UUSIKAUPUNKI MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA JA SUNDHOLMAN JA VARESMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Nosto Consulting Oy. Versio 1.

Transkriptio

1 202-RAK1519 UUSIKAUPUNKI MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA JA SUNDHOLMAN JA VARESMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio Nosto Consulting Oy

2 Nosto Consulting Oy 2 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 Alueen yleiskuvaus... 8 Luonnonympäristö... 8 Rakennettu ympäristö... 8 Muinaismuistot Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Kantakiinteistöselvitys Luontoinventointi Vanha rakennuskanta Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 20

3 Nosto Consulting Oy 3 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty ) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun muistio 5) Luontoselvitykset 2011, 2012 ja ) Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma 7) Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot 8) Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot 9) Kaavan laatijan vastine ehdotuksesta saatuihin lausuntoihin

4 Nosto Consulting Oy 4 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa Kaavaehdotus Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa Kaava hyväksymiskäsittelyyn Hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa pp.kk.2018 nn

5 Nosto Consulting Oy 5 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA JA SUNDHOLMAN JA VARESMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Ranta-asemakaava koskee: Osaa tilasta Matala 1:626 sekä yhteistä venevalkama-aluetta 878:3. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 6 ja 8 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutos koskee: Korttelia 1 ja maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 7 ja 9 sekä maa- ja metsätalousaluetta Kaava-alueen sijainti Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut Tmi KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun. Vuoden 2015 alusta lähtien työstä on vastannut Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava-alue sijaitsee noin 2 3 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta etelään. Kaava-alueeseen kuuluvat Matalanpuhdin rannalla

6 Nosto Consulting Oy 6 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Kaavan tarkoitus sijaitsevat Matalan kiinteistö ja Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue sekä osia Varesmaan saaressa ja Sundholmassa Vartiovuoren nokassa sijaitsevasta Sundholm Vartiovuoren kiinteistöstä. Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella Matalan tilan itäosa vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) rakennetun talouskeskuksen kohdalle. suunnitella Matalanpuhdin rannalla oleva Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala (ra 80) ympäristöineen ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Samalla tarkennetaan alueen rakennusala. poistaa Varesmaasta korttelin 1 rakennuspaikka 8 ja muuttaa alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöllistä arvoa (MU). muuttaa Matalan tilan länsiosassa MU-aluetta omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen,

7 Nosto Consulting Oy 7 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Kaupungin kanssa tehtyjen maakauppojen (Golf-alue) yhteydessä Matalan tilalle on jäänyt käyttämätöntä laskennallista rakennusoikeutta, jota kaupassa ei ole erikseen korvattu.

8 Nosto Consulting Oy 8 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu kolmesta alueesta: Matalanpuhdin rannalla sijaitsevasta Matalan kiinteistöstä ja Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteisestä venevalkama-alueesta sekä alueista Varesmaan saaressa ja Sundholmassa Vartiovuoren nokassa. Matalanpuhdin ranta on pääosiltaan hyväkasvuista talousmetsämaata ja osin soistunutta rantaniittyä pehmeällä maatumalla. Venevalkaman alue on pääosin pohjoisrinteessä olevaa vanhahkoa metsää. Vartiovuoren alue sijaitsee jyrkähköllä, metsäisellä rinteellä, ja Varesmaan saaren alue on matalahkoa ranta-aluetta. Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokallioita alueella ei ole. Rannat ovat ruovikkoisia ja matalia, lukuun ottamatta jyrkähköä rantaa Vartiovuoren alueella. Suunnittelualueella tehtyjen luontokartoitusten mukaan Matalan tilan alueella on merkittävä elinympäristö, lehtokorpi. Suojelukohde on otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennettu ympäristö Matalan tilalla 1:626 on rakennettuna vanha talouskeskusalue: asuinrakennus 160 m 2 (rakennettu vuonna 1979), alatupa 44 m 2 (1905), sauna 25 m 2 (1987), grillikatos 57 m 2 (2004), suuli / Kissala 91 m 2 (1921), varasto 20 m 2 (1920) ja katos 90 m 2 (1980) sekä kellari ja kevytkatos polttopuille. Asuinrakennus

9 Nosto Consulting Oy 9 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Alatupa Saunarakennus Kellari Varasto

10 Nosto Consulting Oy 10 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Suuli/Kissala Grillikatos Katos

11 Nosto Consulting Oy 11 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteisellä venevalkamaalueella 878:3 on rakennettuna lomarakennus 54 m 2 (1970). Rakennus ei ole ollut vuosiin käytössä. Lomarakennus venevalkama-alueella Sundholm Vartiovuoren tilalla 1:654 on ra-alueella rakennettuna saunan sisältävä lomarakennus 82 m 2 (1981) ja kolme talousrakennusta, yhteensä 36 m 2 (1982, 1995 ja 2007). Lomarakennus ja taustalla talousrakennus Sundholm Vartiovuoren tilalla

12 Nosto Consulting Oy 12 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Talousrakennus Sundholm Vartiovuoren tilalla Muinaismuistot Varesmaan RA-rakennuspaikka on rakentamaton. Alueelle on rakennettu kaupungin vesijohto. Naapurialueilla on rakennettuja asuin- ja lomarakennuspaikkoja. /täydennetty Kaava-alueen Vartiovuoren eteläpuolinen osa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Sundholman kartanon, alueella. Sundholman kartano on yksi Suomen keskiaikaisista asuinkartanoista ja entisessä saaressa, salmen rannalla sijaitsevana, kuvastaa keskiajan rakentamistapaa puolustuksellisine näkökohtineen. Kartano sijaitsee keskiaikaisen suojaisan vesireitin varrella niemellä, joka aikoinaan on ollut erotettuna vallihaudalla mantereesta. Vallihauta on edelleen nähtävissä puistossa. Nykyinen kaksikerroksinen satulakattoinen päärakennus on rakennettu kivestä muuratun keskiaikaisen pohjakerroksen päälle ja sen jatkeeksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Kellarikerros on osa Flemingien mahdollisesti jo 1400-luvun lopulla rakennuttamaa asuinlinnaa. Asuinpiha on sivurakennusten reunustama. Kartanon ympärillä on vanha puisto, joka laajenee arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. kaksi viljamakasiinia.

13 Nosto Consulting Oy 13 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Sundholman kartanon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö kartalla. Museovirasto 2009 Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Suunnittelualueeseen kuuluvan yhteisen maa-alueen Venevalkama edustalla olevalla, kiinteistöön Matala kuuluvalla vesialueella on kiinteistöllä Sundholm venevalkamaoikeus. Oikeus on perustettu kiinteistötoimituksessa, joka on rekisteröity Kiinteistöllä Sundholm ei ole kiinteistörekisteriin merkittyä käyttöoikeutta suunnittelualueella oleviin kiinteistöihin.

14 Nosto Consulting Oy 14 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan Suunnittelualueesta osa kuuluu keskeisen alueen yleiskaavaan. Alueella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), loma-asuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Keskeisen alueen yleiskaavassa ei ole määritelty mitoituslukuja. Ote Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavasta Osa suunnittelualueesta (Varesmaa) kuuluu osa-alueeseen I, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Suunnittelualue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA).

15 Nosto Consulting Oy 15 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle on vahvistettu Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava, jonka mukaan: Loma-asuntojen korttelialueen (RA-1) rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen, vierasmajaksi soveltuvan enintään 25 m²:n suuruisen erillisen rakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. Saunan enimmäiskerrosala on 25 m². Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m². Maatilan lomarakennusten rakennusalalle (ra) saa rakentaa yksikerroksisen lomarakennuksen ja talousrakennuksia, enintään 80 k-m². Maa- ja metsätalousalueella (MU) on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Rakennusjärjestys voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta

16 Nosto Consulting Oy 16 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Matalan 1:33 kantatilan (rek ) alueella ei ole yleiskaavassa mitoituslukuja. Kantakiinteistöselvityksen perusteella kantatilan rakennusoikeus on maakuntakaavan mitoitusta osoittavan osa-alueen 2 mukaan 3,5 4,9 lay (mitoitus 5 7 lay/km). Vapaan rannan osuuden tulee olla vähintään 40 % kokonaisrantaviivasta. Venevalkama 878:3 (yhteinen maa-alue) on rekisteröity kiinteistöksi , eikä sillä ole muodostajakiinteistöjä. Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma (päivitetty ) on selostuksen liitteenä 6. Luontoinventointi Professori Sakari Hinneri on tehnyt alueella luontokartoitukset kesällä 2011 (Sundholman Vartiovuori) ja 2012 (Matalan tila) (liite 5). Sundholman Vartiovuoren lounaisrannalla tehdyn luontokartoituksen mukaan alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Matalan tilan alueella tehdyn luontokartoituksen mukaan alueella on metsälain mukainen merkittävä elinympäristö, lehtokorpi. Biologi Antti Karlin on tehnyt venevalkaman alueelta luontoselvityksen kesän ja syksyn 2014 aikana (liite 5). Selvitystä on täydennetty vuonna Luontoselvityksen perusteella alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia erityisesti huomioitavia kohteita eikä uhanalaista lajistoa. Kaava-alueen ulkopuolisella vesijättömaalla on metsälain mukainen tervaleppäkorpimainen alue. Vanha rakennuskanta Matalan tilan talouskeskuksen rakennukset on esitelty kappaleessa 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista, Rakennettu ympäristö. Tilan alueella on vanhoja rakennuksia. Suojeltava rakennus osoitetaan sr-merkinnällä. Muilla kaava-alueeseen kuuluvilla tiloilla ei ole vanhaa rakennuskantaa, joka tulisi ottaa erityisesti huomioon suunnittelussa.

17 Nosto Consulting Oy 17 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Alueen 1 kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty ja sitä on täydennetty Alueen 2 pohjakartta on hyväksytty ja alueen 3 pohjakartta Pohjakarttojen mittakaavat ovat 1:2000. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

18 Nosto Consulting Oy 18 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Venevalkaman alue tuli mukaan kaavamuutokseen myöhemmin Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pidettiin aloitus/viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä 4. Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavamuutostyön aloittamista kokouksessaan Kaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä sekä kuuluttamalla Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat -nimisissä lehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Uudenkaupungin virastotalolla. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä Luonnoksen nähtävilläoloaikana ei tullut mielipiteitä osallisilta. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta sekä Varsinais-Suomen maakuntamuseolta (liite 7). Varsinais-Suomen liitto ilmoitti, ettei liitolla ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä se ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. Kaavan laatijan vastine lausuntoihin: Varsinais-Suomen ELY-keskus ( ) Korttelin 9 rakennuspaikan vaikutus alueen maisemaan on vähäinen. Rakennuspaikka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän ra-

19 Nosto Consulting Oy 19 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio kennetun kulttuuriympäristön alueella, mutta rakennuspaikka sijaitsee selkeästi erillisenä Sundholman kartanoalueen pihapiiristä. Rakennuspaikka sijaitsee korkealla mäen rinteellä puuston suojassa, eikä se sijoitu suoraan rantaan. Rakennuspaikan ja rannan välissä on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa luonnonsuojelualuetta. Kaavan yleisissä määräyksissä on lisäksi jo ohjattu korttelin 9 rakentamista siten, että rakennusten tulee sijainniltaan, muodoltaan, väritykseltään ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattaa alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Koko kaava-aluetta koskee lisäksi yleinen määräys rakennusten sopeutumisesta perinteiseen saaristomaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rakennusten on kaavamääräyksen mukaan oltava puuverhoiltuja eikä heijastavia seinä- ja kattopintoja saa rakentaa. Kaavassa annetut kaavamääräykset ovat riittäviä ohjaamaan rakentamista kyseiselle alueelle soveltuvaksi, joten korttelin 9 kaavamääräyksiä ei ole tarpeen tarkentaa eikä alueelta ole tarvetta laatia erillistä havainnekuvaa. Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteiselle venevalkamaalueelle ei ole tarpeen osoittaa kaavassa rakennusoikeutta venevalkaman tarkoitukseen soveltuvalle rakentamiselle. Venevalkama on tarpeellista osoittaa ranta-asemakaavassa ainoastaan, jos se on tarpeellinen kiinteistölle kulkemiseksi, eikä kaava-alueella ole tällaista tarvetta. Varsinais-Suomen maakuntamuseo ( ) Vastineena viitataan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon annettuun vastineeseen. Kaavaehdotus Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana ei tullut muistutuksia osallisilta. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta sekä Varsinais-Suomen maakuntamuseolta (liite 8). Varsinais-Suomen liitolla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaavan laatijan vastine lausuntoihin on liitteenä 9.

20 Nosto Consulting Oy 20 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Saatujen lausuntojen perusteella päivättyyn kaavaehdotukseen tehtiin seuraava vähäinen muutos: Kaavan maisemaan sopeutumista koskevia yleisiä määräyksiä muutettiin seuraavasti: Kortteli 9 sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella. Koko kaava-alueella rakennusten on sopeuduttava perinteiseen saaristomaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rakennusten on oltava puuverhoiltuja. Heijastavia seinä- ja kattopintoja ei saa rakentaa. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on hoidettava luonnontilaisena ja rakennuspaikoilla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Tehdyn vähäisen muutoksen jälkeen tarkistettua kaavaehdotusta (päivätty ) ei ole tarpeen asettaa yleisesti nähtäville uudelleen. /täydennetty Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN) 3.3. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 0-vaihtoehto 0-vaihtoehdon mukaan kaavaa ja muutosta ei tehdä ja alueen rakentaminen tapahtuu poikkeamisluvin ja voimassa olevan kaavan mukaisesti. A-vaihtoehto Vaihtoehdossa A Matalan tilan talouskeskuksen kohdalle suunnitellaan omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka. Matalan tilan länsiosan MU-aluetta muutetaan omarantaiseksi loma-asunnon rakennuspaikaksi. Koutuntien osakaskunnan venevalkama-alueen kohdalle suunnitellaan omarantainen loma-asunnon rakennuspaikka. Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala ympäristöineen muutetaan eiomarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Varesmaassa muutetaan omarantainen lomarakennuspaikka MU-alueeksi.

21 Nosto Consulting Oy 21 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 17,25 hehtaaria. Suunnittelualueesta kaavamuutosaluetta ovat kiinteistön Sundholm Vartiovuori osat sekä osa Matalan kiinteistöä, yhteensä noin 7,34 ha. Uutta kaava-aluetta on osa Matalan kiinteistöä sekä yhteinen venevalkama-alue, yhteensä noin 9,91 hehtaaria. Kantakiinteistötarkastelussa (liite 6) käytetty Matalan kiinteistön pinta-ala eroaa merkittävästi tilan todellisesta pinta-alasta, sillä kantakiinteistötarkastelun mukainen pinta-ala perustuu kiinteistötietojärjestelmän tietoihin. Rakentamiseen osoitettuja alueita (n. 3,13 ha eli noin 18 % kaavaalueesta) ovat vanhan kalastajatilan talouskeskuksen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s) sekä yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialueet (RA-3). Rakentamaton alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöllistä arvoa (MU), yhteensä noin 14,12 ha eli noin 82 % kaava-alueesta. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Osa suunnittelualueesta (Varesmaa) kuuluu yleiskaavan mitoitusluokkaan I, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Muulla osalla kaava-alueesta (Matalan tila, venevalkama-alue ja Vartiovuoren alue) ei ole mitoitusluokkaa yleiskaavassa. Maakuntakaavassa tämä osa suunnittelualueesta kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5 7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Maakuntakaavan mitoituksen mukaan Matalan tilan alueella rakennusoikeus on 3,5 4,9 lay (ks. Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma, liite 6). Venevalkama-alueella on rakennettuna loma-asunto, ja rakennuspaikka on osoitettu kaavassa loma-asuntojen rakennuspaikaksi.

22 Nosto Consulting Oy 22 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Tilaan Sundholm Vartiovuori 1:654 kuuluvalta Varesmaan alueelta siirretään yksi rakennusoikeus Vartiovuoren MU-alueella sijaitsevalle voimassa olevassa kaavassa maatilan lomarakennusten rakennuspaikaksi merkitylle alueelle. Suunnittelualueelle on osoitettu vanhan kalastajatilan talouskeskuksen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s) sekä kolme yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-3), joten kaavassa on osoitettu yhteensä 4 lay. Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on 0,81 km. Muunnetun rantaviivan pituus on 0,71 km. Yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan pituus on suunnittelualueella noin 0,43 km eli noin 61 % muunnetusta rantaviivasta (yleiskaavan mitoitusluokassa I vapaata rantaa vähintään 60 % ja maakuntakaavan mitoitusluokassa 2 vähintään 40 % kokonaisrantaviivasta). Edellä olevan perusteella voidaan katsoa, että ranta-alueille on jäänyt edelleenkin riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Kerrosalat Kerrosalaa koko kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 1090 m². Suunnittelualueella on vanhan kalastajatilan talouskeskuksen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s), jonka kerrosala on 550 m² sekä kolme yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA- 3), joiden kerrosalat ovat yhteensä 540 m² (3 x 180 m²). Palvelut Rakennuspaikkojen suunnitellut kerrosalat edustavat tyypillistä Varsinais-Suomessa totuttua lomarakentamisen määrää. Alueella kasvaa runsaasti rantapuustoa, joka suojaa piha-alueita tuulilta ja antaa niille yksityisyyttä. Mereltä katsoen rantamaiseman tilaa ei heikennetä. Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Uudenkaupungin keskustassa maanteitse noin 6 km päässä Aluevaraukset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3).

23 Nosto Consulting Oy 23 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Korttelialueet Kaavassa on yksi rakennettu vanhan kalastajatilan talouskeskuksen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s) sekä kolme yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA-3), joista yksi on rakentamaton. Kortteli 6 Korttelit 7 9 Maa- ja metsätalousalueet Korttelialueiden ulkopuolinen maa-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöllistä arvoa (MU) Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaavan muutoksessa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Rakennuspaikat on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän merelle. Rakennuspaikkojen huolellisella suunnittelulla ranta-asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia luonnonympäristössä.

24 Nosto Consulting Oy 24 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta. Vakituisen asunnon rakennuspaikaksi osoitettu vanhan kalastajatilan talouskeskuksen alue on jo vakituisessa käytössä. Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on melko vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Venevalkama 878:3 (yhteinen maa-alue) on vanha rakennuspaikka, jolla on rakennettuna 54 m²:n suuruinen lomarakennus. Venevalkama-alue on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA), ja se on osoitettu kaavaratkaisussa loma-asuntojen rakennuspaikaksi (RA-3). Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Osa suunnittelualueesta sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Sundholman kartanon, alueella. Sundholman kartanon kulttuuriympäristön alueelle sijoittuvalle suunnittelualueen osalle on suunniteltu yksi ei-omarantainen lomaasuntojen rakennuspaikka (RA-3), jolle saa sijoittaa lomarakennuksen, vierasmajan ja saunan (joko erikseen tai samaan rakennukseen) sekä talousrakennuksia (kokonaiskerrosala yhteensä enintään 180 m²). Rakennuspaikalla on jo rakennettuna päärakennus sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikka sijaitsee selkeästi erillisenä muusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä (Sundholman

25 Nosto Consulting Oy 25 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio kartanoalueen pihapiiristä). Rakennuspaikka sijaitsee korkealla mäen rinteellä puuston suojassa, eikä se sijoitu suoraan rantaan. Rakennuspaikan vaikutus alueen maisemaan on vähäinen. Yleisillä kaavamääräyksillä on lisäksi varmistettu, että uudisrakentaminen sopeutuu perinteiseen saaristomaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rakennusten on oltava kaavamääräyksen mukaan puuverhoiltuja. Kaavaratkaisulla ei siten ole heikentävää vaikutusta maisemarakenteeseen eikä myöskään Sundholman kartanon valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Matalan tilalla on rakennettuna vanha talouskeskusalue, jonka vanhoista rakennuksista Alatupa (vuodelta 1905) on osoitettu kaavassa suojeltavaksi (sr-1). Koko rakennuspaikka on osoitettu merkinnällä /s, eli alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Kaavassa on siten huomioitu ja kaavaratkaisulla turvataan alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvot. /täydennetty Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Kaavan yleisissä määräyksissä on ohjeistettu uudisrakentamisen sopeutumista maisemaan ja ympäristöön toteamalla, että rakennukset tulee sopeuttaa perinteiseen saaristomaisemaan sekä väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan että mittasuhteiltaan. Kaavamääräysten mukaan maiseman kannalta merkittävä puusto tulee lisäksi säilyttää rakennuspaikoilla. Uudisrakentaminen on siten mahdollista sopeuttaa maisemaan ja puuston suojaan, eikä kaavasta aiheudu maisemahaittoja. Kaava-alueelta on laadittu luontoselvitykset (liite 5). Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle, mm. luontokartoituksessa havaittu Matalan tilan alueella sijaitseva

26 Nosto Consulting Oy 26 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio metsälain mukainen merkittävä elinympäristö, lehtokorpi. Lehtokorpi on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Aluetta ei saa kaavamääräyksen mukaan muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Kaavaratkaisulla turvataan siten lehtokorven ominaispiirteiden säilyminen alueella. Venevalkaman alueella tehdyssä luontoselvityksessä havaittiin lisäksi metsälain mukainen tervaleppäkorpimainen alue, joka kuitenkin sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella vesijättömaalla. Kaava ei siten vaaranna kohteen ominaispiirteiden säilymistä. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.

27 Nosto Consulting Oy 27 (27) Uusikaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 Kaavaselostus, Versio Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Turussa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.

28 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan Kaavan nimi muutos 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rka Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 17,2540 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,9091 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,3449 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,81 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset 1 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 17, , ,01 9, A yhteensä 1,1186 6, ,05 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14, ,8 0 7, W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

29 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 17, , ,01 9, A yhteensä 1,1186 6, ,05 1, AO 1, , ,05 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 1, RA 2, , ,03 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14, ,8 0 7, MU 14, ,0 0 7, W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

30 UUSIKAUPUNKI MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA JA SUNDHOLMAN JA VARESMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS / Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Suunnittelualue Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Matalan kiinteistö, Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue sekä osia Varesmaassa ja Sundholmassa sijaitsevasta kiinteistöstä Sundholm Vartiovuori: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 1:626 Matala 15, :654 Sundholm Vartiovuori 1, :3 Venevalkama 0, Yhteensä 17, Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on 0,81 km. Uuden kaava-alueen pintaala on noin 9,91 ha ja kaavamuutosalueen noin 7,35 ha. Kaava-alue sijaitsee noin 2 3 km Uudenkaupungin keskustasta etelään: Kaava-alue Matkailukartta 1:

31 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokallioita alueella ei ole. Rannat ovat ruovikkoisia ja matalia. Professori Sakari Hinnerin luontokartoitusten mukaan Matalan tilan alueella on merkittävä elinympäristö: lehtokorpi. Suojelukohde otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakennettu ympäristö Matalan tilalla on rakennettuna vanha talouskeskusalue: asuinrakennus 160 m 2 (rakennettu vuonna 1979), Alatupa 44 m 2 (1905), sauna 25 m 2 (1987), grilllikatos 57 m 2 (2004), suuli / Kissala 91 m 2 (1921), varasto 20 m 2 (1920) ja katos 90 m 2 (1980) sekä kellari ja kevytkatos polttopuille. Sundholm Vartiovuoren tilalla on ra -alueella rakennettuna saunan sisältävä lomarakennus 82 m 2 (1981) ja kolme vajarakennusta, yhteensä 25 m 2 (1982, 1995 ja 2007). Varesmaassa RA -rakennuspaikka on rakentamaton. Matalanpuhdin rannalla sijaitsevalla Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteisellä venevalkama-alueella on rakennettuna loma-asunto (1970 / 54 m 2 ). Alueelle on rakennettu kaupungin vesijohto. Naapurialueilla on rakennettuja asuin- ja lomarakennuspaikkoja. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Yhteinen venevalkama-alue sekä suurin osa Matalan tilasta ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alueet kuuluvat myös raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen. Matalan tilan itäosassa pieni alue kuuluu lisäksi osana laajaan virkistysalueeseen (V 939); Kasarminlahti, jonka kaupungin omistamalle tilalle on rakennettu golf-kenttä. Sundholm Vartiovuoren tila on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Vartiovuoren eteläpuolella oleva osa suunnittelualueesta sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Sundholman kartanon, alueella (sra 4404). Suunnittelualueella maakuntakaavassa ei ole muita aluevarauksia. Ote maakuntakaavasta: Ote Vakka-Suomen maakuntakaavasta 1: /6

32 Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan ) Suunnittelualueesta osa kuuluu keskeisen alueen yleiskaavaan. Alueella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), loma-asuntoalutta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Keskeisen alueen yleiskaavassa ei ole määritelty mitoituslukuja. Kaava-alue Ote Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavasta 1: ) Osa suunnittelualueesta (Varesmaa) kuuluu osa-alueeseen I, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Suunnittelualue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Kaava-alue Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta 1: /6

33 Rantakaava Suunnittelualueelle on vahvistettu Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava, jonka mukaan: Loma-asuntojen korttelialueen (RA-1) rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisen loma-asuntorakennuksen, vierasmajaksi soveltuvan enintään 25 m 2 :n suuruisen erillisen rakennuksen ja loma-asuntoon liittyviä talousrakennuksia. Saunan enimmäiskerrosala on 25 m 2. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Maatilan lomarakennusten rakennusalalle (ra) saa rakentaa yksikerroksisen lomarakennuksen ja talousrakennuksia, enintään 80 k-m 2. Maa- ja metsätalousalueella (MU) on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Rakennusjärjestys voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella Matalan tilan itäosa vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) rakennetun talouskeskuksen kohdalle. suunnitella Matalanpuhdin rannalla oleva Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala (ra 80) ympäristöineen ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA- 3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². poistaa Varesmaasta korttelin 1 rakennuspaikka 8 ja muuttaa alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöllistä arvoa (MU). muuttaa Matalan tilan länsiosassa MU-aluetta omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (RA-3), jolle saa rakentaa lomarakennuksen (enintään 150 m²), vierasmajan ja saunan (kumpikin enintään 25 m²) sekä talousrakennuksia. Saunan ja vierasmajan saa myös sijoittaa samaan rakennukseen, jonka enimmäiskerrosala on 50 m². Yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikalla saa olla kuitenkin enintään 180 m². Kaupungin kanssa tehtyjen maakauppojen (Golf-alue) yhteydessä Matalan tilalle on jäänyt käyttämätöntä laskennallista rakennusoikeutta, jota kaupassa ei ole erikseen korvattu. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen 4/6

34 sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja ranta-alueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. 0-vaihtoehdon mukaan kaavaa ja muutosta ei tehdä ja alueen rakentaminen tapahtuu poikkeamisluvin ja voimassa olevan kaavan mukaisesti. A-vaihtoehdon mukaan o Matalan tilan talouskeskuksen kohdalle suunnitellaan omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka. o Matalan tilan länsiosan MU-aluetta muutetaan omarantaiseksi loma-asunnon rakennuspaikaksi. o Koutuntien osakaskunnan venevalkama-alueen kohdalle suunnitellaan omarantainen loma-asunnon rakennuspaikka. o Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala ympäristöineen muutetaan ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. o Varesmaassa muutetaan omarantainen lomarakennuspaikka MU-alueeksi. 4. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelualue on jo osittain rakennettu. Tuleva rakentaminen tukeutuu ympäristön rakennuskantaan. Alueen luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavan laatijan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavoituksessa. Suunnittelualueella on tehty luontokartoitus, joka otetaan huomion rakennuspaikkojen sijoittelussa. 5. Osalliset Osalliset ovat suunnittelualueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Suunnittelualueen maanomistajat 1:626 Matala Ville ja Minna Suorauma 1:654 Sundholm Vartiovuori Unn Ramsdahl 878:3 Yht. venevalkama-alue Koutuntien venevalkaman osakaskunta Naapurit 1:435 Kallioranta Anu ja Vilma Tolvanen 1:557 Varesranta Jari ja Riitta Aikola 1:625 Golf Uudenkaupungin kaupunki 1:655 Sundholman kartano Johan Elfving, Jonathan Elfving, Jörn Elfving, Unn Ramsdahl, Lars-Thomas Tötterman 1:656 Sundholm Lars-Thomas Tötterman 1:736 Leppäranta Iiro ja Hanna Nieminen Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat, Kirsti Virkki ja Olli Mattila Varsinais-Suomen maakuntamuseo Eija Suna Vakka-Suomen Voima Oy / Mikko Luntamo Rakennuspaikan ra vuokralainen Mikael Aminoff 6. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa) Kaupunki toimittaa tiedon kaavoitustyön aloittamisesta eli vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoittaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Osalliset saavat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä. (Syys-lokakuu 2013) 5/6

35 Pidetään aloitus/viranomaiskokous, johon kaavan laatija kutsuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Uudenkaupungin kaupungin, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Vakka-Suomen Voima Oy:n edustajat sekä maanomistajat. (Lokakuu 2013) Kaavoituksen valmisteluaineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää. Osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. (Kesäkuu 2017) Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä huomautuksen kaavaehdotuksesta. (Lokakuu 2017) Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Marraskuu 2017) Kaava on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä kuulutettu ja ilmoitettu kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. (Tammikuu 2018) 7. Yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén puh Kaavan laatija dipl. ins. Pasi Lappalainen puh Nosto Consulting Oy, Eerikinkatu 4, TURKU Liitteenä: Suunnittelualue 1:7000 Muutettava kaava 6/6

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46 Naantali MUISTIO Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 UUSIKAUPUNKI, Vanhakartano Aloitus/viranomaisneuvottelu Paikka: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Valtion virastotalo, TURKU, neuvotteluhuone Airisto 1 Läsnä: ELY-keskus Kirsti Virkki Uusikaupunki Leena Arvela-Hellén ja Leena Vilen V-S maakuntamuseo Vakka.Suomen Voima Oy - Maanomistajat: 1:626 Matala - 1:654 Sundholm Vartiovuori - Eija Suna Tontin vuokralainen - Kaavanlaatija Juha Erjanti Esillä olleet asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Uudenkaupungin yleiskaava, voimaantulo Rakennusjärjestys, voimaantulo Luontokartoitus 2011 (Sundholm Vartiovuori) ja 2012 (Matala) - Kantakiinteistötarkastelu ja mitoitusselvitys Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava, vahvistettu Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 / luonnos Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: Esitteli kaavoituksen tarkoituksen pääpiirteittäin o Kaavamuutosaluetta ovat suunnittelualueen kiinteistöjen osia, yhteensä 7,96 ha. o Uutta kaavaa on osa Matalan tilasta, yhteensä 3,24 ha. o Matala 1:626 ja Sundholm Vartiovuori 1:654 ovat rakennettuja, paitsi Varesmaan muutosalue on rakentamaton. o Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella Matalan tilan itäosaan vakituisen asunnon rakennuspaikka nykyisen talouskeskuksen kohdalle. o Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala (ra 80) ympäristöineen ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi samalla tarkentaen alueen rakennusalaa. poistaa Varesmaasta korttelin 1 rakennuspaikka 8 ja muuttaa alue maa- ja metsätalousalueeksi (MU). muuttaa Matalan tilan länsiosassa MU-aluetta omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi Kaupungin kanssa tehtyjen maakauppojen (Golf-alue) yhteydessä Matalan tilalle on jäänyt käyttämätöntä laskennallista rakennusoikeutta, jota kaupassa ei ole erikseen korvattu. o Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), lomaasuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). o Professori Sakari Hinneri on tehnyt kesällä 2011 ja 2012 suunnittelualueella luontoarvojen kartoitukset, joiden mukaan Matalan tilan alueella on metsä- ja luonnonsuojelulain mukainen merkittävä elinympäristö, lehtokorpi. Uutta rakentamista ei sijoiteta lähelle em. aluetta. o Kaavoituksessa annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. Vakituisen asunnon rakennuspaikka on liitetty kaupungin vesijohtoverkostoon. o OAS on ollut Ugin teklan kokouksessa ja menossa kaupunginhallituksen vireilletulopäätöksen jälkeen nähtäville.

47 Eija Suna: Matalan tilan rakennuksia ei ole inventoitu. Ainakin Alatupa tuntuisi olevan suojeltava rakennus. Muiden Matalan tilan vanhojen rakennusten suojelutarve olisi selvitettävä valokuvien perusteella. Sundholman kartano ympäristöineen on merkitty Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon. Alueen rajaus ulottuu kartanosta luoteeseen osittain myös muutettavalle ra 80 alueelle tai on ainakin hyvin lähellä sitä. RKY -alue olisi huomioitava kaavamuutoksessa. Leena Arvela-Hellén: Matalan tilan alueella ei ole yleiskaavassa mitoituslukuja, AO ja 1 RA ovat OK. Kaavamääräyksiin AO -rakennuspaikan rakennusten kerrosalojen jäsentely ja tarkennus, samoin RA -rakennuspaikkojen. Kirsti Virkki: Matalan tilan vanhoille rakennuksille tarpeen mukaan suojelumerkintä sr, valokuvat selostukseen. Muutettavan kaavan ra 80 rakennusala on Sundholman kartanon rky-alueen rajan reunalla, merkintä selostukseen ja OAS:aan, rky-alueen rajaus on merkittävä myös kaavakartalle ja huomioitava suunnittelussa. RA-3 rakennuspaikka sijaitsee korkealla mäen rinteessä. Alueen läheisyys vaikuttaa rakennuspaikan rakentamiseen. Kaavamääräyksiin rakentamisen sopivuus maisemaan ja ympäristöön. Lomarakennuspaikkojen kerrosalat rakennusjärjestyksen mukaan enintään 150 m 2. Varesmaasta siirretty 1 lay Vartiovuoren ra 80 alueen paikalle on OK. Matalan tilan alueella ei ole mitoitusluokkaa yleiskaavassa. Muutettavassa kaavassa on käytetty luokkaa I, joten kaavaselostuksessa mitoitusta on luontevaa tarkastella luokan I mukaan. Vapaan rannan tarve keskustan lähellä on suurempi ja alue olisi luontevaa asemakaavoittaa. Lopuksi - OAS on riittävä. - Viranomaisneuvottelu pidetään vain tarvittaessa. - Lausunnot luonnosvaiheessa. Juha Erjanti, DI Jakelu sähköpostilla: ELY-keskus / Kirsti Virkki, Olli Mattila Kaupunki / Leena Arvela-Hellén, Leena Vilen V-S maakuntamuseo / Eija Suna Vakka-Suomen Voima Oy / Mikko Luntamo Maanomistajat: Ville Suorauma Unn Ramsdahl Mikael Aminoff (tontin vuokralainen)

48

49

50

51

52

53

54

55 Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014 ja satunnaisesti 2015 sekä kokoamalla eri lähteistä tiedot alueen luonnosta. Muita alueita Matalan rantaasemakaavan alueella ei tässä selvityksessä tutkittu. Selvitys on tähdännyt seuraavien mahdollisten luontoarvojen selvittämiseen: Luonnonsuojelulain luontotyypit Metsälain tärkeät elinympäristöt Vesilain luonnontilaisena säilytettävät kohteet Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit A. Venevalkaman alue Alueen kuvaus Alue (kartassa venevalkama) on merenranta-aluetta pohjoisrannalla ja käsittää metsäisen pohjoisrinnealueen, tervaleppävaltaista osaksi rakennettua ranta-aluetta. Alueelle tulee tie ja sen päässä on pieni pysäköintialue tontin eteläreunassa. Kiinteistöllä on yksi 54 neliön lautarakenteinen saunarakennus ja vesijättömaalle rakennettu kivilaituri. Kartta A. Venevalkama lähde: Kartta B. Venevalkama (satelliittikuva) lähde:

56 Alueen eteläosa rinteen yläosassa on havupuuvaltaista pääosin mustikkatyypin metsää, jossa valtapuustona ovat kuusi, koivu ja mänty. Alempana leppien osuus kasvaa ja vesijättöalueen yläreunassa on paikoin melko suuria tervaleppiä. Alue on kohtalaisen jyrkkärinteinen ja havupuut pääosin aika vanhoja ja suuria, josta aiheutuu myös niiden vaarallisuus. Yksi kuusi kaatui kolme vuotta sitten rikkoen osin saunarakennuksen katosta. Näissä puissa ei ole luonnonkoloja eikä pönttöjä. Rannassa on muutama pienempi kolopuu, joissa pesi kesällä 2014 kirjosieppo ja sinitiainen. Kesällä venevalkaman alaosan maapohja on kuiva ja sateisina aikoina märkä. Lähteitä ei alueella ole. Tämä alue jätetään luonnontilaiseen tilaan eikä sille ohjata rakentamista. Vesialue Vesialue rannan edustalla on avointa ja vaihtelee syvyydeltään välillä 0 8 m. Ranta-alueen keskiosalla on matalampaa ja laakeampaa rantaa, jonka edustalla vesialueella on ruovikkoa ja jota on venelaiturin aikaansaamiseksi myös ruopattu vähän. Veden laatu on alueella tyydyttävä. Veden vaihtuvuus on rajoitettua kapeiden salmien vuoksi. Luontohavainnot 1. Kasvillisuus Alueen kasvillisuudessa ei havaittu erityisiä tai suojeltavia lajeja. Pensaskasvillisuudessa runsain on kataja ja saunan ympäristössä villiintynyt angervo ja vadelma. Varpukasvillisuutta ovat kanerva, mustikka ja jonkin verran puolukkaa. Kasvillisuus on tyypillistä mustikkatyypin lajistoa ja rannempana on rehevimpien alueiden kasveja, kuten kielo, rentukka, mesiangervo ja nokkonen. 2. Linnusto Alue rajoittuu Matalanpuhtiin, joka ei ole merkittävä vesilintujen pesimäalue tai muutonaikainen Vesi- ja ranta-alueilla pesii mm. kalatiira (lintudir. liite I). Vesilinnuista tyypillisiä ovat telkkä, isokoskelo ja heinäsorsa sekä ruokailevat harmaahaikarat.. Venevalkaman pesimälinnustoa ovat mm. heinäsorsa, rantasipi, kalalokki, lehtokurppa (ei pesälöytöä), punakylki- ja mustarastas, kirjosieppo, sini- ja talitiainen, peippo, pajulintu ja keltasirkku. Satunnaisia vierailijoita ovat mm. tukkasotka, tavi, kalalokki, käpytikka, palokärki ja pikkukäpylintu. 3. Muut eläimet Kaava-alueella on havaittu orava, metsäkauris ja muutama tunnistamaton myyrä (todennäköisesti peltomyyrä). Venevalkaman länsipuolella olevassa rantasaunassa asusti muutama vuosi sitten näätä, joka on lisääntynyt Uudenkaupungin alueella. Kaava-alueelta ei löydy suojeltavaa tai säilytettävää lajistoa. 4. Luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit Rantakaava-alueella on havaittu luontodirektiivin II, IV ja V liitteen lajeista vain tavallisia sammakoita, joita esiintyy vähäisessä määrin alueella ja sen edustan vesijättömaalla. Kesällä 2015 on havaittu kerran lentävä lepakko, joka oli ilmeisesti pohjanlepakko. Lajin pesimäpaikkoja ei ole havaittu. Yhteenveto Alueelta ei ole tiedossa tai maastokäyntien yhteydessä löydetty luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia erityisesti huomioitavia kohteita. Myöskään uhanalaista lajistoa ei ole todettu. Metsälain mukaiseksi kohteeksi voidaan tulkita pääosin venevalkaman pohjoisosan ulkopuolisella vesijättömaalla oleva tervaleppäkorpimainen alue, joka ei kuulu kaava-alueeseen. Lähteet Alho Pekka, Lasse Lax ja Leena Lehtomaa (2002): UUDENKAUPUNGIN LAUTVEDEN RUSKIAVUO- RENAUKON PESIMÄLINNUSTO 2002 Lounais-Suomen ympäristökeskus Karlin Antti haastattelut ja monet luontohavainnot venevalkaman alueelta. Juha Pykälä (2007): Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus esimerkkinä Lohja Suomen ympäristökeskus

57 Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma UUSIKAUPUNKI 488 VANHAKARTANO MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA päivitetty Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 1:33 Matala X 7,660 + vesialuetta 130,21 ha > 1:625 Golf , Tilasta 1:33 n. 7,44 ha ja rantaviiva > 1:626 Matala , Tilan 1:33 rantaviiva Kaavassa AO + 1 RA (AO rakennettu) Matala 1:33 7, lay / km 3,1 lay ha / lay 3,8 ha Kok. rv. 0,700 km Vapaa ranta 0,560 km 80 % Yleiskaavan mitoitus: Ei mitoituslukuja Maakuntakaavan mitoitus: 5 lay/km 7 lay/km Matala 1:33 0,700 km 3,5 4,9 Kaavassa 2,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 40,0 % Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä Lay = loma-asuntoyksikkö Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan läheisyyskertoimina: - alle 100 m 0, m 0,75 - yli 200 m 1,00

58 Lausunto VARELY/2094/ Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Viite: Lausuntopyyntö ( ) Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2, päivätty Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu on pyytänyt lausuntoa rantaasemakaavan luonnoksesta. Alueella on osin voimassa vahvistettu Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava ja osin Uudenkaupungin yleiskaava Kaava-alue sijaitsee noin 2 3 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta etelään. Kaava-alueeseen kuuluvat Matalanpuhdin rannalla sijaitsevat osa kiinteistöstä Matala 1:626, Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteinen venevalkama-alue 878:3 sekä osia Varesmaan saaressa ja Sundholmassa Vartiovuoren nokassa sijaitsevasta Sundholm Vartiovuoren kiinteistöstä 1:654. Kaava-alueen Vartiovuoren eteläpuolinen osa (RA-3) sijaitsee ainakin osin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009), Sundholman kartanon, alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja päivitetty Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty ELY-keskuksen lausunto Kaava-alueen pieni osa (RA-3) sijaitsee ainakin osin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009) alueella ja alueen arvot on pyritty ottamaan huomioon yleisissä kaavamääräyksissä. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND Tel registratur.egentligafinland@ntm-centralen.fi PB ÅBO Besökadress: Självständighetsplan 2, ÅBO

59 2/3 Uudisrakentamisen soveltuvuus tulisi vielä varmistaa esim. havainnepiirroksin ja tarvittaessa korttelin kaavamääräyksiä tarkentaen. Koutuntien venevalkaman osakaskunnan yhteiselle venevalkama-alueelle on osoitettu lomarakennuksen rakennuspaikka. Vanhan venevalkaman säilyttämistä olisi hyvä vielä harkita, sillä venevalkama saattaa tulevaisuudessa olla tarpeellinen esimerkiksi vapaa-ajan kalastuksen taas lisääntyessä. Kaavassa tulisi pikemminkin osoittaa rakennusoikeutta venevalkaman tarkoitukseen soveltuvalle rakentamiselle. Lopuksi ELY-keskuksella ei ole oman toimialansa osalta muuta huomautettavaa kaavaratkaisusta eikä alueen luontoarvoista. Yksikön päällikkö Arkkitehti Anna-Leena Seppälä Kirsi Kärpijoki TIEDOKSI Varsinais-Suomen liitto,

60 Kaavaote, luonnos päivätty /3

61 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Kärpijoki Kirsi :43 Ratkaisija Seppälä Anna-Leena :07

62

63 Lausunto VARELY/2094/ Uudenkaupungin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Viite: Lausuntopyyntö ( ) Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2, päivätty ELY-keskuksen lausunto Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu on pyytänyt lausuntoa rantaasemakaavan ehdotuksesta. Alueella on osin voimassa vahvistettu Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava ja osin Uudenkaupungin yleiskaava Kaava-alueen Vartiovuoren eteläpuolinen osa (RA-3) sijaitsee ainakin osin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009), Sundholman kartanon, alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja päivitetty Kaavaluonnos oli päivätty Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavanlaatija on kaavaselostuksessa kirjannut vastineensa ELY-keskuksen antamaan lausuntoon ja todennut, että kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun ei ole tarvetta tehdä muutoksia. ELY-keskuksella ei ole oman toimialansa osalta huomautettavaa kaavaratkaisusta eikä alueen luontoarvoista. Yksikön päällikkö Arkkitehti Anna-Leena Seppälä Kirsi Kärpijoki NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND Tel registratur.egentligafinland@ntm-centralen.fi PB ÅBO Besökadress: Självständighetsplan 2, ÅBO

64 Kaavaote, luonnos päivätty /2

65 Tämä asiakirja VARELY/2094/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument VARELY/2094/2017 har godkänts elektroniskt Seppälä Anna-Leena :24 Kärpijoki Kirsi :38

66

67