terveydestään ja itselleen oikeaksi katsomastaan hoitomuodosta - Potilaille omat seminaaripäivät - Lehteen kysymys- ja vastauspalsta Hyvän salaattilounaan jälkeen pidettiin vuosikokous. Uuden hallituksen kokoonpano: Anja Lehtonen, Kirsi Laine- Wager, Jaana Rahijärvi ja Reijo Kurppa. Kiitos osanotosta! (Jopa elämänmyönteisyyttä huokuva sairaanhoitaja Soffi Wetterhoff Ahvenanmaalta oli jälleen paikalla.) Onerva kertoi oman tiensä apteekkariksi kyseiseen apteekkiin ja kokemuksista, jotka herättivät hänet huomaamaan lääkkeellisen hoidon koko kirjon. Tämä sai hänet kouluttautumaan homeopaatiksi voidakseen tarkemmin ymmärtää mitä apteekkarina myy. Toisena visiona oli luoda eurooppalainen apteekki. Sini Vahervuori kuvasi konkreettisen liikkeellelähdön lääkkeiden tuonnissa, jossa suurena apuna on hänen sujuva saksankielen taitonsa, sillä hän on asunut pitkään Sveitsissä. Tämän kautta päädyimme laajaan keskusteluun nykytilanteesta ja vastikään tehdystä uudesta lääkelaista. Kiitän vilkkaasta ja elävästä, tärkeitä asioita kosketelleesta keskustelusta, jota en saata toistaa, mutta pari asiaa on jäänyt elävästi mieleen:

3 5 6 Rytmien olemus ja merkitys terveydelle lastenneurologi Seija Zimmermann Artikkeli pohjautuu esitelmään, joka pidettiin Alyn järjestämillä lääketieteen päivillä Rinnekodin ylilääkäri Markku Partinen valittiin äskettäin kansainvälisen unilääketiedejärjestön johtoon. Hän on pari vuosikymmentä sitten tuonut unitutkimuksen Suomeen ja jatkaa tutkimustyötä edelleen. Partinen on halunnut herättää keskustelua terveen unen tärkeydestä ja unettomuuden oikeasta hoidosta. Varsinkin unettomuuden hoitoon käytetään paljon lääkkeitä. Partisen mukaan lääketieteelliset menetelmät eivät kuitenkaan auta siihen ongelmaan, että ihmiset nukkuvat liian vähän ja kärsivät jatkuvasta univajeesta. Ymmärrys riittävän unen merkityksestä elimistön hyvinvoinnille on hämärtynyt. Tutkimusten mukaan sekä aikuiset että lapset nukkuvat joka yö keskimäärin 1-2 tuntia liian vähän. Koululaisetkin menevät nukkumaan aikaisintaan klo 22, vaikka aamulla olisi noustava varhain. Vähän isommat voivat valvoa vaikka läpi yön. Pitkään jatkunut riittämätön yöuni vaikuttaa luonnollisesti päivän vireystilaan, sillä nukkumisen ja valveillaolon sopiva vuorottelu on yksi elämän perusrytmeistä. Luonnollisen perusrytmin mukaan yöllä nukutaan ja päivällä ollaan hereillä. Rytmi on siis sidoksissa ulkoiseen vuorokausivaihteluun. Tämän vaihtelun merkitystä elimistössä tutkii kronobiologia. Tutkimuksissa havaitaan esimerkiksi, että maksa aktivoituu kello 3-4 aamuyöllä ja on lepotilassa illalla. Toisaalta elimistön vireystila väistämättä laskee aamuyön tunteina. Tämä on otollista aikaa inhimillisestä erehdyksestä johtuville onnettomuuksille, joiden seuraukset voivat olla hyvin laajoja, kuten esimerkiksi Tsernobylin voimalaonnettomuudessa tai öljytankkeri Exxon Valdezin karilleajossa. Onnettomuuksien syynä ei ollut nukahtaminen. Ulkoisesta vuorokausirytmistä johtuen elimistö vain ei aamuyöllä pysty yhtä tehokkaaseen suoritukseen kuin päivällä. Monet elimistön hyvinvointia kartoittavat menetelmät mittaavat suoraan rytmisen järjestelmän toimintaa, vaikka yleensä ei tulla ajatelleeksi, mistä on kyse. Jo heti elämän alusta lähtien vastasyntyneen vauvan vointia seurataan parhaiten tiettyjä rytmisiä toimintoja tarkkailemalla. Sydämen sykettä ja hengitystiheyttä lasketaan. Myös virtsauksen ja suolen toiminnan käynnistyminen huomioidaan. Kun rytminen järjestelmä toimii normaalisti, vauva voi hyvin. Ei pidä silti unohtaa, että kun vauva ennen syntymäänsä oli yhteydessä ulkomaailmaan äidin kautta, syntymän jälkeen yhteys on välitön. Vastasyntynyt tarvitsee ulkoista huolenpitoa ja hoivaa. Esimerkiksi lämpötila laskee hyvin nopeasti, ellei vauvan ympärillä ole riittävästi lämmintä vaatetta. Ilman ympäristön huolehtimista vauva ei tule toimeen. Normaali huolenpito takaa suoraan sen, että terveen vauvan hengityksen ja pulssin rytmi on oikea. Yleensä yhtä helposti ei löydetä oikeaa rytmiä syömisen ja unen vaihtelulle. Usein kuulee sanottavan, että vauvan on annettava löytää itselleen sopivin rytmi, mutta onkohan tämä sittenkään paras tapa. Kyse kun ei oikeastaan ole pelkästään vauvasta, vaan tämä rytmi määrittää myös toisen ihmisen, äidin, päivää. Paras rytmi on selkeä ja sopii molemmille. Vauva voi herätä tai itkeä muunkin syyn kuin nälän takia, ja liian lyhyet syöttövälit helposti sekoittavat koko päivärytmin.

4 7 8 Monet nuoret perheet ottavat vauvan mukaan kaikkialle, esimerkiksi ostoskeskuksiin. Silloin on unohdettu vauvan erityislaatu sekä se, että vauva on pelkkää aistinelintä, myös nukkuessaan. Päivärytmin jatkuva epäsäännöllisyys ja unohtunut ulkomaailman vaikutuksilta suojaaminen tulee myöhemmin esiin erilaisina ongelmina. Lapset reagoivat eri tavoin, esimerkiksi allergisoituvat tai saavat psyykkisiä oireita. Yhteistä hoitokeinoille on se, että lapselle täytyy asettaa jollain tavalla hyvin määrätyt, tiukat rajoitukset. Pieni vauva tai vähän isompi lapsikin poikkeaa monessa suhteessa aikuisesta, myös rytmiseltä olemukseltaan. Esimerkiksi vastasyntyneen sydän lyö noin 150 kertaa minuutissa. Hengityskin on paljon tiheämpää kuin aikuisella, kertaa/min. ja sen lisäksi hyvin epäsäännöllistä: välillä vauva hengittää hyvin tiheästi ja pitää sitten pitkän tauon. Verenpaine on noin 40/20. Nämä lukemat jotka vauvalla ovat normaalit, merkitsisivät aikuisella tajuttomuutta. Aikuisella pulssin ja hengityksen suhde on 4:1. Muutos aikuismaiseen sydämen ja hengityksen rytmiin tapahtuu 9-12 vuoden iässä. Muutos näkyy myös fyysisellä tasolla. Lapsen sydän siirtyy hieman akselinsa suuntaisesti, muutos on hyvin pieni mutta kuitenkin tutkimuksissa havaittava. Käyttäytymisessä tämä voi tulla esille siten, että lapsi näkee painajaisia. Tämä on aivan normaalia ja menee ohi, kun elimistö löytää tasapainon. Paljon ongelmallisempia ovat koululaisten univaikeudet ja virheellinen päivärytmi. Myöhäinen nukkumaanmeno ja lyhyt yöuni takaavat sen, että aamupalalla ei ruoka maistu. Iltaisin syödään ja napostellaan pitkin aikaa, eikä ruoansulatus käsittele myöhäistä iltapalaa loppuun ennen kuin seuraavan aamupäivän aikana. Koulun ruokalassa sitten lapset voivat itse valita, mitä syövät ja monet ottavat vain pienen annoksen, vaikka- pa puolikkaan pinaattilettua. Iltapäivän väsymystä korjataan sokeripitoisilla virvoitusjuomilla ja makeisilla. Suurin osa ravinnosta saadaan iltaisin eikä päivällä lounasaikaan. Vääristynyt päivärytmi koskee harvoin pelkästään perheen lapsia. Yleensä myös vanhemmat nukkuvat liian vähän, syövät vaatimattoman aamupalan ja herkuttelevat iltaisin. Aina ei kyse ole ihmisen omista valinnoista. Esimerkiksi Suomessa tehdään paljon vuorotyötä, enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Monet nuorten tapahtumat alkavat hyvin myöhään, usein lähellä puolta yötä. Vaikka eläisimme hyvin epäsäännöllisesti, tulemme pitkän aikaa melko hyvin toimeen sairastumatta. Taustalla on vegetatiivinen hermosto, jonka avulla pystymme joustamaan äärirajoille saakka pitkäänkin. Kun joustonvara on kokonaan käytetty, seuraa kokonaisvaltainen romahdus, burn out. Viimeistään silloin on puututtava tilanteeseen ja muutettava elämäntapaa. Luonnollinen päivärytmi on tietoisesti itse luotava, sillä nykypäivänä se ei tarjoudu valmiina. Rytmin korjaaminen ei tapahdu parissa päivässä, vaan muutokseen tarvitaan useita viikkoja. Sopiva aika on esimerkiksi kuusi viikkoa. Tässä ajassa ruokailu- ja unirytmi saadaan normaaliksi, sisäelinten vuorokausirytmiä vastaavaksi. Perustaltaan ohjelma on hyvin yksinkertainen. Yöunen tulee olla riittävän pitkä. Aamupalalla ja lounaalla syödään hyvin, iltaisin syödään kevyesti eikä napostella lainkaan. Joskus tarvitaan lisäksi joitakin valmisteita esim. Valeriana-uutetta helpottamaan nukahtamista, tai vastaanottotilanteessa antroposofinen lääkäri valitsee tarvittavat hoidot kokonaiskuvan mukaan. Parantuneen vuorokausirytmin vaikutukset tuntuvat suorastaan hämmästyttävän monella elämänalueella. On vain muistettava, että alkuviikkojen jälkeen on tarkoitus jatkaa löydetyn rytmin mukaisesti. Alkuun muutos vaatii totuttelua, mutta ajan mittaan se kyllä on moninkertaisesti vaivan arvoinen.

5 9 10 Jouluruusu Helleborus niger Elina Kilpiö Sata vuotta sitten yksi tunnetuimpia joulukukkia oli jouluruusu. Monen vuosikymmenen ajan sitä on tuskin kukkakaupoista saanut, mutta näyttää siltä, että se viime vuosina on kokenut renessanssin. Kasvina jouluruusu on siitä erikoinen, että sen luonnollinen kukinta-aika on vuodenkierron pimeintä aikaa, marrasjoulukuussa. Jos talvet Suomessa tällaisina jatkuvat, niin pian voimme poimia joulukukat omasta puutarhastamme. Normaalisti talvikukinta onnistuu vähän etelämpänä, esim. Etelä- Ruotsissa. Toki kasvin talvehtimaan saa Suomessakin hyvillä kasvupaikoilla, mutta silloin kukinta siirtyy kevääseen, lumen sulamisen aikaan. Jos nyt joulupöytää koristaa ruukkuun istutettu jouluruusu, niin se kannattaa ilman muuta keväällä istuttaa ulos. Parhaiten se viihtyy puolivarjossa, ei märässä, kompostilla parannetussa maassa ja pakkasia varten se tarvitsee talvisuojauksen. Mikään lasten leikkipaikan peruskasvi jouluruusu ei ole, sillä se on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Nimestään huolimatta se ei kuulu lainkaan ruusukasveihin vaan leinikkeihin, joissa on monia muitakin myrkyllisiä kasveja. Jouluruusu onkin ikiaikoja ollut tunnettu lääkekasvi. Moneen käyttötarkoitukseen antaa viitteitä kukan olemus. Jo kukinta-aika on epätavallinen, lisäksi kukkivat kukat säilyvät erityisen pitkään ja kuihtuvat hitaasti. Itse asiassa kukka näyttää hehkeämmältä ja vitaalimmalta kuin se oikeasti onkaan, sillä kukan verholehdet näyttävät terälehdiltä ja luovat vaikutel- man pitkästä kukoistusajasta. Ikuinen nuoruus onkin huijausta, leikittelyä. Muinaiset kreikkalaiset käyttivät kasvia mielisairauksien hoitoon ja tunnettu onkin sanaparsi, jossa typeriä ajatuksia esittäneelle ehdotettiin käyntiä Antikyrassa, missä parantavaa jouluruusua kasvoi runsain määrin. Aikojen kuluessa jouluruususta saatavalla lääkeaineella on hoidettu hyvin monia muitakin sairauksia, esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa ja kuukautisvaivoja. Tällä merkillisellä, keskellä talvea kukkaan puhkeavalla kasvilla on katsottu lääkkeellisen vaikutuksen lisäksi olevan myös salaperäistä voimaa. Esimerkiksi roomalainen virkamies Plinius kertoo, että ennen kasvin keruuta on hyvä syödä valkosipulia, koska se auttaa vaaroja vastaan. Miekalla on syytä piirtää ensin ympyrä kasvin ympärille ja juuria kaivettaessa on rukoiltava jumalia ja samalla pidettävä silmällä ettei taivaalla lentele kotkia. Näin siksi, että juurten kaivaja kuolee vuoden sisällä, jos kotka huomaa hänet kesken työn. Jouluruusun ylimaalliset vaikutukset näkyvät muissakin kertomuksissa. Selma Lagerlöfin legendassa rosvoperheen jouluöinen paratiisi katosi, kun munkkiveli kirosi puutarhan. Tämän seurauksena Hannu-apotti menetti henkensä, mutta sai pelastettua jouluruusun juurakon, joka istutettiin luostarin puutarhaan. Jouluruusu on tarinan mukaan ensimmäisen kerran puhjennut kukkaan talvella silloin, kun Jeesus syntyi. Pieni paimentyttö oli matkalla seimen ääreen. Hän kulki itkien, sillä hänellä ei ollut mitään lahjaa Jeesuslapselle. Kun enkeli tämän näki, hän antoi tämän maahan pudonneisiin kyyneliin kasvaa kukkivia jouluruusuja. Nämä tyttö sitten poimi lahjaksi Jeesukselle.

6 11 Kertomus ihmeellisestä kukasta on vuosisatojen kuluessa siirtynyt myös virsikirjaamme. Nykyinen virsi 23 on Anna-Maija Raittilan suomentama: On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut. On pyhä kirja suuren sen ihmeen kertonut. Tuo kukka suloinen valaisee talviyötä keskellä pakkasen. Näin ruusun pyhyydestä soi sana Jesajan: Hän syntyy neitsyestä, Messias Jumalan. On Herra armossaan sen ihmeen meille luonut ja tullut päälle maan. Lähteenä Töringe, Sanna: Historier om blommor : Myter, litteratur, trädgårdshistoria & odling Laki lääkelain muuttamisesta lääkäri Reijo Kurppa 12 Toisin kun vuonna 1993, jolloin saatoimme aktiivisesti seurata ja tuoda esiin oma näkemyksemme silloiseen lääkelain muutokseen, saatoimme nyt tietyssä epävarmuudessa ihmetellä mitä on tapahtumassa. Tiesimme, että direktiivi tulisi implementoida lokakuun loppuun mennessä Suomen lääkelakiin. Keväällä viranomainen ei ollut halukas vuoropuheluun ja juuri loma-ajan kynnyksellä saimme käsiimme kirjeen, jossa meiltä pyydettiin kannanottoa uuteen lakiehdotukseen. Kyseinen kannanotto tuli jättää välittömästi loma-ajan jälkeen elokuun alkupäivinä (kiitos Seija ja Peter Zimmermannin, jotka laativat hyvän ja selkeän kannanoton). Sitten tuli hiljaisuus. Yllättäen saimme Belgiasta tiedon, että on ollut esillä lääkelaki, jossa puhutaan homeopatiasta. Kyse oli laista lääkelain muuttamiseksi, uudesta laista, joka oli juuri vahvistettu. Laista oli poistettu se mikä oli meitä rauhoittanut 90-luvulla: termi antroposofinen valmiste. Tämä termi esiintyi enää vain uudessa johdannossa, mutta lakitekstistä se oli poistettu. Jonkin aikaa vallitsi epätietoisuus lääkkeidemme kohtalosta. Ilmeisesti tarkoituksella pidetyn työrauhan aikana emme voineet asiantuntijoina ilmaista näkemyksiämme ja yllätyimme, kun tajusimme kuinka suuria muutoksia oli tehty. Lääkelaitos avasi sanaisen arkkunsa ja juuri vuosikokouksen alla saimme selvityksen lain muutoksen merkityksestä, joka myöhemmin ilmaantuikin selkokielisenä Lääkelaitoksen kotisivuille nimellä Lääkevalmisteiden myyntiluvan ja rekiste-

7 13 14 röinnin hakeminen ja ylläpitäminen. Määräys 4/ Dnro 1034/01/2005. Käsitettä antroposofinen lääke ei ollut otettu lakitekstiin, koska sillä ei ollut direktiivissä määritelmää ja sen vuoksi se oli johdannossa siirretty homeopatia käsitteen alle. Vaikka antroposofista valmistetta ei esiinny enää lakitekstissä, niin kuitenkin se on mukana Lääkelaitoksen määräyksessä. Entiset antroposofiset valmisteet tulevat edelleenkin olemaan antroposofisia rekisteröitäviä valmisteita (D4 ja sitä korkeammat potenssit). Rohdos-sana poistettiin lakitekstistä ja määräyksestä ja sen tilalla on kaksi uutta käsitettä: Kasvirohdosvalmiste (= herbal medicinal products, herbal substance ja herbal preparation) Perinteinen kasvirohdosvalmiste (= traditional use) Aiemmin antroposofisina rohdoksina rekisteröidyt alle D4 laimennokset ja kantaliuokset, kuten myös mistelivalmisteet, tulevat ilmeisimmin kuitenkin jatkossa kulumaan ryhmään homeopaattiset ja antroposofiset myyntiluvan tarvitsevat valmisteet. Suurta muutosta ei tapahtunut käytännössä toistaiseksi, mutta lakitekstistä katosi jotain olennaista. Reilun 10 vuoden työn tuloksena on juuri ilmestynyt antroposofinen farmakopea, joka ilmeisesti alkuun on saatavana vain saksankielisenä. Konventionaalisista lääkkeistä farmakopea on ollut käytössä jo hyvin pitkään ja monet kannanotot ovat perustuneet juuri siihen. Ehkä direktiivin seuraavassa päivityksessä voimme oman farmakopeamme pohjalta uudel- leen nostaa antroposofisen lääketieteen oman identiteetin näkyviin taas myös lakitekstissä. Vielä kirjoittamatonta ja epävarmaa on, kuinka nyt myyntiluvan tarvitsevat valmisteet (ent. rohdokset) selviävät tullessaan myyntiluvan uudistamisen kohtaan. Vuoden 2007 loppuun asti ne on toistaiseksi turvattu. Määräaikaisen kulutukseen luovuttamisluvan alaiset valmisteet luovat kolmannen ja merkittävän ryhmän apteekista reseptillä saatavia antroposofisia valmisteita. Niitä ei ole rekisteröity eikä niillä ole myyntilupaa, vaan ne on määräaikaisesti saatu apteekkeihin erikseen neuvotellen aina vuodeksi kerrallaan. Tämä ryhmä on täysin vailla suojaa ja se muodostaa kuitenkin tärkeän osan potilaiden tarvitsemista lääkkeistä. Toivomme, että ponnistelut tuottavat hedelmää ja Weledan ja Walan puolella tehdään vahvasti töitä, jotta jatkossa voitaisiin tuottaa yhä lisääntyvät viranomaisten vaatimat dokumentit näiden lääkkeiden laadun, tehon ja turvallisuuden suhteen. Toisaalta muistamme, mihin jäsenistömme pystyi yli 10 vuotta sitten, kun menetimme Meilahden apteekin lopettamisen myötä paljon ja lääkkeiden saanti oli vaarassa. Kahden viikon kuluessa saimme koottua yllättävät liki 4500 nimeä vietäväksi potilaiden vetoomuksena lääkkeiden puolesta ja potilaan oikeus valita hoitomuotonsa sai ilmauksensa. Tämän vetoomuksen seurauksena lääkärit saattoivat paljolti vapautua yksittäisten erityislupahakemusten kirjoittamiselta ja meille myönnettiin tietty määrä lääkkeitä määräaikaisen kulutuksen luovuttamisluvan alaisuuteen. Lääkelaki on saatavilla internetistä : Finlex>>Lainsäädäntö>>Säädökset alkuperäisinä>>2005>> 853/2005

8 15 16 Lapsen kroonisesta sairaudesta - diabetes farmaseutti Eeva-Liisa Pesonen Osallistuin marraskuussa Helsingissä Farmasian Päivien astma- ja diabetesluentoihin (1). Koetin arvioida asiantuntijoiden ja tutkijoiden esittelemiä uusia tietoja näistä sairauksista. Luennot keskittyivät lääkitykseen ja sen vaatimaan neuvontaan apteekeissa. Tältä pohjalta minulle nousi kysymyksiä lapsen kroonisesta sairaudesta ja sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Antroposofinen lääketiede voi mielestäni olla apuna uusien näkökulmien avaamiseen tutkimuksissa ja hoitosuosituksissa. Olisipa Suomen neuvoloilla mahdollisuus käyttää antroposofista lääkäriä tai sairaanhoitajaa vanhempien niin halutessa. Raskauden edetessä vanhemmat miettivät tulevaisuutta. Sujuuko lapsen syntymä odotusten mukaisesti? Onko lapsi terve? Hyvän neuvola- ja sairaalaverkoston ansiosta synnytys sujuu lähes aina odotetusti ja onnellisesti. Valtaosa syntyvistä lapsista on terveitä. Vastasyntyneiden hoito on hyvää ja usein viimeisimpien tutkimustulosten mukaista. Nuoria perheitä tuetaan ja lapsen kehitystä seurataan neuvoloiden kautta. Ensin vanhemmilla on tuleva ihmisyksilö pienenä avuttomana käärönä. Vastasyntyneestä tulee vauva. Sitten lapsi nousee pystyyn, alkaa puhua ja leikkii. Myöhemmin hänestä tulee koululainen, yläluokkalainen ja lopulta aikuinen. Kaikki kehitysvaiheet vaativat paljon vanhemmilta. Joskus käy niin, että lapselle puhkeaa pysyvä sairaus. Silloin elämä vaatii ja odottaa vanhemmilta vielä enemmän. Onneksi yhteiskunnassamme on tukiverkkoja. Monen perheen perus- turvana ovat isovanhemmat, sedät, tädit, kummit ja naapurit. Elämän erikoistilanteissa yllättävän tärkeitä tukijoita ovat kollegat eli perheet, joilla on sama haaste. On mahdollisuus jakaa kokemuksia toisten kanssa. Eräs kroonisista sairauksista lapsella on diabetes, sokeritauti. Sen ilmaantuessa koko perhe joutuu omaksumaan nopeasti uutta tietoa ja soveltamaan sitä jokapäiväiseen elämään. Diabetes mellitus-sairaudet (DM) ilmenevät ihmiselimistössä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöinä. Ruokana nautitut hiilihydraatit muuttuvat aineenvaihdunnassa glukooseiksi, pienimolekyylisiksi rypälesokereiksi, millaisina ne kulkevat elimistössä ja varastoituvat maksaan glukoosiketjuina. Hiilihydraattipitoisen ravinnon jälkeen veren glukoosipitoisuus kasvaa. Haiman Langerhansin saarekkeiden beetasolut erittävät insuliinihormonia, joka säätelee glukoosin liikkumista elimistössä sekä näin mm. veren glukoosipitoisuutta ja joka estää maksan glukoosivarastojen purkautumista. Sairaudet jaetaan yleensä tyyppeihin 1 ja 2: DM1 : insuliininpuutosdiabetes, joka esiintyy pääasiassa lapsilla ja nuorilla aikuisilla, DM2 : monimuotoinen diabetes, jota on tavallisesti aikuisilla ja vanhemmilla ihmisillä. Suomessa on maailman korkein todennäköisyys väestössä sille, että alle 16-vuotias lapsi tai nuori saa DM1:n, tyypin 1 diabeteksen. Positiivinen puoli asiassa on se, että Suomen diabetestutkimus on huippuluokkaa maailmassa. Diabetesasiantuntijoita on kaikissa sairaanhoitopiireissä. Suomalaiset tietävät taudin olemassaolon. Diabetestä kohtaan on täällä suuri ymmärrys, vaikka kukaan ei varmasti toivo sitä omalle lapselleen.

9 17 18 DM1 kehittyy usein autoimmuunitietä elimistön tuhotessa omia haiman beetasoluja. Lapsen insuliinin eritys loppuu vähitellen. Ilman insuliinia hän ei voi elää. Tiedossa taudin kehittymisestä lapselle on päästy jo varsin pitkälle fyysisellä tasolla. Taudin puhkeamiseen ei kuitenkaan ole löydetty yhtä, selvää syytä. Tähän mennessä on havaittu perinnöllisen alttiuden ja useiden ympäristötekijöiden merkitys taudin syntymiselle: erilaiset infektiosairaudet, ravinto, suoliston mikrobifloora sekä kiihtynyt pituuden ja painon kasvu. Odotusaikaan liittyviä tekijöitä tutkitaan, sillä myös vauvoilla esiintyy diabetesta. Lääkehoitona lapsella on insuliinin korvaushoito, ihonalaisesti pistettävä insuliini. Annostelu tapahtuu joko useana injektiona päivässä tai jatkuvasti mukana kulkevalla insuliinipumpulla. Diabeetikon henkivakuutuksina ovat glukoosi sekä glukagoni-injektio hypoglykemia-tilanteissa. Tällöin veren glukoosipitoisuus on liian matala. Kotikonsteina ovat tällöin nopeasti suusta imeytyvä glukoosi tai injektiona maksasta vapautettava varastoglukoosi. Hoidon perustana on lapsen ja perheen perusteellinen koulutus. Kotona mitataan säännöllisesti veren glukoosipitoisuus. Erityisen tarkkailun kohteina ovat ruokailu, liikunta, lepo, vuorokausirytmi ja infektiotautien hoito. Lääkäriin ja hoitohenkilökuntaan ollaan jatkuvasti yhteydessä. Tapahtumarikkaan alun jälkeen elämä alkaa sujua kuten muissakin lapsiperheissä. Joitakin rajoituksia tauti tuo mukanaan. Liikennelentäjän ammatti on diabeetikolta kielletty. Mutta lähes kaikki muut ammatit ovat hänelle mahdollisia. Lohduttavana havaintona voin sanoa diabeetikkoperheille: Yhteiskunnassamme on näkyvillä paikoilla ja varsin vastuunalaisissa tehtävissä diabeetikkoja. Diabetekseen kannattaa suhtautua haasteena tai ihmisen elinikäisenä seuralaisena. Oikeastaan diabetes on yhdistä- vä tekijä monen muuten toisensa vieraaksi kokevan ihmisen välillä. Diabetestutkimukselle ehdotan tulevaisuudessa huomion suuntaamista esim. seuraaviin tekijöihin: Odotusaika: Mitä odottava äiti voi tehdä tai jättää tekemättä vahvistaakseen tulevan lapsen terveyttä? Ravinto: Mikä merkitys lapsen terveyden säilymiselle on itse valmistetulla kotiruualla, biodynaamisilla ravintoaineilla, säännöllisillä ruoka-ajoilla, kohtuullisilla ruokamäärillä jne.? Rytmi: Päivä ja yö, arki ja pyhä, juhlat, vuodenajat ym. Lepo ja liikunta, sairaus ja terveys, havaintojen teko ja niiden ymmärtäminen jne. Järkevä sairastaminen: Mikä merkitys lastentaudeilla tai kuumetaudeilla on ja miten ne tulisi sairastaa? Onko sairaus prosessi, joka lapsen on hyvä käydä läpi? Sähkön, sähkömagneettisen säteilyn ja koneiden jatkuva läsnäolo lapsen lähellä: kännykkä, tietokone, televisio, autot ym. Vaatetus: Luonnonmateriaalien ja värien merkitys lapsen kehitykselle. Itse olen saanut uusia tarkastelumahdollisuuksia taudin ymmärtämiseen, kun kiinnitän huomion diabeteksen ja ihmisen minuuden väliseen suhteeseen (2). Mielenkiintoiset luennot nostivat uudelleen eteeni kysymykset, jotka kohdallani olivat jokapäiväisiä odottaessani, synnyttäessäni ja lasteni ollessa pieniä: Miten ja kenen tukemana voin hoitaa uuden alkavan ihmiselämän aikuisuuteen?

10 19 20 Kirjallisuutta: 1. Ammattina lääke Farmasian Päivät , Farmasian oppimiskeskus, Helsinki, Steiner R. ja Wegman I., Grundlegendes für eine Erweiterung der Heilkunst: Tätigkeiten im menschlichen Organismus. Diabetes mellitus, Rudolf Steiner Verlag, Dornach, 1991, s lisäksi: Ilanne-Parikka P. et al., Diabetes, Duodecim, Helsinki, Lisäys lehden 3/05 numeroon Eila Väisäsen kirjoituksen Puheen luova voima lopusta puuttui tieto, että kirjoitus oli aiemmin julkaistu Steinerkasvatuslehden numerossa 1/05. Kansainväliset antroposofisen lääketieteen päivät Dornachissa syyskuussa -05 Elina Kilpiö Vuosien ajan eri maiden terveydenhoitohenkilöstö on kokoontunut syksyisin lääketieteen päiville Sveitsiin. Monta päivää kestävä konferenssi tarjoaa yhteisiä esitelmiä, erilaisia työryhmiä sekä ammattiryhmien omia kokoontumisia. Nyt lääketieteen päivien osanottajaksi on tullut uusi ryhmä: käyttäjäkunta eli potilaat, kun Euroopan antroposofisten potilasjärjestöjen edustajat ovat kokoontuneet samassa yhteydessä järjestönsä EFPAMin (European Federation of Patients Associations for Anthroposophic Medicine) vuosikokoukseen. Suomi oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana, kun sain olla Alyn edustajana kokouksessa. Osallistujia oli 10 maasta, useammasta kuin milloinkaan aiemmin ja tämä loi innostuneen tunnelman työskentelyyn. Oli mielenkiintoista kuunnella eri maiden tämänhetkisestä tilanteesta. Vaikka kunkin maan oma tilanne lääkkeiden saannin, hoidonsaannin tai hoitokorvausten suhteen poikkeaa muista ainakin jonkin verran, niin samalla EU:n myötä tarve yhteistyöhön on aivan ilmeinen. Potilaat tarvitsevat oman edustajansa EU:n poliittisille pelikentille ja samalla eri maiden pienten järjestöjen yhteinen ääni kuuluu kauemmaksi. Jos Suomessa saatiin aikoinaan kerättyä yli 4000 nimeä lyhyessä ajassa, niin voi vain kuvitella, millaisia lukuja yhteisesti voidaan tarvittaessa kerätä. Yhteydenpidon yksinkertaistamiseksi ryhdyttiin rakentamaan kotisivuja, jotka ovat jo osittain valmiit, osoite On hienoa ajatella, että me kaikki olemme Alyn jäsenyyden myötä omalta osaltamme kantamassa yhteiseurooppalaista liikettä.

11 21 22 Kysymys- ja vastauspalsta Hyvät lukijat! Lähettäkää itseänne askarruttavia terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä lehteemme, niin vastaamme niihin tällä palstalla seuraavissa numeroissa. Kysymykset lähetetään lehden toimitukselle, joka välittää ne eteenpäin vastattavaksi, yhteystiedot: ALY ry, c/o Kilpiö Haapalahdenk. 11 A Helsinki sähköposti: elina.kilpio@elisanet.fi Simeon Pressel -hoitohierontakurssi Tampereella Tiedustelut ja ilmoittautuminen Fysioterapeutti Marjo Äärelä p Suunnitteilla jatkokoulutuskurssi hoitoeurytmisteille Paikka: Marjatta-koulu, Helsinki Aika: alustavasti suunniteltu Tarkemmat tiedot: Anja Lehtonen, puh Oletko vieraillut kotisivullamme? Kotisivuilta ja sen jäsenille tarkoitetusta osiosta löydät monenlaista tietoa, esimerkiksi luettelot saatavilla olevista lääkkeistä sekä lääkäreiden ja terapeuttien yhteystiedot. Jäsensivujen käyttäjätunnus: kristalli salasana: alyally Kasvintarkastelusta lääkekasviin 12. jatkokurssi Kurssi antroposofisessa lääketieteessä käytetyistä farmaseuttisista prosesseista Johdanto ja käytännön harjoituksia. Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. Kurssista vastaavat farmaseutti Dr.rer.nat. Herwig Judex, Bad Boll, Saksa; lääkäri Dr. med.andreas Bindler, Dornach, Sveitsi ja Allyn lääkärit Kurssipaikka: Sinibell, Vesalantie 398, Huhdasjärvi puh info@sinibell.com

12 23 24 Antroposofisen lääketieteen lääkäriyhdistyksen tapahtumakalenteri vuodelle Yhteispohjoismaiset lääkäripäivät Lahdessa Sylviakodissa. Ilmoittautuminen mennessä! 4.2. Hengentieteen korkeakoulun lääketieteellisen osaston kokous Tampereella, paikan varmistumista odotellaan Lääkäriyhdistyksen vuosikokous Helsingissä, Ristolayhteisön tiloissa, ellei muuta ilmoiteta Äänneliike koulutustienä, teemana allergia Hoitoeurytmistien ja lääkäreiden yhteinen intensiiviviikonloppu Ursula Ziegenbeinin johdolla Lahdessa Sylvia-kodissa Hallitus, Tampere, aloitus klo Kasvintarkastelusta lääkekasviin, Herwig Judexin johdolla jatkamme farmaseuttisten prosessien parissa kasvin tarkastelun ohessa. Jatkamme vanhojen tuttujen parissa: suomyrtti, suopursu ja kataja. Paikkana SiniBell, Iitti 2.9. Lääketieteellinen osasto tapaa Lahdessa Työryhmä Helsingissä, Ristolassa, aloitus klo Hallitus, Tampere, aloitus klo Työryhmä Lahdessa, aloitus klo 10 Tarkemmat suurempien tapahtumien ohjelmat löydät osoitteesta Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry Hallitus lääkäri Reijo Kurppa taideterapeutti Kirsi Laine-Wager hoitoeurytmisti Anja Lehtonen sairaanhoitaja Jaana Rahijärvi Jäsenasioita ja kirjanpitoa hoitaa Riitta Gillberg. Yhdistyksen osoite ALY ry, c/o Kilpiö, Haapalahdenk. 11 A 8, Helsinki puh. (09) sähköposti aly@antroposofinenlaaketiede.fi kotisivu Sairaanhoitajien neuvontapuhelimet jäsenille: Jaana Rahijärvi, pe klo 15 jälkeen, p. (09) Tarja Taimi, ti ja ke klo 18 20, p. (03) Jäsenmaksut vuodelle 2006 vuosijäsen 20 e tai enemmän työttömät, eläkeläiset, opiskelijat 10 e ainaisjäsenmaksu 170 e yhteisöjäsenet 85 e työryhmä / opintopiiri 35 e Tiliyhteys: Sampo