Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2009-Y-283 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle 2 HAKIJAT Tuula ja Väinö Tikkanen Hietaniementie Kiuruvesi 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin paikat 40 lypsylehmälle, 31 hieholle ja 4 alle puolivuotiaalle vasikalle (336 eläinyksikköä). Laajennuksen jälkeen paikkoja on 65 lypsylehmälle, 49 hieholle ja 20 vasikalle (552 eläinyksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän (yli 510 eläinyksikön) eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Kiuruveden ympäristölautakunta on myöntänyt ( 23) ympäristöluvan Väinö Tikkasen eläinsuojan toiminnalle. Tila sijaitsee Koivujärven rantaosayleiskaava-alueella (hyväksytty ). Kaavassa tilakeskus on merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM). Tilan ympärillä on maatalousvaltaista aluetta (MT) ja etelässä loma-asuntoaluetta (RA). Kaavaan liitetyssä luonto- ja maisemaselvityksessä tilakeskuksen ranta-alue sijoittuu luonto- ja maisemaarvoltaan melko tavanomaiseksi rannaksi, joka soveltuu rakentamiseen.

2 Tilan ja etäsäiliön lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia teita tai tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita. 2/ Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Laukkalan kylässä tilalla Tiensuu (kiinteistötunnus ) osoitteessa Hietaniementie 201. Etäsäiliö sijoittuu samalle kiinteistölle (kiinteistötunnus /4) palstalle, joka on noin kahdeksan kilometriä tilakeskuksesta itään. Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella Koivujärven rannalla. Navetan laajennusosasta on matkaa 50 metriä ja uudesta lietesäiliöistä noin 80 metriä itäpuolella olevan Koivujärven rantaan. Lähimpänä rannasta on olemassa oleva 480 m 3 :n lietesäiliö, joka sijaitsee 30 metriä rannasta. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat kaksi vapaa-ajan asuntoa noin 130 metrin ja 150 metrin päässä navetasta lounaaseen. Puolen kilometrin etäisyydellä navetasta on neljä vapaa-ajan asuntoa ja yksi vakituinen asunto. Tilalla on oma lähdekaivo, joka sijaitsee 80 metrin päässä pellon reunasta. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Rautalammin reitin valuma-alueella ja siellä tarkemmin Koivujärven valuma-alueen Koivujärven- Kolunjärven alueella (14.753). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Tilalla tuotetaan maitoa. Laajennuksen yhteydessä olemassa olevaa navettaa jatketaan ja rakennetaan kaksi (2) lietesäiliötä. Uusista lietesäiliöistä toinen rakennetaan tilakeskukseen ja toinen lannanlevityspeltojen läheisyyteen. Laajennetun toiminnan on tarkoitus alkaa Hakija tekee esikuivattuna säilörehua 1200 tonnia laakasiiloihin ja 400 tonnia pyöröpaaleihin. Lypsylehmiä ei laidunneta. Navetan yhteydessä ei ole jaloittelutarhaa. Navetassa on lietelantamenetelmä. Uusien lietesäiliöiden koko on yhteensä 1650 m 3. Käyttöön jää olemassa olevan navetan yhteyteen 480 m 3 :n ja 800 m 3 :n säiliöt. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 2930 m 3. Lietesäiliöt tehdään betonista ja betonielementeistä. Säiliöt ovat kattamattomia. Tilakeskuksessa olevat säiliöt täytetään altapäin valuttamalla. Etäsäiliö on päältä päin täytettävä. Toiminnassa syntyy vuosittain jätevesiä yhteensä 400 m 3, josta maitoisia jätevesiä noin 320 m 3 ja muita jätevesiä 80 m 3. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Puristenesteet 50 m 3 kerätään 3 m 3 :n kaivoon laakasiilosta ja johdetaan siirtoviemärillä vanhaan lietesäiliöön. Lietesäiliöihin tulevien sadevesien määrä on noin 250 m 3 vuodessa. Hakija on esittänyt käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa 79 hehtaaria, josta omaa peltoa on 73 hehtaaria ja vuokrapeltoa 6 hehtaaria. Lanta levitetään keväällä, kesällä ja syksyllä. Hakija levittää lannan pintalevittimellä ja multaamalla. Polttoöljyä varastoidaan yhdessä 5,4 m 3 :n säiliössä. Säiliö on yksivaippainen ja siinä on laponestolaite. Varasto- ja tankkauspaikalla on maapohja. Muita öljytuotteita säilytetään

3 enimmillään 60 litraa pajassa. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan pieniä määriä navetan konehuoneessa. 3/14 Tuotannossa käytetään oman lähdekaivon vettä ja eläinsuojan pesuissa Koivujärvestä otettavaa vettä. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyvät jätteet: Luokitus 1) Jätelaji Määrä/v Hyödyntäminen ja käsittely lietelanta ja sadevedet 2457 m 3 2) lietesäiliöt, pelloille lannoitteeksi pilaantunut maito ja pesuvedet puristeneste kuolleet eläimet 400 m 3 50 m kpl lietesäiliöt, pelloille lannoitteeksi lietesäiliöt, pelloille lannoitteeksi nautojen keräily, Honkajoki yhdyskuntajäte jätteenkeräys paperi ja pahvi jäteöljyt ongelmajätekeräys akut ongelmajätekeräys loisteputket ongelmajätekeräys muovi Kuusakoski Oy metalli romunkeräys pilaantunut rehu 8 t kompostointi, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti Eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään lähimetsässä odottamassa kuljetusta. Ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa ja metallit ulkona. Eläinsuojan toimintaan liittyvää liikennettä on maitoauton käynti joka toinen päivä, eläinkuljetusten käynti tarvittaessa. Lannanlevitysliikennettä on keväisin ja syksyisin noin viikon ajan. Säilörehua tehdään kolme kertaa vuodessa. Säilörehua ajetaan kesällä ja syksyllä noin viikon ajan. 5.6 Arvio ympäristövaikutuksista Lietelanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti. Käytössä on mm. suojavyöhykkeet. Karjanlannan hajua aiheutuu ilmastoinnin ja lannanlevityksen yhteydessä. Melua aiheutuu maatalouskoneiden äänistä. 5.7 Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Lietesäiliön hajoamisen varalta naapurissa on lopettaneita tiloja, joiden säiliöitä voidaan käyttää. Polttonestesäiliöt varastoidaan laatan päällä. 5.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen Lietelannan multaus tehdään välittömästi levityksen jälkeen. Lannan levitykseen tullaan hankkimaan multauslaite.

4 6 ASIAN KÄSITTELY 4/ Asian vireilläolosta tiedottaminen 6.2 Lausunnot Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Kiuruveden kaupungintalon monipalvelupisteessä kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Kiuruvesilehdessä Hakemuksen vireilläolosta on päivätyllä kirjeellä tiedotettu naapurikiinteistöjen haltijoita. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kiuruveden kaupunginhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristönsuojelutarkastajan lausunto Suunnitelman mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset, eikä ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä. Jätehuollon osalta tulisi kiinnittää huomiota siihen, että säilörehupaaleista syntyvät jätemuovit välivarastoidaan asianmukaisesti ja että ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantuneita rehuja muodostuu paljon, joten niiden varastoimiseen tiiviillä alustalla tulisi kiinnittää huomiota. 6.3 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. 6.4 Hakijan vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Hakija on vastineessaan ilmoittanut ostaneensa lähimmän loma-asunnon maapohjineen omaan käyttöön. 6.5 Tarkastukset ja neuvottelut Tilalla on pidetty tarkastus Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin. 7 RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Tuula ja Väinö Tikkasen laajennettavan eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan ( 23) Väinö Tikkaselle myöntämän ympäristölupapäätöksen.

5 5/ Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Lausunnossa esitetty vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä. 7.3 Lupamääräykset Lantavarastojen sijoittaminen Etäsäiliö voidaan sijoittaa hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Tilakeskuksen yhteyteen rakennettava eläinsuojan laajennus ja lietelantasäiliö voidaan sijoittaa hakemuksessa esitettyyn paikkaan kuitenkin niin, että eläinsuojan lattiataso ja lietesäiliön yläreunataso ovat vähintään korkeudessa N ,00 metriä. (YSL 6 ja 43 ) Perustelut: Määräys on annettu vesistön pilaantumisen estämiseksi tulvatilanteessa. Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella Koivujärven rannassa, jossa keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan korkeus on N ,80 metriä ja keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan korkeus on N ,00 metriä. Suurtulvatyöryhmän loppuraportissa (Työryhmämuistio MMM 2003:6) on esitetty muun muassa, että tulvasta kärsivät rakenteet ja rakennukset tulee suojata vähintään kerran 100 vuodessa toistuvalta tulvalta. Erityisen tärkeissä kohteissa tulvan vaara voidaan määritellä harkinnan mukaan vielä harvinaisemman tulvan, esimerkiksi keskimäärin kerran 250 toistuvan tulvan perusteella. Tällaisiksi erityisen tärkeiksi kohteiksi voidaan katsoa muun muassa eläinsuojat ja niiden lantavarastot, jotka voivat aiheuttaa vesistön pilaantumisen joutuessaan tulvan vaikutusalueelle. Karttatarkastelun perusteella tilakeskuksen rakennukset ja säiliöt näyttäisivät olevan määrätyn korkeustason yläpuolella. Korkeuskäyrien epätarkkuuden vuoksi korkeudet tulee varmistaa rakentamisen yhteydessä Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteet Eläinsuoja ja lietelantasäiliöiden rakenteiden tulee olla tiiviit. Eläinsuojan pohja-, lietekuilu- ja lantalarakenteiden ja lannan siirtoon tarkoitettujen rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen maaperään ja pinta- ja pohjavesiin. Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää ja lämpöeristämättömiin tiloihin sijoitettaessa säänkestävää. Eläinsuojan ja lantavarastojen on oltava sellaiset, että rakenteiden rikkoontuessa mahdolliset vuodot voidaan havaita. Lantalan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei tyhjennysten ja siirtojen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lantaloiden kuormausalueiden tulee olla tiiviit. (YSL 43 ) Perustelu: Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Eläinsuojan ja lietesäiliön salaojissa tulee olla tarkastuskaivot vuotojen havaitsemiseksi tai ne tulee muuten asentaa niin, että aistinvarainen arviointi tai näytteenotto on mahdollista tehdä Lantavarastojen tyhjennys, tarkkailu ja lietteen kuljetus Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lietesäiliöiden ja eläinsuojien salaojien tarkkailukaivon veden laatua tulee tarkkailla aistinvaraisesti keväisin sulamisvesien aikaan vuotojen toteamiseksi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Lannankuljetusväylät ja kalusto on pidettävä puhtaana. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 )

6 Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Lietesäiliön tai eläinsuojarakennusten vuodot voidaan havaita salaojavesistä. Vuodot on mahdollista korjata ja estää ravinteiden pääsy salaojavesien mukana vesistöön Raaka-aineiden ja jätteiden varastointi Rehut, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, tuotantoon kelpaamaton maito ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Pyöröpaalien avauksen yhteydessä tulevat puristenesteet tulee kerätä talteen. Rehujätteiden varastointia varten tulee olla riittävästi tiivispohjaista varastointitilaa. Eläinsuojan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön on oltava alta täytettävä. Avoimet lietesäiliöt tulee tarvittaessa kattaa. Lietesäiliöt on aidattava maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peiteltynä. (YSL 7, 8, 43, 45, NaapL 17 ) Perustelut: Rehut on hakemuksessa esitetty varastoitavan laakasiiloissa ja pyöröpaaleissa. Laakasiiloista tulevat puristenesteet pumpataan lietesäiliöön. Määräys on annettu, koska hakemuksessa ei ollut kuvausta rehun sulatushuoneen viemäröinnistä. Kemikaalien, kuten torjunta-aineiden ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristöön leviävät paalimuovin palat hajoavat hitaasti ja aiheuttavat epäsiisteyttä ja roskaantumista. Eläinsuojan toiminnassa syntyy hakijan arvion mukaan rehujätteitä kahdeksan tonnia vuodessa. Hakemus ei sisällä kuvausta rehujätteen varastoinnista tai käsittelystä. Tiivispohjaista varastotilaa rehujätteille on vaadittu, ettei jätteistä pääsee valumaan ravinteita hallitsemattomasti ympäristöön. Lietesäiliössä varastoitava naudan lanta kuorettuu normaaliolosuhteissa. Muodostuva kuori estää hajuhaittojen syntymistä. Lietesäiliöiden täyttäminen altapäin pitää pinnalle syntyneen kuoren ehyenä ja vähentää kaasujen haihtumista ja hajuhaittaa. Säiliöt on mahdollista kattaa esimerkiksi kelluvalla katteella, mikäli lannanvarastoinnista aiheutuu naapurustolle kohtuutonta hajuhaittaa. Säiliöiden aitaamisella estetään ihmisten ja eläinten joutuminen lietesäiliöön. Määräyksellä kuolleiden eläinten varastoinnista varmistetaan, ettei niiden säilytyksestä aiheudu ympäristöhaittoja Polttonesteiden varastointi Polttonesteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että vuodot voidaan kerätä talteen. Säiliö on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolla ja lukituksella. Polt- 6/14

7 7/14 tonesteen tankkauspaikka on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta vuotojen varalle. Polttonesteen varasto- ja tankkauspaikka on oltava määräyksen mukainen mennessä. Valvovalle viranomaiselle on varattava mahdollisuus tarkastaa polttonesteen varastopaikka ennen sen käyttöönottoa. (YSL 7, 8 ja 43 ) Perustelut: Määräyksellä ehkäistään polttoaineen varastoinnista aiheutuvaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Nykyinen polttonestesäiliö on yksivaippainen ja maavarainen eikä täytä nykyisin polttonesteen varastoinnin vaatimuksia. Ulkona sijaitseva polttonestesäiliö voi olla esimerkiksi kaksoisvaipparakenteinen tai tiiviillä suoja-altaalla ja katoksella varustettu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Melu Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa hyötykäyttöön. Toissijaisesti jätteet tulee toimittaa kaatopaikalle. (YSL 43 ja 45, JäteL 4, 6, 12 ja 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Nykyisin on olemassa maatalousmuovia hyödyntäviä yrityksiä, jotka myös noutavat muovit tilalta. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) ei saa ylittää asuinkiinteistöjen piha-alueella päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 55 dba ja yöaikaan (klo 22-7 tasoa) 50 dba. Loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 45 dba ja yöaikaan (klo 22-7 tasoa) 40 dba. (YSL 43, NaapL 17 ) Perustelu: Määräys on annettu melusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. Tila sijaitsee lähellä loma-asutusta. Eläinsuojan toiminnassa aiheutuu melua esimerkiksi liikenteestä, työkoneista ja navetan ilmanvaihdosta. Eläinsuojan toimintaan kuuluu liikennöinti tilakeskukseen johtavalla yksityistiellä. Häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittaa. Määräyksessä annetut melurajat ovat valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaiset Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi,

8 8/14 metaani ja dityppioksidi) määrää. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt vähentävänsä kaasupäästöjä levittämällä lannan kasvukaudella, käyttämällä multaavaa lannanlevitystapaa ja turvetta kuivikkeena. Muita ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ovat lietesäiliöiden kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu

9 - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu varaisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet 9/14 Eläinmäärät, toteutuneet lantamäärät, lannanlevitysala, jätetiedot ja kuolleiden eläinten määrä on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43 ja 46, YSA 30, Jäte 51 ja 52 ) Perustelu: Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Sanottu lainkohta koskee sijoituspaikan valintaa. Tämän mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1. Toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski. 2. Alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. 3. Muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

10 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut 10/14 Lypsykarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuoja sijaitsee Koivujärven rantaosayleiskaava-alueella, jossa tilakeskus on merkitty maatalousrakennusten alueeksi ja sitä ympäröivä alue maatalousvaltaiseksi alueeksi ja loma-asuntoalueeksi. Lähin loma-asunto on hakijoiden omistama ja se sijaitsee Koivujärven rannalla noin 130 metrin päässä tilakeskuksesta. Toiminta on kaavan mukaista. Eläinsuoja lantavarastoineen voidaan sijoittaa ilman pilaantumisen vaaraa, kun noudatetaan lupamääräystä rakennuspaikan korkeuksista. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten ja hakemuksessa esitetyn lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannanlevityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä aiheutuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa ja vuokrattua peltoa noin 79 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 64 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä olevien lähteiden ja talousvesikaivojen ympärille jätetään nitraattiasetuksen mukaiset suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa ja joilla ehkäistään talousveden pilaantumista. Hakijalla on hakemuksen mukaan käytettävissä lietelannan varastotilaa 2930 m 3. Varastotilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet, puristenesteet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa, puristenesteitä, pesuvesiä ja sadevesiä syntyy vuosittain 2907 m 3. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien muiden vesien ja nesteiden varastointiin. Kuolleet eläimet toimitetaan hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään määräyksen mukaisesti suojatussa säilytyspaikassa. Polttonesteiden varastopaikka ja tankkausalue toteutetaan määräyksen mukaisesti ja säiliön kuntoa tarkkaillaan käytön yhteydessä. Tankkauspaikan läheisyyteen on määrätty sijoitettavaksi imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään.

11 11/14 Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Salaojavesien tarkkailukaivosta ja salaojavesiputkista seurataan lietesäiliöistä tai muista rakenteista tulevia vuotoja. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Eläinsuojan rakentamisessa ja toiminnassa on käytössä alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55 ja 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55-57, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

12 12/14 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 735 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan 1570 euroa. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ossi Tukiainen Ylitarkastaja Anne Puska

13 13/14 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tuula ja Väinö Tikkanen, Hietaniementie 201, Kiuruvesi Jäljennös päätöksestä (maksutta) Kiuruveden kaupunginhallitus Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Kiuruveden rakennusvalvontaviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kiuruveden kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus Eläinsuojan käyttötarkkailu lomake M:\A_LUPARYHMA_PSA\Avaa_YMPARISTOLUVAT\KIURUVESI\EL_TikkanenVaino\lupa.doc

14 VALITUSOSOITUS 14/14 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Dnro PSA-2009-Y-283 Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, Kuopio Postiosoite: PL 1049, Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: Asiakaspalvelu: Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo ). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.